PUUMALAN KUNTA PÖLLÄNNIEMI, HIETANIEMI, KORTTEENNIEMI RANTAYLEISKAAVAN MUUTOKSET LUONTOINVENTOINTI. Jouko Sipari

Transkriptio

1 PUUMALAN KUNTA PÖLLÄNNIEMI, HIETANIEMI, KORTTEENNIEMI RANTAYLEISKAAVAN MUUTOKSET LUONTOINVENTOINTI Jouko Sipari

2 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.. 3 SUUNNITTELUALUEET Pöllänniemi 3 2. Hietaniemi 4 3. Lyhytranta 6 4. Kortteenniemi... 7 LIITTEET Kansikuva: Lyhytranta Naistenveden pohjoisrannalla.

3 3 JOHDANTO Puumalan rantayleiskaavan täydennystä varten tehtiin rakennus- ja maankäyttölain mukainen luontoinventointi erillisalueilla elokuussa 2015 (LIITTEET, Kartta 1.). Työssä inventoitiin suunnittelualueiden luonnonsuojelulain 29 mukaiset suojellut luontotyypit, metsälain 10 mukaiset erityisen tärkeät elinympäristöt, vesilain 15a ja 17a tarkoittamat pienvedet sekä muut arvokkaat kohteet. Suunnittelualueen eläin- ja kasvilajiston inventoinnissa arvioitiin uhanalaisten lajien (Luonnonsuojelulaki 46 ) ja erityistä suojelua tarvitsevien lajien (LSL 47 ) sekä luontodirektiivin liitteen IV(a) lajien esiintymisalueiksi sopivia kohteita. Lajistoa koskeva selvitystyö keskittyi kasvistoon. Nisäkkäistä selvitettiin erityisesti mahdollista liito-oravan (Pteromys volans) esiintymistä suunnittelualueella. Muu lajisto ja muut mahdolliset luontoarvot, joilla voisi olla merkitystä alueen maankäyttöä suunniteltaessa, käytiin läpi kasvistoselvityksen yhteydessä. Suunnittelualueen maaperä- ja vesiolosuhteita arvioitiin kunkin alueen ekologiaa ja käytettävyyttä silmällä pitäen. Lajisto tutkittiin kartoittamalla suunnittelualueet systemaattisesti. Kartoituksen yhteydessä tutkittiin alueelta myös mahdolliset rauhoitettavat tai suojelua vaativat biotoopit sekä mahdolliset uhanalaisille lajeille soveltuvat elinympäristöt, merkittävät maisemakokonaisuudet sekä mahdolliset muut arvokkaat luontotekijät sekä arvioitiin alueen maaperä- ja vesiolosuhteita ekologiselta ja maankäytön suunnittelun kannalta. Havainnot ja arviot kirjattiin systemaattisesti ylös havainnointipaikalla. Maastotöiden yhteydessä on kerätty suunnittelualueesta myös kuva-aineisto, jota on käytetty hyväksi inventoinnin tulosten kokoamisessa sekä raportin laadinnassa. Raportissa on esitetty inventoinnin tulosten lisäksi tulosten perusteella tehdyt suositukset maankäytön suunnittelua varten. SUUNNITTELUALUEET 1. Pöllänniemi (LIITTEET, Kartta 1.) Pöllänniemi on melko jyrkkä koilliseen laskeva, osin kivinen harjusorarinne (Kuva 1.). Lähellä rantaa rinne loivenee merkittävästi ja muodostaa lopulta alavan vesijättömaan ennen rantaa. Lähellä rantaa alueen itäosassa oli todettavissa myös muutamia pienialaisia kalliokohoumia. Rantaterassi on kivistä harjusoraa ja Pöllänsaaren matalassa salmessa on kivikkoa ilmaversoisten seassa. Pöllänniemen kärki on hienojakoista harjusoraa ja niemen länsirannan rantaterassi on kapea ja laskee veteen jyrkkänä. Rinteen metsät todettiin harvennetuksi kuusivaltaiseksi tuoreeksi kankaaksi (MT) ja alarinteiltä paikoin lehtomaiseksi kankaaksi (OMT) (Kuva 1.). Rantavyöhykkeen lajisto indikoi dysoligotrofista vettä. Pöllänsaaren matalassa salmessa sarakasvusto todettiin varsin yhtenäiseksi ja lajisto indikoi eu-dystrofisuutta (Kuva 2.).

4 4 Alueen kasvilajisto todettiin tavanomaiseksi kangasmetsien ja lehtomaisten kankaiden (MT, OMT) ja dysoligotrofisten vesien lajistoksi. Uhanalaisia tai rauhoitettuja kasvilajeja ei todettu. Myös alueen lintulajisto todettiin tavanomaiseksi. Alueella ei todettu liito-oravaa, merkkejä liito-oravan oleskelusta alueella tai liitooravalle soveliasta elinympäristöä. Suositus. Alueella ei todettu rauhoitettuja tai uhanalaisia kasvilajeja tai uhanalaisille lajeille (direktiivin IV(a) lajit) soveltuvia elinympäristöjä, muita luontoarvoja tai sellaisia luontotekijöitä, jotka olisi erityisesti huomioitava maankäytön suunnittelussa. Kuva 1. Pölllänniemen rinnemetsät ovat talousmetsää (MT/OMT). Kuva 2. Matalaa Pöllänsalmea kaakosta kuvattuna. Oikealla Pöllänsaari. Suositus. Alueella ei todettu rauhoitettuja tai uhanalaisia kasvilajeja tai uhanalaisille lajeille (direktiivin IV(a) lajit) soveltuvia elinympäristöjä, jotka olisi erityisesti huomioitava maankäytön suunnittelussa. Pöllänsaaren ja mantereen välinen matalasalmi on kapea vesi ja tulisi jättää nykytilaansa. Mataluutensa vuoksi salmi ei sovellu rantarakentamiseen erityisen hyvin. 2. Hietaniemi (LIITTEET, Kartta 2.) Hietaniemen länsipuolen loiva rinnealue on hienojakoista, osin kivistä harjusoraa. Aivan rinteen yläosassa oli todettavissa hieman kallioisuutta. Huuhtoutunut rantavyöhyke todettiin kivisemmäksi ja rantaterassi muodostui lähinnä kivisestä sorasta. Alueen itäosassa rinne laskee varsin matalana rantaa kohti, jonka vuoksi alue todettiin osin soistuneeksi (kangaskorpea) (Kuva 3.). Aivan alueen itäosassa maaperä oli osin multavaa ja kenttäkerroslajisto indikoi ravinteista lehtoa (ORT). Itäosa on metsittynyttä viljelymaata, jonka vuoksi lehtorinteen vallitseva lajisto muodostui kulttuuribiotooppien lajistosta (kuva 5).

5 5 Rinnealue todettiin kuusivaltaiseksi tuoreeksi kankaaksi, paikoin lehtomaiseksi kankaaksi. (MT, OMT). Ylärinnettä kohti puusto muuttuu mäntyvaltaiseksi (MT) (Kuva 4.). Rinnealueen puusto todettiin korkeintaan keski-ikäiseksi (Kuva 4.). Rantaviiva suunnittelualueella on varsin suora ja yhtenäinen. Rantavyöhykkeen lajisto indikoi dys-oligotrofista vettä (Kuva 6.). Kuva 3. Lähellä rantaviivaa alavilla alueilla oli todettavissa soistuneisuutta ja kangaskorpea. Kuva 4. Ylärinnettä kohti harvennetut nuoret metsät muuttuivat mäntyvaltaisiksi (MT-kankaita). Kuva 5. Suunnittelualueen itäosa ulottui entiselle pellolle. Kuva 6. Kivistä harjusorarantaa suunnittelualueen itäosassa. Alueen kasvilajisto todettiin tavanomaiseksi kangasmetsien ja lehtomaisten kankaiden (MT, OMT) sekä lehtojen (ORT), kangaskorpien ja dys-oligotrofisten vesien lajistoksi. Uhanalaisia tai rauhoitettuja kasvilajeja ei todettu. Myös alueen lintulajisto todettiin tavanomaiseksi. Alueella ei todettu liito-oravaa, merkkejä liitooravan oleskelusta alueella tai liito-oravalle soveliasta elinympäristöä. Suositus. Alueella ei todettu rauhoitettuja tai uhanalaisia kasvilajeja tai uhanalaisille lajeille (direktiivin IV(a) lajit) soveltuvia elinympäristöjä, muita luontoarvoja tai sellaisia luontotekijöitä, jotka olisi erityisesti huomioitava maankäytön suunnittelussa

6 6 3. Lyhytranta (LIITTEET, Kartta 2.) Lyhytranta on kaakkoon viettävää harjusorarinnettä Kortteenniemen itäsivulla (Kuva 7.). Rinteen keskiosassa on kosteapohjainen notkelma, joka on ojitettu rantaan asti ja rinteen puolivälissä on jyrkkäsivuinen, metsän peittämä kalliokohouma. Kortteenniemen sivua, suunnittelualueen länsireunassa, kulkee soratie Kortteenniemen kärjen loma-asunnoille. Mökkitien ympäristö on hietapitoista kuivaa kangasta (VT) (Kuva 8.). Tiestä erkanee pikkutien Lyhytrannan venerantaan. Itse Lyhytranta on hiekkapohjainen matala poukama, jonka rantaterassi ulottuu varsin pitkälle järvelle päin syveten reunastaan jyrkkänä (Kuva 9.). Kuva 7. Lyhytrannan kaakkoon viettävää rinnettä lähellä rantaa, suunnittelualueen itäosassa. Kuva 8. Kortteenniemeen johtava mökkitie kulkee harjun juuren hietapitoisella maalla. Kuva 9. Lyhytranta koillisesta kuvattuna. Kuva 10. Järviruoko on vallannut Lyhytrannan lounaisosaa. Kuvaussuunta koilliseen. Rinteen metsät todettiin keski-ikäiseksi, mäntyvaltaiseksi metsäksi (MT). Ojitetun notkelman valtapuuksi todettiin kuusi (MT). Lähellä rantaa korpimainen notkelma vaihettui saniaiskorveksi. Rantavyöhykkeen kasvilajisto ja vesikasvilajisto indikoi oligotrofista vettä, mutta järviruo on runsaus hiekkarannalla viittaa ravinteisuuden kasvuun alueella (Kuva 10.). Alueen kasvilajisto todettiin tavanomaiseksi kangasmetsien ja oligotrofisten vesien lajistoksi. Uhanalaisia tai rauhoitettuja kasvilajeja ei todettu. Myös alueen lintulajisto todettiin tavanomaiseksi. Alueella ei todettu liito-oravaa, merkkejä liito-oravan oleskelusta alueella tai liitooravalle soveliasta elinympäristöä.

7 7 Suositus. Alueella ei todettu rauhoitettuja tai uhanalaisia kasvilajeja tai uhanalaisille lajeille (direktiivin IV(a) lajit) soveltuvia elinympäristöjä, muita luontoarvoja tai sellaisia luontotekijöitä, jotka olisi erityisesti huomioitava maankäytön suunnittelussa 4. Kortteenniemi (LIITTEET, Kartta 2.) Kortteenniemen lounaissivulla oleva suunnittelualue on kalliolaakiolle muodostunutta harjusorarinnettä (Kuva 11.). Rinteen laella on pienialaisia avokalliolaikkuja, mutta itse rinne on rantaa kohti loivenevaa harjusoraa. Leveähkö rantaterassi on hiekkaista soraa, jossa oli todettavissa siellä täällä kiviä (Kuva 12.). Lounaassa alue rajautuu loma-asuntoihin ja luoteessa multavaan entiseen viljelyalueeseen, joka on alkuperäislajiston perusteella ennen pelloksi raivaamista ollut lehtokorpea. Kuva 11. Kortteenniemen lounaisrinnettä suunnittelualueella. Puusto alueella on nuorta (MT). Kuva 12. Hiekkapohjaisen rannan lajisto indikoi oligotrofisuutta. Kuva 13. Suunnittelualueen luoteisreunaa. Taustalla entistä peltoa, joka kasvaa osittain nuorta koivua. Kuva 14. Kortteenniemen lounaisranta on rehevöitynyt pellon edustalta alkaen (vasemmalla).

8 8 Kortteenniemen rinteen metsä todettiin puustoltaan keski-ikäiseksi mäntykankaaksi (MT) (Kuva 11.), joka alarinteessä lähempänä rantaa sai lehtomaisia piirteitä (OMT) ja sekapuuna oli todettavissa enenevässä määrin koivua. Lounaisosan entisen viljelyalueen lajistoa hallitsivat kulttuuribiotoopeille tyypilliset lajit, joukossa lehtokorven lajistoa (mm. mesiangervo, hiirenporras) (Kuva 13.). Ojitetussa purossa todettiin ristilimaskaa ja rantavyöhykkeessä entisen pellon edustalla kasvoi taaja järviruokokasvusto, jotka indikoivat kasvanutta ravinteisuutta rantavyöhykkeessä (Kuva 14.). Kaakkoon päin järviruo on osuus vesikasveissa väheni ja paikoin niukkakasviseltakin rantaterassilta oli todettavissa tavanomaisia oligotrofisten vesien lajeja. Alueen kasvilajisto todettiin tavanomaiseksi kangasmetsien ja lehtomaisten kankaiden (MT, OMT) sekä lehtokorpien (LhK), kulttuuribiotooppien ja oligotrofisten vesien lajistoksi. Uhanalaisia tai rauhoitettuja kasvilajeja ei todettu. Myös alueen lintulajisto todettiin tavanomaiseksi. Alueella ei todettu liito-oravaa, merkkejä liito-oravan oleskelusta alueella tai liito-oravalle soveliasta elinympäristöä. Suositus. Alueella ei todettu rauhoitettuja tai uhanalaisia kasvilajeja tai uhanalaisille lajeille (direktiivin IV(a) lajit) soveltuvia elinympäristöjä, muita luontoarvoja tai sellaisia luontotekijöitä, jotka olisi erityisesti huomioitava maankäytön suunnittelussa Tampereella Jouko Sipari Jouko Sipari tmi Katajikonkatu 1 F Tampere jouko.sipari@saunalahti.fi p

9 LIITTEET 9

10 10