Muutosturvan toimintamallin toimivuus ja kehitystarpeet työntekijän näkökulma. Heidi Lehikoinen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Muutosturvan toimintamallin toimivuus ja kehitystarpeet työntekijän näkökulma. Heidi Lehikoinen"

Transkriptio

1 Muutosturvan toimintamallin toimivuus ja kehitystarpeet työntekijän näkökulma Heidi Lehikoinen

2 Marraskuu 2007 Lisätiedot Saana Siekkinen puh Tilaukset SAK puh

3 SAK Tutkimustieto 1 SISÄLLYS TIIVISTELMÄ JOHDANTO Muutosturvan toimintamalli Tapaus Joensuun seutu TUTKIMUSTEHTÄVÄ JA TUTKIMUKSEN TOTEUTUS MUUTOSTURVAN TOIMINTAMALLI LAISSA JA KÄYTÄNNÖSSÄ Muutosturva turvaa muutokseen Työntekijän työllistymisohjelma ja työllistymisohjelmalisä Työllistymisohjelman tekeminen Työllistymisohjelman sisältö Työllistymisohjelman merkitys Työllistymisohjelmalisän kannustavuus Oikeus palkalliseen työllistymisvapaaseen Työllistymisvapaiden käyttö Työllistymisvapaista sopiminen ja ikä työllistymiskysymyksenä Työnantajan selvitys-, ilmoitus- ja tiedottamisvelvollisuus Työnantajan toiminta ja sosiaalipaketit Muutosturvatiedon saanti Yhteistoiminta yrityksissä ja työvoimatoimiston tehtävät Työvoimatoimiston toiminta Eri tahojen tuki Muuttoavustus MUUTOSTURVAN TOIMINTAMALLIN KEHITYSTARPEITA Koulutuksella uuden uran alkuun Monimutkainen malli yksinkertainen tiedotus Yksilölliseen työllistymisohjelmaan Muutosturva työntekijän turvana LOPUKSI LÄHTEET VIRALLISLÄHTEET LYHENTEET... 43

4 2 SAK Tutkimustieto LIITE LIITE LIITE LIITE LIITE LIITE LIITE LIITE LIITE LIITE LIITE

5 SAK Tutkimustieto 3 TIIVISTELMÄ Muutosturvan toimintamalli tuli voimaan 1. heinäkuuta 2005 pohjanaan vuosien tulopoliittinen ratkaisu. Toimintamallin tarkoituksena on parantaa työntekijöiden, työnantajien sekä työvoimatoimistojen yhteistyötä ja näin edistää työntekijöiden nopeaa uudelleentyöllistymistä. Muutosturva koostuu useasta osasta, joista muutosturvalaiselle läheisimpiä ovat palkallinen työllistymisvapaa, työvoimatoimiston kanssa tehtävä työllistymisohjelma sekä siihen perustuva työllistymisohjelmalisä. Työnantajalla on velvollisuus tehostuneeseen tiedotukseen sekä yhdessä henkilöstön kanssa tehtävään toimintasuunnitelmaan. Näiden lisäksi työvoimatoimistoille ja TEkeskuksille on säädetty muutosturvaan liittyviä tehtäviä. Syys-lokakuun aikana lähetettiin kysely Joensuun seudun työvoimatoimiston työnhakijoille, joille on tehty työllistymisohjelma tammikuun 2006 ja elokuun 2007 välillä. Kyselyyn vastasi 460 henkilöä, joista selkeä enemmistö edusti työntekijäryhmää. Samoin enemmistöllä oli pohjakoulutuksena ammatillinen tutkinto ja vajaa puolet oli kyselyn tekoaikana työttömänä. Kyselyn pohjalta voidaan sanoa, että työntekijöiden keskuudessa muutosturva on koettu positiiviseksi ja tarpeelliseksi malliksi, jonka jatkokehittämistä toivotaan. Erityisesti työllistymisohjelmalisää pidetään kannustavana ja positiivisena mahdollisuutena esimerkiksi kouluttautua uudelleen. Kehitettävää sen sijaan löytyi vielä työllistymisohjelmissa. Irtisanomistilanteessa tyytyväisyys työnantajan toimintaan hajotti vastaajia, mutta erityisesti sosiaalipaketit lisäsivät tyytyväisyyttä samoin kuin joustavuus työllistymisvapaiden käyttömahdollisuuksissa. Vastaajien enemmistölle olikin työnantaja tarjonnut jonkinlaista sosiaalipakettia, mikä selittyy pääasiassa Perloksen irtisanomisten ajoittumisesta tarkasteluajankohtaan ja - paikkaan. Työllistymisvapaita oli käyttänyt noin puolet vastaajista ja heistä enemmistö alle 10 päivää. Vastaajat olivat pääasiassa tyytyväisiä työvoimatoimiston toimintaan ja ilmenneet ongelmat liittyivät erityisesti tiedonkulkuun ja annetun tiedon oikeellisuuteen. Kyselyn pohjalta voidaan todeta, että muutosturvatiedotusta tulee edelleen kehittää ja parantaa, työllistymisohjelmaa tulee muokata paremmin yksilölliset tilanteet huomioon ottavaksi, muutosturvan koulutusmahdollisuuksia on tarkistettava ja muutosturvaa kokonaisuutena laajennettava.

6 4 SAK Tutkimustieto 1 JOHDANTO Muutosturvan toimintamallista sovittiin vuosien tulopoliittisessa kokonaisratkaisussa. Se astui voimaan pitkällisten kolmikantaisten valmistelujen tuloksena 1. heinäkuuta Muutosturvan käyttöönotolla pyrittiin parantamaan työntekijöiden, työnantajien ja työvoimatoimistojen yhteistyötä niin, että irtisanottavien ja määräaikaisten työntekijöiden työllistyminen nopeutuisi 1. Käytännössä tämä tarkoittaa irtisanotuille palkallista vapaata uuden työn etsimiseen, työantajan tehostunutta tiedotusta, yhdessä henkilöstön kanssa tehtävää toimintasuunnitelmaa sekä työllistymisohjelmaa, joka laaditaan yhdessä työvoimatoimistojen kanssa. 2 Tässä selvityksessä kartoitetaan muutosturvan lainmukaisia ulottuvuuksia sekä havainnollistetaan muutosturvan nykytoimivuutta tapausesimerkin kautta. Näiden pohjalta esitetään lopuksi joitain muutosturvan kehitystarpeita. Selvityksessä käytetään tapausesimerkkinä Joensuun seutua, joka muistetaan valtakunnallisesti erityisesti Perloksen kevään 2006 massairtisanomisista sekä keväällä 2007 tapahtuneesta koko tuotannollisen toiminnan lopettamisesta. Nämä ja jotkut muut samoihin aikoihin tapahtuneet irtisanomiset synnyttivät laajan keskustelun suomalaisten työpaikkojen tulevaisuudesta, työmarkkinakentän uusista haasteista sekä alueellisesta työvoimapolitiikasta. Muutosturvalle nämä tapahtumat olivat eräänlainen tulikoe. Muutosturvaa voidaan pitää yhtenä suomalaisena esimerkkinä siitä, miten työntekijöiden asemaa pyritään globaalissa maailmassa edelleen turvaamaan. Samalla on kuitenkin todettava, että muutosturva on vasta uudenlaisen työpolitiikan päänavaus. Tulevaisuudessa on keskusteltava muutosturvan laajentamisen mahdollisuuksista ja suunnista niin, että työhyvinvointi ja ammattitaidon kehittäminen olisivat entistä enemmän luonnollinen osa jokaisen työntekijän arkea. Muutosturvan kehittäminen on nyttemmin kirjattu myös Matti Vanhasen toisen hallituksen hallitusohjelmaan ja työministeriö on asettanut työryhmän uudistamaan Suomen työmarkkinoiden sekä työelämän jouston ja turvan tasapainoa 3. Muun muassa näillä foorumeilla tarvitaan vahvaa tulevaisuuden näkemystä ja kokemuksiin perustuvaa tietoa muutosturvasta, jotta mallia voidaan edelleen kehittää. 1 Kela Työministeriö 2006a. 3 Työministeriö 2007a.

7 SAK Tutkimustieto Muutosturvan toimintamalli Muutosturvan toimintamalli tarkoittaa irtisanomisen tai määräaikaisen työsuhteen päättymisen johdosta työttömäksi jäävien työntekijöiden työllistämistä edistäviä toimia. Muutosturva vaikuttaa konkreettisesti ansio- ja peruspäivärahajärjestelmään lisäämällä rahallista panosta ja pyrkimällä näin parempaan kannustavuuteen sekä toisaalta vastikkeellisuuteen. Muutosturvaperusteisen korotetun etuuden maksaminen edellyttää, että irtisanottu laatii työllistämisohjelman tai toimii työllistymistä edistävästi, työllistämisohjelmansa mukaisesti. Näin korostetaan vastikkeellisuutta, mutta pyritään myös helpottamaan työttömäksi jääneen työntekijän taloudellista epävarmuustilannetta. 4 Hallituksen esityksessä (48/2005 vp.) korostetaan muutosturvan kohteena erityisesti pitkään työelämässä olleita, ilman omaa syytä irtisanottuja työntekijöitä. Lisäksi esityksessä todetaan, että työntekijän nopea uudelleentyöllistyminen edellyttää työnantajan, työntekijöiden ja työvoimaviranomaisten tehostunutta yhteistyötä. 5 Hallituksen esityksessä vuodelta 2005 on arvioitu muutosturvan taloudellisten vaikutusten olevan valtiolle vuosittain 49,4 miljoonaa euroa. Samanaikaisesti työttömyyspäivärahoihin tarvittavan valtionosuuden on arvioitu pienentyvän 17 miljoonalla eurolla. 6 Muutosturvan odotetaan esityksessä lisäävän työvoimaviranomaisten työpanosta 76 henkilötyövuodella, mikäli toimintamallin piirissä olisi vuositasolla työnhakijaa. Lisäksi hallituksen esityksessä esitetään perustettavaksi 26 uutta virkaa, joiden kustannukset olisivat 1,11 miljoonaa euroa. 7 Käytännössä työministeriö onkin tähän mennessä kouluttanut 26 suurimpiin työvoimatoimistoihin sijoitettavaa muutosturva-asiantuntijaa. Joensuun seudun työvoimatoimisto on perustanut myös oman muutosturvayksikön, jonka on tarkoitus toimia vuoden 2008 huhtikuun loppuun asti. 4 HE 48/2005 vp., HE 48/2005 vp., HE 48/2005 vp., HE 48/2005 vp., 18.

8 6 SAK Tutkimustieto 1.2 Tapaus Joensuun seutu Tässä tutkimuksessa tarkoitetaan Joensuun seudulla Joensuun seudun työvoimatoimiston aluetta. Käytännössä tämä tarkoittaa neljää kuntaa: Joensuu, Liperi, Kontiolahti ja Pyhäselkä (Kuva 1). Parhaillaan näistä kahdessa kunnassa (Joensuu ja Pyhäselkä) käydään keskustelua keskinäisistä kuntaliitoksista. Kuva 1 Joensuun seutu Lähde: Joensuun seudun seutuhallinto 2007 (muokattu). Tällä hetkellä Joensuu tekee kuntaliitosselvitystä työvoimatoimiston alueeseen kuulumattomien Polvijärven ja Enon kanssa. Joensuun seudun työvoimatoimiston alueeseen kuuluva Liperi on sen sijaan suunnannut yhteistyönsä Outokummun suuntaan. Kontiolahti miettii edelleen päätöstään, mutta sen ratkaisu tulee todennäköisesti olemaan liitosselvitykselle kielteinen. Joensuun seudulla käsitetään siis eri yhteyksissä hieman eri aluetta. Voidaan kuitenkin katsoa, että tutkimuksen kannalta valittu aluejako kuvaa hyvin juuri Joensuun seudun tilannetta näiden työvoimatoimiston piiriin kuuluvien kuntien muodostaessa luonnollisen työssäkäyntialueen. Selvityksen tekoajankohtana syyskuussa 2007 Joensuun seudun työvoimatoimiston alueella oli yhteensä 5120 työtöntä työnhakijaa. Joensuun seudun työttömyysprosentit olivat kunnittain samaan aikaan seuraavanlaiset: Joensuu 13,3 (3714 henkeä), Kontiolahti 9,3 (585 henkeä), Liperi 8,4 (448 henkeä), ja Pyhäselkä 10,1 (359 henkeä). 8 8 Pohjois-Karjalan TE-keskus 2007.

9 SAK Tutkimustieto 7 2 TUTKIMUSTEHTÄVÄ JA TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Selvityksessä perehdytään muutosturvan toimintamallin lain mukaiseen tulkintaan, käytännön toimivuuteen ja kehitystarpeisiin. Näihin ulottuvuuksiin pyritään löytämään vastauksia taustoituksen osalta erinäisistä virallislähteistä sekä artikkeleista. Muutosturvan säätämisen taustojen sekä nykyisen lain tulkinnan kautta selvitetään sitä, miten muutosturvan on tarkoitettu toimivan. Tämän rinnalla käsitellään kyselyllä saatuja tuloksia muutosturvan käytännön toimivuudesta ja lopulta esitetään näiden pohjalta kehitysehdotuksia. Selvityksen rakenne siis muodostuu niin, että muutosturvan jokaisen osan kohdalla käsitellään ensin lain mukainen tulkinta ja sen jälkeen kiinnitetään huomio käytännön toteutukseen, minkä pohjalta voidaan esittää erinäisiä huomioita ja kehitysehdotuksia. Muutosturvan käytännön toimivuutta selvitetään ensisijaisesti työllistymisohjelmien teon ja sisällön, työllistymisohjelmalisän sekä työllistymisvapaiden kautta. Lisäksi tutkitaan eri tahojen osallisuutta muutosturvaprosessiin. Aineiston keruu toteutettiin postikyselynä syys-lokakuussa 2007 (Liite 1). Kysely lähetettiin kaikille Joensuun seudun työvoimatoimiston työnhakijoille, joille on välillä tammikuu 2006 elokuu 2007 tehty muutosturvaan kuuluva työllistymisohjelma. Kyseessä on siis aikarajauksella otettu otos, jonka koko on Vastausten keruu tapahtui kahdessa erässä, niin että ensimmäisen kierroksen vastausprosentti oli 25,1 ja toisen 19,4 (Liite 2). Kaiken kaikkiaan kyselyyn vastasi mennessä 460 henkilöä vastausprosentin ollessa 44,7. Vastanneiden sukupuolijakauma oli hyvin tasainen niin että naisia oli 0,6 prosenttia enemmän kuin miehiä. Lähes puolet vastaajista oli 40-vuotiaita tai sen alle (Liite 3 ja Kuvio 1). Kuvio 1 Vastanneiden ikäjakauma Vastaajien ikäjakauma Ikä vuosia

10 8 SAK Tutkimustieto Vastaajien enemmistö, 56 prosenttia, oli Joensuusta ja noin 5 prosenttia ei enää asunut missään Joensuun seudun työvoimatoimiston alueeseen kuuluvassa kunnassa. Hieman yli puolet vastaajista oli naimisissa ja hieman vajaalla puolella oli ammatillinen tutkinto (Liite 3 ja Kuvio 2). Kuvio 2 Vastaajien koulutustausta Koulutustausta Percent Ei ammatillista koulutusta Ammatillinen tutkinto Ammattikorkeakoulututkinto Yliopisto- tai Ammattikurssi (väh. 4 vkoa) Opistotason tutkinto korkeakoulututkinto Vastaajien työhistoriat painottuivat alle 29 vuoteen, niin että noin 77 prosentilla vastaajista oli takanaan 29 vuoden tai alle 29 vuoden historia. Yli 600 hengen yrityksessä oli viimeksi työskennellyt noin 45 prosenttia vastaajista. Reilulla enemmistöllä, vajaalla 90 prosentilla oli takanaan toistaiseksi voimassa ollut työsuhde. Alle kahdeksan vuotta viimeisimmälle työnantajalle oli työskennellyt noin 58 prosenttia vastaajista. Henkilöstöryhmittäin jaoteltuna selkeän vastaajien enemmistön muodostivat työntekijät (Liite 3 ja Kuvio 3).

11 SAK Tutkimustieto 9 Kuvio 3 Vastaajat henkilöstöryhmittäin 18,5 % Henkilöstöryhmä 5,4 % 0,9 % 1,1 % Työn Alem Ylem En o Miss 74,1 Työntekijä Alempi toimihenkilö Ylempi toimihenkilö En osaa sanoa Missing Vastanneista 42 prosenttia oli kyselyn tekoaikana edelleen työttömänä ja 30 prosenttia töissä. Koulutuksessa oli myös huomattava osuus vastanneista. (Liite 3 ja Kuvio 4) Kuvio 4 Vastaajien työmarkkina-asema Työmarkkina-asema 25,0 % 3,5 %1,7 % Työtön Töissä Koulutuksessa Muu Missing 41,1 % Työtön Töissä Koulutuksessa Muu Missing 28,7 % Kysymykseen: Kuulutteko ammattiliittoon, vastasi 92 prosenttia kyllä ja 7 prosenttia ei. Tässä yhteydessä yhdeksän henkilöä ilmoitti suoraan kuuluvansa vain työttömyyskassaan. Yli 40 prosenttia vastaajista kuului Kemian liittoon ja kymmenisen prosenttia kuului toimihenkilöunioniin. Ilmoitetuista neljästäkymmenestä liitosta neljä oli kuitenkin tosiasiassa työttömyyskasso-

12 10 SAK Tutkimustieto ja. Näin ollen näiden tietojen pohjalta voidaan sanoa, että vastaajista 6 prosenttia (n=26) kuului vain työttömyyskassaan. Tällä tarkastuksella ammattiliittoon kuulumisprosentiksi muodostui 88 ja niiden osuudeksi, jotka luulevat kuuluvansa liittoon, mutta kuuluvat itse asiassa vain kassaan 4 prosenttia. (Liite 4) 3 MUUTOSTURVAN TOIMINTAMALLI LAISSA JA KÄYTÄNNÖSSÄ Muutosturvan toimintamallista sovittiin syksyllä 2004 käydyissä neuvotellussa ja se kirjattiin tulopoliittiseen kokonaisratkaisuun vuosille Muutosturva tuli kuitenkin pysyväisesti voimaan heinäkuussa 2005 pohjanaan hallituksen esitys Eduskunnalle työllistymisen ja muutosturvan toimintamalliin liittyväksi lainsäädännöksi. Käytännössä muutosturvan tuleminen voimaan kesällä 2005 tarkoitti kuuden lain muuttamista. Nämä lait olivat: työsopimuslaki ( /55), laki yhteistoiminnasta yrityksissä ( /334), laki julkisesta työvoimapalvelusta ( /1295), työttömyysturvalaki ( /1290), laki työttömyysetuuksien rahoituksesta ( /555) ja sairausvakuutuslaki ( /1224). Muutosturvasta päätettiin säätää työehtosopimusten sijasta lailla, koska työehtosopimusten määräykset olisivat jättäneet toimintamallin ulkopuolelle osan työnantajista ja työntekijöistä 9. Lisäksi työttömyysturvasta, joka on perustuslaissa säädetty perusoikeus, ja siihen liittyvästä julkisesta työvoimapalvelusta on perustuslain mukaan aina säädettävä lailla (PL 19.2 ). Hallituksen esityksen mukaan työllistymisen ja muutosturvan toimintamalli on säädetty pitkittyvän työttömyyden ehkäisemiseksi. Esityksessä huomautetaan, että syrjäytyminen työmarkkinoilta ei ole vain kouluttamattomien ja ammattitaidottomien työntekijöiden ongelma. Pitkittynyt työttömyys voi syrjäyttää myös pitkän työhistorian omaavan ja ammattitaitoisen työntekijän työmarkkinoilta. 10 Hallituksen esityksessä myös todetaan, että entinen työttömyysturvalain mukainen etuusjärjestelmä ei ole onnistunut vastaamaan työelämän haasteisiin. Se ei ole merkittävästi edistänyt nopeaa työllistymistä tai työllistämistoimiin hakeutumista. 11 Työllistymisen ja muutosturvan toimintamalli on siis työvoimapolitiikan uusi keino puuttua työttömyyteen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. 12 Toimintamalli pitää sisällään: palkallisen vapaan irtisanomisaikana työllistymistä edistäviin toimiin, työllistymisohjelman teon, työllistymisohjelmalisän, työnantajan laajennetun ilmoitus- ja neuvotteluvelvollisuuden sekä työvoimatoimiston tehostetut palvelut. Näiden etujen piiriin kuuluakseen 9 HE 48/2005 vp, HE 48/2005 vp., HE 48/2005 vp., HE 48/2005 vp., 4.

13 SAK Tutkimustieto 11 työnhakijan tulee pyytää työllistymisohjelman tekoa viimeistään 30 päivän kuluessa työsuhteen päättymisestä. Lisäksi hänen tulee hakea aktiivisesti työtä sekä vastaanottaa tarjottua työtä ja koulutusta. Työllistymisohjelman noudattamisvelvollisuus alkaa viiden kuukauden päästä sen teosta. 13 Alla olevasta kuviosta (Kuvio 5) näkyy muutosturvaprosessi taloudellisista tai tuotannollisista syistä irtisanottujen kohdalla. Kuvio 5 Muutosturva Neuvottelut: taloudellinen tai tuotannollinen syy Toimintasuunnitelma tai toimintaperiaatteet Yhteydet työvoimatoimistoon Ilmoitus työvoimatoimistoon Työsuhde päättyy Työntekijän työsuhde IS-aika Työllistymis-vapaa mm. työnhakua ja koulutusta (5-20 pv) Työllistymisohjelmalisä ( pv) Ansiosidonnainen työttömyyspäiväraha MAHD. UUSI TYÖ Lähde: SAK 2006, 3. työntekijän oikeus henkilökohtaiseen työllistymisohjelmaan organisoi julkinen työvoimapalvelu Seuraavissa luvuissa käydään yksityiskohtaisemmin läpi mitä muutosturvan voimaantulo käytännössä lain tasolla tarkoittaa ja miten se on käytännössä kyselyaineiston perusteella toiminut. 3.1 Muutosturva turvaa muutokseen Muutosturva sai kyselyyn vastanneilta varsin vankan tuen. Vastaajista 80 prosenttia näki muutosturvan tarpeelliseksi ja 15 prosenttia piti sitä jossain määrin tarpeellisena. Vain 2 prosenttia ei pitänyt muutosturvaa ollenkaan tarpeellisena. (Liite 5). Osa vastaajista kommentoi uudelleen työllistymisen nopeutta, vaikka sitä ei varsinaisesti kyselyssä kysyttykään. Uudelleentyöllistyminen oli ollut osalla vastaajista hyvinkin nopeaa myös ilman muutosturvaa. Itse en ennättänyt asiaan paljon perehtyä, koska työllistyin reilun kuukauden kuluttua töiden loppumisesta. 13 Työministeriö 2006a.

14 12 SAK Tutkimustieto Toisilla muutosturvalla oli ollut selkeä osa nopeassa uudelleentyöllistymisessä. Muutosturva on erinomainen keino uudelleentyöllistyä. Kohdallani se toimi erittäin hyvin, oltuani työttömänä 1 ½ kk pääsin töihin ja nyt minulla on vakituinen paikka. Vastanneista 40 prosenttia oli työttömänä, 30 prosenttia töissä ja neljännes koulutuksessa 14. Sukupuolittain tarkasteltuna voidaan sanoa, että sekä työttömänä että koulutuksessa oli varsin tasaisesti sekä miehiä että naisia. Sen sijaan työllisissä ero oli selkeämpi niin, että 64 prosenttia oli miehiä ja 36 prosenttia naisia. Iän vaikutus työmarkkina-asemaan näkyy tarkastelussa myös jossain määrin, niin että työttömyys lisääntyy iän kasvun myötä ja työllisyys sekä koulutuksessa oleminen vähenevät. (Liite 5 ja Kuvio 6) Kuvio 6 Työmarkkina-asema iän mukaan Työmarkkina-asema iän mukaan Ikä tai alle tai yli 40 % 20 0 Työtön Töissä Koulutuksessa Muu Työmarkkina-asema Tarkemmin katsottuna työttömissä oli eniten 50-vuotiaita tai yli 50-vuotiaita naisia ja vähiten alle 32-vuotiaita tai 32-vuotiaita miehiä. Töissä olevista 18 prosenttia oli vuotiaita miehiä ja 5 prosenttia alle 32-vuotiaita tai 32- vuotiaita naisia. Koulutuksessa tilanne jakautui varsin tasaisesti kaikkien ikäluokkien ja sukupuolten välillä lukuun ottamatta 50-vuotiaita tai yli 50- vuotiaita naisia, joiden osuus koulutuksessa oli vain 4 prosenttia. (Liite 5) 14 4 prosenttia jossain muualla esim. äitiys- tai sairaslomalla, eläkkeellä, sivutoimisena opiskelijana

15 SAK Tutkimustieto Työntekijän työllistymisohjelma ja työllistymisohjelmalisä Muutosturvalla tarkoitetaan toimintamallia, jolla pyritään uudelleentyöllistämään irtisanottu tai työttömyysuhan alainen työntekijä mahdollisimman nopeasti. Muutosturva pitää sisällään yksilöllisen suunnitelman (työllistymisohjelma), kyseisen lain mukaiset palvelut ja toimenpiteet, joista on työllistymisohjelmassa sovittu sekä muita työnhakijan ammatillisia valmiuksia kehittäviä palveluita ja toimenpiteitä. (JTPL 5 a:1.) Oikeus työllistymisohjelmaan on kaikilla työnhakijoilla, joilla on takanaan vähintään kolmen vuoden työhistoria ja joka on irtisanottu taloudellisilla tai tuotannollisilla perusteilla. Myös työntekijällä, joka on ollut saman työnantajan palveluksessa määräaikaisessa työsuhteessa vähintään kolme vuotta tai erillisissä määräaikaisissa työsuhteissa viimeisen 42 kuukauden aikana vähintään 36 kuukautta, on oikeus työllistymisohjelmaan. (JTPL 5 a: 2.1.) Työvoimatoimisto tekee työllistymisohjelman, jossa pitää olla selvitettynä työnhakijan edellytykset ja tavoitteet sekä työllistymis- ja koulutusmahdollisuudet, yhdessä työnhakijan kanssa. (JTPL 5 a: 3 ja 4.) Työnhakijalle, jolle on tehty työllistymisohjelma, maksetaan työllistymisohjelmalisää, mikäli hän täyttää työttömyysturvalain (1290/2002) 6 luvun 3 a :n määritellyt edellytykset: 1) on menettänyt työnsä työsopimuslain 7 luvun 3, 4, 7 tai 8 :ssä tarkoitetuista taloudellisista tai tuotannollisista syistä, vastaavista syistä merimieslain mukaan tai julkisen yhteisön toiminnasta johtuvista vastaavista syistä ja joka on ennen irtisanomisajan päättymistä hankkinut 11 :n 1 momentissa tarkoitettua työssäoloaikaa vähintään kolme vuotta; tai 2) on työsuhteen päättyessä ollut määräaikaisessa työsuhteessa keskeytyksittä vähintään kolme vuotta tai on ollut samaan työnantajaan määräaikaisissa työsuhteissa yhteensä vähintään 36 kuukautta viimeksi kuluneen 42 kuukauden aikana; ja lisäksi 3) on ennen työn menettämistä ollut vakuutettuna 5 luvun 2 :n edellyttämällä tavalla 15 ; ja 4) on täyttänyt 5 luvun 3 :n mukaisen työssäoloehdon. 16 (TTL 6:3a.) Työllistymisohjelmalisää maksetaan enintään yhteensä 185 päivältä (TTL 6:3a.3 ). 15 Ansiopäivärahaan on oikeus palkansaajakassan jäsenellä (vakuutettu), joka on ollut vakuutettuna vähintään 10 edellistä kuukautta ja vakuutettuna ollessaan on täyttänyt työssäoloehdon (Työttömyysturvalaki 5:2.1 ). 16 Palkansaajan työssäoloehto täyttyy, kun henkilö on 28 lähinnä edellisen kuukauden aikana (tarkastelujakso) ollut 43 kalenteriviikkoa 4 :ssä tarkoitetussa työssä. (Työttömyysturvalaki 5:3.1 ).

16 14 SAK Tutkimustieto Käytännössä työllistymisohjelmalisä muodostuu seuraavasti: Kuvio 7 Työllistymisohjelmalisän vaikutukset Lähde: SAK 2006, 12. Kuviosta voidaan huomata, että työllistymisohjelmalisä todella on merkittävä korotus normaaliin ansiosidonnaiseen päivärahaan. Bruttopalkan ollessa 1000 euroa perusansiosidonnainen päiväraha oli vuonna ,84 euroa/päivä. Tässä palkkaluokassa työllistymisohjelmalisän sisältämä päiväraha on 36,98 euroa/päivä eli 795 euroa/kuukausi. Näin ollen työllistymisohjelmalisä tarkoittaa työnhakijalle 89 euroa/kuukausi lisää rahaa. Lisän merkitys tulee kuitenkin esiin selvemmin vasta hieman suuremmissa palkkaluokissa. Bruttopalkan ollessa 2000 eroa erotus normaalin ansiosidonnaisen päivärahan ja työllistymisohjelmalisällisen päivärahan välillä on 279 euroa. Korvaustaso bruttopalkasta on 2500 euron jälkeen varsin tasaisesti noin 15 prosenttiyksikköä. Normaalin korvaustason ollessa korkeampi alemmissa palkkaluokissa, on muutosturvan rahallinen vaikutus prosentuaalisesti pienintä juuri näissä luokissa ennen keskiansiotasoa. Korvaustaso korottuu 15 prosenttiyksiköllä 3000 euron bruttopalkassa ja kasvaa siitä hieman niin, että 6000 euron bruttopalkan korvaustason kasvu on 15,8 prosenttiyksikköä. Mikäli lisää maksetaan 2400 euroa/kuukausi ansainneelle enimmäisajalta eli 185 päivältä, saa muutosturvalainen ansiosidonnaisen päivärahan päälle työllistymisohjelmalisää yhteensä 3 024, 75 euroa Työllistymisohjelman tekeminen Kysely lähetettiin vain niille Joensuun seudun työvoimatoimiston asiakkaille, joille oli määritellyllä aikavälillä tehty työllistymisohjelma. Valtaosa, 89 prosenttia, vastanneista vastasikin myönteisesti kysymykseen: oletteko työvoimaviranomaisten kanssa tehneet työllistymisohjelman. Noin neljä prosenttia koki kuitenkin erinäisistä syistä, että näin ei ole tapahtunut. Kysymykseen jätti vastaamatta 7 prosenttia, joko sillä perusteella, että he eivät kokeneet kuuluneensa muutosturvan piiriin tai eivät osanneet sanoa

17 SAK Tutkimustieto 15 onko ohjelmaa tehty. Voidaankin kysyä, onko ongelma ollut kysymyksenasettelussa, työvoimahallinnon termistön monimutkaisuudessa vaiko muutosturvaprosessin vaikeasta hahmottuvuudesta, näiden vastaamatta jättäneiden tai ei vastanneiden osalta 17. Valtaosalle, niistä joille ohjelma oli tehty, se oli tehty 1-15 päivän kuluessa ilmoittautumisesta työvoimatoimistoon (78 %) ja kaiken kaikkiaan 90 prosentille kuukauden kuluessa. Työvoimatoimisto on siis pystynyt nopeaan reagointiin ajoittaisista suurista työnhakijapiikeistä huolimatta. (Liite 6 ja Kuvio 8) Kuvio 8 Työllistymisohjelman tekonopeus Kuinka pian työllistymisohjelma tehtiin % päivän kuluessa päivän kuluessa 1-3 kuukauden kuluessa 4-6 kuukauden kuluessa 7 kuukauden kuluessa Ohjelman nopeaa tekoprosessia kuitenkin myös kritisoitiin joissain vastauksissa siitä näkökulmasta, että etenkin yllättävissä irtisanomisissa olisi hyvä saada hieman enemmän sulatteluaikaa, jotta ajatukset ehtisivät jäsentyä enemmän. Työllistymissuunnitelman tekeminen vaikeaa, jos ei tiedä itsekään mitä haluaa tehdä tulevaisuudessa. Työvoimatoimistolta ei tullut yhtään ajatusta tai ideaa. Itse piti keksiä kaikki ja lopuksi työvoimatoimisto tyrmäsi kaikki omatkin ideat. Olisin kaivannut enemmän oikeita tekoja. Lopulta hakeuduin omatoimisesti työvoimapol. koulutukseen jonka työvoimatoimiston virkailija oli joka kerta tyrmännyt. Koulutus oli kuulemma liian raskas naisille. Minua ei uskottu vaikka olin itse kysynyt pääkouluttajalta sopiiko työ naisille. Kouluttajan mukaan se sopi ja hän oli itsekin nainen. Tässä kohtaa yksilölliset erot ovat kuitenkin suuria, joten voidaan vain todeta, että työllistymisohjelmien teossa on tulevaisuudessa erityisen tärkeää 17 Tiedossa on myös yksittäisiä tapauksia, joissa kysely on mennyt väärälle henkilölle ja näin ollen vastaus työllistymisohjelmaa ei ole tehty on totuudenmukainen.

18 16 SAK Tutkimustieto henkilökohtaiset omi- pystyä herkästi huomioimaan muutosturvalaisten 18 naisuudet ja tilanteet Työllistymisohjelman sisältö Yleisin vastaus kysymykseen: sisälsikö työllistymisohjelma työllistymisenne kannalta olennaisia seikkoja, oli jossain määrin (37 %). Reilu kolmannes vastaajista piti työllistymisohjelman sisältämiä seikkoja joko paljon tai melko paljon olennaisina työllistymisen kannalta ja noin neljännes piti ohjelman sisältöä melko vähän tai ei lainkaan oleellisena. Johtopäätöksenä voidaan siis sanoa, että noin 70 prosenttia vastaajista piti työllistymisohjelman sisältöä ainakin jossain määrin oikeanlaisena. (Liite 6 ja Kuvio 9) Kuvio 9 Työllistymisohjelman sisältö Sisälsikö ohjelma työllistymisen kannalta olennaisia seikkoja % Kyllä paljon Melko paljon Jossain määrin Melko vähän Ei lainkaan En osaa sanoa Työllistymisohjelman sisältöön liittyvä kritiikki kohdistui lähinnä sen kaavamaisuuteen sekä annetun tiedon ristiriitaisuuteen. Työkokemuksen ja koulutustaustan kaavamaista listaamista pidettiin osassa vastauksista turhan hallitsevana ja tilalle toivottiin enemmän tulevaisuuden työ- ja koulutusmahdollisuuksien läpikäymistä sekä vahvuuksien hahmottelemista. Tässä kohtaa esiin nousi yksilöiden hyvin erilaiset kokemukset työvoimatoimiston toiminnasta, mikä herättää kysymyksen toiminnan tasaisuudesta. Eli kuinka paljon työllistymisohjelmien teko vaihtelee muutosturvalaisten lähtökohtien erilaisuuden vuoksi ja kuinka paljon kyse on työvoimavirkailijoiden välisistä toimintaeroista? 18 Jatkossa muutosturvan piiriin kuuluneista henkilöistä käytetään nimitystä muutosturvalainen termin noustua esiin useissa vastauksissa.

19 SAK Tutkimustieto 17 Työllistymisohjelmaa koskien: - Työllistymisohjelmaa laatiessa muutosturva-asiantuntijan (+työvoimaviranomaisen) arvio ohjelman realistisuudesta -> onko mahdollisuus toteutua & oma arviointi. - Tiheämmät kontrollit/kartoitus tavoitteiden toteutumisesta (myönteisellä tavalla). -> Työllistymisohjelmasta ei saa kuitenkaan tulla peikko, vaan myönteinen ja kannustava. Kuten useissa muissakin kohdissa väärän ja ristiriitaisen tiedon ongelma nousi esiin myös tässä kysymyksessä. Tähän huomioon on suhtauduttava erityisen vakavasti, sillä tiedon yhdenmukaisuus ja helppo saatavuus ovat olennainen osa muutoin epävarman tilanteen hallintaa. Työllistymissuunnitelma on hyvä asia jos se sitoo molempia tahoja, ettei sitä tehdä vain sillä perusteella, jotta on näyttää, että työnhakijalle on jonkinlainen raapustettu välittämättä siitä onko sen mukaisia suunnitelmia mitenkään mahdollista edes toteuttaa (lain puitteissa). Turhat lupaukset ärsyttävät. Ongelmia ja epäselvyyksiä oli ollut erityisesti koulutukseen liittyen. Minun kohdalla muutosturvakoulutukseen haku oli täysi FIASKO. Olin kiinnostunut Amk-opiskelusta, käskettiin hakea ja opiskella kokeisiin sitten lopulta tulikin tieto että et pääsekään kouluun muutosturvan kautta koska minulla oli 2-vuoden tutkintokoulutus (Minun opiskellessa 3-vuotista ei edes ollut) ja työkokemuksella ei mitään merkitystä (20 v). Omilla rahoilla olisin kelvannut opiskelemaan, onko oikein? HUH HUH. Kuinka muutosturvan kautta kynnys opiskelemaan on korkeampi? (Erittäin hyvä kysymys, eikö) Yksittäisiä koulutuspaikkoja pitäisi ostaa. Pitäisi huomioida yksilön työllistymiseen koulutuksen tarve esim. aiempi insinöörin tutkinto + muutosturvakoulutuksena tradenomin koulutus = paremmat työllistymismahdollisuudet kuin ilman tutkintoa (tradenomin). Tiedän useita, jotka tunsivat itsensä huijatuksi, kun saivat opiskelupaikkoja amk:sta, mutta sitten ilmoitettiin, ettei yksittäisiä koulutuspaikkoja ostetakaan. Kiitokset työllistymisohjelmien sisältöä kohtaan kohdistuivat lähinnä sen kokoavaan ominaisuuteen. Positiivisena nähtiin mahdollisuus kartoittaa oma tilanne kokonaisuutena yhdessä työvoimaviranomaisen kanssa. Työllistymisohjelman sisältö oli syntynyt vastaajien keskuudessa lähinnä joko yhteistyössä työvoimaviranomaisten kanssa tai omien ennakkosuunnitelmien/ -ajatusten pohjalta. Vain 3 prosenttia vastaajista sanoi ohjelman syntyneen työvoimaviranomaisten esitysten mukaan. Tältä osin työllistymisohjelmien tekoprosessit ovat siis noudattaneet hyvin lain tarkoitusta. (Liite 6)

20 18 SAK Tutkimustieto Työllistymisohjelman merkitys Työllistymisohjelman vaikuttavuudessa uudelleentyöllistymiseen näyttäisi näiden vastausten perusteella olevan vielä paljon tekemistä. Yli 50 prosenttia vastaajista nimittäin vastasi melko vähän tai ei lainkaan kysymykseen: edistikö työllistymisohjelma uudelleen työllistymistänne. Ei lainkaan vastausten suurta määrää (38,3 %) ei voida kuitenkaan tässä sivuttaa, vaikka en osaa sanoa vastausten määrää (25 %) voidaankin pitää merkkinä siitä, että vastaajien on ollut vaikea tosiasiallisesti hahmottaa työllistymisohjelman merkitystä omassa tilanteessaan. (Liite 6 ja Kuvio 10) Kuvio 10 Edistikö työllistymisohjelma työllistymistä Edistikö työllistymisohjelma työllistymistä % Kyllä paljon Melko paljon Jossain määrin Melko vähän Ei lainkaan En osaa sanoa Ei lainkaan vastaukset voivat myös kertoa ohjelman jossain määrin kaavamaisesta luonteesta, jolla ei näin ollen nähdä merkitystä itse työllistymiseen. Voidaankin kysyä, onko ohjelman teko vielä liian kaavamaista ja voitaisiinko sitä kehittää entistä enemmän muutosturvalaisten erilaiset lähtökohdat huomioivaksi ja tilannesidonnaiseksi? Epäilemättä koulutus- ja työhistoriatietojen kokoaminen luo pohjaa työnhakuun, mutta tehokas sekä mielekäs uudelleentyöllistyminen edellyttää myös henkilökohtaisten kiinnostusten ja vahvuuksien ymmärtämistä. Kysyttäessä: Pidättekö työllistymisohjelmaa tarpeellisena, lähes 90 prosenttia vastaajista piti ohjelmaa vähintään jossain määrin tarpeellisena, niin että 53 prosenttia vastasi kysymykseen kyllä ja 36 prosenttia jossain määrin. (Liite 6) Erityisen hyvänä pidettiin mahdollisuutta siirtää omat ajatukset paperille, jonka pohjalta toimintaa voi paremmin suunnitella. Työllistymisohjelman positiiviseksi puoleksi mainittiin myös siitä riippuvaisen työllistymisohjelmalisän saaminen, mikä on mahdollistanut monen vastaajan opiske-

21 SAK Tutkimustieto 19 lun. Vastauksissa kuitenkin todettiin myös, että ohjelmahan ei itsessään tuo kenellekään työtä, vaan sen lisäksi tarvitaan eriasteista oma-aloitteisuutta. Vastaajat eivät siis koe, että työllistymisohjelma olisi sinällään edistänyt heidän uudelleentyöllistymistä, mutta pitävät samalla työllistymisohjelmaa tärkeänä keinona hahmottaa omaa tilannettaan sekä saada tukea ja apua työnhakuun. Lisäksi työllistymisohjelman asema työllistymisohjelmalisän saamisen edellytyksenä näyttäisi lisäävän ihmisten tahtoa tehdä ohjelma Työllistymisohjelmalisän kannustavuus Vastaajista noin puolet, 48 prosenttia oli saanut työllistymisohjelmalisää. Näistä vastaajista 29 prosenttia vastasi jossain määrin kysymykseen: pidittekö lisää työllistymiseen kannustavana. Kyllä paljon ja melko paljon vastausten osuus oli yhteensä 44 prosenttia. Melko vähän tai ei lainkaan kannustavaksi lisän koki 21 prosenttia lisää saaneista. (Liite 7 ja Kuvio 11) Lisää pidettiin siis yleisesti varsin kannustavana. Se kuinka kannustavaksi vastaajat lisän ovat kokeneet, on osittain liitoksissa myös vastaajien henkilökohtaisiin ominaisuuksiin ja ajattelutapaan, joten vastausvaihtoehtojen: kyllä paljon, melko paljon ja jossain määrin, välisiä eroja ei ole tarkoituksenmukaista tässä korostaa. Kuvio 11 Työllistymisohjelmalisän kannustavuus Pitikö lisää kannustavana % 10 0 Kyllä paljon Melko paljon Jossain määrin Melko vähän Ei lainkaan En osaa sanoa Kysymykseen Motivoiko lisä kouluttautumaan vastasi 18 prosenttia lisää saaneista melko vähän tai ei lainkaan. Paljon tai melko paljon kouluttautumiseen kannustavaksi lisän koki 49 prosenttia ja jossain määrin kannustavaksi 29 prosenttia. Vastausten jakauma on siis selvästi yläpainotteinen. (Liite 7 ja Kuvio 12)

22 20 SAK Tutkimustieto Kuvio 12 Työllistymisohjelmalisän motivoivuus kouluttautumaan Motivoiko lisä kouluttautumaan % Kyllä paljon Melko paljon Jossain määrin Melko vähän Ei lainkaan En osaa sanoa Muutosturva on hyvä mahdollisuus kouluttautua aikuisiällä. Suurperheelliselle periaatteessa ainoa järkevä vaihtoehto. Pääsin muutosturvan avulla YTP-koulutukseen (ylioppilastutkinnot päätökseen) ja saan pian (> 6 kk) maisterin paperit! On hienoa, että on tällainen mahdollisuus! Meitä on 6 muutosturvalaista "ylimääräisinä" tällä kurssilla, muita työvoimatoimiston valitsemia on 20 henkilöä. Jatkossa meillä on hyvät mahdollisuudet työllistyä, koska meillä on sekä työkokemusta että tuore tutkinto. Mahtava muutosturva! (Voi suuntautua elämässä ihan uudelleen vielä tässä iässä!) Samalla kun työllistymisohjelmalisää pidettiin kouluttautumiseen kannustavana, koettiin prosessi hankalaksi ja epäselväksi. Jopa niin, että väärä tieto oli aiheuttanut useammalle ihmiselle todella hankalia tilanteita, joissa vaakalaudalla on ollut koko kouluttautumisen mahdollisuus. Työelämästä opiskelemaan siirtyville pitäisi turvata talous nykyistä paremmin. Minulla on sellainen tilanne, että en pääse tod. näk. ansiosidonnaiselle päivärahalle, koska minun opiskelupaikkani on hommattu ennen irtisanomista. Keväällä minulle lupailtiin työvoimapoliittista koulutuspaikkaa AMK:hon, mutta nyt syksyllä selvisi, että Joensuussa en pääse siihen. Syynä yo tutkinto, kun koulutukseen olisi pitänyt olla pohjakoulutuksena ammatillinen koulutus. Nyt pitäisi sitten jatkaa opiskelua mahdollisesti pelkällä opintotuella tai sitten erota koulusta. Muutosturva on hyvä ja tarpeellinen, mutta enemmän olisi korostettava opiskelua suunnitteleville muutosturvan saamisen ehtoja. Nyt moni jäi siihen uskoon, että kunhan saa opiskelupaikan, on oikeutettu

23 SAK Tutkimustieto 21 muutosturvaan (korkeampaan päivärahaan siis), mutta yllätyksenä tulikin se, että vaikka oli hakenut omatoimisesti varmasti työllistävään koulutukseen, ei automaattisesti saanutkaan lisää. Pitää olla työvoimapoliittinen koulutus, jota ei välttämättä ole kaikille halukkaille, eikä yksittäistä paikkaa saa helposti. Voidaan sanoa, että vain alle viidennes työllistymisohjelmalisää saaneista ei nähnyt sillä merkittävää kannustinvaikutusta työllistymiseen tai kouluttautumiseen. Vastauksissa kiiteltiin lisää erityisesti irtisanomisen aiheuttaman epävarmuuden lieventäjänä, mutta samalla joissain vastauksissa lisän saantiaikaa pidettiin liian lyhyenä. Työllistymisohjelmalisä loppui kesäkuussa Tällöin tuloni putosivat kolmanneksella, mikä on paljon! Lisää voitaisiin maksaa niin kauan kuin työllistymisohjelman mukainen toiminta (tässä tapauksessa koulutus) kestää. 3.3 Oikeus palkalliseen työllistymisvapaaseen Työntekijälle säädettiin muutosturvan osana oikeus täyteen palkkaan silloin, kun hän osallistuu työllistymisohjelman laatimiseen tai sen mukaiseen työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen, harjoitteluun sekä työssäoppimiseen. Lisäksi työntekijällä on oikeus hakea työajalla töitä oma- tai viranomaisaloitteisesti ja osallistua työhaastatteluun tai uudelleensijoitusvalmennukseen. (TSL 7:12.1.) Työllistymisvapaan aikainen palkka määräytyy joko työsopimuslain 2:11 :n mukaisen sairausajan palkan 19 tai työnantajaa sitovan työehtosopimuksen mukaan 20. Oma-aloitteisena työnhakuna pidetään hallituksen esityksessä esimerkiksi työvoimatoimistossa tapahtuvaa työvoimahallinnon internetsivujen selailua työnetsintätarkoituksissa. Viranomaisaloitteinen työnhaku sen sijaan perustuu esityksen mukaan työvoimatoimiston osallisuuteen esimerkiksi työhaastattelun järjestämisessä. 21 Irtisanomisajan pituus määrittelee työllistymisvapaan pituuden seuraavasti: 1) enintään yhteensä viisi työpäivää, jos irtisanomisaika on enintään yksi kuukausi; 2) enintään yhteensä 10 työpäivää, jos irtisanomisaika on yhtä kuukautta pidempi mutta enintään neljä kuukautta; 3) enintään yhteensä 20 työpäivää, jos irtisanomisaika on yli neljä kuukautta. (TSL 7:12.) 19 Jos työsuhde on jatkunut vähintään kuukauden, työntekijällä on oikeus saada esteen ajalta täysi palkkansa sairastumispäivää seuranneen yhdeksännen arkipäivän loppuun, enintään kuitenkin siihen saakka, kun hänen oikeutensa sairausvakuutuslain (364/1963) mukaiseen päivärahaan alkaa. Alle kuukauden jatkuneissa työsuhteissa työntekijällä on vastaavasti oikeus saada 50 prosenttia palkastaan. (TSL 2:11.1.) 20 HE 48/2005 vp., HE 48/2005 vp., 21.

24 22 SAK Tutkimustieto Työnantajalle ei kuitenkaan saa koitua kohtuutonta haittaa työntekijän työllistymisvapaan käytöstä, joten työntekijän tulee ilmoittaa työllistymisvapaan käytöstä sekä sen perusteista työnantajalle etukäteen (TSL 7:12.3 ). Hallituksen esityksessä todetaan, että työnantajalle merkittävää haittaa voivat aiheuttaa tilanteet joissa useampi työntekijä käyttää vapaata yhtäaikaisesti tai vapaasta ilmoitetaan hyvin lähellä alkamisajankohtaa. Haitan merkittävyyttä arvioitaessa tulee ottaa huomioon myös yrityksen koko. 22 Työelämäja tasa-arvovaliokunta on mietinnössään (6/2005 vp.) huomauttanut vielä, että projektiluonteisissa töissä työllistymisvapaan käyttö voi aiheuttaa erityisiä ongelmia, mikäli työvoimaa on juuri työtehtävien mukaisesti eikä ulkopuolisen työvoiman käyttö vapaiden aikana ole mahdollista. 23 Lisäksi pyydettäessä työntekijän tulee esittää luotettava selvitys työllistymisvapaan perusteista. (TSL 7:12.3.) Työllistymisvapaiden käyttö Vastaajista yli puolet, 56 prosenttia, oli käyttänyt työllistymisvapaita. Vapaiden käyttämättömyyden yleisimmiksi syiksi nousivat vastauksissa tietämättömyys vapaiden käyttömahdollisuudesta, uuden työn nopea löytyminen sekä se, että irtisanomisajalla ei ollut työvelvoitetta. Toisaalta oli myös tapauksia, joissa työnantaja ei sallinut vapaiden käyttöä tai ne estyivät työkiireiden vuoksi. Suurin osa vapaita käyttäneistä (81 %) oli käyttänyt niitä alle 11 päivää. (Liite 8 ja Kuvio 13) Kuvio 13 Kuinka paljon vapaita käytettiin Kuinka paljon käytti vapaita % päivää 6-10 päivää päivää päivää Vapaita ei vastaajien keskuudessa oltu käytetty laajasti työsopimuslaissa luetelluin eri perustein, vaan selvästi yleisin vapaiden käyttötapa oli omaaloitteinen työnhaku (Liite 8 ja Kuvio 14). 22 HE 48/2005 vp., TyVM 6/2005 vp., 7.

25 SAK Tutkimustieto 23 Kuvio 14 Työllistymisvapaiden käyttö Työllistymisvapaiden käyttö ,5 % ,7 33, ,8 1,6 1,6 1 4,7 4,3 Työllistymisohjelman laatiminen Harjoittelu Työhaastattelu Oma-aloitteinen työnhaku Tässä on kuitenkin huomionarvoista, että lisäksi 2,2 prosenttia vapaita käyttäneistä oli osallistunut jonkinlaiselle kurssille tai koulutukseen ilman, että piti sitä työvoimapoliittisena aikuiskoulutuksena. Vapaita oli käytetty esimerkiksi virastoissa asiointiin, pääsy-/valintakokeisiin ja eri työpaikkoihin sekä koulutuksiin tutustumiseen. Myös ammatinvalinnanohjaajan luona käynti ja lepo nousivat vastauksissa esiin. Yleisin vastaus kysymykseen: edistivätkö vapaat uudelleen työllistymistä, oli ei lainkaan. Toiseksi eniten oli vastauksia jossain määrin, joten vastausten keskiarvo sijoittuu kuitenkin vaihtoehtojen jossain määrin ja melko vähän väliin. (Liite 8 ja Kuvio 15) Kuvio 15 Edistivätkö työllistymisvapaat työllistymistä Edistivätkö vapaat uudelleen työllistymistä % Aikuiskoulutus Työssäoppiminen Uudelleensijoitusvalmennus Viranomaisaloitteinen työnhaku 10 0 Kyllä paljon Melko paljon Jossain määrin Melko vähän Ei lainkaan En osaa sanoa

26 24 SAK Tutkimustieto Työllistymistä edistävänä vapaiden käyttötapana vastaajat pitivät erityisesti uuden työpaikan etsimistä, työhakemusten ja ansioluettelojen tekemistä sekä työharjoittelua tai haastattelua. (Liite 8) Avovastauksissa esiin nousi toive siitä, että vapaita voisi käyttää heti ytneuvottelujen alkaessa heti kun on selvillä neuvottelujen laajuus. Vanhemmille työntekijöille (yli 50 v:lle) pitäisi olla työllistymisvapaita enemmän. Ja niitten pitämistä pitäisi aikaistaa. Jo heti silloin voimaantulevaksi, kun tulee tieto siitä, että työt loppuu. Työllistymisvapaiden käyttöoikeus heti kun on työttömyysuhan alla heti yt-neuvottelujen alusta asti. Että voi ruveta hakemaan heti uutta työtä kun tietää, että on yt:n piirissä Työllistymisvapaista sopiminen ja ikä työllistymiskysymyksenä Vain murto-osa, 9 prosenttia, työllistymisvapaita käyttäneistä oli kohdannut ongelmia vapaiden sopimisessa (Liite 8). Vapaista oli sovittu pääsääntöisesti lähimmän esimiehen kanssa, mutta tarpeen mukaan oli keskusteltu myös työkavereiden kanssa työn organisoinnista vapaiden aikana. Yleisin selitys työnantajan kieltoon käyttää vapaita oli kiire, mutta toisaalta noin 90 prosentilla ei mitään ongelmia ollut (Liite 8). Kehitysehdotus: kirjataan kirjoihin ja kansiin selkeästi myöntämisperusteet. Vapaa on tosi hyvä juttu kun sitä käytetään oikein, mutta väärin käytöksiä syntyy melko paljon kun perusteet on liian väljät. Työllistymisvapaiden käyttömahdollisuus on yksi keskeisistä nopean uudelleentyöllistymisen osista. Useissa vastauksissa nousi kuitenkin esiin iän osuus vaikeassa uudelleentyöllistymisessä. Yli 50-vuotiaan tilanne työmarkkinoilla erittäin huono. Tuolle ikäryhmälle pitäisi panostaa huomattavasti enemmän. Huomioida enempi yli 50 vuotiaalta: koulutus, työllistäminen, uusi ammatti, ohjausta Ja yli viisikymppisten on jo muutenkin vaikea päästä töihin jos ei ole ko koulutusta, entiset ammatit on menny Kiinaan jo aikapäiviä sitten. Muutosturvan piiriin yli viisikymppisille "syrjäytyneille" joku oma juttu, mikä se sitten vois olla..?? Mietittävää! Eittämättä myös ikäkysymys on otettava huomioon muutosturvan kehittämistyössä. Yhtenä vastauksena ongelmaan voisi olla työllistymisohjelman kehittäminen yksilöllisempään suuntaan niin, että erityistä huomiota kiinnitettäisiin sellaisiin tekijöihin, joilla voi olla kriittinen merkitys uudelleentyöllis-

27 SAK Tutkimustieto 25 tymisessä. Toisille tällainen tekijä voi olla ikä, toisille esimerkiksi työkyvyn heikentyminen, mutta olivatpa nämä tekijät mitä tahansa, on muutosturvaprosessin kannalta keskeistä että nämä tekijät tiedostetaan. 3.4 Työnantajan selvitys-, ilmoitus- ja tiedottamisvelvollisuus Työnantajan on työsopimuslain 9 luvun 3 mukaisesti kerrottava työntekijälle ennen työsopimuksen irtisanomista irtisanomisen perusteet ja vaihtoehdot. Tämän lisäksi työnantajan tulee mahdollisimman aikaisin selvittää työntekijälle työvoimatoimistolta saatavat työvoimapalvelut (TSL 9:3.1 ). Mikäli irtisanominen koskee useaa työntekijää, voidaan selvitys antaa työntekijöiden edustajalle tai tällaisen puuttuessa työntekijöille yhteisesti (TSL 9:3.2 ). Työnantajan irtisanoessa tuotannollisista tai taloudellisista syistä työntekijän, joka on irtisanomisajan päättyessä ollut töissä vähintään kolme vuotta, tulee työnantajan ilmoittaa irtisanomisesta viipymättä työvoimatoimistoon (TSL 9:3a.1 ). Työssäoloaikaan tulee hallituksen esityksen mukaan laskea kaikki työsuhteeseen liittyvä eli myös opinto-, perhe- ja vuorotteluvapaat. Myös työntekijän edelliset työ- tai virkasuhteet saman tai toisen työnantajan palveluksessa tulee esityksen mukaan sisällyttää työhistorian kokonaispituuteen. 24 Samainen ilmoitusvelvollisuus työvoimatoimistolle on työnantajalla, kun yli kolme vuotta kestänyt määräaikainen työsuhde tai viimeksi kuluneen 42 kuukauden aikana vähintään 36 kuukautta kestäneet määräaikaiset työsuhteet lopullisesti päättyvät. (TSL 9:3a.1.) Hallituksen esityksessä perustellaan työnantajan tiedotusvelvollisuuden ulottumista myös määräaikaisiin työntekijöihin tilanteella, jossa työntekijä on saman työnantajan palveluksessa peräkkäisissä määräaikaisissa työsuhteissa. Tällöin määräaikaista työntekijää tulisi kohdella mahdollisimman samanarvoisesti vakinaisen henkilökunnan kanssa. 25 Työntekijän suostumuksella työnantajan tulee liittää tekemäänsä ilmoitukseen työntekijästä käytettävissä olevat koulutus-, työtehtävä- ja työkokemustiedot (TSL 9:3a.2 ). Tämän tarkoitus on nopeuttaa työllistymistä tukevien toimien aloittamista 26. Lisäksi työnantajalla on velvollisuus tiedottaa työntekijälle työllistymisohjelmasta ja työllistymisohjelmalisästä (TSL 9:3b ). 24 HE 48/2005 vp., HE 48/2005 vp HE 48/2005 vp. 23.

28 26 SAK Tutkimustieto Työnantajan toiminta ja sosiaalipaketit Yli puolet vastanneista oli tyytyväinen työnantajan toimintaan irtisanomisprosessin aikana (Liite 9). Tyytyväisyyden syinä mainittiin muun muassa se, että työnantaja maksoi tukipaketit, asioista tiedotettiin avoimesti, ja työllistymisvapaiden käytössä oltiin joustavia. Työnantajan toimintaan selkeästi tyytymättömiä oli noin 40 prosenttia vastanneista. Tyytymättömyyden yleisin syy liittyi työnantajan tiedotukseen. Tiedonkulun heikkous sekä tietojen salailu ja jopa vääristely nousi yleisimmäksi kritiikin aiheeksi. Lisäksi epäiltiin työnantajan rehellisyyttä sanoissaan ja toimissaan. Irtisanomisten oikeutuksen näkeminen tilanteessa, jossa työtahti vain kiihtyi irtisanomisilmoitusten jälkeen, aiheutti monissa vastauksissa kritiikkiä työnantajaa kohtaan. Mielestäni työnantaja pääsee vielä aivan liian helpolla/halvalla joukkoirtisanomisista. Irtisanomisajat ja -korvaukset kehitettävä Saksan mallin suuntaan, jolloin puhutaan pidempien työsuhteiden ollessa kyseessä jo useamman vuoden korvauksista Kun yrityksessämme sanottiin irti isompi määrä aikaisemmin, niin heille oli järjestetty tietoa. Irtisanominen koskettaa jokaista yksittäistä ihmistä aivan samalla tavalla! Toisaalta tuli sellainen käsitys, että pörssiyhtiöt saavat käyttää muutosturvaa härskisti hyväksi. Työpaikan koolla näyttäisi olevan ainakin jonkinlainen yhteys siihen, miten tietoisia muutosturvasta ollaan. Muutosturvasta ei tiedetä työpaikoilla, joissa ei ole joukkoirtisanomisia. Onneksi työvoimatoimiston virkailija tiesi! Sain hyvää palvelua ja ohjausta. Osittain tyytyväisyyttä työnantajan toimintaan lisäsivät erilaiset tukipaketit. Työnantaja olikin tarjonnut jonkinlaista sosiaalipakettia selkeälle vastaajien enemmistölle (75 %). Sosiaalipakettiin oli 90 prosentilla kuulunut ylimääräinen erokorvaus ja 80 prosentilla työvoimatoimiston palvelut työpaikalla. Näitä harvinaisempia olivat takaisinottovelvollisuuden laajentaminen normaaliajasta, erityiset eläkejärjestelyt sekä kouluttautumisen tai yritystoiminnan tukeminen. (Liite 9 ja Kuvio 16)

29 SAK Tutkimustieto 27 Kuvio 16 Työnantajan sosiaalipaketit Työnantajan sosiaalipakettiin kuulunut ,7 81,9 % 50 42,1 26, Ylimääräinen erokorvaus Tukea kouluttautumiseen tai yritystoimintaan Työvoimapalvelut työpaikalla Takaisinottovelvollisuuden laajentaminen Erityiset eläkejärjestelyt Työpaikan koolla näyttää olevan merkitystä tukipaketin saamiseen, niin, että yli 600 hengen työpaikoilla lähes kaikille oli tarjottu jonkinlaista sosiaalipakettia ja alle 600 hengen työpaikoilla vain noin puolelle. Tässä kyselyssä jakavana kokona toimi noin sadan työntekijän määrä, jonka jälkeen sosiaalipakettien tarjoaminen yleistyi. Selittävänä tekijänä tälle voidaan pitää osittain Perloksen merkittävää osuutta vastauksissa Muutosturvatiedon saanti Kysyttäessä: mistä saitte tietoa muutosturvasta, 88 prosenttia vastaajista vastasi työvoimatoimistolta. Työnantajalta tietoa oli saanut 56 prosenttia ja luottamushenkilöltä 48 prosenttia. Lisäksi vastaajat olivat saaneet tietoa internetistä, työkavereilta, ammattiliitoilta sekä tiedotusvälineistä. (Liite 10 ja Kuvio 17)

30 28 SAK Tutkimustieto Kuvio 17 Mistä muutosturvatietoa Mistä tietoa muutosturvasta % ,6 46,2 34,1 Työvoimatoimisto Luottamushenkilö Työnantaja Parannettavaa nimenomaan tiedon kulun sekä oikeellisuuden osalta näyttäisi kuitenkin edelleen olevan. Muutosturva-asia on ilmeisesti työvoimatoimistoille aika uusi asia, josta pienemmät kuntien työvoimatoimistot eivät taida vielä tietää läheskään kaikkea. Joten asioin Joensuun työvoimatoimistossa. 1. yt-neuvottelujen aikana pitäisi esim. ammattiliiton lähettää esim. postissa konkreettisia ohjeita miten toimia (luottamushenkilöt toimivat omassa tapauksessani vain työnantajan tiedottajana) Työvoimatoimiston työvoimaneuvojilta puuttuu tietoa/taitoa yksilötasolla perehtyä henkilön tilanteeseen. Itse jouduin "irtisanoa" itseni AMK-opiskelupaikalta, koska olisin menettänyt työttömyysetuuteni. Kuitenkin myöhemmin jo oman päätökseni tehtyä, joka pohjautui työvoimapoliittiseen lausuntoon työttömyysetuuden menettämisen uhalla; olisin voinut säilyttää opiskelupaikkani ja jatkaa työn ohessa aloittamiani opintoja tuen piirissä. Mutta... oma etsintä vei aikaa ja päätös oli tehtävä taloudellisiin syihin pohjautuen nopeasti. Niin tiedotukseen kuin yleensäkin muutosturvaprosessiin kaivattiin hieman lisää aikaa ja mahdollisuuksia miettiä asioita esimerkiksi ennen koulutuspäätöksiä. Onkin todettava, että vaikka muutosturva on nopeaan uudelleentyöllistymiseen pyrkivä malli, tulee toimissa huomioida myös työnhakijoiden yksilölliset tilanteet. Omalla työpaikallani oli kyllä infoja, mutta tieto tahtoo tulla niin nopeasti ettei se ehdi jäsentyä mieleen etenkään jos ei ole oikein mitään mihin sen liittäisi. Kerratessa jotain jo jäi mieleen ja tuli ymmärretyksikin, ainakin kun asia tuli ajankohtaiseksi.

MUUTOSTURVA 5.4.2012 1

MUUTOSTURVA 5.4.2012 1 MUUTOSTURVA 5.4.2012 1 Tavoite Nopeampi työllistyminen ja muutoksen aikaisen turvan lisääminen tuotannollisissa ja taloudellisissa irtisanomistilanteissa ja pidempiaikaisissa lomautustilanteissa (vähintään

Lisätiedot

Muutosturvainfo PIONR

Muutosturvainfo PIONR Muutosturvainfo PIONR 08.05.2012 Jaakko Routavaara Muutosturva-asiantuntija jaakko.routavaara@te-toimisto.fi puh. 050 396 1723 1 FINGERPORI Positiivinen ajattelu Muutosturvan piiriin kuuluvalla työnhakijalla

Lisätiedot

Alkusanat. Aineisto on ladattavissa ja tulostettavissa liittojen kotisivuilta. Helsingissä 5.4.2012

Alkusanat. Aineisto on ladattavissa ja tulostettavissa liittojen kotisivuilta. Helsingissä 5.4.2012 MUUTOSTURVA 2 Alkusanat Tämä teknologiateollisuutta koskeva muutosturva-aineisto on laadittu Teknologiateollisuus ry:n ja Metallityöväen Liitto ry:n välisenä yhteistyönä. Julkaisun tarkoitus on antaa opastusta

Lisätiedot

Työnhaku. Muutosturva. www.mol.fi. Työvoimatoimisto

Työnhaku. Muutosturva. www.mol.fi. Työvoimatoimisto Työnhaku www.mol.fi Muutosturva Työvoimatoimisto Työllistymisen ja muutosturvan toimintamalli Työllistymistä ja muutosturvaa koskevalla toimintamallilla parannetaan työntekijän asemaa tilanteissa, joissa

Lisätiedot

Tast 21.2.2005. Palvelulaitosten työnantajayhdistys ry:n jäsenyhteisöille SOPIMUS TYÖLLISTYMISEN JA MUUTOSTURVAN TOIMINTAMALLISTA

Tast 21.2.2005. Palvelulaitosten työnantajayhdistys ry:n jäsenyhteisöille SOPIMUS TYÖLLISTYMISEN JA MUUTOSTURVAN TOIMINTAMALLISTA PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY JÄSENKIRJE 6/2005 Tast 21.2.2005 Palvelulaitosten työnantajayhdistys ry:n jäsenyhteisöille SOPIMUS TYÖLLISTYMISEN JA MUUTOSTURVAN TOIMINTAMALLISTA Tulopoliittisen

Lisätiedot

Yhteistoimintamenettely

Yhteistoimintamenettely Yhteistoimintamenettely Muutosturva Hotelli Cumulus Mikkeli 12.-13.2.2011 Tuula Sillanpää TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto Säännökset - YT-laissa - Työsopimuslaissa - Työttömyysturvalaissa - Laissa

Lisätiedot

1) Jäsenyysehto. 2) Työssäoloehto

1) Jäsenyysehto. 2) Työssäoloehto Työttömyysturvalaki 31.12.2009 asti 1) Jäsenyysehto - 10 kuukautta 2) Työssäoloehto - alkuehto 43 kalenteriviikkoa 28 kuukauden aikana Työttömyysturvalaki 1.1.2010 alkaen 1) Jäsenyysehto - 34 viikkoa 2)

Lisätiedot

TIETOA MUUTOSTURVASTA JA TYÖVOIMATOIMISTON PALVELUISTA

TIETOA MUUTOSTURVASTA JA TYÖVOIMATOIMISTON PALVELUISTA TIETOA MUUTOSTURVASTA JA TYÖVOIMATOIMISTON PALVELUISTA Uudenmaan muutosturvayksikkö Hillevi Ceder 1 TYÖVOIMATOIMISTON PALVELUT OVAT: avoimia kaikille valtakunnallisia luottamuksellisia maksuttomia 2 TYÖVOIMATOIMISTO

Lisätiedot

Työnhakijan ja työnantajan muutosturva

Työnhakijan ja työnantajan muutosturva Työnhakijan ja työnantajan muutosturva te-palvelut.fi Työllistymisen ja muutosturvan toimintamalli Työllistymistä ja muutosturvaa koskeva toimintamalli parantaa työntekijän asemaa tilanteissa, joissa hän

Lisätiedot

Muutosturva. www.mol.fi

Muutosturva. www.mol.fi Työnhakijalle & työnantajalle Muutosturva www.mol.fi Työllistymisen ja muutosturvan toimintamalli Työllistymistä ja muutosturvaa koskeva toimintamalli parantaa työntekijän asemaa tilanteissa, joissa hän

Lisätiedot

Työllistymistä edistävä toimintasuunnitelma

Työllistymistä edistävä toimintasuunnitelma 1 LOIMAAN KAUPUNKI Työllistymistä edistävä toimintasuunnitelma 1 Yhteistoimintamenettelyn perusteet Loimaan kaupunginhallitus päätti 31.3.2014 yhteistoimintamenettelyn käynnistämisestä vuoden 2014 talousarvioon

Lisätiedot

Työllistymistä edistävä toimintasuunnitelma

Työllistymistä edistävä toimintasuunnitelma 1 LOIMAAN KAUPUNKI Työllistymistä edistävä toimintasuunnitelma 1 Yhteistoimintamenettelyn perusteet Loimaan kaupunginhallitus päätti 23.9.2013 yhteistoimintamenettelyn käynnistämisestä tavoitteena 2,4

Lisätiedot

Kotimainen kirjallisuus

Kotimainen kirjallisuus Kotimainen kirjallisuus Kysely lähetettiin 80 kotimaisen kirjallisuuden alumnille, joista 27 vastasi. Vastausprosentti oli 34 %. Vastaajista 89 % on naisia. Vastaajien keski-ikä on 35 vuotta. Opintojen

Lisätiedot

Palkansaajan jäsenyysehto täyttyy, kun henkilö on ollut kassan jäsenenä eli vakuutettuna vähintään 26 edellistä viikkoa.

Palkansaajan jäsenyysehto täyttyy, kun henkilö on ollut kassan jäsenenä eli vakuutettuna vähintään 26 edellistä viikkoa. JATTK-työttömyyskassa tiedottaa Ansiopäiväraha 1.1.2014, keskeisimmät muutokset Ansiopäivärahan saaminen edellyttää, että henkilö on täyttänyt jäsenyys- ja työssäoloehdon sekä maksanut jäsenmaksun kassan

Lisätiedot

MAASEUDUN TYÖNANTAJALIITTO LANDSBYGDENS ARBETSGIVAREFÖRBUND

MAASEUDUN TYÖNANTAJALIITTO LANDSBYGDENS ARBETSGIVAREFÖRBUND MAASEUDUN TYÖNANTAJALIITTO LANDSBYGDENS ARBETSGIVAREFÖRBUND Marjatta Sidarous JÄSENKIRJE Y/4/2009 24.9.2009 1(6) TYÖN TILAPÄINEN JA PYSYVÄ VÄHENTYMINEN Työn tilapäinen tai pysyvä vähentyminen vaikuttaa

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA TYÖOIKEUDESTA HR- AMMATTILAISILLE. Uudista ja Uudistu -messut 2009 HUOMISEN JOHTAMINEN Asianajaja Anu Kaisko

AJANKOHTAISTA TYÖOIKEUDESTA HR- AMMATTILAISILLE. Uudista ja Uudistu -messut 2009 HUOMISEN JOHTAMINEN Asianajaja Anu Kaisko AJANKOHTAISTA TYÖOIKEUDESTA HR- AMMATTILAISILLE Uudista ja Uudistu -messut 2009 HUOMISEN JOHTAMINEN Asianajaja Anu Kaisko KKO 2007:69 Työntekijän takaisin ottaminen Työnantaja ja työntekijä olivat tehneet

Lisätiedot

Muistilista tuotannolliset ja taloudelliset perusteet. 2013 Edunvalvontaosasto

Muistilista tuotannolliset ja taloudelliset perusteet. 2013 Edunvalvontaosasto Muistilista tuotannolliset ja taloudelliset perusteet 2013 Edunvalvontaosasto Taloudellinen ja/tai tuotannollinen irtisanomisperuste Tuotannollinen ja/tai taloudellinen irtisanomisperuste Tuotannollisen

Lisätiedot

HE 123/2007 vp. voitaisiin myöntää 31 päivään joulukuuta 2009 saakka. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2008.

HE 123/2007 vp. voitaisiin myöntää 31 päivään joulukuuta 2009 saakka. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2008. HE 123/2007 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain 15 luvun :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan työttömyysturvalakia muutettavaksi siten, että

Lisätiedot

Muutosturva. Hannele Liesegang. hannele.liesegang@tem.fi

Muutosturva. Hannele Liesegang. hannele.liesegang@tem.fi Muutosturva Hannele Liesegang hannele.liesegang@tem.fi Laki yhteistoiminnasta yrityksissä Ilmoitus työ- ja elinkeinotoimistolle viimeistään yt-neuvottelujen alkaessa: neuvotteluesitys (8 luku 48 ) Viipymättä

Lisätiedot

Työttömyysturva. Esko Salo

Työttömyysturva. Esko Salo Työttömyysturva Esko Salo 16.9.2015 Työttömyysetuuksien saajat 2014 Työttömyysetuuksia maksettiin yhteensä 4,8 mrd ansioturva: saajia 332 000, etuudet 2,7 miljardia peruspäiväraha: saajia 75 000, etuudet

Lisätiedot

Mitä jokaisen työnantajan ja työntekijän. kun työvoiman tarve muuttuu. AA Katriina Vierula

Mitä jokaisen työnantajan ja työntekijän. kun työvoiman tarve muuttuu. AA Katriina Vierula YT-asiat käytännössä Mitä jokaisen työnantajan ja työntekijän tulee tietää, tää kun työvoiman tarve muuttuu AA Katriina Vierula Ai Asianajotoimisto i i Pl Peltonen LMR Oy 24.11.2015 YTL soveltamisala 1

Lisätiedot

Kokemuksia osa-aikaisesta työskentelystä ansiosidonnaisella. Jari Majaniemi JustDoICT.fi 30.10.2014

Kokemuksia osa-aikaisesta työskentelystä ansiosidonnaisella. Jari Majaniemi JustDoICT.fi 30.10.2014 Kokemuksia osa-aikaisesta työskentelystä ansiosidonnaisella Jari Majaniemi JustDoICT.fi 30.10.2014 Sisältö 1. Miksi osa-aikainenkin työnteko on kannattavaa? 2. Miten järjestelmä toimii? 3. Mihin asioihin

Lisätiedot

SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50

SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50 SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50 IKÄ % 18 24 9 25-34 35-44 26 45-54 30 55-60 13 Yli 60 7 ASEMA % Työntekijä 23 Alempi toimihenkilö 13 Ylempi toimihenkilö 31 Johtava asema 6 Opiskelija 9 Perhe-/opinto-/vuorotteluvapaalla

Lisätiedot

OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TYÖPAIKOILLA SAK:N LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI LOKAKUU 2014 N=953

OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TYÖPAIKOILLA SAK:N LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI LOKAKUU 2014 N=953 OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TYÖPAIKOILLA SAK:N LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI LOKAKUU 2014 N=953 YHTEENVETOA Vuoden 2014 lakimuutosten jälkeen vain vajaalla kolmanneksella työpaikoista ( %) on aloitettu henkilöstö-

Lisätiedot

MITÄ MUISTETTAVAA TYÖVOIMAA VÄHENNETTÄESSÄ?

MITÄ MUISTETTAVAA TYÖVOIMAA VÄHENNETTÄESSÄ? MITÄ MUISTETTAVAA TYÖVOIMAA VÄHENNETTÄESSÄ? Katja Leppänen EK TYÖVOIMAN SOPEUTTAMISKEINOT - PERUSTEENA YRITYKSEN TUOTANTO / TALOUS 1. Irtisanominen työ vähentynyt olennaisesti ja pysyvästi (ns. kollektiiviperuste)

Lisätiedot

Työelämän pelisäännöt

Työelämän pelisäännöt Työelämän pelisäännöt 1. Työsopimus Kun työntekijä ottaa työntekijän töihin, hän tekee työntekijän kanssa ensin työsopimuksen. Työsopimus kannattaa tehdä kirjallisesti, vaikka suullinen työsopimus on yhtä

Lisätiedot

YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENYYS JA TYÖTTÖMYYSTURVA 2013. Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Teemu Ariluoma

YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENYYS JA TYÖTTÖMYYSTURVA 2013. Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Teemu Ariluoma YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENYYS JA TYÖTTÖMYYSTURVA 2013 Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Teemu Ariluoma Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Suomen suurin yrittäjien työttömyyskassa Toiminta alkoi 1.1.1995,

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

Ajankohtaisia oikeustapauksia

Ajankohtaisia oikeustapauksia Ajankohtaisia oikeustapauksia HED-neuvottelupäivät 10. - 11.3.2014 Työsuhdelakimies Tiina Savikko Insinööriliitto IL ry TT 2013-150 Perhevapaalta palaaminen A oli työskennellyt myyntiassistenttina ennen

Lisätiedot

Määräaikaiset työsuhteet. - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille

Määräaikaiset työsuhteet. - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille Määräaikaiset työsuhteet - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille 1 2 Määräaikaiset työsuhteet - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille Uuden yliopistolain (558/2009) voimaantulon

Lisätiedot

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta tulee käydä ilmi kunnan koko huomioon ottaen ainakin:

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta tulee käydä ilmi kunnan koko huomioon ottaen ainakin: JOROISTEN KUNTA HENKILÖSTÖ- JA KOULUTUSSUUNNITELMA 214 1. Johdanto Laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa määrää, että kunnassa on laadittava yhteistoimintamenettelyssä vuosittain

Lisätiedot

Työnantajan omavastuu työttömyysturvassa

Työnantajan omavastuu työttömyysturvassa Johan Åström 30.1.2009 1 (5) Työnantajan omavastuu työttömyysturvassa Työttömyyseläke lakkautetaan eläkelajina vuoden 1949 jälkeen syntyneiltä. Työttömyyseläke korvataan pidentämällä työttömyyspäivärahan

Lisätiedot

Kaupunginhallitus 52 09.02.2015 Kaupunginhallitus 127 13.04.2015. Oikaisuvaatimus/ Työsopimuksen irtisanominen 357/01.00.01/2013. Kh 09.02.

Kaupunginhallitus 52 09.02.2015 Kaupunginhallitus 127 13.04.2015. Oikaisuvaatimus/ Työsopimuksen irtisanominen 357/01.00.01/2013. Kh 09.02. Kaupunginhallitus 52 09.02.2015 Kaupunginhallitus 127 13.04.2015 Oikaisuvaatimus/ Työsopimuksen irtisanominen 357/01.00.01/2013 Kh 09.02.2015 52 Valmistelija: kaupunginjohtaja Jari Rantala, puh. 02 761

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: KESÄKUU 2008 puh. 010 60 48051 ja 010 60 48050 Julkistettavissa 22.7.2008 klo 9.00

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: KESÄKUU 2008 puh. 010 60 48051 ja 010 60 48050 Julkistettavissa 22.7.2008 klo 9.00 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: KESÄKUU 28 puh. 1 6 4851 ja 1 6 485 Julkistettavissa 22.7.28 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 4 ' 35 3 25 (1) 2 15 1 5 (2) Kuvio 1.

Lisätiedot

Tervetuloa työ- ja elinkeinotoimiston infotilaisuuteen

Tervetuloa työ- ja elinkeinotoimiston infotilaisuuteen Tervetuloa työ- ja elinkeinotoimiston infotilaisuuteen 1 Oulun seudun työ- ja elinkeinotoimisto Osoite: Torikatu 34 40 Toimisto avoinna ma pe klo 9 15.45 puhelin 010 194029 www.oulunseuduntetoimisto.fi

Lisätiedot

YHTEISTOIMINTANEUVOTTELUT KESKI-POHJANMAAN KOULUTUSYHTYMÄSSÄ TOIMINTASUUNNITELMA

YHTEISTOIMINTANEUVOTTELUT KESKI-POHJANMAAN KOULUTUSYHTYMÄSSÄ TOIMINTASUUNNITELMA YHTEISTOIMINTANEUVOTTELUT KESKI-POHJANMAAN KOULUTUSYHTYMÄSSÄ TOIMINTASUUNNITELMA 1. Toimenpiteiden perusteet Taustaa ja perusteita neuvotteluiden käynnistämiselle Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän hallitus

Lisätiedot

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu Työllistymistä edistävällä monialaisella yhteispalvelulla

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

30.11.2014. Oppimistaidot ja työelämätietous IC130201. Työsopimuslaki. Työsopimuslaki. Petri Nuutinen

30.11.2014. Oppimistaidot ja työelämätietous IC130201. Työsopimuslaki. Työsopimuslaki. Petri Nuutinen Oppimistaidot ja työelämätietous IC130201 5 opintopistettä Petri Nuutinen Petri Nuutinen Lakia sovelletaan sopimukseen (työsopimus), jolla työntekijä tai työntekijät yhdessä työkuntana sitoutuvat henkilökohtaisesti

Lisätiedot

Työvoiman vähentämistilanteet. Eija Mali Työmarkkinalakimies Opetusalan Ammattijärjestö OAJ

Työvoiman vähentämistilanteet. Eija Mali Työmarkkinalakimies Opetusalan Ammattijärjestö OAJ Työvoiman vähentämistilanteet Eija Mali Työmarkkinalakimies Opetusalan Ammattijärjestö OAJ Käydään läpi: Yhteistoimintamenettely Taloudelliset ja tuotannolliset irtisanomisperusteet Eija Mali, OAJ 2 Yhteistoimintamenettely

Lisätiedot

Sijoittumisen yhteisseuranta

Sijoittumisen yhteisseuranta Sijoittumisen yhteisseuranta Seuraavat korkeakoulut keräsivät vuonna 2009 yhteistyössä tietoa valmistuneistaan Jyväskylän yliopisto Lapin yliopisto Turun yliopisto Turun kauppakorkeakoulu Åbo Akademi Hämeen

Lisätiedot

Talous kuralla työttömänä? EI KIITOS.

Talous kuralla työttömänä? EI KIITOS. Talous kuralla työttömänä? EI KIITOS. Ammattiliiton ja työttömyyskassan jäsenille maksetaan ansiopäivärahaa Ansiopäiväraha on työttömyyden aikainen etuus, jota maksetaan työttömyyskassan jäsenille. Ansiopäivärahan

Lisätiedot

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille Kysely Europassin käyttäjille Kyselyn tuloksia Kyselyllä haluttiin tietoa Europass-fi nettisivustolla kävijöistä: siitä, miten vastaajat käyttävät Europassia, mitä mieltä he ovat Europassista ja Europassin

Lisätiedot

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2008. Henkilöstöpalveluyritysten Liitto Toukokuu 2008

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2008. Henkilöstöpalveluyritysten Liitto Toukokuu 2008 Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2008 Henkilöstöpalveluyritysten Liitto Toukokuu 2008 Vuokratyöntekijätutkimuksen toteutus Sisältö Toisto vuoden 2007 vuokratyöntekijätutkimuksesta Aihealueet:

Lisätiedot

OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015

OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015 OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015 1 Työpaikan laatu on yhteydessä lähes kaikkiin työelämän ilmiöihin ja aina niin, että laadukkailla työpaikoilla asiat ovat muita paremmin.

Lisätiedot

TAMPEREEN YLIOPISTOSTA V. 2007 VALMISTUNEIDEN URASEURANTAKYSELYN TULOKSIA. Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut Kesäkuu 2013

TAMPEREEN YLIOPISTOSTA V. 2007 VALMISTUNEIDEN URASEURANTAKYSELYN TULOKSIA. Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut Kesäkuu 2013 TAMPEREEN YLIOPISTOSTA V. 7 VALMISTUNEIDEN URASEURANTAKYSELYN TULOKSIA Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut Kesäkuu 13 Kyselyn toteutus ja kohderyhmä Vuonna 12 uraseurantakysely toteutettiin

Lisätiedot

SUOMEN KIRJOITUSTULKIT RY:N JÄSENTEN NÄKEMYKSIÄ 1.9.2010 MUUTOKSEN JÄLKEEN - TIIVISTELMÄ KYSELYN RAPORTISTA

SUOMEN KIRJOITUSTULKIT RY:N JÄSENTEN NÄKEMYKSIÄ 1.9.2010 MUUTOKSEN JÄLKEEN - TIIVISTELMÄ KYSELYN RAPORTISTA SUOMEN KIRJOITUSTULKIT RY:N JÄSENTEN NÄKEMYKSIÄ 1.9.2010 MUUTOKSEN JÄLKEEN - TIIVISTELMÄ KYSELYN RAPORTISTA Kysely toisen palveluksessa oleville, opiskelijoille ja yrittäjille 1.4.2012 Suomen kirjoitustulkit

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: KESÄKUU 2009 puh. 010 604 8050 ja 010 604 8051 Julkistettavissa 21.7.2009 klo 9.

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: KESÄKUU 2009 puh. 010 604 8050 ja 010 604 8051 Julkistettavissa 21.7.2009 klo 9. TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: KESÄKUU 29 puh. 1 64 85 ja 1 64 851 Julkistettavissa 21.7.29 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 35 ' 3 25 2 (1) 15 1 5 (2) 21 '2 '3 '4

Lisätiedot

IRTISANOTUN MUUTOSTURVA

IRTISANOTUN MUUTOSTURVA SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU Savonia Business IRTISANOTUN MUUTOSTURVA Jouni Taskinen Tradenomin opinnäytetyö Liiketalouden koulutusohjelma Oikeustradenomi Marraskuu 2009 SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU SAVONIA

Lisätiedot

Työsuhteen päättäminen

Työsuhteen päättäminen Työsuhteen päättäminen Määräaikainen työsopimus Tietyksi määräajaksi sovittu työsopimus päättyy sovitun määräajan tai työn päättyessä ilman erillistä irtisanomista ja irtisanomisaikaa. Toistaiseksi voimassa

Lisätiedot

PÄÄKAUPUNKISEUDUN LINJA-AUTOLIIKENTEEN KILPAILUTTAMISTILANTEISSA NOUDATETTAVAT TYÖSUHTEEN EHDOT JA MENETTELYTAVAT

PÄÄKAUPUNKISEUDUN LINJA-AUTOLIIKENTEEN KILPAILUTTAMISTILANTEISSA NOUDATETTAVAT TYÖSUHTEEN EHDOT JA MENETTELYTAVAT PÄÄKAUPUNKISEUDUN LINJA-AUTOLIIKENTEEN KILPAILUTTAMISTILANTEISSA NOUDATETTAVAT TYÖSUHTEEN EHDOT JA MENETTELYTAVAT 1 Sopimuksen soveltamisala Sopimuksen perusteella määräytyvät henkilöstön asema ja työehdot

Lisätiedot

Palkkatukityön merkitys ja tavoitteet

Palkkatukityön merkitys ja tavoitteet Palkkatukityön merkitys ja tavoitteet Parantaa työttömän työnhakijan ammattitaitoa, osaamista ja työmarkkina-asemaa ja näin edistää hänen työllistymistään avoimille työmarkkinoille TE-toimisto arvioi,

Lisätiedot

KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA. Hallitusneuvos Päivi Kerminen

KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA. Hallitusneuvos Päivi Kerminen KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA Hallitusneuvos Päivi Kerminen RAKENNETYÖTTÖMYYTTÄ KOSKEVAT KEHITTÄMISLINJAUKSET 1. Ongelmalähtöisestä tarkastelusta vahvuuksien

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Helsingissä 23. kesäkuuta 2005 KUNNALLINEN TYÖMARKKINALAITOS

Helsingissä 23. kesäkuuta 2005 KUNNALLINEN TYÖMARKKINALAITOS VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS KUNNALLISEN YLEISEN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2005 2007 VIII LUVUN JA IX LUVUN MUUTTAMISESTA Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen 2005 2007 lomauttamista koskevan

Lisätiedot

YT-Neuvottelut Yara Hva 2014-2015

YT-Neuvottelut Yara Hva 2014-2015 YT-Neuvottelut Yara Hva 2014-2015 1. YT-Neuvottelujen tilanne. 2. YT-Neuvottelujen päättäminen 20.1.2015. Tukipaketit (diat 2-5). Tulospalkkio/Jabo 2015 Henkilöstöetuudet. Palvelusvuosipalkkio. Lomien

Lisätiedot

Uudistetut julkiset työvoima- ja yrityspalvelut työnhaun ja työssä pysymisen tukena. Kaapelitehdas 11.2.2013 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz

Uudistetut julkiset työvoima- ja yrityspalvelut työnhaun ja työssä pysymisen tukena. Kaapelitehdas 11.2.2013 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Uudistetut julkiset työvoima- ja yrityspalvelut työnhaun ja työssä pysymisen tukena Kaapelitehdas 11.2.2013 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz TE-toimiston uudistettu palvelumalli Palvelumalli perustuu

Lisätiedot

Työelämän ABC. Tämä esitys on tarkoitettu yli 18-vuotiaille määräaikaisia tai toistaiseksi voimassa olevia työsopimuksia solmiville.

Työelämän ABC. Tämä esitys on tarkoitettu yli 18-vuotiaille määräaikaisia tai toistaiseksi voimassa olevia työsopimuksia solmiville. Työelämän ABC Tämä esitys on tarkoitettu yli 18-vuotiaille määräaikaisia tai toistaiseksi voimassa olevia työsopimuksia solmiville. Muista työsuhteen alkaessa! Pyydä työsopimuksesi kirjallisena. Työsopimuksessa

Lisätiedot

infomateriaaliksi S. 1 (5) 24.2.2015

infomateriaaliksi S. 1 (5) 24.2.2015 infomateriaaliksi S. 1 (5) Faktaa ansioturvasta Työttömyyden aikaisen ansioturva parantaa työttömän edellytyksiä palata työhön ja turvaa toimeentulon työttömyyden aikana. Löydät tästä materiaalista keskeisimmät

Lisätiedot

Työttömyysturvailta. Salossa 11.2.2015. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL

Työttömyysturvailta. Salossa 11.2.2015. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL Työttömyysturvailta Salossa 11.2.2015 Ansiopäivärahan edellytykset Voit saada ansiopäivärahaa työttömyyskassasta, jos Olet ilmoittautunut te-toimistoon kokoaikatyönhakijaksi osa-työkyvyttömyyseläkettä

Lisätiedot

Nuorten palvelukokemukset Uudenmaan ELY-keskuksen alueen TE-toimistoissa

Nuorten palvelukokemukset Uudenmaan ELY-keskuksen alueen TE-toimistoissa Työpoliittinen Aikakauskirja 4/2010 Artikkeleita Nuorten palvelukokemukset Uudenmaan ELY-keskuksen alueen TE-toimistoissa Tuunia Keränen 1 Artikkelin tausta ja tarkoitus Vuoden 2008 lopussa alkaneen taloudellisen

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO Oikeustieteet Tarmo Miettinen kl-2011. Työoikeuden opintojakson kuvioita

ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO Oikeustieteet Tarmo Miettinen kl-2011. Työoikeuden opintojakson kuvioita ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO Oikeustieteet Tarmo Miettinen kl-2011 Työoikeuden opintojakson kuvioita TYÖOIKEUDELLISTA KIRJALLISUUTTA - Bruun von Koskull: Työoikeuden perusteet. Talentum 2004 (208 s.). - Hietala

Lisätiedot

Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle

Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle 2 Milloin opiskelija voi tarvita tukea työllistymiseen? Miten oppilaitoksessa voidaan ohjata työllistymisessä? Ammatillisen koulutuksen tavoitteena

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: HEINÄKUU 2008 puh. 010 60 48051 ja 010 60 48050 Julkistettavissa 26.8.2008 klo 9.00

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: HEINÄKUU 2008 puh. 010 60 48051 ja 010 60 48050 Julkistettavissa 26.8.2008 klo 9.00 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: HEINÄKUU 28 puh. 1 6 4851 ja 1 6 485 Julkistettavissa 26.8.28 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 4 ' 35 3 25 (1) 2 15 1 5 (2) Kuvio 1.

Lisätiedot

Ajankohtaiset muutokset TEpalveluissa

Ajankohtaiset muutokset TEpalveluissa Ajankohtaiset muutokset TEpalveluissa Hämeen TE-toimisto 1 Muutokset TE-palveluissa Asiakasta koskevat määritelmät Asiakas JTYPL:n mukaisia palveluita, tukia tai korvauksia hakeva tai saava yksityinen

Lisätiedot

HE 5/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta

HE 5/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan lisättäväksi työttömyysturvalakiin säännökset ikääntyneiden työnhakijoiden

Lisätiedot

Työvoimakoulutus ja työssä oppiminen. Johanna Laukkanen 27.1.2010

Työvoimakoulutus ja työssä oppiminen. Johanna Laukkanen 27.1.2010 Työvoimakoulutus ja työssä oppiminen Johanna Laukkanen 27.1.2010 Ammatillinen työvoimakoulutus Ammatillinen työvoimakoulutus Pääosin tutkintotavoitteista koulutusta Myös lisä- ja täydennyskoulutusta Yrittäjäkoulutusta

Lisätiedot

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Eduskunnan työelämä- ja tasaarvovaliokunnan kuuleminen 19.11.2015 klo 12.15 Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Vuorotteluvapaasijaisena

Lisätiedot

Yleistä kuntouttamiseen liittyen

Yleistä kuntouttamiseen liittyen Työhön kuntoutumisen tukitoimet TE-hallinnossa 3.11.2015 1 Yleistä kuntouttamiseen liittyen Julkisen työ ja yrityspalvelulakiin liittyviä palveluita. Ovat toissijaisia palveluita eli aina ensin selvitettävä

Lisätiedot

Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus

Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 1 VÄHITTÄISKAUPAN ESIMIESTEN TYÖEHTOSOPIMUS SISÄLLYS 1 Sopimuksen ulottuvuus...

Lisätiedot

YHTEISHANKINTAKOULUTUS

YHTEISHANKINTAKOULUTUS Yhteishankintakoulutus on yritykselle sen eri muutostilanteisiin räätälöityä aikuiskoulutusta, joka suunnitellaan yhdessä Ely-keskuksen, yrityksen ja kouluttajan kesken. Koulutuksen toteuttaa aikuiskoulutukseen

Lisätiedot

NEUVOA-ANTAVA KYSELY 2010

NEUVOA-ANTAVA KYSELY 2010 NEUVOA-ANTAVA KYSELY 2010 PALTAMON YRITTÄJIEN JA YRITTÄJÄJÄRJESTÖN YHTEISTYÖ TYÖVOIMATALON KANSSA Kysely postitettu 27.10.2010 Kyselyn saanut n. 111 yritystä (n=111) Yhteistyössä Kainuun Yrittäjien kanssa

Lisätiedot

Lakimuutokset 1.1.2014 10.3.2014

Lakimuutokset 1.1.2014 10.3.2014 Lakimuutokset 1.1.2014 10.3.2014 Jäsenyysedellytys Palkansaajan jäsenyysehdon pituus lyheni 34 viikosta 26 viikkoon Uutta lyhyempää jäsenyysehtoa sovelletaan, kun henkilö on 29.12.2013 jälkeen ollut yhden

Lisätiedot

TE-palvelut työnantajille. 25.9.2014 Toimisto Otsikko

TE-palvelut työnantajille. 25.9.2014 Toimisto Otsikko TE-palvelut työnantajille 1 Ilmoita avoin työpaikka Paikan ilmoittaminen verkossa, te-palvelut.fi Kun teet työnantajana yhteistyösopimuksen TE-toimiston kanssa, saat omalta TE-toimistoltasi käyttöösi verkkopalvelutunnukset

Lisätiedot

Ansiosidonnaiselta takaisin töihin toimiiko työttömyysturva? Tomi Kyyrä

Ansiosidonnaiselta takaisin töihin toimiiko työttömyysturva? Tomi Kyyrä Ansiosidonnaiselta takaisin töihin toimiiko työttömyysturva? Tomi Kyyrä Ansioturva taloustieteen näkökulmasta Vakuutus työpaikan menetyksen varalle Turvaa toimeentulon työttömyysaikana Tasaa tuloja työllisyys-

Lisätiedot

Vuokratyöntekijätutkimus 2014

Vuokratyöntekijätutkimus 2014 Vuokratyöntekijätutkimus 2014 Reilusti kohti tulevaisuuden työelämää seminaari 7.10.2014 Vastaajia 5552 Pekka Harjunkoski Tutkimuksen tausta Kuudes valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus Tiedonkeruu

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lahden alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Lahdessa opiskelevat nuoret. Vastaajat opiskelevat ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13 '14

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13 '14 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: KESÄKUU 214 puh. 29 4 8 Julkistettavissa 22.7.214 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 4 ' 3 3 2 (1) 2 1 1 (2) Kuvio 1. Työttömät työnhakijat

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta

Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta 1. Sukupuoli 0% 25% 50% 75% 100% mies 6,8% nainen 93,2% 2. Työ- ja virkasuhteesi muoto? 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% vakituinen 86,41%

Lisätiedot

Sijoittumisseuranta kysely vuonna 2011 tutkinnon suorittaneille. Koonti FUAS-ammattikorkeakouluista valmistuneiden vastauksista

Sijoittumisseuranta kysely vuonna 2011 tutkinnon suorittaneille. Koonti FUAS-ammattikorkeakouluista valmistuneiden vastauksista Sijoittumisseuranta kysely vuonna 2011 tutkinnon suorittaneille Koonti FUAS-ammattikorkeakouluista valmistuneiden vastauksista Huhtikuu 2013 2/12 SISÄLLYS JOHDANTO... 3 KYSYMYKSIÄ OPINNOISTA... 3 TYÖMARKKINATILANNE...

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

4.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE

4.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE 1 G6 Opistot/ Mari Uusitalo RAPORTTI 4.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE Sijoittumiskyselyn kohderyhmä Sijoittumiskyselyn

Lisätiedot

Green Care seminaari. Kokkolan työvoiman palvelukeskus. 10.4.2013 Toimisto Otsikko

Green Care seminaari. Kokkolan työvoiman palvelukeskus. 10.4.2013 Toimisto Otsikko Green Care seminaari Kokkolan työvoiman palvelukeskus 1 Kokkolan työvoiman palvelukeskus (TYP) Työvoiman palvelukeskus on TE-toimiston, kaupungin sekä KELAN yhteinen palveluyksikkö Tavoitteena on moniammatillisesti

Lisätiedot

Työllistymistä edistävä toimintasuunnitelma

Työllistymistä edistävä toimintasuunnitelma Työllistymistä edistävä toimintasuunnitelma Yhteistyöryhmä 8.1.2014 SISÄLLYS 1 Yhteistoimintamenettelyn perusteet... 1 2 Suunniteltu aikataulu... 2 3 Neuvottelussa noudatettavat menettelytavat... 3 4 Vaikutukset...

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Seinäjoen raportissa käsitellään sekä Tamperelaisten että Seinäjokelaisten nuorten vastauksia.

Lisätiedot

Nuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen

Nuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen Nuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen Tausta Nuorten yhteiskuntatakuu Erillinen ohjelma 20 29-vuotiaille, vailla toisen asteen tutkintoa oleville Lisärahoitus ammatti- ja erikoisammattitutkintoon

Lisätiedot

Työttömyys Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi 2011

Työttömyys Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi 2011 Työttömyys Työttömyysajan tuet Lyhyesti ja selkeästi 2011 Sisällys Työttömyysajan tuet 1 Kelan tuet työttömälle 2 Kun jäät työttömäksi 2 Työttömyyspäiväraha 2 Työmarkkinatuki 4 Maahanmuuttajan kotoutumistuki

Lisätiedot

Perusjakelun yt-neuvottelut kysymyksiä ja vastauksia

Perusjakelun yt-neuvottelut kysymyksiä ja vastauksia Perusjakelun yt-neuvottelut kysymyksiä ja vastauksia Itellan yt-neuvottelut ovat päättyneet. Perusjakelusta irtisanotaan 495 työntekijää, määräaikaisuudet päättyvät ja enintään 180 työntekijää osa-aikaistetaan.

Lisätiedot

Prosessiarviointia Paltamon työllistämismallista. 26.11.2013 Päätösseminaari Jouko Kajanoja ja Tellervo Nenonen

Prosessiarviointia Paltamon työllistämismallista. 26.11.2013 Päätösseminaari Jouko Kajanoja ja Tellervo Nenonen Prosessiarviointia Paltamon työllistämismallista 26.11.2013 Päätösseminaari Jouko Kajanoja ja Tellervo Nenonen Miksi prosessiarviointia ja ketkä arvioivat Arvioinnissa kysyttiin, mikä onnistui, mikä epäonnistui

Lisätiedot

Taustatietoa selvityksestä

Taustatietoa selvityksestä Taustatietoa selvityksestä TK-Eval yhteistyössä Kajaanin yliopistokeskuksen Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut AIKOPA:n kanssa Toteuttajina YTM Keimo Sillanpää, YTM Tommi Ålander, FM Sirpa Korhonen,

Lisätiedot

HE 131/2013 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työkyvyttömyyseläkkeellä

HE 131/2013 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työkyvyttömyyseläkkeellä HE 131/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työkyvyttömyyseläkkeellä olevien työhönpaluun edistämisestä annetun lain 6 ja 12 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan

Lisätiedot

Osaavaa työvoimaa yhteishankintakoulutuksella

Osaavaa työvoimaa yhteishankintakoulutuksella Osaavaa työvoimaa yhteishankintakoulutuksella Rekry Täsmä Muutos 8.10.2014 1 RekryKoulutus Työnantaja tarvitsee uusia ammattitaitoisia työntekijöitä, eikä heitä ole tarjolla työnhakijoina tai lähiaikoina

Lisätiedot

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 OHJE KYSELYN TÄYTTÄMISEEN: Käykää ensin läpi koko kysely. Vastatkaa sen jälkeen omaa yhteisöänne koskeviin kysymyksiin. Kyselyssä on yleinen osa, johon pyydetään vastaus

Lisätiedot

TE-palvelut. Uudenmaan ELY-keskus Jani Lehto

TE-palvelut. Uudenmaan ELY-keskus Jani Lehto TE-palvelut Uudenmaan ELY-keskus Jani Lehto 5.11. TE-palvelut perustuvat lakiin julkisista työvoima- ja yrityspalveluista TE-palvelut ovat julkisia työ- ja elinkeinopalveluita, joita tarjoavat Työ- ja

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto NUORTEN KOULUTUKSEN VALMISTUVIEN OPISKELIJOIDEN PALAUTE KEVÄT 2015 Vastausprosentti: 79,9 % Työ, työnhaku ja työllistyminen 1. Mikä seuraavista vaihtoehdoista kuvaa

Lisätiedot

Välityömarkkinafoorumi. Ritva Sillanterä 6.3.2015

Välityömarkkinafoorumi. Ritva Sillanterä 6.3.2015 Välityömarkkinafoorumi Ritva Sillanterä 6.3.2015 Uudistunut palkkatuki Työttömän työnhakijan työllistymisen edistämiseksi tarkoitettu tuki, jonka TE-toimisto myöntää työnantajalle palkkauskustannuksiin

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Tampereen seudun kyselyn kohderyhmänä olivat paikalliset yliopistossa, ammattikorkeakoulussa ja ammattiopistossa

Lisätiedot

Oppimalla ammattiin. Nuorten näkemyksiä oppisopimuksesta. Harri Leinikka Toimitusjohtaja T-Media Oy

Oppimalla ammattiin. Nuorten näkemyksiä oppisopimuksesta. Harri Leinikka Toimitusjohtaja T-Media Oy Oppimalla ammattiin Nuorten näkemyksiä oppisopimuksesta Harri Leinikka Toimitusjohtaja T-Media Oy 1 Kyselyn toteuttaminen Oppimalla ammattiin kyselyn kohderyhmänä olivat 16-29 - vuotiaat nuoret. Vastaajia

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2015 1 (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/16 16.06.2015

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2015 1 (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/16 16.06.2015 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2015 1 (5) 225 Oikaisuvaatimus autopaikkavuokrien korvaamista koskevasta viranhaltijapäätöksestä HEL 2015-000537 T 03 01 00 Päätös päätti hylätä Vallilan terveysaseman

Lisätiedot