TAMPEREEN KAUPUNKI MULTISILLAN YLEISSUUNNITELMA- ALUEEN HULEVESISELVITYS JA - HALLINTASUUNNITELMA. Vastaanottaja Tampereen kaupunki

Transkriptio

1 Vastaanottaja Tampereen kaupunki Asiakirjatyyppi Hulevesiselvitys ja hulevesien hallintasuunnitelma Päivämäärä ID-numero (Donna) TAMPEREEN KAUPUNKI MULTISILLAN YLEISSUUNNITELMA- ALUEEN HULEVESISELVITYS JA - HALLINTASUUNNITELMA

2 Tarkastus Päivämäärä Laatija Kuvaus Päivi Paavilainen Antti Harju, Anni Zacheus, Tiina Virta, Päivi Paavilainen Suunnitelmaselostus Viite Kannen kuva: Suunniteltu uusi hulevesien viivytysalue Lempääläntien varressa. Ramboll 05/2016. Ramboll Pakkahuoneenaukio 2 PL TAMPERE T

3 SISÄLTÖ 1. Johdanto Hankkeen taustaa Terminologia Käytetty koordinaatisto- ja korkeusjärjestelmä 2 2. Suunnittelualueen kuvaus Suunnittelualueen sijainti Suunnittelualueen hydrologia Suunnittelualueen nykyinen maankäyttö Suunnittelualueen luonnonympäristö Tulevaisuus ja maankäytön muutokset Maankäytön vaikutukset vedenlaatuun 8 3. Mitoitusperusteet Hulevesien hallintamenetelmien valinta Mitoitussade Hulevesien laadullinen käsittely ja viivytys kiinteistöillä Hulevesien viivytys yleisillä alueilla Hulevesien hallinta Yleistä Toimenpiteet korttelialueilla Toimenpiteet yleisillä alueilla Rakentamisen aikaisten hulevesien hallinta Esitettyjen toimenpiteiden vaikutukset Vaikutus virtaamiin ja vedenlaatuun Vaikutus vedenlaatuun ja luonnonympäristöön Vaihtoehtojen synergiat muun rakentamisen kanssa Jatkosuunnittelussa huomioitavia asioita Yhteenveto 17 LIITTEET Liite 1 Liite 2 Liite 3 Maastokäynnin huomiot Hulevesien hallintamenetelmien tyyppi- ja esimerkkikuvia Rakennustyömailla muodostuvien hulevesien hallinta Liitekartat Piirustusnro Sisältö Piirustuslaji Mittakaava Päiväys Y1 Suunnittelualueen nykytila, hydrologia Yleiskartta 1: ja luontoarvot Y2 Suunnittelualueen maaperä Yleiskartta 1: Y3 Nykyinen hulevesiverkko, virtaamat Yleiskartta 1: ja kapasiteetit S1 Hulevesien hallinta, VE1a Yleiskartta 1: S2 Hulevesien hallinta, VE1b Yleiskartta 1: POI1 Leikkaukset hulevesien hallintapaikoilta Periaateleikkaus 1:200/1:

4 1 1. JOHDANTO 1.1 Hankkeen taustaa Tässä hankkeessa laadittiin hulevesiselvitys ja hulevesien hallintasuunnitelma Tampereen Multisillan kaupunginosan EHYT-yleissuunnitelmaan liittyen. Kaupungilla tekeillä olevassa EHYTyleissuunnitelmassa tutkitaan Multisillan alueen täydennysrakentamismahdollisuuksia, ja tässä hulevesiselvityksessä tutkittiin puolestaan alueen hulevesien virtausreittejä sekä niiden toimivuutta ja arvioitiin mahdollisia tulvariskikohtia EHYT-suunnitelmaluonnos huomioiden. Hulevesien hallintasuunnitelmassa määritettiin alueelle soveltuvat hulevesien hallintaratkaisut sekä niiden tilantarve kaavoituksessa alueen lisärakentamista silmällä pitäen. Suunnittelun tavoitteena oli säilyttää hulevesien nykyiset virtausreitit, pienentää tulvariskejä sekä mahdollisuuksien mukaan parantaa Arranmaanojan, Peltolammin ja edelleen Myllyojan tilaa. Tampereen kaupungin hulevesiohjelman mukaisesti suunnittelussa huomioitiin hulevesien luonnonmukainen käsittely ja johtaminen sekä hulevesien hallinnan hajauttaminen niiden syntypaikoille. Suunnittelussa on huomioitu hankealueelle laadittavana olevat muut selvitykset: - Multisillan yleissuunnitelma-alueen liikenneselvitys (Ramboll, keskeneräinen aineisto) - Kantakaupungin liito-oravaselvitys (Ramboll, keskeneräinen aineisto) Hankkeen työryhmä: Tampereen kaupunki Antonia Sucksdorff-Selkämää Maria Åkerman Juha Riihelä Raija Mikkola Hanna Montonen Marjatta Salovaara Eeva Punju Ympäristöasiantuntija, hankkeen koordinaattori Vesihuoltoinsinööri Erikoissuunnittelija Kaavoitusarkkitehti Yhdyskuntasuunnittelupäällikkö Ympäristösuunnittelija Ympäristötarkastaja Ramboll Päivi Paavilainen Tiina Virta Antti Harju Anni Zacheus Projektipäällikkö Ympäristöasiantuntija Suunnittelija Avustaja

5 2 1.2 Terminologia Biopidätys, biosuodatus Hulevesi Hulevesien hallinta-alue Veden suodattaminen ja puhdistaminen orgaanisissa maakerroksissa. Hulevedet johdetaan kasvipeitteiseen painanteeseen (engl. rain garden, bioretention, biofiltration); vesi pidättyy ja puhdistuu painanteessa, josta se suodattavan maakerroksen läpi imeytetään maaperään tai johdetaan hulevesijärjestelmään. Maan pinnalta, rakennuksen katolta tai muilta vastaavilta pinnoilta pois johdettava sade- tai sulamisvesi. Hulevesien määrälliseen ja/tai laadulliseen hallintaan varattu alue, johon voidaan sijoittaa esimerkiksi biopidätysalue tai viivytyspainanne. Viivytyspainanne Hulevesien hallintamenetelmä, jossa hulevesivirtaamaa hidastetaan ja pidätetään. Hulevedet varastoidaan painanteeseen tietyksi aikaa ja vapautetaan vähitellen eteenpäin. Viivytyspainanteessa ei ole pysyvää vesipintaa vaan se kuivuu sadetapahtumien välissä. Termien määritelmät Kuntaliiton hulevesioppaan (2012) mukaisesti. 1.3 Käytetty koordinaatisto- ja korkeusjärjestelmä Suunnitelmassa on käytetty EUREF-GK24 koordinaatistoa ja N2000 -korkeusjärjestelmää.

6 3 2. SUUNNITTELUALUEEN KUVAUS 2.1 Suunnittelualueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Multisillan, Peltolammin ja Sarankulman kaupunginosissa noin 6,5 km päässä Tampereen keskustasta. Suunnittelualue rajautuu pohjoisessa Peltolammin ja Multisillan kaupunginosarajaan, etelässä Tampereen ja Lempäälän kuntarajaan, lännessä Helsingin rataan ja idässä Helsingin moottoritiehen. Kuvassa 2.1 on esitetty hulevesiselvityksen aluerajaus sekä alueen maankäyttö. Kuva 2.1. Suunnittelualueen rajaus (punaisella rajattu alue) sekä lähiympäristön maankäyttö. Oranssit alueet ovat asuinalueita, harmaat teollisuusalueita ja vihreät rakentamatonta, pääosin metsämaata. Aineistot on poimittu Paikkatietoikkunasta 12/2015 ( 2.2 Suunnittelualueen hydrologia Suunnittelualueen pintavedet johtuvat suunnittelualueen läpi virtaavaan Arranmaanojaan sekä Peltolammiin hulevesiviemäreitä sekä ojia pitkin. Helsinki-Tampere - radan vieressä oleva Arranmaanoja alkaa Sääksjärvestä ja purkaa vetensä Peltolammiin Peltolammi-Pärrinkoski luonnonsuojelualueelle ja sieltä Sarankulman ja Myllyojan kautta Härmälänojaan, joka laskee Pyhäjärveen. Arranmaanoja kuuluu Härmälänojan valuma-alueeseen, joka on kooltaan 10,6 km 2. Tampereen valuma-alueselvityksen toimenpidesuosituksista tämän hankkeen suunnittelualuetta koskee suositus, jonka mukaan Peltolammin vesistön ravinnekuormitusta ei tule lisätä. Muut

7 4 Härmälänojan valuma-alueelle annetut suositukset liittyvät vesistöihin, joille ei johdu suunnittelualueelta hulevesiä. Arranmaanojan vedenlaatu on Tampereen pienvesikorttien mukaan lievästi rehevä, happamuustasoltaan neutraali ja lievästi samea. Puro on voimakkaasti muokattu lukuun ottamatta luonnonsuojelualuetta, jossa se on luonnontilainen. Uomassa on voimakkaita eroosiovaurioita. Suunnittelualueen läheisyydessä olevalle Ruokomäenkadun lähteelle sekä suunnittelualueeseen kuuluvalle Peltolammi-Pärrinkoski luonnonsuojelualueelle on Tampereen pienvesiohjelmassa asetettu tavoitteeksi luonnontilaisuuden säilyttäminen. Suunnittelualueella tai sen läheisyydessä ei ole pohjavesialueita tai pohjaveden muodostumisalueita. EHYT yleissuunnitelman hankealue jaettiin osavaluma-alueisiin. Tarkempaan tarkasteluun valittiin ne osavaluma-alueet, joiden vaikutusalueelle on vuoden 2011 EHYT-selvityksessä esitetty lisärakentamista. Osavaluma-alueet, hulevesien valuntareitit sekä johtumissuunnat on esitetty piirustuksessa Y1. Valuntareittien nykytila tarkastettiin maastokäynnillä, jonka huomiot on esitetty liitteessä Suunnittelualueen nykyinen maankäyttö EHYT-suunnittelualue on kooltaan noin 200 ha. Suurin osa alueesta on metsää, pien- ja kerrostaloaluetta sekä teollisuusaluetta. Tässä selvityksessä tarkasteltiin maankäytön vaikutuksia vain niiden osavaluma-alueiden osalta, joissa yleissuunnitelmaluonnoksien mukaan maankäytössä tapahtuu muutosta nykytilanteeseen nähden. Tarkasteltava alue on noin 160 ha. Taulukossa 2.1 on esitetty osavaluma-alueiden keskimääräisten valuntakertoimien määrityksessä hyödynnetyt valuntakertoimet. Taulukko 2.1. Eri maankäyttömuodoille arvioidut valuntakertoimet Maankäyttö Selite Valuntakerroin Vesialue Järvet ja lammet 100 % Rakennukset Kattopinnat 90 % Tiet, päällystetty Asfaltoidut tiet ja jalkakäytävät, leveys 4-10 m 80 % Muu päällystetty Päällystetyt piha- ja pysäköintialueet 80 % Tiet, päällystämätön Sorapintaiset tiet ja jalkakäytävät, leveys 2-4 m 40 % Paljas maa Sorakentät, päällystämättömät piha-alueet 20 % Kasvillisuus Nurmi- heinikko- ja metsäalueet 2 % Valuma-alueille laadittiin arvio niiden tämänhetkisestä maankäytöstä. Maankäyttöarvio perustuu maanmittauslaitoksen (MML) tuottamaan maastotietokantaan, laseraineistoon ja ilmakuviin sekä maastossa tehtyihin havaintoihin. Edellä esitettyjä valuntakertoimia käyttäen saatiin eri osavaluma-alueille laskettua seuraavat valuntakertoimet ja läpäisemättömän pinnan määrät (Taulukko 2.2). Taulukko 2.2. Osavaluma-alueiden pinta-alat, keskimääräiset valuntakertoimet sekä läpäisemättömän pinnan määrä Osavaluma-alue Pinta-ala (ha) Valuntakerroin Läpäisemätön pinta-ala (ha) 1 5,5 0,42 2,3 2 3,7 0,11 0,4 3 14,6 0,40 5,8 4 10,7 0,15 1,6 5 8,6 0,31 2,7 6 2,8 0,04 0,1 7 32,4 0,36 11,7 Taulukossa 2.3 on esitetty osavaluma-alueilla syntyvien hulevesien johtamisen ja hallinnan reunaehtoja nykytilan määrittämänä.

8 5 Taulukko 2.3. Osavaluma-alueiden virtausreittien kapasiteetit ja arvio nykyisestä virtaamasta tavanomaisella rankkasateella Osavalumaalue Virtausreitin kapasiteetti reitin alaosassa Nykyinen virtaama mitoitussateella Mitoitussateen intensiteetti Mitoitussateen kesto l/s 350 l/s 150 l/s/ha 10 min 2-60 l/s 150 l/s/ha 10 min l/s 710 l/s 122 l/s/ha 15 min l/s 130 l/s 83 l/s/ha 30 min l/s 330 l/s 122 l/s/ha 15 min 6-10 l/s 122 l/s/ha 15 min l/s 970 l/s 83 l/s/ha 30 min 1 Mitoitussateiden perustana on yleinen hulevesiviemärien mitoitusperuste 150 l/s/ha, joka vastaa noin 3-5 vuoden välein toistuvaa 10 minuutin mittaista sadetta. Mikäli valuma-alueen koon ja muodon takia virtausajan arvioidaan olevan suurempi kuin 12 minuuttia, on mitoitussateen intensiteettinä käytetty vastaavalla toistuvuudella olevaa virtausaikaan suhteutettua intensiteettiä. Osa- Erityispiirteet ja reunaehdot valuma- alue 1 Mitoitussateen virtaama ylittää verkoston kapasiteetin. Tulviminen ei aiheuta merkittävää tulvariskiä, koska tulvavedet johtuvat katua pitkin Lempääläntien reunaojaan ja siitä pohjoiseen. Hulevedet päätyvät putkiviemäristä Peltolammiin vain lyhyen ojan kautta. Haitta-aineiden huuhtoutumisen ehkäiseminen valuma-alueella on siis tärkeää, koska niiden pidättyminen ennen hulevesien päätymistä järveen on vähäistä. 2 Osavaluma-alueen kaikki hulevedet imeytyvät joko Lempääläntien reunaojassa tai luontaisessa kosteassa painanteessa, josta ei ole pois johtavaa virtausreittiä. 3 Osavaluma-alue on pitkänomainen ja koko matkalta rakennettu. Tämä tarkoittaa sitä, että hulevesivirtaama hulevesiverkostoon kasvaa tasaisesti osavaluma-alueen purkupistettä kohti mentäessä. Laskennallinen virtaama mitoitussateella ylittää esitetyn virtausreitin kapasiteetin loppuosassa. Todellisuudessa virtaamaa rajoittaa yläpuolisen verkoston kapasiteetti monin paikoin. Erityisesti alueen yläosan korkealla mäellä olevat nykyiset kerrostalot kuormittavat huomattavasti linjaa: tasakattoisten talojen kattovedet on kytketty suoraan putkiverkostoon ja kiinteistön pihaalueet ovat laajalti päällystettyjä. Linja putoaa jyrkästi Terävänkadulle, jossa pituuskaltevuuden heikkeneminen pudottaa merkittävästi linjan kapasiteettia. Terävänkadun ja Lempääläntien risteysalue on potentiaalinen tulvariskipaikka, jossa tulvavedet lammikoituvat ja lopulta jatkavat matkaansa Multisillankadun suuntaan. Jos osavaluma-alueen hulevesiviemäreitä lähdettäisiin saneeraamaan kapasiteetin parantamiseksi, tulisi saneeraus toteuttaa koko hulevesiviemärin matkalta Arranmaanojaan saakka. Suositeltavampi toimenpide olisi hulevesien viivyttäminen, imeyttäminen ja ylivuotojen lisääminen. 4 Valuma-alue on pääosin rakentamatonta vanhaa metsää, jolla on virkistys- ja ekologista arvoa. Hulevedet johtuvat lähinnä avouomissa. 5 Esitetty kapasiteetti on hulevesiviemärin purkupäästä. Kapasiteetti pienenee mitoitusvirtaaman kanssa samaa tahtia verkostossa ylöspäin mentäessä ja on kauttaaltaan riittävä. Hulevesiviemäriä kuormittavat myös osavaluma-alueelta 7 tulevat hulevedet, joiden virtaama nykytilanteessa kuitenkin hidastuu tehokkaasti Lempääläntien itäpuoleisella kosteikkoalueella. 6 Osavaluma-alue päätyy luontaiseen kosteaan painanteeseen, josta ei ole pois johtavaa virtausreittiä. Hulevedet imeytyvät painanteessa. 7 Virtausreitin kapasiteetti perustuu karkeaan arvioon Lempääläntien alittavan, lähes tukkeutuneen rummun 600 B kapasiteetista. Rummun molemmat päät ovat kivien ja lietteen osittain tukkimat. Korkea tulovirtaama ei kuitenkaan koidu ongelmaksi, koska rummun yläpuolella on laaja, alava kosteikkoalue, johon hulevesi pääsee leviämään.

9 6 2.4 Suunnittelualueen luonnonympäristö Alueen maaperä on esitetty piirustuksessa Y2. GTK:n aineistojen (latauspalvelu 11/2015) perusteella alue on kauttaaltaan moreeni- ja kalliomaata, joka ei anna mahdollisuuksia laajamittaiselle hulevesien imeyttämiselle. Toisaalta maaperä ei ole erityisen eroosioherkkää, ja moreenimailla voidaan hyödyntää esimerkiksi viivyttämisen ja imeytyksen yhdistelmäratkaisuja, joissa pienet sademäärät imeytetään maaperään ja suuremmat johdetaan padottavien purkurakenteiden kautta hitaasti eteenpäin. Multisillanpuisto on vanhaa kuusivaltaista metsää, joka soveltuu liito-oravan elinympäristöksi. Alueella on myös avainbiotoopiksi soveltuva lehtolaikku, jossa kasvaa keltavuokkoa (Anemone ranunculoides) ja lehtotähtimöä (Stellaria nemeorum). Alueella on myös kaksi puumaista metsälehmusta (Tilia cordata). Terävänmäki on pääosin mäntyvaltaista kangasta. Multisillanpuisto ja Terävänmäki ovat virkistyskäytössä ja alueella kulkee useita polkuja. Asutuksen lomassa on myös paljon puustoa. Suunnittelualueen merkittävimmät lajit hulevesien hallinnan suunnittelun kannalta ovat hajuheinä (Cinna latifolia) sekä liito-orava (Pteromys volans), jotka molemmat ovat EU:n luontodirektiivin liitteiden II ja IV laji. Lisäksi hajuheinä on silmälläpidettävä laji. Hajuheinää esiintyy Arranmaalla. Hajuheinä suosii pienilmastoltaan viileitä ja kosteita paikkoja. Kasvupaikoilla ei saa tehdä purojen ja norojen perkauksia eikä hakkuita, jotka muuttavat oleellisesti puuston varjostus- ja suojavaikutusta. Vuoden 2016 kartoituksissa liito-oravaa havaittiin selvitysalueella usealla elinympäristöllä Multiojankadun eteläpuolella, Peltolammin ranta-alueella sekä Rukkamäenkadun itä- ja pohjoispuolella. Peltolammin ympäristöön sijoittuu Peltolammin-Pärrinkosken luonnonsuojelualue. Alueelle tehdyt luontoselvitykset: -Tampereen yleiskaavan liito-oravaselvitys (Ramboll 2016, kesken) - Multisillan päiväkodin asemakaavan nro 8535 muutos, luontoselvitys (Ramboll 2014) - Multisillanpuiston luontoarvot keväällä 2014 (Tampereen kaupunki, K.Korte 2014) 2.5 Tulevaisuus ja maankäytön muutokset Hankealueelle kaavaillaan noin k-m 2 kokonaan uusia asuinkortteleita ja noin k-m 2 nykyistä täydentävää rakentamista. Läpäisemättömän pinnan määrä lisääntyy rakentamisen yhteydessä Arranmaanojaan sekä suoraan Peltolammiin johtavilla valuma-alueilla. Kokonaan uudet korttelialueet sijoittuvat kuvan 2.2 mukaisesti sellaisiin kohtiin, joissa jo nykyisin on jonkin verran läpäisemätöntä pintaa (rakennuksia tai katua). Täydennysrakentaminen tapahtuu lähinnä nykyisten rakennusten korottamisena, jolloin läpäisemättömän pinnan määrän lisääntyminen johtuu lähinnä pysäköintialueiden laajentamisesta. Kaupunki toimitti arvion pysäköintialueiden pinta-alan kasvusta kortteleittain.

10 7 Kuva 2.2. Hankealueelle suunnitellut täydennysrakentamisen korttelialueet 1-5 sekä päiväkoti ja korttelien väliset yhteystarpeet (vihreä jalankulku ja pyöräily, sininen kadut). YS-luonnos Suunnitelmapiirroksissa S1 ja S2 on esitetty maankäyttöluonnoksessa esitettyjen uusien asuinkortteleiden lisäksi myös nykyisten kortteleiden tiivistämisalueet. Seuraavassa on käyty läpi osavaluma-aluekohtaisesti uusien alueiden ja täydennysrakentamisen vaikutuksia hulevesireittien toimintaan ja tulvariskeihin. Osa- Erityispiirteet ja reunaehdot valuma- alue 1 Korttelin 6520 täydennysrakentaminen kohdistuu Kitiniitynkadun hulevesiviemäriin. Hulevesiviemärin ja sen alapuolisen linjaosuuden kapasiteetti on nykyisin jo reilusti ylittynyt mitoitussateella, joten nykyistä virtaamaa ei tule kasvattaa. 2 Osavaluma-alueen läpäisemättömän pinnan määrään ei kohdistu muutoksia, eikä alueella ole tulvaherkkiä kohtia. Aluetta voidaan hyödyntää hulevesien viivytyksessä. 3 Korttelien 1, 4, Päiväkoti, 6502, 6516 ja 6522 hulevedet kohdistuvat lähtökohtaisesti nykyiseen Multisillankadun hulevesiviemäriin. Kokonaan uudelleen rakennettavien kortteleiden 1, 4 ja päiväkoti osalta hulevesivirtaamat tulevat läpäisemättömän pinnan vähentyessä vähenemään nykytilasta. Vähenemä tulee olemaan samaa luokkaa mitä kortteleiden 6502, 6516 ja 6522 täydennysrakentamisesta johtuva virtaaman lisääntymä. Vastaanottavan verkoston kapasiteetti on jo nykyisin liian pieni, joten hulevesien viivyttämistä ja vesien johtamista vaihtoehtoisille reiteille suositellaan. 4 Nykyiselle osavaluma-alueelle kohdistuu virtaaman kasvua nykyisistä kortteleista 6510 ja 6513, uusista kortteleista 4 ja 5 sekä mahdollisesti korttelin 2 pohjoisosas-

11 8 ta. Täydennysrakentamiskortteleilta tuleva virtaaman kasvu riippuu täydennysrakenteamisen sijoittumisesta tontille, koska tontit ovat vain osittain osavalumaalueella. Osavaluma-alueen ainoa merkittävämpi tulvariskikohta on Lempääläntien alikulun hulevesiviemäri, johon on toteutettavasta vaihtoehdosta riippuen kohdistumassa lisääntyviä vesimääriä korttelista 2. Muutoin hulevesien hallintaa suositellaan lähinnä Arranmaanojan eroosioherkkyyden ja Peltolammin vedenlaadun takia. Viivytysalueiden perustaminen osavaluma-alueella 4 voi olla vaikeaa alueen maaperäolojen ja luontoarvojen (vanha metsä) vuoksi. Alueelle sijoittuvien hallintarakenteiden tilavuus tulisi pitää maltillisena, jotta massiivisilta kaivutöiltä ja metsän kaatamiselta voidaan välttyä. Toisaalta luonnonolojen säilyttämiseksi valumaaluetta ei ole syytä pienentääkään ohjaamalla vesiä kokonaan muualle. 5 Osavaluma-alueen hulevedet kerätään Multiojankadun hulevesiviemäriin, jonka kapasiteetin arvioidaan olevan linjan alaosassa tällä hetkellä riittävä ottamaan vastaan jonkin verran lisävirtamaakin. Yläosassa kapasiteetti on heikompi. Osavaluma-alueelle on kohdistumassa täydennysrakentamista kortteleista 6510, 6511 ja 6512 sekä uutta rakentamista kortteleista 2 ja 3. Uusien kortteleiden hulevesien johtaminen suoraan Multiojankadun hulevesiviemäriin johtaisi linjan yläosan kapasiteetin ylittymiseen, joten viivyttämistä suositellaan. Myös täydennysrakentamiskohteissa viivytys on oleellista, jotta jo nykyisin eroosiovaurioista kärsivään Arranmaanojaan purkautuva virtaama ei kasvaisi. Hulevesien laadullista hallintaa suositetaan uudis- ja täydennysrakentamiskohteilla, koska vastaanottava hulevesiverkko purkaa vedet lähes suoraan Arranmaanojaan josta vesi kulkeutuu nopeasti Peltolammiin. 6 Osavaluma-alueen läpäisemättömän pinnan määrään ei kohdistu muutoksia, eikä alueella ole tulvaherkkiä kohtia. Korttelin 1 alueella oleva soistuma imeyttää ja haihduttaa tällä hetkellä valtaosan valuma-alueelle 6 tulevista hulevesistä. Soistuman säilyttämistä viivyttävänä elementtinä suositellaan. 7 Laajalle osavaluma-alueelle kohdistuu lähtökohtaisesti pieni osa korttelien 2 ja 3 lisääntyvästä hulevesikuormituksesta. Todellinen lopputilanne riippuu korttelien pinnanmuotojen muutoksista ja läpäisemättömän pinnan sijoittumisesta korttelialueilla. Nykyisellä valuma-aluerajauksella korttelissa 2 muodostuvia hulevesiä johtuu jonkin verran myös Perkkoonkadun varrella sijaitsevan yrityskorttelin länsipuolelle maastoon, josta tulvareitti johtaa korttelin piha-alueen läpi. Korttelin 3 osalta tulvareitti johtaa Perkkoonkadun poikki ja tontista noin 80 metriä etelään sijaitsevaan kosteaan painanteeseen. Molempien alueiden hulevesiä tulee viivyttää, jotta hulevesiä johtaville nykyisille rakenteille ei aiheuteta lisäkuormitusta. Osavaluma-alue 7:n lisääntyvät hulevesimäärät pystytään tarvittaessa johtamaan myös muille virtausreiteille. 2.6 Maankäytön vaikutukset vedenlaatuun Luonnonhuuhtouman määrää on arvioitu useissa tutkimuksissa Suomessa. Tähän suunnitelmaan on käytetty tausta-aineistona Ympäristöministeriön vuonna 2005 julkaisema "Rakennetun ympäristön valumavedet ja niiden hallinta" teosta (Vakkilainen, Kotola & Nurminen 2005), jossa on esitetty luonnonhuuhtouman lisäksi arvioita myös hulevesien ravinne- ja kiintoainekuormasta. Arviot kiintoaineen ja ravinteiden keskimääräisestä vuosihuuhtoumasta eri maankäyttömuodoilla on esitetty taulukossa 2.4. Taulukko 2.4. Kiintoaineen ja ravinteiden keskimääräinen vuosittainen huuhtoutuma eri maankäyttömuodoilla (Vakkilainen ym. 2005) Kiintoaine (kg/ha/a) Typpi (kg/ha/a) Fosfori (kg/ha/a) Metsämaa 5,1 2 0,07 Maatalous ,8 1,35 Pientaloalue 100 4,95 0,24 Kerrostaloalue 210 8,84 0,38 Teollisuus- ja varastoalue 790 2,9 0,86 Liikennealue ,41 Rakennustyömaa 605 5,7 0,57

12 9 Multisillan yleissuunnitelma-alueella rakentaminen tiivistyy maltillisesti lähinnä kerroslukua kasvattamalla ja lisää useimmissa kortteleissa lähinnä pysäköintialueiden määrää. Nykyisten pysäköintialueiden väljyyden vuoksi lisäykset ovat pieniä, ja käytännössä vaikutusta on vaikea arvioida muutosten pienipiirteisyyden vuoksi. Alueen uusista kortteleistakin useimmat rakennetaan purettavien rakennusten, pysäköintialueiden ja väylien tilalle, jolloin kuormitus ei käytännössä merkittävästi muutu. Selkeästi hulevesien laatu muuttuu korttelissa 2, joka rakentuu nykyiselle metsäalueelle. Myös kortteli 5 on suurelta osin nykyisin rakentamatonta aluetta. Alla on eritelty tarkemmin näiden kahden korttelin maankäytön muutosta. Kortteli 2 Kortteli 5 Koko 2,9 ha 0,7 ha Nykytilanne Metsämaa Metsämaa - kiintoaine 14,8 kg/a 3,6 kg/a - typpi 5,8 kg/a 1,4 kg/a - fosfori 0,2 kg/a 0,05 kg/a Tulevaisuus Kerrostalokortteli Kerrostalokortteli - kiintoaine 609 kg/a (+4000 %) 147 kg/a (+4000 %) - typpi 26 kg/a (+342 %) 6 kg/a (+342 %) - fosfori 1,1 kg/a (+443 %) 0,3 kg/a (+443 %) Kyseisten korttelialueiden osalta muutokset kuormitukseen ovat siis erittäin merkittäviä ja tuovat selkeästi esille tarpeen hulevesien käsittelylle ennen purkuvesistöön laskemista. Kuormitus muodostuu kuitenkin niin pienellä alueella, että siihen on helppo puuttua. Myös niillä korttelialueilla, joilla kuormitus ei muutu nykytilanteeseen nähden, on suhteellinen ero nykytilaa edeltäneeseen luonnontilaiseen alueeseen nähden vastaava kuin edellä laskettu. Siinä mielessä myös näiden kortteleiden hulevesien käsittelemiselle on olemassa selkeät perusteet. 3. MITOITUSPERUSTEET 3.1 Hulevesien hallintamenetelmien valinta Tampereen hulevesiohjelman (2012) määrittelemät yleiset periaatteet Tampereella hulevesien hallinnassa ovat 1) Ehkäistään hulevesien syntyä minimoimalla läpäisemättömien pintojen määrää 2) Hyödynnetään hulevedet syntypaikallaan käyttämällä sadevettä kasteluun ja imeyttämällä 3) Puhdistetaan hulevedet syntypaikallaan biosuodatusta tai kosteikkoja hyödyntäen 4) Viivytetään hulevedet syntypaikallaan altaiden, lampien tai maanalaisten säiliöiden avulla 5) Johdetaan hulevedet pois syntypaikaltaan viivyttävällä järjestelmällä 6) Johdetaan hulevedet pois syntypaikaltaan hulevesiviemäreissä viivytysalueelle ennen vesistöön johtamista 7) Johdetaan hulevedet pois syntypaikaltaan hulevesiviemäreissä suoraan vesistöön Suunnittelualuetta koskevaksi valuma-aluekohtaiseksi tavoitteeksi hulevesiohjelmassa on lisäksi merkitty, että Peltolammin vesistön ravinnekuormitusta ei tule lisätä. Muut Härmälänojan valuma-aluekohtaiset tavoitteet eivät koske Multisillan YS-aluetta. Hulevesien muodostumisen vähentäminen Tehokkain tapa hallita hulevesien laatua ja määrää on vähentää hulevesien muodostumista käyttämällä rakentamisessa mahdollisimman paljon vettä läpäiseviä pintoja, jotka edistävät veden imeytymistä pohjaveteen. Läpäisevien pihamateriaalien lisäksi kattopinnoilla on mahdollista käyttää vettä sitovaa ja haihduttavaa kasvillisuutta. Ratkaisut päällysteistä tehdään pääosin kiinteistöillä. Tästä syystä hulevesien hallintaa on syytä velvoittaa toteutettavaksi kiinteistöillä ja muotoilla hulevesien hallintaa koskevat kaavamääräykset siten, että ne kannustavat etsimään vaihto-

13 10 ehtoja asfaltille, tiiviille kiveyksille ja perinteiselle suoraan hulevesiverkkoon kytketylle kattokuivatukselle. Hulevesien laadullinen hallinta Hulevesien haitta-ainekuormituksesta valtaosa muodostuu tavanomaisissa sade- ja sulamistapahtumissa vuoden mittaan. Hulevesien laadun parantamiseen tehokkaimpia menetelmiä ovat erilaiset imeyttävät tai suodattavat menetelmät, joissa hulevesien haitta-aineita pidättyy kasvillisuuteen, maaperän mikrobien käyttöön ja maaperän kivennäisaineksiin. Suurilla (yli 10 ha) valuma-alueilla voidaan myös käyttää pysyvän vedenpinnan kosteikkoja, joissa viipymä vesialueella tulee olla vähintään 1 vrk. Kasvipeitteisillä viherpainanne- ja tulvaniittyratkaisuilla on myös periaatteessa suotuisa vaikutus vedenlaatuun, mutta haitta-aineiden pidättyminen on vähäisempää, koska huleveden viipymä järjestelmässä jää lyhyeksi. Pidättymistä voidaan tehostaa muuntamalla rakennetta maaperän sallimissa rajoissa siten, että pienehköt alle 2 5 mm sademäärät poistuvat rakenteesta imeytymällä. Hulevesien laadullista hallintaa on yksinkertaisinta toteuttaa hajauttaen se valuma-alueen kiinteistöille syntypaikoilleen. Tällöin hallintaan käytettävät yksittäiset tilavaraukset jäävät kohtuullisen pieniksi ja rakenteet on mahdollista sijoittaa joustavasti. Syntypaikalla on myös mahdollista johtaa hulevesien puhtaammat jakeet, esim. katoilla muodostuvat hulevedet, laadullisten hallintajärjestelmien ohi jolloin ne voidaan mitoittaa pienemmiksi. Likaisten tai nuhraantuneiden hulevesien käsittelyyn kiinteistöillä soveltuvat parhaiten imeyttävät ja suodattavat menetelmät. Yleisillä alueilla toteutettava laadullinen parantaminen keskittyy ensisijaisesti lisääntyvän kiintoaineen poistamiseen hulevesistä. Kiintoainetta voidaan poistaa hallintarakenteissa laskeuttamalla, suodattamalla tai imeyttämällä. Suodattavissa ja imeyttävissä rakenteissa on hyvä olla kasvillisuutta, joka ylläpitää rakenteen huokoisuutta. Kasvittomat suodatus-/imeytysrakenteet menevät herkemmin tukkoon. Hulevesien määrällinen hallinta Hulevesien määrällinen hallinta edellyttää aina sateettomana aikana kuivuvaa tyhjätilavuutta, johon rankkasateen aiheuttama äkillisesti kertyvä vesimäärä voidaan varastoida ja laskea siitä hitaasti eteenpäin. Tyhjätilavuus voidaan toteuttaa maan päällä tai alla. Maanpäälliset menetelmät on mahdollista toteuttaa luonnonmukaisina ja integroida ne viherrakentamiseen ja maisemointiin, ja parhaimmillaan saada näin lisäarvoa esimerkiksi puistoalueelle. Maanpäällisiin viivytysratkaisuihin on mahdollista yhdistää myös laadullista käsittelyä esim. yhdistämällä tulvaniittyyn pysyvän veden kosteikko-osa tai imeytysrakenne. Maanalaisten menetelmien etuna on niiden sijoittelun joustavuus tiiviisti rakennetuilla alueilla. Tässä hankkeessa on esitetty hulevesien määrällinen hallinta hajautettavaksi siten, että tavanomaiset ylivirtaamat tasataan kiinteistöillä ja poikkeukselliset ylivirtaamat yleisille alueille sijoitettavilla tulva-alueilla. Virtaamien tasaamiseksi hyödynnetään myös nykyisiä painanteita ja kosteikkoja, joiden varastotilavuutta voidaan lisätä pengertämällä. 3.2 Mitoitussade Yleisille alueille sijoittuvien hallinta-/viivytysrakenteiden tilavarausten määrittelyssä käytettiin kahdeksaa eri mitoitussadetta (taulukko 3.1), joista mitoittavaksi valittiin se sade, joka antoi suurimman kertymän määritettyä purkuvirtaamaa vastaan. Mitoitussateiden toistuvuutena käytettiin kerran 20 vuodessa toistuvaa sadantaa eli erittäin harvinaista sadetta, koska vastaanottava Arranmaanoja on jo nykyisin kärsinyt korkeiden virtaamien aiheuttamasta eroosiosta. Tiukan mitoituksen ansiosta viivytysrakenteissa on tilaa niiden hyödyntämiseksi jatkossa alueen mahdollisesti tiivistyessä entisestään. Taulukko 3.1. Tarkasteltavien mitoitussateiden kestot, intensiteetit ja kertymät Sateen kesto 5 min 15 min 30 min 1 h 3 h 6 h 12 h 24 h Intensiteetti (l/s/ha) Kertymä (mm)

14 11 Sateen rankkuus ja kertymä määritettiin Rankkasateet ja taajamatulvat (RATU) -hankkeen tulosten (Suomen ympäristö 31/2008) mukaan ja niissä on huomioitu ilmastonmuutoksesta aiheutuva 20 % lisäys. 3.3 Hulevesien laadullinen käsittely ja viivytys kiinteistöillä Hulevesien laadullinen käsittely toteutetaan ensisijaisesti kiinteistöillä. Myös hulevesien määrällistä hallintaa on toteutettava kiinteistöillä, koska yleisille alueille on vaikea muutoin toteuttaa riittävästi virtaamien tasaustilavuutta vastaanottavien uomien ja vesistöjen suojelemiseksi virtaamien kasvulta. Hulevesien laadun parantamiseksi sekä maan vesitasapainon ylläpitämiseksi hallinnassa olisi hyvä käyttää suodattavia menetelmiä kuten biosuodatusta (ks. liite 2). Huleveden laadun parantaminen on huomioitava erityisesti Peltolammiin laskevien uomien varrella. Laadulliseen käsittelyyn tulee johtaa kiinteistöllä ja liikennealueilla muodostuvat likaisimmat hulevedet. Laadullinen käsittely esitetään mitoitettavaksi vähintään 2 mm sademäärälle, joka vastaa Etelä-Suomessa mediaani vuorokausisadetta. Tämä vastaa myös Kuntaliiton hulevesioppaan mitoitusohjetta laadulliselle käsittelylle (2 % läpäisemättömien alueiden pinta-alasta, kun lammikoitumissyvyys on 10 cm). Laadullisen käsittelyn lisäksi vettä läpäisemättömiltä pinnoilta tulevia hulevesiä tulee viivyttää alueella siten, että viivytysjärjestelmien mitoitustilavuuden tulee olla 1 m 3 jokaista 100 m 2 vettä läpäisemätöntä pintaa kohden. Tämä vastaa 10 mm sademäärää. Hallintarakenteen tyhjenemisen tulee kestää vähintään 3 tuntia ja korkeintaan 24 tuntia, jotta rakenne viivyttää riittävästi ylivirtaamia aiheuttavia lyhyitä sateita mutta tyhjenee riittävän nopeasti ollakseen valmis vastaanottamaan uutta sadetapahtumaa. Viivytysmenetelmän teknisellä toteutuksella ei ole suuremmilla tonteilla merkitystä. Virtaamaa tasaavina rakenteina pelkästään maanalaisten säiliöiden (säiliökaivot, hulevesikasetit tms.) käyttäminen on kuitenkin ongelmallista erityisesti pienillä tonteilla, koska tavanomainen kiinteistön tonttiliittymä kooltaan Ø100 mm riittää käytännössä useimmilla kiinteistöillä poikkeuksellisillekin tulvavirtaamille. Virtaamaa olisi siis kuristettava erillisellä virtaaman säätökaivolla ennen tonttiliittymää. Pienemmillä kiinteistöillä säätökaivon purkuaukon koko on oltava erittäin pieni, omakotitonteilla jopa alle 10 mm, mikä luonnollisesti on erittäin herkkä tukkeutumaan. Vasta kiinteistön koon kasvaessa karkeasti >2000 m 2 alkaa tavanomaisesti käytetyillä putkilla Ø100 mm olla merkittävästi virtaamaa leikkaavaa vaikutusta. Siten pienehköillä tonteilla kiinteistökohtainen viivytys voi kokonaan maanalaisena toteutettaessa jäädä tehottomaksi. Suurilla tonteilla maanalaiset rakenteet ovat purkujärjestelyjensä puolesta helpompia toteuttaa kuin pientaloalueilla, koska suurella tontilla vesiä kertyy yhtä säiliötä kohti niin paljon, että tarvittavaan viivytysvaikutukseen ei tarvita kohtuuttoman pientä purkuaukkoa. Maanalaiset rakenteet ovat joka tapauksessa alttiimpia järjestelmän huollon laiminlyönneille ( poissa silmistä, poissa mielestä ), eikä niillä saavuteta parannusta hulevesien laadussa. Tästä syystä kaavamääräysten tulisi ainakin pienten tonttien kohdalla kannustaa suosimaan ensisijaisesti maanpinnalle sijoittuvia, kasvipeitteisiä maaperään imeyttämiseen tai suodattamiseen perustuvia ratkaisuja. Laadullisen käsittelyn kannalta myös suurilla kiinteistöillä hulevesien nuhraantuneet jakeet pysäköintialueilta olisi hyvä johtaa maanpäällisiin käsittelyrakenteisiin. Suurilla kiinteistöillä puhtaammat jakeet hulevesistä, esimerkiksi kattokuivatusvedet, voidaan viivyttää maanalaisissa rakenteissa. Eri vaihtoehtoja laadullisen hallinnan ja viivytyksen välillä on esitelty taulukossa 3.2. Taulukko 3.2. Vaihtoehtoja hulevesien hallintaan korttelialueilla. Vaihtoehto A B Biosuodatuksen pinta-ala x % päällystetystä pinta-alasta % 1 2 %* Biosuodattimella viivytettävä sademäärä [mm] 10 2 Lammikoitumissyvyys biosuodattimella [cm] Muun viivytysjärjestelmän (esim. säiliöt) tilavuus x m 3 / - 0,8 100 m 2 päällystettyä pintaa. Muussa viivytysjärjestelmässä viivytettävä sademäärä [mm] - 8 * Kuntaliiton ohjeen mukainen biopidätyksen ala. 2 mm sademäärä vastaa keskimääräistä vuorokausisadetta Etelä-Suomessa.

15 12 A: Hulevesien hallinnassa käytetään vain luonnonmukaisia menetelmiä esim. biosuodatusta. Suositus alle 2000 m 2 kiinteistöille. B: Osa hulevesistä hallitaan luonnonmukaisin menetelmin, josta ylivuoto johdetaan virtaamatasaukseen vapaasti valittavaan muuhun järjestelmään (esim. säiliöt) 3.4 Hulevesien viivytys yleisillä alueilla Maankäytön muutoksista seuraavan tulovirtaaman laskentaa varten kullekin korttelialueelle määritettiin valumakerroin sen maankäytön mukaan (taulukko 3.3). Taulukko 3.3. Käytetyt valumakertoimet maankäytön mukaan. Maankäyttö Selite Valuntakerroin Rakennukset Kattopinnat 90 % Päällystetyt alueet Asfaltoidut kadut, kulkureitit ja pysäköintialueet 80 % Muu päällystetty Laatoitetut/soritetut piha-alueet, sorakentät yms. 50 % Kasvillisuus Nurmi- heinikko- ja metsäalueet 2 % Valumakertoimen, alueen pinta-alan A ja mitoitussateen rankkuuden i perusteella laskettiin kullakin alueella tulevaisuudessa muodostuva hulevesivirtaama Q seuraavasti: Q = * A * i Nykytilannetta vastaavan virtaaman säilyttämiseksi yleisillä alueilla toteutettava viivytystilavuus V saatiin seuraavasti: V = ((Q in Q out ) * t) - v k jossa Q in = tulovirtaama tulevaisuudessa Q out = purkuvirtaama t = mitoitussateen kesto V k = kiinteistöillä viivytetty vesimäärä Laskenta toteutettiin kaikilla käytetyillä sateen kestoilla, jonka jälkeen valittiin suurin kertymä ja sen antanut sateen kesto. Kiinteistöillä viivytetty vesimäärä V k arvioitiin kaupungin yleisesti käyttämän kiinteistökohtaisen vaatimuksen mukaisesti, jolloin tonteilla viivytettäisiin 10 mm sateesta, joka vastaa 1 m 3 jokaista läpäisemätöntä 100 m 2 kohden. Kiinteistöillä toteutettava viivytystilavuus on vähennetty tarvittavasta kokonaisviivytystilavuudesta yllä esitetyn kaavan mukaisesti. Käytetty tilastollinen mitoitusmenetelmä huomioi sateen pituuden ja kertymän vaihtelun huomattavasti paremmin kuin järjestelmän tarkka virtausmallinnus muutamilla sadetapahtumilla. Menettely jättää jatkosuunnittelussa vapauksia järjestelmän korkeusaseman ja purkurakenteen valinnalle. Tyypillisesti menetelmä johtaa tilavarauksen lievään yliarviointiin jatkosuunnittelussa tarkemmin mitoitettavaan rakenteeseen nähden, ja sopii siten hyvin kaavoitusvaiheen tarkasteluihin. Viivytysalueiden tilavuudet on esitetty luvussa HULEVESIEN HALLINTA 4.1 Yleistä Hulevesien ensisijaisena hallintatoimenpiteenä tulee pyrkiä vähentämään hulevesien muodostumista. Hulevesien muodostumiseen voidaan vaikuttaa asemakaavavaiheessa, keinoina mm.: - läpäisemättömien pintojen minimointi (katujen, pysäköintialueiden, katosten järkevä sijoittelu ja yhdistely) - läpäisevien pintojen suosiminen (esim. kennosorapinta asfalttipihan sijaan, reikäkivetys tai nurmetus kiviverhoilun sijaan) - runsaan kasvillisuuden suosiminen (isot puut, nykyisen puuston säilyttäminen)

16 13 Hulevesien muodostumisen vähentämisen lisäksi on varauduttava yleisille alueille sijoittuviin hallintarakenteisiin ja kiinteistökohtaiseen hulevesien hallintaan. Hulevesien hallintatoimenpiteet yleisillä alueilla on esitetty piirustuksissa S1 ja S2 ja kuvattu tarkemmin tässä luvussa. Hulevesien käsittelyalueiden rajaukset on laadittu viitteellisinä ohjaamaan maankäytön suunnittelua. Käsittelyalueet on pyritty sijoittamaan jo nykyisin oleville kosteikoille tai painanteisiin, jolloin niiden rakentaminen jäisi mahdollisimman vähäiseksi ja vesien johtaminen niihin olisi luontevaa. Sijoittelussa on huomioitu myös luontoarvot sekä maaperän laatu. Hulevesien viivytykseen ja laadulliseen hallintaan käytettäviä menetelmiä on esitetty liitteessä Toimenpiteet korttelialueilla Hulevesiä tulee viivyttää kiinteistöillä, jotta yleisille alueille suunniteltavat järjestelmät eivät kasva kohtuuttoman suuriksi. Myös hulevesien laadullinen hallinta on tärkeää, jotta Arranmaanojan ja Peltolammin vedenlaatu ei heikkenisi. Mitoitusperusteita ja menetelmiä on eritelty tarkemmin kappaleessa Toimenpiteet yleisillä alueilla Viivyttämällä tulevaisuudessa syntyviä hulevesiä siten että uomissa säilyy nykyisen kaltaiset virtaamat, pystytään säilyttämään uoman luonnollinen tila, välttämään turhaa eroosiota ja säilyttämään uoman ympäristön vesitasapaino. Laadullisen hallinnan kannalta pyritään hyödyntämään kasvipeitteisiä alueita, joissa haitta-aineita pidättyy kasvillisuuteen ja maaperään. Hankkeessa tarkasteltiin useita vaihtoehtoisia ratkaisuja hulevesien johtamiselle. Ongelmana kaikissa ratkaisuissa oli Lempääläntien alittavien nykyisten hulevesireittien riittämätön koko, joka johtaa tarpeeseen rakentaa uusia rumpuja tai hulevesilinjoja tien alitse. Lempääläntie todettiin olevan hankealueella hallinnollisesti kaupungin katu, mikä helpottaa tienalitusten rakentamista jossain määrin verrattuna siihen että väylä olisi valtion tie. Uusien tienalitusten ja hulevesilinjojen rakentaminen kytkeytyy myös kortteleille tarvittavien uusien vesihuoltolinjojen ja alueen uusien liikenneyhteyksien rakentamiseen. Hulevesireitit on syytä valita siten, että ne voidaan toteuttaa alueen rakentamisen kokonaisuuden kannalta järkevästi ja maksimoida synergiahyödyt. Hankkeen aikana tarkasteltiin useita vaihtoehtoja hulevesien johtamiselle Lempääläntien alitse. Suunnittelun aikana hylättiin toteutuskelvottomina mm. seuraavat ratkaisut: - Luonnosvaihtoehdossa 2 esitetty korttelin 3 hulevesien johtaminen Perkkoonkadun ali etelän suuntaan vaatisi pitkähkön putkikaivannon toteuttamista Perkkoonkadulle hankaliin oloihin (kalliolouhintaa, vesijohdon runkolinja ja kaukolämpöjohtoja). - Luonnosvaihtoehdossa 2 esitetty korttelin 2 vesihuoltolinjojen ja hulevesien johtaminen pohjoisen suuntaan Lempääläntien itäpuolta. Toteutus on korkeusasemallisesti mahdollinen mutta johtaisi pitkähköön putkilinjaan ja hankaloittaisi rakennusten sijoittelua kiinteistöllä tai johtaisi huleveden ja jäteveden pumppauksiin, jos rakennukset sijoitettaisiin tontin alarinteeseen Lempääläntien varteen. Jatkotarkasteluissa luonnosvaihtoehdosta 1 laadittiin kaksi alavaihtoehtoa, jotka on esitetty suunnitelmapiirroksissa S1 ja S2. Alla on kuvattu vaihtoehtojen periaatteet ja eroavaisuudet. Lempääläntien alitukset Pohjoisosan ratkaisut VE1a Vain yksi uusi alitus alueen keskiosassa kortteleiden 2+3 vesihuoltoa varten. Muualla hyödynnetään olevia putkilinjoja. Päiväkodin tontilta poistuvat, Kitiniitynkadun nykyisiä kortteleita palvelevat putkilinjat korvataan tontin pohjoislaitaan sijoittuvilla uusilla linjoilla, jotka liitetään Lempääläntien alittaviin nykyisiin vesihuoltolinjoihin. Ratkaisu vaatii rasitetta päiväkodin tontille. Linjan riittämättömän kapasiteetin ja ny- VE1b Kaksi uutta tienalitusta: alueen keskiosassa kuten VE1a:ssa sekä lisäksi alueen pohjoisosassa. Päiväkodin tontilta poistuvat putkilinjat korvataan tontin pohjoislaitaan sijoittuvilla uusilla linjoilla. Uuden alituksen ansiosta tontille ei jää rasitteita. Hulevedet saadaan johdettua nykyistä kuivunutta purouomaa myöten laajaan reheväkasvuiseen painanteeseen (viivytysalue 1, biopidätys), joka

17 14 Keskiosan ratkaisut kyisten kortteleiden pysäköintialueiden laajenemisen vuoksi Multisillankadun linjaa joudutaan suurentamaan ja rakentamaan siihen ylivuoto nykyiseen laajaan, reheväkasvuiseen painanteeseen (viivytysalue 1, biopidätys). Ylivuotoreittinä toimivaa nykyistä kuivunutta purouomaa jouduttaneen syventämään noin 70 m matkalta, mutta painanteella ei tarvita maanrakennustöitä. Viivytysalueelle 1 saatavat vesimäärät jäävät melko vähäisiksi ja veden tulo painanteelle rajoittuu harvinaisiin tulviin, eikä painannetta saada hyödynnettyä täysimääräisesti. Alueen puusto säilynee nykyisellään, koska kosteusolot eivät oleellisesti muutu. Päiväkodin ja korttelin 1 hulevesille ei ole tilaa nykyisessä Lempääläntien alituksessa. Hulevedet ohjataan Lempääläntien alikulun kuivatuslinjaan, jonka alaosa uusitaan riittävän kapasiteetin saavuttamiseksi. Alikulun kautta tulevien päiväkodin ja korttelin 1 hulevedet sekä kortteleiden 4 ja 5 hulevedet ohjataan nykyisen vanhan metsäalueen oja- ja purouomiin kiinteistökohtaisen viivytyksen kautta. Metsäalueelle toteutetaan hulevesien viivytysalue 2 (biopidätys). Toteutus vaatinee maankaivutöitä, jotka voidaan yhdistää mahdolliseen Multisillanpolun parantamiseen. Viivytysalueen 2 toteuttaminen voi olla hankalaa luontoarvojen ja myös alueen tiettävästi pehmeän ja soistuneen maaperän vuoksi. on otettavissa käyttöön ilman merkittäviä maanrakennustöitä ja joka maaperänsä puolesta saattaa myös jonkin verran imeyttää pieniä vesimääriä. Painanteella ei ole havaittu luontoarvoja. Myöskään kuivunutta purouomaa ei todennäköisesti ole tarpeen syventää. Viivytysalueelle 1 saadaan huomattavasti suurempia vesimääriä kuin vaihtoehdossa 1a. Painanteen tarjoama tilavuus tulee hyödynnettyä tehokkaasti ja samalla viivytysalueen 2 tilavuustarvetta saadaan pienennettyä. Suurempien vesimäärien vuoksi viivytysalueen kasvillisuus tulee todennäköisesti muuttumaan kosteuden lisääntyessä ja alueella olevia järeitä kuusia saattaa kuolla. Puuston poistamista etukäteen on syytä harkita maisemahaitan kannalta. Lempääläntien alikulun kuivatuslinjaan ei tule merkittävää virtaamalisäystä. Tulvareitin toiminnan varmistamiseksi alikulun kuivatuslinjan alaosa tulisi kuitenkin uusia suuremmaksi. Kortteleiden 4 ja 5 hulevedet ohjataan nykyisen vanhan metsäalueen oja- ja purouomiin kiinteistökohtaisen viivytyksen kautta. Metsäalueelle toteutetaan hulevesien viivytysalue 2 (biopidätys). Toteutus saattaa vaatia maankaivutöitä, jotka voidaan yhdistää mahdolliseen Multisillanpolun parantamiseen. Tilavuustarve on kuitenkin merkittävästi pienempi kuin vaihtoehdossa 1a. Viivytysalue 2 on pienemmän tilavuutensa vuoksi mahdollisesti toteutettavissa ainakin osittain nykyisiä ojia leventämällä tai nykyisen maanpinnan päälle vettä patoamalla. Molemmissa vaihtoehdoissa kortteleiden 2 ja 3 hulevedet johdetaan Lempääläntien ja Multiojankadun väliin jäävään nykyiseen laajaan painanteeseen (viivytysalue 3, biosuodatus/biopidätys), joka on otettavissa käyttöön viivytysalueena ilman merkittäviä maanrakennustöitä. Painanteella on niin runsaasti tilavuutta, että jatkossa myös Multiojankadun hulevesilinjasta voidaan johtaa ylivuoto painanteelle. Väylien pohjarakenteiden kuivatuksen turvaamiseksi ja routimisen välttämiseksi painanteen alaosassa imeytymistä voidaan tehostaa salaojittamalla osa painanteen pohjasta biosuodatusrakenteeksi. Viivytysalueella nykyisin kasvavat nuoret koivut voivat alueen kosteimmissa osissa kärsiä ja niiden poistaminen voi olla tarpeen. Molemmissa vaihtoehdoissa myös korttelin 1 itäosassa oleva nykyinen alue, jossa hulevedet imeytyvät maaperään soistumassa, tulee huomioida jatkosuunnittelussa. Mieluiten soistuma tulisi säilyttää. Vaihtoehtoisesti soistumaan itäpuolisilta teollisuuskortteleilta tulevat hulevedet on

18 15 mahdollista viivyttää ja johtaa Lempääläntien alikulun suuntaan. Viivytyksen mitoittaminen vaatii tarkempia tietoja teollisuusalueen sisäisestä kuivatuksesta eli siitä, miten laajalta katto- ja asfalttialueelta vesiä soistumaan nykyisin johtuu. Kullekin viivytysalueelle tarvittava viivytystilavuus on esitetty taulukossa 4.1. Rakenteiden purkuvirtaama riippuu maaperästä ja käytettävästä purkujärjestelmästä, alla on käytetty karkeaa varovaista arviota suuruusluokasta. Jatkosuunnittelussa arviota tulee tarkentaa maaperätutkimuksin. Vaihtoehtoisesti viivytysrakenteen purkujärjestelmään voidaan sisällyttää hitaasti suotava osa, esim. salaojitettu hiekkapatja. Taulukko 4.1: Viivytysalueiden tilavuustarve. Viivytysalue Ehdotus rakenteen kuivatustavasta esim. Arvioitu purkuvirtaama [l/s] 1 Imeytys m 3 2 Suotopato tai alimitoitettu putkitus, mahdollisesti pienten vesimäärien imeytys 3 Imeytys, tarvittaessa tehostetaan salaojilla Tarvittava viivytystilavuus [m 3 ], alueen pinta-ala [m 2 ] ja keskimääräinen lammikoitumissyvyys [cm] VE1a VE1b 350 m m m cm 25 cm m m 2 30 cm 230 m m 2 30 cm m m cm 4 Suodatus 5?? 500 m m cm Rakenteen 4 osalta tilantarvetta tulee arvioida jatkosuunnittelussa Perkkoonkadun teollisuustonteilta rakenteelle mahdollisesti tulevan vesimäärän perusteella. Tulvareittianalyysin perusteella teollisuustonttien pihat viettävät poispäin painanteesta, mutta osa pihasta saattaa olla kuivatettu putkilinjoilla pihan länsipuoliseen maastoon. 4.4 Rakentamisen aikaisten hulevesien hallinta Uusien kaava-alueiden rakentuessa on kiinnitettävä huomioita rakentamisen aikaisten hulevesien hallintaan. Rakentamisen aikaisten hulevesien haitta-ainekuormitus on moninkertainen normaaliin verrattuna, erityisesti kiintoaineen osalta. Rakentamisesta aiheutuvan kuormituksen on arvioitu kestävän noin 1,5 vuotta: juuri valmistuneiden alueiden hulevesihuuhtouma on vanhempia alueita suurempi, koska kasvillisuus puuttuu tai on vielä nuorta (Vakkilainen et al Rakennetun ympäristön valumavedet ja niiden hallinta, Suomen ympäristö 776, Ympäristönsuojelu). Yleisesti ottaen hulevesien hallintarakenteet, biopidätysalueet ja tulvaniityt tulisi rakentaa hyvissä ajoin ennen muuta rakentamista, mieluiten niin, että niihin ehtii kehittymään kasvillisuutta (liite 3). Hallintarakenteiden luiskat on syytä suojata eroosiolta ennen kasvillisuuden kasvua. Tässä hankkeessa rakenteet pystyttiin kuitenkin pääosin sijoittamaan maaston nykyisiin painanteisiin siten, että rakennustyöt jäävät varsin vähäisiksi. Rakennustyömailla kiintoaineksen huuhtoutumisen ja roskaantumisen hallinta lähtee hyvästä työmaan suunnittelusta. Työmaalla muodostuvat hulevedet pitäisi ensisijaisesti imeyttää maaperään kiinteistön alueella.

19 16 5. ESITETTYJEN TOIMENPITEIDEN VAIKUTUKSET 5.1 Vaikutus virtaamiin ja vedenlaatuun Esitetyillä hallintamenetelmien tilavarauksilla pystytään jatkossa suunnittelemaan rakenteet, joilla hulevesien virtaama voidaan säilyttää alueella käytännössä nykyistä vastaavalla tasolla. Arranmaanojan kannalta eroosioriski säilyy nykyisellään ja Peltolammiin kohdistuva ravinnekuormitus ei oleellisesti muutu. 5.2 Vaikutus vedenlaatuun ja luonnonympäristöön Uudet korttelit sijoittuvat osin rakentamattomille, metsäisille alueille. Imeytys- ja viivytysalue 1 toteutetaan nykyisessä painanteessa. Alue on kosteaa kuusikkoa. Imeytys- ja viivytysalue 2 sijoittuu vanhaan kuusimetsään ja se rakennetaan pääosin kaivamalla ja poistamalla puustoa. Imeytys- ja viivytysalue 3 sijoittuu nykyiseen liikenneväylien väliseen painanteeseen, joka kasvaa nuorta koivikkoa. Hulevedet imeytetään ennen hajuheinän esiintymisaluetta, eivätkä kummassakaan suunnitelmavaihtoehdossa esitetyt hulevesien hallintaratkaisut vaikuta epäsuotuisasti kasvupaikan vesitasapainoon. Liito-oravan kulkuyhteydet ja elinympäristöt säilyvät, vaikka puustoa joudutaan paikoin poistamaan. Esitetyssä suunnitelmassa hulevesiä pyritään imeyttämään maaperään laajalti. Pienvesien kannalta tämä parantaa alivirtaamia ja ylläpitää kosteustasapainoa. Vaihtoehto 1b on luonnonympäristön säilyttämisen kannalta suositeltavampi kuin 1a, koska siinä vanhaan metsään sijoittuva viivytysalue 2 on huomattavasti pienempi ja saattaa olla mahdollista toteuttaa ilman suuria maankaivutöitä. 5.3 Vaihtoehtojen synergiat muun rakentamisen kanssa Multisillan liikenneselvityksen luonnoksessa (Ramboll, keskeneräinen aineisto) on esitetty kiertoliittymän rakentamista uuden päiväkodin korttelin luoteiskuomaan ja ajoyhteyden järjestämistä kiinteistöille kiertoliittymästä käsin. Vaihtoehto 1b:n potentiaalisesti kallis Lempääläntien alitus voidaan siksi toteuttaa kohtuullisin kustannuksin auki kaivaen, kun työt ajoitetaan uuden päiväkodin kohdalle suunnitellun kiertoliittymän toteutuksen yhteyteen. Varjopuolena on, että uudet vesihuoltolinjat on saatava toimintaan ennen uuden päiväkodin ja kortteli 1 kiinteistöjen rakentamista. Käytännössä synergiaedun saaminen edellyttää siis kiertoliittymän toteutusta ennen uusien korttelialueiden rakentamista, ja luo siten reunaehtoja rakentamisen vaiheistukselle. VE1a kustannuksia saattaa odottamattomalla tavalla nostaa viivytysalueen 2 maaperäolot. Jos maaperä on kovin pehmeää, viivytysrakenteiden toteutus saattaa muodostua kalliiksi ja hankalaksi. Viivytysalueen rakentaminen on mahdollista integroida Multisillanpolun kunnostamiseen, josta voidaan saada jonkin verran synergiaetua riippuen raitin muutoksien laajuudesta. Molempien vaihtoehtojen eteläisemmällä Lempääläntien alituksella viivytysalueen 3 tuntumassa uudet vesihuoltolinjat sijoittuvat liikenneselvityksessä ehdotetun uuden Multiojankadun liittymän tuntumaan. Vesihuoltolinjojen sijainti tulee jatkossa tarkentaa liittymäalueen kohdalle siten, että linjat voidaan toteuttaa liittymän rakennustöiden yhteydessä.

20 17 6. JATKOSUUNNITTELUSSA HUOMIOITAVIA ASIOITA Rakentamisen aikana tulee kiinnittää huomiota hulevesien hallintaan. Rakennusalueilla syntyviä hulevesiä ei tule johtaa käsittelemättöminä hulevesiä johtavaan putki- tai avo-ojaverkostoon. Tonteille pitää varata riittävä tila työnaikaisten hulevesien laadulliseen hallintaan jo suunnitteluvaiheessa. Multisillanpolun varteen esitettyjen viivytysaltaiden (viivytysalue 2) rakennettavuus voi olla heikko maaperän olosuhteista johtuen. Alueen rakennettavuus on hyvä selvittää ennen rakennussuunnitteluvaihetta. Viivytysalueita 1 ja 3 pystytään hyödyntämään varsin vähäisin maanrakennustöin, jolloin alueiden rakennettavuus ei ole kovin merkitsevä, ja maastohavaintojen perusteella se on joka tapauksessa parempi kuin alueella 2. Lempääläntien ja Multiojankadun väliin esitettävän viivytysalue 3:n suunnittelussa on hyvä jatkossa huomioida alueen asukkaiden esittämät kehitysehdotukset. Viherkaistaleelle on ehdotettu mm. yhteisiä istutusalueita. Hulevesien hallintaan yhdistämällä alueesta on hyvällä suunnittelulla mahdollista saada viihtyisä viherkaistale. Hulevesien hallintarakenteiden mitoitus tulee tarkistaa asemakaavavaiheessa. Tarkistukessa tulee huomioida hallintarakenteeseen kohdistuvan läpäisemättömän pinnan määrän sekä mahdollisten huleveden johtamisreittien muutokset. Alueella olevat liikenneväyliin kohdistuu muutospaineita muun alueen kehittyessä. Etenkin Lempääläntielle on suunnitteilla muutoksia liittymiin ja mahdollisesti alikulkuihin. Jatkosuunnittelussa tulee huomioida mahdollisimman pitkälle muutoksista saatavat synergiahyödyt. 7. YHTEENVETO Multisillan yleissuunnitelmassa nykyisten kiinteistöjen tehokkuuslukua nostetaan, mikä johtaa pysäköintialueiden laajenemiseen, nykyisiä rakennuksia korvataan uusilla ja joillakin korttelialueilla rakennetaan nykyisille metsäalueille täysin uusia kortteleita. Muutosten myötä läpäisemättömän pinnan määrä ja hulevesien muodostuminen lisääntyvät. Hulevedet alueelta päätyvät Arranmaanojaan ja Peltolammiin. Arranmaanoja on kärsinyt eroosiovaurioita ja Peltolammin ravinnekuormitusta ei saisi kaupungin hulevesiohjelman mukaan lisätä. Alueella on myös vanhaa metsää, liito-oravalle soveltuvia elinympäristöjä ja yksi hajuheinän esiintymä. Alueelta vastaanottaviin vesistöihin johtavat hulevesilinjat ovat paikoin jo nykyisin ylikuormitettuja. Hulevesien hallinta esitetään toteutettavaksi siten, että kiinteistöillä on viivytettävä 1 m 3 hulevesiä jokaista 100 m 2 päällystettyä pintaa kohden. Menetelmää voidaan tarkentaa asemakaavoitusvaiheessa, mutta alustavasti suositellaan että pienillä (<2000 m 2 ) kiinteistöillä vältettäisiin maanalaisia viivytysmenetelmiä ja suurillakin kiinteistöillä osa hulevesistä, esim. pysäköintialueiden vedet, johdettaisiin maanpäällisiin suodattaviin rakenteisiin. Yleisillä alueilla järjestettävälle hallinnalle esitettiin tarvittava tilavaraus sekä suositeltava sijainti. Yleisten viivytysalueiden rakentamistarve pyrittiin minimoimaan hyödyntämällä nykyisiä kosteikkoja ja maaston painannealueita. Järjestelmien tilavarauksien suunnittelussa mitoitussateena käytettiin kerran 20 vuodessa toistuvaa sadetta. Esitetyt tilavaraukset pääosin alueille, joissa viivytystilavuuden toteuttaminen ei vaadi merkittäviä maanrakennustöitä ja nykyinen kasvillisuus voidaan säilyttää. Esitetyistä kahdesta vaihtoehdosta VE1a ja VE1b suositeltavampi on jälkimmäinen, jossa vanhaan metsään hankaliin maaperäoloihin sijoittuvan viivytysrakenteen 2 tilavaraus jää pienemmäksi. Uusien hulevesilinjojen toteuttamisessa on mahdollista hakea synergioita alueen liikennejärjestelyiden rakentamisen kanssa. Rakentamisen aikainen hulevesien käsittely tulisi toteuttaa työmaa-alueilla esim. imeyttämällä. Lähtokohtana on työmaan hyvä suunnittelu ja eroosionhallinta. Hulevesiä käsittelevät järjestelmät tulee sijoitella siten, että niihin johdetaan mahdollisimman vähän rakennustyömaan ulkopuolelta tulevia puhtaita vesiä.

21 Maastokäynti: Ramboll, Antti Harju ja Anni Zacheus Ramboll, Päivi Paavilainen ja Anni Zacheus Multisillan ys-alueen hulevesiselvitys ja hallintasuunnitelma LIITE 1: MAASTOKÄYNNIN HUOMIOT Kuvauspaikkojen sijainnit. Liite 1

22 Maastokäynti: Ramboll, Antti Harju ja Anni Zacheus Ramboll, Päivi Paavilainen ja Anni Zacheus Multisillan ys-alueen hulevesiselvitys ja hallintasuunnitelma Kuva 1 ( _10_22_34). Lempääläntien alittavan Ø 600 B rummun imupää on tukkoinen ja liettynyt. Liite 1

23 Maastokäynti: Ramboll, Antti Harju ja Anni Zacheus Ramboll, Päivi Paavilainen ja Anni Zacheus Multisillan ys-alueen hulevesiselvitys ja hallintasuunnitelma Kuva 2 ( _007). Lempääläntien alittavan Ø 600 B rummun purkupään eteen on tippunut kiviä tieluiskasta. Kivet poistettava. Kuva 3 ( _008). Multiojankadun ja Lempääläntien välissä olevan painanteen avouomassa paikoin virtausesteitä (puskittunut, kaatuneita puita). Liite 1

24 Maastokäynti: Ramboll, Antti Harju ja Anni Zacheus Ramboll, Päivi Paavilainen ja Anni Zacheus Multisillan ys-alueen hulevesiselvitys ja hallintasuunnitelma Kuva 4 ( ). Ø 600 B rummun imupää, joka on irti. Liite 1

25 Maastokäynti: Ramboll, Antti Harju ja Anni Zacheus Ramboll, Päivi Paavilainen ja Anni Zacheus Multisillan ys-alueen hulevesiselvitys ja hallintasuunnitelma Kuva 5 ( ). Rummun imupää sisältä. Kuva 6 ( _10_02_24). Multiojankadun eteläpuolella maanpinta on noin 1,5 m kadun pintaa alempana ja voi toimia paikallisena tulvareittinä. Entinen purouoma on täytetty ja puro kulkee putkitettuna Multiojankadun alla vielä huomattavasti syvemmällä. Liite 1

26 Maastokäynti: Ramboll, Antti Harju ja Anni Zacheus Ramboll, Päivi Paavilainen ja Anni Zacheus Multisillan ys-alueen hulevesiselvitys ja hallintasuunnitelma Kuva 7 ( _10_04_22). Multiojankadun varren kosteaa painannemaastoa. Kuva 8 ( _007). Ø 1600 T rummun purkupää Arranmaanojassa. Liite 1

27 Maastokäynti: Ramboll, Antti Harju ja Anni Zacheus Ramboll, Päivi Paavilainen ja Anni Zacheus Multisillan ys-alueen hulevesiselvitys ja hallintasuunnitelma Kuva 9 ( ). Multiojankadun Ø 800 B purkuputki, jonka pohjalla on noin 30 cm lietettä. Kuva 10 ( _002). Ø 1500 T rumpu imupää. Liite 1

28 Maastokäynti: Ramboll, Antti Harju ja Anni Zacheus Ramboll, Päivi Paavilainen ja Anni Zacheus Multisillan ys-alueen hulevesiselvitys ja hallintasuunnitelma Kuva 11 ( _003) T Rummun imupää. Rumpu puhdas. Tulvareitti kulkee puurajaa pitkin. Kuva 12 ( _006). Rumpu sisältä. Liite 1

29 Maastokäynti: Ramboll, Antti Harju ja Anni Zacheus Ramboll, Päivi Paavilainen ja Anni Zacheus Multisillan ys-alueen hulevesiselvitys ja hallintasuunnitelma Kuva 13 ( _013) T Rummun purkupää ei ole näkyvissä. Kuva 14 ( _028). Ø 1500 T rumpu, joka on painunut. Imupäässä reilusti vapaata virtausalaa. Liite 1

30 Maastokäynti: Ramboll, Antti Harju ja Anni Zacheus Ramboll, Päivi Paavilainen ja Anni Zacheus Multisillan ys-alueen hulevesiselvitys ja hallintasuunnitelma Kuva 15 ( _021). Rumpu on keskeltä lähes täysi ja painuma on selvästi havaittavissa. Kuva 16 ( _032). Arranmaanojan varrelta kaadettu puusto on jätetty uoman luiskiin/tulvatasanteille. Puut ja risut toimivat virtausesteenä virtaamahuipun aikana, jolloin nostavat uoman vesipintaa. Liite 1

31 Maastokäynti: Ramboll, Antti Harju ja Anni Zacheus Ramboll, Päivi Paavilainen ja Anni Zacheus Multisillan ys-alueen hulevesiselvitys ja hallintasuunnitelma Kuva 17 ( _037). Ø 1800 T rumpu, jossa voimakas virtaus. Kuva 18 ( _052). Rummun purkupää. Liite 1

32 Maastokäynti: Ramboll, Antti Harju ja Anni Zacheus Ramboll, Päivi Paavilainen ja Anni Zacheus Multisillan ys-alueen hulevesiselvitys ja hallintasuunnitelma Kuva 19 ( _054). Arranmaanojan luiskassa on monin paikoin eroosiota. Korkeiden virtaamien lisäksi eroosio voi liittyä yksinkertaisesti tilanahtauteen, kun luiskat on toteutettu maaperään nähden liian jyrkkinä. Liite 1

33 Maastokäynti: Ramboll, Antti Harju ja Anni Zacheus Ramboll, Päivi Paavilainen ja Anni Zacheus Multisillan ys-alueen hulevesiselvitys ja hallintasuunnitelma Kuva 20 ( _010). Ø 1600 B rummun imupää. Kuva 21 ( _057). Rumpu sisältä. Liite 1

34 Maastokäynti: Ramboll, Antti Harju ja Anni Zacheus Ramboll, Päivi Paavilainen ja Anni Zacheus Multisillan ys-alueen hulevesiselvitys ja hallintasuunnitelma Kuva 22 ( _088). Ø 300 B hulevesiviemärin purkupää liettynyt. Virtausreitti eteenpäin epäselvä. Liite 1

35 Maastokäynti: Ramboll, Antti Harju ja Anni Zacheus Ramboll, Päivi Paavilainen ja Anni Zacheus Multisillan ys-alueen hulevesiselvitys ja hallintasuunnitelma Kuva 23 ( _091). Lempääläntien alittava Ø XX rumpu, jonka imu-/purkupää ei ole näkyvissä. Puhdistettava. Liite 1

36 Maastokäynti: Ramboll, Antti Harju ja Anni Zacheus Ramboll, Päivi Paavilainen ja Anni Zacheus Multisillan ys-alueen hulevesiselvitys ja hallintasuunnitelma Kuva 24 ( _09_38_05). Kitiniitynkadun yläpäässä on laajoja, viemäröityjä pysäköinti- ja piha-alueita. Kuva 25 ( _08_55_17). Lempääläntien mahdollinen tuleva vesihuoltolinjojen alituspaikka (VE1b). Tien takana näkyy kuivunut purouoma, joka johtaa viivytysalueelle 1. Liite 1

37 Maastokäynti: Ramboll, Antti Harju ja Anni Zacheus Ramboll, Päivi Paavilainen ja Anni Zacheus Multisillan ys-alueen hulevesiselvitys ja hallintasuunnitelma Kuva 26 ( _08_59_05). Viivytysalueen 1 maastoa. Kuva 27 ( _09_00_35). Viivytysalueen 1 maastoa. Liite 1

38 Maastokäynti: Ramboll, Antti Harju ja Anni Zacheus Ramboll, Päivi Paavilainen ja Anni Zacheus Multisillan ys-alueen hulevesiselvitys ja hallintasuunnitelma Kuva 28 ( _08_55_10). Lempääläntien itäpuoli viivytysalueen 1 kohdalla. Kuva 29 ( _08_47_08). Terävänkadun ja Lempääläntien liittymä, jonka läpi kulkee Terävänkadulta tuleva 300 B hulevesiviemäri. Hulevesilinjan tulviessa vettä lammikoituu liittymään. Liite 1

39 Maastokäynti: Ramboll, Antti Harju ja Anni Zacheus Ramboll, Päivi Paavilainen ja Anni Zacheus Multisillan ys-alueen hulevesiselvitys ja hallintasuunnitelma Kuva 30 ( _016). Lempääläntien ja Multiojankadun välissä oleva painanne (viivytysalue 3). Liite 1

40 Maastokäynti: Ramboll, Antti Harju ja Anni Zacheus Ramboll, Päivi Paavilainen ja Anni Zacheus Multisillan ys-alueen hulevesiselvitys ja hallintasuunnitelma Kuva 31 ( _021). Viivytysalueen 3 maastoa. Kuva 32 ( _09_49_32). Perkkoonkadun eteläpuolella oleva suoalue. Liite 1

41 Maastokäynti: Ramboll, Antti Harju ja Anni Zacheus Ramboll, Päivi Paavilainen ja Anni Zacheus Multisillan ys-alueen hulevesiselvitys ja hallintasuunnitelma Kuva 33. ( _09_49_17). Perkkoonkadun eteläpuolella oleva suoalue. Liite 1

42 Liite 2 1 (13) LIITE 2 Hulevesien hallintamenetelmien tyyppi- ja esimerkkikuvia. Sisältö Biosuodatus... 2 Biopidätys, sadepuutarhat, viherpainanteet... 4 Luonnonmukaiset avouomat... 6 Huleveden viivyttäminen ja varastointi maanpinnalla... 7 Maanalaiset säiliöt... 9 Läpäisevät pinnoitteet Viherkatot Valokuvien lähteet: [1] Ramboll [2] Helsingin yliopisto, Stormwater-hanke [3] VegTech Ab [4] Rudus Oy Tyyppikuvat Ramboll.

43 Liite 2 2 (13) Biosuodatus Käyttökohde Yleiset alueet Kiinteistökohtainen hallinta Työmaavedet Hulevesien laadullinen käsittely Hulevesien viivyttäminen Kunnossapito Soveltuvuus käytännössä vain pienillä valuma-alueilla erittäin hyvä, toimivuus ei riipu maaperästä vaatii kunnostuksen työmaan valmistuttua erinomainen, pidättää hyvin ravinteita ja metalleja sekä biologisesti että maaperään absorboitumalla ja kestää myös kohtalaista kiintoaineskuormitusta hyvä; myös hulevesien imeytymistä tapahtuu maaperästä riippuen jonkin verran hiekoitushiekan poisto keväisin, liian kasvillisuuden ja kasvinjätteiden poistaminen ja lammikoitumisalueen syventäminen aika ajoin Kasvillisuus edistää juuristollaan maaperän vedenläpäisevyyttä, haihduttaa vettä maaperästä ja sitoo haitta-aineita. Veden imeytyminen kasvualustaan hidastaa huleveden päätymistä kuivatusverkostoon ja myös kasvualustan mikrobitoiminta osaltaan käyttää vesistä ravinteita. Kasvillisuuteen pohjautuvissa hulevesien hallintamenetelmissä hulevedet imeytetään kasvien kasvualustaan, josta hulevedet päätyvät kasvien käyttöön. Ylimääräinen vesi kuivatetaan salaojilla. Biosuodatusalue muotoillaan matalaksi painanteeksi, jossa sateella kertyvä vesi varastoituu silloin kun tulovirtaama ylittää imeytymisen nopeuden. Lisäksi lammikoitumisalueelle tarvitaan ylivuotorakenne, jonka kautta lammikoitumisalueen tilavuuden ylittävä vesimäärä puretaan. Biosuodatusalueen kasvillisuuden vakiinnuttua näkyvä vesi imeytyy suodatinkerrokseen rankkasateenkin jälkeen muutamassa tunnissa. Tyypillinen mitoitus lammikoitumisalueelle on 10 % päällystetyn alueen pinta-alasta, jolloin 10 cm keskimääräisellä lammikoitumissyvyydellä saavutetaan 10 mm sademäärää vastaava viivytystilavuus 1 m 3 / 100 päällystettyä m 2. Kasvattamalla lammikoitumissyvyyttä tilantarvetta voidaan pienentää; suositeltu maksimilammikoitumissyvyys on noin 20 cm jolloin sama viivytystilavuus saavutetaan biosuodattimen alalla 5 % päällystetyn alueen pinta-alasta. Jos biosuodatusta käytetään ainoastaan hulevesien laadun hallintaan, voidaan mitoitusta pienentää merkittävästi. Riittävä mitoitus on tällöin 2 mm sademäärä, joka vastaa 2 % päällystetyn alueen pintaalasta 10 cm lammikoitumissyvyydelä. Biosuodatusalueen kasvillisuus valitaan kosteutta kestävästä lajistosta käyttötarkoituksen mukaan, parhaimmillaan voidaan toteuttaa näyttäviä monen lajin kukkivia sadepuutarhoja. Vasemmalla: pysäköintialueen hulevesien hallintaa biosuodatusrakenteella, Seattle, USA [1].

44 Liite 2 3 (13) Yllä: Tyyppikuva biosuodatuksen toiminnasta ja johtamis- ja ylivuotojärjestelyistä. [1] Yllä: Esimerkki biosuodatusalueen rakenteesta. Tätä rakennetta käytetiin Helsingin yliopiston STORMWATER tutkimuksen koelysimetrien rakenteena. Tutkimuksessa selvitettiin biosuodatinten toimintaa suomalaisissa olosuhteissa. Käytetyllä rakenteella saavutettiin hyvät puhdistustulokset (esim. fosfaatin reduktio jo välittömästi rakentamisen jälkeen % ja nitraatin reduktio vuoden kuluttua rakentamisesta huhtikuussa noin 50 %) ja kasvillisuuden todettiin myös edesauttavan veden imeytymistä maaperään. [2]

45 Liite 2 4 (13) Biopidätys, sadepuutarhat, viherpainanteet Käyttökohde Yleiset alueet Kiinteistökohtainen hallinta Työmaat Hulevesien laadullinen käsittely Hulevesien viivyttäminen Kunnossapito Soveltuvuus hyvä hyvä vaatii kunnostuksen työmaan valmistuttua kohtalainen; haitta-aineiden pidättyminen biologisesti vaatii riittävän viipymän hyvä erinomainen; myös hulevesien imeytymistä tapahtuu maaperästä riippuen jonkin verran riippuu rakenteen toteutustavasta, useimmiten niitto tai raivaus vähintään kerran vuodessa, lietteen ja hiekoitushiekan poisto tarpeen mukaan Näille menetelmille ja biosuodatukselle on yhteistä, että niiden käsittelyvaikutus perustuu kasvillisuuden käyttöön. Tyypillisesti nämä menetelmät ovat kuitenkin pinta-alaltaan biosuodattimia laajempia eikä biosuodatuksessa käytettyä, kauttaaltaan salaojitettua kasvualustaa käytetä. Sen sijaan vesi poistuu rakenteesta sekä maaperään imeytymällä, haihtumalla että suoraan pois virtaamalla. Kasvillisuus edistää juuristollaan maaperän vedenläpäisevyyttä, haihduttaa vettä maaperästä ja sitoo haitta-aineita. Veden imeytyminen kasvualustaan hidastaa huleveden päätymistä kuivatusverkostoon ja myös kasvualustan mikrobitoiminta osaltaan käyttää vesistä ravinteita. Rakenteet muotoillaan tyypillisesti matalaksi, rehevän kasvillisuuden täyttämäksi painanteeksi, jossa sateella kertyvä vesi varastoituu. Normaalioloissa painanne on pääosin kuiva, vaikka painanteessa voi olla pysyvän veden osa kiintoaineksen laskeuttamista varten. Painanteen tilavuuden ylittävä vesimäärä puretaan ylivuotorakenteen kautta. Painanteen tyhjenemisaika riippuu ylivuodon ja purkurakenteen mitoituksesta. Tyypillisesti virtaaman viivytyksessä pyritään vähintään useiden tuntien, mutta alle vuorokauden viipymään. Vedenlaadun parantaminen kiintoainesta laskeuttamalla puolestaan vaatii noin vuorokauden vähimmäisviipymän pysyvällä vesialueella, mikä tarkoittaa merkittävästi laajempaa rakennetta kuin jos pyritään pelkkään virtaaman viivyttämiseen. Biopidätyksen vaikutus vedenlaatuun jää vaatimattomaksi, jos riittävän suurille rakenteille ei ole tilaa. Painanteen mitoitus riippuu haluttavasta viivytysvaikutuksesta. Tyypillisesti käytetään alle metrin vesisyvyyttä. Kasvillisuus valitaan kosteutta kestävästä lajistosta käyttötarkoituksen mukaan, parhaimmillaan voidaan toteuttaa näyttäviä monen lajin kukkivia sadepuutarhoja.

46 Liite 2 5 (13) Yllä vasemmalla: syksyinen valokuva Painija Eino Leinon puiston sadepuutarhamaisesta kosteikosta Kuopion asuntomessualueella. Kuva on otettu syyskuussa 2011, kaksi vuotta kosteikon rakentamisen jälkeen. [1] Yllä oikealla: biopidätysalue yleisellä viheralueella, Seattle, USA. Biopidätysalueelta on pohjapadon ylitse suora ylivuoto hulevesiuomaan. Pohjapadon kapealla virtausaukolla virtaama tasataan riittävän pieneksi, jotta vesiä varastoituu normaalioloissa biopidätysalueelle; ylivirtaamatilanteessa vedet purkautuvat leveän ylivuotoreunan ylitse. [1] Yllä: Rambollin suunnittelema rehevänä viherpainanteena toteutettu biopidätys Suurpellon alueella Espoossa. [1]

47 Liite 2 6 (13) Luonnonmukaiset avouomat Käyttökohde Yleiset alueet Kiinteistökohtainen hallinta Työmaat Hulevesien laadullinen käsittely Hulevesien viivyttäminen Kunnossapito Soveltuvuus erinomainen heikko kohtalainen; uomat jäävät sateettomaan aikaan kuiviksi heikko, ei riitä työmaavesien käsittelyksi vähäinen kohtalainen kohtalainen niitto ja raivaus tarpeen mukaan Avouomaverkoston eroosionkestävyys paranee, kun uomien poikkileikkaus toteutetaan terassimaisena. Tällöin suurilla virtaamilla vesi leviää uomaa ympäröiville kasvipeitteisille tulvaniityille, joissa kasvillisuus hidastaa virtausnopeutta ja sitoo maata juuristollaan. Virtaaman tasaantumista ja hulevesien viipymää avouomaverkostossa voidaan edistää supistamalla uomaa sopivissa kohdin pohja- ja putkipadoin ja muodostamalla siten laajempia tulvaniittyjä. Padoilla tulee olla eroosiota kestävä ylivuoto. Uoman terassoitu poikkileikkaus ei ole pelkästään suoraluiskaista ojamaista poikkileikkausta kauniimpi ja kestävämpi, vaan se myös lisää uoman ympäristön kasvuvyöhykkeitä ja uoman ympäristössä viihtyvän eliöstön lajirunsautta. Parhaimmillaan luonnonmukaiset purouomat voivat olla merkittäviä ekologisia käytäviä, uhanalaisten lajien turvapaikkoja ja biodiversiteetin säilyttäjiä kaupunkiluonnossa. Yllä: tyyppikuva uoman terassoinnista.[1] Yllä: Rambollin suunnittelemaa Monikonpuron terassoitua uomaa Leppäviidan kaupunginosassa Espoossa. [3]

48 Liite 2 7 (13) Huleveden viivyttäminen ja varastointi maanpinnalla Käyttökohde Yleiset alueet Kiinteistökohtainen hallinta Työmaat Hulevesien laadullinen käsittely Hulevesien viivyttäminen Kunnossapito Soveltuvuus erinomainen erinomainen vaatii kunnostuksen työmaan valmistuttua vähäinen kohtalainen erinomainen riippuu rakenteesta Laadullisen käsittelyn lisäksi hulevesiä voidaan viivyttää ja varastoida maanpinnalla hyödyntämällä hulevesiä erilaisissa vesiaiheissa. Toteutustavat voivat poiketa toisistaan huomattavasti alueen luonteesta riippuen vesipinta voi olla avoin, osittain tai kokonaan kasvillisuuden peittämä tai vesi varastoidaan kivien väliin, tasausalue voi kuivua kokonaan (tulvaniitty) tai siihen voi jäädä pysyvä matalavetinen vesipeili myös kuivaan aikaan, järjestelmä voi koostua useista pienistä tai yhdestä suuresta osasta, allas voi olla veistoksellinen tai luonnonmukainen. Jos tavoitteena ei ole vesien käsittely, voidaan allas mitoittaa pienemmäksi kuin laadullisessa käsittelyssä. Viivytysaltaassa on oltava riittävästi tyhjää varastotilaa vastaanottamaan rankkasateesta aiheutuvat vesimäärät ja sen tulee purkaa siihen kertyneet vedet riittävän hitaasti eteenpäin. Käytännössä tarvitaan tilapäisen lammikoitumisen sallivaa aluetta sekä purkuvirtaaman kuristus, joka saadaan aikaan esim. ahtaalla purkuaukolla. Maapohjaisia pysyvän vesipinnan ratkaisuja suunniteltaessa tulee huomioida pohjamaan ravinteikkuus. Pienillä alueilla, joissa kuivan ajan virtaama on käytännössä nollassa, voi veden heikon vaihtuvuuden vuoksi pohjan läheinen vesikerros joutua hapettomaan tilaan mikäli lammikko on liian syvä. Tällöin ravinteikkaasta pohjamaasta pääsee vapautumaan liukoista fosforia lammikon vesimassaan ja viivytyslammikko voi toimia ravinteiden lähteenä sen sijaan että se pidättäisi ravinteita. Fosforin vapautumista voidaan ehkäistä perustamalla pysyvän vesipinnan järjestelmät ravinneköyhille maille ja toteuttamalla niitä vain riittävän matalina ja riittävän suurille valuma-alueille, jolloin veden vaihtuvuus pitää lammikon pohjan hapekkaana. Alla on esitetty valokuvin esimerkkejä erityyppisistä ratkaisuista. Yllä: Kattovesien viivytys voidaan toteuttaa hajautetusti heti syöksytorvien yhteydessä allasrakenteilla, joihin voidaan yhdistää myös kasvillisuutta. Vasemmalla on yhdistetty kattovesien keräily- ja tasausastia sekä sadepuutarha/biosuodatin, oikealla kattoveden keräilykouru ja tasausastia, jotka muodostavat sateella putousmaisen vesiaiheen. Seattle, USA. [1]

49 Liite 2 8 (13) Yllä: Hulevesiä voidaan korttelipihan keskellä hyödyntää vesiaiheina tiiviissäkin ympäristöissä. Malmö, Ruotsi. [3] Yllä: Rambollin suunnittelema hulevesien luonnonmukainen viivytysalue Vaarinmaalla, Kangasalla vuosi rakentamisen jälkeen. Käsittelyalueella yhdistyy pysyvän veden alue sekä sitä ympäröivä tulvaniittyalue. [1]

50 Liite 2 9 (13) Maanalaiset säiliöt Käyttökohde Yleiset alueet Kiinteistökohtainen hallinta Työmaat Hulevesien laadullinen käsittely Hulevesien viivyttäminen Kunnossapito Soveltuvuus heikko hyvä ei sovellu ei vaikutusta erinomainen hiekoitushiekan poisto Hyvin tiiviisti rakennetuilla tonteilla hulevesien viivyttäminen voi olla perusteltua toteuttaa maanalaisella rakenteella, esimerkiksi hulevesikaseteilla tai ylisuuria putkia säiliöinä käyttämällä. Halutun viivytysvaikutuksen aikaan saaminen edellyttää joko veden poistamista säiliöstä maaperään imeyttämällä tai johtamalla vedet säiliöstä hulevesiverkostoon rajoittaen purkuvirtaamaa siten, että säiliö tyhjenee riittävän hitaasti. Tästä syystä hulevesiverkostoon kuivatettavia säiliöitä on vaikea soveltaa pientalotonteilla: pienillä vesimäärillä riittävän viivytysvaikutuksen aikaan saamiseksi liitos hulevesiverkostoon tulisi tehdä niin pienellä aukkokoolla, että se tukkeutuisi helposti. Maanalaisten ratkaisujen soveltamisessa tulee huomioida alueen pohjaveden pinta. Pohjaveden pinnan alapuolelle asennettaessa hulevesikasetit jäävät pysyvästi täyteen vettä, joten niissä ei ole tyhjätilavuutta hulevesivirtaaman tasaamiseen. Muovisia umpisäiliöitä käytettäessä puolestaan tulee huomioida säiliön ankkurointi pohjaveden nostetta vastaan. Käytännössä säiliöitä ei suositella käytettäväksi lainkaan pohjavedenpinnan alapuolella. Säiliöiden sijoittelua rajoittaa myös suositus niiden asentamisesta vähintään 5 m etäisyydelle rakennuksista ja maanalaisista rakenteista.

51 Liite 2 10 (13) Läpäisevät pinnoitteet Käyttökohde Yleiset alueet Kiinteistökohtainen hallinta Työmaat Hulevesien laadullinen käsittely Hulevesien viivyttäminen Kunnossapito Soveltuvuus kohtalainen, huomioitava routimisherkkyys hyvä, huomioitava routimisherkkyys ei sovellu hyvä kohtalainen vaihtelee päällysteen mukaan, tyypillisesti vastaa tavanomaisia päällysteitä Läpäiseviä pinnoitteita käyttämällä voidaan vähentää pysäköintialueilla ja kulkuväylillä muodostuvien hulevesien määrää. Perinteisen sora- tai murskepinnan lisäksi asfalttipintoja voidaan korvata esim. reikäkiveyksillä, muilla harvoilla kiveyksillä tai sora- tai viherpintaisilla vahvikekennoilla. Käytettävästä pinnoitetyypistä riippuen läpäisemättömän pinnan osuuden voidaan arvioida laskevan tasolle % (asfaltti %). Yllä: Tyyppikuva läpäisevän päällysteen toiminnasta ja johtamis- ja ylivuotojärjestelyistä. [1]

52 Liite 2 11 (13) Yllä: muovisella vahvikekennolla tuettuja pysäköintialueita. Kennoa voidaan käyttää vahvistamaan sorapintaa (oikea kuva, Englanti) [1] tai kenno voidaan vähemmän liikennöidyllä alueella nurmettaa (vasen kuva, Ruotsi) [3]. Yllä: Reikäle- ja mukulakiven asennusta. [4]

53 Liite 2 12 (13) Viherkatot Käyttökohde Soveltuvuus Yleiset alueet - Kiinteistökohtainen hallinta erinomainen Työmaat ei sovellu Hulevesien laadullinen käsittely hyvä verrattuna metallipintaiseen kattoon Hulevesien viivyttäminen kohtalainen Kunnossapito kasveista riippuen; luonnonmukainen viherkatto ei vaadi juuri huoltoa ja lisäksi katon vedeneristyksen käyttöikä pitenee koska kasvillisuus suojaa sitä UV-säteilyltä Viherkattojen avulla voidaan vähentää muodostuvan huleveden määrää. Viherkatto myös suojaa kattoa tehokkaasti auringon lämmöltä ja UV-säteilyltä vähentäen jäähdytystarvetta ja pidentäen vesieristeen elinkaarta. Kevyimmillään ja yksinkertaisimmillaan viherkatto voidaan toteuttaa sammalmaksaruohokattona, jonka kasvualusta on vain 5 cm paksuinen ja joka ei vaadi erityistä kunnossapitoa. Tällaisen ohuen sammal-maksaruohokatteen paino märkänä on noin 50 kg/m 2, mikä vastaa jokseenkin betonitiilikaton painoa. Katolle on mahdollista toteuttaa paksumman kasvualustan avulla myös istutuksia, jos kattorakenteet toteutetaan riittävän vahvoina. Vuositasolla viherkattojen on arvioitu pidättävän keskimäärin 50 % kokonaissadannasta. Yksittäisessä sadetapahtumassa kattoon pidättyvän veden määrä vaihtelee riippuen mm. sademäärästä, katon kasvualustan paksuudesta ja viherkaton märkyydestä ennen sadetta. Yllä: Tyyppikuva viherkaton rakenteesta ja toiminnasta. Vesi imeytyy kasvualustaan ja johtuu hitaasti salaojakerrosta myöten vesikouruihin. Mahdollinen imeytymätön vesi valuu vesikouruun kasvillisuuden pintaa pitkin.

54 Liite 2 13 (13) Yllä: Kasvualustasta ja katon kantavuudesta riippuen viherkatolla voi olla runsaastikin kasvillisuutta ja istutuksia tai katto voi olla yksinkertainen vihreä sammal-maksaruohokatto. Vasemmalla autotallin kattoa Espoossa [3], oikealla viherkattoa Tampereen Särkänniemessä [1].

55 Liite 3 1 (6) LIITE 3 Rakennustyömailla muodostuvien hulevesien hallinta, esimerkkikuvia Sisältö Hulevesien hallintarakenteet yleisillä alueilla... 2 Eroosion hallinta... 3 Hulevesien hallinta työmaa-alueilla... 6 Valokuvat Ramboll.

56 Liite 3 2 (6) Hulevesien hallintarakenteet yleisillä alueilla - Järjestelmät tulee rakentaa ennen korttelialueiden ja katujen rakennustöitä - Niihin on suunniteltava lietteenpoiston mahdollisuus - Järjestelmää ei kannata suunnitella paikkaan missä on pysyvä vuolas virtaus, vaan mieluummin pääuoman haaroihin esim. keväisten sulamisvesinorojen loiviin osiin, jolloin rakenne voidaan toteuttaa kuivaan aikaan eikä keväisinkään rakennetta rasita merkittävästi ulkopuoliset sulamisvedet - Vaihtoehtoisesti pääuoman puhtaille vesille voidaan järjestää työnaikainen ohitus esim. ohipumppaus Rambollin suunnittelema purouoman levennyksenä toteutettu biopidätysalue Espoon Suurpellossa toimii myös työmaavesien hallinnassa. Voimakas ravinnekuormitus ja alueen maaperä on kuitenkin tarjonnut otolliset olosuhteet osmankäämille, joka on muodostanut puroon laajoja kasvustoja ja heikentää uoman kapasiteettia. Rakennustyömaiden hulevedet johdetaan alueelliseen hallintajärjestelmään. Järjestelmää kuormittaa kuitenkin myös ympäristöstä tulevat puhtaat valumavedet, mikä heikentää merkittävästi kiintoaineksen laskeutumistehokkuutta altaalla. Valumavesistä on aiheutunut myös ylivuotoja ja allasta rajaavan padon syöpymistä.

57 Liite 3 3 (6) Eroosion hallinta - Eroosio on ylivoimaisesti tärkein hulevesien laatua heikentävä tekijä työmailla - Painanteiden ja tulvaniittyjen paljastunut maaperä kannattaa suojata mahdollisimman pian biohajoavalla eroosionsuojamatolla, johon voidaan tehdä siemenkylvö kasvillisuuden asettumisen vauhdittamiseksi. Myös valmiita nurmimattoja voidaan käyttää. Yllä: Altaan suojaamattomat luiskat ovat alttiita eroosiolle ja niistä huuhtoutuva kiintoaines lisää hallintajärjestelmän kuormitusta. Vasemmalla: Puhtaiden valumavesien johtaminen kiintoaineen laskeutusaltaalle heikentää laskeutuksen tehoa. Haittavaikutusta kasvattaa entisestään käytetty liian lyhyt putki, josta purkautuvat vedet kuluttavat voimakkaasti altaan suojaamattomia maaluiskia.

58 Liite 3 4 (6) Kiintoaineksen laskeutusaltaalla suojaamattomat luiskat lisäävät altaan kuormitusta. Rambollin suunnitteleman Kangasalan Vaarinmaan hulevesien hallintarakenteen luiskiin tehtiin heti kaivutöiden jälkeen nurmikylvö, mutta kylvämisen jälkeen sattuneet sateet huuhtoivat kylvöalueet osittain paljaiksi ennen nurmen juurtumista. Luiskien suojaaminen eroosionsuojamatolla olisi auttanut kasvillisuuden juurtumista.

59 Liite 3 5 (6) Rambollin suunnittelema Kangasalan Kuohunlahden puiston hulevesien hallinta-alue rakenteilla. Alue on suunniteltu nykyisen virtausreitin sivuun siten, että allas voidaan rakentaa kuivatyönä ja hulevedet käännetään altaalle vasta sen valmistuttua. Reunaluiskat on suojattu kookosmatolla, johon on kylvetty nurmi. Kuva noin kaksi viikkoa eroosiosuojamaton asentamisen jälkeen. Lähikuva eroosiosuojamatosta ja nurmikylvöstä Kuohunlahden puiston hulevesiallas noin 2,5 kuukautta eroosiosuojamaton ja nurmikylvön jälkeen. Allasta ympäröivät luiskat ovat vahvan kasvillisuuden peittämät ja allas on valmis vastaanottamaan hulevesiä. Kuvan etualalla luiskaa suojaa pelkkä matto ilman nurmikylvöä, koska alueelle on tarkoitus istuttaa myöhemmin kosteikkokasvillisuutta. Kuva

60 Liite 3 6 (6) Hulevesien hallinta työmaa-alueilla - Työmaiden kuivatusvedet tulee johtaa työmaan ulkopuolelle laskeutusallas + suotopatojärjestelmän kautta tarvittaessa tilapäisellä pumppauksella, mitoitussuositus laskeutusaltaalle vähintään 5 % työmaan alasta - Maaperää pidetään mahdollisimman vähän paljaana - Työmaan siisteys vähentää roskan kertymistä alapuolisiin järjestelmiin ja rumpujen tukkeutumista - Viheralueilla luiskissa tulee käyttää esim. biohajoavia eroosionsuojamattoja ennen kasvillisuuden juurtumista Vasemmalla ja alla: Sadevedet ja tuuli vievät epäsiistiltä työmaalta helposti mukanaan suuriakin roskia, jotka päätyvät alapuolisiin rumpuihin ja ojiin ja voivat aiheuttaa paikallisia tulvia virtausreittien tukkeutuessa.