Miksi nuorisopsykiatristen palveluiden kysyntä lisääntyy?

Transkriptio

1 Miksi nuorisopsykiatristen palveluiden kysyntä lisääntyy? Joitakin havaintoja kentältä Tampereelta kahdenkymmenen vuoden perspektiivistä ja 38 vuoden kokonaisperspektiivistä peruskoulusta kokonaisuudessaan oppilaiden toimintaympäristössä on tapahtunut merkittäviä muutoksia, jotka voivat osaltaan selittää myös nyt kyseessä olevien palvelujen kasvun. Osittain tarjonta yleensä lisää myös kysyntää, joten kysynnän lisäämistä voidaan selittää myös näin. Omalla koulullani eli Juhannuskylän/ Tammerkosken koululla on kahdenkymmenen vuoden kokemus kouluterveystutkimusten antamista tuloksista. Koululla on aina ollut toimiva oppilashuolto, jolle on kertynyt paljon tietoa myös oppilaiden tuen tarpeista. Luulen, että koulumme on yleisopetusten kouluista ehkä tutuin myös täällä oleville, johtuen sen oppilaiden suhteellisen suuresta määrästä psykiatristen palvelujen käyttäjien joukossa Esa Parkkali

2 Kouluterveystutkimusten satoa Jo vuodesta 1997 oppilaiden terveydentilan kysymyksissä oli mukana arviointi kohtalaisesta tai vaikeasta masennuksesta. Vuodesta 1997 vuoteen 2005 kokonaisprosenttiosuus kasvoi 6 %:sta 11 %:iin. Pirkanmaalla se oli 13% se oli kasvanut 14%:iin ja tytöillä 17%:iin. Pirkanmaalla se oli tuolloin 12%. Mikäli kysymykset ovat pysyneet samana, tulos tyttöjen osalta näyttää huolestuttavalta eli yli 23% kokee kohtalaista tai vaikeaa ahdistuneisuutta. Kahdessakymmenessä vuodessa kyselyssä ilmaistu masennus /ahdistuneisuus on lähes nelinkertaistunut

3 Mitä muuta uusimmasta kouluterveystutkimuksesta 2017 käy ilmi yleinen trendi on että kaikkinainen harrastaminen vähenee, myös liikunta riittävän unen puute ja myös unettomuus lisääntyy, lähes 40 % kaikista oppilaista nukkuu arkisin vähemmän kuin 8 tuntia yössä, poikien osuus on kasvanut neljässä vuodessa 25%:sta 42 %:iin lähes puolet ( 47%) tytöistä ollut huolissaan mielialastaan viimeisen 12 kuukauden aikana lähes puolet ( 44%) tytöistä kokenut uupumusasteista väsymystä koulutyössä kolmannes tytöistä ( 33 %) kokee riittämättömyyden tunnetta opiskelijana Tytöt kokevat poikia enemmän myös vaikeuksia opetuksen seuraamisessa ja ylipäätään opiskelussa Tyttöjen mielestä ( 51 % )opettajat odottavat oppilailta liikaa koulussa Tytöistä 24% kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi neljässä vuodessa lähes 10% kasvu Lähes kolmannes oppilaista ei syö päivittäin koululounasta

4 Mistä tällaiset muutokset kertovat? Omaa pohdintaa Jotain toimintaympäristössä on tapahtunut, joka selittää muutoksia oppimistulokset heikkenevät ja samalla koettu psyykkinen hyvinvointi heikkenee perherakenteen muutos, aikuisten ajan väheneminen agraariyhteiskunnan muuttuminen 24/7 yhteiskunnaksi, jatkuva varuillaanolo ja päivittämispakko arvomaailma moniarvoistunut ja näyttäytyy nuorelle haastavana houkutus/ tarjous- ja valintayhteiskunta näyttäytyy kaikille potentiaalisena mahdollisuutena jatkuvia valintoja, jotka rasittavat nuoren psyykettä kilpailun lisääntyminen, odotukset korkealla globaalit markkinat koulu ei enää nuorten elämänpiirissä yhtä tärkeä kuin muutama vuosikymmen sitten, ajasta kilpailevia mm. harrastukset, pelimaailma ja sosiaalinen media fyysisen kasvun ja psyykkisen kasvun epätasapaino lisääntynyt ulkonäköpaineiden kasvu identiteetin löytäminen haasteellista, yliyksilöllisyys/ yhteisöllisyys kemikalisaatio?

5 Mitä voimme tehdä yksin ja yhdessä? Kouluna voimme pyrkiä synnyttämään sellaisia rakenteita, joiden avulla nuori saa tarvitsemaansa tukea toimiva oppilashuolto ja joustavat opetusjärjestelyt ja siihen riittävät resurssit Mielestäni tarvitaan myös yhteistä pohdintaa ja ratkaisuja ns. kuntouttavan toiminnan kehittämiseksi Myös pakkokeinojen käyttöä tulisi tehostaa syrjäytymisen estämiseksi Kaikkia kouluja palvelemaan tarvittaisiin jonkinlainen intervallipaikka, kun koululla tilanne sellainen, ettei omat keinot enää riitä. paikkojen tarve vähintään 20-30, mahdollisesti asumispalvelut ja sosiaalipalvelut tässä kokonaisuudessa. Yksikkö voisi konsultoida nopeasti myös kouluja.