Metallin toimialakatsaus, syksy 2012

Transkriptio

1 TUTKIMUSYKSIKÖN JULKAISUJA Metallin toimialakatsaus, syksy 2 TIIVISTELMÄ Tämä vuosi on ollut Suomen metalliteollisuudelle melko vaikea heikon kansainvälisen talouskehityksen vuoksi. Alkuvuodesta tuotanto pysyi suunnilleen samalla tasolla kuin viime vuonna, mutta loppuvuonna tuotanto kääntyy pieneen laskuun. Koko vuoden tuotanto jää hieman pienemmäksi kuin viime vuonna. Metalliteollisuuden alatoimialoittain kehitys vaihtelee melko voimakkaasti. Osalla toimialoista tuotanto kasvaa reippaasti, mutta osalla supistuu selvästi. Tuotannon heikko kehitys johtaa myös työllisyyden pieneen laskuun tänä vuonna. Ensi vuosi ei tuo helpotusta vaikeaan tilanteeseen. Rahoitusmarkkinoiden epävarmuus, mikä johtuu suurelta osin euroalueen ongelmista, varjostaa ensi vuonna kansainvälisen talouden kehitystä. Epävarmuus vähentää investointihalukkuutta ja se vaikuttaa Suomen metalliteollisuuteen kielteisesti. Tuotannon supistuminen jatkuu ensi vuonna yhden prosentin vauhdilla. Tosin toimialoittaiset erot ovat vielä suurempia kuin tänä vuonna. Osalla toimialoista päästään reippaaseen kasvuun, kun taas osalla tuotanto supistuu. Tuotannon heikko kehitys johtaa työllisyyden heikkenemiseen myös ensi vuonna. METALLITEOLLISUUDEN TUOTOKSEN JA TYÖLLISTEN MÄÄRÄN KEHITYS VUOSINA TUOTOKSEN MÄÄRÄN MUUTOS, % TYÖLLISTEN MÄÄRÄ (työntekijät, toimihenkilöt ja yrittäjät) 25 1 henkeä koko metalli e 13e e 13e Lähde: Tilastokeskus, kansantalouden tilinpito, Metalliliitto (ennuste) Lähde: Tilastokeskus, kansantalouden tilinpito, Metalliliitto (ennuste) METALLIN TOIMIALAKATSAUS 2 1

2 SISÄLTÖ Lukijalle 3 Kehitys vuoteen 2 4 Kansainvälinen ja kotimainen yleinen kehitys 4 Kehitys metalliteollisuudessa 5 Maailmantalouden ja Suomen yleinen kehitys vuonna 2 ja lähiajan näkymät 1 Metalliteollisuuden näkymät Toimialoittaiset tiedot 29 Yritysten kannattavuus, vakavaraisuus ja maksuvalmius vuoteen 2 3 Toimialoittaiset tiedot METALLILIITTO 2

3 LUKIJALLE Euroalueen kriisimaiden ongelmiin ei vieläkään ole löydetty uskottavaa ja toteuttamiskelpoista ratkaisua. Kriisin jatkuminen on heikentänyt talousnäkymiä tänä vuonna erityisesti Euroopassa, mutta myös koko maailmassa. Myös ensi vuoden talouskasvuennusteita on alennettu kriisin johdosta. Maailman kokonaistuotannon kasvun arvioidaan jäävän noin kolmeen prosenttiin sekä tänä että vuonna 213. Euroopan unionin kokonaistuotanto supistuu tänä vuonna hieman eli alue on taas taantumassa. USA:ssa kokonaistuotannon kasvu piristyy hieman viime vuodesta, mutta jää silti historiallisesti alhaiselle noin kahden prosentin tasolle. Kehittyvien maiden kokonaistuotannon kasvu hidastuu noin viiden prosentin tasolle. Talouspoliittinen liikkumavara on Euroopassa ja erityisesti euroalueella hyvin pieni. Kriisimaiden talouspolitiikassa painopiste on julkisen vajeen supistamisessa, mikä heikentää talouskasvua entisestään. USA:ssa on harjoitettu elvyttävämpää talouspolitiikkaa, erityisesti rahapolitiikkaa, mutta sen kasvua kiihdyttävä vaikutus on jäänyt suhteellisen pieneksi. Ensi vuonna EU:n kokonaistuotannon odotetaan kasvavan noin puoli prosenttia eli hyvin vaatimattomasti. Tämänkin kasvun edellytyksenä on, että rahoituskriisiin löydetään toimiva ratkaisu. USA:ssa talouskasvun odotetaan pysyvän suunnilleen samalla kahden prosentin tasolla kuin tänä vuonna. Kehittyvien maiden tuotannon kasvun odotetaan piristyvän hieman ensi vuonna, mutta kasvuvauhti vaihtelee maittain huomattavasti. Suomen kokonaistuotannon kasvu jää tänä vuonna nollan ja yhden prosentin väliin. Synkimmissä arvioissa Suomen talouden arvioidaan supistuvan noin puoli prosenttia. Talouskasvu on ollut kotimaisen kysynnän varassa, koska viennin kasvu on hidastunut merkittävästi. Tammi-elokuussa tavaravienti kasvoi vain prosentin edellisvuodesta ja loppuvuoden vientinäkymät ovat melko heikot. Tuoreimmat ennakkotiedot syyskuulta osoittivat, että syyskuun vienti jäi kahdeksan prosenttia pienemmäksi kuin viime vuoden syyskuussa. Viennin hiipumisen taustalla on kansainvälisen kehityksen heikkeneminen. Viennin heikon kehityksen myötä teollisuustuotanto supistui tammi-elokuussa reilun prosentin viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Loppuvuodesta myös kotimaisen kysynnän kasvu on hidastunut. Suomen kokonaistuotannon kasvun arvioidaan ensi vuonna kiihtyvän vain reiluun yhteen prosenttiin. Tämänkin kasvun edellytyksenä on, että euroalueen kriisi alkaisi helpottaa. Tutkimuslaitosten näkemykset Suomen talouskasvun nopeudesta vaihtelevat jonkin verran; synkimmän arvion mukaan kasvu jää vajaaseen prosenttiin ja myönteisimmän mukaan kasvu kiihtyy kahteen prosenttiin. Metalliteollisuudenkin kehitys on heikentynyt tämän vuoden aikana. Viennin arvo supistui tämän vuoden ensimmäisen seitsemän kuukauden aikana vajaa kaksi prosenttia edellisvuoden vastaavasta ajasta. Viennin arvon supistuminen johtui metallien jalostuksen viennin voimakkaasta laskusta. Muilla metalliteollisuuden toimialoilla viennin arvo kasvoi alkuvuoden aikana. Metalliteollisuuden tuotanto supistuu sekä tänä että ensi vuonna noin yhden prosentin. Tuotannon supistumisen myötä työllisten määrä vähenee tänä vuonna noin prosentin verran. Ensi vuonna työllisyys vähenee noin kaksi prosenttia. Metalliteollisuuden toimialakatsaus on osa liiton tutkimusyksikön yritys- ja toimialaseurantaa. Katsauksen tarkoituksena on toimia eräänä perustana vertailtaessa yritysten kehitystä toimialan kehitykseen. Katsaus on toteutettu tutkimusyksikön yhteistyönä. Katsauksessa käsittelevät tiedot perustuvat Tilastokeskuksen toimialaluokitus TOL28:n mukaiseen aineistoon, jossa metalliteollisuuden yritykset sijoittuvat yhdeksään toimialaan. Katsauksen lähteinä on käytetty pääasiassa Tilastokeskuksen kansantalouden tilinpidon, Tullin ja Balance Consultingin aineistoja. Metalliteollisuuden toimialakatsaus julkaistaan nyt 2. kerran. Otamme mielellämme vastaan ehdotuksia katsauksen kehittämisestä. Helsingissä METALLIN TOIMIALAKATSAUS 2 3

4 KEHITYS VUOTEEN 2 KANSAINVÄLINEN JA KOTIMAINEN YLEINEN KEHITYS Viime vuodet ovat olleet taloudellisesti vaikeita kehittyneissä teollisuusmaissa ja erityisesti Euroopan unionin maissa. USA:sta vuonna 27-8 lähtenyt finanssikriisi ajoi useat maat voimakkaaseen taantumaan ja julkisen sektorin rahoituskriisiin, josta ei ole vieläkään toivuttu. Vuonna 21 maailman talouskasvu hieman piristyi, mutta hidastui jälleen seuraavana vuonna lähinnä euromaiden ongelmien vuoksi. Talouskasvu on jakautunut hyvin epätasaisesti. Kehittyneissä teollisuusmaissa kasvu on jäänyt parin prosentin tasolle, kun taas kehittyvissä talouksissa talous on kasvanut 7 prosentin vauhtia keskimäärin. Euroopan unionissakin kasvu on jakaantunut epätasaisesti. Pahimpiin ongelmiin joutuneissa maissa tuotanto on supistunut, kun taas mm. Saksassa päästiin 3 4 prosentin kasvuun vuosina 21 ja 2. Suomen talouskehitys on seurannut yleistä maailmantalouden kehitystä melko suoraan johtuen Suomen suuresta vientiriippuvuudesta. Vuonna 29 kokonaistuotanto supistui reilut kahdeksan prosenttia, mikä oli huomattavasti enemmän kuin useimmissa muissa maissa. Muita voimakkaampi supistuminen johtui Suomen suuresta vientiriippuvuudesta sekä siitä, että Suomen viennistä merkittävä osuus on investointitavaroita, joiden kansainvälinen kysyntä taantumassa romahti. Maailmantalouden elpyminen vuonna 21 auttoi myös Suomen viennin voimakkaaseen kasvuun, minkä seurauksena myös kokonaistuotanto kasvoi 3,3 prosenttia. Vuonna 2 Suomen kasvu taas hiipui vajaaseen kolmeen prosenttiin. Kasvun hidastumisen taustalla oli euroalueen kriisin kärjistyminen ja sitä seurannut kansainvälisen talouden kasvun heikentyminen. Tuotannon romahdus vuonna 29 ei iskenyt työllisyyteen samalla voimalla. Työllisyys toki heikkeni ja työttömyys kasvoi, mutta huomattavasti vähemmän kuin tuotannon supistumisen perusteella olisi voinut tapahtua. Yritykset turvautuivat taantuman alkuvaiheessa pääosin lomautuksiin. Työllisyys jatkoi kuitenkin heikkenemistään ja työttömyys kasvuaan vuonna 21, vaikka talous kääntyi jo kasvuun. Vuonna 2 työllisyys jo parani kokonaisuutena hieman, mutta supistui yhä teollisuudessa. Henkilöstöä sopeutettiin taantumassa ja sen jälkeen erityisesti teollisuudessa. Teollisuudesta hävisi vuodesta 28 vuoteen 2 noin työpaikkaa. Palvelusektorilla työllisten määrä supistui ainoastaan vuonna 29. Sen jälkeen palvelusektorin työllisyys kääntyi kasvuun ja vuonna 2 sektori työllisti 17 henkeä enemmän kuin vuonna 28. Työttömyysaste nousi 8,4 prosenttiin vuonna 21, mutta laski 7,8 prosenttiin vuonna 2. Kuluttajahintojen nousu eli inflaatio on vaihdellut melko voimakkaasti viime vuosina. Ennen taantumaa vuonna 28 inflaatio oli hieman yli neljä prosenttia. Pahimpana taantumavuonna 29 hintataso ei noussut lainkaan. Vuonna 21 inflaatio oli 1,2 prosenttia ja vuonna 2 se kiihtyi 3,4 prosenttiin. Julkisen talouden tila pysyi vuoteen 28 asti hyvänä. Koko julkisen sektorin (valtio, kunnat ja sosiaaliturvarahastot) rahoitusylijäämä oli noin 3-4 prosentin tasolla suhteessa kokonaistuotantoon vuosina Vuonna 29 julkinen talous painui alijäämäiseksi verotulojen supistuessa ja menojen kasvaessa. Vuonna 21 julkinen sektori pysyi alijäämäisenä, mutta alijäämä ei ylittänyt Euroopan vakaus- ja kasvusopimuksen alijäämärajaa eli kolmea prosenttia kokonaistuotannosta. Valtiontalouden alijäämä kasvoi 5,5 prosenttiin suhteessa kokonaistuotantoon ja koko julkisen talouden EMU-alijäämä oli 2,5 prosenttia kokonaistuotannosta. Vuonna 2 valtiontalouden alijäämä oli 3,3 prosenttia suhteessa kokonaistuotantoon ja koko julkisen sektorin alijäämä vajaan prosentin suhteessa kokonaistuotantoon. Suomen EMU-velka suhteessa kokonaistuotantoon nousi noin 49 prosenttiin vuonna 2. Suomi on Luxemburgin ohella ainoa euromaa, joka ei ole euron olemassa olon aikana yhtenäkään vuotena ylittänyt Euroopan vakaus- ja kasvusopimuksessa sovittuja alijäämä- ja velkarajoja. KUVIO 3. Maailman BKT:n kehitys alueittain Lähde: IMF SUOMEN TALOUDELLINEN KEHITYS VUOSINA Määrän muutos, % 2 Määrän muutos, % Bruttokansantuote 3,3 2,7 Tehdasteollisuuden tuotos 4,7 4,4 Metalliteollisuuden tuotos 4,3 4,3 Tavaroiden ja palvelusten vienti 7,5 2, Tavaroiden ja palvelusten tuonti,9 5,7 Kulutusmenot 2,1 1,8 Investoinnit 1,9,8 Työttömyysaste, % 8,4 7,8 Kuluttajahintojen muutos, % 1,2 3,4 Lähde: Tilastokeskus 4 Maailma 5 7 EU-maat Kehittyvät taloudet e USA 13e METALLILIITTO 2

5 KEHITYS METALLITEOLLISUUDESSA Tuotanto Vuonna 2 tuotannon määrä kasvoi metalliteollisuudessa 4,3 prosenttia, kun se koko teollisuudessa kasvoi 4,4 prosenttia. Kasvu jatkui suunnilleen samaa vauhtia kuin edellisenä vuonna. Metalliteollisuus on teollisuuden päätoimialoista kaikilla mittareilla mitattuna suurin. Sen osuus koko teollisuuden jalostusarvosta oli 5 prosenttia vuonna 2. Metalliteollisuuden toimialojen kehitys on ollut hyvin eritahtista viime vuosina (kuviot sivulla ). Metallien jalostuksessa tuotanto kasvoi voimakkaasti vuonna 21 taantuman jälkeen, mutta viime vuonna kasvu hidastui reiluun kahteen prosenttiin. Muiden kulkuneuvojen valmistuksessa (pääosin telakoita) tuotannon supistuminen jatkui vuosina 21 ja 2. Myös elektroniikkateollisuudessa tuotannon supistuminen on jatkunut taantumavuoden 29 jälkeen. Muilla toimialoilla tuotanto kasvoi sekä 21 että 2. Koneiden ja laitteiden valmistuksessa tuotanto kasvoi jopa 18,5 prosenttia vuonna 2. Metalliteollisuuden toimialojen suhteellisten osuuksien kehitys on 2-luvulla ollut yleiskuvaltaan sellainen, että koneiden valmistuksen, sähkölaitteiden valmistuksen, metallituoteteollisuuden sekä koneiden asennuksen, huollon ja korjauksen osuudet ovat kasvaneet, kun taas elektroniikkateollisuuden osuus on vastaavasti pienentynyt. Muiden toimialojen osuuksissa on ollut jonkin verran vuosittaista vaihtelua, mutta kokonaisuutena niiden osuudet ovat pysyneet suunnilleen ennallaan. Elektroniikkateollisuus oli vuonna 2 enää kolmanneksi suurin, kun se vuosituhannen alkuvuosina oli selvästi suurin metallin toimiala. Työllisyys Metalliteollisuus työllisti vuonna 2 noin 21 palkansaajaa ja yrittäjää, missä oli vähennystä edellisvuoteen vajaa kaksi tuhatta henkilöä eli vajaa yksi prosentti. Työllisyys oli ennen taantumaa noin 231, joten taantuman seurauksena metalliteollisuudesta oli vuoteen 2 mennessä hävinnyt noin 3 työpaikkaa eli noin 13 prosenttia työpaikoista. Koko tehdasteollisuus työllisti vuonna 2 yhteensä noin 38 palkansaajaa ja yrittäjää, mikä oli noin 49 henkeä eli vajaa prosenttia vähemmän kuin ennen taantumaa. Palkansaajia metalliteollisuus työllisti vuonna 2 noin 194, mikä oli reilut 2 henkeä eli reilun prosentin vähemmän kuin edellisvuonna. Vuoteen 28 verrattuna palkansaajia oli noin 3 eli noin 14 prosenttia vähemmän. Koko tehdasteollisuus työllisti noin 359 palkansaajaa, mikä on vajaa 4 eli noin prosentin vähemmän kuin edellisvuonna. Taantumaa edeltävään aikaan verrattuna tehdasteollisuus työllisti viime vuonna 52 eli noin 13 prosenttia vähemmän palkansaajia. KUVIO 4. Metalliteollisuuden ja koko tehdasteollisuuden tuotoksen määrän kehitys, indeksi (22=1) Metalliteollisuus 3 4 Koko tehdasteollisuus 5 7 Lähde:Tilastokeskus, kansantalouden tilinpito 8 Metalliteollisuus pl. sähkö- ja elektroniikka 1 KUVIO 5. Toimialojen suhteelliset osuudet koko metallin jalostusarvosta vuosina 22 2, (%) 1 Koneiden ja laitteiden korjaus, huolto ja asennus Lähde: Tilastokeskus, kansantalouden tilinpito Muiden kulkuneuvojen valmistus Moottoriajoneuvojen ym. valmistus Koneiden ja laitteiden valmistus Sähkölaitteiden valmistus Elektroniikkateollisuus Metallituotteiden valmistus Metallien jalostus KUVIO. Metalliteollisuuden ja koko tehdasteollisuuden työllisten määrän kehitys, indeksi (22=1) Metalliteollisuus 21 henkeä vuonna Lähde: Tilastokeskus, kansantalouden tilinpito Koko teollisuus 38 henkeä vuonna Metalliteollisu Koko teollisuu METALLIN TOIMIALAKATSAUS 2 5

6 Metallit Metallie KUVIOT 7 8. Tuotoksen määrän vuosimuutokset (%) ja työllisten määrät metallin toimialoilla TUOTOKSEN MÄÄRÄN MUUTOS, % Metallien jalostus Metallituotteiden valmistus TYÖLLISTEN MÄÄRÄ (työntekijät, toimihenkilöt ja yrittäjät yhteensä) 1 henkeä 25 Metallituotteiden valmistus 5 24 Metallien jalostus Sähköl Elektro e Lähde: Tilastokeskus, kansantalouden tilinpito, Metalliliitto (ennuste) 13e e Lähde: Tilastokeskus, kansantalouden tilinpito, Metalliliitto (ennuste) 13e TUOTOKSEN MÄÄRÄN MUUTOS, % Elektroniikkateollisuus Sähkölaitteiden valmistus TYÖLLISTEN MÄÄRÄ (työntekijät, toimihenkilöt ja yrittäjät yhteensä) henkeä Sähkölaitteiden valmistus 2 Elektroniikkateollisuus Muiden Mootto e 13e e 13e Lähde: Tilastokeskus, kansantalouden tilinpito, Metalliliitto (ennuste) TUOTOKSEN MÄÄRÄN MUUTOS, % e 13e Moottoriajoneuvojen valmistus Muiden kulkuneuvojen valmistus TYÖLLISTEN MÄÄRÄ (työntekijät, toimihenkilöt ja yrittäjät yhteensä) 1 henkeä Muiden kulkuneuvojen valmistus 29 Moottoriajoneuvojen ym. valmistus E 13E Lähde: Tilastokeskus, kansantalouden tilinpito, Metalliliitto (ennuste) Koneide Koneide Lähde: Tilastokeskus, kansantalouden tilinpito, Metalliliitto (ennuste) TUOTOKSEN MÄÄRÄN MUUTOS, % Koneiden ja laitteiden valmistus Koneiden ja laitteiden korjaus, huolto ja asennus TYÖLLISTEN MÄÄRÄ (työntekijät, toimihenkilöt ja yrittäjät yhteensä) 1 henkeä 33 Koneiden ja laitteiden korjaus, huolto ja asennus 5 28 Muiden koneiden ja laitteiden valmistus e Lähde: Tilastokeskus, kansantalouden tilinpito, Metalliliitto (ennuste) 13e e Lähde: Tilastokeskus, kansantalouden tilinpito, Metalliliitto (ennuste) 13e METALLILIITTO 2

7 Metalliteollisuuden toimialojen henkilöstörakennetta (tuotannon työntekijät ja toimihenkilöt) ei enää pysty esittämään, koska Tilastokeskus ei enää erottele henkilöstöryhmiä teollisuustilastossa. Ainoa lähde, josta henkilöstöryhmittäin eroteltuja tietoja saa, on Tilastokeskuksen työvoimatiedustelu. Sieltä saa vain koko metalliteollisuutta koskevia tietoja. Kuviosta 9 käy ilmi, että vuoden 29 taantuma kohdistui erityisesti tuotannon työntekijöihin metalliteollisuudessa. Vuonna 2 tuotannon työntekijöiden määrä oli keskimäärin 94 henkeä, mikä oli tuhat vähemmän kuin edellisenä vuonna. Vuoden 2 kolmen ensimmäisen neljänneksen aikana metalliteollisuus työllisti keskimäärin 9 tuotannon työntekijää. Taantuman jälkeinen tuotannon elpyminen näkyy myös Metalliliiton työttömyyskassalta työttömyyspäivärahaa saavien jäsenten määrässä (kuvio 1). Myönteistä on ollut, että sekä kokonaan työttömien että lomautettujen määrä on vähentynyt. Vuoden 2 aikana heikentynyt tuotannon kasvu näkyy myös päivärahaa saavien määrässä, joka on kesän jälkeen kääntynyt kasvuun. Suomalaisten metalliteollisuusyritysten kansainvälistyminen näkyy selvästi myös työllisyyskehityksessä. Työllisyyden kasvu on kohdistunut yhä selvemmin suomalaisten metallialan yritysten ulkomaisiin tytäryrityksiin. Vuosi 29 oli poikkeus kehityksessä. Tällöin ulkomaisten tytäryritysten palveluksessa olevien määrä väheni noin hengellä 23 henkeen (kuvio ). Henkilöstö väheni erityisesti Länsi-Euroopassa sekä Keski- ja Itä-Euroopassa. Aasiassa henkilöstömäärän kasvu sen sijaan jatkui. Vuonna 21 ulkomaisten tytäryritysten palveluksessa olevien määrä kääntyi jälleen kasvuun ja kasvu jatkui vuonna 2. Kasvu painottui Aasiaan ja Latinalaiseen Amerikkaan, kun Länsi-Euroopassa henkilöstö yhä supistui. KUVIO 9. Palkansaajat metalliteollisuudessa neljännesvuosittain vuosina 25 2, viimeinen havainto 3/2 Työntekijät Toimihenkilöt 1 henkilöä * * Vuoden 2 alusta lähtien ammattiluokitus uudistunut, luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia aiempiin vuosiin Lähde: Tilastokeskus, työvoimatutkimus KUVIO 1. Metallityöväen työttömyyskassasta päivärahaa saaneet henkilöt kuukausittain, viimeinen havainto 1/ henkilöä Lomautetut * kokonaan työttömät, lyhennettyä työviikkoa tai päivää tekevät henkilöt yms Lähde: Metallityövöen työttömyyskassa Muut päivärahan saajat* Työntekijät Toimihenkilö Lomau Muut p KUVIO. Suomalaisen metalliteollisuuden henkilöstömäärän kehitys ulkomaisissa tytäryrityksissä vuoden lopussa vuosina 22 2 henkilöä Lähi-Itä ja Afri Latinalainen A Keski- ja Itä-Eu Aasia (ml. Ose Pohjois-Ameri Länsi-Euroopp Länsi-Eurooppa Pohjois-Amerikka 9 1 Aasia (ml. Oseania) Keski- ja Itä-Eurooppa Latinalainen Amerikka Lähi-Itä ja Afrikka Lähde: Teknologiateollisuus ry METALLIN TOIMIALAKATSAUS 2 7

8 Vienti Metalliteollisuuden tavaraviennin arvo oli vuonna 2 2, miljardia euroa, mikä oli 2,5 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Metalliteollisuusyritykset ansaitsevat vientituloja myös palveluiden viennillä. Muut maatme- talliteollisuuden palveluviennin arvo oli vuonna 2 Muu Aasia,7 mrd. euroa, mikä on 2,8 prosenttia vähemmän kuin Lähi- ja Keski-Itä edellisenä vuonna. Metalliteollisuuden palveluvienti tulee pääasiassa kahdelta toimialalta: elektroniikkateollisuudesta (osuus 82 prosenttia) sekä koneiden ja laitteiden Pohjois-Amerikka Muu Eurooppa valmistuksesta (osuus prosenttia). Metalliteollisuuden osuus Suomen kaikesta Euroalue tavaraviennistä oli viime vuonna noin 47 prosenttia. Tämä rakentui siten, että elektroniikka- ja sähköteollisuuden osuus oli 14, koneiden ja laitteiden 14, metallien jalostuksen 14, kulkuneuvojen 3 ja metallituotteiden 2 prosenttia kaikesta tavaraviennistä. Metallin viennistä noin 9 prosenttia suuntautui Eurooppaan. Euroalueen osuus pysyi ennallaan, kun taas muun Euroopan osuus kasvoi. Pohjois-Amerikkaan ja Aasiaan suuntautuvan viennin osuus laski viime vuonna. Metallin toimialojen vientialueet poikkeavat melko selvästi toisistaan. Metallien jalostukselle, metallituoteteollisuudelle, moottoriajoneuvojen valmistukselle ja viime vuonna myös muiden kulkuneuvojen valmistukselle Eurooppa on selvästi tärkeämpi alue kuin muille toimialoille. Muille kulkuneuvoille Pohjois-Amerikka on perinteisesti ollut tärkeä vientialue risteilijöiden viennin vuoksi. Koska viime vuonna USA:han ei viety risteilijää, Pohjois-Amerikan osuus toimialan viennistä romahti. Koneiden valmistukselle ja sähkölaitteiden valmistukselle taas muu Aasia ja ryhmä muut maat (Afrikka, Etelä- ja Väli-Amerikka sekä Oseania) ovat selvästi tärkeämmät kuin muille toimialoille. KUVIO. Metalliteollisuuden viennin arvon jakautuminen alueittain vuosina 23 2, (%) Lähde: Tullihallitus Muut maat Muu Aasia Lähi- ja Keski-Itä Pohjois-Amerikka Muu Eurooppa Euroalue KUVIO 13. Viennin arvon jakautuminen alueittain vuonna 2, (%) Metallien jalostus Lähde: Tullihallitus Tietokoneet, elektroniset ja optiset tuotteet Sähkölaitteet Koneet ja laitteet Metallituotteet Moottoriajoneuvot kulkuneuvot Muut yms. Muut maat Muu Aasia Lähi- ja Keski-Itä Pohjois-Amerikka Muu Eurooppa Euroalue Metallien Tietokoneet, Metallituotteet jalostus elektroniset Moottoriajoneuvot, sähkölaitteet ja optiset Koneet tuotteet ja laitteet perävaunut Muut kulkuneuvot ja puoliperävaunut KUVIO 14. Tuottavuuden kehitys metalliteollisuudessa ja koko teollisuudessa, indeksi (22=1) (Kiinteähintainen arvonlisä per työtunnit) Tuottavuus Metalliteollisuuden työn tuottavuuden (kiinteähintainen arvonlisä työtuntia kohti) kehitys on 2-luvulla ollut nopeampaa kuin koko teollisuudessa keskimäärin. Tuottavuus laski vuosina 28 ja 29, mutta kääntyi kasvuun vuonna 21. Viime vuonna tuottavuus laski metalliteollisuudessa 3,4 prosenttia, kun koko teollisuudessa laskua oli,1 prosenttia. Metalliteollisuuden tuottavuuden lasku johtui elektroniikkateollisuuden tuottavuuden voimakkaasta noin 21 prosentin laskusta. Ilman elektroniikka- ja sähköteollisuutta metalliteollisuuden tuottavuus kasvoi noin kuusi prosenttia. Tuottavuus laski myös metallien jalostuksessa hieman, vajaan prosentin, mutta kasvoi kaikilla muilla metalliteollisuuden toimialoilla. Koko teollisuus Metalliteollisuus Lähde: Tilastokeskus, kansantalouden tilinpito Me C Tehdasteo 8 METALLILIITTO 2

9 Palkat Säännöllisen työajan tuntiansiot nousivat metalliteollisuudessa viime vuonna nimellisesti 2, prosenttia, mutta laskivat reaalisesti 1,4 prosenttia (kuviot ja 1). Tarkempi kuvaus palkkakehityksestä löytyy tutkimusyksikön tekemästä palkkakatsauksesta. Välituotekäyttö Välituotekäytöksi kutsutaan niitä tavaroita ja palveluita, joita toimipaikka hankkii ulkopuolelta tuotoksensa aikaansaamiseksi. Suurimmat erät ovat raaka-aineet ja alihankinta. Välituotekäytöksi lasketaan myös esimerkiksi kaluston ja rakennusten säännölliset huollot ja korjaukset sekä erilaiset aputoiminnot kuten kirjanpito tai markkinointi silloin, kun ne ostetaan toimipaikan ulkopuolisilta yrityksiltä. Välituotekäytön osuus metalliteollisuuden tuotoksesta laski 2-luvun alun taantuman aikana, kun yritykset vähensivät alihankintaa. Taantuman jälkeen välituotekäytön osuus on kasvanut lähes yhtäjaksoisesti. Viime vuosina välituotekäytön osuuden kasvuun on vaikuttanut erityisesti kaksi tekijää. Metallien jalostuksessa raaka-aineiden hinnat ovat nousseet nopeammin kuin lopputuotteiden hinnat. Toiseksi elektroniikkateollisuudessa alihankinnan osuus on kasvanut merkittävästi (kuvio 17). Investoinnit Metalliteollisuuden investointien suhde arvonlisäykseen laski 2-luvun alkupuolelta vuoteen 27 asti, poikkeuksena vuosi 24. Vuonna 28 investointien osuus kääntyi nousuun ja nousu jatkui vuonna 29. Vuoden 29 nousu johtui kuitenkin arvonlisäyksen voimakkaasta supistumisesta eikä investointien kasvusta. Metallien jalostuksessa ja koneiden valmistuksessa investoinnit kyllä kasvoivat, mutta muilla toimialoilla ne supistuivat niin voimakkaasti, että kokonaisuutena metalliteollisuuden investoinnit supistuivat noin kahdeksan prosenttia vuonna 29. Vuonna 21 investointiaste jälleen laski selvästi, mikä johtui sekä investointien supistumisesta että arvonlisäyksen kasvusta. Viime vuonna investointiasteen nousu johtui investointien lisääntymisestä. Tosin investoinnit supistuivat edellisvuodesta metallien jalostuksessa, elektroniikkateollisuudessa ja muiden kulkuneuvojen valmistuksessa, missä investointiaste meni peräti negatiiviseksi. Muiden toimialojen investointien kasvu riitti kääntämään koko toimialan investoinnit kasvuun. Metalliteollisuuden investointiaste on 2-luvulla ollut huolestuttavan alhaisella tasolla. Investoinneilla uuteen teknologiaan voidaan varmistaa toiminnan jatkamisen edellytykset. Jos investoinnit jätetään tekemättä, voidaan säästää lyhyellä aikavälillä, mutta samalla tuhotaan menestymisen edellytyksiä pitkällä aikavälillä. KUVIO. Nimellis- ja reaalituntipalkkojen kehitys metalliteollisuudessa vuosina 22 2, indeksi (22=1), 2. ja 4. neljänneksen keskiarvo Lähde: EK, Tilastokeskus 5 7 Nimellispalkat 8 Reaalipalkat KUVIO 1. Metallin toimialojen sekä koko teollisuuden nimellispalkkakehitys vuosina 22 2, kunkin vuoden 2. neljännes senttiä tunnissa Lähde: EK Metallien jalostus Kone- ja kulkuneuvoteoll. KOKO TEOLLISUUS Elektroniikka- ja sähkö Metallituoteteollisuus KUVIO 17. Välituotekäytön osuus tuotoksesta metalliteollisuudessa, (%) Lähde: Tilastokeskus, kansantalouden tilinpito KUVIO 18. Metalliteollisuuden investointiaste vuosina 22 2, (%) ,2 2 7,3 3 Lähde: Tilastokeskus 8,2 4,5 5,1 5, 7 8, ,2 9 1,9 1 7, aste Reaalipalka Nimellispal KOKO TEOL Elektroniik Kone- ja ku Metallituot Metallien ja METALLIN TOIMIALAKATSAUS 2 9

10 MAAILMANTALOUDEN JA SUOMEN YLEINEN KEHITYS VUONNA 2 JA LÄHIAJAN NÄKYMÄT Maailmantalouden näkymät ovat synkentyneet tänä vuonna. Kreikan velkaongelma on yhä ratkaisematta, mikä aiheuttaa levottomuutta rahoitusmarkkinoilla ja euroalueella. Kesällä kärjistyneet Espanjan pankkien ja valtion rahoitusongelmat ovat synkentäneet näkymiä entisestään niin euroalueella kuin koko maailmantaloudessa. Talouspolitiikka on ollut suhteellisen kireää euroalueella, erityisesti kriisimaissa, mikä on heikentänyt talouskasvua. Euroalueen kokonaistuotanto supistunee hieman tänä vuonna. Maittaiset erot ovat suuria. Tosin euroalueen vahvimmassakin taloudessa, Saksassa, kokonaistuotannon kasvu hidastuu noin prosenttiin tänä vuonna. Kriisimaissa kokonaistuotannon supistuminen jatkuu melko voimakkaana. Ensi vuoden näkymätkään eivät ole euroalueella kovin myönteiset, vaikka rahoitusongelmiin löydettäisiinkin kestävä ja toteuttamiskelpoinen ratkaisu. Tuotannon kasvu jää ensi vuonna noin yhteen prosenttiin. Jos kriisimaiden rahoitusongelmiin ei löydetä ratkaisua, jatkuu taantuma ensi vuonna ja se voi myös voimistua merkittävästi. Euroalueen kriisi heijastuu koko maailmaan. Maailman kokonaistuotannon kasvuarvioita on alennettu sekä tämän että ensi vuoden osalta. Kokonaistuotannon arvioidaan kasvavan sekä tänä että ensi vuonna noin kolmen prosentin vauhtia. Yhdysvallatkaan eivät ole vielä toipunut finanssikriisistä. Työttömyys on historiallisesti poikkeuksellisen korkealla tasolla, vaihtotase on alijäämäinen ja liittovaltion budjettivaje on euroalueen kriisimaiden tasolla. Yhdysvaltain keskuspankki on harjoittanut hyvin elvyttävää rahapolitiikkaa, mutta se ei ole riittänyt vauhdittamaan talouskasvua. Yhdysvaltain kasvu jää tänä vuonna noin kahden prosentin tasolle. Ensi vuoden talouskasvu uhkaa hiipua Yhdysvalloissa, jos finanssipolitiikasta ei päästä sopuun presidentti Obaman ja kongressin välillä. Uhkana on automaattisesti toteutuvat merkittävät kiristystoimet (noin 4 prosenttia kokonaistuotannosta) vuoden 213 alusta, jos vero- ja menoratkaisuista ei päästä sopuun ennen vuodenvaihdetta. Sovun syntymistä vaikeuttaa se, että edustajainhuone on republikaanienemmistöinen. On todennäköistä, että jonkinlainen sopu saadaan aikaan ja finanssipolitiikan kiristyminen vältetään. Jos näin käy, asettuu kasvu reilun parin prosentin tasolle Yhdysvalloissa ensi vuonna. Kasvu jää niin hitaaksi, että se ei tuota mitään merkittävää kasvusysäystä euroalueelle. Kehittyvien talouksien kasvukin on hieman hiipunut, mutta on kuitenkin selvästi nopeampaa kuin teollisuusmaissa. Kiinan vienti on kärsinyt teollisuusmaiden hitaasta kasvusta ja talouspolitiikalla pyritään kiihdyttämään kotimaista kysyntää, erityisesti investointeja. Kiinan kasvu jatkuu vajaan kahdeksan prosentin vauhtia tänä vuonna ja ensi vuonna hieman nopeampana. Euroalueen näkymät eivät ole pidemmälläkään aikavälillä kovin hyvät. Julkisen sektorin velkaongelman purkaminen on hyvin hidasta ja kireä finanssipolitiikka hidastaa kasvua. Myönteisenä puolena on, että rahapolitiikka pidetään todennäköisesti kevyenä pitkään eli korkotaso tulee olemaan hyvin alhainen useita vuosia. Se tukee osaltaan talouden elpymistä ja velkojen sopeuttamista, mutta ei välttämättä pysty kiihdyttämään talouskasvua. Siten euroalueella on todennäköisesti edessään useita hitaan kasvun vuosia. Suomen talouskasvu on tämän vuoden aikana hidastunut selvästi. Elokuussa kokonaistuotanto jäi noin puoli prosenttia pienemmäksi kuin viime vuoden elokuussa. Alkuvuonna tuotanto vielä kasvoi, joskin melko hitaasti. Koko vuoden kokonaistuotanto jäänee suunnilleen samalle tasolle kuin viime vuonna. Kasvun hidastuminen johtuu pääosin viennin heikosta vedosta. Viennin kasvu on hiipunut vuoden mittaan ja syyskuussa vienti supistui kahdeksan prosenttia edellisvuoden syyskuusta. Heikko viennin veto johtuu kansainvälisen kasvun hidastumisesta ja siitä johtuvasta investointikysynnän heikkoudesta. Suomen teollisuuden hintakilpailukyky ei ole romahtanut. Myös kotimaisen kysynnän kasvu on hidastunut, kun kotitalouksien luottamus talouteen on heikentynyt ja kotitaloudet ovat sopeuttaneet kulutustaan alaspäin. Ensi vuonna talouskasvun ennakoidaan piristyvän hieman. Eri ennustelaitosten näkemykset kasvun nopeudesta vaihtelevat vajaasta prosentista kahteen prosenttiin. Kaikkien ennusteiden oletuksena on, että euroalueen velkakriisiin löydetään ratkaisu, jolla ongelmaa päästään purkamaan. Jos ratkaisua ei pystytä saamaan aikaan ja kriisimaat ajautuvat maksukyvyttömyyteen, ovat näkymät huomattavasti synkemmät. Taloustilanteen heikkenemisen myötä työttömyys on kääntynyt kasvuun. Toistaiseksi työttömyyden kasvu on kuitenkin ollut hyvin vähäistä. Työttömyysaste oli syyskuussa 7,1 prosenttia, kun se viime vuoden syyskuussa oli,9 prosenttia. Koko vuoden keskimääräinen työttömyysaste jäänee hieman alle kahdeksan prosentin. Ensi vuonna työttömyys lisääntyy yhä ja työttömyysaste nousee noin kahdeksaan prosenttiin. Palkansaajien ansioiden arvioidaan nousevan tänä vuonna reilut kolme prosenttia eli hieman enemmän kuin viime vuonna. Inflaatio on noin kolme prosenttia tänä vuonna, mikä merkitsee sitä, että reaaliansiot nousevat hieman tänä vuonna. Ensi vuonna ansiokehityksen arvioidaan hidastuvan vajaaseen kolmeen prosenttiin. Inflaation ennakoidaan pysyvän suunnilleen kolmen prosentin tasolla, joten reaaliansiot pysyvät suunnilleen ennallaan ensi vuonna. 1 METALLILIITTO 2

11 METALLITEOLLISUUDEN NÄKYMÄT Metalliteollisuuden tuotanto on tämän vuoden yhdeksän ensimmäisen kuukauden aikana ollut suunnilleen samalla tasolla kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Toimialoittain tilanne on vaihdellut. Tuotanto on kasvanut koneiden ja laitteiden valmistuksessa sekä muiden kulkuneuvojen valmistuksessa. Elektroniikkateollisuuden tuotanto on taas selvästi laskenut. Muilla toimialoilla muutokset ovat olleet hyvin pieniä. Loppukesästä Espanjan ja Kreikan rahoitusongelmat heikensivät kansainvälisiä talousnäkymiä, mikä on johtanut kasvuennusteiden alentamiseen koko maailmassa. Kansainvälisen talouden näkymien heikentyminen on heijastunut myös Suomen metalliteollisuuteen ja ytneuvotteluita on syksyn aikana käyty runsaasti. Metallin työttömyyskassalta työttömyyskorvausta saaneiden määrä nousi lokakuussa yli tuhannella hengellä. Loppuvuodesta ja ensi vuoden puolella on odotettavissa lisää lomautuksia ja irtisanomisia. Kokonaisuutena metalliteollisuuden tuotanto supistuu tänä vuonna yhden prosentin. Pieneen kasvuun yltää koneiden valmistus sekä sähkötekninen teollisuus. Muiden kulkuneuvojen valmistus kasvaa melko reippaasti, mutta sen taustalla hyvin alhainen lähtötaso viime vuonna. Elektroniikkateollisuuden, metallien jalostuksen sekä koneiden asennuksen, huollon ja korjauksen tuotanto supistuu selvästi. Muilla toimialoilla tuotanto pysyy suunnilleen edellisvuoden tasolla. Metalliyritykset ovat saaneet koko vuoden vähemmän uusia tilauksia kuin viime vuonna, mutta uusien tilausten kehitys on hyvin eriytynyttä. Osa yrityksistä KUVIO 19. Metalliteollisuuden liikevaihto ja tuotannon määrä, (kausitasoitetut sarjat) Liikevaihto Tuotannon määrä Lähde: Tilastokeskus, viimeiset havainnot: liikevaihtokuvaaja 8/, volyymi-indeksi 9/ on yhä saanut hyvin tilauksia, mutta osalla on mennyt melko huonosti. Ensi vuoden tuotantonäkymätkin vaihtelevat eri toimialoilla melko voimakkaasti. Reipasta kasvua on odotettavissa muiden kulkuneuvojen sekä moottoriajoneuvojen valmistuksessa. Telakat ovat saaneet uusia tilauksia ja Uudenkaupungin autotehdas saa uuden auton valmistettavaksi. Sähköteknisen teollisuuden tuotanto kasvaa hieman ensi vuonna. Elektroniikkateollisuuden tuotanto supistuu voimakkaasti. Muilla toimialoilla tuotanto pysyy tämän vuoden tasolla tai supistuu hieman. Kokonaisuutena arvioimme, että metalliteollisuuden tuotanto supistuu ensi vuonna noin yhden prosentin. Tuotannon kasvun pysähtyminen tänä vuonna heikentää myös hieman työllisyyttä. Tuotannon supistumisen jatkuminen ensi vuonna heikentää työllisyyttä ensi vuonna noin kaksi prosenttia LV-kuvaaja: K VOLYYMI: Kau METALLIN TOIMIALAKATSAUS 2

12 METALLIEN JALOSTUS Yleistä Toimialaan metallien jalostus kuuluu raudan-, värimetallien- ja teräksenvalmistus sekä valimoteollisuus. Tuotteita ovat metalliseokset, metallista valmistetut levyt, -putket, harkot ja langat sekä valimotuotteet. Toimialalle on tyypillistä pääoma- ja energiavaltaisuus sekä tuotteiden ja raaka-aineiden hintatasojen voimakkaat vaihtelut. Tuotantoyksiköt ovat pääsääntöisesti suuria, mutta sekaan mahtuu myös pienempiä toimijoita, etenkin valimoalalla. Metallien jalostus ja varsinkin terästeollisuus reagoivat yleensä voimakkaasti talouden käänteisiin. Metallien jalostuksen tuotteiden kysyntä riippuu etenkin koneenrakennuksen, kulkuneuvojen valmistuksen ja rakentamisen kehityksestä, mutta myös varastotilanteesta ja raaka-aineiden hintojen kehityksestä. Tällä hetkellä alan työpaikoista noin puolet on teräksen ja metallien valmistuksessa. Värimetallien valmistuksessa ja valimoteollisuudessa työskentelee molemmissa noin 2 prosenttia alan henkilöstöstä. Määrät ovat olleet hienoisessa laskussa viime vuosina. Metallien jalostuksen tuotteiden vienti oli vuonna 2 noin 14 prosenttia Suomen kaikesta tavaranviennistä ollen arvoltaan noin 7,8 miljardin euroa, missä oli kasvua prosenttia edellisestä vuodesta. Tärkeimmät vientimaat ovat Alankomaat, Ruotsi ja Saksa. EU-maiden osuus viennistä oli yli puolet. Kehitys alkuvuonna ja lähiajan näkymät Vuonna 28 alan liikevaihto romahti lähes puoleen, mutta tämän jälkeen ala tuotanto ja liikevaihto toipuivat hyvin. Alan kannattavuus pysyi kuitenkin varsin heikkona koko romahduksen jälkeisen ajan johtuen kilpailun koventumisesta, ylikapasiteetista ja kohonneista kustannuksista. Muun muassa energian ja raaka-aineiden hinnat ovat kohonneet viime vuosina. Vielä alkuvuonna tästä ja seuraavasta vuodesta odotettiin hyviä. Euroopan taantuman aiheuttama hintojen lasku ja TOIMIALAN TUOTOS e 213e Tuotoksen määrän muutos, % -27, 38,7 2,4-5,, TOIMIALAN MUITA KESKEISIÄ TUNNUSLUKUJA Liikevaihto, M Arvonlisäys, M Osuus koko metalliteollisuuden arvonlisästä, % 5,5 8,5 9,7 Toimipaikkojen lukumäärä Osuus koko metalliteollisuuden tavaraviennistä, % 1, 2,8 29,4 TOIMIALAN SUURIMMAT YRITYKSET VUONNA 2 Liikevaihto M Henkilöstöä yhteensä Henkilöstöä Suomessa Outokumpu konserni Rautaruukki Norilsk Nickel Finland konserni Componenta konserni OMG Finland konserni Luvata Pori Oy Ovako Bar Oy Ab Boliden Kokkola Boliden Harjavalta Cupori Oy FN Steel* Aurubis Finland * FN Steel meni konkurssiin kesällä 2 ja tällä hetkellä yrityksellä ei ole toimintaa eikä työntekijöitä heikentyneet tulevaisuuden näkymät ovat iskeneet toisella vuosipuolikkaalla alan yrityksiin odotettua kovemmin. Tämä on näkynyt varsinkin irtisanomisina, vaikka alan liikevaihto onkin pysynyt viime vuoden tasolla. FN Steelin konkurssi sekä Outokummun ja Rautaruukin irtisanomiset tulevat vähentämään tänä ja ensi vuonna yritysten henkilöstöä useilla sadoilla. Kun huomioidaan vielä valimoiden toteutuneet ja aiotut vähennykset, tulee KUVIO 2. Metallien jalostuksen työllisten määrä 1 henkeä 2 2 KUVIO 21. Metallin jalostuksen liikevaihto ja tuotannon määrä, (kausitasoitetut sarjat) Liikevaihto Tuotannon määrä 1 Metallien jalostus LV-kuvaaja: K VOLYYMI: Kau Lähde: Tilastokeskus, Metalliliiton tutkimusyksikkö 9 1 e 13e Lähde: Tilastokeskus, viimeiset havainnot: liikevaihtokuvaaja 8/, volyymi-indeksi 9/ METALLILIITTO 2

13 henkilöstö vähentymään ainakin tuhannella. Parhaiten on menestynyt värimetallien jalostus, jonka tilannetta voi luonnehtia hyväksi. Vaikka yritykset ovatkin viestineet heikoista tulevaisuuden näkymistä, alan yritykset myös investoivat, muun muassa Outokumpu Tornion tuotantolaitoksiinsa. Metallien jalostuksessa kapasiteetin käyttöaste on tänä vuonna 8 prosenttia, mikä vastaa viime vuoden tasoa. Viennin arvo on vähentynyt noin prosenttia, kun taas tuotanto ja liikevaihto ovat pysyneet melkein viime vuoden tasolla. Alan tuottajahinnat olivat alkuvuonna vielä noin 7 prosentin kasvussa. Taloustilanteen heikkeneminen on näkynyt voimakkaasti metallien jalostuksen tuotteiden hinnoissa. Teräksen ja valimotuotteiden markkinat Euroopassa ovat heikenneet, eikä suomalainen ja pohjoiseurooppalainen koneenrakennus- ja kulkuvälineteollisuus tue alaa kuten vielä vähän aikaa sitten. Myöskään rakentaminen ei anna vetoapua tällä hetkellä. Heikon suhdannetilanteen lisäksi useat yritykset sopeuttavat henkilöstöään jo pysyvästi alhaisemman kysynnän oloihin. Alan työllisyys tulee heikkenemään tänä ja seuraavana vuonna. Energiakustannusten aleneminen ja investoinnit parantavat alan kilpailukykyä. Euroopassa vallitseva ylituotanto tulee lähivuosina johtamaan tehtaiden sulkemisiin. Samansuuntaisesti tulee mahdollisesti vaikuttamaan ilmastonmuutosta ehkäisevä päästökauppa, joka aiheuttaa epävarmuutta tulevaisuuden kustannuskehityksestä ja tulee mahdollisesti nostamaan kustannuksia. Kuinka nämä tulevat vaikuttamaan Suomessa sijaitseviin metallien jalostuksen tuotantolaitoksiin, jää nähtäväksi. Erityisesti Suomen kilpailukykyä heikentää vielä kuljetushintoja nostava rikkidirektiivi, joka tulee voimaan vuonna 2. Alan pitkän tähtäimen kehityksen kannalta olisi tärkeää saada mahdollisimman suuri osa Suomessa louhituista malmeista jalostetuksi kotimaassa. METALLIN TOIMIALAKATSAUS 2 13

14 METALLITUOTTEIDEN VALMISTUS Yleistä Toimialaan kuuluu sellaisten metallituotteiden valmistaminen, joille on ominaista paikallaan pysyvyys, kuten esimerkiksi metallirakenteet, metallisäiliöt, höyrykattilat, aseet, takomotuotteet ja työkalut. Toimialalle on tyypillistä työvoimaintensiivisyys sekä hajalleen ympäri Suomea sijoittuneet pienehköt yritykset, jotka usein ovat varsinkin muiden koneiden ja laitteiden valmistuksen alihankkijoita. Toimialan tuotteista huomattava osa menee rakentamiseen, muiden koneiden ja laitteiden valmistukseen sekä vientiin. Metallituotteiden tavaraviennin arvo oli noin 1,9 miljardia euroa vuonna 2, mikä on noin 18 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna, jonka lisäksi toimialalla oli palveluvientiä noin,1 miljardia euroa. Vahva kasvu selittyy osittain Itämeren kaasuputkitoimituksilla. Toimialan tuotteita päätyy vientiin myös epäsuorasti esimerkiksi muiden koneiden ja laitteiden sekä sähkölaitteiden osina. Tärkeimmät vientikohdemaat olivat Ruotsi ja Venäjä yhteensä lähes viidenneksen osuudellaan. Muita tärkeitä vientikohdemaita olivat Norja, Saksa, Viro ja Puola. Toimialan viennin osuus Suomen koko tavaraviennin arvosta oli runsaat kolme prosenttia. Kehitys alkuvuonna ja lähiajan näkymät TOIMIALAN TUOTOS e 213e Tuotoksen määrän muutos, % -2,4-5,4 1,, -2, TOIMIALAN MUITA KESKEISIÄ TUNNUSLUKUJA Liikevaihto, M Arvonlisäys, M Osuus koko metalliteollisuuden arvonlisästä, % 18,1,7 17,4 Toimipaikkojen lukumäärä Osuus koko metalliteollisuuden tavaraviennistä, % 4,2 4,1 5, TOIMIALAN SUURIMMAT YRITYKSET VUONNA 2 Liikevaihto, M Henkilöstöä yhteensä Henkilöstöä Suomessa Rettig konserni Fiskars konserni Rolls Royce Oy Ab Foster Wheeler Energia konserni Abloy Oy Komas Group konserni Normek konserni Stera Group konserni Ojala-Yhtymä konserni Konepaja Häkkinen Konserni Metallituotteiden valmistus ei ole vielä toipunut taantumasta, vaan toiminta on edelleen vuotta 28 selvästi vaatimattomammalla tasolla. Vaikka tuotanto onkin pääsemässä vuositasolla katsoen tänä vuonna viime vuoden määriin, ei toimialan henkilöstön määrä ole kääntynyt nousuun. Kotimaan kysynnän osalta toimialan tilanne on muuttumassa haasteellisemmaksi. Rakennusteollisuus RT ry arvioi suhdanneliitteessään lokakuussa 2 rakentamisen vähenevän Suomessa tänä vuonna kolme prosenttia viimevuotisesta ja vähenemisen jatkuvan vuonna 213 vielä prosentilla tästä vuodesta. Metallirakenteet samalla kuitenkin yleistyvät rakentamisessa. Metallituotteiden valmistuksen tavarantoimitusten määrä kotimaiseen rakentamiseen ei näyttäisi kuitenkaan olevan ainakaan lisääntymässä. Tärkeän asiakastoimialan eli muiden koneiden ja laitteiden valmistuksen tilauskanta on heikentynyt viime kuukausina ja tilanne on siinä muuttumassa entistä haastavammaksi vuonna 213. Toisaalta telakat ovat saaneet tilauksia, joten toimitukset niille vilkastuvat vuonna 213. Viennin osalta toimialan tilanne on myös muut- KUVIO 22. Metallituotteiden valmistuksen työllisten määrä 1 henkeä KUVIO 23. Metallituotteiden valmistuksen liikevaihto ja tuotannon määrä, (kausitasoitetut sarjat) Metallien 1jalostus Liikevaihto Tuotannon määrä LV-kuvaaj VOLYYMI: e 13e Lähde: Tilastokeskus, Metalliliiton tutkimusyksikkö Lähde: Tilastokeskus, viimeiset havainnot: liikevaihtokuvaaja 8/, volyymi-indeksi 9/ 14 METALLILIITTO 2

15 tumassa. Kuluttajaluottamus on ollut heikentymässä Euroopan maissa, mikä saattaa vaikuttaa toimialan kuluttajatuotteiden kysyntään ensi vuonna. Toisaalta kuluttajaluottamus on ollut vahvistumassa Yhdysvalloissa. Teräsrakenteiden vienti näyttää edelleen vetävän hyvin. Itämeren kaasuputkitoimitukset ovat päättyneet, mikä vaikuttaa selvästi toimialan vuoden 2 numeroihin verrattuna edelliseen vuoteen. Toimialan alihankkijaluonteesta johtuen sen yrityksille lankeavat riskit ovat osittain realisoituneet kolmen viime vuoden aikana päähankkijoiden vedettyä niiltä tuotantoa takaisin itselleen. Toimialan pörssiyritysten tilanteesta vuoden 2 kolmella ensimmäisellä neljänneksellä kannattaa mainita se, että liikevaihdossa ollaan kolmannella neljänneksellä lähellä viime vuoden vastaavan ajanjakson tasoja ja samalla yritysten kannattavuus on vuoden mittaan neljännes neljännekseltä parantunut. Yritysten markkina-arvot ovat yleensä hieman edellistä neljännestä korkeammalla tasolla. Viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna markkina-arvon kehityksessä on suurta vaihtelua yritysten välillä. Toimialan kapasiteetin käyttöaste on ollut vuoden 2 tammi-syyskuussa noin 81 prosentin tasolla eli vuoden 2 vastaavaan ajanjaksoon verraten samalla tasolla. Samalla toimialan tuotannon määrä on ollut noin prosentin verran viime vuoden kolmea ensimmäistä neljännestä korkeammalla tasolla kuitenkin niin, että elo-syyskuussa on pudottu viime vuoden elo-syyskuuta alemmalle tasolle. Toimialan tuottajahinnat ovat olleet tammi-syyskuussa 2 noin viisi prosenttia vuoden 2 vastaavaa ajanjaksoa korkeammalla tasolla siten että vientihinnat ovat nousseet hiemaan kotimaan hintoja enemmän. Toimialan tavaravienti on ollut tammi-elokuussa 2 noin 47 prosenttia alemmalla tasolla verrattuna vastaavaan ajankohtaan vuonna 2 pitkälti Itämeren kaasuputkitoimituksien vähenemisestä johtuen. Toimialan liikevaihto on ollut tammi-elokuussa 2 noin viisi prosenttia korkeammalla tasolla kuin tammi-elokuussa 2. Toimialan henkilöstön määrä on kuitenkin vähentynyt hieman. Metallituotteiden valmistuksen tuotanto pääsee vuonna 2 suurin piirtein vuoden 2 tasolle. Henkilöstön määrä vähenee vuonna 2 kuitenkin hieman vuoden 2 tasosta. Vuonna 213 toimialan tuotannon määrä vähenee hieman vuoden 2 tasosta. Myös henkilöstön määrä vähenee vuonna 213 hieman vuoden 2 tasosta. METALLIN TOIMIALAKATSAUS 2

16 KONEIDEN JA LAITTEIDEN VALMISTUS Yleistä Toimialaan kuuluu erilaisten koneiden ja laitteiden valmistaminen, sellaisten kuten voimakoneet, yleiskoneet, maatalouskoneet, metallintyöstökoneet ja monenlaiset erikoiskoneet. Toimialalle on tavanomaista työvoimaintensiivisyys. Toimialan tuotteet ovat paljolti investointituotteita. Suomessa toimialalle on tyypillistä muutamat globaalit suuryritykset ja näiden ympärille muodostuneet alihankintaketjut. Toimialalla on lisäksi runsaasti omalla lopputuotteellaan markkinoilla olevia pienehköjä yrityksiä. Toimialan tuotteista suurin osa menee vientiin tai toimituksina toimialan sisälle. Toimialan tavaraviennin arvo oli noin 8, miljardia euroa vuonna 2, jossa on lisäystä yhdeksän prosenttia edellisestä vuodesta, minkä lisäksi toimialan palveluviennin arvo oli noin 1,3 miljardia euroa. Kiina ja Venäjä erottuivat muita merkittävimpinä vientikohdemaina yhteensä lähes viidenneksen osuudellaan. Muita tärkeimpiä vientikohdemaita olivat Ruotsi, Saksa, Yhdysvallat, Norja, Australia ja Ranska. Toimialan viennin osuus Suomen koko tavaraviennin arvosta oli noin 14 prosenttia. Kehitys alkuvuonna ja lähiajan näkymät Koneiden ja laitteiden valmistus ei ole vielä toipunut taantumasta ja sen toiminta on edelleen vuotta 28 pienemmällä tasolla. Vielä viime vuonna hyvässä vauhdissa ollut toimialan toipuminen on hiipunut alkuvuonna. Toimialan tuotanto on vuositasolla arvioiden lisääntymässä tänä vuonna vain hivenen viime vuodesta, vaikka toimialan henkilöstön määrä kasvoi hieman alkuvuonna. Viennin osalta tilanne on alkuvuonna juuttunut viime vuoden tasolle ja käänne heikompaan näyttää osuvan elokuulle. Teollisuuden investointien elpyminen vientikohdemaissa on jämähtämässä. Toimialan päävientikohdemaista Kiinan ja Venäjän kasvuluvut ovat edelleen melko hyvät ja niin Ruotsi kuin Saksakin kuuluvat parhaiten pärjäävään joukkoon Euroopan maita. Kaivosala on globaalisti kehittynyt myönteisesti ja poikinut edelleen tilauksia Suomeen, joskin toimialan TOIMIALAN TUOTOS e 213e Tuotoksen määrän muutos, % -24,7 1,4 18,5 1,, TOIMIALAN MUITA KESKEISIÄ TUNNUSLUKUJA Liikevaihto, M Arvonlisäys, M Osuus koko metalliteollisuuden arvonlisästä, % 2,3 27, 3,9 Toimipaikkojen lukumäärä Osuus koko metalliteollisuuden tavaraviennistä, % TOIMIALAN SUURIMMAT YRITYKSET VUONNA 2 Liikevaihto M 27, 27,4 29, Henkilöstöä yhteensä Henkilöstöä Suomessa Metso konserni Kone konserni Wärtsilä konserni Cargotec konserni Konecranes konserni Outotec Oyj Valtra Oy Ab John Deere Forestry Ponsse konserni Hollming konserni Sandvik rajuin kasvupyrähdys näyttää olevan tasaantumassa. Rakentaminen on Euroopan laajuisesti tänä vuonna jäämässä viime vuotta hiljaisemmaksi. Laivanrakennuksen elpyminen näyttää hiipumisen merkkejä, joka heijastuu toimialalle Wärtsilän YT neuvotteluina. Energia-ala on ollut edelleenkin aktiivinen, tuoden myös Suomeen tilauksia. Satamien rakentamishankkeita on käynnissä ja suunnitteilla. Metsäkoneet ja traktorit ovat käyneet viime vuotta huonommin kaupaksi. Paperikoneiden rakentamishankkeita on aiempaa vähemmän liikkeellä, KUVIO 24. Koneiden ja laitteiden valmistuksen työllisten määrä 1 henkeä KUVIO 25. Koneiden ja laitteiden valmistuksen liikevaihto ja tuotannon määrä, (kausitasoitetut sarjat) Metallien 1 jalostus Liikevaihto Tuotannon määrä LV-kuvaaja VOLYYMI: K Lähde: Tilastokeskus, Metalliliiton tutkimusyksikkö 9 1 e 13e Lähde: Tilastokeskus, viimeiset havainnot: liikevaihtokuvaaja 8/, volyymi-indeksi 9/ 1 METALLILIITTO 2

17 mikä ilmenee toimialalla Metson YT neuvotteluina. Teollisuuden odotukset ovat kääntyneet Yhdysvalloissa nousuun. Teollisuuden odotukset ovat silti Euroopassa alhaisella tasolla, mikä viittaa investointien kasvun hiipumiseen ensi vuonna ja viiveellä tämän toimialan kysynnän vähenemiseen. Kotimaan myynnin osalta toimialan tilanne on kääntymässä yhä haasteellisemmaksi investointihankkeiden vähäisyyden vuoksi. Teollisuuden investoinnit näyttävät supistuvan tänä vuonna viime vuodesta ja edelleen vuonna 213 tästä vuodesta. Energiateollisuuden investoinnit näyttävät kuitenkin vielä jatkuvan hyvällä tasolla. Kasvua tänä vuonna näyttää olevan myös elintarviketeollisuuden, kemianteollisuuden, rakennusaineteollisuuden ja konepajateollisuuden investoinneissa. Metallien jalostuksen ja paperin valmistuksen investoinnit ovat hieman vähenemässä viime vuodesta. Kotimaisten telakoiden saamien laivatilauksien ja Suomen alueella toteutuvien kaivoshankkeiden koneinvestoinneilla on oma merkityksensä suomalaisille laitevalmistajille. Toimialalla on Suomessa joukko erikokoisia pörssiyrityksiä, joista kuusi suurinta erottuvat kooltaan muista selvästi. Näissä kuudessa suurimmassa on töissä yhteensä runsas kolmannes koko toimialan henkilöstöstä. Vuoden kolmannen neljänneksen päätyttyä kuuden suurimman tilauskanta on edelleen erittäin hyvä, mutta ei yleensä ole enää kasvanut edellisestä neljänneksestä. Kaikkien liikevaihto oli vuoden 2 kolmannella neljänneksellä viime vuoden vastaavaa ajankohtaa korkeammalla tasolla. Myös kannattavuus on parantunut lähes kaikissa vuoden mittaan neljännes neljännekseltä. Ne ovat myös käyttäneet rahaa aika hyvin investointeihin, mutta investoinnit ovat suuntautuneet pääosin ulkomaille. Kuuden suurimman markkina-arvot olivat syyskuun 2 lopulla yleensä korkeammalla tasolla verrattuna syyskuun loppuun vuonna 2 ja kesäkuun loppuun vuonna 2. Toimialan kapasiteetin käyttöaste on ollut vuoden 2 tammi-syyskuussa noin 8 prosentin tasolla eli prosenttiyksikön verran korkeammalla tasolla kuin vuoden 2 vastaavana ajanjaksona. Samalla ajanjaksolla toimialan tuotannon määrä on ollut noin yhden prosentin edellisvuoden kolmea ensimmäistä neljännestä korkeammalla tasolla siten että tilanne viime vuoteen verraten on vaihdellut kuukausittain. Toimialan tuottajahinnat ovat olleet tammi-syyskuussa 2 pari prosenttia vuoden 2 vastaavaa ajanjaksoa korkeammalla tasolla niin kotimaan kuin vientitoimituksissakin. Toimialan vienti on ollut tammi-elokuussa 2 kolmisen prosenttia alemmalla tasolla verrattuna vastaavaan ajankohtaan vuonna 2. Toimialan liikevaihto on ollut tammi-elokuussa 2 noin viisi prosenttia korkeammalla tasolla kuin tammi-elokuussa 2. Toimialan henkilöstön määrä on lisääntynyt samalla hieman. Koneiden ja laitteiden valmistuksen tuotanto lisääntyy hiukkasen vuonna 2 vuoden 2 tasosta. Henkilöstön määrä kasvaa vuonna 2 hieman verrattuna vuoteen 2. Vuonna 213 toimialan tuotanto jää suurin piirtein samalle tasolle verrattuna vuoteen 2. Henkilöstön määrä vähenee vuonna 213 verrattuna vuoteen 2. METALLIN TOIMIALAKATSAUS 2 17