18. SIPOREX-VAAKAELEMENTTISEINÄN SUUNNITTELU

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "18. SIPOREX-VAAKAELEMENTTISEINÄN SUUNNITTELU"

Transkriptio

1 E 18. SIPOREX-VAAKAELEMENTTISEINÄN SUUNNITTELU 18.1 Rakntllinn suunnittlu Kuormaluokka Siporx-vaakasinälmntit mitoittaan ylnsä vaakasuorall kuormall (usimmitn tuulikuormall) yksiaukkoisna palkkina. Valmistaja on valmiiksi mitoittanut sinälmntit vaakasuorall kuormall tittyihin kuormaluokkiin. Kuormaluokan lukuarvo ilmoittaa sallitun tasaisn hyötykuorman suuruudn kn/m 2 :nä. Sinälmnttjä valmisttaan suraavia kuormaluokkia: 0.8 kn/m 2 sinälmntit, joidn paksuus on 150 mm 1.2 kn/m 2 normaalitapaus 2.0 kn/m 2 rikoistapaukst, sim. kun lmntill siirtyy muista rakntista huomattavia lisäkuormia. Lisäksi lmntit on mitoitttu sitn, ttä n voidaan nostaa yhdstä nostokohdasta lmntin puolivälistä myös lappllaan Vaakalmnttin kiinnitys Raknnsuunnittlija valits raknnuskohtsn sopivan lmnttin kiinnitystavan ja laatii tarvittavat yksityiskohtapiirrokst. Kiinnikkidn on myös annttava mahdollisuus sinin lämpö- ja kostusliikkill ja n on voitava asntaa tolranssista johtuvin sijaintivaihtluidn mukaissti. Suunnitlmissa on muistttava myös työnaikaist poikkavat tuulikuormat skä lmnttin päkskisstä pystytunnasta mahdollissti syntyvät vaakavoimat. Erityissti on syytä tarkistaa poikkavia kuormituksia saavin lmnttin kiinnitys. Tällaisia ovat sim. ikkunanauhojn ala- ja yläpuolist skä ovirakntista, mahdollisista kojista tms. ylimääräisiä rasituksia saavat lmntit ja ylimmät räystäslmnttirivit. Myöskin raknnrungon jatkuva liikkuminn sim. siltanosturin vuoksi asttaa lmnttin kiinnityksll omat vaatimuksnsa. Samoin rungossa siintyvät pak- Taipumat Siporx-vaakasinälmntit on mitoitttu sitn, ttä hyötykuorman aihuttama lyhytaikainn taipuma aina on rilusti pinmpi kuin L/. Mahdollinn pitprofiili Päivittty - x50x4 Siporx-listalmntti 30 L Taipuma mm SV 450/ mm SV 450/2.0 mm SV 450/ mm SV 450/1.2 mm Pituus m Kuva E14. SV-lmnttin taipumat. Kuva E15. Listakiinnityksiä. E 9

2 Päivittty kovoimat (jännbtonin viruma tms.) on otttava huomioon sim. nurkkin kiinnityksssä. Pitlistat Ylisin ja suositltavin vaakalmnttin kiinnitystapa on pystysaumoja pittävä kiinnityslista, joka on pultattu kiinni pilariin. Kiinnityslista voi olla siporxia, trästä tai sim. alumiinia, kts. kuva E15. Pulttiväli ja -koko riippuvat käytttävän listan jäykkyydstä ja lmnttihin vaikuttavista kuormituksista. Normaalisti kiinnikkt sijoittaan joka toisn vaakasauman kohdall. Piilokiinnitys Jos i haluta näkyviä kiinnityslistoja, voidaan käyttää ns. piilokiinnitystä li lmntit kiinnittään vaakasaumoistaan ruostumattomasta träksstä valmisttuilla naulauslikkillä (V-kiinnikkillä), jotka naulataan siporxiin ruostumattomilla träsnauloilla, kts. kuva E16. Pilarissa olvana kiinnityslimnä toimii sim. btoniin valttu ruostsuojattu tai ruostumaton pyöröträslnkki. V-kiinnikkll sallitaan taulukossa E1 sitttyjä vtokuormia. Jos V-kiinnikkn kapasittti i riitä, käyttään näissä kriittisissä kohdissa sim. pulttausta. Täydntävät kiinnitysosat Lähs jokaisssa siporx-halliraknnuksssa käyttään lisärakntita lmnttin kiinnityksn. Näitä tarvitaan mm. kun siporx-sinät nousvat päädyissä tuulipilarin yläpuolll, katon yläpuolll nousvissa sinän osissa, oviaukkojn tunnoissa jn. Rungon suunnittluvaihssa on näill träsrakntill varattava tartunnat pilarihin ja palkkihin. (Kts. kappal 26.1, Dtaljikuvat) 18.3 Vaakalmnttin kannatus Ikkuna-aukkojn tms. yläpuolist lmntit voidaan tuka alapuolisn siporx-sinään sim. ikkunapilarin avulla. Toinn vaihtohto on niidn kannattaminn träskonsolin avulla suoraan rungosta. Tutun lmntin pään likkaus- ja lohkamiskstävyys on tarkistttava, mikäli ikkunapilarin ja yläpuolisn lmntin välisn tun pituus on all 1/5 yläpuolisn lmntin pituudsta tai mikäli käyttään träskonsolia. Erikoistoimnpititä i tarvita, mikäli tukiraktio i ylitä taulukossa E2 sitttyjä arvoja. Aukottomassa sinässä lmntit makaavat suoraan toistnsa päällä sokklirakntn kannattamina. Korkammissa sinissä voidaan rakntn olttaa holvau- Taulukko E1 V-kiinnikkll sallitut vtokuormat Ruostumaton V-kiinnik Naulauskohdan tuntatapa Sallittu vtokuorma/ kiinnik (kn) Naulauskohta tuttu 2,4 yläpuolisilla lmntillä Naulauskohta ilman 1,3 yläpuolista tuntaa Kuva E16. Piilokiinnitys. Siporxin kuivatihys on 500 tai 450 kg/m 3. Naulat 125 mm ruostumattomia Taulukko E2 Sallitut tukivoimat (kuormat pääosin lmnttin omasta painosta) Elmntin Sallitut tukivoimat (kn) paksuus laatu 450 laatu , , Listalmntti. Mikäli kuorma ylittää sallitun, on käytttävä rikoislmnttjä tai välikonsolita. E 10

3 tuvan ja tällöin voidaan sinän aihuttamaa kuormitusta sokklin kskiosalla vähntää. Kuormitusta voidaan myös ohjata sim. sokklin ja siporx-lmnttin väliin asnnttavilla kovilla minraalivillakaistoilla tai noprnisuikalilla. a) Lyhyt vaakalmntit Ikkunapilarit Siporx-ikkunapilarit voidaan thdä joko lyhyistä vaakalmntistä tai ikkunapilarilmntistä, jotka sijoittaan pilarin kohdall (kts. kuva E17). Elmnttin lämpöja kutistumaliikkidn takia on suositltavaa jakaa ikkunapilari kahtn osaan pystysauman kohdalta. Jos tämä i ol mahdollista, on ikkunapilarin skä ylä- ja alapuolistn lmnttin väliin laitttava laakrikrros. Kun pintapain on all 0,2 MN/m 2, voidaan laakrikrroksna käyttää phmää minraalivillakaistaa. Träskonsolit Träskonsolita käyttään kannattamaan yhtnäisn ikkunakaistan yläpuolll tulvia lmnttjä tai yhtnäisn sinän välikonsolina. Välikonsolita tarvitaan kun taulukon sallitut tukivoimat ylittyvät, tai kun halutaan mahdollisuus sinän alaosan irrottamisn sim. konasnnuksia tai laajnnusosaa vartn. Samoin räjähdysalttiissa tiloissa voidaan sortumavaara vähntää välikonsolilla. Välikonsolill lovtaan tila alapuolisn lmnttiin sitn, ttä myös almman sinäosan lämpöliikkt ovat mahdollisia. Kannatuksn kohdall tulvaan vaakasaumaan on thtävä liikkt salliva joustava tiivistys simrkiksi lastista kittausta tai paisuvaa tiivistnauhaa käyttän, kts. kuva E18. Pystysauma Päivittty L>6M L>6M 12 M b) ER1 tai ER2 ikkunapilarilmntit Pystysauma Elastinn tiivistys L=3M L=6M L=3M L=6M 12 M Liikvara Kuva E17. Ikkunapilarit. Kuva E18. Välikonsoli. E 11

4 Päivittty Taulukon E2 sallitut tukivoimat pätvät träskonsolita käytttässä vain siinä tapauksssa, ttä laakrikrroksna käyttään 5 mm paksua noprnilaakrikrrosta (kovuus IHR). Taulukon E2 arvot on krrottava 0,7:llä, jos laakrikrroksna käyttään kaksinkrtaista kattohuopakaistaa. Träskonsolit ja niidn tarpllist mitat ri paksuisill lmnttisinill on sittty kuvassa E19. A A Elmntin paksuus 2F A-A A B 20 Jäykistlvy, paksuus 10 mm Laakrikrros H= mm Tartuntalvy Tukilvy 18.4 Vaakalmnttin saumaus Vaakasaumat Siporx-lmnttin vaakasauma tiivisttään ilma- ja vsivuotoja vastaan normaalisti kahdlla umpisolutiivistnauhalla, kts. kuva E20. Valmistaja toimittaa lisätarvikkna tarkoituksn sopivaa nauhaa. Tiivistnauhat kiinnittään nnn asnnusta lmnttin ylärunaan noin 20 mm:n täisyydll molmmista sinäpinnoista. Vasta ulkopuolinn ohutpinnoitkäsittly viimistl sauman ulkopinnan vsitiiviydn. Saumakohdat on nnn ruiskupinnoitusta käsitltävä saman pinnoitusainn hinojakoislla tyypillä riksn sivllintyönä. Siporx-vaakasinälmntin ja sokklilmntin välisn saumaan asnntaan kostuskatkoksi bitumihuopakrmi koko sokklin lvydll ja tarvittassa tasauksksi 30 mm paksu phmä minraalivillakaista. Ulkopuollta sauma tiivisttään lastislla kitillä. Pystysaumat Pystysaumoissa tapahtuu jonkin vrran lmnttin kuivumissta ja lämpötilan vaihtlusta johtuvia liikkitä. Jos pystysaumoja pittää kiinnityslista, tiivisttään asnnuksn jälkn lmnttin välist pystysaumat minraalivillatilkinnällä tai polyurtaanisaumavaahdolla. Tällöin on kiinnitttävä rityistä huomiota riittävän tiiviydn saavuttamisn pitlistan kätkissä sauman näkymättömiin. Siporx-listalmnttin ja sinäpinnan liittymiskohtaan thdään ylnsä lastinn saumaus. Jos on käyttty piilokiinnitystä, tiivisttään pystysauma kutn dllä on sittty, mutta tämän jälkn sauman ulkorunaan laittaan taustatäyt ja lastinn kittaus. Laastisaumausta i saa käyttää. Ohutpinnoit i saa pittää kittisaumaa T Träs F 37 B Jäykistys- ja tukilvy hitsattu tartuntalvyyn Träkst ruostsuojattava Elmnttin Träskonsolin mitat paksuus (mm) AxBxT (mm) x150x15 340x170x x220x15 340x270x x320x15 Pontti Umpisolutiivistnauha Kuva E19. Träskonsoli. Kuva E20. Vaakasauma. E 12

5 18.5 Ovi- ja ikkuna-aukot Ovi- ja ikkuna-aukkojn aikaansaamisksi joudutaan usin käyttämään pilariväliä lyhympiä lmnttjä. Yhdn tai kahdn lmntin korkuistn aukkojn pililmntit liimataan sim. harkkoliimalla siporx-toimittajan ohjidn mukaissti. Korkammat aukot vaarnataan virisiin täyspitkiin lmnttihin tai kiinnittään rillisn träsrakntsn. Vaarnauksn tarvittavat riät thdään ø 60 poralla työmaalla tai n thdään valmiiksi thtaalla. Suurtn ajo- ja lastausovin pilirakntina käyttään sim. kuvassa sitttyä träskhystä, joka kiinnittään alapäästään sokkliin ja yläpäästään siirtopalkin välityksllä pilarihin Välisinät vaakalmntissä Tässä luvussa aimmin sitttyjä lähinnä ulkosiniin liittyviä titoja voidaan sovltuvin osin käyttää myös siporx-vaakalmnttivälisinän rakntita suunnitltassa. Jo 150 mm paksu lmntti luokitllaan i-kantavana EI240-paloluokkaan, ja tämä lmnttityyppi onkin ylisin välisinämatriaali. Äänn- tai lämmönristyssikat saattavat vaatia myös tai 250 mm paksun sinän käyttöä. Tilankäytön parantamisksi sijoittaan välisinän runkorakntt usin sinän sisäll. Rungon kiinnittyssä yläpuolisiin rakntisiin on muistttava tarvittava liikvara, joka on otttava huomioon myös sinän yläosan tiivistyksssä. A-A B-B Päivittty A A B B Kuva E21. Suurn sinäaukon tunta. Kuva E22. Välisinän runkorakntita. E 13

6 Päivittty E 19. SIPOREX-PYSTYELEMENTTISEINÄN SUUNNITTELU 19.1 Ei-kantavat pystylmnttisinät Rakntllinn suunnittlu Kuormaluokka Siporx-pystysinälmntit mitoittaan ylnsä vaakasuorall kuormall, usimmitn tuulikuormall, yksiaukkoisna palkkina. Valmistaja on valmiiksi mitoittanut sinälmntit vaakasuorall kuormall tittyihin kuormaluokkiin. Kuormaluokan lukuarvo ilmoittaa sallitun tasaisn käyttötilan hyötykuorman suuruudn kn/ m 2 :nä. Sinälmnttjä valmisttaan suraavia kuormaluokkia: 0.8 kn/ m 2 sinälmntit, joidn paksuus 150 mm 1.2 kn/m 2 normaalitapaus 2.0 kn/m 2 rikoistapaukst, sim. kun lmntill siirtyy muista rakntista huomattavia lisäkuormia. Lisäksi lmntit on mitoitttu sitn, ttä n voidaan nostaa yhdstä nostokohdasta lmntin puolivälistä tai nostokoukun riästä. Taipumat Siporx-pystysinälmnttihin kohdistuvan hyötykuorman aihuttama lyhytaikainn taipuma on aina huomattavasti pinmpi kuin L/ Ei-kantavin pystylmnttin kiinnitys Ei-kantavin pystysinälmnttin yläpää kiinnittään joko pystysaumojn juotosuraan sijoitttavilla träksillä (kts. kuva E23) tai naulattavilla kiinnikkillä (kts. kuva E24). Sinin yläpään juotosuraan sijoittaan läpimnvä vähintään 8 mm:n kutistumaträs, joka ympäröidään smnttilaastilla. Kiinnikkn on mahdollistttava rakntidn kskinäist liikkt pystysuunnassa. Sinän alaosan tunta on ylnsä kitkan varassa. Elmnttin ja sokklin väliin asnntaan risthuopakaista. Siporxin ja risthuovan välisnä kitkakrtoimna voidaan käyttää arvoa µ = 0,40, kun puristusjännitys on all 0,2 N/mm 2. Tarvittassa voi alaosan tuntaa lisätä pystysaumoihin tulvilla vaarnoilla. Elmntit voidaan myös alapäästään sitoa toisiinsa juotosuraan sijoitttavan träksn avulla Välisinät pystylmntistä Halliraknnustn i-kantavina välisininä käyttään usimmitn 150 mm:n paksuisia lmnttjä, joidn pituus maksimissaan on kuusi mtriä ja paloluokka kantamattomana EI 240. Rikä ø40 Hitsaus ø8 + btonijuotos Ruostumaton träslik 30 x 0,7 4n + 4n ruostumaton träs x 34 Lisäkallistus siporx-murskvalu P8 P9 ø8 Ruostumaton Kattolmntti ankkuroidaan palkkiin Umpisolumuovitiivist Saumavalu Saumaura Kuva E23. Pystysinälmnttin kiinnitys. Kuva E24. Pystysinälmnttin kiinnitys. E 14

7 Päivittty Sinän yläpää tutaan vaihtohtoissti yläpohjan tai palkin alapintaan tai palkin kylkn. Kun sinä on poikittaissuunnassa palkistoon nähdn ikä lmnttipituus riitä holvin alapintaan asti, voidaan siniä tuka sim. kannattajin alapinnan tasoon kiinnitttyyn U- profiiliin, johon myös suunnitllaan tarvittava liikvara. U-profiilin yläpuolinn kannattajin välinn osuus voidaan thdä siporxista tai lvyrakntisna. Tarvittassa voi sinän alaosaa korottaa harkkorakntilla tai vaakalmntillä Kantavat pystylmnttisinät Rakntllinn suunnittlu Mitoitus yhdisttyll puristuksll ja taivutuksll Mitoitus plkäll puristuksll skä yhdisttyll puristuksll ja taivutuksll tapahtuu Kantavin siporxsinälmnttin mitoituskäyrästöjn avulla. Käyrästöjä laadittassa raudoitusta i ol mitoituksssa otttu huomioon. VTT on antanut käyrästöstä lausunnon (tutkimusslostus BET 44340). Mitoitus likkauksll Siporx-sinälmnttin likkauskapasittti (Vu) murtorajatilassa saadaan suraavalla kaavalla: V u = 0,24 x b x d x f ctd missä b = poikkilikkauksn lvys d = poikkilikkauksn thollinn korkus (d = 0,5-0,9 x poikkilikkauksn korkus) f ctd = kts. taulukko A4 kappalssa 2.5. Kun kuormituspinta on all puolt rakntn pinnasta, on lisäksi tarkistttava, ttä likkausmurtoa i synny. Likkausmurtopinta on vaarallisimmasta kohdasta laattalmntin runasta kaltvuudssa 1:2 kulkva taso, kts. kuva E25. Murtopinnan likkausjännityksn tul täyttää suraava hto: f ctd τ ct ,75 Mikäli laattalmntti kuormittaa sinää pistmäissti simrkiksi laattalmntin päissä olvat kynnt tai vastaavat olttaan likkausmurtopinnan olvan puolikartiopinnan, joka on kaltvuudssa 1:2. Tällöin murtopinnan likkausjännityksn tul täyttää suraava hto: f ctd τ ct ,1 Taivutusvtolujuudn lasknta-arvo f ctd voidaan valita taulukosta A4, kun träkst kulkvat likkausmurtopinnan poikki, li kun lmntissä on kaksipuolinn raudoitus (kts. kohta ). Muulloin f ctd valitaan taulukosta A5. Edllä sitttyä likkausmurtopintatarkastlua suoritttassa i suoraan yläpuollla olvan sinän kuormituksia tarvits ottaa huomioon, koska yläpuolinn kuorma stää laatan taipumista tulla. Jos laatasto muodostuu sim. btonilmntistä, ota paikallista puristuskapasitttia tarkastassasi yhtyttä valmistajan suunnittlupalvluun. Paikallisn puristuskapasittin tarkistus Kun puristava voima kuormittaa vain osaa rakntn pinnasta, ivät puristusjännitykst saa ylittää puristuslujuudn lasknta-arvoa f cd (kts. taulukko A5 kappalssa 2.5). Taipumat ja halkamat Käytännössä taipuma- ja halkamatarkastlut ivät muodostu kantavan pystysinälmntin ollssa kysssä mitoittaviksi. 10 mm PVC-muovi Minraalivillalvy 50 mm Rngasträkst 2 ø 10 δc 1:2 h 1:2 a 1,5 h Likkausmurtopinta Kova minraalivilla 10 mm Siporx mm (harkko tai lmntti) ø 8 btonijuotoksssa ympäri Elastinn kitti ø 10 L=600 + btonijuotos rak. suunnittlijan ohjidn mukaan Rikä ø 30 Kuva E25. Likkausmurto. Kuva E26. Kantavan pystylmnttisinän ja yläpohjan liitos. E 15

8 Päivittty Rakntllist ohjt Edllä sitttyjä suunnittlupriaattita käytttässä on suraavin htojn oltava voimassa: lmntin paksuus h mm lmntin hoikkuus L c /h 30. Yksittäisn sinälmntin lvydn b on oltava vähintään suraava: Elmntin paksuus h mm Elmntin lvys b mm Usista lmntistä koostuvissa sinissä, joissa lmntit on juotttu kappaln 19.3 mukaissti yhdssä toimiviksi, pinin sallittu sovituskappaln lvys on mm. Mikäli usista lmntistä koostuvissa sinissä käyttään sovituskappalita, joidn lvys on pinmpi kuin yksittäisill lmntill sallittu lvys, on näidn sovituskappalidn paikka määrättävä riksn piirustuksissa Kantavin pystylmnttin kiinnitys Kantavin pystysinälmnttin yläpää liittään juottuin vaarnaträksin siporx-yläpohjaan. Elmnttin yläpään juotosuraan sijoittaan läpimnvä vähintään 8 mm:n kutistumaträs, joka ympäröidään smnttilaastilla. Jos lmnttin yläpäidn välillä on porrastusta, on porrastukst tasoitttava ja saumaan asnnttava jännityksiä tasaava välikrros, sim. 10 mm kovaa minraalivillaa. Tyypillinn liitos on kuvassa E26. Sinän alaosan tunta on ylnsä kitkan varassa. Tarvittassa sitä voidaan varmistaa vaarnaträksillä juotosurassa tai naulattavilla kiinnikkillä. Elmnttin ja sokklin väliin asnntaan kostuskatkoksi bitumihuopakrmi ja jännityksiä tasaava välikrros, sim. 10 mm paksu kaistal kovaa minraalivillaa. Siporxin ja minraalivillan välisnä kitkakrtoimna voidaan käyttää arvoa µ = 0, Pystylmnttin pystysaumat Normaalista lmnttihin thdään thtaalla kuvan E27 mukaist juotosurat. Ulkonurkkiin tulvat lmntit kannattaa kuitnkin tilata vain yhdllä uralla varustttuna paikattu ura saattaa tulla myöhmmin näkyviin. Poikkaviin liitoskohtiin tarvittavat saumaurat thdään työmaalla. (kts. luku 24, Uramrkinnät) Asnnuksn yhtydssä juotosurat täyttään notkalla smnttilaastilla, sim. S-06. Pystysaumoissa käyttään pystyträksiä raknnsuunnitlmissa sittyllä tavalla. Normaali juotosura voidaan täyttää myös polyurtaanivaahdolla sitn, ttä sauman alaosaan porataan rikä painpullon ltkull. Tällainn sauma voidaan myöhmmin sahata auki ja sinä purkaa sim. konasnnuksia vartn tai lmntit voidaan siirtää uutn sinään Saumojn liikvarat Saumavalu sitoo pystylmnttisinän jäykäksi yhtnäisksi lvyksi. Suurt sinäpinnat on syytä lämpö- ja kutistumajännitystn vähntämisksi jakaa kuivasaumoilla pinmpiin osa-aluisiin. Kuivasaumat voivat noudattaa sim. rungon pilarijakoa tai sokklilmnttin saumajakoa. Nurkissa saattavat jännpalkin virumasta johtuvat liikkt vaatia liitosta, joka sallii pitkän sivun lmntin liikkumisn päätysinään nähdn, kts. kuva E28. Elastinn kitti ~25 ~10 ~30 ~10 Kuva E27. Pystylmnttisinän saumaura. Muovi; stää juotosbtonin tartunnan Kuva E28. Pystylmnttisinän liikvarakohdat. E 16

9 Päivittty 19.5 Kantavin siporx-sinälmnttin mitoituskäyrästö (Raudoitusta i ol otttu mitoituksssa huomioon) Käyrästöjn laskntaprustt Kapasitttikäyrät on piirrtty titokonohjlman avulla skä vtoa kstämättömäll ttä vtoa kstäväll poikkilikkauksll. Kun lmntin kriittinn poikkilikkaus on sinän yläpäässä, on mitoitus aina suoritttu käyttän vtoa kstämätöntä poikkilikkausta. Lisäpäkskisyydll 2 on määrittty tarkka arvo. Lasklmat on suoritttu olttamalla lmntit päistään nivlllisiksi. Kuormitustapaukst on sittty kuvassa E29. Käyrästöjn käyttöohjt Kapasitttikäyrät ilmoittavat lmnttisinän normaalivoima- ja momnttikapasittin mtriä kohdn murtorajatilassa, kun sinää kuormittaa normaalivoiman ja poikittaisn kuorman yhdistlmä. Ko. tapauksn sopivaa käyrästöä valittassa on tarkistttava, ttä tarkastltavan lmntin kuivatihys (r), paksuus (h) ja lmnttiä kuormittavan normaalivoiman alkupräinn räkskisyys () vastaavat käyrästön arvoja. Lisäksi on tarkistttava, ttä lmntin kuormitustilann vastaa käyrästön kuormitustapausta. Käyrästöihin on piirrtty kapasitttikäyrät olttamalla poikkilikkaus vtoa kstämättömäksi (yhtnäinn viiva) skä olttamalla poikkilikkaus vtoa kstäväksi (katkoviiva). Molmpia käyriä on piirrtty rikorkuisill sinill, koska hoikkuus vaikuttaa kapasitttiin. Tarkastltavan lmntin korkudn on oltava pinmpi tai yhtä suuri kuin valittujn kapasitttikäyrin sinän korkus (L). Mitoitus tapahtuu määrittämällä normaalivoiman lasknta-arvo ja poikittaiskuorman lasknta-arvo M 1d (lasknta-arvot on krrottu kuormitusosavarmuuskrtoimilla). Käyrästöstä tsitään :tä ja M 1d :tä vastaava yhtisvaikutuspist ja tarkisttaan, ttä pist on valitun kapasitttikäyrän sisäpuollla. Normaalivoiman ja poikittaissuuuntaisn voiman kuormittassa lmnttiä on vaarallisimman vaikutuksn slvittämisksi tutkittava kuormitustapaukst: 1) suurin ja sitä vastaava pinin M 1d 2) suurin ja sitä vastaava suurin M 1d 3) suurin M 1d ja sitä vastaava pinin 4) suurin M 1d ja sitä vastaava suurin. On syytä huomata, ttä kuormitustapaukst 2 ja 4 ivät välttämättä kuvaa samaa yhtisvaikutuspistttä, sillä Suomn Rakntamismääräyskokolman määräyksissä B1 Rakntidn varmuus ja kuormitukst on todttu, ttä jos rakntsn kohdistuu yhtä aikaa lumi- ja tuulikuorma, saa toisn niistä krtoa 0,5:llä. Ensin tarkisttaan, ttä plkästään pitkäaikaistn kuormin aihuttamat yhtisvaikutuspistt ovat vtoa kstämättömän pl:n kapasitttikäyrän (yhtinäinn viiva) sisäpuollla. Sn jälkn määritllään kaikkin kuormin aihuttamat yhtisvaikutuspistt. Jos n kaikki tai osa niistä on vtoa kstämättömän pl:n kapasitttikäyrän (yhtnäinn viiva) ulkopuollla, on lisäksi tarkistttava, ttä kaikkin kuormin aihuttamat yhtisvaikutuspistt ovat vtoa kstävän pl:n kapasitttikäyrän sisäpuollla Käyrästöjn käyttösimrkkjä Esim. 1 Kantava välisinä (kts. kuva E30) Pitkäaikaist kuormat maxi /b = [1,2 (1,25 + 0,8) + 0,5 *) x1, 6x 1,8 ] x 3 =11,7 kn/m. *) puolt lumikuormasta on pitkäaikaista (RIL 144, s. 15). Yhtisvaikutuspist on yhtnäisn viivan sisäpuollla. OK. Kaikki kuormat maxii /b = [1,2 x (1,25 + 0,8) + 1,6 x 1,8] x 3 = 16 kn/m. Yhtisvaikutuspist on yhtnäisn viivan sisäpuollla. OK. Esim. 2 Kantava ulkosinä (pintalo, kts. kuva E31) Tuulnpain mitoittava, valitaan käyrästö 4. Pitkäaikaist kuormat max /b = [1,2 x (1,25 + 0,5) + 0,5 *) x 1,6 x 1,8] x 3 x 2,4 : 0,6 = 42,5 kn/m. M 1dl /b = 0. Kuormitustapaus 1 Kuormitustapaus 2 *) puolt lumikuormasta on pitkäaikaista (RIL 144, s. 15). Yhtisvaikutuspist on yhtnäisn viivan sisäpuollla. OK. Kaikki kuormat L c p q q N /b = N /b= [1,2 x (1,25 + 0,5) + 1,6 x 1,8] x dmaxll dmaxlll 3 x 2,4 : 0,6 = 59,8 kn/m. M 1dll /b = 0. M 1dlll /b = 0,5 + x 1,6 x 0,5 x 3,02 : 8 x 0,6 x 0,6 = 0,45 knm/m. Kuva E29. Kuormitustapaukst. E 17

10 Päivittty Tuulikuorma voidaan laska vain 0,6 m lvältä kaistalta, kun raknnsuunnittlija osoittaa, ttä ikkunoidn karmit ym. kyknvät siirtämään ikkunoihin kohdistuvan tuulikuorman suoraan ylä- ja alapuolisill rakntill. M 1dmaxIV /b = M 1dmaxV /b = 1,6 x 0,5 x 3,0 2 : 8 x 0,6 : 0,6 = 0,9 knm/m. V /b = [1,2 x (1,25 + 0,5) + 0,5 + x 1,6 x 1,8] x 3 x 2,4 : 0,6 = 42,5 kn/m. Yhtisvaikutuspistt ovat katkoviivan sisäpuollla. OK. + Rakntsn kohdistuu yhtä aikaa lumi- ja tuulikuorma (Suomn rakntamismääräyskokolma B1, s. 2). IV /b = [0,9 x (1,25 + 0,5)] x 3 x 2,4 : 0,6 = 18,9 kn/m. Lumikuorma 1,8 kn/m 2 Kat 0,8 kn/m 2 b [kn/m] Elmntin paino 1,25 kn/m 2 = 0 50 Käyrästö 1 L = 2,6 m h = mm II I M 1d b [knm/m] 6,0 m 0,5 Kuva E30. Esimrkki 1. Kantavan välisinän mitoitussimrkki. 2,4 m 1,8 m 1,8 m b = 0,6 m Lumikuorma 1,8 kn/m 2 = 25 mm Kat 0,8 kn/m 2 b [kn/m] Tuulnpain 0,5 kn/m 2 Elmntin paino 1,25 kn/m 2 h = 150 mm 6,0 m L = 3,0 m II I 50 III Käyrästö 4 L = 3,0 m 0,5 V IV 1,0 M 1d b [knm/m] Kuva E31. Esimrkki 2. Pintalosinän mitoitussimrkki. E 18

11 Mitoituskäyrät 16 kpl Käyrästö nro 1, lmnttisinä 150 /b (kn/m) Kuormitustapaus 1 Kuormitustapaus 2 50 L = 3,0 m M d /b (kn/m) 0,5 1,0 1,5 2,0 Päivittty h = mm = 0 = vtoa kstämätön pl. = vtoa kstävä pl. Käyrästö nro 2, lmnttisinä /b (kn/m) Kuormitustapaus 1 Kuormitustapaus L = 3,0 m L = 3,5 m 50 0,5 1,0 1,5 2,0 M d /b (kn/m) h = 150 mm = 0 = vtoa kstämätön pl. = vtoa kstävä pl. E 19

12 Päivittty Käyrästö nro 3, lmnttisinä /b (kn/m) Kuormitustapaus L = 3,0 m 50 L = 3,5 m M d /b (kn/m) 0,5 1,0 1,5 2,0 h = 150 mm = 25 mm = vtoa kstämätön pl. = vtoa kstävä pl. Käyrästö nro 4, lmnttisinä /b (kn/m) Kuormitustapaus L = 3,0 m 50 L = 3,5 m M d /b (kn/m) 0,5 1,0 1,5 2,0 h = 150 mm = 25 mm = vtoa kstämätön pl. = vtoa kstävä pl. E 20

13 Käyrästö nro 5, lmnttisinä /b (kn/m) Kuormitustapaus 1 Kuormitustapaus 2 L = 3,5 m L = 4,5 m M 1d /b (knm/m) 1,0 2,0 3,0 4,0 Päivittty h = mm = 0 = vtoa kstämätön pl. = vtoa kstävä pl. Käyrästö nro 6, lmnttisinä /b (kn/m) Kuormitustapaus 1 L = 3,5 m L = 4,5 m h = mm = 50 mm 1,0 2,0 3,0 4,0 = vtoa kstämätön pl. = vtoa kstävä pl. M 1d /b (knm/m) E 21

14 Päivittty Käyrästö nro 7, lmnttisinä /b (kn/m) Kuormitustapaus 2 L = 3,5 m L = 4,5 m M 1d /b (knm/m) 1,0 2,0 3,0 4,0 h = mm = 50 mm = vtoa kstämätön pl. = vtoa kstävä pl. Käyrästö nro 8, lmnttisinä /b (kn/m) Kuormitustapaus 1 Kuormitustapaus 2 L = 4,0 m L = 6,0 m M 1d /b (knm/m) 1,0 2,0 3,0 4,0 5,0 6,0 7,0 8,0 h = 250 mm = 0 = vtoa kstämätön pl. = vtoa kstävä pl. E 22

15 Käyrästö nro 9, lmnttisinä /b (kn/m) Kuormitustapaus 1 L = 4,0 m L = 6,0 m M 1d /b (knm/m) Päivittty 1,0 h = 250 mm = 62,5 mm 2,0 3,0 4,0 5,0 6,0 7,0 8,0 = vtoa kstämätön pl. = vtoa kstävä pl. Käyrästö nro 10, lmnttisinä /b (kn/m) Kuormitustapaus 2 L = 4,0 m L = 6,0 m 1,0 h = 250 mm = 62,5 mm 2,0 = vtoa kstämätön pl. = vtoa kstävä pl. M 1d /b (knm/m) 3,0 4,0 5,0 6,0 7,0 8,0 E 23

16 Päivittty Käyrästö nro 11, lmnttisinä /b (kn/m) Kuormitustapaus 1 Kuormitustapaus 2 L = 4,0 m L = 6,0 m M 1d /b (knm/m) 1,0 2,0 3,0 4,0 5,0 6,0 7,0 8,0 9,0 10,0 h = mm = 0 = vtoa kstämätön pl. = vtoa kstävä pl. Käyrästö nro 12, lmnttisinä /b (kn/m) Kuormitustapaus 1 L = 4,0 m L = 6,0 m M 1d /b (knm/m) 1,0 h = mm = 75 mm 2,0 3,0 4,0 5,0 6,0 7,0 8,0 = vtoa kstämätön pl. = vtoa kstävä pl. 9,0 10,0 E 24

17 Käyrästö nro 13, lmnttisinä /b (kn/m) Kuormitustapaus 2 L = 4,0 m L = 6,0 m M 1d /b (knm/m) 1,0 2,0 3,0 4,0 5,0 6,0 7,0 8,0 9,0 10,0 Päivittty h = mm = 75 mm = vtoa kstämätön pl. = vtoa kstävä pl. Käyrästö nro 14, lmnttisinä /b (kn/m) Kuormitustapaus 1 Kuormitustapaus L = 6,0 m M 1d /b (knm/m) h = 600 mm = 0 10,0 20,0 30,0 40,0 = vtoa kstämätön pl. = vtoa kstävä pl. E 25

18 Päivittty Käyrästö nro 15, lmnttisinä /b (kn/m) Kuormitustapaus L = 6,0 m M 1d /b (knm/m) h = 600 mm (pilastri) 10,0 20,0 30,0 40,0 = vtoa kstämätön pl. = vtoa kstävä pl. Käyrästö nro 16, lmnttisinä /b (kn/m) Kuormitustapaus L = 6,0 m M 1d /b (knm/m) h = 600 mm (pilastri) = 225 mm 10,0 20,0 30,0 40,0 = vtoa kstämätön pl. = vtoa kstävä pl. E 26

19 E 20. ALA-, VÄLI- JA YLÄPOHJIEN SUUNNITTELU Päivittty 20.1 Rakntllinn suunnittlu Kuormaluokka Siporx-kattolmntit mitoittaan ylnsä yksiaukkoisna palkkina. Valmistaja on valmiiksi mitoittanut kattolmntit tittyihin kuormaluokkiin. Kuormaluokan lukuarvo ilmoittaa lmntill sn oman painon lisäksi sallittavan tasaisn ominaiskuorman suuruudn kn/ m 2 :nä. Tämä hyötykuorma, jolla tässä yhtydssä tarkoittaan lmnttiin kohdistuvia kuormituksia sn omaa painoa lukuun ottamatta, on mitoituksssa kokonaisuudssaan oltttu muuttuvaksi ja pitkäaikaisksi kuormituksksi. Lisäksi lmntit on mitoitttu sitn, ttä n voidaan nostaa yhdstä nostokohdasta lmntin puolivälistä. Halliraknnustn kattojn mnttipaksuudt voivat olla 250, tai 375 mm, riippun valittavista lämpötknisistä ratkaisuista skä raknnustyypistä (lämmin vai puolilämmin). Paksuudt ja 375 mm mahdollistavat myös täydllä 60M jännvälillä ylimääräistn kuormin kannatuksn simrkiksi aukkojn vkslauksissa. Konttoritilojn väli- ja alapohjissa skä vastaavissa rakntissa käyttään ylnsä kattolmnttjä, joidn paksuus on 250 mm ja kuormaluokka 3.2. Lisäksi laatastoissa joudutaan mlko usin käyttämään myös kuormaluokkaa 4.0 olvia lmnttjä. Tämä tul kyssn simrkiksi lvidn aukkojn pilissä, paksuhkoa pintavalua käytttässä tai lmnttin suuntaisn välisinän alla. Pist- ym. rikoiskuormat Kattolmntit on raudoitttu sitn (kts. kuva E32), tti maksimimomntin tai likkausvoiman sijainnilla ol mrkitystä. Muidn kuormitustapaustn kuin tasaisn kuorman mitoituksn riittää siis kun tarkistaa, ttivät maksimimomntit ja likkausvoima ylitä kuormaluokan ilmoittamasta tasaissta kuormasta laskmalla saatavia maksimiarvoja (poikkuksna lovttavat lmntit). Ngatiivist momntit Kattolmntit kstävät pinhköjä ngatiivisia momnttja. Tasaissti kuormitttu normaalilmntti voidaan ilman rillistä tarkastlua asttaa osittain ulokkllisksi sitn, ttä ulokkn vapaa pituus laskttuna tun ulkorunasta on 2x lmntin paksuus. Taipumat Kattolmntit on mitoitttu sitn, ttä taipuma on oman painon ja muidn ominaiskuormin aihuttamilla pitkäaikaisilla kuormituksilla pinmpi kuin L/. Normaalitapauksssa taipuma on ylnsä paljon pinmpi, kts. kuva E33. Tukipintojn mitat Kattolmnttin pinin tukipinnan pituus asnnttuna on normaalisti 90 mm. Erikoistapauksissa, kun lmntti on tasaissti tuttuna koko lvydltään ja tukipinta on silä ja suora (sim. träspinta), voidaan sallia 65 mm:n pituus. Tukipinnan mittaa suunnitltassa on otttava huomioon siporx-lmnttin ja kantavan ra- A 0,25 l 1400 mm 0,25 l Pitkrros 17,5 mm h < mm 42,5 mm h mm A-A Pitk. 17,5 mm h Ei saa urittaa Kuva E32. Tyypillinn kattolmntin raudoitus E 27

20 Päivittty kntn valmistuksn ja asnnuksn mittapoikkamat skä muut vaikuttavat sikat, kutn mm. kantavan rakntn kuormituskstävyys. Katkaisu Elmnttjä i saa katkaista, koska niissä on vtoraudoituksn päihin hitsattu poikittaist ankkuritangot. Samoin lmnttin päidn viistäminn on killtty tarkoitusta vartn valmistttuja rikoislmnttjä lukuun ottamatta. Pitkittäissauman lujuus Kattolmnttin pituussuuntaistn saumojn juotosurat ja pontit thdään aina thtaalla. Niidn mitat on sittty kuvassa E34. Asnnuksn yhtydssä juotosura täyttään notkalla smnttilaastilla. Saumojn toiminta varmisttaan lmnttiknttään asnntuilla rngasträksillä. Saumojn mitoituksssa tul totuttaa suraavat vaatimukst: A. Sauman pystysuuntaisn likkausvoiman tul täyttää suraava hto: Jos saumassa on pontti kuvan 15 mukaan, i murtorajatilan laskntakuormista laskttu sauman likkausvoima saa ylittää arvoa 5,7 kn/m, kun siporxin kuivatihys on 450 kg/m 3, ikä arvoa 7,5 kn/m, kun siporxin kuivatihys on 500 kg/m 3. B. Sauman pituussuuntaisn likkausvoiman tul täyttää suraava hto: Jos saumassa on umpn juotttu 15x40 mm juotosura, i murtorajatilan laskntakuormista laskttu sauman pituussuuntainn likkausvoima saa ylittää arvoa 10 kn/m (halkilmaton sauma) tai arvoa 3,6 kn/m (halkillut sauma). Kskitttyjn kuormin jakaminn Kskittyt kuormat voidaan jakaa usammall kuormittun lmntin virisll lmntill, jos lmnttin pituudn suhd lvytn on vähintään 5. Kun kskittty kuorma jataan vain toislla puoln olvan virisn lmntin kanssa, otaksutaan tasaisn kskittyn kuorman p (kn/m 2 ) saumassa aihuttamaksi likkausvoimaksi 0,9 x p x b (kn/m), missä b on lmntin lvys. Pistkuorman P (kn) aihuttamaksi sauman likkausvoimaksi otaksutaan 0,5 x P/b (kn/m). Maksimilikkausvoima saumassa lasktaan pädullisimmasta kuormitusyhdistlmästä. Kun kskittty kuorma jataan molmmilla puolilla olvin viristn lmnttin kanssa, saadaan dllä sittyt sauman maksimilikkausvoiman arvot jakaa kahdlla. Saumojn toiminnan dllytykst Kun pitkittäissaumojn kautta siirrtään voimia, on lmnttin yhdssäpysyvyys varmistttava sim. puskusaumoihin tai lmnttin pintaan sijoittuilla rngasträksillä, joita tarvitaan myös vtoträksinä, kun laataston lvyvaikutusta käyttään hyväksi. Tilantt, jolloin on syytä ottaa yhtyttä valmistajan suunnittlupalvluun: Kun lmntin kuormitukssta tulva likkausvoima ylittää sallitusta tasaissta kuormasta laskmalla saatavan likkausvoiman arvon, määrittää valmistajan suunnittlupalvlu kattolmntin todllisn likkauskapasittin ja varmistaa, ttä s on suurmpi kuin rikoiskuorman aihuttama likkausvoima. Kun ulokkn pituus on suurmpi kuin 2x lmntin paksuus tai kun lyhymmänkin ulokkn päähän vaikuttaa pistkuorma, niin käyttään kohtsn riksn valmistttavia ulok-lmnttjä. Tällaisia lmnttjä i saa käyttää muihin tarkoituksiin päistään tuttuina ilman valmistajan antamia ohjita. Urospontin suunta h=150 h 15 h/ L KT 450/ mm Taipuma mm KT 450/3.2 mm KT 450/2.3 mm KT 450/ mm h/ Pituus m Kuva E33. KT-lmnttin taipumat. Suunnittlija mrkitsn lmnttikavioon saumauran suunnan. Kuva E34. Juotosuralla ja pontilla varusttun kattolmntin saumaraknn E 28

21 Päivittty Kun siporx-laataston lvyvaikutusta käyttään raknnusta jäykistttässä hyväksi. Kun kattolmnttin tukipinnan pituus on all 90 mm Läpivintin suunnittlu Rikin ja lovin tko kattolmnttihin on raudoituksn vuoksi rajoitttua. Eri mahdollisuudt ja rajoitukst on syytä ottaa huomioon suunnittlussa mahdollisimman aikaisssa vaihssa, sillä virhllinn rikäsuunnittlu aihuttaa huomattavia lisäkustannuksia raknnusprojktill. Elmnttilaataston ri itykst on syytä sijoittaa lmnttin runakaistoill kappalissa 20.3 ja 20.4 sittyillä tavoilla. Pakottavissa tapauksissa voidaan käyttää myös kskltä ri itttävää XK-lmnttiä. Yksittäisiä halkaisijaltaan korkintaan 40 mm:n rikiä voi kuitnkin thdä myös vakiolmntin pitkittäisträstn väliin. Tarvittassa valmistajan suunnittlupalvlu milllään opastaa rikäsuunnittlussa Urat, riät ja lovt vakiolmntissä Paksuutta 250, tai 375 olvin KT-lmnttin yläpintaan voidaan usimmitn thdä 25 mm syviä uria sim. sähköputkituksia vartn. Urittun lmntin kuormaluokka pinn asttta almmall tasoll, sim. 3.2 kn/m 2 :stä kuormaluokkaan 2.3 kn/m 2. Muita lmnttjä saa urittaa valmistajan suunnittlijan luvalla. Vakiolmnttin ri itys- ja lovusmahdollisuudt raknnuspaikalla on sittty kuvassa E35. Elmnttin kantokyky asttaa määrätyissä tapauksissa lisärajoituksia rikin toll, kts. kuva E36, koska lovtun lmntin likkauskapasittti pinn lovn kohdalla samassa suhtssa kuin poikkilikkauksn lvys muuttuu: 1) Tasaissti kuormitttujn KT-lmnttin likkauskapasittti on tarkistttava, jos toispuolinn lovi on lähmpänä kuin 0,075 x l 0 :n päässä tun runasta, tai jos molmminpuolinn lovi on lähmpänä kuin 0,15 x l 0 :n päässä tun runasta (l 0 = vapaa aukko). 2) Pistkuormalla kuormittun lovtun KT-lmntin likkauskapasittti on aina tarkistttava Riät ja lovt XK-, XS-, ja X-lmntissä Thtaalla valmisttaan suurhkoja läpivintjä vartn mm. XK- ja XS-lmnttjä. Elmnttin ri itys ja lovusmahdollisuudt raknnuspaikalla on sittty kuvassa E37. XK- ja XS-lmnttin kantokyky asttaa rajoituksia rikin toll, kts. kuva E38, koska myös niidn likkauskapasittti pinn lovn kohdalla samassa suhtssa kuin poikkilikkauksn lvys muuttuu: 1) Tasaissti kuormittun XS-lmntin likkauskapasittti on tarkistttava, jos lovi on lähmpänä kuin 0,13 x l 0 :n päässä tun runasta. (l 0 = vapaa aukko) 2) Pistkuormalla kuormitttujn XK- ja XS-lmnttin likkauskapasittti on aina tarkistttava. Thtaalla työstttyjn lovin ja rikin mitta- ja sijaintitarkkuudt on sittty taulukossa E3. Elmnttin tihys Erikoislmntit XK ja XS valmisttaan aina kuivatihydltään 500 kg/m 3 olvasta massasta. Taulukko E3 Thtaalla työstttyjn lovin ja rikin mitta- ja sijaintitarkkuudt Yksittäisiä, ø 40 mm rikiä voidaan thdä myös raudoituksn väliin. Lovin ja rikin koko Tarkkuus < 400 mm ± 15 mm > 400 mm ± 20 mm 180 Sijainti pituussuunta lvyssuunta ± 20 mm ± 20 mm Saa lovta Kuva E35. Vakiolmnttin ri itys ja lovusmahdolisuudt E 29

22 Päivittty Toispuolinn lovi Molmminpuolinn lovi Io Saa lovta 0,075 Io 0,15 Io Likkauskapasittti pinn Kuva E36. Likkauskapasittin tarkistustarv vakiolmntissä L XK-lmntti Saa lovta XS-lmntti 650 Runimmaist träkst ø 5,5 mm saa katkaista. 160 Kuva E37. XK- ja XS-lmntin ri itys- ja lovusmahdollisuudt. Toispuolinn lovi saa olla lmntin jommalla kummalla runalla. 0,13x Io 0,5x lo 160 Saa lovta 0,5x lmntin pituus Likkauskapasittti pinn Kuva E38. XS-lmntin likkauskapasittti. E 30

23 20.5 Suurt kattoaukot Ala-, väli-, ja yläpohjarakntisiin voidaan thdä suurhkoja aukkoja (1-2 lmntin lvyisiä) käyttämällä lyhyitä lmnttjä, jotka ripusttaan viristn lmnttin varaan. Aukkojn pililmnttjä mitoitttassa on otttava huomioon s, ttä niitä kuormittavat myös ripustttavat lmntit. Ripustusträstyyppjä 250 ja mm paksuihin laatastoihin on sittty kuvassa E39. Tyyppjä RH ja RU käyttään yhdn lmntin lvyistn aukkojn ripustusträksinä ja tyyppjä RL ja U kahdn lmntin lvyistn aukkojn ripustusträksinä. Ripustusträksill sallittavat maksimikuormat on sittty taulukossa E Saumaraudoitus Saumaraudoitusta käyttään siirtämään puskusaumaan kohdistuvat vaakasuorat vtovoimat kntästä toisn. Samoin s toimii katastrofiraudoituksna sim. jatkuvan sortuman stämisksi. Kuvassa E40 on sittty saumaraudoituksn priaat. Yhdll saumaträksll voidaan sallia taulukossa E5 sitttyjä kuormia. Erikoistapauksissa voidaan träs sijoittaa myös lmnttin yläpintaan jyrsittyyn uraan. Tyyppi RH Tyyppi RU Sinkitty likkonaula/naulatulppa 8x80 Ruostsuojattu tai sinkitty Päivittty ø 10 mm Hitsaus 6xx Ruostsuojattu tai sinkitty Tyyppi U Tyyppi RL Sinkitty likkonaula/naulatulppa U-profiili mitoittaan normaalisti ø 10 90x90x9 Ruostsuojattu tai sinkitty 6xx 120x8 Ruostsuojattu tai sinkitty Kuva E39. Ripustusträstyyppjä. E 31

24 Päivittty 20.7 Rngasträkst Siporx-laatastossa käyttään aina rngasträksiä. Niidn käytöstä on krrottu luvussa Sovituslvydt Ihanntapauksissa koko laatasto voidaan totuttaa 600 mm:n lvyisiä vakiolmnttjä käyttän. Suositltava sovitlvys on mm, mutta tarvittassa valmisttaan -600 mm lvyisiä sovit-lmnttjä 10 mm:n tasavälin. All mm lvitä lmnttjä i valmistta. Tällaisn sovitmitan tarv voidaan hoitaa kahdn sovituslmntin avulla. Sovituslmnttin määrä kannattaa pyrkiä minimoimaan, koska niistä aihutuu lisäkustannuksia. Rikin ja lovustn tkoa kapisiin lmnttihin i suositlla. Tämä on otttava huomioon rikin ja sovituslmnttin sijoituksssa. Saumaträs k600 tai k1 Saumaträs P A P A A-A Saumaträs Tartuntapituus Kuva E40. Laataston saumaträkst. Taulukko E4 Ripustusträksill sallittavat maksimikuormat Ripustus- Aukon Elmntin Sallittu trästyyppi lvys (mm) kuivatihys kuorma 1 ) (kg/m 3 ) kn RH 2 ) , , ,9 RU 2 ) , , ,6 RL 2 ) , , ,0 Taulukko E5 Saumaträkst Saumaträs Tartuntapituus Sallittu vtokuorma (mm) (kn) T6 tai K ,0 T8 tai K8 0 8,0 T = A500H, K = B500K 1 ) yhdn ripustusträskappaln 2 ) tilattavissa thtaalta E 32

25 20.10 Halliraknnustn kattoholvit Tukipintojn mittaa harkittassa on syytä ottaa huomioon myös sim. pitkin jännpalkkin sivuttaiskäyryydn vaikutus skä palkkin viistt. Mittapoikkamat Siporx-lmnttin mittatarkkuudsta huolimatta on laajoissa lmnttikntissä huolhdittava lvyssuuntaissta mittajaosta. Lvyssuuntaistn mittapoikkamin tasaamista vartn voidaan suunnitlmissa osoittaa kohta, johon mahdollist poikkamat kskittään. Sllaisina linjoina voidaan käyttää sim. katon harjakohtia, liikuntasaumalinjoja jn. Vaihtohtoissti runkoon tukätn mitatun ja mrkityn lmnttijaon noudattaminn antaa ylnsä riittävän tarkan asnnustuloksn Ripustuksia kannattavin lmnttin maksimikapasittit Varsinkin lyhyillä jännvälillä voidaan sim. aukkokuormia kannattavat runalmntit raudoittaa myös järämmin kuin mitä suurin normaali kantavuusluokka 4.0 kn/m 2 dllyttää. Tätn saavutttavat maksimikantavuudt on sittty taulukossa E6. Elmntit valmisttaan aina tilauksn mukaan, jotn niidn toimitusaika on ylnsä pitmpi kuin varastotuottidn. Päivittty Träsrunkoinn vaakalmnttihalli. Taulukko E6 Siporx-kattolmnttin kuormitusmahdollisuus maksimiraudoitukslla. Kuormaluokat kn/m 2 laskttu samalla mitoituspriaattlla kuin normaalit lmntit. Kuivatihys Paksuus Pituus mm Kuormal. 6,0 5,6 5,0 4,6 4,3 4,0 3,2 2,8 2,5 2, Kuormal. 6,0 6,0 6,0 6,0 5,6 5,2 4,8 4,5 4,2 4,0 500 Kuormal. 6,0 6,0 6,0 6,0 6,0 6,0 6,0 5,5 5,1 4,8 E 33

3. SIPOREX-TUOTTEET B 1. 3.2 Siporex-harkot. 3.1 Yleistä. 3.2.1 Yleistä. Taulukko B1 Perustietoja siporex-tuotteista

3. SIPOREX-TUOTTEET B 1. 3.2 Siporex-harkot. 3.1 Yleistä. 3.2.1 Yleistä. Taulukko B1 Perustietoja siporex-tuotteista B 3. SIPOREX-TUOTTEET 3.1 Yleistä Lujuuden, keveyden ja eristävyyden ansiosta samasta siporex-perusmateriaalista voidaan valmistaa laaja valikoima tuotteita yksiaineisista arkoista ja väliseinälaatoista

Lisätiedot

Siporex-väliseinät. Väliseinälaatta Väliseinäelementti Väliseinäharkko

Siporex-väliseinät. Väliseinälaatta Väliseinäelementti Väliseinäharkko Siporex-väliseinät Väliseinälaatta Väliseinäelementti Väliseinäharkko Väliseinälaatta V475 70 / 90 /100 x 575 x 575 VAHVUUS JA KOKO PALOLUOKKA ÄÄNENERISTÄVYYS KPL/LAVA LAATAN PAINO KG 70 x 575 x 575 EI

Lisätiedot

7. SIPOREX-HARKKOSEINIEN SUUNNITTELU

7. SIPOREX-HARKKOSEINIEN SUUNNITTELU D 7. SIPOREX-HARKKOSEINIEN SUUNNITTEU 7.1 Yleistä Tässä luvussa esitetyt suunnitteluohjeet soveltuvat kantavien ja ei-kantavien siporex-harkkoseinien mitoitukseen silloin, kun harkkoseinät mitoitetaan

Lisätiedot

LIITE 8A: RAKENNELUVUN 137 YHTÄLÖITÄ

LIITE 8A: RAKENNELUVUN 137 YHTÄLÖITÄ LIITE 8A: RAKENNELUVUN 37 YHTÄLÖITÄ Raknnluvusta 37 on tämän työn yhtydssä syntynyt yli 00 yhtälöä, joista 00 yhtälöä on analysoitu. Näistä on osoittautunut 70 yhtälöä milnkiintoisiksi ja saman vrran otaksutaan

Lisätiedot

Läpivientien suunnittelu- ja asennusohje

Läpivientien suunnittelu- ja asennusohje Läpivintin suunnittlu- ja asnnusohj G-khyksn pulttaus sinärakntsn Lvystolranssi G-khys voiaan kiinnittää pulttaamalla. Kiinnitystapa on tällöin valittava sinärakntn mukaan. Lisäksi on huolhittava siitä,

Lisätiedot

Lumirakenteiden laskennassa noudatettavat kuormat ja kuormitukset

Lumirakenteiden laskennassa noudatettavat kuormat ja kuormitukset Lumirakenteiden laskennassa noudatettavat kuormat ja kuormitukset Kuormien laskemisessa noudatetaan RakMK:n osaa B1, Rakenteiden varmuus ja kuormitukset sekä Rakenteiden kuormitusohjetta (RIL 144) Mitoituslaskelmissa

Lisätiedot

SIPOREX-HARKKOSEINÄÄN TUKEUTUVIEN TERÄSPALKKIEN SUUNNITTELUOHJE 21.10.2006

SIPOREX-HARKKOSEINÄÄN TUKEUTUVIEN TERÄSPALKKIEN SUUNNITTELUOHJE 21.10.2006 SIPOREX-HARKKOSEINÄÄN TUKEUTUVIEN TERÄSPALKKIEN SUUNNITTELUOHJE 21.10.2006 Tämä päivitetty ohje perustuu aiempiin versioihin: 18.3.1988 AKN 13.5.1999 AKN/ks SISÄLLYS: 1. Yleistä... 2 2. Mitoitusperusteet...

Lisätiedot

10. ALA-, VÄLI- JA YLÄPOHJIEN SUUNNITTELU

10. ALA-, VÄLI- JA YLÄPOHJIEN SUUNNITTELU D 10. ALA-, VÄLI- JA YLÄPOHJIEN SUUNNITTELU 10.1 Rakenteellinen suunnittelu Kuormaluokka Siporex-kattoelementit mitoitetaan yleensä yksiaukkoisena palkkina. Valmistaja on valmiiksi mitoittanut kattoelementit

Lisätiedot

Muurattavat harkot. SUUNNITTELUOHJE 2016 Eurokoodi 6. (korvaa 19.1.2016 ohjeen)

Muurattavat harkot. SUUNNITTELUOHJE 2016 Eurokoodi 6. (korvaa 19.1.2016 ohjeen) Muurattavat harkot SUUNNITTLUOHJ 2016 urokoodi 6 (korvaa 19.1.2016 ohjeen) SISÄLTÖ 1. Yleistä, Lakka muurattavat harkot s. 3 2. Tekniset tiedot s. 3 3. Mitoitustaulukot s. 4 3.1 Mitoitusperusteet s. 4

Lisätiedot

Jakso 10. Tasavirrat. Tasaantumisilmiöt. Vaihtovirrat. Sarja- ja lineaaripiirit. Maxwellin yhtälöt. (Kuuluu kurssiin Sähkömagnetismi, LuTK)

Jakso 10. Tasavirrat. Tasaantumisilmiöt. Vaihtovirrat. Sarja- ja lineaaripiirit. Maxwellin yhtälöt. (Kuuluu kurssiin Sähkömagnetismi, LuTK) Jakso 10. Tasavirrat. Tasaantumisilmiöt. Vaihtovirrat. Sarja- ja linaaripiirit. Maxwllin yhtälöt. (Kuuluu kurssiin Sähkömagntismi, LuTK) Näytä tai jätä tarkistttavaksi tämän jakson pakollist thtävät viimistään

Lisätiedot

TUOTTEEN NIMI EDUSTAJA/ VALMISTAJA TUOTEKUVAUS SERTIFIOINTIMENETTELY. Myönnetty 1.10.2013. Alkuperäinen englanninkielinen

TUOTTEEN NIMI EDUSTAJA/ VALMISTAJA TUOTEKUVAUS SERTIFIOINTIMENETTELY. Myönnetty 1.10.2013. Alkuperäinen englanninkielinen TUOTTEEN NIMI SERTIFIKAATTI VTT-C-10100-13 Myönnetty 1.10.2013 Alkuperäinen englanninkielinen Xella kattoelementit Xella lattiaelementit EDUSTAJA/ VALMISTAJA Xella Danmark A/S Helge Nielsen Allé 7 DK-8723

Lisätiedot

Suuren jännevälin NR yläpohja Puupäivä 2015

Suuren jännevälin NR yläpohja Puupäivä 2015 Suuren jännevälin NR yläpohja Puupäivä 2015 Tero Lahtela Suuren jännevälin NR yläpohja L = 10 30 m L < 10 m Stabiliteettiongelma Kokonaisjäykistys puutteellinen Yksittäisten puristussauvojen tuenta puutteellinen

Lisätiedot

SUPER TT-, TT- JA HTT -LAATAT

SUPER TT-, TT- JA HTT -LAATAT SUUNNITTELUOHJE SUPER TT-, TT- JA HTT -LAATAT 1 (33) SISÄLLYS 1. YLEISTÄ...2 2. SUUNNITTELU...3 3. VALMISTUS...4 4. KIINNITYSTEN JA RIPUSTUSTEN YLEISOHJE...5 LIITTEET...6 LIITE 1A: SUPERTT-LAATAN POIKKILEIKKAUSMITAT...7

Lisätiedot

ESIMERKKI 2: Kehän mastopilari

ESIMERKKI 2: Kehän mastopilari ESIMERKKI : Kehän mastopilari Perustietoja: - Hallin 1 pääpilarit MP101 ovat liimapuurakenteisia mastopilareita. - Mastopilarit ovat tuettuja heikomman suunnan nurjahusta vastaan ulkoseinäelementeillä.

Lisätiedot

Finnwood 2.3 SR1 (2.4.017) Copyright 2012 Metsäliitto Osuuskunta, Metsä Wood? 19.11.2015

Finnwood 2.3 SR1 (2.4.017) Copyright 2012 Metsäliitto Osuuskunta, Metsä Wood? 19.11.2015 Laskelmat on tehty alla olevilla lähtötiedoilla vain kyseiselle rakenneosalle. Laskelmissa esitetty rakenneosan pituus ei ole tilausmitta. Tilausmitassa on otettava huomioon esim. tuennan vaatima lisäpituus.

Lisätiedot

Vaijerilenkit. Betoniteollisuus ry 28.3.2012

Vaijerilenkit. Betoniteollisuus ry 28.3.2012 Betoniteollisuus ry 28.3.2012 Vaijerilenkit Vaijerilenkeillä betonielementit liitetään toisiinsa lenkkiraudoituksen, valusauman ja betonivaarnan avulla. Liitoksessa vaikuttaa sekä sauman pituussuuntainen

Lisätiedot

JOKELA - VÄLIPOHJAN KANTAVUUDEN MÄÄRITYS RAPORTTI 1. KRS. KATON VAAKARAKENTEISTA Torikatu 26 80100 Joensuu 02.09.2011

JOKELA - VÄLIPOHJAN KANTAVUUDEN MÄÄRITYS RAPORTTI 1. KRS. KATON VAAKARAKENTEISTA Torikatu 26 80100 Joensuu 02.09.2011 JOENSUUN JUVA OY JOKELA - VÄLIPOHJAN KANTAVUUDEN MÄÄRITYS RAPORTTI 1. KRS. KATON VAAKARAKENTEISTA Torikatu 26 80100 Joensuu 02.09.2011 JOENSUUN JUVA OY Penttilänkatu 1 F 80220 Joensuu Puh. 013 137980 Fax.

Lisätiedot

13. JÄMERÄ-TALON MALLISUUNNITELMAT

13. JÄMERÄ-TALON MALLISUUNNITELMAT D 13. JÄMERÄ-TALON MALLISUUNNITELMAT 13.1 Vastuu rakennetyyppien valinnasta Tässä käsikirjassa on esitetty tiedot siporexista ja sen käytöstä valmistajan parhaan nykyisen teknisen tietämyksen mukaisesti.

Lisätiedot

OSATIH SELOSTE 6/1973 METSÄMAAN T KE US T ~ K I J ÖI S T Ä

OSATIH SELOSTE 6/1973 METSÄMAAN T KE US T ~ K I J ÖI S T Ä ... /, t,.. OSATIH Rauhankatu 0070 Puhlin SELOSTE 90-8 /97 AURA UKS E N METSÄMAAN T HELSINKI 7 YÖ V A I KE US T ~ K I J ÖI S T Ä TTS-METSÄ-ÄESTÄ KÄYTETTÄESSÄ Mtsätho kräsi syksyllä 97 Thdaspuu Oy:n aikatutkimusainistoa

Lisätiedot

Tampere Seinäjoki-radan nopeuden nosto MELUSELVITYS

Tampere Seinäjoki-radan nopeuden nosto MELUSELVITYS Tampr Sinäjoki-radan nopudn nosto Ratahallintokskus Tampr Sinäjoki-radan nopudn nosto () ESIPUHE Tämä työ on thty Sito Oy:ssä Ratahallintokskuksn toimksiannosta. Työn tarkoituksna oli tutkia mluslvityksn

Lisätiedot

Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola Luento 5. Termiinihinnan määräytyminen

Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola Luento 5. Termiinihinnan määräytyminen Rahoitusriskit ja johdannaist Matti Estola Lunto 5 rmiinihinnan määräytyminn 1. rmiinin ylinn hinnoittlukaava Mrkitään trmiinisopimuksn kohd-tuudn spot hintaa sopimuksn tkopäivänä S :lla, kohd-tuudn trmiinihintaa

Lisätiedot

Karmikulma KÄYTTÖ- JA SUUNNITTELUOHJE 12.8.2014

Karmikulma KÄYTTÖ- JA SUUNNITTELUOHJE 12.8.2014 Karmikulma KÄYTTÖ- JA SUUNNITTELUOHJE 12.8.2014 SISÄLTÖ 1. Yleistä, Lakka karmikulma s. 3 2. Asennus s. 4 3. Karmin kiinnitys s. 12 4. Oviasennus s. 13 5. Lisätietoja s. 13 Karmikulma käyttö- ja suunnitteluohje

Lisätiedot

ESIMERKKI 3: Nurkkapilari

ESIMERKKI 3: Nurkkapilari ESIMERKKI 3: Nurkkapilari Perustietoja: - Hallin 1 nurkkapilarit MP10 ovat liimapuurakenteisia mastopilareita. 3 Halli 1 6000 - Mastopilarit on tuettu heikomman suunnan nurjahusta vastaan ulkoseinäelementeillä.

Lisätiedot

SUOMEN KUITULEVY OY Heinola/Pihlava TUULENSUOJALEVYT. -tyyppihyväksyntä n:o 121/6221/2000. Laskenta- ja kiinnitysohjeet. Runkoleijona.

SUOMEN KUITULEVY OY Heinola/Pihlava TUULENSUOJALEVYT. -tyyppihyväksyntä n:o 121/6221/2000. Laskenta- ja kiinnitysohjeet. Runkoleijona. SUOMEN KUITULEVY OY Heinola/Pihlava TUULENSUOJLEVYT -tyyppihyväksyntä n:o 121/6221/2000 Laskenta- ja kiinnitysohjeet Runkoleijona Tuulileijona Vihreä tuulensuoja Rakennuksen jäykistäminen huokoisella kuitulevyllä

Lisätiedot

Finnwood 2.3 SR1 (2.4.017) Copyright 2012 Metsäliitto Osuuskunta, Metsä Wood

Finnwood 2.3 SR1 (2.4.017) Copyright 2012 Metsäliitto Osuuskunta, Metsä Wood Laskelmat on tehty alla olevilla lähtötiedoilla vain kyseiselle rakenneosalle. Laskelmissa esitetty rakenneosan pituus ei ole tilausmitta. Tilausmitassa on otettava huomioon esim. tuennan vaatima lisäpituus.

Lisätiedot

RUDUS OY ELEMENTO - PORRASELEMENTIT

RUDUS OY ELEMENTO - PORRASELEMENTIT RUDUS OY Sivu 1/15 RUDUS OY ELEMENTO - PORRASELEMENTIT SUUNNITTELUN LÄHTÖTIEDOT 1. Suunnittelun perusteet SFS-EN 1990 Eurocode: Rakenteiden suunnitteluperusteet, 2010 NA SFS-EN 1990-YM, Suomen kansallinen

Lisätiedot

Rakennuskohde. Sisältö Siporex-alapohja Eristys- ja pintavaihtoehtoja. Suunnittelija. Työ 11.1. Tekijä. Päiväys. Mittakaava 1:10

Rakennuskohde. Sisältö Siporex-alapohja Eristys- ja pintavaihtoehtoja. Suunnittelija. Työ 11.1. Tekijä. Päiväys. Mittakaava 1:10 Siporex-alapohja Eristys- ja pintavaihtoehtoja 11.1 Sokkelileikkaus, matalaperustus Siporex-alapohja ja -harkkoseinä 11.2.1 Sokkelileikkaus, matalaperustus Siporex-alapohja ja -harkkoseinä 11.2.2 Sokkelileikkaus,

Lisätiedot

HARKKOJEN ASENNUSOHJEET

HARKKOJEN ASENNUSOHJEET HARKKOJEN ASENNUSOHJEET Ensimmäisen harkkokerroksen asennus Tee ensimmäisen harkkokerroksen ja perustuksen väliin kosteuseriste. Ensimmäinen harkkokerros asennetaan muurauslaastilla (1). Nosta ensimmäinen

Lisätiedot

Tuotekortti: Rondo R2

Tuotekortti: Rondo R2 1 Tuotekortti: Rondo R2 2 TUOTETIEDOT Tuotekoodi Rondo R2-W-Fe RR40-1,0 (tyyppi, hyötyleveys=w, materiaali, väri, ainepaksuus) Pakkaus - Paino 0-2000kg - Levyt pakataan puulavalle muovilla peitettynä ja

Lisätiedot

TUUSNIEMEN KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS

TUUSNIEMEN KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS TUUSNIEMEN KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS 1. SOVELTAMISALA JA VIRANOMAISET 1.1. Sovltamisala Maankäyttö ja raknnuslaissa ja astuksssa olvin skä muidn maan käyttämistä ja rakntamista koskvin säännöstn ja määräystn

Lisätiedot

SEMTUN JVA+ MUURAUS- KANNAKKEET

SEMTUN JVA+ MUURAUS- KANNAKKEET SEMTUN JVA+ MUURAUS- KANNAKKEET KÄYTTÖ- JA SUUNNITTELUOHJE 19.5.2016 - 1 - SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ... - 2-1.1 Yleiskuvaus... - 2-1.2 Toimintatapa... - 3-1 MITAT JA MATERIAALIT... - 4-2.1 Kannaketyypit...

Lisätiedot

WQ-palkkijärjestelmä

WQ-palkkijärjestelmä WQ-palkkijärjestelmä Sisällys 1. Toimintatapa 2 2. Valmistus 2 2.1. Materiaali 2 2.2. Pintakäsittely 2 2.3. Laadunvalvonta 3 3. Palkin käyttö rakenteissa 3 4. Suunnittelu 3 4.1. Palkin rakenne 3 4.2. Palkin

Lisätiedot

VEMO-valuankkurit KÄYTTÖOHJE Käyttöseloste nro BY326

VEMO-valuankkurit KÄYTTÖOHJE Käyttöseloste nro BY326 VEMO-valuankkurit KÄYTTÖOHJE Käyttöseloste nro BY326 995-G 1036-G 1140 1130 1988 07.05.2012 Sivu 1/16 SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleistä 1.1 Valuankkurin toimintatapa 2. Valuankkurin rakenne 2.1 Ankkurin osat

Lisätiedot

Vastaanottaja Helsingin kaupunki. Asiakirjatyyppi Selvitys. Päivämäärä 30.10.2014 VUOSAAREN SILTA KANTAVUUSSELVITYS

Vastaanottaja Helsingin kaupunki. Asiakirjatyyppi Selvitys. Päivämäärä 30.10.2014 VUOSAAREN SILTA KANTAVUUSSELVITYS Vastaanottaja Helsingin kaupunki Asiakirjatyyppi Selvitys Päivämäärä 30.10.2014 VUOSAAREN SILTA KANTAVUUSSELVITYS VUOSAAREN SILTA KANTAVUUSSELVITYS Päivämäärä 30/10/2014 Laatija Tarkastaja Kuvaus Heini

Lisätiedot

Ontelolaatat suunnitellaan, valmistetaan ja asennetaan voimassaolevien standardien SFS-EN 1168, SFS 7016 ja SFS-EN 13670 mukaan.

Ontelolaatat suunnitellaan, valmistetaan ja asennetaan voimassaolevien standardien SFS-EN 1168, SFS 7016 ja SFS-EN 13670 mukaan. 1 Betoninormikortti n:o 27 3.5.2012 ONTELOLAATTA - SEINÄLIITOS Eurokoodi 1992-1-1 1. Normikortin soveltamisalue Tämä normikortti käsittelee raskaasti kuormitettujen (tyypillisesti yli 8-kerroksisten rakennusten)

Lisätiedot

Muurattavat harkot. SUUNNITTELUOHJE 1.2.2015 Eurokoodi 6. (korvaa 1.10.2014 ohjeen)

Muurattavat harkot. SUUNNITTELUOHJE 1.2.2015 Eurokoodi 6. (korvaa 1.10.2014 ohjeen) Muurattavat harkot SUUNNITTLUOHJ 1.2.2015 urokoodi 6 (korvaa 1.10.2014 ohjeen) SISÄLTÖ 1. Yleistä, Lakka muurattavat harkot s. 3 2. Tekniset tiedot s. 3 3. Mitoitustaulukot s. 4 3.1 Mitoitusperusteet s.

Lisätiedot

RPS PARVEKESARANA RaKMK:N MuKaiNEN SuuNNittElu

RPS PARVEKESARANA RaKMK:N MuKaiNEN SuuNNittElu RPS PARVEKESARANA RakMK:n mukainen suunnittelu RPS PARVEKESARANA 1 TOIMINTATAPA... 3 2 MITAT JA MATERIAALIT... 4 2.1 Parvekesaranan mitat... 4 2.2 Parvekesaranan materiaalit ja standardit... 5 3 VALMISTUS...

Lisätiedot

Lumieste tulee sijoittaa mahdollisimman lähelle räystästä siten, että lumikuormat siirtyvät kantaviin rakenteisiin.

Lumieste tulee sijoittaa mahdollisimman lähelle räystästä siten, että lumikuormat siirtyvät kantaviin rakenteisiin. PISKO LUMIESTEET Lumiesteillä estetään vaaratilanteet, joita lumen ja jään katolta putoaminen saattaa aiheuttaa. Lisäksi lumiesteillä voidaan suojata katolla sijaitsevia rakenteita. Lumiesteitä tulee käyttää

Lisätiedot

PVL-vaijerilenkki. Seinäelementtien pystysaumaliitoksiin. Tekninen käyttöohje

PVL-vaijerilenkki. Seinäelementtien pystysaumaliitoksiin. Tekninen käyttöohje PVL-vaijerilenkki Seinäelementtien pystysaumaliitoksiin Versio: FI 10/2012 Laskentanormit: EC+NA Betoniyhdistyksen käyttöselosteet BY 5 B-EC 2 N:o 26 (PVL 60, PVL 80, PVL, PVL 120) BY 5 B-EC 2 N:o 32 (PVL

Lisätiedot

Väliseinäharkot VSH-68, VSH-88/300, VSH-130, VSH-150, PK-200

Väliseinäharkot VSH-68, VSH-88/300, VSH-130, VSH-150, PK-200 Väliseinäharkot VSH-68, VSH-88/300, VSH-130, VSH-150, PK-200 SUUNNITTELU- JA TYÖOHJE 1.2.2015 Eurokoodi 6 (korvaa 1.10.2014 ohjeen) SISÄLTÖ 1. HARKKOJEN OMINAISUUDET s. 3 2. VÄLISEINÄT a. yleistä s. 4

Lisätiedot

Palkkielementti hum 3.10.13

Palkkielementti hum 3.10.13 Palilmntti hum.0. Palilmnttjä Tarastllaan tässä sitysssä vain Eulr-Brnoullin palitoriaan prustuvia palilmnttjä. Tässä palitoriassa olttaan, ttä palin poiiliaus säilyy taivutttunain tasona, joa on ohtisuorassa

Lisätiedot

SUUNNITTELUOHJE 6.6.2005. MEH-380 ULTRA matalaenergiaharkko

SUUNNITTELUOHJE 6.6.2005. MEH-380 ULTRA matalaenergiaharkko SUUNNITTELUOHJE 6.6.2005 MEH-380 ULTRA matalaenergiaharkko 1. YLEISTÄ 2 Tämä suunnitteluohje koskee vain Lujabetoni Oy:n ULTRA-matalaenergiaharkkoa, tyyppimerkintä MEH-380 ULTRA. Lisäksi suunnittelussa

Lisätiedot

TUOTEKORTTI: RONDO L1

TUOTEKORTTI: RONDO L1 TUOTEKORTTI: RONDO L1 Tuotekoodi: Rondo L1-W-Fe RR40-1,0 (tyyppi, hyötyleveys=w, materiaali, väri, ainepaksuus) kuva 1: Rondo L1 seinäliittymä, pystyleikkaus TUOTEKUVAUS Käyttötarkoitus Raaka-aineet Värit

Lisätiedot

Ontelolaattojen suunnittelu

Ontelolaattojen suunnittelu Ontelolaattojen suunnittelu - rei`itys ja varaukset, laattajako - valmistustekniikan tuomat reunaehdot - kuormat ja kuormien jako - kantokyky, laattatyypin valinta Ontelolaataston suunnitteluohje Alan

Lisätiedot

www.sheikki.fi LUMIESTEIDEN ASENNUSOHJEET

www.sheikki.fi LUMIESTEIDEN ASENNUSOHJEET www.sheikki.fi LUMIESTEIDEN ASENNUSOHJEET PISKO -LUMIESTEET Lumiesteillä estetään vaaratilanteet, joita lumen ja jään katolta putoaminen saattaa aiheuttaa. Lisäksi lumiesteillä voidaan suojata katolla

Lisätiedot

Vakiopaaluperustusten laskenta. DI Antti Laitakari

Vakiopaaluperustusten laskenta. DI Antti Laitakari Vakiopaaluperustusten laskenta DI Antti Laitakari Yleistä Uusi tekeillä oleva paaluanturaohje päivittää vuodelta 1988 peräisin olevan BY:n vanhan ohjeen by 30-2 (Betonirakenteiden yksityiskohtien ja raudoituksen

Lisätiedot

JHS 185 Asemakaavan pohjakartan laatiminen Liite 2 Asemakaavan pohjakartan kohdemalli

JHS 185 Asemakaavan pohjakartan laatiminen Liite 2 Asemakaavan pohjakartan kohdemalli JUHTA - Julkisn hallinnon titohallinnon nuvottlukunta JHS 185 Asmakaavan pohjakartan laatiminn Liit 2 Asmakaavan pohjakartan kohdmalli Vrsio: 1.0 / 20.3.2013 Julkaistu: 2.5.2014 Voimassaoloaika: toistaisksi

Lisätiedot

PROMATECT -200 Asennusohje

PROMATECT -200 Asennusohje 1.1. Teräspilari 1. Teräspilari. 2. PROMATECT -200 levy. 3. PROMATECT -200 levy. 4. Kiinnitys hakain-nauloilla. 1.2. Levyjen asennusvaihtoehdot PROMATECT -200 levypaksuudet eri teräsprofiileille mitoitetaan

Lisätiedot

Festivo 6K ja 8K. Asennusohjeet Huvimajoille. Tarvittavat työvälineet asennuksessa. Perustus. Pohja

Festivo 6K ja 8K. Asennusohjeet Huvimajoille. Tarvittavat työvälineet asennuksessa. Perustus. Pohja Asennusohjeet Huvimajoille Festivo 6K ja 8K Tarvittavat työvälineet asennuksessa. Vatupassi, vasara, mattopuukko, mittanauha, ruuviväännin, (esim. akkuporakone), ristiruuvipäät numerot 1,2 ja 3, poranterä

Lisätiedot

Asennusohjeet huvimajalle Albatros iso / pieni. Tarvittavat työvälineet asennuksessa. Perustus 15.11.13 1. Ison Albatrossin pohja

Asennusohjeet huvimajalle Albatros iso / pieni. Tarvittavat työvälineet asennuksessa. Perustus 15.11.13 1. Ison Albatrossin pohja Asennusohjeet huvimajalle Albatros iso / pieni Huom! Asennusohjeissa olevat kuvat viittaavat monissa kohdin isoon Albatrossiin mm. seinäelementtien ja listojen osalta. Tarvittavat työvälineet asennuksessa.

Lisätiedot

ThermiSol Platina Pi-Ka Asennusohje

ThermiSol Platina Pi-Ka Asennusohje Platina Pi-Ka ThermiSol Platina Pi-Ka essa kerrotaan ThermiSol Platina Kattoelementin käsittelyyn, kiinnitykseen ja työstämiseen liittyviä ohjeita. Platina Pi-Ka 2 1. Elementin käsittely... 3 1.1 Elementtikuorman

Lisätiedot

Copyright 2010 Metsäliitto Osuuskunta, Puutuoteteollisuus. Finnwood 2.3 ( 2.3.027) FarmiMalli Oy. Katoksen takaseinän palkki. Urpo Manninen 12.7.

Copyright 2010 Metsäliitto Osuuskunta, Puutuoteteollisuus. Finnwood 2.3 ( 2.3.027) FarmiMalli Oy. Katoksen takaseinän palkki. Urpo Manninen 12.7. Laskelmat on tehty alla olevilla lähtötiedoilla vain kyseiselle rakenneosalle. Laskelmissa esitetty rakenneosan pituus ei ole tilausmitta. Tilausmitassa on otettava huomioon esim. tuennan vaatima lisäpituus.

Lisätiedot

Copyright 2010 Metsäliitto Osuuskunta, Puutuoteteollisuus. Finnwood 2.3 ( 2.3.027) FarmiMalli Oy. Katoksen rakentaminen, Katoksen 1.

Copyright 2010 Metsäliitto Osuuskunta, Puutuoteteollisuus. Finnwood 2.3 ( 2.3.027) FarmiMalli Oy. Katoksen rakentaminen, Katoksen 1. Laskelmat on tehty alla olevilla lähtötiedoilla vain kyseiselle rakenneosalle. Laskelmissa esitetty rakenneosan pituus ei ole tilausmitta. Tilausmitassa on otettava huomioon esim. tuennan vaatima lisäpituus.

Lisätiedot

1 LAMMIMUURIN RAKENNE JA OMINAISUUDET 2 2 KÄYTTÖKOHTEET 2 3 MUURITYYPIT 2 4 LASKENTAOTAKSUMAT 3 4.1 Materiaalien ominaisuudet 3 4.2 Maanpaine 3 4.

1 LAMMIMUURIN RAKENNE JA OMINAISUUDET 2 2 KÄYTTÖKOHTEET 2 3 MUURITYYPIT 2 4 LASKENTAOTAKSUMAT 3 4.1 Materiaalien ominaisuudet 3 4.2 Maanpaine 3 4. 1 LAIUURIN RAKENNE JA OINAISUUDET KÄYTTÖKOHTEET 3 UURITYYPIT 4 LASKENTAOTAKSUAT 3 4.1 ateriaalien ominaiuudet 3 4. aanpaine 3 4.3 uurin ketävyy npaineelle 4 4.4 Kaatumi- ja liukumivarmuu 5 4.4.1. Kaatumivarmuu

Lisätiedot

Eurokoodien mukainen suunnittelu

Eurokoodien mukainen suunnittelu RTR-vAkioterÄsosat Eurokoodien mukainen suunnittelu RTR-vAkioterÄsosAt 1 TOIMINTATAPA...3 2 MATERIAALIT...4 3 VALMISTUS...5 3.1 Valmistustapa...5 3.2 Valmistustoleranssit...5 3.3 Valmistusmerkinnät...5

Lisätiedot

PASI-VAIJERILENKKISIDONTA

PASI-VAIJERILENKKISIDONTA LIITE 1 1 (10) BY:N KÄYTTÖSELOSTE n:o 385 PASI-VAIJERILENKKISIDONTA KÄYTTÖOHJE 12.6.2013 PASI-VAIJERILENKIT PASI-100 PASI-400 Ei-kantavan ulkoseinäelementin yläreunan sitominen ontelolaatan reunaan 2 (10)

Lisätiedot

Raudoite toimii valumuottina ja korvaa erilliset vaarnat ja reunateräkset

Raudoite toimii valumuottina ja korvaa erilliset vaarnat ja reunateräkset Korvaa esitteen 11/98 5/2000 Väli 8 Raudoite toimii valumuottina ja korvaa erilliset vaarnat ja reunateräkset www.peikko.com SISÄLLYSLUETTELO: 1. BETONILATTIOIDEN LIIKUNTASAUMAT... 3 1.1 LS 1 Kevyille

Lisätiedot

Erstantie 2, 15540 Villähde 2 Puh. (03) 872 200, Fax (03) 872 2020 www.anstar.fi anstar@anstar.fi Käyttöohje

Erstantie 2, 15540 Villähde 2 Puh. (03) 872 200, Fax (03) 872 2020 www.anstar.fi anstar@anstar.fi Käyttöohje Erstantie 2, 15540 Villähde 2 Erstantie 2, 15540 Villähde 3 SISÄLLYSLUETTELO Sivu 1 TOIMINTATAPA... 4 2 MATERIAALIT JA RAKENNE... 5 2.1 MATERIAALIT... 5 2.2 RAKENNEMITAT... 5 3 VALMISTUS... 6 3.1 VALMISTUSTAPA...

Lisätiedot

1 RAKENNNESELVITYS. 9 LIITE 5. s. 1. Korutie 3 Työnumero: 8.9.2011 Ilkka Meriläinen 51392.27

1 RAKENNNESELVITYS. 9 LIITE 5. s. 1. Korutie 3 Työnumero: 8.9.2011 Ilkka Meriläinen 51392.27 9 LIITE 5. s. 1 1 RAKENNNESELVITYS 1.1 TEHTÄVÄN MÄÄRITTELY Selvitys on rajattu koskemaan :ssa olevan rakennuksen 1. ja 2. kerroksen tiloihin 103, 113, 118, 204 ja 249 liittyviä rakenteita. 1.2 YLEISKUVAUS

Lisätiedot

2.2 VALMISOSASUUNNITELUN LÄHTÖTIEDOT (TOIMISTO- JA LIIKERAKENNUKSET)

2.2 VALMISOSASUUNNITELUN LÄHTÖTIEDOT (TOIMISTO- JA LIIKERAKENNUKSET) 2.2 VALMISOSASUUNNITELUN LÄHTÖTIEDOT (TOIMISTO- JA LIIKERAKENNUKSET) Kohde Valmisosasuunnittelun lähtötiedot arkkitehdilta Tarve 1.1 Mitoitetut työpiirustukset - Rakennuksen päämitat - Tasojen +korkeudet

Lisätiedot

SEMTUN JVA+ TIILIMUURAUSKANNAKKEET

SEMTUN JVA+ TIILIMUURAUSKANNAKKEET SEMTUN JVA+ TIILIMUURAUSKANNAKKEET KÄYTTÖ- JA SUUNNITTELUOHJE 10.11.2010 - 2-1 YLEISTÄ JVA+ tiilimuurauskannakkeet on tarkoitettu tiilimuurauksen kannatukseen kantavasta betoniseinästä. Kiinnitys betoniseinään

Lisätiedot

RakMK:n mukainen suunnittelu

RakMK:n mukainen suunnittelu RVL-vAijerilenkit RakMK:n mukainen suunnittelu RVL-VAIJERILENKIT 1 TOIMINTATAPA... 3 2 MITAT JA MATERIAALIT... 4 2.1 Mitat ja toleranssit... 4 2.2 Vaijerilenkin materiaalit ja standardit... 5 3 VALMISTUS

Lisätiedot

21. HALLIRAKENNUSTEN ERITYISKOHTIA

21. HALLIRAKENNUSTEN ERITYISKOHTIA E 21. HLLIRKENNUSTEN ERITYISKOHTI 21.1 Vedenpoisto Kun siporex-yläpohjarakenteena on ns. massiivikatto tai lisäeristetty massiivikatto, jossa siporex-laataston ja vesieristyksen välissä ei ole erillistä

Lisätiedot

RPS PARVEKESARANA EuRoKoodiEN mukainen SuuNNittElu

RPS PARVEKESARANA EuRoKoodiEN mukainen SuuNNittElu RPS PARVEKESARANA Eurokoodien mukainen suunnittelu RPS PARVEKESARANA 1 TOIMINTATAPA... 3 2 MITAT JA MATERIAALIT... 4 2.1 Parvekesaranan mitat ja osat... 4 2.2 Parvekesaranan materiaalit ja standardit...

Lisätiedot

Taiter Oy. Taiter-pistokkaan ja Taiter-triangeliansaan käyttöohje

Taiter Oy. Taiter-pistokkaan ja Taiter-triangeliansaan käyttöohje Taiter-pistoansaan ja Taiter-tringaliansaan käyttöohje 17.3.2011 1 Taiter Oy Taiter-pistokkaan ja Taiter-triangeliansaan käyttöohje 17.3.2011 Liite 1 Betoniyhdistyksen käyttöseloste BY 5 B-EC2: nro 22

Lisätiedot

HB-PRIIMA VÄLISEINÄLEVY HB-PRIIMA VÄLISEINÄLEVY

HB-PRIIMA VÄLISEINÄLEVY HB-PRIIMA VÄLISEINÄLEVY HB-PRIIMA VÄLISEINÄLEVY HB-PRIIMA VÄLISEINÄLEVY suunnittelu- ja työohje SISÄLTÖ: HB-PRIIMA VÄLISEINÄLEVY Viiden tähden betonituottaja HB-Priima on kehitetty nykyaikaiseen rakentamiseen... 2 Käyttökohteet...

Lisätiedot

Kuormitukset: Puuseinärungot ja järjestelmät:

Kuormitukset: Puuseinärungot ja järjestelmät: PIENTALON PUURUNKO JA JÄYKISTYS https://www.virtuaaliamk.fi/bin/get/eid/51ipycjcf/runko- _ja_vesikattokaavio-oppimisaihio.pdf Ks Esim opintojaksot: Rakennetekniikka, Puurakenteet Luentoaineisto: - Materiaalia

Lisätiedot

Finnwood 2.3 SR1 (2.4.017) FarmiMalli Oy Urpo Manninen. Copyright 2012 Metsäliitto Osuuskunta, Metsä Wood Varasto, Ovipalkki 3,6 21.1.

Finnwood 2.3 SR1 (2.4.017) FarmiMalli Oy Urpo Manninen. Copyright 2012 Metsäliitto Osuuskunta, Metsä Wood Varasto, Ovipalkki 3,6 21.1. Laskelmat on tehty alla olevilla lähtötiedoilla vain kyseiselle rakenneosalle. Laskelmissa esitetty rakenneosan pituus ei ole tilausmitta. Tilausmitassa on otettava huomioon esim. tuennan vaatima lisäpituus.

Lisätiedot

3 Seinärakenteiden liitokset

3 Seinärakenteiden liitokset 3 Seinärakenteiden liitokset 3.1 Seinäelementit yleistä XDE031: Kattoikkuna, liitos kevytsoraeristettyyn yläpohjaan, puurakenteinen kehys XDE033: Kattoikkuna, liitos kevytsoraeristettyyn yläpohjaan, betonirakenteinen

Lisätiedot

Jyväskylä, Kortepohja Pehtorintie 3

Jyväskylä, Kortepohja Pehtorintie 3 Jyväskylä, Kortpja htorinti 3 19.09.013 asmapiirros TA -yhtymä Oy / Asunto Oy Jyväskylän htorinti 5 19.09.013 Huonistoluttlo 1. krs A 1 h + kt + s + vh 50,0 m A 3h + kt + s + vh 58,0 m. krs A 3 h + kt

Lisätiedot

CWQ-liittopalkkijärjestelmä

CWQ-liittopalkkijärjestelmä CWQ-liittopalkkijärjestelmä Sisällys 1. Toimintatapa 3 2. Valmistus 3 2.1. Materiaali 3 2.2. Pintakäsittely 3 2.3. Laadunvalvonta 3 3. Palkin käyttö rakenteissa 3 4. Suunnittelu 4 4.1. Palkin rakenne 4

Lisätiedot

LEPO-tasokannakkeet KÄYTTÖ- ja SUUNNITTELUOHJE

LEPO-tasokannakkeet KÄYTTÖ- ja SUUNNITTELUOHJE LEPO-tasokannakkeet KÄYTTÖ- ja SUUNNITTELUOHJE Betoniyhdistyksen käyttöseloste BY 5 B nro 363 17.02.2012 SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ...2 1.1 YLEISKUVAUS...2 1.2 TOIMINTATAPA...2 1.3 LEPO...4 1.3.1 Mitat...4

Lisätiedot

PILHA PAVILJONKI ASENNUSOHJEET

PILHA PAVILJONKI ASENNUSOHJEET PILHA PAVILJONKI ASENNUSOHJEET Innoros Oy :: Paanakedonkatu 20 :: 28100 Pori :: Puh. 0424-852200 :: www.ultimatemarket.com Perustuksen teko Perustussuositus: Sorapatja, vähintään 20 cm paksu ja halkaisijaltaan

Lisätiedot

Esimerkkilaskelma. Mastopilarin perustusliitos liimaruuveilla

Esimerkkilaskelma. Mastopilarin perustusliitos liimaruuveilla Esimerkkilaskelma Mastopilarin perustusliitos liimaruuveilla.08.014 3.9.014 Sisällysluettelo 1 LÄHTÖTIEDOT... - 3 - KUORMAT... - 3-3 MATERIAALI... - 4-4 MITOITUS... - 4-4.1 ULOSVETOKESTÄVYYS (VTT-S-07607-1)...

Lisätiedot

25.11.11. Sisällysluettelo

25.11.11. Sisällysluettelo GLASROC-KOMPOSIITTIKIPSILEVYJEN GHO 13, GHU 13, GHS 9 JA RIGIDUR KUITUVAHVISTELEVYJEN GFH 13 SEKÄ GYPROC RAKENNUSLEVYJEN GN 13, GEK 13, GF 15, GTS 9 JA GL 15 KÄYTTÖ RANKARAKENTEISTEN RAKENNUSTEN JÄYKISTÄMISEEN

Lisätiedot

Schöck Isokorb liitososien käyttöohje Eurokoodi 2

Schöck Isokorb liitososien käyttöohje Eurokoodi 2 Schöck Isokorb liitososien käyttöohje Eurokoodi 2 BY 5 B-EC 2 nro. 67 Schöck Isokorb KS, QS 17.4.2013 Tekninen neuvonta ja laskentapyynnöt Linterm Oy Puh.: 0207 430 890 Faksi: 0207 430 891 info@schoeck.fi

Lisätiedot

SEMTU OY RAKENTEIDEN VEDENERISTYSRATKAISUT 17.10.2011

SEMTU OY RAKENTEIDEN VEDENERISTYSRATKAISUT 17.10.2011 SEMTU OY RAKENTEIDEN VEDENERISTYSRATKAISUT 17.10.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ...3 2. PENTAFLEX JÄRJESTELMÄ...4 2.1. Pentaflex KB:... 5 2.2. Pentaflex KB 8... 7 2.3. Pentaflex ABS... 9 2.4. Pentaflex

Lisätiedot

Katariina 8K. Asennusohjeet Huvimajalle. Tarvittavat työvälineet asennuksessa. Pohja

Katariina 8K. Asennusohjeet Huvimajalle. Tarvittavat työvälineet asennuksessa. Pohja Asennusohjeet Huvimajalle Katariina 8K Tarvittavat työvälineet asennuksessa. Vatupassi, vasara, mattopuukko, mittanauha, ruuviväännin, (esim. akkuporakone), ristiruuvipäät numerot 1,2 ja 3, poranterä 4

Lisätiedot

JOHDANTO SEINÄKENKIEN TOIMINNAN KUVAUS TUOTEVALIKOIMA VETO- JA LEIKKAUSKAPASITEETIT

JOHDANTO SEINÄKENKIEN TOIMINNAN KUVAUS TUOTEVALIKOIMA VETO- JA LEIKKAUSKAPASITEETIT SEINÄKENKIEN KÄYTTÖ Václav Vimmr Zahra Sharif Khoda odaei Kuva 1. Erikokoisia seinäkenkiä JOHDNTO Seinäkengät on kehitetty yhdistämään jäykistävät seinäelementit toisiinsa. Periaatteessa liitos on suunniteltu

Lisätiedot

Knauf Safeboard Säteilysuojalevy 03/2009. Knauf Safeboard Säteilysuojalevy. 0% lyijyä. 100% turvallisuus.

Knauf Safeboard Säteilysuojalevy 03/2009. Knauf Safeboard Säteilysuojalevy. 0% lyijyä. 100% turvallisuus. Knuf Sfor Sätilysuojlvy 03/2009 Knuf Sfor Sätilysuojlvy 0% lyijyä. 100% turvllisuus. Knuf Sfor Knuf Sfor Suoj röntgnsätiltä Lyijytön Suoj plolt Hlppo snt Hyvä äännristävyys Ympäristöystävällinn hävittää

Lisätiedot

Santex Huone 81 kiinteällä Santex-katolla ja näkyvällä vesikourulla

Santex Huone 81 kiinteällä Santex-katolla ja näkyvällä vesikourulla Santex Huone 81 kiinteällä Santex-katolla ja näkyvällä vesikourulla Lue koko asennusohje, ennen kuin aloitat asennuksen. Tämä on näkyvällä vesikourulla varustetun Santex-huoneen 81 ohjeellinen asennusohje.

Lisätiedot

vakioteräsosat rakmk:n Mukainen suunnittelu

vakioteräsosat rakmk:n Mukainen suunnittelu vakioteräsosat RakMK:n mukainen suunnittelu vakioteräsosat 1 TOIMINTATAPA...3 2 MATERIAALIT...4 3 VALMISTUS...5 3.1 Valmistustapa...5 3.2 Valmistustoleranssit...5 3.3 Valmistusmerkinnät...5 3.4 Laadunvalvonta...5

Lisätiedot

Lammi-lämpökivien, EMH350 & LL400 suunnitteluohjeet

Lammi-lämpökivien, EMH350 & LL400 suunnitteluohjeet Lammi-lämpökivien, EMH350 & LL400 suunnitteluohjeet 2 1 YLEISTÄ 3 2 LAMMI-LÄMPÖKIVIEN OMINAISUUDET 3 3 MITTAJÄRJESTELMÄ 4 4 LASKENTAPERUSTEET 4 5 KUORMAT 4 6 MATERIAALIT JA LASKENTALUJUUDET 5 7 SEINÄN

Lisätiedot

RKL-, R2KL- ja R3KLkiinnityslevyt

RKL-, R2KL- ja R3KLkiinnityslevyt RKL-, R2KL- ja R3KLkiinnityslevyt Eurokoodien mukainen suunnittelu RKL-, R2KL- ja R3KLkiinnityslevyt 1 TOIMINTATAPA... 2 2 MITAT JA MATERIAALIT... 3 2.1 RKL- ja R2KL-kiinnityslevyjen mitat... 3 2.2 R3KL-kiinnityslevyjen

Lisätiedot

ESIMERKKI 2: Asuinhuoneen välipohjapalkki

ESIMERKKI 2: Asuinhuoneen välipohjapalkki ESIMERKKI 2: Asuinhuoneen välipohjapalkki Perustietoja - Välipohjapalkki P102 tukeutuu ulkoseiniin sekä väliseiniin ja väliseinien aukkojen ylityspalkkeihin. - Palkiston päällä oleva vaneri liimataan palkkeihin

Lisätiedot

Satulinna 6K ja 8K. Asennusohjeet Huvimajoille. Tarvittavat työvälineet asennuksessa. Perustus. Pohja

Satulinna 6K ja 8K. Asennusohjeet Huvimajoille. Tarvittavat työvälineet asennuksessa. Perustus. Pohja Asennusohjeet Huvimajoille Satulinna 6K ja 8K Tarvittavat työvälineet asennuksessa. Vatupassi, vasara, mattopuukko, mittanauha, ruuviväännin, (esim. akkuporakone), ristiruuvipäät numerot 1,2 ja 3, poranterä

Lisätiedot

LATTIA- JA KATTOPALKIT

LATTIA- JA KATTOPALKIT LATTIA- JA KATTOPALKIT LATTIA- JA KATTOPALKIT Kerto -palkit soveltuvat kantaviksi palkeiksi niin puurunkoisiin kuin kiviainesrunkoisiin rakennuksiin. Kerto-palkkeja käytetään mm. alapohja-, välipohja-,

Lisätiedot

TERADOWEL- ja ULTRADOWELkuormansiirtojärjestelmä

TERADOWEL- ja ULTRADOWELkuormansiirtojärjestelmä TERADOWEL- ja ULTRADOWELkuormansiirtojärjestelmä Vaarnalevyt lattioiden liikuntasaumoihin Versio: FI 6/2014 Tekninen käyttöohje TERADOWEL- ja ULTRADOWELkuormansiirtojärjestelmät Vaarnalevyt lattioiden

Lisätiedot

Asennus- ja käyttöohjeet. SAVUPIIPPU Perusosa: 15125R Jatko-osat: 15200R, 15225R, 15325R

Asennus- ja käyttöohjeet. SAVUPIIPPU Perusosa: 15125R Jatko-osat: 15200R, 15225R, 15325R FI Asennus- ja käyttöohjeet SAVUPIIPPU Perusosa: 15125R Jatko-osat: 15200R, 15225R, 15325R 00000000 00000000 0809 Misa-järjestelmäsavupiippu on testattu standardin EN 1856-1:2009 mukaisesti käytettäväksi

Lisätiedot

ESIMERKKI 4: Välipohjan kehäpalkki

ESIMERKKI 4: Välipohjan kehäpalkki ESIMERKKI 4: Välipohjan kehäpalkki Perustietoja - Välipohjan kehäpalkki sijaitsee ensimmäisen kerroksen ulkoseinien päällä. - Välipohjan kehäpalkki välittää ylemmän kerroksen ulkoseinien kuormat alemmille

Lisätiedot

RIL263 KAIVANTO-OHJE TUETUN KAIVANNON MITOITUS PETRI TYYNELÄ/RAMBOLL FINLAND OY

RIL263 KAIVANTO-OHJE TUETUN KAIVANNON MITOITUS PETRI TYYNELÄ/RAMBOLL FINLAND OY RIL263 KAIVANTO-OHJE TUETUN KAIVANNON MITOITUS PETRI TYYNELÄ/RAMBOLL FINLAND OY YLEISTÄ Kaivanto mitoitetaan siten, että maapohja ja tukirakenne kestävät niille kaikissa eri työvaiheissa tulevat kuormitukset

Lisätiedot

HalliPES 1.0 OSA 11: JÄYKISTYS

HalliPES 1.0 OSA 11: JÄYKISTYS 1.0 JOHDANTO Tässä osassa käsitellään yksittäisen kantavan rakenteen ja näistä koostuvan rakennekokonaisuuden nurjahdus-/ kiepahdustuentaa sekä primäärirungon kokonaisjäykistystä massiivipuurunkoisessa

Lisätiedot

DELTA-ansasjärjestelmä KÄYTTÖ- ja SUUNNITTELUOHJE Käyttöseloste nro BY321

DELTA-ansasjärjestelmä KÄYTTÖ- ja SUUNNITTELUOHJE Käyttöseloste nro BY321 DELTA-ansasjärjestelmä KÄYTTÖ- ja SUUNNITTELUOHJE Käyttöseloste nro BY321 24.09.2010 SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ...2 1.1 YLEISKUVAUS...2 1.2 TOIMINTATAPA...2 2 MITAT JA MATERIAALIT...3 2.1 DELTA-ANSAS...3

Lisätiedot

62 P L A T F O R M p i e n t a l o - o p a s

62 P L A T F O R M p i e n t a l o - o p a s 62 P L A T F O R M p i e n t a l o - o p a s OHJEKORTTI TYÖOHJEKORTIT 1 PALKISTO 2 SEINÄT 3 YLÄPOHJA 4 ERISTYS 5 LEVYTYS 6 ERIKOISTYÖT P L A T F O R M p i e n t a l o - o p a s 63 1 ALA- JA VÄLIPOHJAPALKISTOT

Lisätiedot

Taidehalli (355 m 2 ) - avoinnaolopäivä 43,95 10,55 54,50 - viikko 203,23 48,77 252,00 - kuukausi 724,19 173,81 898,00

Taidehalli (355 m 2 ) - avoinnaolopäivä 43,95 10,55 54,50 - viikko 203,23 48,77 252,00 - kuukausi 724,19 173,81 898,00 JYVÄSKYLÄN MUSEOPALVELUT TAKSAT JA MAKSUT 1.1.2015 ALKAEN PÄÄSYMAKSUT alv 0 % Aikuist Opisklijat (muut kuin taid- ja musoainidn) Jyväskylän kaupungin työntkijät Ryhmät, yli 10 hnkä Lapst (all 18 v.) 6,00

Lisätiedot

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta - dia-valinta 2010 Insinöörivalinnan fysiikan koe 2.6.2010, malliratkaisut

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta - dia-valinta 2010 Insinöörivalinnan fysiikan koe 2.6.2010, malliratkaisut A1 Diplomi-insinöörin ja arkkithtin yhtisalinta - dia-alinta 2010 Alla on lutltu kuusi suurtta skä annttu taulukoissa kahdksan lukuaroa ja kahdksan SI-yksikön symbolia. Yhdistä suurt oikan suuruusluokan

Lisätiedot

Lammi-lämpökivien, EMH350 & LL400 suunnitteluohjeet

Lammi-lämpökivien, EMH350 & LL400 suunnitteluohjeet Lammi-lämpökivien, EMH350 & LL400 suunnitteluohjeet 1 1 YLEISTÄ 2 2 LAMMI-LÄMPÖKIVIEN OMINAISUUDET 2 3 MITTAJÄRJESTELMÄ 3 4 LASKENTAPERUSTEET 3 5 KUORMAT 3 6 MATERIAALIT JA LASKENTALUJUUDET 4 7 SEINÄN

Lisätiedot

VÄESTÖNSUOJAN KASETTIMUOTITUS

VÄESTÖNSUOJAN KASETTIMUOTITUS VÄESTÖNSUOJAN KASETTIMUOTITUS Muottikaluston osat Muottikasetit 500 X 2200 mm sisäkasetti 500 x 2700 mm ulkokasetti 200/200 x 2200 mm sisäpuolen sisänurkkakasetti 200/200 x 2700 mm ulkopuolen sisänurkkakasetti

Lisätiedot