Nuorten mielenterveys ja mielenterveyspalvelujen saatavuus opiskeluhuollossa 2015

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Nuorten mielenterveys ja mielenterveyspalvelujen saatavuus opiskeluhuollossa 2015"

Hilkka Laaksonen
6 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Nuorten mielenterveys ja mielenterveyspalvelujen saatavuus opiskeluhuollossa 2015 Ansa Sonninen, terveydenhuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, tekijän nimi ja osasto

2 Peruspalvelujen arviointi 2015 Aluehallintovirastojen lakisääteinen tehtävä Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan kohde

3 Nuorten mielenterveys Ahdistuneisuusoireiden näkökulmasta Ahdistuneisuusoireet ovat yleisimpiä nuorten mielenterveyttä heijastavia emotionaalisia oireita. Käytettävissä olevista mittareista GAD-7 on yksiselitteisin ja luotettavin. 3

4 GAD Generalized Anxiety Disorder - 7 väittämää, joissa kysytään kuinka usein (0-3) erilaiset ahdistusoireet ovat vaivanneet nuorta lomakkeen täyttöä edeltäneen kahden viikon aikana - ahdistuneisuuden tunteet, murehtimistaipumus, rentoutumisvaikeus, levottomuus, ärtyneisyys, katastrofiajattelu - Summapistemäärä >10 tulkitaan kohtalaisiksi tai vaikeiksi ahdistuneisuusoireiksi ja viittaa myös yleisen ahdistuneisuushäiriön mahdollisuuteen 4

5 Aineisto Kouluterveyskysely 2015 TEAviisari tiedonkeruu 2015 Perusasteella ja toisen asteen oppilaitoksissa Painopiste ehkäisevässä toiminnassa 5

6 Ahdistuneisuusoireilu Kohtalaisesti tai vaikeasti ahdistuneita nuoria on noin 11 % ja he käyttivät opiskeluhuollon palveluita enemmän kuin ei ahdistuneet vastaajat. Tytöillä oireet ovat huomattavasti yleisempiä kuin pojilla. Tytöt käyttivät opiskeluhuollon palveluja kaikilla kouluasteilla poikia enemmät. Ahdistuneisuusoireilevien nuorten määrä on pysynyt samana viime vuosien aikana. Kohtalaisen tai vaikean ahdistuneisuuden esiintyvyydessä verrattuna vuoteen 2013 oli pientä kasvua lukiossa opiskelevien tyttöjen osalta. 6

7 Kohtalainen tai vaikea ahdistuneisuus ISAVIN alueella E-Savo P-Karjala P-Savo ISAVI Koko maa Peruskoulun 8. lk ja 9. lk pojat 6 % 6 % 7 % 6 % 6 % Peruskoulun 8. lk ja 9. lk tytöt 16 % 19 % 15 % 16 % 17 % Lukion 1. ja 2. vuoden pojat 5 % 6 % 4 % 5 % 6 % Lukion 1. ja 2. vuoden tytöt 14 % 16 % 14 % 15 % 16 % Ammattioppilaitos pojat 6 % 4 % 5 % 5 % 6 % Ammattioppilaitos tytöt 16 % 21 % 17 % 18 % 19 % Peruskoululaiset yhteensä 11 % 13 % 11 % 11 % 12 % Lukiolaiset yhteensä 11 % 12 % 10 % 11 % 12 % Ammattioppilaitos yhteensä 10 % 12 % 10 % 11 % 12 % N

8 Opiskeluhuoltopalvelujen käyttö Perusopetuksen 8. ja 9. luokan oppilaat käyttivät opiskeluhuollon terveydenhoitaja- (muu kuin terveystarkastus), kuraattori- ja psykologipalveluja toisen asteen opiskelijoita useammin. Vähiten palvelujen tarvetta esiintyi lukiolaisilla. Tytöt käyttivät kaikkia palveluita kaikilla kouluasteilla poikia useammin. Tulos on looginen sen kanssa, että tytöillä esiintyy enemmän ahdistuneisuutta, koulu-uupumusta ja päivittäistä oireilua. Toisaalta tuloksen voidaan ajatella olevan epäsuhdassa sen kanssa, että pojilla esiintyy tyttöjä enemmän käytöshäiriöitä ja oppimisvaikeuksia. 8

9 Vastaanotolle pääsyn helppous Palveluja käyttäneiden kokemukset vastaanotolle pääsyn helppoudesta olivat hyvin yhdenmukaisia kouluasteesta tai palvelusta riippumatta. Helpoimmaksi koettiin terveydenhoitajan vastaanotolle pääsy. Lukiolaiset kokivat lääkärille pääsyn vaikeammaksi kuin peruskoululaiset tai ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevat. Kuraattorille pääsy koettiin Etelä-Savon lukion tyttöjen osalta vaikeammaksi kuin muualla Itä- Suomessa tai koko maassa. Etelä-Savon ammattioppilaitoksen tytöt kokivat muita itäsuomalaisia maakuntia ja koko Suomea vaikeammaksi pääsyn psykologille. 9

10 Palvelujen käyttö ahdistusoireisilla Kaikilla kouluasteilla kohtalaisesti tai vaikeasti ahdistuneet nuoret käyttivät opiskeluhuollon palveluja enemmän kuin ei ahdistuneet vastaajat. Ero palveluiden käytössä korostui tarkasteltaessa erityisesti niitä nuoria, jotka käyttivät palveluita usein (lukuvuoden aikana kolme kertaa tai useammin). Osa kohtalaisesti tai vaikeasti ahdistuneista ei kokenut tarvitsevansa opiskeluhuollon palveluja ja osa ilmoitti, että he olivat yrittäneet, mutta eivät päässeet opiskeluhuollon palveluihin. 10

11 Opiskeluhuoltopalvelujen käytössä olo Peruskouluissa opiskeluhuoltopalveluja oli tarjolla hyvin. Lukioissa puutteita oli niin psykologin, lääkärin kuin kuraattorin palveluissa. Ammattioppilaitosten käytettävissä olevien psykologien palvelujen tarjonta oli huolestuttavaa. 11

12 Opiskeluhuollon henkilöstömitoitus ISAVIn alueen maakuntien keskimääräiset työpanokset olivat psykologin, kuraattorin ja terveydenhoitajan lukiota lukuun ottamatta pienemmät kuin koko maan taso. Lääkärin työpanos oli yhtä iso tai isompi kuin koko maan taso. 12

13 Henkilömitoituksen tunnuslukujen mediaanit (tuntia/viikossa/100 oppilasta) E Savo P-Karjala P-Savo Itä-Suomi Koko maa Peruskoulu Psykologi 2 1,5 1,1 1,5 2,3 Kuraattori 4,2 3,1 3,5 3,5 4,1 Th 6,4 6 6,2 6,3 6,6 Lääkäri 0,9 0,5 0,9 0,8 0,8 Lukio Psykologi 1,1 3 1,9 2 2,1 Kuraattori 2,4 0,4 1,4 1,2 3 Th 13,4 7,2 12 9,5 7,2 Ammattioppi -laitos Lääkäri 1,3 1,1 1,4 1,3 1 Psykologi Kuraattori 1,9 1,5 4,3 2,9 4,4 Th 6,4 4,8 5,2 5,2 5,4 Lääkäri 0,7 0 1,4 0,7 0,6 13

14 Kiitos! Ansa Sonninen Itä-Suomen aluehallintovirasto , Itä-Suomen aluehallintovirasto, tekijän nimi ja osasto

15 15

16 Opiskeluhuolto Opiskeluhuollolla tarkoitetaan opiskelijan hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa oppilaitosyhteisössä. Opiskeluhuoltoa on sekä perusopetuslaissa tarkoitettu oppilashuolto että lukiolaissa ja ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa tarkoitettu opiskelijahuolto. Opiskeluhuoltoa toteutetaan opetustoimen sekä sote-toimen monialaisena suunnitelmallisena yhteistyönä opiskelijoiden ja heidän huoltajiensa sekä tarvittaessa muiden yhteistyötahojen kanssa. (Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 1287/2013). 16

Samankaltaiset tiedostot

Peruspalveluiden arviointi 2015 Nuorten mielenterveys ja käytettävissä olevat opiskeluhuoltopalvelut

Peruspalveluiden arviointi 2015 Nuorten mielenterveys ja käytettävissä olevat opiskeluhuoltopalvelut Varhainen puuttuminen ja puheeksiottaminen hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamiseksi Hanko 6.10.2016