PUUMALA. Kitulanniemen osayleiskaava. Ympäristöarviointi. Jouko Sipari

Transkriptio

1 PUUMALA Kitulanniemen osayleiskaava Ympäristöarviointi Jouko Sipari

2 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO TUTKIMUSMENETELMÄT SUUNNITTELUALUEEN KUVAUS OSA-ALUEET HUUTOVUOREN LAKI JA LÄNSIRINNE HUUTOVUOREN POHJOISRINNE HUUTOVUOREN ITÄRINNE AMPUMARADAN YMPÄRISTÖ LINTUSALON TIEN ETELÄPUOLI VALTIE 62:N TIEVÄYLÄ YHTEENVETO... 8 LIITTEET Kansikuva: Puumalansalmen silta etelästä VT 62:lta kuvattuna.

3 3 1. JOHDANTO Puumalan keskustan eteläpuolella, Kitulanniemen osayleiskaava-alueella tehtiin rakennus- ja maankäyttölain mukainen ympäristöarviointi heinäkuussa 2012 (LIITTEET, Kartta 1.). Työssä inventoitiin suunnittelualueen luonnonsuojelulain 29 mukaiset suojellut luontotyypit, metsälain 10 mukaiset erityisen tärkeät elinympäristöt, vesilain 15a ja 17a tarkoittamat pienvedet sekä muut arvokkaat kohteet. Suunnittelualueen eläin- ja kasvilajiston inventoinnissa arvioitiin uhanalaisten lajien (Luonnonsuojelulaki 46 ) ja erityistä suojelua tarvitsevien lajien (LSL 47 ) sekä luontodirektiivin liitteen IV(a) lajien esiintymisalueiksi sopivia kohteita. Lajistoa koskeva selvitystyö keskittyi kasvillisuuteen. Kasvistoselvitysten yhteydessä selvitettiin myös mahdollista liito-oravan (Pteromys volans) esiintymistä suunnittelualueella. Muut mahdolliset luontoarvot tai uhanalaisille lajeille soveltuvat elinympäristöt, joilla voisi olla merkitystä alueen maankäyttöä suunniteltaessa, käytiin myös läpi kasvistoselvityksen yhteydessä. 2. TUTKIMUSMENETELMÄT Inventointi keskittyi kasveihin, muuta lajistoa (lähinnä nisäkkäät ja linnut ja nisäkkäistä erityisesti liito-orava) seurattiin kasvillisuuskartoituksen yhteydessä. Kasvilajisto tutkittiin kartoittamalla alue systemaattisesti osa-alueittain rauhoitettujen ja uhanalaisten lajien toteamiseksi. Inventointi suoritettiin heinäkuussa Kasvikartoituksen yhteydessä tutkittiin alueelta myös mahdolliset rauhoitettavat tai suojelua vaativat biotoopit sekä mahdolliset uhanalaisille lajeille soveltuvat elinympäristöt, merkittävät maisemakokonaisuudet sekä mahdolliset muut arvokkaat luontotekijät sekä arvioitiin yleisesti alueen maaperä- ja vesiolosuhteita. Maaperä- ja valuma-aluehavainnot tehtiin kasvillisuuskartoituksen yhteydessä vertaamalla tehtyjä maastohavaintoja karttojen tietoihin. Suunnittelualue jaettiin ekologisesti ja maankäytön kannalta mielekkäisiin osa-alueisiin, joiden mukaan maastotyöt ja raportointi suunnittelualueelta on tehty. Maastossa tehtyjen muistiinpanojen ohella osa-alueet dokumentoitiin myös valokuvaamalla osa-alueet, osa-alueiden ekologiset ja lajistolliset tunnuspiirteet sekä mahdolliset merkittävät luontokohteet. 3. SUUNNITTELUALUEEN KUVAUS Kitulanniemen Huutovuori on laaja-alainen graniittikalliolaakio, jonka lounaissivu on osin kalliojyrkännettä ja pohjoissivu loivaa kalliomäkeä, joka on alarinteiltään glasifluviaalisen sedimentin peitossa. Itäsivulla on todettavissa rapautuneita kalliokumpareita, joista yksi ulottuu valtatie 62:n laitaan asti. Lounais- ja eteläsivut ovat lakialueen jyrkänteiden jälkeen kumpuilevaa, kaakkoon viettävää glasifluviaalista sedimenttiä. Sedimenttiaines Huutovuoren ympäristössä on hietapitoista harjusoraa. Vuoren itä- ja kaakkoissivulla hiesun osuus maaperässä on melko suuri, jonka vuoksi kasvillisuus tällä osalla suunnittelualuetta on muuta osaa selvästi rehevämpää ja monilajisempaa. Huutovuoren alueen metsät ovat talousmetsiä. Itäpuolen metsät ovat istutusmetsiä ja metsittyneitä peltoja. Vuoren eteläpuolella on ampumarata ja laajahko joutomaa-alue multasoineen. Joutomaa ja ampumarata ovat entistä peltoa. Suunnittelualueen eteläsivua kulkee päällystetty paikallistie Lintusaloon. Valtatie 62 kulkee suunnittelualueen itäsivua. Valtatien ja Osmonselän väliin jää kapea

4 4 rantakaistale, joka on osittain rakennettua aluetta. Suunnittelualueen kaakkoiskulmassa on rauhoitettu muinaismuistokohde. 4. OSA-ALUEET Raportin osa-alueiden numerointi vastaa kartalle rajattujen osa-alueiden numerointia (LIITTEET, Kartta 1.) HUUTOVUOREN LAKI JA LÄNSIRINNE Huutovuori on yli 120m:iin nouseva, kallioinen ja länsirinteeltään jyrkkäprofiilinen graniittikalliomäki. Humuskerros on paikoin ohut ja moreenia tai sedimenttiainesta Huutovuoren lakialueella ja länsirinteellä on varsin niukasti. Alueen metsät ovat keski-ikäistä, mäntyvaltaista tuoretta kangasta (MT) (Kuva 1.), jonka lajisto todettiin melko niukaksi ja tavanomaiseksi. Aivan lakialueella ja länsirinteen jyrkimmillä kohdilla oli todettavissa myös pienialaisia, runsaspuustoisia jäkäläkallioita (Kuva 2.). Nämä pienet kallioalueet eivät ole metsälain tarkoittamia ClT-kallioita eikä niillä ollut todettavissa kalliokasvillisuutta. Suositukset. Osa-alueella ei todettu rauhoitettuja tai uhanalaisia kasvilajeja, uhanalaisia lintulajeja, arvokkaita luontokohteita tai muita luonnonarvoja, jotka olisi erityisesti otettava huomioon alueen maankäyttöä suunniteltaessa. Osa-alueella ei todettu liito-oravaa eikä merkkejä liito-oravan oleskelusta alueella. Länsirinne ei jyrkkyytensä vuoksi sovellu rakentamiseen erityisen hyvin. Kuva 1. Huutovuoren lakialuetta pohjoiseen päin kuvattuna. Kuva 2. Huutovuoren länsirinne on jyrkkäprofiilinen ja paikoin jäkäläkalliota.

5 HUUTOVUOREN POHJOISRINNE Huutovuoren pohjoisrinne laskee lakialueelta loivasti kohti pohjoista. Maaperä on hietapitoista harjusoraa Huutovuoren laelta alaspäin tultaessa. Pohjoisrinteen metsät ovat tuoretta mäntykangasta (MT). Puusto alueella ovat keski-ikäistä ja kasvilajisto varsin niukkaa ja tavanomaista. Pensaskerroksessa oli todettavissa normaalia runsaammin katajaa, joka indikoi maaperän kuivuutta ja karuutta (Kuva 1.). Osa-alueen koillisosassa kallioperän profiili on melko jyrkkä etelään päin (LIITTEET, Kartta 1., erotettu katkoviivalla) ja tässä osassa pohjoisrinnettä oli todettavissa avokallioita. Koillisosan kallioisten alueiden metsät todettiin lajistoltaan tavanomaisiksi mäntykankaiksi (MT). Puusto alueella on keski-ikäistä. Lähellä valtatien vartta, kalliojyrkänteen juurella on muinaismuistolain perustella rauhoitettu kohde. Suositukset. Osa-alueella ei todettu rauhoitettuja tai uhanalaisia kasvilajeja tai uhanalaisia, jotka olisi erityisesti otettava huomioon alueen maankäyttöä suunniteltaessa. Osa-alueella ei todettu liitooravaa eikä merkkejä liito-oravan oleskelusta alueella. Muinaismuistolain perusteella rauhoitettu kohde tulee säilyttää nykytilassa, samoin kohteen vieressä oleva maisemallisesti merkittävä kalliopaljastuma (LIITTEET, Kartta 1.) HUUTOVUOREN ITÄRINNE Huutovuoren itärinne viettää Osmonselälle. Rinne on paksun glasiflufiaalisen sedimentin peitossa (hietaa, hiesua), jonka vuoksi itärinteen kasvillisuus on selvästi rehevämpää kuin suunnittelualueen muissa osissa. Osa-alue on lähinnä metsittynyttä peltoa tai laidunmaata, jonka läpi kulkee vanha tie. Ylärinne kasvaa koivikkoa (Kuva 4.) ja alarinne on todennäköisesti istutuskuusikkoa (Kuva 5.). Kenttäkerroksen lajisto viitannee lehtomaiseen kankaaseen sekä alarinteeltään kuivaan ja tuoreeseen lehtoon (OMT, OMaT, LT). Kuitenkin kulttuuribiotooppien lajisto on osa-alueella niin vallitseva, ettei alkuperäistä metsätyyppiä voi varmuudella määritellä. Puusto alueella on keskiikäistä. Alueella todettiin mahdollisesti ensimmäisen tai toisen maailmansodan aikaisia, huonokuntoisia juoksuhautoja, jotka saattavat olla muinaismuistolain tarkoittamia kohteita (LIITTEET, Kartta 1, Kuva 6.). Suositukset. Osa-alueella ei todettu rauhoitettuja tai uhanalaisia kasvilajeja, uhanalaisia lintulajeja, arvokkaita luontokohteita tai muita luonnonarvoja, jotka olisi erityisesti otettava huomioon alueen maankäyttöä suunniteltaessa. Osa-alueella ei todettu liito-oravaa eikä merkkejä liito-oravan oleskelusta alueella. Osa-alueen läpi kulkevan vanhan tien varressa olevat kaivannot saattavat olla muinaismuistolain tarkoittamia kohteita.

6 6 Kuva 3. Huutovuoren itärinteen yläosan metsittynyttä peltoa Kuva 4. Huutovuoren itäsivun keski- ja alarinne on kuusivaltaista metsittynyttä peltoa. Kuva 5. Osa-alueen pohjoisreunassa lehtimetsä ulottuu valtatien varteen asti. Kuva 6. Itärinteen läpi kulkevan vanhan tien varressa todettiin mahdollisia juoksuhautoja AMPUMARADAN YMPÄRISTÖ Huutovuoren eteläsivu laskee melko jyrkästi kohti ampumarata-aluetta. Huutovuoren rinteeseen on pengerretty korkea maavalli maalialueelle. Maavallin edustalla on maalialuerakennelmia ja alueelta on poistettu puusto aina Lintusalon tienvarteen asti, jossa sijaitsee ampumapaikan rakennelmat (Kuva 7.). Ampumaradan itäpuolella on entinen peltoalue, joka on joutomaata ja toimii läjitysalueena. Suurin osa tästä alueesta on puskettunutta peltoaukeaa, mutta maavallit, vanhat joutomaakasat ja Lintusalon tien varsi todettiin lepikoksi ja koivikoksi. Kenttäkerroksen lajisto todettiin tavanomaiseksi niittyjen, joutomaiden ja tienvarsien lajistoksi. Joutomaakasoilla oli todettavissa mm. jättipalsamia ja tummatulikukkaa. Ampumaradan länsipuolella oleva metsä on lajistoltaan tavanomaista tuoretta kangasta (MT). Puusto ampumaradan länsipuolella on keski-ikäistä männikköä (Kuvat 9. ja 10.).

7 7 Suositukset. Osa-alueella ei todettu rauhoitettuja tai uhanalaisia kasvilajeja, uhanalaisia lintulajeja, arvokkaita luontokohteita tai muita luonnonarvoja, jotka olisi erityisesti otettava huomioon alueen maankäyttöä suunniteltaessa. Osa-alueella ei todettu liito-oravaa eikä merkkejä liito-oravan oleskelusta alueella. Ampumaradan maalialueen maaperän puhtaudesta on syytä varmistua, mikäli alue rakennetaan tai alueen maaperää käytetään maanrakennukseen. Kuva 7. Huutovuoren eteläsivua hallitsee ampumarata rakennelmineen. Kuva 8. Ampumaradan itäpuolen entinen peltomaa on läjitysalueena. Edustalla risukasoja. Kuva 9. Ampumaradan länsipuolen MTkangasta. Puustoa alueella on harvennettu. Kuva 10. Ampumaradan länsipuolelta suunnittelualueen läpi kulkee sähkölinja LINTUSALON TIEN ETELÄPUOLI Lintusaloon johtavan tien eteläpuoli on hietapitoista sedimenttimaata, joka viettää Osmonselälle päin. Länsiosan lakialue ovat mäntyvaltaista tuoretta kangasta (MT), joka on pääosin hakattu aukoksi sekä monien teiden pirstomaa. Alarinne on rehevämpää kuusivaltaista metsää (OMaT), mutta tässäkin osassa on runsaasti pikkuteitä. Alarinteessä on muinaismuistolain perusteella rauhoitettu kohde (LIITTEET, Kartta 1.) kalliokumpareen vieressä. Kasvilajisto osa-alueella todettiin monipuoliseksi, mutta tavanomaiseksi.

8 8 Suositukset. Osa-alueella ei todettu rauhoitettuja tai uhanalaisia kasvilajeja, uhanalaisia lintulajeja, arvokkaita luontokohteita tai muita luonnonarvoja, jotka olisi erityisesti otettava huomioon alueen maankäyttöä suunniteltaessa. Osa-alueella ei todettu liito-oravaa eikä merkkejä liito-oravan oleskelusta alueella. Alueen rauhoitettu kohde tulee jättää nykytilaansa VALTIE 62:N TIEVÄYLÄ Valtatie 62 eristää kapean rantakaistaleen muusta suunnittelualueesta. Lintusalon tienhaaran kohdalla ranta-alue on hieman leveämpi ja alue on rakennettu. Kohti Puumalan keskustaa (luodetta) mentäessä rantakaistale kapenee n. 10m leveäksi vyöhykkeeksi tien ja rannan väliin. Kaistaleen pohjoispäässä on rauhoitettu muinaismuistolain tarkoittama kohde (LIITTEET, Kartta 1.). Suositukset. Osa-alueella ei todettu rauhoitettuja tai uhanalaisia kasvilajeja, uhanalaisia lintulajeja, arvokkaita luontokohteita tai muita luonnonarvoja, jotka olisi erityisesti otettava huomioon alueen maankäyttöä suunniteltaessa. Osa-alueella ei todettu liito-oravaa eikä merkkejä liito-oravan oleskelusta alueella. Alueen rauhoitettu kohde tulee jättää nykytilaansa. Osa-alue ei kapeutensa vuoksi sovellu rakentamiseen. 5. YHTEENVETO Kitulanniemen Huutovuoren suunnittelualueella ei todettu rauhoitettuja tai uhanalaisia kasvilajeja, uhanalaisia lintulajeja, arvokkaita luontokohteita tai muita luonnonarvoja, jotka olisi erityisesti otettava huomioon alueen maankäyttöä suunniteltaessa. Alueella jo aiemmin todetut ja rauhoitetut kohteet on otettava huomioon alueen maankäyttöä suunniteltaessa. Huutovuoren itärinteen kautta kulkevan vanhan tien varressa todettiin mahdollisia muinaismuistolain tarkoittamia kohteita (juoksuhautoja), joihin ei tässä inventoinnissa otettu kantaa. Ampumaradan maalialueen maaaineksen puhtaus on syytä varmistaa, mikäli maa-ainesta käytetään maanrakennukseen tai alueen maankäyttö muuttuu.

9 9 Tampereella Jouko Sipari Jouko Sipari FM, biologi Katajikonkatu 1 F Tampere jouko.sipari@saunalahti.fi p LIITTEET

10 10