Motivaation ja kouluhyvinvoinnin merkitys opintojen nivelvaiheissa
|
|
- Maija Virtanen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Motivaation ja kouluhyvinvoinnin merkitys opintojen nivelvaiheissa Kati Vasalampi Johdanto Koulutukseen hakeutuminen ja ammatinvalinta ovat nuoruuden keskeisimpiä kehitystehtäviä (Havighurst, 1948). Onnistuminen noissa kehitystehtävissä on tärkeää nuoren tulevaisuuden kannalta. Koulutus määrittelee nuoren myöhempiä työ- ja uramahdollisuuksia ja on tärkeä yhteiskuntaan sopeuttava tekijä. Koulutuksen ulkopuolelle jääminen taas ennakoi vaikeuksia työelämässä ja riskinä on jopa yhteiskunnallinen syrjäytyminen (Kaplan, Peck, & Kaplan, 1997; Kokko, Pulkkinen, Mesiäinen, & Lyyra, 2008). Huolestuttavasti osa suomalaisista nuorista vaarassa pudota koulutuksen ulkopuolelle jo peruskoulun jälkeen. Esimerkiksi vuonna 2013 peruskoulun päättäneistä lähes 9 prosenttia jäi ilman jatko-opintopaikkaa (Suomen virallinen tilasto, 2015). 1
2 3 Johdanto Nuorten koulutuspolkujen kriittisimpiä kohtia ovat opintojen nivelvaiheet eli siirtymät koulutusasteelta toiselle, sillä ne ohjaavat nuoren elämää ja saattavat vaikuttaa merkittävästi nuoren motivaatioon ja hyvinvointiin. Siirtymävaiheissa tärkeää nuoren motivaation ja hyvinvoinnin kannalta on nuoren muuttuvien tarpeiden ja muuttuvan koulukontekstin yhteensopivuus (stage-environment fit, Eccles & Roeser, 2009) Nuoret kokevat tärkeäksi, että voivat kokea yhteisöllisyyttä, mahdollisuutta tehdä omia valintojaan ja edetä tavoitteiden saavuttamisessa Aiempi tutkimus keskittynyt paljolti opintojen nivelvaiheisiin varhaisnuoruuden aikana ja peruskoulun jälkeisiä nivelvaiheita on tutkittu suhteellisen vähän. Koulutussiirtymä on kaksisuuntainen tapahtumakulku. 1. Nuori aktiivisesti pyrkii ohjaamaan elämäänsä ja kehityspolkuaan oman motivaationsa mukaisesti. Nuori ohjaa elämäänsä asettamalla henkilökohtaisia tavoitteita. 2. Olemassa olevat koulutusrakenteet ja ympäristö rajoittavat ja kanavoivat nuoren suunnitelmia ja pyrkimyksiä. 2
3 Henkilökohtaiset tavoitteet tulevaisuuteen suuntautunut mielikuva siitä, mitä henkilö tavoittelee elämän eri alueilla Tyypillisesti tutkittu joko pyytämällä ihmistä listaamaan omia tärkeitä tavoitteitaan tai arvioimaan eri tavoitteiden merkitystä itselleen Nuorille keskeisiä tavoitteita ovat heidän ikäänsä liittyvät kehitystehtävät, kuten koulutukseen, ammatinvalintaan ja työuraan liittyvät tavoitteet Koulutustavoitteet Sisäisellä motivaatiolla on tärkeä merkitys tavoitteiden saavuttamisessa Sisäinen motivaatio tarkoittaa sitä, että henkilö on kiinnostunut tekemään jotain, koska pitää sitä kiinnostavana, mielihyvää tuottavana ja omien arvojensa mukaisena Kun nuori kohdistaa sisäisen motivaationsa koulutukseen liittyvään tavoitteeseen, hän työskentelee sekä enemmän että tehokkaammin tavoitteensa saavuttamiseksi, mikä taas auttaa häntä edistämään niitä paremmin Sisäisen motivaation mukaisten tavoitteiden saavuttamisessa edistymisen on puolestaan havaittu lisäävän hyvinvointia ja tyytyväisyyttä omaan elämään 3
4 Ulkoinen motivaatio Nuori saattaa valita tavoitteensa ulkoisen tai sosiaalisen paineen vaikutuksesta sen sijaan, että ottaisi huomioon omat arvonsa ja sisäiset kiinnostuksen kohteensa Kun tavoitteeseen pyritään esimerkiksi muiden ihmisten tai tilanteen vaatimuksen vuoksi tai jotta vältettäisiin syyllisyyden ja ahdistuksen tunteita, puhutaan ulkoisesta motivaatiosta. Ulkoinen motivaatio Ulkoinen motivaatio koulutukseen liittyvässä tavoitteessa on ongelmallinen, sillä sen on todettu johtavan herkästi tavoitteesta luopumiseen vastoinkäymisiä kohdattaessa Deci ja Ryan: ulkoiseen motivaatioon perustuva toiminta voi askeleittain sisäistyä, jos ympäristö riittävästi tukee nuoren psykologisia perustarpeita 4
5 Ihmisen psykologiset perustarpeet Edward Deci Richard Ryan 1. Autonomia 2. Pystyvyyden tunne Olen arvokas, mielipiteilläni on väliä, minulla on valinnanmahdollisuuksia Osaan, olen pystyvä 3. Yhteenkuuluvuus Sisäinen motivaatio (intrinsic) Ulkoinen motivaatio (extrinsic) Kuulun tähän luokkaan / kouluun Motivaatio koulukontekstissa Sosiaalipolitiikka Koti Koulu-uupumus Yhteisöt Kaverit YKSILÖ- MOTIVAATIO Kouluinnostus Koulu, opettajat Muut Instituutiot Salmela-Aro,
6 Kouluinnostus 1 1 myönteinen suhtautuminen koulunkäyntiin sille on ominaista: tarmo eli energisyys ja sinnikkyys koulutyössä omistautuminen eli merkityksellisyyden kokeminen uppoutuminen eli keskittyminen ja tyytyväisyys Koulu-uupumus (Salmela-Aro & Näätänen, 2005; Salmela-Aro ym., 2009) Koostuu kolmesta komponentista: 1. Uupumusasteinen väsymys 2. Kyyninen ja kielteinen suhtautuminen koulunkäyntiin 3. Opintoihin liittyvä riittämättömyyden tunne Kaikki kolme uupumuksen ulottuvuutta ovat jokseenkin pysyviä. Uupumusasteinen väsymys ja kyynisyys ennustavat myöhempää riittämättömyyden tunnetta. 6
7 Vaatimukset ja voimavarat malli (Salmela-Aro & Upadyaya, 2014) Kouluun liittyvät voimavarat Henkilökohtaiset voimavarat Masentuneisuus Kouluinnostus + Kouluinnostus + Elämäntyytyväisyys Kouluvaatimukset Kouluuupumus Kouluuupumus 15 v. 16 v. 17 v. 19 v. Aika Vaatimukset ja voimavarat malli (Salmela-Aro & Upadyaya, 2014) 1 4 Mitä enemmän kouluun liittyviä resursseja ja voimavaroja nuoret kokivat heillä olevan, sitä enemmän kouluinnostusta ja vähemmän koulu-uupumusta he myöhemmin kokivat. Lisäksi henkilökohtaiset voimavarat kuten itsearvostus ovat keskeisiä tekijöitä, jotka lisäävät myöhempää kouluinnostusta ja vähentävät koulu-uupumusta. Kouluinnostus on yhteydessä myöhempään elämäntyytyväisyyteen kun taas koulu-uupumus laskee elämäntyytyväisyyttä. Koulu-uupumus voi johtaa jatkuessaan masennukseen. Innostus koulussa ja toisaalta myös koulu-uupumus heijastuvat helposti myös muille elämänalueille erityisesti nuoruudessa, jolloin yksilölle tulee monta suurta elämänmuutosta yhtä aikaa (Nurmi, 2004). 7
8 Vaatimukset ja voimavarat malli (Salmela-Aro & Upadyaya, 2014) Ihanteellisessa tapauksessa kouluvaatimukset ovat niin kohtuulliset ja voimavarat niin runsaat, että nuori selviää opiskelun haasteista ja vaatimuksista. Huolestuttavinta on tilanne, jossa vaatimukset koulussa ovat jatkuvasti liian korkeita ja samalla nuoren voimavaroissa on puutteita. Tilanne voi johtaa nuoren hyvinvoinnin laskuun. Nuori suuntaa ja rakentaa elämäänsä ympäristön asettamissa rajoissa Siirtymä peruskoulusta toisen asteen koulutukseen on yksi tärkeimmistä koulutuksellisista siirtymistä Tässä siirtymässä nuori tekee tärkeän valinnan tulevan koulutuspolkunsa suhteen valitsemalla joko lukion (eli niin sanotun akateemisen koulutuspolun) tai ammattikoulun (eli ammatillisen koulutuspolun). Siirtymällä on tärkeä merkitys siinä, minkälaista opetusta ja millaiset oppimahdollisuudet nuori saa ja millaisia tulevaisuudentavoitteita nuori itselleen asettaa 8
9 FinEdu-tutkimus (Salmela-Aro) Taulukko 1. FinEdu tutkimuksen otokset ja mittausajankohdat. Otokset T1 9 lk, Otos 1: N = 707, 9. luokkalaiset, VK, SV Mittausajankohta Kevät /Suunniteltu T2 9 lk, N = 642,, SV T3 Seuraava vaihe 1. v, N = 818,, SV T4 Seuraava vaihe 2 v, N = 749,, SV T5 Seuraava vaihe 4 5 v, N = 611, T6 Seuraava vaihe 7 v, N = 599, T7 Seuraava vaihe 9 10 v, N = 610, T8 Otos 2: Lukiolaiset Ikä = 15/16 Ikä = 15/16 Ikä = 16/17 Ikä = 17/18 Ikä = 20/21 Ikä = 22/23 Ikä = 24/25 Ikä = 26/27 T1 Lukio, 2. lk, N = 614,, VK T2 Lukio, 3. lk, N = 636, T3 Seuraava vaihe, 1. v, N = 449, T4 Seuraava vaihe 3 4 v, N = 422, T5 Seuraava vaihe 6 v, N = 497, T6 Seuraava vaihe 8 9 v, N = 528 Ikä = 17/18 Ikä = 18/19 Ikä = 19/20 Ikä = 22/23 Ikä = 24/25 Ikä = 26/27 Ikä = 28/29 Huom. Mustat pystyviivat viittaavat normatiivisiin siirtymäajankohtiin perusopetuksesta toiselle asteelle ja toiselta asteelta jatko opintoihin. = Peruskeräys; VK = Vanhempien kysely; SV = Sosiaalisen verkoston keräys. T7 1 8 Kuinka koulutustavoitteeseen liittyvä sisäinen ja ulkoinen motivaatio muuttuu nuorten siirtyessä peruskoulun jälkeen joko akateemiselle tai ammatilliselle koulutuspolulle? Lisäksi tutkittiin koulutustavoitteen kuormittavuutta, nuorten työskentelyä tavoitteen saavuttamiseksi sekä edistymistä tavoitteen saavuttamisessa. Arvioitiin myös itsearvostuksen roolia nuorten motivaatiossa. 9
10 Sisäinen motivaatio koulutustavoitteessa 6 5,8 5,6 5,4 9. lk, tammikuu 9. lk, toukokuu Siirtymän jälkeen Lukio, tytöt Ammattikoulu, tytöt Lukio, pojat Ammattikoulu, pojat Ulkoinen motivaatio koulutustavoitteessa 2,4 2,2 2 1,8 9. lk, tammikuu 9.lk, toukokuu Siirtymän jälkeen Lukio ja ammattikoulu 10
11 Työskentely koulutustavoitteen eteen 4,8 4,6 4,4 9. lk, tammikuu 9. lk, toukokuu Siirtymän jälkeen Lukio ja ammattikoulu Koulutustavoitteen kuormittavuus Koulutustavoitteeseen liittyvän stressin taso ei muuttunut kummassakaan ryhmässä siirtymän myötä. Lukioon päätyvät raportoivat enemmän stressiä kuin ammattikouluun päätyvät. 11
12 Koulutustavoitteessa edistyminen 5,6 5,4 5,2 Lukio Ammattikoulu 5 4,8 9. lk, tammikuu 9. lk, toukokuu Siirtymän jälkeen Itsearvostus ja edistymisen koulutustavoitteessa Edistyminen tavoitteessa ennen siirtymää.30*** Edistyminen tavoitteessa siirtymän jälkeen, R²=.15.30***.08*.17***.17*** Itsearvostus ennen siirtymää.61*** Itsearvostus siirtymän jälkeen, R²=.41 12
13 Yhteenvetoa Kouluympäristö vaikuttaa nuoren motivaatioon Kouluympäristö, joka tukee nuoren kehityksellisiä tavoitteita, luo nuorelle yhteenkuuluvuuden, autonomian ja pystyvyyden tunnetta ja toimii sitä kautta keskeisenä nuorta motivoivana tekijänä. Vasalampi, Salmela-Aro, & Nurmi, 2010 Yhteenvetoa 2 6 Peruskoulun jälkeisestä siirtymästä hyötyivät erityisesti ammattikouluun siirtyneet nuoret. Siirtymän jälkeen he kokivat edistyvänsä koulutuksellisen tavoitteensa saavuttamisessa paremmin kuin peruskoulussa. Saattaa olla, että esimerkiksi nuoret, jotka eivät koe olevansa akateemisesti orientoituneita, havaitsevat ammatillisiin opintoihin siirtyessään uuden oppimisympäristön voimavaraksi. Koulutuksellinen siirtymä voi toimia siten myös ikään kuin uutena alkuna tai tärkeänä mahdollisuutena (Ecclestone ym., 2009), eli uuden oppimisympäristön kautta nuori voi motivoitua entistä paremmin koulutuksellisiin tavoitteisiinsa 13
14 Yhteenvetoa Tavoitteeseen liittyvä stressi ei muuttunut siirtymän kuluessa, mutta koulutustavoitteessaan stressiä kokeneet päätyivät kuitenkin siirtymän jälkeen todennäköisemmin lukioon kuin ammattikouluun. FinEdu tulokset ovat osoittaneet myös lukioon siirtyvien nuorten hyvinvoinnin laskevan. Yli puolet lukiolaistytöistä pitää koulutyön määrää liian suurena ja menestyksen tavoittelu uuvuttaa erityisesti tyttöjä. Lukion lopussa yli 20 % tytöistä on uupuneita. Kohtaavatko nuorten muuttuvat tarpeet ja koulukonteksti parhaalla mahdollisella tavalla? FinEdu-tutkimus Taulukko 1. FinEdu tutkimuksen otokset ja mittausajankohdat. Otokset T1 9 lk, Otos 1: N = 707, 9. luokkalaiset, VK, SV Mittausajankohta Kevät /Suunniteltu T2 9 lk, N = 642,, SV T3 Seuraava vaihe 1. v, N = 818,, SV T4 Seuraava vaihe 2 v, N = 749,, SV T5 Seuraava vaihe 4 5 v, N = 611, T6 Seuraava vaihe 7 v, N = 599, T7 Seuraava vaihe 9 10 v, N = 610, T8 Otos 2: Lukiolaiset Ikä = 15/16 Ikä = 15/16 Ikä = 16/17 Ikä = 17/18 Ikä = 20/21 Ikä = 22/23 Ikä = 24/25 Ikä = 26/27 T1 Lukio, 2. lk, N = 614,, VK T2 Lukio, 3. lk, N = 636, T3 Seuraava vaihe, 1. v, N = 449, T4 Seuraava vaihe 3 4 v, N = 422, T5 Seuraava vaihe 6 v, N = 497, T6 Seuraava vaihe 8 9 v, N = 528 Ikä = 17/18 Ikä = 18/19 Ikä = 19/20 Ikä = 22/23 Ikä = 24/25 Ikä = 26/27 Ikä = 28/29 Huom. Mustat pystyviivat viittaavat normatiivisiin siirtymäajankohtiin perusopetuksesta toiselle asteelle ja toiselta asteelta jatko opintoihin. = Peruskeräys; VK = Vanhempien kysely; SV = Sosiaalisen verkoston keräys. T7 14
15 Nuori suuntaa ja rakentaa elämäänsä ympäristön asettamissa rajoissa Lukion jälkeen tehtävä jatko-opiskelupaikan valinta on yksi tärkeimmistä nuoren koulutusta ja ammattia ennustavista valinnoista. Suomessa monelle hyvin kuormittava, sillä opiskelupaikan saaminen halutusta opinahjosta ei ole ollenkaan varmaa. Vuonna 2013 noin 64 prosenttia uusista ylioppilaista jäi ilman tutkintoon johtavaa jatkokoulutuspaikkaa (Suomen virallinen tilasto, 2015). Moni joutuu tässä siirtymässä tekemään kompromisseja ja arvioimaan omia koulutustavoitteitaan uudelleen ympäristön rajoittaessa toiveita Myös opintojen viivästyminen välivuosineen on suomalaiselle yhteiskunnalle tyypillinen ilmiö. Useilla välivuosilla voi olla merkittävä vaikutus elämän muihin siirtymiin, sillä siirtymät vaikuttavat toisiinsa Lukio itsessäänkin on monelle nuorelle vaativa elämänvaihe Lukiolaiset voitiin jakaa neljään ryhmään heidän kouluinnostuksensa ja koulu-uupumuksensa perusteella ja nämä neljä ryhmää erosivat merkittävästi koulumenestykseltään, motivaatioltaan ja hyvinvoinniltaan (Heta Tuominen-Soini ym., 2012) 1. Kouluinnostuneiden ryhmä (44 %) Pitivät koulunkäyntiä mielekkäänä ja voivat hyvin Yrittivät sinnikkäästi vaativissakin tehtävissä 2. Innostuneita, mutta samanaikaisesti uupumusasteista väsymystä ja riittämättömyyden tunteita opiskelijoina (28 %) Alttiimpia kouluun liittyvälle kuormittumiselle ja stressille sekä taipuvaisempia pelkäämään epäonnistumista kuin 1. ryhmään kuuluvat vaikka olivatkin sitoutuneita opiskeluun ja myös pärjäsivät siinä hyvin. Itsetunto heikompi kuin 1.ryhmään kuuluvilla Voi olla haaste esim. siirryttäessä työelämään Tytöt yliedustettuina tässä ryhmässä. 15
16 3. Kyynisten ryhmä (14 %) Tyypillistä kielteinen suhtautuminen koulunkäyntiin ja koulun merkityksen kyseenalaistaminen Pojat yliedustettuina tässä ryhmässä. 4. Koulu-uupuneiden ryhmä (14 %) Kokivat kaikkia uupumuksen osatekijöitä, erityisesti kyynisyyttä ja riittämättömyyttä opiskelijoina Suuria vaikeuksia motivaatiossa, koulusuoriutumisessa ja hyvinvoinnissa Kyynisten ryhmään kuuluvat erosivat koulu-uupuneista siinä, että kyyniset eivät olleet yhtä stressaantuneita eivätkä väsyneitä. He eivät olleet myöskään niin huolissaan epäonnistumisista. Salmela-Aro & Tuominen-Soini, 2013 Yhteenvetoa 3 2 Valtaosa lukiolaisista on innostuneita opinnoistaan Vahvasti suoritus- ja menestyshakuiset nuoret voivat olla alttiita emotionaaliselle väsymykselle huolimatta koulunkäynnin mielekkyydestä ja hyvästä koulumenestyksestä. Hälyttävää on se, että kolmasosa opiskelijoista kokee lukiossa koulupahoinvointia joko pääasiassa kyynisyyttä tai samanaikaisesti voimakasta väsymystä, riittämättömyyttä ja kyynisyyttä Koulu-uupumus on riski myös syrjäytymiskehitykselle. erityisesti kyynisyys ennakoi vaaraa pudota koulutusjärjestelmästä (Bask & Salmela-Aro, 2012) Psykologia Turku Käyttäytymistieteiden laitos Heta Tuominen- 16
17 Lukion jälkeinen siirtymä Kouluinnokkuus Työskentely koulutustavoitteen eteen Sisäinen motivaatio koulutustavoitteessa Edistyminen koulutustavoit teessa Kouluuupumus Onnistunut koulutussiirtymä Opintojen viivästyminen Lykkäys opinnoissa Koulutukselliset tavoitteet Lukion 2. lk Lukion 3. lk Vuotta myöhemmin 1) Onko sisäinen motivaatio koulutustavoitteessa yhteydessä tavoitteen hyväksi työskentelyyn ja tavoitteessa edistymiseen? 2) Onko edistyminen koulutustavoitteessa yhteydessä lukioaikaiseen kouluinnokkuuteen ja koulu-uupumukseen? 3) Ennakoivatko lukioaikainen kouluinnokkuus ja koulu-uupumus lukionjälkeisen koulutuksellisen siirtymän onnistumista ja lukionjälkeisiä koulutustavoitteita? Huom! Mallissa kontrolloitu koulumenestys Tulokset: tytöt Sisäinen motivaatio koulutustavoitteessa.34*** Työskentely koulutustavoitteen eteen R² =.11.73*** Edistyminen koulutustavoitteessa R² =.53.55*** -.25*** Kouluinnokkuus R² = *** Kouluuupumus R² =.06.14*.18** -.22*** Onnistunut koulutussiirtymä R² =.02 Opintojen viivästyminen R² =.03 Koulutukselliset tavoitteet R² =.05 Lukion 2. lk Lukion 3. lk aika Vuotta myöhemmin Kati Vasalampi 17
18 Tulokset: pojat.32***.17** Työskentely koulutustavoitteen eteen R² =.10.57*** Sisäinen motivaatio koulutustavoitteessa Edistyminen koulutustavoitteessa R² =.42.83*** Kouluinnokkuus R² =.16 Lukion 2. lk Lukion 3. lk aika Kati Vasalampi Tulokset: siirtymä yliopistoon Sisäinen motivaatio koulutustavoitteessa.51*** Työskentely koulutustavoitteen eteen.77*** Edistyminen.41*** koulutustavoitteessa Menestys yliopiston pääsykokeissa Ennen pääsykokeita aika Pääsykokeiden jälkeen Huom! Aiempi opintomenestys kontrolloitiin. 18
19 Yhteenvetoa Nuoren on tärkeää itse valita koulutuspolkunsa omien kiinnostuksensa kohteiden ja arvojensa mukaisesti. Se, että nuori valitsee koulutuspolkunsa omien kiinnostuksenkohteidensa pohjalta auttaa häntä motivoitumaan sisäisesti koulutuksellisiin tavoitteisiinsa. Sisäinen motivaatio hyödyllinen erityisesti siksi, että se auttaa työskentelemään tehokkaasti koulutustavoitteiden saavuttamiseksi, vaikka työskentely ei aina olisikaan helppoa ja mielihyvää tuottavaa Sisäinen motivaatio onkin erityisen tärkeä sellaisissa koulutustavoitteissa, joissa hyviin tuloksiin voidaan päästä vain pitkäjänteisellä työllä Kati Vasalampi Yhteenvetoa Motivaatio on keskeinen koulu-uupumukseen ja kouluinnokkuuteen vaikuttava tekijä: edistyminen omissa tavoitteissa lisäsi kouluinnokkuutta ja vähensi tyttöjen kouluuupumusta. Nuorten hyvinvoinnin kannalta on tärkeää, että kouluympäristö tehdään sellaiseksi, jossa nuorten on helppo paitsi suoriutua myös voida hyvin. Tutkimusten mukaan kiireetön ilmapiiri, opettajien myönteinen suhtautuminen ja oikeudenmukaisuus edesauttavat nuorten hyvinvointia ja sisäistä motivaatiota koulussa (Salmela-Aro ym., 2008). Sen sijaan kiire, aikapaineet ja rauhattomuus luokassa ovat riskitekijä uupumukselle. 19
20 Yhteenvetoa Heikko usko koulutuksellisissa tavoitteissa edistymiseen on yhteydessä erityisesti tyttöjen koulu-uupumukseen. Yleensä tytöt pitävät akateemisia saavutuksia tärkeämpinä kuin pojat (Murberg & Bru, 2004), mutta he myös pelkäävät epäonnistumista akateemisissa opinnoissa enemmän kuin pojat (Sheldon, 2002). Aiemmat tulokset ovat painottaneet erityisesti tunnollisten ja menestyvien tyttöjen riskiä sairastua koulu-uupumukseen (Salmela- Aro ym., 2008). Tytöille saattaa epäonnistuminen koulutukseen liittyvissä tavoitteissa olla niin paljon merkityksellisempää kuin pojille, että se on riskitekijä, joka voi aiheuttaa koulu-uupumusta Kati Vasalampi Yhteenvetoa Suojautuminen koulu-uupumukselta ja innostus opinnoissa johtaa tyttöjen kohdalla nopeaan ja onnistuneeseen koulutukselliseen siirtymään ja auttaa ehkäisemään opintojen viivästymistä vuotiaina heille oli tyypillistä, että he joko opiskelivat yliopistossa tai olivat jo suorittaneet yliopistotutkinnon. Hyvinvointi kumuloituu myöhemmässä elämässä: omien tavoitteiden saavuttaminen lisää hyvinvointia, joka taas edistää seuraavien tavoitteiden saavuttamista (esim. Nurmi & Salmela-Aro, 2002; Sheldon & Houser-Marko, 2001) 20
21 Yhteenvetoa 4 1 Lukiolaisten tyttöjen uupumus viivästytti heidän siirtymistään jatkoopintoihin. Kyynisyyden on havaittu jopa nelinkertaistavan riskin pudota opinnoista. Erityistä tukea koulutuksellisissa siirtymissä näyttäisivät tarvitsevan nuoret, joilla on sekä vaikeuksia opiskeluun motivoitumisessa että uupumusoireita (Tuominen-Soini ym., 2012) uupuneina heidän voi olla erityisen vaikea uskoa mahdollisuuksiinsa haastavissa koulutuksellisissa siirtymissä. Pääsykokeissa epäonnistuneiden nuorten elämäntyytyväisyyttä auttaa korvaavat toimintatavat. välivuosi? (vähentää uupumusta mutta myös koulutuksellisia tavoitteita ja pyrkimyksiä) Opettajien, vanhempien ja kavereiden merkityksestä nuorten motivaatioprosessissa ja koulutustavoitteissa 21
22 Motivaatio on välittävä tekijä nuoren ympäristön ja koulusuoriutumisen välillä (Kiuru, Pakarinen, Vasalampi, Silinskas, Aunola, Poikkeus, Metsäpelto, Lerkkanen & Nurmi, 2014) Koulutuspolkujen periytyvyys Lapset usein seuraavat vanhempiensa jalanjälkiä koulutuspoluissaan pitää paikkansa edelleen myös Suomessa, vaikka mahdollisuudet yhtäläiset Vanhempien vaikutus tulee usein esiin juuri siirtymävaiheissa, kun tehdään valintoja opintopaikkoihin liittyen Mitä myöhempään ensimmäinen valinta tehdään, sitä pienempi vanhempien rooli (vrt. Saksa Suomi) Vanhempien vaikutus välittyy mm. perheessä vallitsevien arvojen, tavoitteiden ja vanhemmuustyylien kautta ja suoremmin koulutustavoitteisiin liittyvän tuen ja neuvojen / kritiikin vaikutuksena (+ materiaaliset resurssit) 22
23 KOULUTUS/URATAVOITTEEN TUKIJAT Äiti Isä Sisarus Muu sukulainen Ystävä Tyttö-/poikaystävä Koulu Aika 1 Aika 2 Tynkkynen & Salmela-Aro, *** Vanhempien ja kavereiden merkitys nuorten koulutukseen liittyvissä tavoitteissa Kavereiden hyväksyntä Äidin lämpimyys Isän lämpimyys 9. lk, tammikuu.06*.17*** -.11** Sisäinen motivaatio koulutustavoitteessa R² =.03 Ulkoinen motivaatio koulutustavoitteessa R² =.01 (Vasalampi, Kiuru & Salmela-Aro, valmisteilla).39*** Työskentely koulutustavoitteen eteen R² = lk, toukokuu.47*** Edistyminen koulutusta voitteessa R² = ***.24***.27*** -.17***.06* Koulutyytyväisyys toisen asteen koulutuksessa R² = *** Riski koulupudokkuutteen toisen asteen koulutuksessa R² = * 2. asteen koulutuksessa.17*** 23
24 Kavereiden rooli opintojen nivelvaiheissa 4 7 Nuoruudessa kavereiden merkitys kasvaa. Tikapuu -hanke (Noona Kiuru ym., 2015): siirtymässä kuudennelta seitsemännelle luokalle yli 60% nuorista esitti toiveita, jotka liittyivät kaverisuhteisiin ja lähes 30 % nuorista oli huolissaan kaverisuhteistaan. Esimerkkejä nuorten toiveista ja huolista: Kaverit säilyisi, Joudun luokkaan jossa ei ole kavereita, Saan hyviä kavereita, Kivoja kavereita, Jos en saakaan ystäviä, En tunne ketään, Oon yksin Kavereiden rooli peruskoulun jälkeisissä siirtymissä Samaan toveriryhmään kuuluvat nuoret muistuttavat toisiaan useiden asioiden suhteen (esim. Kiuru ym., 2012): Koulumenestys Koulutussuunnitelmat ja toteutuneet koulutuspolut Perhetausta Koulusopeutuminen (myös ongelmat kasaantuvat tiettyihin toveriryhmiin: ryhmissä, joiden jäsenet olivat heikosti sopeutuneita, myös tavoitteet tulevan koulutuksen suhteen olivat alhaisempia) Akateeminen orientaatio (asenne koulunkäyntiä kohtaan) Kaveriryhmillä on tärkeä merkitys nuorten koulutussuunnitelmissa, koulutuspoluissa ja koulusopeutumisessa. 24
25 Kavereiden rooli opintojen nivelvaiheissa Toveriryhmä vaikutti myös nuorten koulu-uupumukseen peruskoulun viimeisen lukukauden aikana: samaan ryhmään kuuluvat nuoret tulivat samanlaisemmiksi koulu-uupumuksen suhteen. Tätä saattaa selittää osaltaan koulutyöhön liittyvien paineiden kasvu peruskoulun viimeisellä lukukaudella sekä koulutyöhön liittyvien paineiden pohdiskelu ja märehtiminen ryhmän jäsenten kesken. Toveriryhmätyypillä oli merkitystä ryhmien sisäisessä samanlaisuudessa: tiiviiden toveriklikkien jäsenet muistuttivat toisiaan enemmän kuin löyhempien toveriryhmien jäsenet koulumotivaation ja koulutuspaikkaan tyytyväisyyden suhteen. Ne nuoret, jotka eivät kuuluneet mihinkään toveriryhmään, kärsivät useammin ongelmista koulusopeutumisessa kuin toveriryhmään kuuluvat nuoret. Yhteenvetoa 5 0 Suunniteltaessa toveriryhmiin liittyviä interventioita yksi vaihtoehto on pyrkiä muuttamaan ryhmien koostumusta siten, että nuoria, jotka eroavat toisistaan sopeutumisen ja koulutustavoitteiden suhteen, rohkaistaan työskentelemään ja viettämään aikaa yhdessä esimerkiksi jonkin yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi. 25
26 Tutkimustulosten pohdintaa 5 1 Nuoret saattavat tarvita hyvinkin erilaista tukea koulunkäynnin haasteisiin. Miten tunnistetaan eri tavalla opiskeluun suhtautuvat ja motivoituneet nuoret? Ongelmat näyttävät kasautuvan pienelle ryhmälle nuoria Erityishuomio nuoriin, joilla on ongelmia sekä opiskelussa että siihen motivoitumisessa Erityisriskiryhmä, joka pitäisi pysyä tunnistamaan Koulun pitäisi pystyä tuottamaan onnistumisen ja pystyvyyden kokemuksia myös näille nuorille. Saattavat tarvita myös hyvinvointia tukevia palveluita ja interventioita. Tutkimustulosten pohdintaa 5 2 Miten tuetaan menestyneitä nuoria, joilla riski uupua vahvan sitoutumisen ja liian korkeiden koulutustavoitteiden vuoksi? Koulutoiminnan suorituskeskeisyys ja vertailua korostava ilmapiiri riskitekijöitä Nuorten koulutustavoitteet ja pyrkimykset yhä korkeampia Uhkana on, että osa uupuu, joka puolestaan hidastaa opintojen nivelvaiheissa Nuoret tarvitsevat tukea haasteellisiin koulutussiirtymiin Ovatko opinto-ohjauksen ja oppilashuollon resurssit riittävät? 26
27 Kiitos mielenkiinnostasi! 27
NUORI VALINTOJEN EDESSÄ TUTKIMUS
NUORI VALINTOJEN EDESSÄ TUTKIMUS Kuopion infotilaisuuden (..00) tiivistelmä Yhteistyöstä kiittäen, tutkimuksen tekijät: Katariina Salmela-Aro Markku Niemivirta Heta Tuominen katariina.salmela-aro@psyka.jyu.fi
LisätiedotNuori valintojen edessä -tutkimus KUOPIO. Tutkimustuloksia oppilaitoksille. Rauhallista Joulua!
Nuori valintojen edessä -tutkimus KUOPIO Tutkimustuloksia oppilaitoksille Tutkimus Mitä ja keitä Miksi Tiivistelmä tutkimustuloksista Tutkimus on osa Suomen Akatemian Life as Learning -ohjelman (2002 2006)
LisätiedotOpiskeluinto ja -uupumus Prof. Katariina Salmela-Aro Helsingin yliopisto Opiskeluterveys 2018
Opiskeluinto ja -uupumus Prof. Katariina Salmela-Aro Helsingin yliopisto 14.11.2018 Opiskeluterveys 2018 Mikä lukiolaisia huolestuttaa vuonna 2018? Ilmiö ops on syvältä Kirjojen maksullisuus on niin väärin
LisätiedotKoulu-uupumuksesta innostukseen? Katariina Salmela-Aro ja Heta Tuominen-Soini. Teoksessa Välittääkö kukaan (painossa) Gaudeamus
1 Teoksessa Välittääkö kukaan (painossa) Gaudeamus Koulu-uupumuksesta innostukseen? Katariina Salmela-Aro ja Heta Tuominen-Soini Vaikka suomalaiset nuoret pärjäävät kansainvälisten vertailujen mukaan koulussa
LisätiedotKouluterveyskyselyn 2015 tuloksia
Kouluterveyskyselyn 2015 tuloksia Lasten terveyskäräjät 1.12.2015 Anni Matikka THL Kouluterveyskysely Tuottaa kattavasti seurantatietoa 14-20 vuotiaiden terveydestä ja hyvinvoinnista Paikallisen päätöksenteon
LisätiedotAmmattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä
Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen
LisätiedotMikä nuoria motivoi lukiolaisia koulu-uupumuksesta kouluintoon? Professori Katariina Salmela-Aro, Psykologian laitos, Jyväskylän yliopisto ja Lontoon
1 Mikä nuoria motivoi lukiolaisia koulu-uupumuksesta kouluintoon? Professori Katariina Salmela-Aro, Psykologian laitos, Jyväskylän yliopisto ja Lontoon yliopisto Opetushallituksen raportti vuodelta 2012
LisätiedotKuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto
Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009 Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien toimintaympäristö Kuntaorganisaatioiden toimintaan ja tavoitteenasetteluun osallistuu monia suorittavia,
LisätiedotAmmatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40
Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40 Ammattistartti on valtakunnallisesti ja paikallisesti suunnattu ratkaisemaan ongelmia, jotka syntyvät nuoren uravalinnan
LisätiedotAmmattiopiston näkökulma. Erityisopettaja Tuula Niskanen Keski-Uudenmaan ammattiopisto 1.12.2015
Ammattiopiston näkökulma Erityisopettaja Tuula Niskanen Keski-Uudenmaan ammattiopisto 1.12.2015 Mitä tukea nuoret haluavat vanhemmilta ja koululta? En oo tajunnu koskaan peruskoulussa matikkaa. Opettajan
LisätiedotMitä nuorten elämänhallintaan kuuluu?
Mitä nuorten elämänhallintaan kuuluu? Nuoret, päihteet ja elämänhallinta Päihdetiedotusseminaari 3.6.2014 Suunnittelija, psykologi Elina Marttinen elina.marttinen@nyyti.fi Agenda 1. Mitä nuoruuteen kuuluu?
LisätiedotTYÖMOTIVAATIOLLA VAI -HYVINVOINNILLA PAREMPAA TUOTTAVUUTTA
TYÖMOTIVAATIOLLA VAI -HYVINVOINNILLA PAREMPAA TUOTTAVUUTTA Matti Tiusanen Johtaja, hallituksen puheenjohtaja Motiwell tutkimuspalvelut www.motiwell.fi Työntekijät eivät enää sitoudu yrityksiin vaan mielekkääksi
LisätiedotParempi työelämä uudelle sukupolvelle
Parempi työelämä uudelle sukupolvelle strategia 2013 2016 1 Kannen kuva: Samuli Siirala ISBN 978-952-5628-61-6 2 Visio: Parempi työelämä uudelle sukupolvelle Akavan opiskelijat ovat olemassa jotta uusi
LisätiedotHyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä
JOPO Joustava perusopetus 1/2 Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä Uudenmaankatu 17 Rehtori Janne Peräsalmi 05800 Hyvinkää Vehkojan koulu 0400-756276 janne.peräsalmi@hyvinkää.fi
LisätiedotKouluterveyskysely 2017
Kouluterveyskysely 2017 Otteita tuloksista Työryhmä Johtava hoitaja Hannele Nikander-Tuominen Johtava koulupsykologi Cecilia Forsman Terveydenhoitaja Nina Itälä Johtava rehtori Vesa Malin Lukion rehtori
LisätiedotUusia tuulia uraohjauksessa. Yhdessä koulutustakuuseen
Uusia tuulia uraohjauksessa Ohjauksen käsikirja osana hanketta Anu Heinonen 6.10.2016 Uudellamaalla joka viides (22 %) 20-24-vuotias oli ilman peruskoulun jälkeistä tutkintoa vuonna 2014. Yhteensä tällaisia
LisätiedotKouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely
Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v)
LisätiedotKouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely
Kouluterveyskysely 2013 Kokkola Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja
LisätiedotNUORTEN AIKUISTEN TALOUDELLINEN KYVYKKYYS TALOUS TUULIAJOLLA? -SEMINAARI
NUORTEN AIKUISTEN TALOUDELLINEN KYVYKKYYS TALOUS TUULIAJOLLA? -SEMINAARI METTE RANTA, TUTKIJATOHTORI, FT KASVATUSTIETEELLINEN TIEDEKUNTA, HELSINGIN YLIOPISTO PSYKOLOGIAN LAITOS, JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO TÄSSÄ
LisätiedotKouluterveyskysely 2017
Kouluterveyskysely 2017 Otteita tuloksista 19.4.2018 Työryhmä Johtava hoitaja Hannele Nikander-Tuominen Johtava koulupsykologi Cecilia Forsman Terveydenhoitaja Nina Itälä Johtava rehtori Vesa Malin Lukion
LisätiedotTarvitseeko perehdyttäjä pedagogin taitoja?
Tarvitseeko perehdyttäjä pedagogin taitoja? -opisto 26.4.2019 Sitra / megatrendit: o Elinikäinen oppiminen muuttuu hyveestä välttämättömyydeksi. o Elinikäisestä uuden oppimisesta pitäisi tulla uusi elämän
LisätiedotKouluterveyskysely 2013, P-S avi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija
Kouluterveyskysely 2013, P-S avi Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja
LisätiedotAMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008. Elise Virnes
AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008 Elise Virnes AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN OHJAAVAN JA VALMISTAVAN KOULUTUKSEN TAVOITTEET Madaltaa siirtymiskynnystä perusopetuksesta ammatilliseen koulutukseen
LisätiedotLäpäisyn tehostamisen tavoitteet 31.10.2012 Elise Virnes
Läpäisyn tehostamisen tavoitteet 31.10.2012 Elise Virnes KOULUTUKSEN VALTAKUNNALLISIA LINJAUKSIA Jyrki Kataisen hallituksen hallitusohjelma 17.6.2011 Koulutus ja tutkimus vuosina 2011 2016, KESU Nuorten
LisätiedotOpiskelijan siirtymät ja opintopolun sujuvuus koulutuksen nivelvaiheissa
Opiskelijan siirtymät ja opintopolun sujuvuus koulutuksen nivelvaiheissa Alustavia tuloksia Ohjauksen päivät 8.5.2019 Jani Goman, Johanna Kiesi, Niina Rumpu etunimi.sukunimi@karvi.fi www.karvi.fi 2 Arviointiaineisto
LisätiedotKouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia
Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia 8.11.-13 Harri Taponen 30.10.2013 Mikä on kouluterveyskysely? Kyselyllä selvitettiin helsinkiläisten nuorten hyvinvointia keväällä 2013 Hyvinvoinnin osa-alueita
LisätiedotLukiolaisten arvot ja asenteet jatko-opiskelua sekä työelämää kohtaan. Tiivistelmä 2011
Lukiolaisten arvot ja asenteet jatko-opiskelua sekä työelämää kohtaan Tiivistelmä 2011 Tervetuloa tutustumaan lukiolaisten arvoihin ja asenteisiin jatko-opiskelua sekä työelämää kohtaan Lukiolaistutkimus
LisätiedotVAL211 OSAAMISEN ARVIOINTI OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN
Rovaniemen koulutuskuntayhtymä koulutuksen osa Osaamis- n itsetuntemus Hyväksymismerkinnät 1 (6) ryhmä- tai vertaisarviointia. n itsearviointi selvittää fyysisiä, sosiaalisia ja psyykkisiä edellytyksiään
LisätiedotINARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47
INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen
LisätiedotMeri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma
Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt
LisätiedotLapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa
Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Projektipäällikkö Heli Niemi heli.niemi@ely-keskus.fi p. 040-672 2330 Lapin ELY-keskus, Heli Niemi 10.11.2011 1 Esityksen tarkoitus Virittäytymistä yhteiseen työskentelyyn
LisätiedotMillainen palkitseminen kannustaa tuloksellisuuteen, erityisesti asiantuntijatyössä?
Millainen palkitseminen kannustaa tuloksellisuuteen, erityisesti asiantuntijatyössä? Elina Moisio Tutkija, TkL, MBA 17.8.2011 Kannustaminen = suoritus- tai tulosperusteinen palkitseminen? Perinteinen oletus:
LisätiedotKoulutukseen hakeutuminen 2012
Koulutus 2014 Koulutukseen hakeutuminen 2012 Peruskoulun päättäneiden ja uusien ylioppilaiden välitön hakeutuminen Välitön pääsy jatko-opintoihin helpottui peruskoulun päättäneillä mutta vaikeutui uusilla
LisätiedotKouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija
Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja
LisätiedotKouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista
Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista Sisältö 1. Kyselyn taustatietoja THL:n kansallinen Kouluterveyskysely Kouluterveyskyselyyn 2017 vastanneet 2. Kyselyn tuloksia 2.1 Hyvinvointi, osallisuus
LisätiedotAMMATTIIN OPISKELEVAT LUKIOLAISET YLÄKOULULAISET. Tutkimuksen tiedonkeruu toteutettiin sähköisellä kyselylomakkeella helmimaaliskuussa
#kunkoululoppuu Tutkimuksen tiedonkeruu toteutettiin sähköisellä kyselylomakkeella helmimaaliskuussa 2018. Tutkimuksen toteutti Taloudellinen tiedotustoimisto TATin toimeksiannosta T- Media Oy. YLÄKOULULAISET
LisätiedotKouluterveyskysely Poimintoja Turun tuloksista
Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista Sisältö 1. Kyselyn taustatietoja THL:n kansallinen Kouluterveyskysely Kouluterveyskyselyyn 2017 vastanneet 2. Kyselyn tuloksia 2.1 Hyvinvointi, osallisuus
LisätiedotMaahanmuuttajatyttöjen aktiivinen toimijuus koulusiirtymistä puhuttaessa
Maahanmuuttajatyttöjen aktiivinen toimijuus koulusiirtymistä puhuttaessa Marja-Liisa Mäkelä (mllmak@utu.fi) Turun yliopisto, Keveko 17.11.2016 Taustaa: Maahanmuuttajanuorten siirtymät ja koulutukselliset
LisätiedotNUORTEN NÄKÖKULMIA KOULU-UUPUMUKSEN EHKÄISE- MISESTÄ, SYNTYYN VAIKUTTAVISTA TEKIJÖISTÄ JA KOU- LUTERVEYDENHOITAJAN KÄYTTÄMISTÄ AUTTAMISMENE- TELMISTÄ
Sonja Harja NUORTEN NÄKÖKULMIA KOULU-UUPUMUKSEN EHKÄISE- MISESTÄ, SYNTYYN VAIKUTTAVISTA TEKIJÖISTÄ JA KOU- LUTERVEYDENHOITAJAN KÄYTTÄMISTÄ AUTTAMISMENE- TELMISTÄ NUORTEN NÄKÖKULMIA KOULU-UUPUMUKSEN EHKÄISE-
LisätiedotOpiskelumotivaatio 12.11.2015. Tiina Kerola
Opiskelumotivaatio 12.11.215 Tiina Kerola Motivaatiosta yleisesti Motivaatiolla viitataan yleisesti ottaen syyhyn, syihin tai perusteluihin, miksi joku tekee jonkin teon tai suorituksen Opiskelussa: perustelu
LisätiedotSosioekonomiset syrjäytymisriskit ja niiden kasautuminen nuorilla aikuisilla
Sosioekonomiset syrjäytymisriskit ja niiden kasautuminen nuorilla aikuisilla (ilari.ilmakunnas@thl.fi) Tohtorikoulutettava, Turun yliopisto & Vieraileva tutkija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Nuorten
LisätiedotNäkökulmia Kouluterveyskyselystä
Näkökulmia Kouluterveyskyselystä Yhteiskuntatakuu työryhmän kokous 18.10.2011 18.10.2011 Riikka Puusniekka 1 Kouluterveyskysely 1995 2011 Toteutettu vuosittain, samat kunnat vastausvuorossa aina joka toinen
LisätiedotNuorten tupakka- ja nikotiinituotteiden käyttö. Uusia tuloksia Kouluterveyskyselystä Hanna Ollila, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Nuorten tupakka- ja nikotiinituotteiden käyttö Uusia tuloksia Kouluterveyskyselystä Hanna Ollila, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Mikä on kokonaiskuva nuorten tupakkatuotteiden käytöstä? Savukkeiden,
LisätiedotVALMA ja TELMA seminaari
Syksy 2014 VALMA ja TELMA seminaari 22.9.2015 4/5/13 Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus VALMA Perusopetuksen ja toisen asteen nivelvaiheen koulutusten aseman ja sisällön selkiyttämisen
LisätiedotUutta tietoa lasten ja nuorten hyvinvoinnista. Nina Halme, erikoistutkija Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Lape -päivät, Helsinki
Uutta tietoa lasten ja nuorten hyvinvoinnista Nina Halme, erikoistutkija Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 22.9.2017 Lape -päivät, Helsinki Uudistunut Kouluterveyskysely Tietoa perusopetuksen oppilaiden
LisätiedotNuorten tutkijoiden/jatko-opiskelijoiden. opiskelijoiden työhyvinvointi. Suomen psykologisen seuran nuortenn tutkijoiden jaos 24.3.
Nuorten tutkijoiden/jatko-opiskelijoiden opiskelijoiden työhyvinvointi Suomen psykologisen seuran nuortenn tutkijoiden jaos 24.3.2009 Jari Hakanen, vanhempi tutkija sosiaalipsykologian dosentti Hyvinvoinnin
LisätiedotMitä eväitä PISA-tulokset antavat äidinkielen opetukseen? Sari Sulkunen, FT Jyväskylän yliopisto
Mitä eväitä PISA-tulokset antavat äidinkielen opetukseen? Sari Sulkunen, FT Jyväskylän yliopisto Lukutaidon määritelmä PISA-arvioinnissa Lukutaito on kirjoitettujen tekstien ymmärtämistä, käyttöä ja arviointia
LisätiedotOppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten
Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä
LisätiedotDialogin missiona on parempi työelämä
VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla
LisätiedotAmmattistartti osa valmistavien koulutusten palapeliä ohjauksen merkitys opinpolun siirtymissä 12.4.2010
Ammattistartti osa valmistavien koulutusten palapeliä ohjauksen merkitys opinpolun siirtymissä 12.4.2010 Ammattistarttikokeilun päätösseminaari 12.-13.4.2010 Jyväskylä Kirsti Kupiainen Säädökset ja määräykset
LisätiedotAmmattitaitoista työvoimaa yhteistyöllä -projekti
YHDEKSÄN N + 1 KYSYMYSTÄ YSEILLE Pohjois-Karjalan kauppakamari ja Pohjois-Karjalan Aikuisopisto toteuttivat 13.-24.11.2006 Yhdeksän + 1 kysymystä yseille internetkyselyn Pohjois-Karjalan peruskoulujen
LisätiedotMaahanmuuttajien joustava perusopetus
Maahanmuuttajien joustava perusopetus Maahanmuuttajien joustava perusopetus OPM:n hankkeen toteutus Kontiolahdella OPM:n hankkeen toteutus Kontiolahdella Aija Vartiainen, Kontiolahden koulu, tammikuu 2008
LisätiedotTyökykyiset ja työelämätaitoiset nuoret. -(työ)hyvinvointia ja (työ)pahoinvointia
Työkykyiset ja työelämätaitoiset nuoret -(työ)hyvinvointia ja (työ)pahoinvointia erityisasiantuntija Anne Salmi, Työterveyslaitos Nuorten suhde työelämään - ne vakiintuneet teesit Nuorten työuria tulee
LisätiedotKasvuympäristö muuttuu nuoren paineet kasvavat? Muuttuva maailma Lasten ja nuorten haasteet To 23.9.2010 Kirsi Luomanperä
Kasvuympäristö muuttuu nuoren paineet kasvavat? Muuttuva maailma Lasten ja nuorten haasteet To 23.9.2010 Kirsi Luomanperä Nuoruus varhaisnuoruus 12-14 v. varsinainen nuoruus 15 v. 17 v. myöhäisnuoruus
LisätiedotThis is an electronic reprint of the original article. This reprint may differ from the original in pagination and typographic detail.
This is an electronic reprint of the original article. This reprint may differ from the original in pagination and typographic detail. Author(s): Vasalampi, Kati; Salmela-Aro, Katariina Title: Sisäinen
LisätiedotKysely 1.vuoden opiskelijoille 2016
Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 1. Mistä sait tietoa Helsingin Konservatorion ammatillisesta koulutuksesta? 2. Miksi hait Helsingin Konservatorion ammatilliseen koulutukseen? (tärkeimmät syyt) Vastaajien
Lisätiedot2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 Hiljattain julkaistu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n kouluterveyskysely 2009 kertoo aiempaa uupuneemmista nuorista. Lukiolaiset kärsivät niin päivittäisestä väsymyksestä
LisätiedotLasten ja nuorten päihteidenkäyttö Kouluterveyskyselyn 2017 tulosten valossa
Lasten ja nuorten päihteidenkäyttö Kouluterveyskyselyn 2017 tulosten valossa Päihdeasiain neuvottelukunnan kokous 11.4.2018 Katariina Lappalainen, erityissuunnittelija, Sivistystoimi Kouluterveyskyselystä
LisätiedotASKELMERKKI. Ammatillinen tukihenkilötyö. www.askelmerkki.fi
ASKELMERKKI Ammatillinen tukihenkilötyö www.askelmerkki.fi Ongelmista tavoitteisiin Askelmerkin ammatillinen tukihenkilötyö on aina yksilöllistä ja tapauskohtaisen tarpeen mukaan rakennettua työtä. Tärkeää
LisätiedotLaatu ja tasa-arvo esiopetuksessa
Laatu ja tasa-arvo esiopetuksessa Motivaatio ja oppiminen: Eskarista kouluun siirryttäessä Jari-Erik Nurmi & Kaisa Aunola, Ulla Leppänen, Katja Natale,, Jaana Viljaranta, Marja Kristiina Lerkkanen,, Pekka
LisätiedotVipusen uutiskirje. Tervetuloa lukemaan vuoden 2016 ensimmäistä uutiskirjettä!
1.2.2016 Vipusen uutiskirje Tässä numerossa 1 Vipusen uutiskirje 2 Esittelyssä Koulutuksen yhteiset tilastot 4 Raportit 6 Katsaus tulevaan 6 Tärkeitä päivämääriä Huoltokatkot Tapahtumat Tervetuloa lukemaan
LisätiedotNUORTEN KOULUPUDOKKUUTTA JA SYRJÄYTYMISTÄ ENNAKOIVAT TEKIJÄT. MILTÄ TILANNE NÄYTTÄÄ POHJOIS-KARJALASSA?
OSALLISTAVAN KASVUN FOORUMI JOENSUU 5.9.2019 NUORTEN KOULUPUDOKKUUTTA JA SYRJÄYTYMISTÄ ENNAKOIVAT TEKIJÄT. MILTÄ TILANNE NÄYTTÄÄ POHJOIS-KARJALASSA? Sami Määttä, tutkijatohtori, PsT Milja Parviainen, tohtorikoulutettava,
LisätiedotPieksämäen kaupungin Strategia 2020
Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,
LisätiedotPERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Riitta Rajala, Opetushallitus
PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Ajankohtaistilanne perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta ja koulun kerhotoiminta
LisätiedotKoulun rooli syrjäytymiskehityksessä
Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Nuorten syrjäytymisen ehkäisy tilannekartoituksesta toimintaan Helsinki14.8.2012 Koulupudokkaat Suomessa (2010) 193 oppilasta
LisätiedotVALMA Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus. Käynnistyy 11.8.2015
VALMA Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus Käynnistyy 11.8.2015 Korvaa nykyiset neljä koulutusta Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus (Ammattistartti) Ammatilliseen
LisätiedotTHL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12.
THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12.2009 1.12.2009 A Pouta 1 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)
LisätiedotEtäopetuksen monet muodot
Etäopetuksen monet muodot Erikoistutkija Minna Nummenmaa Professori Erno Leh8nen Turun yliopisto Oppimistutkimuksen keskus Ope=ajankoulutuslaitos #itkfoorumi205 www.etaopetus.fi minna.nummenmaa@utu.fi
LisätiedotMotivaatio ja itsesäätely oppimisessa
Motivaatio ja itsesäätely oppimisessa 31.10.2007 Oulun yliopisto Koulutusteknologian tutkimusyksikkö Millaista oppimista tarvitaan? Epäselvien, muuttuvien ja avoimien ongelmien ratkaisu Oman ja muiden
LisätiedotIHMEET TAPAHTUVAT ARJESSA
IHMEET TAPAHTUVAT ARJESSA - tukea sijoitetun koulupolulle Työpaja 12.11.2014 klo 13-14.30 VI Valtakunnalliset perhehoidon päivät Marssijärjestys Viisasten kerho - speed dating SISUKAS mallin esittely Tapauskuvauksia
LisätiedotKoulutukseen hakeutuminen 2014
Koulutus 2016 Koulutukseen hakeutuminen 2014 Uusien ylioppilaiden välitön pääsy jatko-opintoihin yhä vaikeaa Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan uusia ylioppilaita oli vuonna 2014 noin 32 100. Heistä
LisätiedotNurmeksen etsivänuorisotyö on osa Nuoriso- ja matkailukeskys Hyvärilä Oy:n toteuttamista paikallisista nuorisopalveluista.
ETSIVÄNUORISOTYÖ Vuosiraportti 2015 Paula Timonen Nurmeksen etsivänuorisotyö on osa Nuoriso- ja matkailukeskys Hyvärilä Oy:n toteuttamista paikallisista nuorisopalveluista. Etsivien tyypillinen asiakas
LisätiedotLÄÄKISLÄISET VÄSYVÄT, MUTTEIVÄT UUVU
LÄÄKISLÄISET VÄSYVÄT, MUTTEIVÄT UUVU Suomen Yleislääkärit ry, kevätpäivä 25.5.18 Kristina Kunttu, LT, nuorisolääketieteen erityispätevyys senioritutkija, YTHS Esitys perustuu VUODEN 16 VALTAKUNNALLISEEN
LisätiedotNuorten mielenterveys ja mielenterveyspalvelujen saatavuus opiskeluhuollossa 2015
Nuorten mielenterveys ja mielenterveyspalvelujen saatavuus opiskeluhuollossa 2015 Ansa Sonninen, terveydenhuollon ylitarkastaja 13.12.2017 Itä-Suomen aluehallintovirasto, tekijän nimi ja osasto 18.12.2017
LisätiedotOulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila
Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012 Anu Anttila Yhteistyö ammatillisen koulutuksen kanssa on kiteytetty viiteen toimintamalliin 1. Työpajalla
LisätiedotKoulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study).
Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 1 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994-1 WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Pääjohtaja Aulis Pitkälä Tiedotustilaisuus 8.8.12, Opetushallitus Osaamisen
LisätiedotNuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012. Elise Virnes
Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012 Elise Virnes Nuorten yhteiskuntatakuu Pääministeri Kataisen hallitusohjelmaan on kirjattu nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen nuorten työllisyyden edistämiseksi ja
LisätiedotHeidi Härkönen Perhererapeutti Kouluttaja Johdon työnohjaaja
Heidi Härkönen Perhererapeutti Kouluttaja Johdon työnohjaaja Willian Glasser MD kehitti Valinnan teorian kliinisessä työssään. 1965 ensimmäisen kirja Reality Therapy; A New Approach To Psychiatry Käytännön
LisätiedotKOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISEN VALTAKUNNALLINEN VIITEKEHYS JA UUSI GRADIA
KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISEN VALTAKUNNALLINEN VIITEKEHYS JA UUSI GRADIA Vesa Saarikoski Yhdessä kohti uutta Jyväskylän koulutuskuntayhtymän perehdytys- ja talousarvioseminaari 5.10.2017 Valtion talousarvioesitys
LisätiedotTyöelämä omiin käsiin: Erottaudu massasta, innostu ja tee unelmistasi totta!
Työelämä omiin käsiin: Erottaudu massasta, innostu ja tee unelmistasi totta! Tuula Kurkisuo KM, Erityisopettaja,Tiimimestari Omnian ammattiopiston yrittäjyyspolkuvastaava TYÖTAITAJAHANKE, vastuuvalmentaja
LisätiedotLasten ja Nuorten ohjelma
Lasten ja Nuorten ohjelma RVS LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN RYHMIEN VÄLISEN SOPIMUKSEN OHJELMALLE ASETTAMAT TAVOITTEET Panostetaan lapsiperheiden koti- ja perhepalveluihin. Tavoitteena on saada lasten
LisätiedotAmmatillisen koulutuksen suurseminaari Taitaja 2015 tapahtuma 6.5.2015 Turku. Pääjohtaja Aulis Pitkälä
Ammatillisen koulutuksen suurseminaari Taitaja 2015 tapahtuma 6.5.2015 Turku Pääjohtaja Aulis Pitkälä Suomen ammatillinen koulutus tulevaisuuden haasteisiin vastaajana Ammatillista koulutusta kehitetty
LisätiedotLapsen kuuleminen mitä se on?
Lapsen kuuleminen mitä se on? Marjatta Kalliala Pirkanmaan VARHAISKASVATTAJA 2015 Tampere, 21.4.2015 Lähtökohta: lapsen kuuleminen ja kuunteleminen on hyvä asia, lapsen sivuuttaminen ja välinpitämätön
LisätiedotKouluterveyskysely Vantaan kaupungin tulokset
Kouluterveyskysely 2017 - Vantaan kaupungin tulokset 4. 5.-luokkalaisten tulokset HYVINVOINTI JA YSTÄVÄT Lähes kaikki (90 %) ovat tyytyväisiä elämäänsä, pojat useammin kuin tytöt. Suuri osa (86 %) kokee
LisätiedotAmmattikorkeakouluopintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille MAIJA-LEENA KEMPPI 22.5.2012
Ammattikorkeakouluopintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille MAIJA-LEENA KEMPPI 22.5.2012 Historiaa Lahdessa Lahdessa toteutettu aiemmin työvoimakoulutuksena kaksi maahanmuuttajien amk-opintoihin
LisätiedotMiksi koulu on olemassa?
Miksi koulu on olemassa? Oppilaan hyvinvointi Oppilaan hyvinvointi Oppimisen ilo Uskallus ottaa vastaan tehtäviä Halu ponnistella Usko omiin mahdollisuuksiin Suomalaisen koulutuspolitiikan vahvuuksia
LisätiedotOsoite. Kansalaisuus Äidinkieli. Vanhempien / huoltajan luona Jos vain toisen huoltajan luona, kumman? Yksin omassa asunnossa Muuten, miten?
TULOHAASTATTELULOMAKE Tämän lomakkeen tarkoituksena on helpottaa opiskelusi aloitusta ja suunnittelua. Luokanvalvojasi keskustelee kanssasi lomakkeen kysymyksistä ja perehdyttää Sinut ammatillisiin opintoihin.
LisätiedotLapsen kuuleminen mitä se on?
Lapsen kuuleminen mitä se on? Marjatta Kalliala Pohjanmaan VARHAISKASVATTAJA 2015 Vaasa, 11.5.2015 Lähtökohta: lapsen kuuleminen ja kuunteleminen on hyvä asia, lapsen sivuuttaminen ja välinpitämätön suhtautuminen
LisätiedotNuoret ja ammatinvalinta 2011. Tutkimustulosten julkistus 31.5.2011
Nuoret ja ammatinvalinta 2011 Tutkimustulosten julkistus 31.5.2011 Tutkimuksen toteutus Taloudellisen tiedotustoimiston ja Fountain Parkin toteuttamaan verkkohaastatteluun oli mahdollista osallistua 4.4.
LisätiedotMiten yhteiskunta ja koulutustakuu aiotaan toteuttaa Pohjois Karjalassa? Kuka vastaa ja välittää? Virityksiä paneelikeskusteluun
YTT, Nuorisotutkija Miten yhteiskunta ja koulutustakuu aiotaan toteuttaa Pohjois Karjalassa? Kuka vastaa ja välittää? Virityksiä paneelikeskusteluun Nuorten tuki hankkeen eli Ohjaamon ja avoimen ammattiopiston
LisätiedotTERVETULOA VANHEMPAINILTAAN!
TERVETULOA VANHEMPAINILTAAN! Laanilan lukio 15.8.2016 VANHEMPAINILLAN MENU Yhteinen osio (juhlasalissa noin 30 min) o o o Millainen on Laanilan lukio? o Opiskelijat Salla Huotari ja Konsta Parttimaa sekä
Lisätiedot1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue
Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin
LisätiedotADHD-HÄIRIÖN LAPSEEN AIHEUTTAMIEN VAIKUTUSTEN YMMÄRTÄMINEN
ADHD-HÄIRIÖN LAPSEEN AIHEUTTAMIEN VAIKUTUSTEN YMMÄRTÄMINEN Tämä luku käsittelee perheensisäisiä ongelmia perheissä, joissa on ADHD-lapsi. Mukana on kappaleita, joissa käsitellään häiriön ymmärtämistä lapsen
LisätiedotKoulutuksellisen syrjäytymisen riskija suojaavat tekijät: kognitiivisen ja psykososiaalisen kehityksen vuorovaikutus syntymästä 20 vuoden ikään
Koulutuksellisen syrjäytymisen riskija suojaavat tekijät: kognitiivisen ja psykososiaalisen kehityksen vuorovaikutus syntymästä 20 vuoden ikään Timo Ahonen, Kenneth Eklund, Minna Torppa ja Sami Määttä
LisätiedotNivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes
Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011-2016 on edellytetty, että
LisätiedotKouluterveys 2010: Pääkaupunkiseudun raportti
Kouluterveys 2010: Pääkaupunkiseudun raportti Anni Lommi, Pauliina Luopa, Riikka Puusniekka, Suvi Vilkki, Jukka Jokela Topi Kinnunen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Espoon kaupunki Helsingin kaupunki
LisätiedotOPS-seminaari: Korkeakouluopiskelijoiden hyvinvointi. Hanna Laitinen, yliopistonopettaja Psykologian laitos
OPS-seminaari: Korkeakouluopiskelijoiden hyvinvointi Hanna Laitinen, yliopistonopettaja Psykologian laitos Jyväskylän yliopiston linjaukset opetussuunnitelmiin ja opetusohjelmiin lukuvuosille 2017-2020
LisätiedotEnsitietotoiminnan ulkoisen arvioinnin tuloksia 14.11.2011
Ensitietotoiminnan ulkoisen arvioinnin tuloksia 14.11.2011 Arviointi- ja koulutusyksikkö 15.11.2011 1 Arvioinnin toteutus n arviointi- ja koulutusyksikkö toteuttanut arviointia vuosien 2009-2011 aikana.
LisätiedotToisen asteen opiskelijoiden kouluhyvinvointi ja osallisuus
Toisen asteen opiskelijoiden kouluhyvinvointi ja osallisuus Kouluterveyskysely 2017 18.1.2018 Pk-seudun Kouluterveyskyselyseminaari/Kivimäki THL 1 Esityksen sisältö Yleistä Kouluterveyskyselystä Sähköinen
Lisätiedot