Metalliteollisuuden toimialakatsaus, syksy 2016

Transkriptio

1 Edunvalvonta on joukkuelaji Metalliteollisuuden toimialakatsaus, syksy 21 TUTKIMUSYKSIKÖN JULKAISUJA 5/21 KEHITYS VUOTEEN 2 3 MAAILMANTALOUDEN JA SUOMEN YLEINEN KEHITYS VUONNA 21 JA LÄHIAJAN NÄKYMÄT 9 METALLITEOLLISUUDEN NÄKYMÄT YRITYSTEN KANNATTAVUUS, VAKAVARAISUUS JA MAKSUVALMIUS VUOTEEN 2 3 KASVUN EVÄÄT HUKASSA EHKEI SITTENKÄÄN TIIVISTELMÄ Epävarmuus on lisääntynyt maailmanpolitiikassa. Viimeaikojen suurimmat yllätykset ovat olleet Iso-Britannian irtautumispäätös Euroopan Unionista ja Yhdysvaltojen presidenttivaalitulos. Ne aiheuttivat heti dramaattisia heilahteluja pörssikursseihin. Pidemmällä ajalla näemme, miten Brexit-päätös ja Trumpin valinta sekä muut poliittiset muutokset heijastuvat eri maiden talouspoliittisiin linjauksiin, globaalitalouteen ja vapaakaupan tulevaisuuteen. Poliittiset äkkimuutokset hankaloittavat nykytilanteen analyysia ja talouskehityksen ennustamista. Tässä toimialakatsauksessa emme tavoita Suomen ja erityisesti metalliteollisuuden talous- ja työllisyystilannetta aivan reaaliaikaisesti myöskään siksi, että tilastotiedot tuottuvat aina viiveellä. Esitämme kuitenkin tuoreimpien saatavilla olevien tilastotietojen avulla näkemyksemme metalliteollisuuden ja sen toimialojen kehityksestä viime vuosina. Annamme myös arvion ensi vuoden kehityksestä. Vaikuttaa siltä, että Suomen metalliteollisuus on hukannut kasvun eväät viime vuosina ja monet ovat nähneet myös tulevaisuuden synkkänä. Viimeisen vuoden aikana kuitenkin henkilöautoteollisuus, telakat, muu meriteollisuus, metsäteollisuudelle koneita ja laitteita toimittavat yritykset ja energiahuollon laitetoimittajat ovat kaikki kertoneet suurista tilauksista. Niitä aloja yhdistää vähintäänkin kohtuullinen markkinatilanne. Lisäksi näillä aloilla on vahvoja perinteisiä kotimaisia yrityksiä, joilla on sekä valmistusta että tuotekehitystä Suomessa. Tämä on osoittanut, että taustatekijöiden ollessa kohdallaan suomalainen metalliteollisuus kyllä pärjää. METALLITEOLLISUUDEN TUOTANNON JA TYÖLLISTEN MÄÄRÄN KEHITYS VUOSINA 2 2 TUOTANNON MÄÄRÄN MUUTOS, % 3 3 TYÖLLISTEN MÄÄRÄ (työntekijät, toimihenkilöt ja yrittäjät) 25 1 henkeä E E Lähde: Tilastokeskus, kansantalouden tilinpito, Metalliliitto (ennuste) Lähde: Tilastokeskus, kansantalouden tilinpito, Metalliliitto (ennuste)

2 Vaikka näiden perinteisesti vahvojen alojen tilanne onkin parantunut ja teollisuutemme on onnistunut pysymään näillä aloilla myös teknisen kehityksen kärjessä, ei metalliteollisuuden tilanne ole kaikilta osin yhtä valoisa. Vanhojen alojen, tuotteiden ja yritysten rinnalle ei ole pystytty rakentamaan uutta menestystä. Suomen olisi kyettävä parempaan. Osaava henkilöstö, toimiva yhteiskunta, tutkimuspanostukset ja tällä hetkellä myös koheneva hintakilpailukyky on saatava palvelemaan paremmin uusien kansainvälisillä markkinoilla kaupaksi käyvien tuotteiden syntymistä. Rohkaisevia esimerkkejä on jo nähtävissä nousevilla kasvualoilla, kuten esimerkiksi terveysteknologian alalla. Jos kykenemme samanaikaisesti säilyttämään perinteiset vahvuutemme ja tarttumaan uusiin mahdollisuuksiin, on Suomen teollisuudella edessään uusi kasvun aikakausi. Tämä vaatii yrityksiltä toimissaan rohkeutta ja kilpailukykyä sekä ammattitaitoa kaikissa toimissa unohtamatta toimivaa ja laaja-alaista yritysten, valtion ja henkilöstön yhteistyötä. Metalliteollisuuden suhdannekuvassa ei ole nähtävissä suurta muutosta. Tänä vuonna metalliteollisuuden alojen tuotanto laskee yhden prosentin ja työllisten määrä kolme prosenttia viime vuodesta. Ensi vuonna on tuotannossa nähtävissä hienoista, yhden prosentin kasvua. Työllisyys pysyttelee tämän vuoden tasolla. Tämän metalliteollisuuden toimialakatsaus julkaistaan nyt 3. kerran, ja se on tehty tutkimusyksikön yhteistyönä. Analyyseissa olemme hyödyntäneet pääasiassa Tilastokeskuksen kansantalouden tilinpidon ja teollisuustilaston sekä Tullihallituksen ja Balance Consultingin aineistoja. Tarkastelussa olemme käyttäneet Tilastokeskuksen TOL28- toimialaluokitusta, jossa metalliteollisuuden yritykset sijoitetaan kahdeksalle toimialalle. Tarkastelemme myös malmikaivoksia ja muu valmistus -toimialaa, johon sijoittuu yrityksiä Metalliliiton sopimusaloilta. Helsingissä Metalliliiton tutkimusyksikkö 2 METALLILIITTO 21

3 KEHITYS VUOTEEN 2 Viime vuodet ovat olleet tavanomaista hitaamman talouskasvun aikaa maailmantaloudessa. Kasvua on jarruttanut kysynnän heikkous, jonka taustalla on useita syitä. Valtiot ovat varsinkin EU:ssa pyrkineet sopeuttamaan menojaan tulojaan vastaaviksi julkisen talouden kulukurien avulla. Myös työmarkkinoilla on suurimmassa osassa maailmaa pyritty vastaamaan kilpailukykyhaasteisiin palkkamaltin avulla. Yrityksillä on alhaisesta kysynnästä johtuen käyttämätöntä kapasiteettia, mikä on pitänyt investoinnit alhaisina. Tehdasteollisuudessa ei ole myöskään nähty merkittäviä uusia innovaatioita, jotka olisivat johtaneet suuriin investointiaaltoihin. Uuden teknologian käyttöönotossa nähdyt viiveet ovat heijastuneet talouteen myös tuottavuuden kohenemisen hitautena, mikä on osaltaan pitänyt talouskasvun hitaana. Näissä oloissa keskuspankkien yritykset elvyttää taloutta alhaisten korkojen avulla eivät ole onnistuneet saamaan investointeja käyntiin maailmanlaajuisesti. Euromaiden talouskehitystä voi pitää heikkona, vaikka alueen kokonaistuotanto kääntyikin kasvuun vuonna 2. Kehitystä on haitannut erityisesti julkisen kulutuksen väheneminen, kilpailukykyongelmat ja aikaisemmin myös pankkitoiminnan ongelmat. Maailman talousveturina on toiminut Yhdysvallat, jossa kokonaistuotanto on kasvanut keskimäärin yli kaksi prosenttia vuoden 29 jälkeen. Kiinassa vuosittainen talouskasvu oli ennen vuotta 2 yli seitsemän prosenttia, mikä osaltaan tuki maailmantaloutta. Suomen kokonaistuotanto pieneni vuosina 2 ja 2 yli prosentin. Viimeisimpinä kahtena vuotena ei ole nähty suurta muutosta, kun vuonna 2 talous supistui,1 prosenttia ja viime vuonna kasvoi,2 prosenttia. Erityisesti teollisuustuotanto on kokenut kovia. Työllisyyden kehitys ei kuitenkaan ole reagoinut kovin vahvasti talouden supistumiseen, vaikka työllisyyden trendi onkin ollut nouseva. Myös työllisyyden kohdalla kehitys on ollut heikointa teollisuudessa. Inflaatio ei ole ollut ongelma Suomessa viime vuosina. Suomen julkisen talouden tila on huolestuttava. Valtion ja muiden julkisyhteisöiden tulot eivät kata menoja lähimainkaan. Julkinen velka on kasvanut voimakkaasti vuoden 28 jälkeen. Vuonna 2 Suomi rikkoi Euroopan vakaus- ja kasvusopimuksessa määritellyn kestävyysrajan, kun velan määrä ylitti prosenttia kokonaistuotannon arvosta. KUVIO 3. Maailman BKT:n kehitys alueittain, % SUOMEN TALOUDELLINEN KEHITYS VUOSINA Määrän muutos, % 2 Määrän muutos, % Bruttokansantuote -,7,2 Tehdasteollisuuden tuotos -1,3-2,2 Metalliteollisuuden tuotos -, -, Tavaroiden ja palveluiden vienti -1,7 -,2 Tavaroiden ja palveluiden tuonti -,2 1,9 Kulutusmenot,3 1,1 Investoinnit -2,5,7 Työttömyysaste, % 8,7 9,4 Kuluttajahintojen muutos, % 1, -,2 Lähde: Tilastokeskus 8 Maailma 9 EU-maat Lähde: IMF, World Economic Outlook /1 Kehittyvät taloudet 1E USA METALLIN TOIMIALAKATSAUS 21 3

4 KEHITYS METALLITEOLLISUUDESSA Tuotanto Metalliteollisuuden tuotanto laski, prosenttia vuonna 2. Tuotantomäärässä ei ole juurikaan tapahtunut muutoksia vuodesta 2 alkaen. Erot metallin toimialojen välillä ovat olleet suuria (kuviot 7 8). Elektroniikkateollisuuden tuotanto supistui kahdeksan prosenttia vuonna 2. Myös metallien jalostuksen tuotanto laski, minkä tosin voi nähdä korjausliikkeenä vuoden 2 erittäin nopean kasvun jälkeen. Muilla metallin toimialoilla tuotanto nousi vuonna 2. Metalliteollisuuden toimialojen suhteellisia osuuksia tarkasteltaessa viime vuosien suurin muutos on ollut elektroniikkateollisuuden osuuden supistuminen. Sen rinnalle metalliteollisuuden suurimmaksi toimialaksi jalostusarvolla mitattuna on noussut koneiden ja laitteiden valmistus. Elektroniikkateollisuuden jalostusarvo on kuitenkin yhä lähes neljäsosa metalliteollisuuden jalostusarvosta huolimatta Nokian ja muiden alan yrityksen vaikeuksista. Työllisyys Metalliteollisuus työllisti vuonna 2 noin 179 palkansaajaa ja yrittäjää. Työllisiä oli vuonna 28 noin 228, joten tätä seuranneiden huonojen vuosien aikana alan työpaikoista on kadonnut useampi kuin joka viides. Eniten työpaikkoja on kadonnut elektroniikkateollisuudesta, josta on hävinnyt 2 työpaikkaa vuoden 27 jälkeen. Myös viime vuonna työllisyyden lasku oli voimakkainta juuri elektroniikkateollisuudessa, jossa työllisten määrä oli 1 4 pienempi kuin vuotta aiemmin. Koko metalliteollisuudessa työllisten määrä laski noin 1 9 henkilöllä. KUVIO 4. Metalliteollisuuden ja koko tehdasteollisuuden tuotoksen määrän kehitys, indeksi (2=) 8 Metalliteollisuus 7 8 Koko tehdasteollisuus 9 Lähde:Tilastokeskus, kansantalouden tilinpito KUVIO 5. Toimialojen suhteelliset osuudet koko metallin jalostusarvosta vuosina 2 2, % Lähde: Tilastokeskus, kansantalouden tilinpito Metalliteollisuus pl. sähkö- ja elektroniikka Koneiden ja laitteiden korjaus, huolto ja asennus Muiden kulkuneuvojen valmistus Moottoriajoneuvojen valmistus Koneiden ja laitteiden valmistus Sähkölaitteiden valmistus Elektroniikkateollisuus Metallituotteiden valmistus Metallien jalostus KUVIO. Metalliteollisuuden ja koko tehdasteollisuuden työllisten määrän kehitys, indeksi (2=) 1 Metalliteollisuus 179 henkeä vuonna 2 Koko teollisuus 339 henkeä vuonna Lähde: Tilastokeskus, kansantalouden tilinpito 4 METALLILIITTO 21

5 KUVIOT 7 8. Tuotannon määrän vuosimuutokset (%) ja työllisten määrät metallin toimialoilla vuosina 2 2 TUOTANNON MÄÄRÄN MUUTOS, % Metallien jalostus Metallituotteiden valmistus TYÖLLISTEN MÄÄRÄ (työntekijät, toimihenkilöt ja yrittäjät yhteensä) 1 henkeä E E Lähde: Tilastokeskus, kansantalouden tilinpito, Metalliliitto (ennuste) TUOTANNON MÄÄRÄN MUUTOS, % Elektroniikkateollisuus Sähkölaitteiden valmistus TYÖLLISTEN MÄÄRÄ (työntekijät, toimihenkilöt ja yrittäjät yhteensä) 1 henkeä E E TUOTANNON MÄÄRÄN MUUTOS, % TYÖLLISTEN MÄÄRÄ (työntekijät, toimihenkilöt ja yrittäjät yhteensä) 1 henkeä Moottoriajoneuvojen valmistus Muiden kulkuneuvojen valmistus E E Lähde: Tilastokeskus, kansantalouden tilinpito, Metalliliitto (ennuste) TUOTANNON MÄÄRÄN MUUTOS, % 4 4 TYÖLLISTEN MÄÄRÄ (työntekijät, toimihenkilöt ja yrittäjät yhteensä) 1 henkeä Koneiden ja laitteiden valmistus Koneiden ja laitteiden korjaus, huolto ja asennus E E Lähde: Tilastokeskus, kansantalouden tilinpito, Metalliliitto (ennuste) Lähde: Tilastokeskus, kansantalouden tilinpito, Metalliliitto (ennuste) METALLIN TOIMIALAKATSAUS 21 5

6 Kuviosta 9 käy ilmi, että metalliteollisuuden tuotannon työntekijöiden määrä laski voimakkaasti taloustilanteen heiketessä vuodesta 28 lähtien. Vuodesta 2 alkaen työntekijöiden määrän lasku hidastui. Metalliteollisuuden henkilöstö on jakaantunut suunnilleen puoliksi työntekijöihin ja toimihenkilöihin viimeisen viiden vuoden aikana. Viimeisen vuoden aikana kuitenkin toimihenkilöiden määrä on kasvanut ja työntekijöiden määrässä nähty jälleen jyrkempi lasku. Vuokratyön yleistyminen saattaa laskea metalliteollisuuden työllisyys-lukuja. Vuokratyöyrityksen kautta työskentelevät tilastoidaan palvelualalle. Metalliliiton työttömyyskassasta ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa saavien määrä on ollut laskussa, vaikka työntekijöiden työpaikat ovat vähentyneet. Tämä viittaa Metalliliiton jäsenten työllistymiseen muille aloille heidän jäätyään työttömiksi metalliteollisuuden palveluksesta ja myös siihen, että eläköityneiden tilalle ei läheskään aina palkata uusia. Metalliteollisuuden kansainvälistyminen näkyy selvästi myös suomalaisyritysten ulkomaisten yksiköiden henkilöstömäärissä. Monivuotisen kasvun jälkeen henkilöstömäärä kääntyi kuitenkin vuoden 2 jälkeen laskuun. Vuosittaisiin muutoksiin vaikuttavat voimakkaasti myös yrityskaupat. Vuonna 2 ulkomaisissa yksiköissä henkilöstöä oli 232, mikä on 21 vähemmän kuin edellisenä vuonna. Erityisen paljon henkilöstömäärä laski Aasiassa. KUVIO 9. Palkansaajat metalliteollisuudessa neljännesvuosittain vuosina 2 21, viimeinen havainto 3. neljännes 21 1 henkilöä Työntekijät Toimihenkilöt * 1 * Vuoden 2 alusta lähtien ammattiluokitus on uudistunut, luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia aiempiin vuosiin Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimus KUVIO. Metallityöväen työttömyyskassasta päivärahaa saaneet henkilöt kuukausittain, viimeinen havainto /21 Lomautetut Muut päivärahan saajat* 2 henkilöä * Kokonaan työttömät, lyhennettyä työviikkoa tai -päivää tekevät henkilöt yms. Lähde: Metallityövöen työttömyyskassa KUVIO. Suomalaisen metalliteollisuuden henkilöstömäärän kehitys ulkomaisissa tytäryrityksissä vuoden lopussa vuosina 2 2 henkilöä Länsi-Eurooppa 9 Pohjois-Amerikka Aasia (ml. Oseania) Keski- ja Itä-Eurooppa Latinalainen Amerikka Lähi-Itä ja Afrikka Lähde: Teknologiateollisuus ry METALLILIITTO 21

7 Vienti Metalliteollisuuden tavaraviennin arvo oli vuonna 2 noin 2 miljardia euroa, mikä on 1,5 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Metalliteollisuuden osuus Suomen tavaraviennistä oli 48 prosenttia. Ehdottomasti tärkein vientimarkkina oli Eurooppa, jonne kohdistui 7 prosenttia kaikesta metalliteollisuuden tavaranviennistä. Euroopan markkinoilla on suurin merkitys metallien jalostukselle ja kulkuneuvojen valmistukselle, mutta myös kaikilla muilla metallin toimialoilla Euroopan osuus on yli puolet. Euroopassa sekä kokonaistuotanto että teollisuustuotanto ovat olleet kasvussa, mikä on auttanut myös Suomen metalliteollisuutta saamaan tilauksia. Euroopan lisäksi Aasia oli tärkeä markkina varsinkin elektroniikalle ja sähkölaitteille. Näiden kahden toimialan viennistä yli neljännes meni Aasiaan. Tuottavuus Metalliteollisuuden työn tuottavuus (kiinteähintainen arvonlisä työtuntia kohden) laski voimakkaasti vuosien 28 ja 2 välillä tuotantomäärien supistumisen seurauksena. Yleisestikin tuottavuuskehitys on lyhyellä tähtäimellä vahvasti kytköksissä tuotannon määrän kehitykseen. Vuoden 2 jälkeen tuottavuus on pysynyt varsin tasaisena. Vuosina 2 ja 2 tuottavuus on noussut hieman, sillä metalliteollisuuden arvonlisäys kasvoi ja tämä saatiin aikaiseksi vähemmillä työtunneilla. Myönteisenä kehityksenä voidaan pitää sitä, että arvonlisä on kasvanut vaikka tuotannon volyymi onkin ollut vielä laskussa. KUVIO. Metalliteollisuuden viennin arvon jakautuminen alueittain vuosina 2 2, % Lähde: Tullihallitus KUVIO. Viennin arvon jakautuminen alueittain vuonna 2, % Metallien jalostus Lähde: Tullihallitus Sähkölaitteet Metallituotteet 9 Tietokoneet, elektroniset ja optiset tuotteet Koneet ja laitteet Moottoriajoneuvot kulkuneuvot Muut yms. Muut maat Muu Aasia Lähi- ja Keski-Itä Pohjois-Amerikka Muu Eurooppa Euroalue Muut maat Muu Aasia Lähi- ja Keski-Itä Pohjois-Amerikka Muu Eurooppa Euroalue KUVIO. Tuottavuuden kehitys metalliteollisuudessa ja koko teollisuudessa, indeksi (2=) (Kiinteähintainen arvonlisä per työtunnit) Koko teollisuus Metalliteollisuus Lähde: Tilastokeskus, kansantalouden tilinpito METALLIN TOIMIALAKATSAUS 21 7

8 Palkat Kuviossa on esitetty metalliteollisuuden nimellis- ja reaalipalkkojen kehitys vuosina 2 2. Reaalipalkat kääntyivät loivaan nousuun viime vuonna. Reaalipalkat tarkoittavat nimellispalkkojen nousua vähennettynä inflaation määrällä. Vuonna 2 palkat nousivat ja inflaatio oli hintojen laskun seurauksena negatiivinen. Tätä ennen reaalipalkat eivät olleet nousseet vuoden 28 jälkeen. Tarkempi kuvaus palkkakehityksestä löytyy tutkimusyksikön tekemästä palkkakatsauksesta (www. metalliliitto.fi). Välituotekäyttö Välituotekäytöksi kutsutaan niitä tavaroita ja palveluita, joita yritykset hankkivat toisilta yrityksiltä tuotoksensa aikaansaamiseksi. Suurimmat erät ovat raaka-aineet ja alihankinta. Välituotekäytöksi lasketaan myös esimerkiksi kaluston ja rakennusten huollot ja korjaukset sekä erilaiset aputoiminnot silloin, kun ne ostetaan toimipaikan ulkopuoliselta yritykseltä. Välituotekäytön osuus on korkeimmillaan metallien jalostuksessa (84 %). Välituotekäytön kasvu on ollut kehittyneissä maissa viime vuosikymmeninä yleinen trendi, joka liittyy tuotannon hajauttamiseen edullisempiin tai muuten kilpailukykyisempiin tuotantopaikkoihin. Suomen metalliteollisuudessa välituotekäytön osuus on kuitenkin pysynyt tasaisena lukuun ottamatta elektroniikkateollisuuden kehitystä. Investoinnit Metalliteollisuuden investointien suhde arvonlisäykseen eli investointiaste on vaihdellut 2-luvulla melko voimakkaasti. Vaihteluun on vaikuttanut sekä investointien muutokset että arvonlisäyksen muutokset. Vuonna 2 investointiaste laski hieman edellisvuodesta. Investointiasteen lisäksi myös investointeihin käytetty rahamäärä laski hieman edellisvuodesta. Koska käynnissä ei ole yksittäisiä erittäin suuren luokan investointeja, voi niiden olettaa jakaantuvan laajasti metalliyrityksiin. Investointiastetta voidaan pitää kestämättömän matalana. Korkeampi investointiaste kertoisi siitä, että metalliteollisuudessa pidettäisiin huolta nykyisen tuotantokapasiteetin kunnosta ja panostettaisiin myös uuteen tuotantoon. KUVIO. Nimellis- ja reaalituntipalkkojen kehitys metalliteollisuudessa vuosina 2 2, indeksi (2=), kunkin vuoden 4. neljännes Lähde: EK, Tilastokeskus 9 KUVIO 1. Metallin toimialojen sekä koko teollisuuden nimellispalkkakehitys vuosina 2 2, kunkin vuoden 4. neljännes 19 senttiä tunnissa Lähde: EK KUVIO 17. Välituotekäytön osuus tuotoksesta elektroniikkateollisuudessa ja metalliteollisuudessa ilman elektroniikkaa, % KUVIO 18. Metalliteollisuuden investointiaste vuosina 2 2, % % Metalliteollisuus ilman elektroniikkaa Lähde: Tilastokeskus, kansantalouden tilinpito Nimellispalkat Reaalipalkat Metallien jalostus Kone- ja kulkuneuvoteoll. KOKO TEOLLISUUS Elektroniikka- ja sähkö Metallituoteteollisuus Elektroniikkateollisuus ,9 7,1 4 5,1 4,7 5,5 5,4 5, 3,9 5,4 5, Lähde: Tilastokeskus 9 8 METALLILIITTO 21

9 MAAILMANTALOUDEN JA SUOMEN YLEINEN KEHITYS VUONNA 21 JA LÄHIAJAN NÄKYMÄT Maailmantalouden kasvuvauhti pysyy jonkin verran pitkäaikaista keskiarvoa hitaampana jääden kolmeen prosenttiin. Erityisen heikosti kehittyy maailmankauppa eli eri maiden välillä tapahtuva kaupankäynti. Tämä kertoo talouskasvun painottumisesta palveluihin sekä eri maiden kotimarkkinoiden tärkeydestä talouskasvun lähteenä. Tilanne ei lupaa hyvää tavaraviennistä riippuvaisille maille tai yhtiöille. Maailmankaupan kasvun odotetaan laskevan tänä vuonna jopa alle prosenttiin, mikä on huomattavasti totuttua alhaisempi vauhti. Nykyisen hitaan talouskasvun vallitessa varsinkin keskuspankkien alhaiseen korkotasoon perustavalla rahapolitiikalla ja myös julkisen sektorin kysyntää vahvistavalla finanssipolitiikalla on merkittävä tehtävä talouden rattaiden liikkeellä pitämisessä. Yleisesti ottaen Suomen talous ei saa juurikaan vetoapua vientimarkkinoiden kasvusta. Merkittävillä vientimarkkinoillamme suhdannetilanne pysyy pitkälti edellisvuoden kaltaisena. Euroalueen kokonaistuotannon kasvu on vakiintumassa 1,5 prosentin tuntumaan. Kasvua ylläpitää monien maiden parantunut kilpailukyky, ainakin dollariin nähden aiempaa halvempi euro sekä alhainen korkotaso. Myös investointien piristämiseksi on käynnissä erilaisia ohjelmia ja rahastoja. Euroalueen vakautta saattaa jälleen horjuttaa pankkien ongelmat. Varsinkin Saksassa ja Italiassa on huonokuntoisia pankkeja, jotka voivat aiheuttaa häiriöitä rahoitusmarkkinoille. Mitään vuoteen 28 ja 29 verrattavaa romahdusta ei kuitenkaan ole odotettavissa. Euroalueen ulkopuolisista maista Ruotsin talouskehitys jatkuu euroaluetta parempana, mutta Iso-Britannian kasvu laskee euromaita hitaammaksi maan päätettyä EU:sta eroamisesta. Yhdysvaltojen kokonaistuotannon kasvu on hidastumassa hieman jääden noin kahteen prosenttiin. Donald Trumpin valinta Yhdysvaltojen presidentiksi oli yllätys, ja valinnan talousvaikutuksia on vielä vaikea arvioida. Kiinassa kokonaistuotannon arvioidaan yleisesti kasvavan tasaista kuuden prosentin vauhtia lähivuodet. Vaikuttaakin siltä, että Kiina onnistuu siirtymään nopeasta vientivetoisesta kasvusta suhteellisen hallitusti enemmän palveluihin perustuvaan talousmalliin. Lähivuosina tosin valtiovallan merkitys investoijana ja kokonaiskysynnän ylläpitäjänä tulee pysymään suurena. Venäjällä kokonaistuotanto on vakiintumassa alhaisemmalle tasolle kuin edellisellä vuosikymmenellä. Suomen kokonaistuotanto kasvaa tänä vuonna reilun prosentin ja kasvu jatkuu samanlaisena ainakin kaksi seuraavaa vuotta. Tänä vuonna taloudellista toimeliaisuutta ylläpitää erityisesti vahvassa vedossa oleva rakentaminen sekä yksityinen kulutus. Teollisuustuotanto lähtee kasvuun luultavammin jo tänä vuonna, mutta viimeistään ensi vuonna. Mitään ratkaisevaa käännettä ei kuitenkaan tulla näkemään ja teollisuustuotannon määrä tulee pysymään huomattavasti alempana kuin kymmenen vuotta sitten. Jos vientiteollisuus ei syystä tai toisesta lähde odotusten mukaiseen nousuun, voi yhdenkin prosentin talouskasvu jäädä haaveeksi. Huolimatta vientimarkkinoidemme verkkaisesta talouskasvusta ja kasvun painottumisesta palveluihin, tulee Suomen vienti kääntymään varovaiseen kasvuun viimeistään ensi vuonna. Suomen vahvasti investointituotantoon perustuva teollisuus kaipaisi kuitenkin teollisten investointien käynnistymistä maailmalla. Jo tällä hetkellä teollisuudessamme on nähtävissä, että kysynnän virkistyessä suomalainen teollisuus pystyy kilpailemaan tilauksista onnistuneesti. Esimerkiksi telakat ja muu meriteollisuus, autoteollisuus, energia-alan yritykset ja metsäteollisuudelle koneita ja laitteita valmistavat yritykset ovat saaneet paljon tilauksia maailmalta. Kotimarkkinoilla rakennustuoteteollisuus hyötyy kotimaisen rakentamisen hyvästä vedosta. Viennin lisääntyminen tulee kääntämään teolliset investoinnit kasvuun myös Suomessa. Kiinteät investoinnit ovat olleet hälyttävän alhaisella tasolla jo vuosikaudet, mikä näkyy jo teollisuuden kilpailukyvyssä. Investointeja tarvittaisiin sekä uuden tuotannon aikaansaamiseksi että vanhan kapasiteetin pitämiseksi kilpailukykyisenä. Suomessa teollisuuden tutkimuspanostukset ovat laskeneet maailman huipulta, mutta ovat vieläkin hyvällä tasolla. Suomen on jatkossa kuitenkin mahdotonta pysyä osaamiseen perustuvien alojen huipulla tai päästä täysmääräisesti mukaan kasvaville aloille, jollei tutkimustoimintaan panosteta nykyistä enemmän. Työttömyys on lähtenyt laskuun tänä vuonna. Työttömyysaste laskee viime vuoden 9,4 prosentista hieman alle yhdeksään prosenttiin. Aiemmin yhden prosentin kokonaistuotannon kasvu ei ole ollut riittävää työllisyyden paranemiseksi, mutta nykyisissä heikomman tuottavuuskehityksen oloissa tilanne on tältä osin muuttunut. Työttömyysasteen laskun taustalla on se, että työikäinen väestö ( 4-vuotiaat) vähentyy kymmenellä tuhannella ja saman aikaisesti työllisten määrä kasvaa saman verran tänä ja kahtena seuraavana vuonna. Suomen julkinen talous ei ole hallituksen pyrkimyksistä huolimatta tasapainottumassa lähivuosina. Alijäämä tulee olemaan yli kaksi prosenttia kokonaistuotannosta lähivuodet. Valtion velka jatkaa kasvuaan: valtion menot eivät ole juuri vähenneet ja hallituksen tekemät veronalennukset ovat vähentäneet verotuloja. Tilanne ei kuitenkaan ole mitenkään uhkaava, varsinkaan kun valtio saa lainaa jopa negatiivisilla koroilla. METALLIN TOIMIALAKATSAUS 21 9

10 METALLITEOLLISUUDEN NÄKYMÄT Metalliteollisuuden tuotanto on kasvanut vuoden 21 yhdeksän ensimmäisen kuukauden aikana kolme prosenttia viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna (Kuvio 19). Liikevaihto sitä vastoin on laskenut kaksi prosenttia. Osa tuotantovolyymin ja liikevaihdon erosta selittyy sillä, että metalliteollisuuden tuotteiden hinnat ovat laskeneet niin Suomessa kuin maailmallakin. Kokonaisuudessaan tänä vuonna metalliteollisuuden tuotanto tulee arviomme mukaan supistumaan prosentin. Ilman elektroniikkateollisuuden neljän prosentin supistumista tuotanto pysyisi ennallaan. Ensi vuonna metalliteollisuuden tuotanto kasvaa yhden prosentin. Tuolloin elektroniikkateollisuus supistuu vielä prosentin, kun taas muiden toimialojen tuotanto vahvistuu tai pysyy ennallaan. Voimakkainta kasvu on kulkuneuvoteollisuudessa. Metalliteollisuuden työllisyys on heikentynyt tänä vuonna. Tammi-syyskuun aikana metalliteollisuuden työllisten määrä laski Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan 2,4 prosenttia ja myös Tilastokeskuksen palkkasummatilasto viittaa samanlaiseen kehitykseen. Tuotannon työntekijöiden työllisyyskehitys on ollut toimihenkilöitä heikompaa. Tänä vuonna metalliteollisuus työllistää arviomme mukaan noin 174 henkilöä, joka on kolme prosenttia vähemmän kuin viime vuonna. Työllisistä puolet on työntekijöitä. Ensi vuonna työllisten määrä pysyy ennallaan. KUVIO 19. Metalliteollisuuden liikevaihto ja tuotannon määrä (kausitasoitetut sarjat, indeksi 2=) Liikevaihto 8 9 Tuotannon määrä Lähde: Tilastokeskus, viimeiset havainnot: liikevaihtokuvaaja 8/1, volyymi-indeksi 9/ METALLILIITTO 21

11 METALLIEN JALOSTUS Yleistä Toimialaan kuuluu raudan-, värimetallien- ja teräksenvalmistus sekä valimoteollisuus. Tuotteita ovat metalliseokset, metallista valmistetut levyt, putket, harkot ja langat sekä valimotuotteet. Toimialalle on tyypillistä pääoma- ja energiavaltaisuus sekä tuotteiden ja raaka-aineiden hintatasojen voimakkaat vaihtelut. Tuotantoyksiköt ovat pääsääntöisesti suuria. Metallien jalostuksen tuotteiden kysyntä riippuu etenkin koneenrakennuksen, kulkuneuvojen valmistuksen ja rakentamisen kehityksestä. Alalla työskentelee henkilöä, joista 8 teräksen valmistuksessa. Värimetallien valmistuksessa työskentelee hieman alle neljännes ja valimoteollisuudessa hieman yli kymmenen prosenttia alan henkilöstöstä. Määrät ovat olleet hienoisessa laskussa viime vuosina. Valimoiden kehitys on ollut poikkeuksellisen murheellista, sillä niiden henkilöstö on puolittunut kymmenessä vuodessa. Metallien jalostuksen tuotteiden vienti oli vuonna 2 noin prosenttia Suomen kaikesta tavaranviennistä. Vienti oli arvoltaan noin seitsemän miljardia euroa, missä oli laskua puoli prosenttia edellisestä vuodesta. Tärkeimmät vientimaat ovat Alankomaat, Saksa ja Ruotsi, joissa kaikissa jatkojalostetaan suomalaista terästä merkittävässä määrin. Kehitys alkuvuonna ja lähiajan näkymät Metallien jalostuksen tuotantomäärät ovat kehittyneet Suomessa muuta metalliteollisuutta paremmin viime vuosina ja tuotanto on ollut nousussa. Toisaalta alalla toimivien yritysten kannattavuus on ollut heikkoa joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta. Parasta kannattavuus on värimetallien valmistajilla. Tammi-syyskuussa metallien jalostuksen tuotanto kasvoi seitsemän prosenttia edellisvuodesta. Tuotannon lisääntyminen on nostanut kapasiteetin käyttöasteen jo yli yhdeksäänkymmeneen. TOIMIALAN TUOTANTO E 2 Määrän muutos, %,,8-4,5 5, 4, TOIMIALAN MUITA KESKEISIÄ TUNNUSLUKUJA Liikevaihto, M Arvonlisäys, M Osuus koko metalliteollisuuden arvonlisästä, % 8, 7, 8,4 Yritysten lukumäärä Osuus koko metalliteollisuuden tavaraviennistä, % 27, 2,1 25, TOIMIALAN SUURIMMAT YRITYKSET VUONNA 2 Liikevaihto M Henkilöstöä yhteensä Henkilöstöä Suomessa Outokumpu konserni Norilsk Nickel Harjavalta oy Componenta konserni Aurubis Finland Oy Boliden Kokkola Boliden Harjavalta Luvata Pori Oy Ovako Imatra Oy Ab * OSTP Finland Oy Cupori konserni 3 8 SSAB, Suomen yksiköt * vuoden 2 tiedot KUVIO 2. Metallien jalostuksen työllisten määrä KUVIO 21. Metallien jalostuksen liikevaihto ja tuotannon määrä (kausitasoitetut sarjat, indeksi 2=) henkeä Liikevaihto Tuotannon määrä E Lähde: Tilastokeskus, Metalliliiton tutkimusyksikkö Lähde: Tilastokeskus, viimeiset havainnot: liikevaihtokuvaaja 8/1, volyymi-indeksi 9/1 METALLIN TOIMIALAKATSAUS 21

12 Teräksen ja valimotuotteiden markkinat Euroopassa ovat heikentyneet merkittävästi viimeisen kymmenen vuoden aikana konepaja- ja kulkuneuvoteollisuuden ongelmien seurauksena. Lisäksi varsinkin Kiinan lisääntynyt tuonti on heikentänyt eurooppalaisten valmistajien asemaa. Tilanne on johtanut irtisanomisiin ja lomautuksiin myös Suomessa. Valimotoiminnassa yritysten rakenteita on sopeutettu pysyvästi alhaisemman tuotannon oloihin. Erityisesti teräsmarkkinoilla EU on alkanut puolustautua polkumyyntiä ja kiellettyä valtionapua vastaan tulleilla, mikä on parantunut teräksen markkinatilannetta. Lisäksi rakentamisen virkistyminen Euroopassa ja varsinkin kotimaassa heijastuu myönteisesti alan yrityksiin. Alan suurimmista suomalaisista yrityksistä Componentan kannattavuus on ollut heikkoa ja Suomen yksiköt hakeutuivatkin yrityssaneeraukseen tänä vuonna. Outokumpu on ollut vahvasti tappiollinen jo pitkän aikaa, mutta tänä vuonna liiketulos on kääntynyt niukasti voitolliseksi. Ulkomaalaisomistuksessa olevista yrityksistä SSAB:n tulos on voitollinen ja Bolidenin Suomen yksiköt tekevät hyvää tulosta. Lähivuosina Euroopassa vallitseva ylituotanto sekä EU:n ulkopuolelta tuleva tuonti heikentää alan tilannetta. Näiden seurauksena rakennemuutos tulee jatkumaan ja johtamaan luultavammin uusiin yksiköiden lakkauttamisiin. Outokumpu, SSAB, Ovako ja Componenta ovat osana laajoja kansainvälisiä yritysjärjestelyjä ja tuotannon uudelleenjärjestelyjä. Nämä johtavat jatkossakin henkilöstöleikkauksiin, vaikka Suomen yksiköt ovatkin pärjänneet hyvin konsernien viimeaikaisissa tuotannon siirroissa. Monista huolista huolimatta Suomessa on paljon maailman mittakaavassa huippuluokan metallien jalostuksen yksiköitä, joiden tulevaisuus on turvattu ja monin paikoin tuotanto tulee myös kasvamaan. METALLILIITTO 21

13 METALLITUOTTEIDEN VALMISTUS Yleistä Toimialaan kuuluu metallisäiliöiden, työkalujen, aseiden ja metallirakenteiden kaltaisten metallituotteiden valmistus. Toimiala on pääomavaltainen ja sille on ominaista kova hintakilpailu. Toimiala on tärkeä asiakas kotimaiselle metallien jalostukselle ja sen tärkeitä asiakastoimialoja ovat muiden koneiden ja laitteiden valmistus sekä rakentaminen. Paljon kauppaa käydään myös toimialan sisällä. Viennin merkitys on huomattava. Yhtiöt toimivat usein tarjontaketjun alkupäässä alihankkijoina, mikä tekee toimialasta hieman epävakaan. Toimialalla on suuri määrä ympäri Suomea sijoittuneita pieniä yhtiöitä, joista jotkin ovat markkinoilla myös omilla lopputuotteillaan. Vuonna 2 toimialan tuotannon määrä kasvoi yhden prosentin ja henkilöstön määrä säilyi ennallaan verrattuna edelliseen vuoteen. Toimialan tavaraviennin arvo oli noin 1, miljardia euroa vuonna 2, missä on vähennystä prosenttia edellisestä vuodesta. Tämä johtuu etenkin teräsrakenteiden viennin vähenemisestä. Tavaraviennin lisäksi toimialalla oli palveluvientiä noin,1 miljardin euron arvosta. Tuotteita päätyy vientiin lisäksi muiden koneiden ja laitteiden sekä sähkölaitteiden osina. Tärkeitä vientikohdemaita olivat Ruotsi, Venäjä, Norja, Viro, Indonesia, Yhdysvallat ja Saksa. Koko Suomen tavaraviennin arvosta toimialan viennin osuus oli noin kaksi prosenttia. Kehitys alkuvuonna ja lähiajan näkymät Kotimaisen kysynnän osalta toimialan tilanne on hieman aiempaa parempi. Rakennusteollisuus RT ry arvioi suhdannekatsauksessaan lokakuussa 21 rakentamisen lisääntyvän Suomessa tänä vuonna,5 prosenttia ja ensi vuonna vielä 1,5 prosenttia. Kasvua on sekä uudisrakentamisessa että korjausrakentamisessa. Takana tosin on varsinkin uudisrakentamisen osalta huonoja vuosia. Metallirakenteita käytetään rakentamisessa Suomessa TOIMIALAN TUOTANTO E 2 Määrän muutos, % -,3 -,9 1, -1,, TOIMIALAN MUITA KESKEISIÄ TUNNUSLUKUJA Liikevaihto, M Arvonlisäys, M Osuus koko metalliteollisuuden arvonlisästä, %,,8, Yritysten lukumäärä Osuus koko metalliteollisuuden tavaraviennistä, %,2 5,8 5,1 TOIMIALAN SUURIMMAT YRITYKSET VUONNA 2 Liikevaihto, M Henkilöstöä yhteensä Henkilöstöä Suomessa Fiskars konserni Rettig konserni Rolls-Royce Oy Ab 48 Patria konserni Fortaco Group konserni Abloy Oy Peikko Group konserni Metos Oy Ab 3 3 Amec Foster Wheeler Energia Oy Sako Oy Stera Group konserni Konepaja Häkkinen Konserni Weckman Steel konserni Hydroline Oy Nesco konserni KUVIO 22. Metallituotteiden valmistuksen työllisten määrä KUVIO 23. Metallituotteiden valmistuksen liikevaihto ja tuotannon määrä (kausitasoitetut sarjat, indeksi 2=) henkeä 18 Liikevaihto Tuotannon määrä E Lähde: Tilastokeskus, Metalliliiton tutkimusyksikkö Lähde: Tilastokeskus, viimeiset havainnot: liikevaihtokuvaaja 8/1, volyymi-indeksi 9/1 METALLIN TOIMIALAKATSAUS 21

14 edelleen yleisesti. Teollisuusrakentaminen ja varastorakentaminen kasvavat edelleen tänä ja ensi vuonna. Laivojen rakentamisella menee hyvin, sillä Turun telakalla on ennätyksellisen suuri tilauskanta ja myös Helsingin ja Rauman telakoilla on tilauksia. Sen sijaan öljynporauslauttojen runkoja valmistavalla Mäntyluodon konepajalla menee huonosti. Tärkeän asiakastoimialan eli muiden koneiden ja laitteiden valmistuksen arvioidaan kasvavan ensi vuonna. Metsäkoneiden vilkas myynti tuo toimialalle alihankintaa. Energialaitteita menee taas paremmin kaupaksi. Meriteollisuuden laitteiden valmistuksella menee tällä hetkellä huonommin, sillä off-shore -investointien vähentyminen on heijastunut niiden kysyntään. Maatalouskoneiden ja kaivoskoneiden kysynnän huippuvuosia alhaisempi taso on osaltaan vähentänyt alihankintoja toimialalta. Myös metsäteollisuuden laitteiden valmistuksen tasopudotus on vähentänyt alihankintoja tältä toimialalta. Asiakkaita ja tuotantoa on lisäksi menetetty halvemman kustannustason maihin ja päähankkijoille näiden vedettyä tuotantoa takaisin. Viennin kohdalla toimialan tilanne on ollut alkuvuonna viime vuotta vastaava. Höyrykattiloita, metallikappaleita, metallisäiliöitä ja altaita on mennyt vientiin viime vuotta enemmän. Metallirakenteiden vienti on säilynyt ennallaan. Ruokailuvälineiden ja työkalujen vienti on pudonnut rajusti, koska Fiskars on siirtänyt tuotantoa Puolaan. Toimialan tärkein pörssiyhtiö on Fiskars Oyj, joka nykyisin toimii muillakin kuin metallitoimialoilla. Sen globaali liikevaihto oli vuoden 21 kolmella ensimmäisellä neljänneksellä prosenttia enemmän viime vuoteen verrattuna ja toiminta oli kannattavaa. Yhtiö on myynyt joitakin yksiköitään ja on ilmoittanut siirtävänsä tuotantoa Suomesta pois. Toimialan muissa yhtiöissä tilanne on vaihdellut, sillä monissa yhtiöissä on ollut käynnissä sopeuttamistoimia samalla kuin joillakin yhtiöillä on mennyt hyvin. Toimialalla näyttävät menestyvän muita paremmin ne yhtiöt, joilla on oma lopputuote ja vientitoimintaa. Toimialan kapasiteetin käyttöaste oli vuoden 21 tammi-syyskuussa 77 prosenttia eli kolme prosenttiyksikköä korkeampi kuin vastaavana ajanjaksona vuonna 2. Samalla tuotannon määrä on ollut yhden prosentin vuoden 2 vastaavaa ajanjaksoa korkeammalla tasolla. Liikevaihto on ollut tammi-elokuussa 21 yhden prosentin korkeammalla tasolla kuin tammi-elokuussa 2. Tavaraviennin arvo oli tammi-elokuussa 21 yhden prosentin korkeammalla tasolla verrattuna vastaavaan ajankohtaan vuonna 2. Kotimaan myynti on sekin hieman kasvanut. Metallituotteiden valmistuksen tuotannon määrä vähenee tänä vuonna viime vuodesta ja myös henkilöstön määrä laskee. Tuotannon määrä säilyy ensi vuonna tämän vuoden tasolla, mutta henkilöstön määrä vähenee edelleen. Toimialan tulevaisuuden vakavimpia uhkia ovat alihankintojen menettäminen takaisin päähankkijoille tai halvemman kustannustason maihin sekä epäsuotuisat yritysjärjestelyt. Toimialan mahdollisuuksiin kuuluvat omien lopputuotteiden kehittäminen sekä vientitoiminnan lisääminen. METALLILIITTO 21

15 MUIDEN KONEIDEN JA LAITTEIDEN VALMISTUS Yleistä Toimialaan kuuluu voimakoneiden, maatalouskoneiden, metallintyöstökoneiden ja monenlaisten erikoiskoneiden ja -laitteiden valmistus. Toimiala on pääomavaltainen ja se valmistaa paljolti investointitavaroita. Toimiala on tärkeä asiakas metallituotteiden valmistukselle ja sen tuotteista valtaosa menee vientiin. Toimialan sisäinen kauppa on merkittävää. Suomessa toimialalle on ominaista muutamat globaalit suuryritykset ja näiden ympärilleen muodostamat alihankintaketjut. Toimialalla on myös runsaasti omalla lopputuotteellaan markkinoilla olevia pienempiä yrityksiä. Toimitettujen laitteiden ylläpidon osuus kasvaa tämän toimialan liiketoiminnassa. Toimialan tuotannon määrä lisääntyi vuonna 2 yhden prosentin edellisestä vuodesta ja henkilöstön määrä väheni yhden prosentin. Toimialan tavaraviennin arvo nousi noin 7,3 miljardiin euroon vuonna 2, jossa on kasvua kuusi prosenttia edellisestä vuodesta. Vienti kasvoi maa- ja metsätalouskoneissa sekä muissa erikoiskoneissa. Muissa tuoteryhmissä vienti pienentyi. Lisäksi toimialan palveluviennin arvo oli 1,2 miljardia euroa. Merkittävimpiä vientikohdemaita olivat Yhdysvallat, Ruotsi, Venäjä, Kiina, Saksa, Alankomaat ja Norja. Toimialan viennin osuus Suomen kaikesta tavaraviennin arvosta oli noin prosenttia. Kehitys alkuvuonna ja lähiajan näkymät Kotimaan kysynnän osalta toimialaa on haitannut kotimaisten investointihankkeiden vähäisyys, mutta nyt tilanne on parempi. Elinkeinoelämän keskusliiton kesäkuun 21 investointitiedustelun mukaan investointihankkeita on menossa tänä vuonna yhteensä teollisuudessa ja energiahuollossa kymmenisen prosenttia viime vuotta enemmän. Ensi vuonna teollisuusrakentamisen arvioidaan vielä kasvavan tästä vuodesta. Kotimaisten telakoiden saamat uudet laivatilaukset sekä Äänekosken sellutehtaan ja Pyhäjoen ydinvoimalan rakentaminen TOIMIALAN TUOTANTO E 2 Määrän muutos, % -,9-3,3 1,7, 1, TOIMIALAN MUITA KESKEISIÄ TUNNUSLUKUJA Liikevaihto, M Arvonlisäys, M Osuus koko metalliteollisuuden arvonlisästä, % 27,2 27, 2,9 Yritysten lukumäärä Osuus koko metalliteollisuuden tavaraviennistä, % 31,3 28,4 28,3 TOIMIALAN SUURIMMAT YRITYKSET VUONNA 2 Liikevaihto M Henkilöstöä yhteensä Henkilöstöä Suomessa Kone konserni Wärtsilä konserni Cargotec konserni Metso konserni Valmet konserni Konecranes konserni Outotec konserni Sandvik Mining and Construction Oy Andritz Oy Ponsse konserni John Deere Forestry konserni Oras konserni Halton Group konserni Sulzer Pumps Finland Oy Raute konserni Hollming konserni 3 3 Moventas Gears Oy 4 4 Sampo-Rosenlew konserni Valtra Oy Ab Rocla konserni KUVIO 24. Muiden koneiden ja laitteiden valmistuksen työllisten määrä henkeä KUVIO 25. Muiden koneiden ja laitteiden valmistuksen liikevaihto ja tuotannon määrä (kausitasoitetut sarjat, indeksi 2=) 18 Liikevaihto Tuotannon määrä E Lähde: Tilastokeskus, Metalliliiton tutkimusyksikkö Lähde: Tilastokeskus, viimeiset havainnot: liikevaihtokuvaaja 8/1, volyymi-indeksi 9/1 METALLIN TOIMIALAKATSAUS 21

16 parantavat osaltaan tilannetta. Uusien kaivoshankkeiden puolella on vielä hiljaista. Metsäkoneiden kauppa on edelleen käynyt hyvin. Sen sijaan maatalouskoneiden myynnissä on ollut ongelmia. Viennin osalta toimiala on kärsinyt muutamien tuoteryhmien vaatimattomasta kysynnästä tämän vuoden aikana. Tilanne saattaa jatkua osin heikkona myös ensi vuonna. Kaivosalan investoinnit ovat edelleen matalalla tasolla, joten kaivoslaitteet menevät huonosti kaupaksi. Nikkelin ja sinkin hinnan nousu saattaa parantaa tilannetta. Vuosina 2 ja 21 korjattiin hyvä sato, jolloin viljan hintataso putosi samalla rajusti heikentäen maanviljelijöiden mahdollisuuksia koneinvestointeihin. Maatalouskoneiden kysyntä on Euroopassa ollut heikkoa ja viennin lisääminen sinne on ollut mahdollista vain markkinaosuutta nostamalla. Metsäkoneita on mennyt edelleen hyvin vientiin. Puunjalostuslaitosten rakentamishankkeita on pysyväisluonteisesti aiempaa vähemmän. Metsäteollisuuden laitteiden viennissä on ollut iso tasopudotus, mutta nyt vienti vetää viime vuotta paremmin. Energia-alan hankkeita on ollut ja olisi enemmänkin, kunhan niitä saataisiin liikkeelle. Laivojen rakentaminen kehittyy muutamia laivatyyppejä lukuun ottamatta huonosti tänä ja ensi vuonna. Satamahankkeita on jonkin verran suunnitteilla. Meriteollisuuden laitteiden kysyntää heikentää off-shore -investointien romahdus. Viennin kohdalla alkuvuosi on ollut huono. Metallintyöstökoneiden ja konetyökalujen vienti on kuitenkin kasvanut selvästi. Useimmissa muissa tuoteryhmissä vienti on supistunut. Toimialan seitsemän selvästi muita suurempaa pörssiyhtiötä ovat Wärtsilä Oyj, Valmet Oyj, Metso Oyj, Kone Oyj, Konecranes Oyj, Outotec Oyj ja Cargotec Oyj. Näissä yhtiöissä on töissä yhteensä yli kolmannes koko toimialan Suomen henkilöstön määrästä. Kaikkien seitsemän yhtiön yhteenlaskettu globaali tilauskanta vuoden kolmannen neljänneksen päätyttyä on kasvanut yhden prosentin edellisestä vuodesta, mutta vähentynyt yhden prosentin edellisestä neljänneksestä. Yhtiöiden yhteenlaskettu kolmen ensimmäisen neljänneksen liikevaihto jäi kolme prosenttia viime vuotta alemmaksi. Outotecin toiminta oli tappiollista kolmella ensimmäisellä neljänneksellä, mutta muiden mainittujen yhtiöiden toiminta oli kannattavaa. Panostukset investointeihin sekä T&K-toimintaan ovat olleet yhtiöiden kokoon ja asemaan nähden riittämättömiä. Lähes kaikissa näissä yhtiöissä on ollut käynnissä Suomessa sopeuttamistoimia vuoden 21 kuluessa. Toimialalla on monia pienempiä yhtiöitä, joilla menee hyvin. Kilpailukykyiset lopputuotteet, kasvuhakuisuus ja vientitoiminta näyttävät olevan avaimia menestykseen. Toimialan kapasiteetin käyttöaste on ollut vuoden 21 tammi-syyskuussa 83 prosenttia eli neljä prosenttiyksikköä alemmalla tasolla kuin vuoden 2 vastaavana ajanjaksona. Samalla ajanjaksolla tuotannon määrä on ollut kuusi prosenttia korkeammalla ja tuottajahinnat yhden prosentin korkeammalla tasolla verrattuna tammi-syyskuuhun 2. Liikevaihto on ollut tammielokuussa 21 kolme prosenttia alemmalla tasolla kuin tammi-elokuussa 2. Viennin arvo on tammi-elokuussa 21 ollut prosenttia alemmalla tasolla verrattuna vastaavaan ajanjaksoon vuonna 2. Sen sijaan kotimaan myynti on kasvanut selvästi. Muiden koneiden ja laitteiden valmistuksen tuotannon määrä säilyy tänä vuonna viime vuoden tasolla, mutta henkilöstön määrä vähenee. Tuotannon määrä kasvaa ensi vuonna ja henkilöstön määrä vähenee edelleen. Tulevaisuuden uhka toimialalle on sen tuotteiden päämarkkina-alueiden investointien jääminen pysyvästi alhaiselle tasolle. Tulevaisuuden mahdollisuuksia näyttää toimialalla sisältyvän esimerkiksi meriteollisuuden laitteiden, kaivoslaitteiden, logistiikkalaitteiden sekä energian tuotantoon käytettävien laitteiden valmistukseen. 1 METALLILIITTO 21

17 TIETOKONEIDEN SEKÄ ELEKTRONISTEN JA OPTISTEN TUOTTEIDEN VALMISTUS Yleistä Toimialaan kuuluu tietokoneiden, viestintävälineiden, komponenttien, mittauslaitteiden, sähköhoitolaitteiden sekä optisten laitteiden ja elektronisten tuotteiden valmistus. Toimiala on pääomavaltainen ja alan tuotteiden hinnat laskevat nopeasti. Toimialan tärkeä kauppakumppani on tietojenkäsittelypalvelut. Kauppaa käydään paljon myös toimialan sisällä. Viennin merkitys on erittäin suuri. Toimialalla on yksi suuri yhtiö (Nokia Solutions and Networks Oy), ja lisäksi on useampia omilla lopputuotteillaan markkinoilla olevia pienempiä yhtiöitä. Seassa on myös komponentteja valmistavia ja osia kokoonpanevia alihankkijayhtiöitä. Vuonna 2 toimialan tuotannon määrä väheni kahdeksan prosenttia ja henkilöstön määrä putosi kuusi prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Tavaravientiä toimialalla oli noin 2,1 miljardin euron arvosta vuonna 2, missä on kolmen prosentin vähennys edellisestä vuodesta. Viestintävälineiden vienti on vähentynyt, mutta mittaus-, testaus- ja navigointilaitteiden vienti on lisääntynyt. Sen lisäksi toimialalla oli palveluvientiä 4,8 miljardin euron arvosta. Tuotteita päätyy vientiin myös muiden koneiden ja laitteiden sekä sähkölaitteiden osina. Viennin määrä on vähentynyt huippuvuosista. Tärkeimmät vientikohdemaat olivat Yhdysvallat, Kiina, Venäjä, Saksa, Ruotsi ja Alankomaat. Toimialan viennin osuus Suomen koko tavaraviennin arvosta oli noin neljä prosenttia. Tilastokeskus on yhdistänyt liikevaihdon, kapasiteetin käyttöasteen ja tuotannon volyymin osalta Sähkölaitteiden valmistuksen ja Tietokoneiden sekä elektronisten ja optisten tuotteiden valmistuksen luvut. Näin se on tehnyt siitä syystä, että molemmilla toimialoilla on yksi selvästi hallitseva yritys. Tilastokeskus käyttää kokonaisuudesta nimitystä Sähkö- ja elektroniikkateollisuus (kuvio 28). TOIMIALAN TUOTANTO E 2 Määrän muutos, % -, -8,9-8, -4, -1, TOIMIALAN MUITA KESKEISIÄ TUNNUSLUKUJA Liikevaihto, M Arvonlisäys, M Osuus koko metalliteollisuuden arvonlisästä, % 25, 25,9 24,4 Yritysten lukumäärä Osuus koko metalliteollisuuden tavaraviennistä, %,8,4, TOIMIALAN SUURIMMAT YRITYKSET VUONNA 2 Liikevaihto M Henkilöstöä yhteensä Henkilöstöä Suomessa Nokia konserni Planmeca konserni Scanfil konserni Vaisala konserni GE Healthcare Finland Oy Teleste konserni Polar Electro konserni Thermo Fisher Scientific Oy Murata Electronics Oy Airbus Defence and Space Oy Okmetic konserni KUVIO 2. Tietokoneiden sekä elektronisten ja optisten tuotteiden valmistuksen työllisten määrä Kehitys alkuvuonna ja lähiajan näkymät henkeä 5 5 Toimialaa on kohdannut epäsuotuisa kehitys alkuvuonna. Microsoft Mobile Oy yhtiön syksyn 2 ja kesän 21 irtisanomisissa hävisi toimialalta yli 3 työpaikkaa, jotka alkavat vähitellen näkyä toimialan henkilömäärissä. Muitakin yhtiöitä on lopettanut toimintansa, mutta samalla uudet kotimaiset ja jotkin kansainväliset yhtiöt, kuten Intel ja Huawei, hyödyntävät Nokialta irtisanottujen erityisosaamista. Suomessa on muutamia elektroniikan sopimusvalmistajia, jotka ovat löytäneet sopivan markkinan pieninä sarjoina tehtävistä räätälöidyistä tuotteista. Terveysteknologian puolella löytyy Lähde: Tilastokeskus, Metalliliiton tutkimusyksikkö 1E METALLIN TOIMIALAKATSAUS 21 17

18 menestyneitä yhtiöitä. Suomesta löytyy myös antureiden ja piikiekkojen valmistusta. Vientikysynnän osalta voidaan todeta seuraavaa. Mobiiliverkoissa ja laajakaistaverkoissa liikkuvan datan määrä kasvaa koko ajan, erityisesti suoratoistopalveluiden yleistymisen myötä. Esineiden internet, robotiikka, älyliikenne ja digitalisaatio korostavat tätä ilmiötä. Tämä kaikki lisää tarvetta nopeammille ja tehokkaammille tietoliikenneverkoille. Verkkomarkkinoiden arvo ei kuitenkaan välttämättä kasva nopeasti lähivuosina. Alalle on nimittäin ominaista tuotteiden hintojen lasku samalla kun niiden ominaisuudet paranevat ja tehokkuus kasvaa. Tästä syystä uusien tilausten saaminen ja kannattava valmistus vaativat jatkuvia panostuksia tuotteiden tekniikan ja tuotantomenetelmien kehittämiseen. Nokia valmistaa Suomessa tietoliikenneverkkoihin kuuluvia laitteita. Kysyntää verkkojen rakentamiselle tulee tulevaisuudessa olemaan paljon. Verkkojen vienti on projektiluonteista ja sopimussummat suuria. Juuri nyt Nokia ja Ericsson ovat hävinneet markkinaosuutta kiinalaiselle Huaweille ja ovat sen vuoksi haasteiden edessä. Toimialan vienti on vetänyt alkuvuonna viime vuotta paremmin. Elektronisia lääkintälaitteita, elektronisia komponentteja sekä mittaus-, testaus- ja navigointilaitteita on mennyt vientiin viime vuotta enemmän. Viestintälaitteiden vienti on vähentynyt huomattavasti. Toimialan tärkeimpiä pörssiyhtiöitä ovat Nokia Oyj, Scanfil Oyj, Vaisala Oyj ja Teleste Oyj. Nokian lukuihin on vuoden alusta lähtien lisätty Alcatel-Lucentin luvut, joten vertailua viime vuoteen ei voi tehdä. Yhtiö ei vuoden kolmella ensimmäisellä neljänneksellä ole toiminut kannattavasti ja syynä lienevät fuusiosta johtuvat kustannukset. Scanfililla on samantapainen tilanne yritysoston seurauksena. Sekä Vaisala että Teleste ovat kasvattaneet hieman liikevaihtoaan alkuvuonna ja ovat kyenneet toimimaan kannattavasti. Toimialan kapasiteetin käyttöaste on ollut vuoden 21 tammi-syyskuussa 8 prosenttia eli vuoden 2 vastaavaan ajanjaksoon verrattuna yhden prosenttiyksikön korkeammalla tasolla. Tuotannon määrä on ollut viime vuoden tasolla ja tuottajahinnat neljä prosenttia vuoden 2 vastaavaa ajanjaksoa alemmalla tasolla. Liikevaihto on ollut tammi-elokuussa 21 kaksi prosenttia alemmalla tasolla kuin samana ajanjaksona vuonna 2. Tavaraviennin arvo tammi-elokuussa 21 oli prosenttia korkeammalla tasolla verrattuna vastaavaan ajankohtaan vuonna 2. Kotimaan myynti on säilynyt entisellään. Tietokoneiden sekä elektronisten ja optisten tuotteiden valmistuksen tuotannon määrä vähenee tänä vuonna viime vuoden tasosta samoin kuin henkilöstön määrä. Tuotannon määrä ja henkilöstön määrä vähenevät myös ensi vuonna. Tulevaisuuden uhkana toimialalle mainittakoon tuotannon helppo siirrettävyys Suomesta pois. Tulevaisuuden mahdollisuuksia näyttää toimialalla sisältyvän esimerkiksi älyn ja elektroniikan yleistymiseen kaikenlaisissa tuotteissa ja laitteissa sekä vilkastuvaan start up -toimintaan. 18 METALLILIITTO 21

19 SÄHKÖLAITTEIDEN VALMISTUS Yleistä Toimialaan kuuluu sähkömoottoreiden, muuntajien, generaattoreiden, sähkönjakelulaitteiden, kaapelien, valaisimien ja muiden sähkölaitteiden valmistus. Toimiala on työvoimavaltainen ja sen tuotteet ovat usein investointitavaroita, joita toimitetaan teollisuusprojekteihin, infrastruktuurihankkeisiin ja rakentamiseen. Toimiala on tärkeä asiakas metallituotteiden valmistukselle ja sen tärkeä asiakastoimiala on rakentaminen. Myös toimialan sisällä käydään paljon kauppaa. Viennin merkitys on erittäin tärkeä. Toimialalla on yksi suuri yhtiö (ABB Oy), minkä lisäksi siellä on omia lopputuotteitaan valmistavia pienempiä yhtiöitä. Joukossa on myös sähkölaitteiden osia valmistavia alihankkijayhtiöitä. Toimialan tuotannon määrä kasvoi vuonna 2 neljä prosenttia edellisvuodesta ja henkilöstön määrä säilyi ennallaan. Toimialan tavaraviennin arvo jäi noin 2, miljardiin euroon vuonna 2, mikä on kaksi prosenttia edellistä vuotta vähemmän. Vienti on vähentynyt muuntajissa, sähkömoottoreissa ja sähkökojeissa, mutta kasvanut muissa sähkölaitteissa. Sen lisäksi toimialalla oli palveluvientiä arvoltaan noin,2 miljardia euroa. Tuotteita päätyy vientiin lisäksi muiden koneiden ja laitteiden osina. Tärkeimpiä vientikohdemaita olivat Saksa, Yhdysvallat, Kiina, Ruotsi, Venäjä ja Viro. Suomen koko tavaraviennin arvosta toimialan viennin osuus oli noin viisi prosenttia. Tilastokeskus on yhdistänyt liikevaihdon, kapasiteetin käyttöasteen ja tuotannon volyymin osalta Sähkölaitteiden valmistuksen ja Tietokoneiden sekä elektronisten ja optisten tuotteiden valmistuksen luvut. Näin se on tehnyt siitä syystä, että molemmilla toimialoilla on yksi selvästi hallitseva yritys. Tilastokeskus käyttää kokonaisuudesta nimitystä Sähkö- ja elektroniikkateollisuus (kuvio 28 sivulla 2). TOIMIALAN TUOTANTO KUVIO 27. Sähkölaitteiden valmistuksen työllisten määrä henkeä E 2 Määrän muutos, % -5,9 5,3 4, -2,, TOIMIALAN MUITA KESKEISIÄ TUNNUSLUKUJA Liikevaihto, M Arvonlisäys, M Osuus koko metalliteollisuuden arvonlisästä, %,2,,7 Yritysten lukumäärä Osuus koko metalliteollisuuden tavaraviennistä, %,8,2,3 TOIMIALAN SUURIMMAT YRITYKSET VUONNA 2 Liikevaihto M Henkilöstöä yhteensä 2 Henkilöstöä Suomessa ABB Oy PKC Group konserni Prysmian Finland Oy EM Group konserni Vacon Oy Kemppi konserni Eaton Power Quality Oy Reka konserni VEO konserni Teknoware konserni Kehitys alkuvuonna ja lähiajan näkymät Kotimaisen kysynnän osalta toimialan tilanne on hieman aiempaa parempi. Tämä johtuu rakentamisen kasvusta tänä ja ensi vuonna. Tuotteita menee paljon niin teollisuusrakennusten, toimistorakennusten kuin asuinrakennustenkin viimeistelyyn. Sähkölaitteita käytetään sekä sähkö- että verkko- ja myös LVI-asennuksiin. Energiantuotantolaitosten rakentaminen vaatii tuekseen sähköverkkoja ja kytkinlaitoksia, joihin sisältyy yhä enemmän myös älyä. Uusiutuvan energian käyttöönotto Lähde: Tilastokeskus, Metalliliiton tutkimusyksikkö 1E 5 METALLIN TOIMIALAKATSAUS 21 19