Koulu-uupumuksesta innostukseen? Katariina Salmela-Aro ja Heta Tuominen-Soini. Teoksessa Välittääkö kukaan (painossa) Gaudeamus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Koulu-uupumuksesta innostukseen? Katariina Salmela-Aro ja Heta Tuominen-Soini. Teoksessa Välittääkö kukaan (painossa) Gaudeamus"

Transkriptio

1 1 Teoksessa Välittääkö kukaan (painossa) Gaudeamus Koulu-uupumuksesta innostukseen? Katariina Salmela-Aro ja Heta Tuominen-Soini Vaikka suomalaiset nuoret pärjäävät kansainvälisten vertailujen mukaan koulussa hyvin, on myös esitetty, että he eivät viihdy koulussa ja että he kokevat koulunkäynnin kuormittavana. Onko niin, että suomalaisilla nuorilla on ongelmia koulussa viihtymisessä ja jaksamisessa sekä koulutyöhön motivoitumisessa? Onko Suomen PISA-menestyksellä myös kääntöpuolensa? Miten sytyttää nuoriin oppimisen ilo ja innostuksen kipinä? Esittelemme tässä luvussa FinEdu-pitkittäistutkimuksen tuloksia nuorten kouluun liittyvästä uupumuksesta, innostuksesta ja motivaatiosta. FinEdu-tutkimuksessa on nyt seurattu yhden suomalaisen kaupungin nuoria kymmenen vuoden ajan peruskoulusta toisen asteen opintoihin ja edelleen jatko-opintoihin ja työelämään. Nuorten motivaatio on keskeinen koulumenestystä ja hyvinvointia selittävä tekijä. Koulu on tärkeä kehitysympäristö nuorelle. Koulu, opiskelu ja koulumenestys ovat asioita, jotka vaikuttavat nuoren käsityksiin itsestä ja laajemminkin nuorten hyvinvointiin. Nuoria tutkittaessa on tärkeää yhdistää motivaation, koulusuoriutumisen ja hyvinvoinnin näkökulmat. Pelkästään koulumenestyksen ja suoriutumisen tarkastelu ei kerro koko kuvaa nuorista ja heidän pärjäämisestään. Tässä luvussa pohdimme erityisesti nuorten kouluinnostusta ja - uupumusta. Tärkeää on myös keskittyä kriittisiin kehityksellisiin vaiheisiin, kuten koulutuksen nivelvaiheisiin, jolloin tapahtuu samanaikaisesti paljon muutoksia niin nuoressa itsessään kuin kouluympäristössäkin. Koulu-uupumus ja kouluinnostus Koulu-uupumus on kouluun liittyvä stressioireyhtymä, joka koostuu kolmesta tekijästä: uupumusasteisesta väsymyksestä, kyynisestä suhtautumisesta koulunkäyntiin sekä riittämättömyyden tunteesta opiskelijana. Koulu-uupumuksen arvioimiseksi on kehitetty SBI- 10 eli School Burnout Inventory -menetelmä sekä peruskouluun, lukioon ja ammattikouluun että yliopistoon ja ammattikorkeakouluun. FinEdu-pitkittäistutkimuksemme osoitti, että kaikki kolme koulu-uupumuksen tekijää ovat jossain määrin pysyviä, mutta sekä uupumusasteinen väsymys että kyyninen suhtautuminen koulunkäyntiin ennustivat myöhempää riittämättömyyden kokemusta opiskelijana.

2 2 Kouluinnostus viittaa puolestaan positiiviseen suhtautumiseen koulunkäyntiin ja sitä kuvastaa energisyys, päättäväisyys ja uppoutuminen opiskeluun liittyen. Kouluinnostus ja - uupumus sisältävät emotionaalisen, kognitiivisen ja toiminnallisen osatekijän, mutta molempia voidaan tarkastella myös yksiulotteisena. Vaatimukset ja voimavarat -malli koulukontekstissa Koulu-uupumusta ja -innostusta voi tarkastella koulukontekstissa Vaatimukset ja voimavarat -mallin avulla. Malli sisältää kaksi polkua (ks. kuvio 1). Motivaatiopolun mukaisesti sekä kouluun liittyvät että nuoren henkilökohtaiset voimavarat ja resurssit johtavat nuorten innostukseen koulua ja opiskelua kohtaan. Kouluinnostus edelleen lisää nuorten tyytyväisyyttä ja innostusta laajemminkin elämään. Vaatimuspolun mukaisesti liialliset opiskeluun liittyvät vaatimukset johtavat koulu-uupumukseen. Koulu-uupumus osaltaan lisää myöhemmin nuorten psyykkistä pahoinvointia. Kuvio 1 suunnilleen tähän. Vaatimukset voimavarat-mallin mukaisesti tulokset osoittivat edelleen, että mitä enemmän kouluun liittyviä resursseja ja voimavaroja nuoret kokivat heillä olevan, sitä enemmän kouluinnostusta ja sitä vähemmän koulu-uupumusta nuoret myöhemmin kokivat. Lisäksi henkilökohtaiset voimavarat, kuten hyvä itsearvostus ja pystyvyys koulutehtävien saavuttamisessa, näyttivät olevan keskeinen tekijä, joka sekä lisäsi myöhempää kouluinnostusta että vähensi myöhempää koulu-uupumusta. Voimavarat tyydyttävät keskeisiä psykologisia perustarpeita itsenäisyydestä, yhteenkuuluvaisuudesta ja pärjäämisestä. Tulokset osoittivat edelleen, että erityisesti koulu-uupumus vähensi myöhempää kouluinnostusta eikä toisinpäin. Tämä on tärkeä tulos, sillä aiemmin ei ole tutkittu kouluuupumuksen ja kouluinnostuksen vaikutuksia toisiinsa pitkittäistutkimuksen avulla. Lopuksi tulokset osoittivat, että jatkuessaan koulu-uupumus ennusti myöhempää masentuneisuutta. Koulu-uupumus voi siten olla riski myöhemmälle masennukselle ja se on siksi otettava vakavasti. Sitä vastoin kouluinnostus ennusti myöhempää elämäntyytyväisyyttä. Kouluuupumus puolestaan laski myöhempää elämäntyytyväisyyttä. On olennaista huomata, että hyvin- ja pahoinvointi koulussa voi siten läikkyä tyytyväisyydeksi ja tyytymättömyydeksi myös muille elämänalueille. Koulu-uupumus välitti kouluvaatimusten ja psyykkisen pahoinvoinnin välistä yhteyttä. On tärkeää huomata, että motivaatio- ja vaatimuspolut eivät ole toisiaan poissulkevia, vaan ne valottavat samanaikaisesti eri näkökulmasta opiskelijan kokemaa hyvin- ja pahoinvointia. Ihanteellisessa tilanteessa opiskelun vaatimukset ovat kohtuulliset ja voimavaroja on niin runsaasti, että opiskelija selviää opiskelun haasteista ja vaatimuksista. Resurssit samalla energisoivat ja innostuttavat nuorta. Huolestuttavin tilanne on silloin, kun koulussa asetetaan jatkuvasti liian korkeita vaatimuksia ja samalla nuoren voimavaroissa on puutteita. Seurauksena voi olla nuoren hyvinvoinnin romahdus. Toisaalta opiskeluinnostus ja onnistumisen kokemukset voivat kasautua ja johtaa edelleen hyvinvoinnin lisääntymiseen ja kasvumahdollisuuksiin. Tällöin voi muodostua innostuksen kierre, joka edelleen synnyttää nuorille myönteisiä oppimisen ilon kokemuksia ja uusia mahdollisuuksia.

3 3 Erilaisia uupumus- ja innostusryhmiä Nuoret eivät kuitenkaan ole yhtenäinen ryhmä. Henkilösuuntautuneen lähestymistavan avulla tutkimme, millaisia ryhmiä nuoret muodostavat. FinEdu-tutkimuksemme tulokset osoittivat, että lukiolaiset voidaan jakaa neljään ryhmään heidän kouluinnostuksensa ja kouluuupumuksensa (emotionaalinen väsymys, kyynistyneisyys, riittämättömyys) perusteella ja että nämä ryhmät eroavat toisistaan merkityksellisellä tavalla koulumenestyksen, motivaation ja hyvinvoinnin suhteen Suurin ryhmä (44 prosenttia) oli kouluinnostuneiden ryhmä. Ryhmään kuuluvat nuoret olivat innostuneita opiskelusta eivätkä he kärsineet koulu-uupumuksesta. Innostuneet opiskelijat pitivät koulunkäyntiä mielekkäänä, menestyivät koulussa hyvin ja heidän hyvinvointinsa oli muutenkin korkea. Lisäksi he eivät luovuttaneet haastavienkaan koulutehtävien edessä eivätkä pyrkineet pääsemään koulutyöstä mahdollisimman vähällä vaivalla. Myös toinen lukiolaisryhmä (28 prosenttia) oli innostunut, mutta tähän ryhmään kuuluvat nuoret kokivat samanaikaisesti uupumusasteista väsymystä ja riittämättömyyden tunteita opiskelijana. Tämä osoittaa, että lukiolaiset voivat samanaikaisesti kokea sekä uupumusta että innostusta lukiossa. Ensimmäiseen ryhmään verrattuna innostuneet mutta väsyneet opiskelijat olivat alttiimpia kouluun liittyvälle kuormittumiselle ja stressille sekä taipuvaisempia pelkäämään epäonnistumisia siitäkin huolimatta, että he olivat sitoutuneita opiskeluun, kokivat koulunkäynnin mielekkäänä ja myös pärjäsivät koulussa hyvin. Lisäksi innostuneiden mutta väsyneiden itsetunto oli alhaisempi ja he kokivat enemmän masentuneisuuden oireita kuin innostuneet opiskelijat. Nämä tulokset ovat linjassa aiempien tutkimusten kanssa, joiden mukaan vahvasti suoritus- ja menestyshakuiset opiskelijat ovat alttiita emotionaaliselle väsymykselle huolimatta koulunkäynnin mielekkyydestä ja hyvästä koulumenestyksestä. Vahvalla sitoutumisella ja jatkuvalla menestyksen tavoittelulla saattaa siis olla hintansa. Koulu sekä innostaa että kuormittaa tätä ryhmää. Tämä voi olla pitkällä aikavälillä haastava yhdistelmä ja voi johtaa uupumukseen myöhemmin esimerkiksi siirryttäessä työelämään. Näiden kahden innostuneen ryhmän lisäksi löysimme kaksi opiskelijaryhmää, jotka eivät olleet innostuneita opiskelusta, kokivat koulunkäynnin vähemmän mielekkäänä, pyrkivät selviytymään koulutyöstä mahdollisimman vähällä vaivalla ja myös pärjäsivät koulussa heikommin. Kyynisten ryhmälle (14 prosenttia) oli tyypillistä kielteinen suhtautuminen koulunkäyntiin ja koulun merkityksen kyseenalaistaminen. Koulu-uupuneiden ryhmä (14 prosenttia) sen sijaan koki kaikkia uupumuksen osatekijöitä, erityisesti kyynisyyttä ja riittämättömyyttä opiskelijana. Kyyniset opiskelijat kuitenkin erosivat koulu-uupuneista siinä, että he eivät olleet yhtä stressaantuneita ja väsyneitä opiskelusta, eivätkä he olleet yhtä huolissaan mahdollisista epäonnistumisista koulussa. Myös heidän yleinen hyvinvointinsa oli korkeampi kuin koulu-uupuneiden. Huolimatta vähäisestä innostuksesta ja melko kielteisestä asenteesta koulua kohtaan, näillä nuorilla ei näyttänyt olevan erityisen vakavia ongelmia. Koulu-uupuneiden ryhmä oli näin ollen kielteisin ryhmä niin motivaation, hyvinvoinnin kuin koulusuoriutumisenkin suhteen. Pojille oli tyypillistä kuulua kyynisten ryhmään, kun taas tytöille tyypillistä oli kuulua innostuneiden mutta väsyneiden ryhmään.

4 4 Ryhmittelyyn perustuvat tuloksemme osoittavat, että valtaosa nuorista on innostuneita lukiossa. Hälyttävää kuitenkin on, että kolmasosa lukiolaisista kokee koulupahoinvointia; joko pääasiassa kyynisyyttä tai samanaikaisesti voimakasta väsymystä, kyynisyyttä ja riittämättömyyttä. Innostuksella ja uupumuksella lukioaikana voi olla myös pitkäaikaisempia seurauksia. Innostuneilla nuorilla oli lukiossa korkeimmat koulutukseen liittyvät tavoitteet. Kuuden vuoden päästä aikuisuudessa (kun nämä samat osallistujat olivat vuotiaita) heille olikin tyypillistä, että he joko opiskelivat yliopistossa tai olivat jo suorittaneet yliopistotutkinnon. Innostuneille mutta väsyneille sen sijaan tyypillistä näytti olevan valita ammattikorkeakouluopinnot. Tällä hetkellä tutkimme näiden nuorten elämää yhä eteenpäin ja seuraamme, miten ryhmät ennustavat myöhempää nuorten elämää heidän siirtyessä aikuisuuteen ja työelämään. Siirtymävaiheet: mahdollisuus vai uhka? Koulutukselliset siirtymävaiheet ovat nuorille kriittisiä vaiheita, jotka ohjaavat nuoren elämää uusille poluille ja saattavat vaikuttaa merkittävästi hyvinvointiin. Näissä siirtymävaiheissa tärkeä tekijä koulu-uupumuksen ja innostuksen kannalta on nuoren muuttuvien tarpeiden ja muuttuvan koulukontekstin yhteensopivuus (stage-environment fit, Eccles & Roeser 2009). Nuoret kokevat tärkeäksi, että voivat kokea yhteisöllisyyttä, mahdollisuutta tehdä omia valintojaan ja edetä tavoitteidensa saavuttamisessa. FinEdu-pitkittäistutkimuksen tuoreet tutkimuksemme viittaavat siihen, että lukiossa nuorten muuttuvat tarpeet ja koulukonteksti eivät kohtaa parhaalla mahdollisella tavalla ja tämä heijastuu nuorten motivaatioon ja hyvinvointiin. Lukiossa akateemiset vaatimukset kasvavat, kilpailu lisääntyy, arvosanojen merkitys lisääntyy, yhteisöllisyys vähenee ja emotionaalisen tuen määrä opettajilta laskee. Jos koulut eivät tavoita nuorten muuttuvia kehityksellisiä tavoitteita, koulut eivät luo sosiaalista ympäristöä, joka motivoisi ja innostaisi nuorta, jolloin nuorten koulu-uupumus lisääntyy ja innostus laskee. Yhteensopimattomuus johtaa kyynisyyteen, kun taas yhteensopivuus nuorten tarpeiden ja koulukontekstin välillä johtaa innokkuuden lisääntymiseen. Tuloksemme osoittavat, että tytöt kokevat lisääntyvässä määrin lukiossa riittämättömyyttä, vaikka menestyvätkin hyvin. Lukion lopussa yli 20 prosenttia tytöistä on uupuneita. Yli puolet lukiolaistytöistä pitää koulutyön määrää liian suurena ja menestyksen tavoittelu uuvuttaa erityisesti tyttöjä. Lukiossa paineet lisääntyvät ylioppilaskirjoitusten lähestyessä. Jos oppilas stressaantuu yläasteella, stressi lisääntyy entisestään lukiossa. Sukupuolittuneet polut osoittavat, että uupumus ja erityisesti riittämättömyyden kokemukset ovat edelleen riski tyttöjen masennukselle. Pojat sen sijaan helposti kyynistyvät kohdatessaan opiskelupaineita lukion kuluessa. Kyynisyys voi johtaa edelleen kielteiseen asenteeseen yhteiskuntaa kohtaan ja syrjäytymiskehitykseen. Uudet FinEdu-tulokset osoittavat, että koulu-uupumus on myös vakava riski syrjäytymiskehitykselle. Erityisesti kyynisyys ennustaa syrjäytymisriskiä ja vaaraa pudota koulutusjärjestelmästä. Kyynisillä nuorilla oli lähes nelinkertainen riski pudota opinnoista. Syrjäytymiskehitys voi siten alkaa koulukontekstista ja laajentua negatiivisesta suhtautumisesta koulua kohtaan negatiiviseksi suhtautumiseksi koko yhteiskuntaa kohtaan.

5 5 Tuloksemme osoittivat edelleen, että lukiolaisten uupumus viivästyttää jatkoopintoihin siirtymistä. Ylioppilaskirjoitusten jälkeen pitäisi pyrkiä jatko-opintoihin, esimerkiksi yliopistoon tai ammattikorkeakouluun. Joka vuosi yli puolet uusista ylioppilaista jää ilman opiskelupaikkaa. Pääsykokeissa epäonnistuneiden nuorten elämäntyytyväisyyttä näyttää pitkittäistutkimustemme mukaan auttavan korvaavat toimintatavat. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että ei pane kaikkea yhden kortin varaan vaan voi kokea onnistumisen kokemuksia muilla elämänalueilla. Vaihtoehdoksi jää pitää välivuosi. Tällöin nuori voi kuitenkin pudota systeemin ulkopuolelle ja elämä voi lähteä raiteiltaan. Toisaalta hengähdystauko voi myös olla tarpeen. FinEdu-pitkittäistutkimuksen tulokset osoittavat, että yksi välivuosi vähentää nuoren uupumusta, erityisesti uupumusasteisen väsymyksen kokemuksia. Kääntöpuolena on kuitenkin se, että välivuosi laskee nuoren koulutuksellisia tavoitteita ja pyrkimyksiä. Erityisen hankalaa on, jos nuori ei seuraavanakaan vuonna pääse koulutukseen. Vaarana on, että nuoret putoavat kokonaan jatkokoulutuksen ulkopuolelle ja että syrjäytymisriski kasvaa. Haasteenamme on myös se, että yliopistotutkinnon suorittaminen vie Suomessa OECD-maista pisimpään ja opinnot myös aloitetaan myöhään. Jopa puolet uusista korkeakouluopiskelijoista on yli 23-vuotiaita. Tutkimuksemme osoittavat lisäksi, että korkeakouluopiskelijoiden uupumus lisääntyy opintojen kuluessa. Innostus opintoihin sitä vastoin laskee opintojen kuluessa. Mitä innokkaille opiskelijoille tapahtuu korkeakoulussa? Koulu-uupumus ja -innostus sosiaalisessa ympäristössä: koulu, koti ja kaverit Uudessa katsausartikkelissa (Upadyaya & Salmela-Aro 2013) tarkastelimme kouluinnostusta erityisesti sosiaalisessa ympäristössä. Nuoret säätelevät kehitystään sosiaalisessa vastavuoroisessa ympäristössä: Keskeisiä innostusta lisääviä sosiaalisia tekijöitä ovat vanhemmat, kaverit, opettajat ja kouluilmapiiri. Nuorelle innostava ja tukeva sosiaalinen ympäristö on keskeinen kouluhyvinvointia lisäävä tekijä. Vanhempien kiinnostus nuoren koulunkäyntiin kantaa nuorta eteenpäin. Sen sijaan uupuneet vanhemmat ovat nuorelle riski. Kaveripiirin innostus tarttuu nuoriin ja nuori hakeutuu innostavien kavereiden pariin. Voimaannuttavat ja kannustavat opettajat puolestaan suojaavat nuoria uupumuskehitykseltä. Sen sijaan kiire, aikapaineet ja rauhattomuus luokassa ovat riskitekijä uupumukselle. Tulokset viittaavat siihen, että nuorten sosiaalisella kontekstilla on tärkeä rooli koulu-uupumuksen ja -innostuksen kehityksessä. Erilaisten nuorten tunnistaminen ja huomioiminen koulussa Uupumus ei uhkaa kaikkia koululaisia ja opiskelijoita, vaan nuorten keskuudesta voidaan tunnistaa erilaisia uupumus- ja innostusryhmiä. Käytännön koulutyötä ajatellen olisi tärkeää, että koulussa tunnistettaisiin ja huomioitaisiin eri tavalla opiskeluun suhtautuvat ja motivoituneet nuoret. Nuoret saattavat tarvita hyvinkin erilaista tukea, jotta he pystyisivät parhaalla mahdollisella tavalla kohtaamaan koulunkäynnin ja opiskelun haasteet. Erityishuomio tulisi kiinnittää siihen, miksi osalla nuorista on vaikeuksia opiskelussa ja siihen motivoitumisessa. Nuoret, joilla on riski keskeyttää opinnot ja päätyä koulupudokkaiksi, pitäisi pystyä tunnistamaan. Erityisesti näiden nuorten koulunkäynnin

6 mielekkyyttä ja opiskeluun sitoutumista tulisi tukea, jotta he eivät vieraantuisi koulusta. Koulun tulisi pyrkiä tuottamaan onnistumisen ja pystyvyyden kokemuksia näille ja kaikille muillekin oppilaille; on tärkeää löytää jokaisen omat vahvuudet. Osalle nuorista näyttää kasautuvan monenlaisia ongelmia. He saattavat tarvita motivaation tukemisen lisäksi myös hyvinvointia tukevia palveluita ja interventioita. Toisaalta pitäisi pyrkiä huomaamaan myös hyvin menestyvien opiskelijoiden mahdolliset ongelmat. Vahva sitoutuminen ja hyvä koulumenestys vaikeuttavat todennäköisesti näiden opiskelijoiden mahdollisen väsymyksen ja ahdistuksen huomaamista koulussa. Innostuneet mutta väsyneet opiskelijat ovat taipuvaisia pelkäämään epäonnistumisia. Heitä voisi auttaa, jos he oppisivat ymmärtämään, että virheiden tekeminen kuuluu elämään ja oppimisprosessiin. Näiden nuorten koulumenestys ei saa peittää alleen heidän alttiuttaan uupumukselle ja stressille. Kehittämämme Kohti työelämää -interventio, jossa korostetaan vastoinkäymisiin varautumista, voisi toimia näille opiskelijoille uupumusta ehkäisevänä. Yleisesti voimme tutkimustemme perusteella todeta, että toiminta koulussa ei saisi olla liian suorituskeskeistä ja opiskelijoiden keskinäistä vertailua korostavaa. Kilpailua ja suorituksia korostavassa ilmapiirissä saattavat väsyä ja ahdistua nekin opiskelijat, joille koulunkäynti on ollut mielekästä. Kiireen ja suorittamisen ilmapiiri koulussa altistaa uupumukselle nuorten lisäksi opettajatkin. Oppimista, asioiden ymmärtämistä ja jokaisen yksilöllistä kehitystä korostava luokkaympäristö sen sijaan on hyödyllinen kaikille opiskelijoille. Koulutuksen siirtymävaiheet voivat olla nuorelle toisaalta mahdollisuuksia, toisaalta uhkia. Koulutuksen nivelvaiheisiin tulee panostaa. Selvää on, että nuoret tarvitsevat tukea näissä haasteellisissa muutosvaiheissa. Tällöin ensiarvoisen tärkeässä asemassa ovat yksilöllinen oppilaan- ja opinto-ohjaus sekä riittävät oppilas- ja opiskelijahuollon palvelut. Opinto-ohjauksen tulisi ohjata nuoria luomaan uraan liittyviä saavutettavissa olevia tavoitteita ja opettaa varautumaan myös mahdollisiin vastoinkäymisiin. Koulutuksellisista siirtymävaiheista pitäisi tehdä nuorille mahdollisimman sujuvia ja kitkattomia, jotta opintojen väliin ei jäisi turhia ja tahattomia viiveitä. Toisaalta FinEdu-tutkimuksessa on todettu, että vanhemmat ovat erittäin merkittävässä asemassa nuorten opinto- ja työtavoitteiden asettamisessa. Valtaosa nuorista nimittäin nimesi vanhemmat uratavoitteensa tukijaksi sekä peruskoulun lopussa että vielä varhaisaikuisuudessakin, kun taas pienempi osa nimesi opinto-ohjaajan uratavoitteensa tukijaksi. Vanhemmat tulisikin ottaa paremmin mukaan urasuunnitteluun. Oppilas- ja opiskelijahuollon haasteena on, että koulussa tulisi olla saatavilla aikuisten tukea kuten koulupsykologin ja kouluterveydenhoitajan palveluita silloin kun nuoret niitä tarvitsevat. Riittämättömät resurssit oppilas- ja opiskelijahuollossa on tulostemme näkökulmasta hälyttävä asia; toimivan kouluterveydenhuollon avulla olisi mahdollista ennalta ehkäistä voimakas koulu-uupumus. Nuorten yksilöllisten kehityspolkujen tarkastelu on tärkeää, sillä tuloksemme kertovat polkujen moninaisuudesta. Tulostemme mukaan nuoruudessa koulutussiirtymien aikaan osalla nuorista motivaatio laskee ja heillä on erilaisia hyvinvoinnin ongelmia. Toisilla taas ei ole suurempia ongelmia. Jotkut nuorista jopa innostuvat ja sitoutuvat koulutyöhön entistä enemmän. 6

7 7 Tulevaisuuden haasteita Tässä luvussa esiteltiin uusia ajankohtaisia tuloksia nuorten motivaatiosta, kouluuupumuksesta ja kouluinnostuksesta. Koulu-uupumus voidaan muuttaa innoksi tukemalla nuoren mahdollisuuksia tuntea, että hän saa aikaan tärkeitä asioita, pystyy vaikuttamaan asioihin eikä jää yksin. On tärkeää vahvistaa nuoren itsetuntoa ja tarjota oppimisen kipinä. Uupumus ei kuitenkaan uhkaa kaikkia koululaisia ja opiskelijoita; suuri osa nuorista on innostuneita koulusta ja opiskelusta. Ongelmat näyttävät kasautuvan pienelle ryhmälle nuoria. Polarisaatiokehitys on vakava uhka yhteiskunnassamme. Kun ongelmat niin motivaatiossa, koulussa pärjäämisessä kuin hyvinvoinnissakin kasautuvat, syntyy kielteinen kierre, jota on vaikea keskeyttää. Syrjäytymisriski kasvaa. Nuorten syrjäytymisen hinta yhteiskunnallemme on liian korkea. Toisaalta kunnianhimoinen nuorten sukupolvi asettaa itselleen korkeita koulutuksellisia tavoitteita. Uhkana on kuitenkin, että osa heistä uupuu. Uupumus hidastaa opintoja etenkin opintojen nivelvaiheissa. Tällöin voi olla seurauksena useita välivuosia. Ongelma on, että useat välivuodet lisäävät riskiä pudota kokonaan jatkokoulutuksen ulkopuolelle. Suomella ei ole varaa tähän. Tällä hetkellä Suomessa on tekeillä lukiouudistus. Lukiouudistuksen tavoitteena on kehittää lukiokoulutukseen yhteisöllisempi ja osallistavampi toimintakulttuuri. Lukiokoulutuksen on tietojen ja taitojen lisäksi kehitettävä tulevaisuuden oppimistaitoja ja sytytettävä opiskelijoissa oppimisen ilo. Lukiopetuksen tulee lisätä integroivaa ja kokonaisuuksien hallintaan vahvistavaa opetusta. FinEdu-tuloksemme osoittavat että uudistus tulee tärkeään ajankohtaan.

8 8 Kirjallisuus Bask, Miia & Katariina Salmela-Aro (2012). Burned out to drop out: Exploring the relationship between school burnout and school dropout. European Journal of Psychology of Education. Eccles, Jacquelynne S. & Robert W. Roeser (2009). Schools, academic motivation, and stageenvironment fit. Teoksessa Richard M. Lerner & Laurence Steinberg (toim.): Handbook of adolescent psychology: Individual bases of adolescent development. Hoboken, NJ: John Wiley & Sons, Vol. 1, Kiuru, Noona & Kaisa Aunola & Jari-Erik Nurmi & Esko Leskinen & Katariina Salmela-Aro (2008). Peer group influence and selection in adolescents school burnout: A longitudinal study. Merrill-Palmer Quarterly 54:1, Parker, Philip. D. & Katariina Salmela-Aro (2011). Developmental processes in school burnout: A comparison of major developmental models. Learning and Individual Differences 21:2, Parker, Philip D. & Katariina Salmela-Aro (arvioitavana). Burnout, engagement and motivation during the gap year. Salmela-Aro, Katariina (2009). BBI-9 Korkeakoulu-opiskelijoiden uupumusmittari ja OpIntomittari. YTHS. Salmela-Aro, Katariina (2010, toim.). Nuorten hyvin- vai pahoinvointia? Teemanumero. Psykologia. Salmela-Aro, Katariina (2012). Engagement and disengagement during critical transitions from school to work. Teoksessa Stuart A. Karabenick & Timothy C. Urdan (toim.): Advances in Motivation and Achievement. Emerald, Vol. 17, Salmela-Aro, Katariina & Noona Kiuru & Esko Leskinen & Jari-Erik Nurmi (2009). School burnout inventory (SBI): Reliability and validity. European Journal of Psychological Assessment 25:1, Salmela-Aro, Katariina & Noona Kiuru & Minna Pietikäinen & Jukka Jokela (2008). Does school matter? The role of school context in adolescents school-related burnout. European Psychologist 13:1, Salmela-Aro, Katariina & Petri Näätänen (2005). BBI-10. Nuorten koulu-uupumusmenetelmä. Edita. Salmela-Aro, Katariina & Ulrich Trautwein (2013). School success in Europe. Erikoisnumeron toimittajat. European Psychologist. Salmela-Aro, Katariina & Lotta Tynkkynen (2012). Gendered pathways in school burnout among adolescents. Journal of Adolescence 35:4, Salmela-Aro, Katariina & Lotta Tynkkynen & Jukka Vuori (2011). Parents work burnout and adolescents school burnout: Are they shared? European Journal of Developmental Psychology 8:2, Salmela-Aro, Katariina & Katja Upadyaya (2012). The schoolwork engagement inventory: Energy, dedication and absorption (EDA). European Journal of Psychological Assessment 28:1, Salmela-Aro, Katariina & Katja Upadyaya (2013). School burnout and engagement in the context of demands-resources model. British Journal of Educational Psychology.

9 Tuominen-Soini, Heta & Katariina Salmela-Aro (Painossa). Schoolwork engagement and burnout among Finnish high school students and young adults: Profiles, progressions, and educational outcomes. Developmental Psychology. Tuominen-Soini, Heta & Katariina Salmela-Aro & Markku Niemivirta (2008). Achievement goal orientations and subjective well-being: A person-centred analysis. Learning and Instruction 18:3, Tuominen-Soini, Heta & Katariina Salmela-Aro & Markku Niemivirta (2012). Achievement goal orientations and academic well-being across the transition to upper secondary education. Learning and Individual Differences 22:3, Tynkkynen, Lotta & Jari-Erik Nurmi & Katariina Salmela-Aro (2010). Career goal-related social ties during two educational transitions: Antecedents and consequences. Journal of Vocational Behavior 76:3, Tynkkynen, Lotta & Asko Tolvanen & Katariina Salmela-Aro (2012). Trajectories of educational expectations from adolescence to young adulthood in Finland. Developmental Psychology, 48: 6, Upadyaya, Katja & Katariina Salmela-Aro (2013). Development of school engagement in association with academic success and well-being in varying social contexts: A review of empirical research. European Psychologist. Vasalampi, Kati & Katariina Salmela-Aro & Jari-Erik Nurmi (2009). Adolescents selfconcordance, school engagement, and burnout predict their educational trajectories. European Psychologist 14:4,

Mikä nuoria motivoi lukiolaisia koulu-uupumuksesta kouluintoon? Professori Katariina Salmela-Aro, Psykologian laitos, Jyväskylän yliopisto ja Lontoon

Mikä nuoria motivoi lukiolaisia koulu-uupumuksesta kouluintoon? Professori Katariina Salmela-Aro, Psykologian laitos, Jyväskylän yliopisto ja Lontoon 1 Mikä nuoria motivoi lukiolaisia koulu-uupumuksesta kouluintoon? Professori Katariina Salmela-Aro, Psykologian laitos, Jyväskylän yliopisto ja Lontoon yliopisto Opetushallituksen raportti vuodelta 2012

Lisätiedot

Motivaation ja kouluhyvinvoinnin merkitys opintojen nivelvaiheissa

Motivaation ja kouluhyvinvoinnin merkitys opintojen nivelvaiheissa Motivaation ja kouluhyvinvoinnin merkitys opintojen nivelvaiheissa Kati Vasalampi Johdanto Koulutukseen hakeutuminen ja ammatinvalinta ovat nuoruuden keskeisimpiä kehitystehtäviä (Havighurst, 1948). Onnistuminen

Lisätiedot

NUORI VALINTOJEN EDESSÄ TUTKIMUS

NUORI VALINTOJEN EDESSÄ TUTKIMUS NUORI VALINTOJEN EDESSÄ TUTKIMUS Kuopion infotilaisuuden (..00) tiivistelmä Yhteistyöstä kiittäen, tutkimuksen tekijät: Katariina Salmela-Aro Markku Niemivirta Heta Tuominen katariina.salmela-aro@psyka.jyu.fi

Lisätiedot

Nuori valintojen edessä -tutkimus KUOPIO. Tutkimustuloksia oppilaitoksille. Rauhallista Joulua!

Nuori valintojen edessä -tutkimus KUOPIO. Tutkimustuloksia oppilaitoksille. Rauhallista Joulua! Nuori valintojen edessä -tutkimus KUOPIO Tutkimustuloksia oppilaitoksille Tutkimus Mitä ja keitä Miksi Tiivistelmä tutkimustuloksista Tutkimus on osa Suomen Akatemian Life as Learning -ohjelman (2002 2006)

Lisätiedot

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study).

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 1 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994-1 WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Pääjohtaja Aulis Pitkälä Tiedotustilaisuus 8.8.12, Opetushallitus Osaamisen

Lisätiedot

Erityisopetustaustan yhteys koulu-uupumukseen ammatillisessa koulutuksessa

Erityisopetustaustan yhteys koulu-uupumukseen ammatillisessa koulutuksessa Tutkimukset Laura Mansikkamäki Sami Määttä Mikko Aro mansikkamäki ym, kohokohdat Erityisopetustaustan yhteys koulu-uupumukseen ammatillisessa koulutuksessa Kohokohdat Tytöt kokevat poikia enemmän uupumusasteista

Lisätiedot

13 Koulutusvalintaa ennustavat hyvinvointitekijät

13 Koulutusvalintaa ennustavat hyvinvointitekijät 13 Koulutusvalintaa ennustavat hyvinvointitekijät Jaana Minkkinen, Pirjo Lindfors, Jaana M. Kinnunen & Arja Rimpelä Tässä luvussa analysoidaan sitä, mitkä yksilö- ja koulutason tekijät selittävät oppilaiden

Lisätiedot

Nuorten tutkijoiden/jatko-opiskelijoiden. opiskelijoiden työhyvinvointi. Suomen psykologisen seuran nuortenn tutkijoiden jaos 24.3.

Nuorten tutkijoiden/jatko-opiskelijoiden. opiskelijoiden työhyvinvointi. Suomen psykologisen seuran nuortenn tutkijoiden jaos 24.3. Nuorten tutkijoiden/jatko-opiskelijoiden opiskelijoiden työhyvinvointi Suomen psykologisen seuran nuortenn tutkijoiden jaos 24.3.2009 Jari Hakanen, vanhempi tutkija sosiaalipsykologian dosentti Hyvinvoinnin

Lisätiedot

GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY

GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN Markus Jokela, Psykologian laitos, HY Akateeminen tausta EPIDEMIOLOGIA - PhD (tekeillä...) UNIVERSITY COLLEGE LONDON PSYKOLOGIA -Fil. maisteri -Fil. tohtori KÄYTTÄYTYMISTIETEELLINE

Lisätiedot

This is an electronic reprint of the original article. This reprint may differ from the original in pagination and typographic detail.

This is an electronic reprint of the original article. This reprint may differ from the original in pagination and typographic detail. This is an electronic reprint of the original article. This reprint may differ from the original in pagination and typographic detail. Author(s): Vasalampi, Kati; Salmela-Aro, Katariina Title: Sisäinen

Lisätiedot

Mitä mielen hyvinvoinnilla tarkoitetaan? Katja Kokko Gerontologian tutkimuskeskus ja terveystieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto

Mitä mielen hyvinvoinnilla tarkoitetaan? Katja Kokko Gerontologian tutkimuskeskus ja terveystieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto Mitä mielen hyvinvoinnilla tarkoitetaan? Katja Kokko Gerontologian tutkimuskeskus ja terveystieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto Mental health: a state of well-being (WHO) in which every individual realizes

Lisätiedot

Maailma muuttuu muuttuuko koulu?

Maailma muuttuu muuttuuko koulu? Janne Pietarinen professori kasvatustiede, erityisesti perusopetuksen ja opettajankoulutuksen tutkimus Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto Maailma muuttuu muuttuuko koulu? Suomalaisen

Lisätiedot

Kasvuympäristö muuttuu nuoren paineet kasvavat? Muuttuva maailma Lasten ja nuorten haasteet To 23.9.2010 Kirsi Luomanperä

Kasvuympäristö muuttuu nuoren paineet kasvavat? Muuttuva maailma Lasten ja nuorten haasteet To 23.9.2010 Kirsi Luomanperä Kasvuympäristö muuttuu nuoren paineet kasvavat? Muuttuva maailma Lasten ja nuorten haasteet To 23.9.2010 Kirsi Luomanperä Nuoruus varhaisnuoruus 12-14 v. varsinainen nuoruus 15 v. 17 v. myöhäisnuoruus

Lisätiedot

Näkökulmia Kouluterveyskyselystä

Näkökulmia Kouluterveyskyselystä Näkökulmia Kouluterveyskyselystä Yhteiskuntatakuu työryhmän kokous 18.10.2011 18.10.2011 Riikka Puusniekka 1 Kouluterveyskysely 1995 2011 Toteutettu vuosittain, samat kunnat vastausvuorossa aina joka toinen

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

NUORUUDEN PERHEYMPÄRISTÖ JA AIKUISUUDEN ELÄMÄÄN TYYTYVÄISYYS

NUORUUDEN PERHEYMPÄRISTÖ JA AIKUISUUDEN ELÄMÄÄN TYYTYVÄISYYS NUORUUDEN PERHEYMPÄRISTÖ JA AIKUISUUDEN ELÄMÄÄN TYYTYVÄISYYS Kasvatustieteen päivät Vaasassa 22.-23.11.2007 Liisa Martikainen Kasvatustieteiden laitos Jvyäskylän yliopisto liisa.martikainen@edu.jyu.fi

Lisätiedot

Jari-Erik Nurmi Jyväskylän yliopisto

Jari-Erik Nurmi Jyväskylän yliopisto Jari-Erik Nurmi Jyväskylän yliopisto Oppilas on kiinnostunut oppimisesta Oppilas on kiinnostunut opetettavista asioista Oppilas panostaa oppimiseen luokkahuoneessa (ja kotona) Oppilas uskoo olevansa kykenevä

Lisätiedot

SISUKAS 2012-2016 - PROJEKTI

SISUKAS 2012-2016 - PROJEKTI Christine Välivaara SIJOITETTU LAPSI KOULUSSA SISUKAS 2012-2016 - PROJEKTI SISUKAS-projektin päämäärät, toimenpiteet ja tulokset Tavoitteena parantaa perheisiin sijoitettujen, 7-11-v. lasten koulumenestystä

Lisätiedot

Siirtymät urheilussa. Miksi? Tiedosta Ymmärrä - Vaikuta Mitä? Määritelmät - Tyypit Miten? Käytännössä Mikä toimii? Martina Roos-Salmi

Siirtymät urheilussa. Miksi? Tiedosta Ymmärrä - Vaikuta Mitä? Määritelmät - Tyypit Miten? Käytännössä Mikä toimii? Martina Roos-Salmi Siirtymät urheilussa Miksi? Tiedosta Ymmärrä - Vaikuta Mitä? Määritelmät - Tyypit Miten? Käytännössä Mikä toimii? Määritelmiä Urheilu-ura koostuu toisiaan seuraavista vaiheista. Vaiheesta toiseen siirtyminen

Lisätiedot

Positiivisen ilmapiirin merkitys oppimiselle ja osallistumiselle

Positiivisen ilmapiirin merkitys oppimiselle ja osallistumiselle Positiivisen ilmapiirin merkitys oppimiselle ja osallistumiselle Pikkuparlamentti 25,10.2013/Arvostava vuorovaikutus, yliopistonopettaja KTK/erityispedagogiikka erja.kautto-knape@jyu.fi 2 Positiivisen

Lisätiedot

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Projektipäällikkö Heli Niemi heli.niemi@ely-keskus.fi p. 040-672 2330 Lapin ELY-keskus, Heli Niemi 10.11.2011 1 Esityksen tarkoitus Virittäytymistä yhteiseen työskentelyyn

Lisätiedot

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

Maahanmuuttajataustaisten nuorten toisen asteen koulutusvalinnat

Maahanmuuttajataustaisten nuorten toisen asteen koulutusvalinnat Maahanmuuttajataustaisten nuorten toisen asteen koulutusvalinnat Liila Holmberg & Markku Jahnukainen, Helsingin yliopisto & Joel Kivirauma, Turun yliopisto Transit-tutkimus Transitions and educational

Lisätiedot

ASUINALUEET LAPSIPERHEIDEN VANHEMPIEN HYVINVOINTIYMPÄRISTÖINÄ Tarkastelussa Lahden Liipola ja keskusta

ASUINALUEET LAPSIPERHEIDEN VANHEMPIEN HYVINVOINTIYMPÄRISTÖINÄ Tarkastelussa Lahden Liipola ja keskusta ASUINALUEET LAPSIPERHEIDEN VANHEMPIEN HYVINVOINTIYMPÄRISTÖINÄ Tarkastelussa Lahden Liipola ja keskusta Kati Honkanen, HTL, suunnittelija / tutkija kati.honkanen@helsinki.fi Lahden Tiedepäivä 11.11.2014

Lisätiedot

This is an electronic reprint of the original article. This reprint may differ from the original in pagination and typographic detail.

This is an electronic reprint of the original article. This reprint may differ from the original in pagination and typographic detail. This is an electronic reprint of the original article. This reprint may differ from the original in pagination and typographic detail. Author(s): Mansikkamäki, Laura; Määttä, Sami; Aro, Mikko Title: Erityisopetustaustan

Lisätiedot

Ammattiopiston näkökulma. Erityisopettaja Tuula Niskanen Keski-Uudenmaan ammattiopisto 1.12.2015

Ammattiopiston näkökulma. Erityisopettaja Tuula Niskanen Keski-Uudenmaan ammattiopisto 1.12.2015 Ammattiopiston näkökulma Erityisopettaja Tuula Niskanen Keski-Uudenmaan ammattiopisto 1.12.2015 Mitä tukea nuoret haluavat vanhemmilta ja koululta? En oo tajunnu koskaan peruskoulussa matikkaa. Opettajan

Lisätiedot

1. Kuluneen lukuvuoden aikana olen opiskellut enimmäkseen pääainetta sivuainetta 2. Jos olet opiskellut enimmäkseen sivuainetta, niin kerro mitä.

1. Kuluneen lukuvuoden aikana olen opiskellut enimmäkseen pääainetta sivuainetta 2. Jos olet opiskellut enimmäkseen sivuainetta, niin kerro mitä. HowULearn 2016 Helsingin yliopisto HowULearn -kyselyn avulla on tarkoitus saada tietoa opiskelijoiden opiskelusta ja opetuksesta eri tieteenaloilla. Tavoitteena on saada mahdollisimman tarkka kuva kokemuksistasi

Lisätiedot

Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen. Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö

Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen. Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö TAVOITTEENA MAAILMAN OSAAVIN KANSA 2020 OPPIMINEN OSAAMINEN KESTÄVÄ HYVINVOINTI

Lisätiedot

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009 Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien toimintaympäristö Kuntaorganisaatioiden toimintaan ja tavoitteenasetteluun osallistuu monia suorittavia,

Lisätiedot

Spark(l)ing moments minäpystyvyyden ja osaamisen tukeminen varhaiskasvatuksessa

Spark(l)ing moments minäpystyvyyden ja osaamisen tukeminen varhaiskasvatuksessa Spark(l)ing moments minäpystyvyyden ja osaamisen tukeminen varhaiskasvatuksessa Eeva-Liisa Kronqvist Hyvän arjen aineksia varhaiskasvatuksessa, Ylivieska 29.11.2012 Taustaa Millaiset suojaavat tekijät

Lisätiedot

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä JOPO Joustava perusopetus 1/2 Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä Uudenmaankatu 17 Rehtori Janne Peräsalmi 05800 Hyvinkää Vehkojan koulu 0400-756276 janne.peräsalmi@hyvinkää.fi

Lisätiedot

Elämää PISA:n varjossa

Elämää PISA:n varjossa Professor Markku Niemivirta, PhD, Docent Institute of Behavioural Sciences University of Helsinki, Finland Elämää PISA:n varjossa Tasapainottelua menestyksen ja hyvinvoinnin välissä? PISA 2000 Finland

Lisätiedot

Liikkuva koulu laajenee - yhdessä kohti aktiivisia opiskeluyhteisöjä

Liikkuva koulu laajenee - yhdessä kohti aktiivisia opiskeluyhteisöjä Liikkuva koulu laajenee - yhdessä kohti aktiivisia opiskeluyhteisöjä Kärkihankkeen avustusresurssi 21miljoona kolmen vuoden ajan (7 miljoonaa/vuosi) Seuraava haku aukeaa kunnille 23.1-10.3.2017 Antti Blom

Lisätiedot

Mannerheimin Lastensuojeluliiton tutkimussäätiön ja Mannerheimin Lastensuojeluliiton seminaari

Mannerheimin Lastensuojeluliiton tutkimussäätiön ja Mannerheimin Lastensuojeluliiton seminaari 2010 erityisopetusreformin selostus ja kytkentä yläkouluun ja toisen asteen koulutukseen erityisesti toisen asteen valinnan näkökulmasta: Ketkä, mihin, millaisin seurauksin? Mannerheimin Lastensuojeluliiton

Lisätiedot

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia Vuoden 20 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia Nuoren hyvinvointiin ja opiskelun sujumiseen vaikuttavat keskeisesti kokemus elämänhallinnasta, omien voimien ja kykyjen riittävyydestä sekä sosiaalisesta

Lisätiedot

NUORTEN NÄKÖKULMIA KOULU-UUPUMUKSEN EHKÄISE- MISESTÄ, SYNTYYN VAIKUTTAVISTA TEKIJÖISTÄ JA KOU- LUTERVEYDENHOITAJAN KÄYTTÄMISTÄ AUTTAMISMENE- TELMISTÄ

NUORTEN NÄKÖKULMIA KOULU-UUPUMUKSEN EHKÄISE- MISESTÄ, SYNTYYN VAIKUTTAVISTA TEKIJÖISTÄ JA KOU- LUTERVEYDENHOITAJAN KÄYTTÄMISTÄ AUTTAMISMENE- TELMISTÄ Sonja Harja NUORTEN NÄKÖKULMIA KOULU-UUPUMUKSEN EHKÄISE- MISESTÄ, SYNTYYN VAIKUTTAVISTA TEKIJÖISTÄ JA KOU- LUTERVEYDENHOITAJAN KÄYTTÄMISTÄ AUTTAMISMENE- TELMISTÄ NUORTEN NÄKÖKULMIA KOULU-UUPUMUKSEN EHKÄISE-

Lisätiedot

Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu

Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu Sivistystoimen johdon foorumi 11.3.2014 Tampere Anneli Rautiainen Opetusneuvos, esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö

Lisätiedot

Opiskelijaelämän kuopat ja henkilökohtainen opinto-ohjaus tukitoimena

Opiskelijaelämän kuopat ja henkilökohtainen opinto-ohjaus tukitoimena Opiskelijaelämän kuopat ja henkilökohtainen opinto-ohjaus tukitoimena Katja Munter Kehittäjä, lehtori HUMAK / Preventiimi Sivu 1 1. Opiskelijan terveys & voimavarat 2. Opiskelutaidot OPISKELUKYKY 4. Opiskeluympäristö

Lisätiedot

BOTTALLA 3.2.2009 OPPILASHUOLLON JA VÄHÄN OHJAUKSENKIN KEHITTÄMISESTÄ. Kari Hernetkoski

BOTTALLA 3.2.2009 OPPILASHUOLLON JA VÄHÄN OHJAUKSENKIN KEHITTÄMISESTÄ. Kari Hernetkoski BOTTALLA 3.2.2009 OPPILASHUOLLON JA VÄHÄN OHJAUKSENKIN KEHITTÄMISESTÄ Kari Hernetkoski Oppilashuolto on lakisääteistä Jokaisella oppilaalla on oikeus oppilashuoltoon. Oppilashuolto on osa koulun toimintaa.

Lisätiedot

Mitä riskejä otamme, jos emme kehitä palveluita?

Mitä riskejä otamme, jos emme kehitä palveluita? Mitä riskejä otamme, jos emme kehitä palveluita? Katsaus lasten ja nuorten hyvinvoinnin tilaan Reija Paananen, FT, Erikoistutkija, THL 3.10.2014 1 Yksilö kasvaa osana yhteisöjä, syrjäytymisen tai pärjäämisen

Lisätiedot

KOHTUKUOLEMAN JÄLKEINEN RASKAUS. 3.5.2016 Petra Vallo Kätilö-th

KOHTUKUOLEMAN JÄLKEINEN RASKAUS. 3.5.2016 Petra Vallo Kätilö-th KOHTUKUOLEMAN JÄLKEINEN RASKAUS 3.5.2016 Petra Vallo Kätilö-th TERVEYDENHOITAJA (AMK) KEHITTÄMISTEHTÄVÄ METROPOLIA AMK Petra Vallo, Annika Hoivassilta, Annika Lepistö, Reetta Kurjonen Ohjaavat opettajat:

Lisätiedot

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Piirros Iita Ulmanen Oppilashuolto Oppilashuollolla tarkoitetaan huolenpitoa oppilaiden oppimisesta ja psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista.

Lisätiedot

Lukiolaisten arvot ja asenteet jatko-opiskelua sekä työelämää kohtaan. Tiivistelmä 2011

Lukiolaisten arvot ja asenteet jatko-opiskelua sekä työelämää kohtaan. Tiivistelmä 2011 Lukiolaisten arvot ja asenteet jatko-opiskelua sekä työelämää kohtaan Tiivistelmä 2011 Tervetuloa tutustumaan lukiolaisten arvoihin ja asenteisiin jatko-opiskelua sekä työelämää kohtaan Lukiolaistutkimus

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

ASKELMERKKI. suoritettu. - Koulunkäynnin intensiivinen tuki

ASKELMERKKI. suoritettu.  - Koulunkäynnin intensiivinen tuki ASKELMERKKI suoritettu - Koulunkäynnin intensiivinen tuki www.askelmerkki.fi suoritettu - Koulunkäynnin intensiivinen tuki Jokaisesta koulusta löytyy oppilaita, joilla on suuria vaikeuksia koulun läpäisemisessä.

Lisätiedot

Edistääkö hyvinvointi oppimista? Kuntamarkkinat Pirjo Pennanen Ylilääkäri Vantaan kaupunki Ennaltaehkäisevä terveydenhuolto

Edistääkö hyvinvointi oppimista? Kuntamarkkinat Pirjo Pennanen Ylilääkäri Vantaan kaupunki Ennaltaehkäisevä terveydenhuolto Edistääkö hyvinvointi oppimista? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Pirjo Pennanen Ylilääkäri Vantaan kaupunki Ennaltaehkäisevä terveydenhuolto Huostassa olleiden, sisarusten ja koko väestön osallistuminen toisen

Lisätiedot

PEDAGOGINEN HYVINVOINTI KOULUYHTEISÖSSÄ

PEDAGOGINEN HYVINVOINTI KOULUYHTEISÖSSÄ PEDAGOGINEN HYVINVOINTI KOULUYHTEISÖSSÄ Janne Pietarinen Itä-Suomen yliopisto OPPI-tutkimusryhmä Copyright OPPI-tutkimusryhmä Neljä teesiä 1. Opettaja kuormittuu työnsä eri ulottuvuuksissa laadullisesti

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa

Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa Johtaja Jorma Kauppinen Peruskoulujen ja lukioiden kansainvälisyyspäivät 21.11.2013 Kuopio Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Suitsutusta

Lisätiedot

Omaishoitajan voimavarat. Alustus Vantaalla 3.4.2014 Esa Nordling PsT Kehittämispäällikkö

Omaishoitajan voimavarat. Alustus Vantaalla 3.4.2014 Esa Nordling PsT Kehittämispäällikkö Omaishoitajan voimavarat Alustus Vantaalla 3.4.2014 Esa Nordling PsT Kehittämispäällikkö 1 Omaishoitajan karikot * Byrokratia * Velvoittava sitoutuminen * Avun vastaanottamisen vaikeus * Ammattilaisten

Lisätiedot

Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma. Rovaniemi Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö, Opetushallitus

Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma. Rovaniemi Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö, Opetushallitus For learning and competence Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma Rovaniemi 30.9.2013 Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö, Opetushallitus 21. vuosituhannen taidot haastavat

Lisätiedot

Uran rakennuspuita ja toimintasuunnitelma hyvinvointiin

Uran rakennuspuita ja toimintasuunnitelma hyvinvointiin Uran rakennuspuita ja toimintasuunnitelma hyvinvointiin 4.11.2016 klo 15-16 Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu Seija Leppänen psykologi, uraohjaaja Aalto-yliopiston oppimispalvelut,

Lisätiedot

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA turvaverkon varmistaminen mielen- terveystaitojen oppiminen yhteisöllisen oppilaitoskulttuurin rakentaminen HYVINVOIVA OPPILAITOS voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen edellyttää oppiainerajat ylittävää yhteistyötä

Osaamisen kehittäminen edellyttää oppiainerajat ylittävää yhteistyötä OPS 2016 Yhteistyön ja luottamuksen kulttuuri Lisääntyvä yhteistyön tarve Osaamisen kehittäminen edellyttää oppiainerajat ylittävää yhteistyötä Opetuksen eheys edellyttää opettajien yhteissuunnittelua

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus Opetussuunnitelmauudistus Suomessa 2.6.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset tarpeet ja linjaukset

Lisätiedot

pp.kk.vvvv / Etunimi Sukunimi Tähän esityksen nimi 1

pp.kk.vvvv / Etunimi Sukunimi Tähän esityksen nimi 1 pp.kk.vvvv / Etunimi Sukunimi Tähän esityksen nimi 1 Sanna Wenström 2014 2 Positiivinen psykologia Vahvuudet Sisäinen motivaatio INNOSTUS Opiskelijan hyvinvointi Pedagoginen hyvinvointi Opetus/ ohjaushlöstön

Lisätiedot

Erityisopetuksen haasteet ja mahdollisuudet muutoksessa -

Erityisopetuksen haasteet ja mahdollisuudet muutoksessa - Erityisopetuksen haasteet ja mahdollisuudet muutoksessa - siirtymät ja diversiteetti Markku Jahnukainen Helsingin yliopisto http://blogs.helsinki.fi/transit-okl/ http://taidottyohon.fi/ Kylmien ja karujen

Lisätiedot

Time out! Aikalisä ja Nuorten Aikalisä miksi? Nuorten Aikalisä pilottien työkokous, Kemijärvi 18.9.2009 Minna Savolainen, THL

Time out! Aikalisä ja Nuorten Aikalisä miksi? Nuorten Aikalisä pilottien työkokous, Kemijärvi 18.9.2009 Minna Savolainen, THL Time out! Aikalisä ja Nuorten Aikalisä miksi? Nuorten Aikalisä pilottien työkokous, Kemijärvi 18.9.2009 Minna Savolainen, THL Nuorten miesten hyvinvoinnin edistäminen on ajankohtainen haaste Huoli suomalaisten

Lisätiedot

Pitäisi olla semmosta lämpöö VÄLITTÄVÄN OPETTAJAN 10 TEESIÄ

Pitäisi olla semmosta lämpöö VÄLITTÄVÄN OPETTAJAN 10 TEESIÄ KOULU TURVAPAIKKANA? oppilaan psyykkistä hyvinvointia edistämässä Jyväskylä 5.11.2015 Pitäisi olla semmosta lämpöö VÄLITTÄVÄN OPETTAJAN 10 TEESIÄ Tanja Äärelä KT, yliopistonlehtori, Lapin yliopisto erityisluokanopettaja,

Lisätiedot

Motivaatio ja itsesäätely oppimisessa

Motivaatio ja itsesäätely oppimisessa Motivaatio ja itsesäätely oppimisessa 31.10.2007 Oulun yliopisto Koulutusteknologian tutkimusyksikkö Millaista oppimista tarvitaan? Epäselvien, muuttuvien ja avoimien ongelmien ratkaisu Oman ja muiden

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Ohjaus maahanmuuttajien lukioon valmistavassa koulutuksessa. Opinto-ohjaaja Satu Haime Helsingin kuvataidelukio

Ohjaus maahanmuuttajien lukioon valmistavassa koulutuksessa. Opinto-ohjaaja Satu Haime Helsingin kuvataidelukio Ohjaus maahanmuuttajien lukioon valmistavassa koulutuksessa Opinto-ohjaaja Satu Haime Helsingin kuvataidelukio Ohjauksen osa-alueet Kasvun ja kehityksen tukeminen Itsetunto Itsetuntemus Oppimaan oppiminen

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia 8.11.-13 Harri Taponen 30.10.2013 Mikä on kouluterveyskysely? Kyselyllä selvitettiin helsinkiläisten nuorten hyvinvointia keväällä 2013 Hyvinvoinnin osa-alueita

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA

AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA Iina Lempinen Voimavaravalmentaja, kirjailija, kouluttaja Valmiina Coaching 24.11.2015 Tehy Terveydenhoitajien opintopäivät 1 VALMENNUKSEN TAVOITTEET Tulet tietoisemmaksi

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Terveydenhoitajat opettajien työn tukena

Terveydenhoitajat opettajien työn tukena Terveydenhoitajat opettajien työn tukena Turun Yliopisto, Hoitotieteen laitos Pihla Markkanen, TtM, TtT-opiskelija Terveydenhoitajapäivät 6.2.2015 Esityksen sisältö Taustaa Tutkimuksen (pro gradu työn)

Lisätiedot

Oppilaitoksesta oppisopimukseen

Oppilaitoksesta oppisopimukseen Oppilaitoksesta oppisopimukseen opiskelijoiden näkemyksiä ammatillisesta koulutuksesta Katarina Ojala katarina.ojala@gmail.com Kasvatustieteiden yksikkö, Tampereen yliopisto Tutkimuksen toteutus Laadullinen

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013, P-S avi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija

Kouluterveyskysely 2013, P-S avi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Kouluterveyskysely 2013, P-S avi Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja

Lisätiedot

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Terveys, hyvinvointi ja tuen tarve sekä avun saaminen ja palvelut kysely (THL) Ensimmäinen kysely 5. luokkalaisten kysely oppilaille

Lisätiedot

Adhd lasten kohtaama päivähoito

Adhd lasten kohtaama päivähoito Adhd lasten kohtaama päivähoito ORIENTAATIO KONFERENSSI 23.5.2012 JÄRVENPÄÄ ALISA ALIJOKI HELSINGIN YLIOPISTO ADHD (Attention Deficit Hyperactive Disorder) Neurobiologinen aivojen toiminnan häiriö Neurobiologisesta

Lisätiedot

Opetuksen pyrkimyksenä on kehittää oppilaiden matemaattista ajattelua.

Opetuksen pyrkimyksenä on kehittää oppilaiden matemaattista ajattelua. Matematiikkaluokkien opetussuunnitelma 2016 Alakoulu Matematiikkaluokilla opiskelevalla oppilaalla on perustana Kokkolan kaupungin yleiset matematiikan tavoitteet. Tavoitteiden saavuttamiseksi käytämme

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

Mahtispalautteen antaminen

Mahtispalautteen antaminen Opettajan vinkit Tekniset asiat 1. Luo luokkasi oman ope-tilisi kautta, täyttämällä luokan tiedot ja lisäämällä oppilaat yksitellen. Paina save and lock settings. Huomaathan, että sen ja tulosta QR-koodit.

Lisätiedot

määritelty opetussuunnitelman perusteissa:

määritelty opetussuunnitelman perusteissa: Nousiainen määritelty opetussuunnitelman perusteissa: - edistää lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä - oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien

Lisätiedot

Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen

Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen - oppilaslähtöinen näkökulma Helsinki 27.4.2012 Marja Kangasmäki Kolmiportainen tuki Erityinen tuki Tehostettu tuki Yleinen tuki Oppimisen ja koulunkäynnin

Lisätiedot

Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen. Kempeleen lasten ja nuorten hyvinvoinnin kehittämisilta

Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen. Kempeleen lasten ja nuorten hyvinvoinnin kehittämisilta Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen en lasten ja nuorten hyvinvoinnin kehittämisilta Arja Rantapelkonen 27.3.2014 Aineisto kouluterveyskysely v. 2013 Peruskoulun 8. luokka Peruskoulun 9. luokka

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Suomalaisen koulun kehittäminen

Suomalaisen koulun kehittäminen Suomalaisen koulun kehittäminen 31.10.2016 Aulis Pitkälä, pääjohtaja Opetushallitus Yhteinen visio Tavoitteena on eheä oppimisen polku jokaiselle lapselle ja nuorelle. Suomi on maa, jossa tekee mieli oppia

Lisätiedot

Isovanhempien merkitys sukupolvien ketjussa

Isovanhempien merkitys sukupolvien ketjussa Isovanhempien merkitys sukupolvien ketjussa VTT Antti Tanskanen FM, VTM Mirkka Danielsbacka Helsingin yliopisto Sukupolvien ketju -tutkimushanke Lasten suojelun kesäpäivät, Pori 12.6.2013 Esityksen eteneminen

Lisätiedot

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014 Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille Henry ry 21.10.2014 Kuka minä olen? Heikki Syrjämäki Tampereen perheasiain neuvottelukeskus http://www.tampereenseurakunnat.fi/perheneuvonta http://www.city.fi/blogit/suhdeklinikka

Lisätiedot

Näkökulma motivaatioon: nuorten ajattelu- ja toimintatavat

Näkökulma motivaatioon: nuorten ajattelu- ja toimintatavat Lectio Praecursoria Sami Määttä Näkökulma motivaatioon: nuorten ajattelu- ja toimintatavat Sami Määtän väitöskirja Achievement strategies in adolescence and young adulthood tarkastettiin Jyväskylän yliopistossa

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja

Lisätiedot

Kuinka onnellisia suomalaiset ovat työssään? Human@Work 30/09/2014 1

Kuinka onnellisia suomalaiset ovat työssään? Human@Work 30/09/2014 1 Kuinka onnellisia suomalaiset ovat työssään? Human@Work 30/09/2014 1 Human@Work Human@Work auttaa asiakkaitaan rakentamaan innostavasta yrityskulttuurista kestävää kilpailuetua palveluliiketoimintaan.

Lisätiedot

Työssäkäyvä opiskelija haastaa ammattikorkeakoulun pedagogiikan ja rakenteita Joustavat opintopolut ja opinnollistaminen

Työssäkäyvä opiskelija haastaa ammattikorkeakoulun pedagogiikan ja rakenteita Joustavat opintopolut ja opinnollistaminen Työssäkäyvä opiskelija haastaa ammattikorkeakoulun pedagogiikan ja rakenteita Joustavat opintopolut ja opinnollistaminen 28.3.2017 29.3.2017 1 liisa.vanhanen-nuutinen@haaga-helia.fi hannu.kotila@haaga-helia.fi

Lisätiedot

2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 Hiljattain julkaistu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n kouluterveyskysely 2009 kertoo aiempaa uupuneemmista nuorista. Lukiolaiset kärsivät niin päivittäisestä väsymyksestä

Lisätiedot

Arvokasvatus urheilujärjestöissä ja -seuroissa: Uuden tutkimusprojektin ensiaskeleet ja esittely. Lauri Keskinen lokesk[ät] utu.fi

Arvokasvatus urheilujärjestöissä ja -seuroissa: Uuden tutkimusprojektin ensiaskeleet ja esittely. Lauri Keskinen lokesk[ät] utu.fi Arvokasvatus urheilujärjestöissä ja -seuroissa: Uuden tutkimusprojektin ensiaskeleet ja esittely Lauri Keskinen lokesk[ät] utu.fi 24.11. TUL:n Seurapäivät Aluksi: seurahengestä ja kasvatuksesta Seurahenki

Lisätiedot

Suomalais- ja maahanmuuttajataustaisten nuorten tulevaisuusodotukset

Suomalais- ja maahanmuuttajataustaisten nuorten tulevaisuusodotukset Suomalais- ja maahanmuuttajataustaisten nuorten tulevaisuusodotukset Kasvatustieteen päivät Liila Holmberg Helsingin yliopisto Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Liila Holmberg 7.. Tutkimushanke ja aineisto

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely

Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Kouluterveyskysely 2013 Kokkola Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja

Lisätiedot

Nuorten uratavoitteet sosiaalisessa kontekstissa

Nuorten uratavoitteet sosiaalisessa kontekstissa Lectio Praecursoria Lotta Tynkkynen Nuorten uratavoitteet sosiaalisessa kontekstissa Lotta Tynkkysen psykologian väitöskirja Adolescents Career Goals in Social Context (Nuorten uratavoitteet sosiaalisessa

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun 8. luokkien palvelukyky. Kauniainen, Kasavuori. Joulukuu 2013

Pääkaupunkiseudun 8. luokkien palvelukyky. Kauniainen, Kasavuori. Joulukuu 2013 Pääkaupunkiseudun. luokkien palvelukyky Kauniainen, Kasavuori Joulukuu 0 Väittämät koko kunnan alueella Koulupaikka, oppimiskäsitys ja -ympäristö Kauniainen, n= KOULUPAIKAN MÄÄRÄYTYMINEN. Lapsellamme on

Lisätiedot

KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA. PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo)

KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA. PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo) KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo) KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI? Puhumista Lapsen ja aikuisen välillä ITSETUNTO?

Lisätiedot

Mitä nuorten elämänhallintaan kuuluu?

Mitä nuorten elämänhallintaan kuuluu? Mitä nuorten elämänhallintaan kuuluu? Nuoret, päihteet ja elämänhallinta Päihdetiedotusseminaari 3.6.2014 Suunnittelija, psykologi Elina Marttinen elina.marttinen@nyyti.fi Agenda 1. Mitä nuoruuteen kuuluu?

Lisätiedot

Vahvuudet ja koulu pohdintaa positiivisen psykologian näkökulmasta. Syvien vahvuuksien koulu- seminaari. Taina Laane 2013

Vahvuudet ja koulu pohdintaa positiivisen psykologian näkökulmasta. Syvien vahvuuksien koulu- seminaari. Taina Laane 2013 Vahvuudet ja koulu pohdintaa positiivisen psykologian näkökulmasta Syvien vahvuuksien koulu- seminaari Taina Laane 2013 Mistä me keräämme tietoa? Psykologiassa julkaistuja tutkimusartikkeleita (Luthansa

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja

Lisätiedot

KASVATUSTYYLIT, KOULU-UUPUMUS JA KOULUINNOKKUUS

KASVATUSTYYLIT, KOULU-UUPUMUS JA KOULUINNOKKUUS KASVATUSTYYLIT, KOULU-UUPUMUS JA KOULUINNOKKUUS Elina Jurmu ja Teija Nuutinen Pro gradu tutkielma Psykologian laitos Jyväskylän yliopisto Toukokuu 2013 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Psykologian laitos JURMU, ELINA

Lisätiedot

Osa aikaisesti opiskelemassa osa aikaisesti työssä Koulutuksen ja työn rajat murroksessa ammattikorkeakoulussa? Liisa Vanhanen Nuutinen

Osa aikaisesti opiskelemassa osa aikaisesti työssä Koulutuksen ja työn rajat murroksessa ammattikorkeakoulussa? Liisa Vanhanen Nuutinen Osa aikaisesti opiskelemassa osa aikaisesti työssä Koulutuksen ja työn rajat murroksessa ammattikorkeakoulussa? 10.03.2016 Liisa Vanhanen Nuutinen 22.3.2016 LVN 1 Miten työ ja opiskelu nivoutuvat yhteen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi Hyvinvointia työstä KP Martimo: Työhyvinvoinnista 12.2.2014 Hyvinvointi työssä vai siitä huolimatta? Kari-Pekka Martimo, LT Johtava ylilääkäri Vaikuttava työterveyshuolto teemajohtaja KP Martimo: Työhyvinvoinnista

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot