Metalliteollisuuden toimialakatsaus, syksy 2015

Transkriptio

1 Edunvalvonta on joukkuelaji Metalliteollisuuden toimialakatsaus, syksy 2 TutkimusYksikön julkaisuja /2 kehitys vuoteen 2 3 maailmantalouden ja suomen yleinen kehitys vuonna 2 ja lähiajan näkymät 9 metalliteollisuuden näkymät yritysten kannattavuus, vakavaraisuus ja maksuvalmoius vuoteen 2 28 Teollisuus ei kasva ilman panostamista osaamiseen Tiivistelmä Kuluvana vuonna metalliteollisuuden suhdannekuvassa ei ole tapahtunut merkittävää muutosta. Tuotanto pysyy tänä vuonna viime vuoden tasolla. Tästä johtuen työllisyys heikkenee prosentin. Toimialoista tuotanto kasvaa hieman kaikilla muilla aloilla paitsi elektroniikka- ja metallituoteteollisuudessa. Ensi vuonna metalliteollisuuden tuotanto kasvaa prosentin euroalueen lievän piristymisen ansiosta. Elektroniikkateollisuuden tuotanto supistuu edelleen voimakkaasti. Sen sijaan kulkuneuvoteollisuus kasvaa selvästi. Muilla toimialoilla on pientä kasvua. Työllisyys laskee tuotannon lievästä kasvusta huolimatta ensi vuonna. Erityisesti toimihenkilöiden työllisyys heikkenee elektroniikkateollisuudessa. Muilla toimialoilla muutokset työllisyydessä ovat pieniä. Osaaminen on Suomen kaltaiselle korkean elin- ja kustannustason maalle tärkein kilpailukykykeino. Valtiovallan, työnantajien ja henkilöstön on panostettava yhteisvoimin osaamisen kehittämiseen, joka johtaa uusiin tuotteisiin ja tuotantoon. Tämän hetkinen vastakkainasetteluja ylläpitävä yhteiskunnallinen tilanne sekä koulutukseen ja tutkimukseen tehdyt leikkaukset eivät tarjoa edellytyksiä yhteistyölle ja osaamisen kehittämiselle eivätkä siten myöskään talouskasvulle. MEtalliteollisuuden tuotannon ja työllisten määrän kehitys vuosina 25 21E TUOTANNON MÄÄRÄN MUUTOS, % TYÖLLISTEN MÄÄRÄ (työntekijät, toimihenkilöt ja yrittäjät) 25 1 henkeä koko metalli E 1E E 1E Lähde: Tilastokeskus, kansantalouden tilinpito, Metalliliitto (ennuste) Lähde: Tilastokeskus, kansantalouden tilinpito, Metalliliitto (ennuste)

2 LUKIJALLE Metalliteollisuuden toimialakatsaus on osa liiton tutkimusyksikön yritys- ja toimialaseurantaa. Katsauksen tarkoituksena on antaa kuva metalliteollisuuden ja eri toimialojen kehityksestä viime vuosina ja arvio ensi vuoden kehityksestä. Katsaus toimii myös yhtenä perustana vertailtaessa yksittäisten yritysten kehitystä toimialan kehitykseen. Katsaus on toteutettu tutkimusyksikön yhteistyönä. Katsauksen tiedot perustuvat Tilastokeskuksen toimialaluokitus TOL28:n mukaiseen aineistoon, jossa metalliteollisuuden yritykset sijoittuvat kahdeksaan toimialaan. Lisäksi tarkastellaan malmikaivoksia ja toimialaa muu valmistus, johon sijoittuu yrityksiä Metallityöväen liiton sopimusaloilta. Katsauksen lähteinä on käytetty pääasiassa Tilastokeskuksen kansantalouden tilinpidon ja teollisuustilaston sekä Tullihallituksen ja Balance Consultingin aineistoja. Metalliteollisuuden toimialakatsaus julkaistaan nyt 29. kerran. Otamme mielellämme vastaan ehdotuksia katsauksen kehittämisestä Metalliliiton tutkimusyksikkö 2 MetalliLiitto 2

3 Kehitys vuoteen 2 Viime vuodet ovat olleet taloudellisesti vaikeita kehittyneissä teollisuusmaissa. Kehittyvissä maissa talouskasvu on ollut parempaa, vaikka onkin jäänyt viime vuosina pitkäaikaisen keskiarvon viiden prosentin alapuolelle. Kokonaisuutena olemme saaneet todistaa normaalia hitaampaa kasvua. Euromaiden talouskehitys on ollut heikkoa. Talouskehitystä on haitannut erityisesti julkisen kulutuksen väheneminen, kilpailukykyongelmat ja aikaisemmin myös finanssitoiminnan vaikeudet. Lisäksi kansainväliset konfliktit ovat lisänneet epävarmuutta ja hidastaneet kasvua. Maailman talousveturin rooli on siirtynyt Yhdysvalloille ja myös Kiinassa talous on ollut vauhdikkaassa kasvussa, vaikka takavuosina nähty prosentin kasvu on hidastunut noin seitsemään prosenttiin. Kuitenkin Kiina on noussut tai ainakin nousemassa maailman suurimmaksi taloudeksi ohi Yhdysvaltojen. Suomen kokonaistuotanto supistui vuosina 2 ja 2 molempina yli prosentin ja vuonna 2 vielä,4 prosenttia. Erityisen heikkoa kehitys on teollisuustuotannon kohdalla. Suomen talouskehitys on kuulunut EU:n heikoimpiin. Työllisyyden kehitys ei ole reagoinut kovin vahvasti talouden supistumiseen. Työttömyyden trendi on kuitenkin ollut kasvava. Myös työllisyyden kohdalla kehitys on ollut heikointa teollisuudessa, josta on kadonnut joka viides työpaikka vuoden 28 jälkeen. Vuonna 2 tehdasteollisuus työllisti 342 henkilöä. Kuluttajahintojen nousu ei ole ollut ongelma viime vuosina. Inflaatio oli Suomessa vuonna 2 puolitoista prosenttia ja vuonna 2 yhden prosentin. Euroopan keskuspankin inflaatiotavoite on kaksi prosenttia. Julkisen talouden tila on Suomessa huolestuttava. Valtion ja muiden julkisyhteisöjen tulot eivät kata lähimainkaan menoja. Suomen julkisen velan määrä oli vielä vuonna 28 ainoastaan 34 prosenttia bruttokansantuotteesta. Tämän jälkeen velan kasvu on ollut nopeaa ja bruttokansantuotteen kehitys heikkoa. Julkisen velanmäärä on noussut lähelle Euroopan vakaus- ja kasvusopimuksessa rajaksi asetettua prosenttia. Kuvio 3. Maailman BKT:n kehitys alueittain, % SUOMEN TALOUDELLINEN KEHITYS VUOSINA Määrän muutos, % 2 Määrän muutos, % Bruttokansantuote -1,1 -,4 Tehdasteollisuuden tuotos -3,3-1,3 Metalliteollisuuden tuotos -7,2 -,4 Tavaroiden ja palveluiden vienti 1,1 -,7 Tavaroiden ja palveluiden tuonti,, Kulutusmenot,,3 Investoinnit -5,2-3,3 Työttömyysaste, % 8,2 8,7 Kuluttajahintojen muutos, % 1,5 1, Lähde: Tilastokeskus 7 Maailma 8 9 EU-maat Lähde: IMF, World Economic Outlook / Kehittyvät taloudet e USA 1e USA Kehittyvät t EU-maat metallin toimialakatsaus 2 3

4 Kehitys metalliteollisuudessa Tuotanto Metalliteollisuuden tuotanto laski hieman alle puoli prosenttia vuonna 2. Tätä oli edeltänyt kaksi voimakkaan supistumisen vuotta ja tuotannon määrä onkin laskenut alle kriisivuoden 29 tason. Erot metallin toimialojen välillä ovat olleet suuria (kuviot sivulla 5). Vuonna 2 kehitys oli parasta metallien jalostuksessa ja moottoriajoneuvojen valmistuksessa. Metalliteollisuuden toimialojen suhteellisia osuuksia tarkasteltaessa viime vuosien suurin muutos on ollut elektroniikkateollisuuden osuuden supistuminen. Sen rinnalle metalliteollisuuden suurimmaksi toimialaksi jalostusarvolla mitattuna on noussut koneiden ja laitteiden valmistus. Huolestuttavaa on, että myös tämän toimialan tuotanto on supistunut viime vuodet. Kuvio 4. Metalliteollisuuden ja koko tehdasteollisuuden tuotoksen määrän kehitys, indeksi (25=) 8 5 Metalliteollisuus 7 Koko tehdasteollisuus 8 9 Lähde:Tilastokeskus, kansantalouden tilinpito Metalliteollisuus pl. sähkö- ja elektroniikka 8 Työllisyys Metalliteollisuus työllisti vuonna 2 noin 179 palkansaajaa ja yrittäjää, missä on vähennystä edellisvuoteen eli kolme prosenttia. Työllisiä oli vuonna 27 noin 228, joten taantuman aikana alan työpaikoista on kadonnut useampi kuin joka viides. Eniten työpaikkoja on kadonnut elektroniikkateollisuudesta,, mikä muodostaa kuitenkin vain alle kolmanneksen työllisyyden laskusta. Myös kaikilla muilla metallin toimialoilla työpaikat ovat vähentyneet ja esimerkiksi metallituotteiden valmistuksesta on kadonnut kymmenentuhatta työpaikkaa. Kuvio 5. Toimialojen suhteelliset osuudet koko metallin jalostusarvosta vuosina 25 2, % Lähde: Tilastokeskus, kansantalouden tilinpito Koneiden ja laitteiden korjaus, huolto ja asennus Muiden kulkuneuvojen valmistus Moottoriajoneuvojen valmistus Koneiden ja laitteiden valmistus Sähkölaitteiden valmistus Elektroniikkateollisuus Metallituotteiden valmistus Metallien jalostus 33 Koneiden ja laitteiden korjaus, huolto ja asennus Kuvio. Metalliteollisuuden ja koko tehdasteollisuuden työllisten 3 Muiden kulkuneuvojen valmistus määrän kehitys, indeksi (25=) Metalliteollisuus 179 henkeä vuonna 2 29 Moottoriajoneuvojen ym. valmistus Koko teollisuus 28 Muiden 342 koneiden henkeä vuonna ja laitteiden 2 valmistus 27 Sähkölaitteiden valmistus 2 Elektroniikkateollisuus 25 Metallituotteiden valmistus 24 Metallien jalostus Metall Koko t Lähde: Tilastokeskus, kansantalouden tilinpito 4 MetalliLiitto 2

5 Metallit Metallie Kuviot 7 8. Tuotannon määrän vuosimuutokset (%) ja työllisten määrät metallin toimialoilla TUOTANNON MÄÄRÄN MUUTOS, % Metallien jalostus Metallituotteiden valmistus TYÖLLISTEN MÄÄRÄ (työntekijät, toimihenkilöt ja yrittäjät yhteensä) 1 henkeä 25 Metallituotteiden valmistus 5 24 Metallien jalostus Sähköl Elektro E Lähde: Tilastokeskus, kansantalouden tilinpito, Metalliliitto (ennuste) 1E E Lähde: Tilastokeskus, kansantalouden tilinpito, Metalliliitto (ennuste) 1E TUOTANNON MÄÄRÄN MUUTOS, % Elektroniikkateollisuus Sähkölaitteiden valmistus TYÖLLISTEN MÄÄRÄ (työntekijät, toimihenkilöt ja yrittäjät yhteensä) henkeä Sähkölaitteiden valmistus 2 Elektroniikkateollisuus Muiden Mootto E 1E E 1E Lähde: Tilastokeskus, kansantalouden tilinpito, Metalliliitto (ennuste) TUOTANNON MÄÄRÄN MUUTOS, % E 1E Moottoriajoneuvojen valmistus Muiden kulkuneuvojen valmistus TYÖLLISTEN MÄÄRÄ (työntekijät, toimihenkilöt ja yrittäjät yhteensä) 1 henkeä Muiden kulkuneuvojen valmistus 29 Moottoriajoneuvojen ym. valmistus E 1E Lähde: Tilastokeskus, kansantalouden tilinpito, Metalliliitto (ennuste) Koneid Koneid Lähde: Tilastokeskus, kansantalouden tilinpito, Metalliliitto (ennuste) TUOTANNON MÄÄRÄN MUUTOS, % Koneiden ja laitteiden valmistus Koneiden ja laitteiden korjaus, huolto ja asennus TYÖLLISTEN MÄÄRÄ (työntekijät, toimihenkilöt ja yrittäjät yhteensä) 1 henkeä 33 Koneiden ja laitteiden korjaus, huolto ja asennus 5 28 Muiden koneiden ja laitteiden valmistus E 1E E 1E Lähde: Tilastokeskus, kansantalouden tilinpito, Metalliliitto (ennuste) Lähde: Tilastokeskus, kansantalouden tilinpito, Metalliliitto (ennuste) metallin toimialakatsaus 2 5

6 Kuviosta 9 käy ilmi, että metalliteollisuuden tuotannon työntekijöiden määrä laski voimakkaasti taloustilanteen heiketessä vuodesta 28 lähtien. Vuodesta 2 alkaen työntekijöiden määrä on laskenut enää hitaasti ja viimeisen vuoden aikana määrä on jopa ollut nousussa. Toimihenkilöiden kohdalla kehitys oli aikaisempina vuosina tasaisempaa, mutta parina viime vuonna työllisyys on kehittynyt huonommin kuin työntekijöiden kohdalla. Metalliliiton työttömyyskassasta työttömyyskorvausta saavien määrä on ollut viime kuukausina pienempi kuin viime vuoden vastaavaan aikaan, mikä sekin vahvistaa kuvaa työntekijöiden kohenevasta työllisyystilanteesta. Metalliteollisuuden kansainvälistyminen näkyy selvästi myös suomalaisyritysten ulkomaalaisyksiköiden henkilöstömäärissä. Monivuotisen kasvun jälkeen henkilöstömäärä kääntyi vuoden 2 jälkeen laskuun. Vuosittaisiin muutoksiin vaikuttavat voimakkaasti myös yrityskaupat. Vuonna 2 ulkomaisissa yksiköissä henkilöstöä oli 253, mikä on vähemmän kuin edellisenä vuonna. Eniten henkilöstöä on Aasiassa. Kuvio 9. Palkansaajat metalliteollisuudessa neljännesvuosittain vuosina 25 2, viimeinen havainto 3. neljännes 2 1 henkilöä Työntekijät Toimihenkilöt * * Vuoden 2 alusta lähtien ammattiluokitus on uudistunut, luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia aiempiin vuosiin Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimus Kuvio. Metallityöväen työttömyyskassasta päivärahaa saaneet henkilöt kuukausittain, viimeinen havainto /2 2 henkilöä Lomautetut Muut päivärahan saajat* 2 L M * Kokonaan työttömät, lyhennettyä työviikkoa tai -päivää tekevät henkilöt yms. Lähde: Metallityövöen työttömyyskassa Kuvio. Suomalaisen metalliteollisuuden henkilöstömäärän kehitys ulkomaisissa tytäryrityksissä vuoden lopussa vuosina 25 2 henkilöä Lähi-Itä Latinal Keski- Aasia ( Pohjois Länsi-E 5 7 Länsi-Eurooppa 8 9 Pohjois-Amerikka Aasia (ml. Oseania) Keski- ja Itä-Eurooppa Latinalainen Amerikka Lähi-Itä ja Afrikka Lähde: Teknologiateollisuus ry MetalliLiitto 2

7 Vienti Metalliteollisuuden tavaraviennin arvo oli vuonna 2 noin 25 miljardia euroa, mikä on viisi prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Metalliteollisuuden osuus Suomen tavaraviennistä oli 45 prosenttia. Ehdottomasti tärkein vientimarkkina oli Eurooppa, jonne kohdistui 8 prosenttia kaikesta metalliteollisuuden tavaranviennistä. Euroopan markkinoilla on suurin merkitys metallien jalostukselle ja kulkuneuvojen valmistukselle, mutta myös kaikilla muilla metallin toimialoilla Euroopan osuus on yli puolet. Valitettavasti Euroopan markkinat ovat kehittyneet huonosti jo usean vuoden ajan. Se, että metalliteollisuuden vienti kasvoi viime vuonna heikosta markkinatilanteesta huolimatta viittaa siihen, että Suomessa on jäljellä huomattavissa määrin kilpailukykyistä tuotantoa. Euroopan ulkopuolella Aasia oli tärkeä markkina varsinkin elektroniikalle ja sähkölaitteille. Näiden kahden toimialan viennistä yli neljännes meni Aasiaan. Kuvio. Metalliteollisuuden viennin arvon jakautuminen alueittain vuosina 25 2, % Lähde: Tullihallitus 8 9 Kuvio. Viennin arvon jakautuminen alueittain vuonna 2, % Muut maat Muu Aasia Lähi- ja Keski-Itä Pohjois-Amerikka Muu Eurooppa Euroalue Muut maat Tuottavuus Metalliteollisuuden työn tuottavuus (kiinteähintainen arvonlisä työtuntia kohden) laski voimakkaasti vuosien 28 ja 2 välillä. Tämän jälkeen tuottavuus on pysynyt varsin tasaisena. Vuonna 2 tuottavuus nousi hieman, kun metalliteollisuuden arvonlisäys kasvoi ja tämä saatiin aikaiseksi vähemmillä työtunneilla Metallien jalostus Lähde: Tullihallitus Sähkölaitteet Metallituotteet Tietokoneet, elektroniset ja optiset tuotteet Koneet ja laitteet Moottoriajoneuvot kulkuneuvot Muut yms. Muu Aasia Lähi- ja Keski-Itä Pohjois-Amerikka Muu Eurooppa Euroalue Kuvio. Tuottavuuden kehitys metalliteollisuudessa ja koko teollisuudessa, indeksi (25=) (Kiinteähintainen arvonlisä per työtunnit) Koko teollisuus Metalliteollisuus 1 Metallien jalostus Tietokoneet, Metallituotteet elektroniset ja sähkölaitteet optiset Moottoriajoneuvot, tuotteet Koneet ja laitteet perävaunut Muut ja kulkuneuvot puoliperävaunut C Tehda Lähde: Tilastokeskus, kansantalouden tilinpito metallin toimialakatsaus 2 7

8 Palkat Kuviossa on esitetty metalliteollisuuden nimellis- ja reaalipalkkojen kehitys Reaalipalkat eivät ole nousseet vuoden 28 jälkeen. Tämä tarkoittaa sitä, että palkat ja kuluttajahinnat ovat nousseet suunnilleen yhtä nopeasti. Nimellispalkat ovat jatkaneet kasvua. Tarkempi kuvaus palkkakehityksestä löytyy tutkimusyksikön tekemästä palkkakatsauksesta ( Välituotekäyttö Välituotekäytöksi kutsutaan niitä tavaroita ja palveluita, joita yritykset hankkivat toisilta yrityksiltä tuotoksensa aikaansaamiseksi. Suurimmat erät ovat raaka-aineet ja alihankinta. Välituotekäytöksi lasketaan myös esimerkiksi kaluston ja rakennusten huollot ja korjaukset sekä erilaiset aputoiminnot silloin, kun ne ostetaan toimipaikan ulkopuoliselta yritykseltä. Välituotekäytön osuus on korkeimmillaan metallien jalostuksessa, jossa se on 8 prosenttia. Vähäisintä välituotekäyttö on metallituotteiden valmistuksessa sekä sähkö- ja elektroniikkateollisuudessa. Keskimäärin metalliteollisuudessa välituotekäytön osuus on pysynyt tasaisena seitsemässäkymmenessä prosentissa. Investoinnit Metalliteollisuuden investointien suhde arvonlisäykseen eli investointiaste on vaihdellut 2-luvulla melko voimakkaasti. Vaihteluun on vaikuttanut sekä investointien muutokset että arvonlisäyksen muutokset. Investointiaste on voinut nousta, vaikka investointeihin käytettäisiin edellisvuotta vähemmän 9 rahaa. Näin kävi esimerkiksi vuonna 29. Viime vuosina nähtyä investointiastetta voidaan pitää kestämättömän matalana. 8 Korkeampi investointiaste kertoisi siitä, että metalliteollisuudessa pidettäisiin huolta nykyisen tuotanto- 7 kapasiteetin kunnosta ja panostettaisiin myös uuteen tuotantoon. Viime vuonna investointiaste nousi pari prosenttiyksikköä kuuteen prosenttiin. Positiivista oli, että sekä arvonlisän määrä että investointeihin käytetty raha lisääntyivät. 5 Koska käynnissä ei ole yksittäisiä erittäin suuren luokan investointeja, voi investointiasteen kasvun olettaa jakaantuvan laajasti metalliyrityksiin. Kuvio. Nimellis- ja reaalituntipalkkojen kehitys metalliteollisuudessa vuosina 25 2, indeksi (25=), kunkin vuoden 4. neljännes Lähde: EK, Tilastokeskus 8 9 Kuvio 1. Metallin toimialojen sekä koko teollisuuden nimellispalkkakehitys vuosina 25 2, kunkin vuoden 4. neljännes 19 senttiä tunnissa Lähde: EK Kuvio 17. Välituotekäytön osuus tuotoksesta elektroniikkateollisuudessa ja metalliteollisuudessa ilman elektroniikkaa, % Kuvio 18. Metalliteollisuuden investointiaste vuosina 25 2, % % 5 Metalliteollisuus ilman elektroniikkaa Lähde: Tilastokeskus, kansantalouden tilinpito Nimellispalkat Reaalipalkat Metallien jalostus Kone- ja kulkuneuvoteoll. KOKO TEOLLISUUS Elektroniikka- ja sähkö Metallituoteteollisuus Elektroniikkateollisuus Reaalipalka Nimellispal KOKO TEOLLIS Elektroniikka- Kone- ja kulku Metallituotete Metallien jalos aste 8 4 5,4 5,1 4,7 5,5,9 5,4 5, 7,1 4,, Lähde: Tilastokeskus MetalliLiitto 2

9 Maailmantalouden ja Suomen yleinen kehitys vuonna 2 ja lähiajan näkymät Maailmantalouden kasvuvauhti on tällä hetkellä jonkin verran pitkäaikaista keskiarvoa hitaampaa jääden kolmeen prosenttiin. Kehittyvien maiden kasvu tulee jäämään aikaisempia vuosia alemmaksi, kun varsinkin Kiinassa kasvuvauhti on hidastunut pysyen kuitenkin noin seitsemässä prosentissa lähivuodet. EU:ssa varsinkin euroalueen talouskehitys on paranemassa useammastakin eri syystä. Euroopan keskuspankin elvyttävä rahapolitiikka, euron halpeneminen, öljyn hinnan lasku sekä kriisimaiden kilpailukyvyn paraneminen kiihdyttävät talouskasvua. Euroalueen lähivuosien kasvu tulee kuitenkin jäämään alle kahteen prosenttiin. Euromaiden velkaantuneisuus pitää huolen siitä, että julkinen kulutus ei tule lähivuosina tukemaan talouskasvua. Yksityiset investoinnit ovat kuitenkin lähtemässä nousuun, mikä olisi Suomen kannalta ensiarvoisen tärkeää. EU:n teollisuudessa on patoutunutta investointikysyntää, joka varmasti johtaa investointeihin, jos talouskasvu jatkuu lähivuosina. Investointeja rajoittaa vielä toistaiseksi se, että monilla yrityksillä on käytössään käyttämätöntä kapasiteettia eikä siten tarvetta uudelle kapasiteetille. Euroalueen ulkopuolisista maista Suomen suurten vientimaiden Ruotsin ja Iso-Britannian taloudet kasvavat lähivuodet nopeasti, noin kahden ja puolen prosentin vauhtia. Suomen kannalta huono asia on, että näissä maissa teollisuuden merkitys kasvulle ei ole kovin merkittävää tällä hetkellä. Tästä syystä hyväkään talouskehitys ei juuri tuo Suomeen lisätilauksia. Myös Yhdysvaltojen talouskasvu pysyy yli kahdessa prosentissa lähivuosina. Suomelle tärkeän Venäjän talouskehitys tulee olemaan heikkoa lähivuodet, jos öljyn hinta ei nouse eikä Ukrainan kriisi hellitä. Toistaiseksi kasvavien talouksien hyvä kehitys ei ole auttanut Suomen taloutta kasvuun ja kasvumme kuuluu euroalueen heikoimpiin. Eurooppa on kuitenkin Suomen tärkein vientimarkkina ja investointien lähtiessä liikkeelle tulee euroalue vetämään myös Suomen viennin ja kokonaistuotannon kasvuun. On kuitenkin hyvä muistaa, että Suomen viennin kehitys viime vuosina on ollut poikkeuksellisen heikkoa eikä kovakaan nousuvauhti tule nostamaan vientiä nopeasti edes lähelle kriisiä edeltävää tasoa. Viime aikojen kehityksessä myönteistä on, että teollisuuden investointien kääntymisestä nousuun on merkkejä. Lähivuosien ja pidemmänkin tähtäimen kehitykselle investointien kasvu olisi ensisijaisen tärkeää. Investointeja tarvittaisiin sekä uuden tuotannon aikaansaamiseksi että vanhan kapasiteetin pitämiseksi kilpailukykyisenä. Tilanne on paranemassa erityisesti kiinteiden investointien osalta. Tutkimusmenot tulevat sitä vastoin pysymään ennallaan tai mahdollisesti jopa heikkenemään. Suomen kokonaistuotanto ei kasva tänä vuonna. Kokonaistuotantoa tukee alhaisen inflaation myötä lisääntynyt yksityinen kulutus. Vaikka yksityisen kulutuksen vetoapu taloudelle onkin hyvä uutinen, on vaikea nähdä Suomen pääsevän pysyvälle kasvu-uralle ilman viennin kasvua. Vienti pysyy tänä vuonna vielä viime vuoden tasolla, mutta kiihtyy ensi vuonna. Suomesta on kadonnut paljon tuotantoa viime vuosina tuotannon lakkautusten ja siirtojen seurauksena. Uuden korvaavan tuotannon syntyminen on hidasta ja sen tähden viennin ei voi odottaa kasvavan kovin nopeasti, mikä tulee näkymään hitaana talouskasvuna lähivuodet. Tänä ja ensi vuonna työllisyys tulee heikkenemään merkittävästi ja työttömyys saavuttaa huippunsa noin kymmenen prosentin tasolla. Ensi vuonna työttömyys lähtee hitaaseen laskuun. Palkansaajien tulot nousevat tänä vuonna hieman yli prosentin. Inflaation ollessa poikkeuksellisesti nollassa kasvavat reaaliansiot myös prosentin. Ensi vuonnakin tulot nousevat prosentin, mutta silloin kuluttajahintojen nousun kiihtymisen myötä reaaliansioiden nousu jää puoleen prosenttiin. Julkiset tulot eivät kata tänä vuonnakaan menoja ja julkisyhteisöjen velka ylittää vakaus- ja kasvusopimuksessa sovitun prosentin ylärajan. Tämä asettaa jatkossa rajat julkisen talouden koolle ja julkisten investointien tasolle. Ilman uusia päätöksiäkin väestön ikääntyminen ja turvapaikanhakijoiden määrän lisääntyminen kasvattavat julkisen talouden kuluja. Toisaalta onnistuneella kotouttamisella voidaan uusista tulokkaista saada elinvoimaa Suomen talouteen ja helpotusta vanhenevan ikäjakauman luomiin ongelmiin. metallin toimialakatsaus 2 9

10 Metalliteollisuuden näkymät Metalliteollisuuden tuotanto on tämän vuoden yhdeksän ensimmäisen kuukauden aikana supistunut yhden prosentin viime vuoden vastaavaan aikaan verrattuna. Liikevaihto on pysynyt suunnilleen edellisvuoden tasolla. Kokonaisuudessaan tänä vuonna metalliteollisuuden tuotanto tulee pysymään viime vuotisella tasolla. Ilman elektroniikkateollisuuden viiden prosentin supistumista metalliteollisuuden tuotanto kasvaisi prosentin. Ensi vuonna metalliteollisuuden tuotanto kasvaa yhden prosentin elektroniikkateollisuuden luisun jatkumisesta huolimatta. Metalliteollisuuden työllisyys on heikentynyt tänä vuonna. Tammi-syyskuun aikana tuotannon työntekijöiden työllisyys on pysynyt ennallaan edellisen vuoden vastaavaan aikaan verrattuna, kun taas toimihenkilöiden määrä on laskenut kolmellatuhannella. Tänä vuonna metalliteollisuus työllistää noin 17 henkilöä, joista hieman yli puolet on työntekijöitä. Metalliteollisuuden työllisyys vähenee prosentin sekä tänä että ensi vuonna. Tämä on seurausta tuotannon heikosta kehityksestä sekä elektroniikkateollisuuden toimihenkilöiden määrän voimakkaasta vähenemisestä. Muilla toimialoilla työllisyyden muutokset jäävät vähäisiksi. Parhaiten kehittyy muiden kulkuneuvojen valmistuksen työllisyys, mikä on seurausta telakoiden tilanteen parantumisesta. kuvio 19. Metalliteollisuuden liikevaihto ja tuotannon määrä (kausitasoitetut sarjat, indeksi 2=) Liikevaihto Tuotannon määrä Lähde: Tilastokeskus, viimeiset havainnot: liikevaihtokuvaaja 8/, volyymi-indeksi 9/ LV-kuvaaja: K VOLYYMI: Kau MetalliLiitto 2

11 METALLIEN JALOSTUS Yleistä Toimialaan kuuluu raudan-, värimetallien- ja teräksenvalmistus sekä valimoteollisuus. Tuotteita ovat metalliseokset, metallista valmistetut levyt, putket, harkot ja langat sekä valimotuotteet. Toimialalle on tyypillistä pääoma- ja energiavaltaisuus sekä tuotteiden ja raakaaineiden hintojen voimakkaat vaihtelut. Tuotantoyksiköt ovat pääsääntöisesti suuria. Metallien jalostuksen tuotteiden kysyntä riippuu etenkin koneenrakennuksen, kulkuneuvojen valmistuksen ja rakentamisen kehityksestä. Alalla työskentelee henkilöä, joista prosenttia teräksen valmistuksessa. Värimetallien valmistuksessa toimii joka viides ja valimoteollisuudessa noin prosenttia alan henkilöstöstä. Henkilöstömäärät ovat olleet hienoisessa laskussa viime vuosina. Metallien jalostuksen tuotteiden vienti oli vuonna 2 noin prosenttia Suomen kaikesta tavaranviennistä ollen arvoltaan noin,5 miljardin euroa, missä on kasvua pari prosenttia edellisestä vuodesta. Tärkeimmät vientimaat ovat Alankomaat, Saksa ja Ruotsi. EU-maiden osuus viennistä oli 85 prosenttia. Kehitys alkuvuonna ja lähiajan näkymät Alan tuotantomäärien kasvu on kuulunut viime vuodet metalliteollisuuden parhaimpiin. Syksyyn mennessä tuotanto lisääntyi vielä pari prosenttia edellisvuodesta ja myös liikevaihto kasvoi viisi prosenttia. Kannattavuus on ongelmana varsinkin terästeollisuudessa. Tähän on johtanut monissa teräslaaduissa vallitseva ylituotanto, mikä on pitänyt teräksen hinnat matalana pidemmän aikaa. Teräksen kulutus kasvaa Euroopassa, mutta hyvin hitaasti. Samaan aikaan tuonti Eurooppaan varsinkin Kiinasta on kasvanut voimakkaasti. Värimetallien jalostuksessa kysyntä ja tarjonta vastaavat paremmin toisiaan ja kannattavuus on huomattavasti parempaa. Raakaaineiden ja energian hinnan halpeneminen tukevat tällä hetkellä kannattavuuden paranemista koko toimialalla. TOIMIALAN TUOTANTO e 21e Määrän muutos, % -2,,8,3 4, 4, toimialan muita keskeisiä tunnuslukuja Liikevaihto, M Arvonlisäys, M arvonlisästä, % 7,5 8,1 7,9 Yritysten lukumäärä tavaraviennistä, % 27,1 27, 2,1 TOIMIALAN SUURIMMAT YRITYKSET VUONNA 2 Liikevaihto M Henkilöstöä yhteensä Henkilöstöä Suomessa Outokumpu konserni SSAB, Suomen yksiköt Norilsk Nickel Harjavalta Componenta konserni Aurubis Finland Oy Boliden Kokkola Luvata Pori Oy Boliden Harjavalta Ovako Imatra Oy Ab OSTP Finland Oy Cupori Oy * * vuoden 2 tiedot Kuvio 2. Metallien jalostuksen työllisten määrä Kuvio 21. Metallin jalostuksen liikevaihto ja tuotannon määrä (kausitasoitetut sarjat, indeksi 2=) henkeä Metallien jalostus 1 Liikevaihto Tuotannon määrä 18 1 LV-kuvaaja: VOLYYMI: K Lähde: Tilastokeskus, Metalliliiton tutkimusyksikkö E 1E Lähde: Tilastokeskus, viimeiset havainnot: liikevaihtokuvaaja 8/, volyymi-indeksi 9/ 4 metallin toimialakatsaus 2

12 Alalla toimivista suomalaisista yrityksistä Outokumpu on vahvasti tappiollinen ja Componentan tulos on nollan tuntumassa. Molempien yritysten huolena on korkea velkaantuneisuus. Ulkomaalaisomistuksessa olevien yksiköiden tilanne on pääsääntöisesti parempi ja varsinkin Bolidenin Suomen yhtiöt tekevät hyvää tulosta. Alan yrityksistä SSAB ja Outokumpu ovat suurten kansainvälisten yritysjärjestelyjen kohteena ja SSAB on ilmoittanut pyrkivänsä satojen työpaikkojen vähentämiseen. Alan työllisyys jatkaa laskuaan huolimatta tuotannon kasvusta. Positiivista on ollut, että kannattavuusongelmista huolimatta ala on investoinut voimakkaasti. Metallien jalostuksessa on paljon haasteita. Varsinkin terästeollisuudessa kasvava tuonti Kiinasta heikentää entisestään markkinatilannetta lähivuosina. Mahdollisesti myös päästökaupasta tulee uusia kuluja toimialalle. Suomessa alan tulevaisuus vaikuttaa kuitenkin monelta osin jopa valoisalta. Monien tuotantoyksiköiden tuottavuus, laatu ja kyky kehittää uusia tuotteita on maailman mittakaavassakin huippuluokkaa. Vaikuttaa siltä, että Suomella on puolellaan kilpailukykyetuja suuren mittaluokan prosessiteollisuudessa yleisemminkin. MetalliLiitto 2

13 Metallituotteiden valmistus Yleistä Toimialaan kuuluu metallirakenteiden, metallisäiliöiden, höyrykattiloiden, aseiden, takomotuotteiden ja työkalujen kaltaisten metallituotteiden valmistaminen. Toimiala on osaltaan työvoimavaltainen ja osaltaan pääomavaltainen. Toimiala on tärkeä asiakas kotimaiselle metallien jalostukselle ja sen tärkeitä asiakastoimialoja ovat rakentaminen sekä koneiden ja laitteiden valmistus. Viennin merkitys on ollut pitkässä juoksussa lisääntymässä. Toimialan yhtiöt toimivat usein tarjontaketjun alkupäässä alihankkijoina, mikä tekee toimialasta hieman epävakaan. Toimialalla on suuri määrä ympäri Suomea sijoittuneita pieniä yhtiöitä, joista jotkin ovat markkinoilla myös omilla lopputuotteillaan. Toimiala ei ole toipunut taantumasta. Vuonna 2 tuotanto väheni prosentin ja henkilöstön määrä kolme prosenttia edellisvuodesta. Toimialan tavaraviennin arvo oli noin 1,1 miljardia euroa vuonna 2, mikä on suurin piirtein saman verran kuin edellisenä vuonna. Sen lisäksi toimialalla oli palveluvientiä noin,1 miljardia euroa. Toimialan tuotteita päätyy vientiin lisäksi epäsuorasti varsinkin koneiden ja laitteiden sekä sähkölaitteiden osina. Tärkeimmät vientikohdemaat olivat Ruotsi, Yhdysvallat, Venäjä, Norja, Viro ja Saksa. Toimialan viennin osuus Suomen koko tavaraviennin arvosta oli noin kaksi prosenttia. Kehitys alkuvuonna ja lähiajan näkymät Kotimaan kysynnän osalta toimialan tilanne on paranemassa hieman. Rakennusteollisuus RT ry arvioi suhdannekatsauksessaan lokakuussa 2 rakentamisen vähenevän Suomessa vielä tänä vuonna yhden prosentin viimevuotisesta, mutta kääntyvän kahden prosentin kasvuun vuonna 21. Ennusteita tosin on jouduttu hieman säätämään vuoden mittaan alaspäin. Metallirakenteiden käyttö rakentamisessa on säilynyt hyvällä tasolla ja teollisuusrakentaminen ja varastorakentaminen näyttävät kasvavan tänä ja ensi vuonna. Laivojen rakentamisella TOIMIALAN TUOTANTO e 21e Määrän muutos, % -2,2 -,3-2,1-1,, toimialan muita keskeisiä tunnuslukuja Liikevaihto, M Arvonlisäys, M arvonlisästä, % 17,,8,4 Yritysten lukumäärä tavaraviennistä, % 5,2,2 5,8 TOIMIALAN SUURIMMAT YRITYKSET VUONNA 2 Liikevaihto, M Henkilöstöä yhteensä Henkilöstöä Suomessa Rettig konserni Fiskars konserni Rolls-Royce Oy Ab 4 4 Valmet Power Oy Fortaco Group konserni Abloy Oy 77 7 Peikko Group konserni 7 27 Amec Foster Wheeler Energia Oy Metos Oy Ab Normek konserni Stera Group konserni Weckman Steel konserni Ojala-Yhtymä konserni Konepaja Häkkinen Konserni Nesco konserni Kuvio 22. Metallituotteiden valmistuksen työllisten määrä Kuvio 23. Metallituotteiden valmistuksen liikevaihto ja tuotannon määrä (kausitasoitetut sarjat, indeksi 2=) henkeä Metallien 18jalostus 1 Liikevaihto Tuotannon määrä 18 1 LV-kuvaaj VOLYYMI: E 1E Lähde: Tilastokeskus, Metalliliiton tutkimusyksikkö Lähde: Tilastokeskus, viimeiset havainnot: liikevaihtokuvaaja 8/, volyymi-indeksi 9/ metallin toimialakatsaus 2

14 menee hyvin, sillä Turun telakalla ja Helsingin telakalla on hyvin tilauksia. Sen sijaan Mäntyluodon konepajalla menee heikommin ja Rauman telakan toiminta on vasta uudelleen käynnistymässä. Tärkeän asiakastoimialan eli koneiden ja laitteiden valmistuksen tilanne kokonaisuutena on parantunut vuoden mittaan. Metsäkoneiden vilkas kauppa tuo toimialalle alihankintaa. Meriteollisuuden laitteiden valmistuksella menee nyt hieman heikommin, sillä off-shore-investointien vähentyminen on heijastunut niiden kysyntään. Maatalouskoneiden ja kaivoskoneiden kysynnän huippuvuosia alhaisempi taso on osaltaan kuihduttanut alihankintoja toimialalta. Myös energialaitteiden kysynnän hiipuminen ja puunjalostuskoneiden valmistuksen tasopudotus ovat vähentäneet alihankintoja tältä toimialalta. Asiakkuuksia ja tuotantoa on lisäksi menetetty halvemman kustannustason maihin ja päähankkijoille näiden vedettyä tuotantoa takaisin itselleen. Viennin osalta toimialan tilanne on huonompi, sillä se on vähentynyt tänä vuonna. Metallirakenteita ja metallisäiliöitä on mennyt vientiin aiempaa vähemmän, mutta koneistustuotteita ja muita metallituotteita aiempaa enemmän. Höyrykattiloiden vienti on vähentynyt, mikä selittää osittain toimialan viennin pudotusta. Toimialan ainoa isompi pörssiyhtiö Fiskars on liikevaihdoltaan vuoden 2 kolmella ensimmäisellä neljänneksellä huomattavasti edellä viime vuoden vastaavan ajanjakson tasosta. Kannattavuus on vaihdellut neljänneksestä toiseen, minkä taustalla ovat Fiskarsin tekemät osakekaupat ja yrityskaupat. Toimialan muissa yhtiöissä tilanne on vaihdellut sillä monissa yhtiöissä on ollut käynnissä sopeuttamistoimia samalla kuin joillakin yhtiöillä on mennyt hyvin. Toimialalla näyttävät menestyvän muita paremmin ne yhtiöt, joilla on oma lopputuote ja vientitoimintaa. Toimialan kapasiteetin käyttöaste on ollut vuoden 2 tammi-syyskuussa noin 74 prosenttia eli vuoden 2 vastaavaan ajanjaksoon verraten kaksi prosenttiyksikköä korkeammalla tasolla. Samalla toimialan tuotannon määrä on ollut kaksi prosenttia alemmalla ja tuottajahinnat kaksi prosenttia vuoden 2 vastaavaa ajanjaksoa korkeammalla tasolla. Toimialan liikevaihto on ollut tammi-elokuussa 2 noin yhden prosentin korkeammalla tasolla kuin tammi-elokuussa 2. Toimialan tavaraviennin arvo on ollut tammi-elokuussa 2 noin 1 prosenttia vähäisemmällä tasolla verrattuna vastaavaan ajankohtaan vuonna 2. Kotimaan myynti sen sijaan on kasvanut. Toimialan henkilöstön määrä on vähentynyt jonkin verran. Metallituotteiden valmistuksen tuotannon määrä vähenee tänä vuonna viime vuodesta ja myös henkilöstön määrä vähenee. Tuotanto ja henkilöstön määrä säilyvät ensi vuonna tämän vuoden tasolla. Toimialan tulevaisuuden jatkuvana uhkana ovat alihankintojen menettäminen takaisin päähankkijoille tai halvemman kustannustason maihin. Toimialan mahdollisuuksiin lukeutuvat omien lopputuotteiden kehittäminen sekä vientitoiminta. MetalliLiitto 2

15 Koneiden ja laitteiden valmistus Yleistä Toimialaan sisältyy voimakoneiden, yleiskoneiden, maatalouskoneiden, metallintyöstökoneiden ja monenlaisten erikoiskoneiden ja laitteiden valmistaminen. Toimiala on pääomavaltainen. Toimiala on tärkeä asiakas metallituotteiden valmistukselle ja sen tuotteista valtaosa menee vientiin sekä toimituksina toimialan sisälle. Toimialan tuotteet ovat paljolti investointitavaroita. Suomessa toimialalle on ominaista muutamat globaalit suuryritykset ja näiden ympärilleen muodostamat alihankintaketjut. Toimialalla on myös runsaasti omalla lopputuotteellaan markkinoilla olevia pienempiä yrityksiä. Toimitettujen laitteiden ylläpito on kasvavassa roolissa tämän toimialan liiketoiminnassa. Toimiala ei ole vielä täysin toipunut taantumasta. Toimialan tuotanto vähentyi vuonna 2 yhden prosentin ja henkilöstön määrä kaksi prosenttia edellisestä vuodesta. Toimialan tavaraviennin arvo oli noin,8 miljardia euroa vuonna 2, jossa on vähentymistä viisi prosenttia edellisestä vuodesta. Lisäksi toimialan palveluviennin arvo oli yli miljardi euroa. Merkittävimpiä vientikohdemaita olivat Venäjä, Kiina, Ruotsi, Yhdysvallat, Saksa, Norja, Etelä-Korea, Alankomaat ja Ranska. Toimialan viennin osuus Suomen koko tavaraviennin arvosta oli noin prosenttia. Kehitys alkuvuonna ja lähiajan näkymät Kotimaan kysynnän osalta toimialaa on vaivannut kotimaisten investointihankkeiden vähäisyys, mutta nyt tilanne on parantumassa. Elinkeinoelämän keskusliiton kesäkuun 2 investointitiedustelun mukaan investointihankkeita on menossa tänä vuonna yhteensä teollisuudessa ja energiahuollossa parikymmentä prosenttia viime vuotta enemmän. Ensi vuonna teollisuusrakentamisen arvioidaan vielä kasvavan tästä vuodesta. Kotimaisten telakoiden saamat laivatilaukset sekä Äänekosken sellutehtaan rakentaminen parantavat osaltaan tilannetta. Uusien kaivoshankkeiden puolella on tällä hetkellä TOIMIALAN TUOTANTO e 21e Määrän muutos, % -,2-8, -1,5 2, 3, toimialan muita keskeisiä tunnuslukuja Liikevaihto, M Arvonlisäys, M arvonlisästä, % 3, 2,2 2,5 Yritysten lukumäärä tavaraviennistä, % 3,5 31,3 28,4 TOIMIALAN SUURIMMAT YRITYKSET VUONNA 2 Liikevaihto M Henkilöstöä yhteensä Henkilöstöä Suomessa Kone konserni Wärtsilä konserni Metso konserni Cargotec konserni Valmet konserni Konecranes konserni Outotec konserni Sandvik Mining and Construction Oy Andritz Oy Ponsse konserni John Deere Forestry konserni Oras konserni Sulzer Pumps Finland Oy Hollming konserni Sampo-Rosenlew konserni Valtra Oy Ab Kuvio 24. Koneiden ja laitteiden valmistuksen työllisten määrä henkeä Kuvio 25. Koneiden ja laitteiden valmistuksen liikevaihto ja tuotannon määrä (kausitasoitetut sarjat, indeksi 2=) Metallien 18 jalostus 1 Liikevaihto Tuotannon määrä 18 1 LV-kuvaaja VOLYYMI: K E 1E Lähde: Tilastokeskus, Metalliliiton tutkimusyksikkö Lähde: Tilastokeskus, viimeiset havainnot: liikevaihtokuvaaja 8/, volyymi-indeksi 9/ metallin toimialakatsaus 2

16 hiljaista. Metsäkoneissa on ollut patoutunutta kysyntää, joka on purkautunut koneiden myynnin kasvuna. Maatalouskoneissa on vastaavaa patoutunutta kysyntää, joka on vasta hieman lähtenyt purkautumaan. Viennin osalta toimiala on kärsinyt muutamien tuoteryhmien vaatimattomasta kysynnästä tämän vuoden aikana tilanteen jatkuessa monelta osin heikkona myös ensi vuonna. Kaivosala on investoinut tänä vuonna viime vuotta vähemmän, eikä parannusta tilanteeseen ole nähtävissä ensi vuonnakaan. Kaivoslaitteiden vienti on vähentynyt. Maatalouskoneiden kysyntä on Euroopassa ollut heikkoa, mutta niiden vienti on silti kasvanut viime vuodesta. Sekä kesällä 2 että kesällä 2 korjattiin hyvä sato, mutta viljan hintataso putosi samalla rajusti heikentäen maanviljelijöiden mahdollisuuksia koneinvestointeihin. Kesälle 21 ennustetaan pienempää satoa ja viljan hintojen nousua, jolloin maatalouskoneiden kysyntä elpyy viiveellä. Metsäkoneita on mennyt hyvin kaupaksi vientiin. Puunjalostuslaitosten rakentamishankkeita on pysyväisluonteisesti selvästi aiempaa vähemmän liikkeellä. Puunjalostuslaitteiden viennissä on ollut iso tasopudotus, mutta nyt vienti vetää viime vuotta paremmin. Energia-alan hankkeita on liikkeellä, mutta niitä on saatu rahoitusongelmien vuoksi hitaasti käyntiin. Laivojen rakentaminen kehittyy hyvin tänä ja ensi vuonna ja myös satamahankkeita on suunnitteilla. Meriteollisuuden laitteiden kysyntää heikentää off-shore-investointien romahdus. Toimialan seitsemän selvästi muita suurempaa pörssiyhtiötä ovat Wärtsilä, Valmet, Metso, Kone, Konecranes, Outotec ja Cargotec. Näissä yhtiöissä on töissä yhteensä yli kolmannes koko toimialan Suomen henkilöstöstä. Kaikkien seitsemän yhtiön yhteenlaskettu globaali tilauskanta vuoden kolmannen neljänneksen päätyttyä on hyvä ja kasvanut kolme prosenttia edellisestä vuodesta, mutta vähentynyt viisi prosenttia edellisestä neljänneksestä. Metson tilauskanta on tosin ollut ikävästi vähenemään päin vuoden mittaan. Liikevaihdossa ollaan pääsemässä kahdeksan prosenttia viime vuotta korkeammalle tasolle. Kaikkien mainittujen yhtiöiden toiminta on ollut vuoden 2 kolmella ensimmäisellä neljänneksellä kannattavaa. Investointeihin on käytetty rahaa, mutta ne ovat suuntautuneet pääosin ulkomaille. Panostukset tutkimukseen ovat olleet yhtiöiden kokoon ja asemaan nähden aivan liian pienet. Lähes kaikissa näissä yhtiöissä on ollut käynnissä Suomessa sopeuttamistoimia vuoden 2 kuluessa. Toimialalla on myös monia pienempiä yhtiöitä, joilla menee hyvin. Muutamat näistä yhtiöistä ovat pystyneet kasvamaan tämän vuoden kuluessa. Kilpailukykyiset lopputuotteet, kasvuhakuisuus ja vientitoiminta näyttävät olevan avaimia menestykseen. Toimialan kapasiteetin käyttöaste on ollut vuoden 2 tammi-syyskuussa noin 8 prosenttia eli samalla tasolla kuin vuoden 2 vastaavana ajanjaksona. Samalla ajanjaksolla toimialan tuotannon määrä on ollut noin kaksi prosenttia alemmalla ja tuottajahinnat yhden prosentin korkeammalla tasolla verrattuna tammi-syyskuuhun 2. Toimialan liikevaihto on ollut tammi-elokuussa 2 viisi prosenttia ylemmällä tasolla kuin tammi-elokuussa 2. Toimialan viennin arvo on tammi-elokuussa 2 ollut prosenttia korkeammalla tasolla verrattuna vastaavaan ajanjaksoon vuonna 2. Myös kotimaan myynti on kasvanut. Toimialan henkilöstön määrä on vähentynyt hieman. Koneiden ja laitteiden valmistuksen tuotannon määrä kasvaa tänä vuonna viime vuoden tasosta, mutta henkilöstön määrä vähenee. Tuotannon määrä kasvaa ensi vuonna ja henkilöstön määrä säilyy ennallaan. Tulevaisuuden mahdollisuuksia näyttää toimialalla sisältyvän esimerkiksi meriteollisuuden laitteiden, kaivoslaitteiden sekä energian tuotantoon käytettävien laitteiden valmistukseen. 1 MetalliLiitto 2

17 Tietokoneiden sekä elektronisten ja optisten tuotteiden valmistus Yleistä Toimiala sisältää kalustettujen piirilevyjen, tietokoneiden, viestintävälineiden, viihde-elektroniikan, mittaus-, lääkintä- ja säteilytyslaitteiden sekä optisten instrumenttien valmistuksen. Toimialan suurin yritys on Nokia, jonka osuus toimialan liikevaihdosta oli vuonna 2 lähes puolet ja henkilöstöstäkin lähes kolmannes. Tästä johtuen Nokia vaikuttaa yhä voimakkaasti koko toimialan tunnuslukuihin. Toimialan tuotteet ovat pääasiassa investointituotteita. Laitteiden lisäksi toimialalla tuotetaan runsaasti palveluja, joista saadut tulovirrat eivät välttämättä ole suorassa yhteydessä kotimaiseen laitteiden valmistukseen. Toimialan tavaroiden viennin arvo oli noin 2,9 miljardia euroa vuonna 2. Tämä on noin viisi prosenttia Suomen kaikesta tavaraviennistä. Viennin arvo kasvoi prosenttia vuodesta 2. Tämä oli ensimmäinen kerta sitten vuoden 28, kun toimialan tavaravienti kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna. Vuonna 28 tavaraviennin arvo oli lähes miljardia euroa. Arvoltaan suurimmat vientimaat ovat Venäjä, Yhdysvallat ja Kiina, joiden yhteenlaskettu osuus toimialan viennistä on 37 prosenttia. Euroopan unionin osuus viennistä on myös 37 prosenttia. Kehitys alkuvuonna ja lähiajan näkymät Toimialan tuotanto ja henkilöstön määrä ovat vähentyneet huomattavasti viime vuosina. Työntekijätehtävissä olevien määrä ei enää ole juurikaan laskenut, vaan vähennykset ovat kohdistuneet erityisesti toimihenkilöihin. Tuotanto ja henkilöstön määrä ovat laskeneet myös alkuvuoden aikana. Toimialan tavaraviennin arvo on laskenut tämän vuoden tammi-elokuun aikana yhdeksän prosenttia viime vuoteen verrattuna. Eniten tähän on vaikuttanut viestintälaitteiden ja integroitujen piirien viennin lasku. Lääkintä-, mittaus- ja testauslaitteiden vienti on vastaavasti kasvanut viime vuoteen verrattuna. Elektroniikkateollisuuden ja sähkölaitteiden valmistuksen kuukausitason viralliset tilastot ovat tuotannon määrän ja liikevaihdon osalta yhdistetty, koska molemmilla toimialoilla on yksi hallitseva yritys. Näin tarkasteltuna toimialojen tuotanto on tänä vuonna laskenut viisi ja liikevaihto prosenttia viime vuoden vastaavaan aikaan verrattuna. Lasku on tapahtunut pääosin elektroniikkateollisuudessa. Sähkölaitteissa on alkuvuoden aikana ollut jopa lievää kasvua (kuvio 28 sivulla 2). TOIMIALAN TUOTANTO Kuvio 2. Tietokoneiden sekä elektronisten ja optisten tuotteiden valmistuksen työllisten määrä henkeä e 21e Määrän muutos, % -2,5 -,5 -,3-5, -4, toimialan muita keskeisiä tunnuslukuja Liikevaihto, M Arvonlisäys, M arvonlisästä, % 17, 25,3 2,4 Yritysten lukumäärä tavaraviennistä, %,,8,4 TOIMIALAN SUURIMMAT YRITYKSET VUONNA 2 Liikevaihto M Henkilöstöä yhteensä Henkilöstöä Suomessa Nokia konserni Planmeca konserni Vaisala konserni GE Healthcare Finland Oy Scanfil konserni Polar Electro konserni Teleste konserni Airbus Defence and Space Oy Thermo Fisher Scientific Oy Murata Electronics Oy Metallien jalostus E 1E Lähde: Tilastokeskus, Metalliliiton tutkimusyksikkö metallin toimialakatsaus 2 17

18 Nokia jatkoi suuria strategisia muutoksiaan. Huhtikuussa Nokia tiedotti aikeistaan ostaa ranskalaisen verkkolaitevalmistaja Alcatel-Lucentin ja elokuussa myyvänsä kartta- ja sijaintiliiketoimintansa saksalaiselle autonvalmistajien yhteenliittymälle. Molempien kauppojen on suunniteltu toteutuvan vuoden 21 alkupuolella. Nokia Networksin Suomen ainoa laitteita valmistava yksikkö sijaitsee Oulussa. Nokian järjestelyjen jälkikaikuja on myös Microsoftin elokuinen päätös lopettaa Salon matkapuhelinyksikön toiminta. Matkapuhelinten rooli Microsoftin strategiassa on tätä nykyä lähes olematon. Mikäli Microsoft jatkaa radikaalien muutosten tekemistä matkapuhelintoimintoihin lähitulevaisuudessakin, on niillä suuria vaikutuksia koko elektroniikkateollisuuden tuotantoon ja työllisyyteen Suomessa. Toimialan pörssiyrityksistä suurin osa on kasvattanut liikevaihtoaan ja parantanut kannattavuuttaan alkuvuoden aikana. Nokian liikevaihto laski hieman mutta kannattavuus parani. Lähes kaikki pörssiyhtiöt arvioivat liikevaihdon ja kannattavuuden paranevan myös loppuvuoden aikana. Mobiili- ja laajakaistaverkoissa liikkuvan datan määrä kasvaa koko ajan, erityisesti suoratoistopalveluiden yleistymisen myötä. Tämä lisää tarvetta nopeammille ja tehokkaammille verkoille. Verkkomarkkinoiden arvon ei kuitenkaan arvioida juurikaan kasvavan lähivuosina. Alalle ominaista on tuotteiden hintojen lasku vaikka ominaisuudet ja tehokkuus kasvavat. Tästä syystä uusien tilausten saaminen ja kannattava valmistus vaativat jatkuvia panostuksia tuotteiden tekniikan ja tuotantomenetelmien kehittämiseen. Monet kotimaiset elektroniikan sopimusvalmistajat ovat parantaneet tehokkuuttaan ja kannattavuuttaan. Siksi näillä on mahdollisuus tarjota kapasiteettia kilpailukykyiseen hintaan pienempien sarjojen valmistukseen lähimarkkinoille. Pienissä sarjoissa hintaero suuriin ulkomaisiin sopimusvalmistajiin kutistuu tai jopa kääntyy suomalaisten eduksi. Lisäksi suurilla valmistajilla ei välttämättä ole merkittävää kiinnostusta pienten erien tekemiseen. Toimialan tuotanto ja työllisyys heikkenevät tänä ja ensi vuonna. Tänä vuonna tuotannon määrä laskee noin viisi prosenttia ja ensi vuonna neljä prosenttia. Myös työllisten määrä laskee viisi prosenttia tänä ja neljä prosenttia ensi vuonna. Vähennykset kohdistuvat pääasiassa toimihenkilöihin. 18 MetalliLiitto 2

19 Sähkölaitteiden valmistus Yleistä Toimialaan kuuluu esimerkiksi sähkömoottorien, muuntajien, taajuusmuuttajien, sähkönjakelulaitteiden, akkujen, kaapeleiden, valaisimien ja kodinkoneiden valmistus. Toimialalle on ominaista yhden yrityksen hallitseva asema. ABB Oy:n osuus toimialan liikevaihdosta on lähes puolet ja henkilöstöstä kolmannes. Toimialan tuotteet ovat pääasiassa investointituotteita, joita toimitetaan esimerkiksi teollisuusprojekteihin, infrastruktuurihankkeisiin ja rakentamiseen. Toimialan tuotteista suurin osa menee vientiin sekä kotimaiseen rakennustoimintaan. Sähkölaitteiden viennin arvo oli 3,8 miljardia euroa vuonna 2, joka on noin seitsemän prosenttia Suomen kaikesta tavaraviennistä. Tavaravienti kasvoi kaksi prosenttia vuodesta 2. Viennistä 52 prosenttia menee Euroopan unionin maihin. Tärkeimmät vientimaat olivat Saksa, Ruotsi, Kiina ja Yhdysvallat. TOIMIALAN TUOTANTO e 21e Määrän muutos, %,1-5,9,7 1, 2, toimialan muita keskeisiä tunnuslukuja Liikevaihto, M Arvonlisäys, M arvonlisästä, %,8,3,2 Yritysten lukumäärä tavaraviennistä, %,9,8,2 Kehitys alkuvuonna ja lähiajan näkymät Viime vuonna toimialan tuotanto kasvoi lievästi mutta henkilöstön määrä hieman väheni. Toimialan tavaraviennin arvo on kasvanut tammi-elokuussa kaksi prosenttia viime vuoteen verrattuna. Kotimainen rakennustoiminta, korjausrakentamista lukuun ottamatta, on supistunut alkuvuonna. Korjausrakentamisen kasvu ja sähköverkon toimintavarmuuden parantaminen ovat kuitenkin pitäneet sähköistys- ja LVI-alan lievässä kasvussa tänä vuonna. Elektroniikkateollisuuden ja sähkölaitteiden valmistuksen kuukausitason viralliset tilastot ovat tuotannon määrän ja liikevaihdon osalta yhdistetty, koska molemmilla toimialoilla on yksi hallitseva yritys. Näin tarkasteltuna toimialojen tuotanto on tänä vuonna laskenut viisi ja liikevaihto yhdeksän prosenttia viime vuoden vastaavaan aikaan verrattuna. Lasku on tapahtunut pääosin elektroniikkateollisuudessa. Sähkölaitteissa on alkuvuoden aikana ollut jopa lievää kasvua (kuvio 28 sivulla 2). Suomen ABB:n asema konsernissa on melko vahva etenkin tuotekehityksessä. ABB:n liikevaihto on kuitenkin supistunut pari vuotta ja henkilöstön määrä Suomessa on ollut laskussa jo usean vuoden ajan. Sähkölaitteiden toimitukset uusiutuvia energialähteitä käyttävään energiantuotantoon luo kysyntää tulevaisuudessa. Myös älykkäiden sähköverkkojen kehittäminen ja sähköverkkojen säävarmuuden parantaminen tuovat toimialalle kysyntää. Esimerkiksi Fingrid julkaisi lokakuussa kantaverkon kehittämissuunnitelman, jossa verkkoihin investoidaan vuosittain keskimäärin 1 miljoonaa euroa vuoteen 225 saakka. Myös merelle rakennettavat tuulivoimapuistot lisäävät korkeajännitteisten merikaapeleiden kysyntää. TOIMIALAN SUURIMMAT YRITYKSET VUONNA 2 Kuvio 27. Sähkölaitteidenvalmistuksen työllisten määrä henkeä Lähde: Tilastokeskus, Metalliliiton tutkimusyksikkö Liikevaihto M Henkilöstöä yhteensä E 1E 2 5 Henkilöstöä Suomessa ABB Oy PKC Group konserni Salcomp Oyj Vacon Oyj Prysmian Finland Oy EM Group konserni Kemppi Oy Oy Lival Ab 9 9 Eaton Power Quality Oy Reka konserni Metallien jalostus metallin toimialakatsaus 2 19

20 Kotimaan kysynnän osalta toimialan tilanne vaihtelee tuotteista riippuen. Kotimaisen sähkön tuotantotapojen muutokset ja hajauttaminen vaativat muutoksia sähköverkkoon ja ne edellyttävät lisäinvestointeja tulevaisuudessa. Uudisrakentaminen jatkaa supistumista mutta korjausrakentamisen kasvu kääntää kotimaisen rakentamisen määrän kasvuun ensi vuonna. Tänä vuonna toimialan tuotanto kasvaa noin prosentin, ensi vuonna tuotanto kasvaa kaksi prosenttia. Työllisyys heikkenee prosentin vielä tänä vuonna. Ensi vuonna työllisten määrä pysyy ennallaan. Kuvio 28. Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden liikevaihto ja tuotannon määrä (kausitasoitetut sarjat, indeksi 2=) Liikevaihto Tuotannon määrä LV-kuvaaja: Kausitaso VOLYYMI: Kausitasoit Lähde: Tilastokeskus, viimeiset havainnot: liikevaihtokuvaaja 8/, volyymi-indeksi 9/ 4 2 MetalliLiitto 2