13. JÄMERÄ-TALON MALLISUUNNITELMAT
|
|
- Kai Palo
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 D 13. JÄMERÄ-TALON MALLISUUNNITELMAT 13.1 Vastuu rakennetyyppien valinnasta Tässä käsikirjassa on esitetty tiedot siporexista ja sen käytöstä valmistajan parhaan nykyisen teknisen tietämyksen mukaisesti. Samoin rakenneleikkauksiin on valittu yleisesti käytettyjä, hyväksi koettuja ratkaisuja. Tietojen ja rakennedetaljien osalta ei luonnollisesti ole voitu päästä kattavaan esitykseen, onhan esimerkiksi perustamisolosuhteiden vaikutus aina paikallisen selvityksen vaativa seikka. Käsikirjan tietojen ja rakenteiden tai niistä kehitettyjen ratkaisujen käytön rakennuskohteessa ratkaisee aina viime kädessä kohteen suunnittelija. Jämerä-pientalot 13.2 Yleistä Siporex-talon rakentamisessa tarvittavat piirustukset laatii yleensä rakennesuunnittelija arkkitehdin suunnitelmien pohjalta. Koko suunnitteluprosessin nopeuteen, onnistumiseen ja taloudelliseen lopputulokseen vaikuttaa ratkaisevasti se, että käytetään moduulimittoja ja muistetaan elementtien suositus- ja maksimipituudet sekä otetaan huomioon rakennuksen kantavien rakenteiden toiminta jo arkkitehtisuunnittelun yhteydessä Sijaintipiirrokset Rakennuksen elementtilaatastoista sekä kantavista ja jäykistäväistä seinistä laaditaan sijaintipiirrokset eli asennuskaaviot siten, että niistä selvästi näkyy kaikki tuotteiden valmistukselle ja työmaalle tärkeät seikat: elementti- ja palkkityypit mitat nimelliskuormat elementtien ja palkkien tukipinnat vakioelementeistä poikkeavat tyypit elementtien urospontin suunta. Poikkeavuuksia voivat olla esimerkiksi: kuormitus muoto mitat reiät ja lovet tukemistapa jne Elementtikaaviot ja -luettelot Harkko- ja elementtikaavioiden ohella tehdään elementtiluettelot. Yksityiskohtapiirroksissa esitetään elementtien ja muiden rakenteiden liitokset sekä elementtien kiinnittämisen ja tuennan selvittävät yksityiskohdat. Rakenneosapiirustuksia siporex-elementeistä ei tarvitse laatia, kun käytetään valmistajan valmiiksi mitoittamia vakioelementtejä. Mahdollisten erikoiselementtien rakenneosapiirrokset laatii tarvittaessa valmistaja suunnittelijan antamien mitta- ja kuormitustietojen perusteella Seinäpiirustukset Kantavista ja jäykistävistä seinistä esitetään pohjapiirustus, johon on merkitty harkkojen laatu ja paksuudet, seinien sijainnin ja aukkojen paikan selvittävät mitat sekä palkkien koot, kantavuudet ja sijainnit. Työnsuoritus helpottuu ja suunnittelun sekä massalaskennan virhemahdollisuudet vähenevät, jos kaikista kantavista ja jäykistävistä seinistä laaditaan yksityiskohtainen harkkokaavio. Tähän voidaan pohjapiirustusta havainnollisemmin merkitä mm. aukkojen mitat ja korkeudet, palkit ja niiden tukipinnat, kutistumateräkset jne. Suositeltava harkkokaavion mittakaava on 1:50. Kun rakennuksesta lisäksi laaditaan 1:20 kokonaisleikkaus, johon merkitään esim. harkkojako, sokkeli- ja räystäskorkeudet jne, varmistuu kokonaisuuden toiminta sekä suunnittelijalle että rakentajalle Asennusjärjestys ja toimitukset Varsinkin laajemmista asennuskohteista, kuten paritaloista tai rivitaloista on syytä hyvissä ajoin laatia asennusjärjestyssuunnitelma, jotta elementit voidaan valmistaa, varastoida ja toimittaa oikeassa järjestyksessä ja aikataulussa. Toimitussopimuksissa määritellään, kuinka kauan ennen toimitusaikaa on lopullisten siporex-suunnittelutietojen oltava elementtien valmistajalla. Mitä enemmän käytetään varastoelementtejä, sitä nopeammin tilauksen jälkeen voidaan asennus toteuttaa. D 44
2 13.7 Mallikaavio ja -luettelo Oheisena on esimerkki siporex-pientalon pohjan 3Mmitoituksesta sekä harkko- ja elementtikaaviopiirustuksista. Kaavion ja siihen liitettyjen tietojen lisäksi työssä tarvitaan yleensä yksityiskohtaleikkauksia rakenteiden liitoksista ym. seikoista. Näissä tapauksissa voidaan useimmiten suoraan käyttää käsikirjan sisältämiä tai niitä hyväksikäyttäen laadittuja piirustuksia Suunnitelmissa muistettavia rakenteen yksityiskohtia Yksityiskohtapiirroksissa tai muissa suunnitelmissa kannattaa varmistaa myös seuraavien tämän käsikirjan eri kohdissa esitettyjen seikkojen riittävän selvä informointi: Riittävät tuuletusaukot ja käyntiluukku ryömintätilalliseen alapohjaan. Rakenteiden kosteuskatkot, esim. sokkeli/seinä. Seinien kutistumateräkset. Kantavien rakenneosien, esim. L-terästen oikea asento. Seinien ja holvien välisten liitososien (esim. vaarnausten) laatu, määrä ja sijainti. Myös työnaikaiset tuennat on esitettävä. Siporex-rakenteiden on päästävä kuivumaan, seinän tai holvin ainakin toisen pinnan on läpäistävä vesihöyryä. Vesikaton tuuletustilan ilma-aukot. Katon eristeiden tuulensuojalevyksi jäykkä mineraalivilla, ei tiiviimpiä materiaaleja. Hormin irroitus seinä- ja kattorakenteista. Märkien tilojen veden- ja kosteudeneristeet. Laatoitusten elastiset nurkkasaumat ja seinä-lattialiitokset. Ääneneristykseen liittyvä detaljiikka Talviajan suojaus Mikäli perustamis- ja runkotyövaihe ajoittuu talveen, ja varsinkin jos on tiedossa esim. työn keskeytyminen talviajaksi, on rakentajalle syytä antaa riittävät ohjeet perustusten maapohjan suojaamisesta routavahinkojen välttämiseksi. Toinen tärkeä seikka on keskeneräisen rakennuksen tuuletus ja liiallisen vesihöyryn nousun estäminen lämmitettäessä sulana pysyvästä maapohjasta. Kts. myös luku = n x 3M = n x 3M Päivitetty = n x 3M = n x 3M = n x 3M + Kuva D56. Pientalon pohjan mitoitusesimerkki. D 45
3 Siporex-kattoelementit KT 450/ x 600 x L, ellei toisin mainita. Yläpuolisen kattorakenteen paino g 2 = 0,7 kn/m 2, lumi q k = 1,8 kn/m Y9 1 KT 450/4.0 L = 4 RH Y9 XK 0 Y9 XS Y5 KT 450/4.0 4 Y = 15 x Urospontin suunta 3 Y9 Y6 Y6 Y6 Y6 Y6 Y6 400 X2 Y8 X1 Y7 U-80 KT 450/4.0 L = 2080 Y3 KT 450/4.0 XS XS Y2 Y4 L = 880 Y = 13 x = 15 x Elementin pienin sallittu tukipinnan pituus on 90 mm. Reikä tehdään työmaalla. Yläpohjaelementit Tunnus Tyyppimerkintä Kpl Huom. KT 450/ x600x Y2 KT 450/ x600x XS Y3 KT 450/ x600x Y4 KT 450/ x600x880 1 Y5 KT 450/ x300x Lev. 300 Y6 KT 450/ x600x Y7 KT 500/ x600x X1 Y8 KT 500/ x600x X2 Y9 KT 450/ x600x KT 450/ x600x XK 1 KT 450/ x300x Lev. 300 KT 450/ x600x KT 450/ x600x KT 450/ x600x KT 450/ x600x KT 450/ x300x Lev. 300 Elementit alustavassa asennusjärjestyksessä. A = alapohjaelementit V = välipohjaelementit Y = yläpohjaelementit Kuva D57. Esimerkki pientalon elementtikaaviosta. D 46
4 ) = n x 3M + P5 P1 P = n x 3M P P7 P2 P = n x 3M + P3 P6 250 P9 P P P = n x 3M = n x 3M + ) -harkon nurkkasovitteet, 75 mm. Siporex-palkit Siporex-palkit on asennettava teksti ALAS alaspäin. Pienin sallittu tukipinta siporex-palkin pituussuunnassa on mm. Tunnus Tyyppimerkintä Kpl Huom. P1 PB 500/15 xx0 2 P2 PB 500/15 xx P3 PB 500/15 xx P4 PB 500/15 xx P5 PB 500/15 xx P6 PB 500/15 xx0 1 P7 PB 500/15 xx P8 PB 500/15 xx P9 PB 500/25 x400x Kuva D58. Kantavat ja jäykistävät harkkoseinät. D 47
5 x x P20 21M x 4M 3 P20 21M x 4M P10 12M x 4M P10 12M x 4M A A ø 8 k400 S/L H S/L 2 ø 8 k400 5 H 2 ø 8 k400 Siporex/ kevytsoraharkko Sokkeli 675 Kuva D59. Esimerkki pientalon seinän harkkokaaviosta ) Siporex H400 x x 600 2) Siporex H500 x x 600 3) Siporex H500 x x 600 4) Kevytsoraharkko UH- (2x) 5) Kevytsoraharkko RUH Siporex-seinässä kutistumateräkset ø 8 vähintään joka 4. saumaan. D 48
6 D 14. RAKENTEIDEN MITOITUKSEN ESIMERKKILASKELMAT Tarkastelun kohteeksi on valittu oheinen rinteeseen sijoitettu, osittain kellarillinen pientalo Siporex-materiaalit Kattoelementtien valinta Ylä-, väli-, ja alapohjan siporex-kattoelementeiksi valitaan tyyppi KT 450/3.2, paksuus 250 mm. Aukkojen pielissä ja vastaavissa enemmän kuormitetuissa kohdissa tarvitaan myös tyyppiä KT 500/4.0, paksuus 250 mm. Elementtikaaviot laaditaan siporex-pientalon elementtikaavioesimerkin mukaisesti, kts. kappale 13.7 Siporex-palkkien valinta Siporex-harkkoseinissä olevien aukkojen ylityksiin käytetään yleensä siporex-palkkeja, kts. kappaleet 3.4. ja Kun tämä ei ole mahdollista, esimerkiksi kun matalan siporex-palkin maksimipituus ei riitä, käytetään teräspalkkeja, kts. kappale 8.5. Aina on muistettava varmistaa, että palkkien tukipinnat ovat riittävät. Palkit merkitään piirustuksiin Siporex-pientalon elementtikaavioesimerkin mukaisesti, kts. kappale Siporex-harkot Ulkoseinissä siporex-harkkojen paksuus on mm, kantavissa väliseinissä mm. Molemmissa kuivatiheys ρ = 500 kg/m 3. Maanpaine-elementit Alakerran maanvastaisissa seinissä käytetään pystysuuntaisia siporex-maanpaine-elementtejä, paksuus mm ja kuivatiheys 500 kg/m 3, muualla perustusrakenteissa kevytsoraharkkoja Päivitetty At +2,650 Var S3 K + Rh S10 S2 S Oh S1 +2,650 Et +1,250 Mh Mh S7 S S4 Mh S8 S Kuva D60 a. Välitaso ja yläkerta D 49
7 Rakenteet 1. tiili 85 ilmarako, mineraalivilla 130 siporex, U-arvo 0,23 2. tuulettuva perusmuurilevy harkkomuuri 340 tai maanpaine-elementti sisäverhous 3. perusmuurilevy, harkkomuuri kate, rimoitus, aluskate, kattotuolit/ilmaväli, mineraalivilla siporex, 250 U-arvo 0,16 5. lattianpäällyste, teräsbetoni, uretaanilevy 80 siporex 250 tuuletettu ilmatila, karkea sora tai sepeli, U-arvo 0,19 6. lattianpäällyste, teräsbetoni, rakennusmuovi, uretaanilevy 60/30 karkea sora tai sepeli, U-arvo keskimäärin 0,25 7. tiili, ilmarako, siporex (kylmä vaja) +6,900 +5,500 +5,650 1: ,650 +2, , , ,250 5 Kuva D61. Leikkaus Var. Khh +0, Alustila Pkh S1 Ph S Tekn/Var Alustila Kuva D60 b. Alakerta D 50
8 S7 S6 S3 S2 Päivitetty S10 S8 S9 S5 S4 Kuva D62. Julkisivut. D 51
9 14.2 Kuormitukset Vaakakuormat Rakennukseen kohdistuva tuulen nopeuspaine q = 0,5 kn/m 2. Kokonaisvaakakuormaan on lisätty 1/ -osa rakennuksen omasta painosta. Maanpaine riippuu maan täyttökorkeudesta. Tässä esimerkissä H = 2,4 m. Pystykuormat Vesikatto Lumikuorma q = 1,8 kn/m 2 omapaino g = 1,25 + 0,55 = 1,8 kn/m 2. Välipohja Henkilökuorma q = 1,5 kn/m 2 omapaino g = 1,25 + 0,15 = 1,4 kn/m 2. Alapohja Henkilökuorma q = 1,5 kn/m 2 omapaino g = 1,25 + 1,0 = 2,25 kn/m Siporex-harkkoseinien mitoitus Materiaaliominaisuudet Harkkoseinän paksuus h = mm tai mm ρ = 500 kg/m 3 Laskentalujuudet (kts. taulukko D2): Seinän puristuslujuus f cd = 1,05 N/mm 2 Seinän taivutusvetolujuus f ctd = 0,13 N/mm 2 Seinän leikkauslujuus f vd = 0,09 N/mm Väliseinät (mitoitus pystykuormalle) Pohjapiirustuksista nähdään, että suurin pystysuuntainen rasitus kohdistuu seinään S1. Seinä S1 Yläkerta a) Puristuskestävyys (ovien välipilari, mitat mm x 810 mm) kuormituskaistan pituus = 1,86 m N d = (1,2 x 1,8 kn/m 2 + 1,6 x 1,8 kn/m 2 ) x (3,0 m + 2,4 m) x 1,86 m = 50,6 kn Taulukosta D3 saadaan seinän normaalivoimakapasiteetiksi keskeisellä kuormalla: N u = 145 kn/m x 0,81 m = 117,5 kn > N d ; OK Epäkeskisyys on vähäinen, mutta tarkistetaan: e 0 = ((28,1 x + 22,5 x 50) : (28,1 + 22,5)) - : 2 = 5,5 mm N d e = 0 3,5 m e d = 5,5 mm + 0,05 h = 15,5 mm. Kappaleen 7.6 puristuskapasiteetin kaavan mukaan laskien seinän kapasiteetti on 135,8 kn/m. N u = 135,8 kn/m x 0,81 m = 110 kn > 50,6 kn; OK Tarkistetaan myös seinän pahin mahdollinen epäkeskinen kuormitus: kuuden metrin jänteellä täysi lumikuorma, 4,8 metrin puolella ei lunta, oman painon osavarmuuskerroin 0,9. N d1 = (1,2 x 1,8 kn/m 2 + 1,6 x 1,8 kn/m 2 ) x (6,0 m : 2) x 1,86 m = 28,1 kn N d2 = (0,9 x 1,8 kn/m 2 ) x (4,8 m : 2) x 1,86 m = 7,2 kn Epäkeskisyys: ((28,1 x + 7,2 x 50) : (28,1 + 7,2)) - : 2 = 30 mm. e o = 30 mm / mm = 0,15 h. e d = 0,15 h + 0,05 h = 0,2 h < 0,3 h. Ilman tarkempaa laskelmaa voidaan taulukon D3 osasta, jossa e d = 0,3 h todeta, että seinän kapasiteetti on riittävä: (28,1 kn + 7,2 kn) = 35,3 kn < 64 kn/m x 0,81 m = 51,8 kn; OK. b) Paikallinen puristuskapasiteetti (yhtenäinen seinä), kts. kappale 7.6. N d = (1,2 x 1,8 kn/m 2 + 1,6 x 1,8 kn/m 2 ) x 3,0 m = 15,1 kn/m Harkkoseinän yläpään paikallinen puristusjännitys: N f c = = 0,168 N/mm mm x 90 mm f cd = 1,05 N/mm 2 > f c ; OK Alakerta Puristuskestävyys (ovien välipilari, mitat mm x 810 mm) kuormituskaistan pituus = 1,71 m ja yläkerran väliseinän S1 omapaino = 3,5 kn/m N dy N dv N d = (1,2 x 1,8 kn/m 2 + 1,6 x 1,8 kn/m 2 ) x 5,4 m + 1,2 x 3,5 kn/m = 31,4 kn/m = (1,2 x 1,4 kn/m 2 + 1,6 x 1,5 kn/m 2 ) x 3,45 m = 14,1 kn/m =N dy + N dv = 45,5 kn/m Ovien välipilarin kuormitus N d = 45,5 kn/m x 1,71 m = 77,8 kn Taulukon D3 mukaan: N u = 165 kn/m x 0,81 m = 133,7 kn > N d ; OK Epäkeskisyyden vaikutus on vähäinen ja yläpuoliseen kuormaan nähden vastakkainen, jätetään tarkistamatta. D 52
10 Paikallinen puristuskapasiteetti (yhtenäinen seinä), kts. kappale 7.6. Ovien välipilarin kohdalla ei tarvitse tarkastella, sillä teräsprofiili jakaa kuormat koko poikkileikkaukselle. N dy :stä tuleva kuormitus jakautuu tasan molemmille välipohjaelementtien päille: N dy :2= (31,4 kn/m) : 2 = 15,7 kn/m N dv1 = (1,2 x 1,4 kn/m 2 + 1,6 x 1,5 kn/m 2 ) x 2,4 m = 9,8 kn/m N dv2 = (1,2 x 1,4 kn/m 2 + 1,6 x 1,5 kn/m 2 ) x 1,05 m = 4,3 kn/m Suurin paikallinen puristuskuormitus syntyy 4,8 metriä pitkien elementtien puolelle: N dv1 + N dy : 2 = 9,8 kn/m + 15,7 kn/m = 25,5 kn/m N f c = = 0,28 N/mm 2 90 mm x 1000 mm f cd = 1,05 N/mm 2 > f c ; OK Ulkoseinät (erillinen tarkastelu pysty- ja vaakakuormille) Puristuskestävyys Seinän S5 ikkunoiden välipilari (mitat mm x 600 mm) kuormituskaistan pituus 2,1 m N d = (1,2 x 1,8 kn/m 2 + 1,6 x 1,8 kn/m 2 ) x (6,0 m : 2) x 2,1 m = 31,8 kn Taulukko D3 (Tiiliverhoillun yhdistelmäseinän sarake) N u = 94 kn/m x 0,6 m = 56,4 kn > N d ; OK Taivutustarkastelu Käytetään paikallisen tuulenpaineen kerrointa 1,0. Tällöin tuulenpaine seinää vastaan: 1,0 x 0,5 kn/m 2 = 0,50 kn/m 2. 1,6 x 0,50 kn/m 2 = 0,80 kn/m 2. Tarkastelussa voidaan käyttää kuvan D11 tuulivoimakäyrästön C mitoituskäyrää q d = 0,8 kn/m 2 Käyrästössä yhdistelmäharkkoseinän käyrä = tiiliverhotun mm siporex-seinän käyrä. Seinä S3 ja S5 Seinien mitat pysyvät kuvan D11 C-taulukon yhdistelmäharkkoseinäkäyrän alapuolella; OK. Seinä S7 Seinän mitat pysyvät kuvan D11 C-taulukon yhdistelmäharkkoseinäkäyrän alapuolella; OK. 5,4 m 6,0 m N d 3,5 m ~3,2 m 2,6 m Muut seinien osat eivät ole yhtä kriittisiä. Tuulikuormalle mitoitettaessa ei aukkoja ole huomioitu, sillä karmit yleensä kykenevät kompensoimaan aukon vaikutuksen. Tarvittaessa käytetään aukon pielijäykistettä. Tuulivoimasta seinän yläreunan kautta tuleva kuorma siirretään yläpohjan avulla tuulen suuntaisille jäykistäville seinille Maanpaineseinien mitoitus Pystysuuntaisista siporex-maanpaine-elementeistä tehty maanpaineseinä mitoitetaan siten, että suunnittelija antaa piirustuksissaan vaadittavat seinän pystysuuntaisen momenttikapasiteetin sekä ylä- ja alapään mitoittavien leikkausvoimien arvot, ja elementtitoimittajan suunnittelupalvelu suorittaa yksittäisten elementtien mitoituksen. Elementtien alapää tuetaan anturaan ja yläpää kellarin ja ensimmäisen kerroksen väliseen holviin, joka siirtää kuormat rasituksen suuntaisten seinien avulla perustuksille. Tällaisen seinätyypin kuormituksena on käytetty 10 % korotettua aktiivimaanpaineen arvoa. Tällöin mitoitus voidaan suorittaa Rak. MK B5:ssä annettujen kuormitusohjeiden perusteella, jolloin saadut varsinaisen maanpaineen mitoitusarvot kerrotaan vielä 1,1:llä. Pystysuuntaisten maanpaine-elementtien mitoituksessa kuorma oletetaan kolmiokuormaksi B5:n kohdan 3.2.3, kuva 2.1 a, mukaan. Kitkamaalle p d = 6,5 H + 0,5 q = aktiivipaineen mitoituskuorma maanpaineseinän alareunassa. Kaavaan sisältyy maanpaineen osavarmuuskerroin 1,2 ja pintakuorman osavarmuuskerroin 1,6. H = 2,4 m, q = 2,5 kn/m 2 P ad = 1,1 x 6,5 x 2,4 + 0,5 x 2,5 = 1,1 x 15,6 + 1,25 = 17,16 + 1,25 = 18,41 kn/m 2 Tästä saadaan alareunasta perustuksille tulevaksi vaakasuoraksi viivakuormaksi: V ad = 0,5 x 2,4 x 17,16 x 2 : 3 + (2,4 : 2) x 0,5 x 2,5 = 13,7 kn/m + 1,5 kn/m = 15,2 kn/m V yd Mitoituskuorma maanpaineseinän yläreunassa: = 2,4 m x 17,16 kn/m 2 x 0,5 : 3 + 1,25 kn/m 2 x 2,4 m : 2 = 6,86 kn/m + 1,5 kn/m = 8,4 kn/m 14.5 Rakennuksen jäykistys Yläkerta Osa tuulenpaineen aiheuttamasta vaakakuormasta on siirrettävä yläpohjan avulla tuulen suuntaisille seinille. A. Yläpohjalaataston mitoitus vaakakuormalle (kts. kappale 12.3) Tarkastellaan ei-kantavien seinien suuntaista vaakakuormaa. Oletetaan, että puolet seinään tulevasta tuulikuormasta kohdistuu yläpohjalaataston reunaan. D 53
11 V d1 V d2 = (1,6 x 3,2 m : 2) x 0,7x 0,5 kn/m 2 = 0,90 kn/m (tuulen paine) = (1,6 x 3,2 m : 2) x 0,5 x 0,5 kn/m 2 = 0,64 kn/m (tuulen imu) Ensimmäisen kerroksen omapaino: N dmax = 1,2 x 1,8 kn/m 2 x 96 m 2 + 1,2 x 40 m x 3 m x 2,3 kn/m 2 + 1,2 x 11 m x 3,5 m x 1 kn/m 2 = 585 kn N dmax : = 3,9 kn 3,9 kn : 9,6 m = 0,41 kn/m. Oletetaan tämän omasta painosta tulevan lisävoiman kokonaan kohdistuvan yläpohjan tasoon. V do =V d1 + V d2 + N dmax : = 1,95 kn/m Käsitellään laatastoa seinämäisenä palkkina, joka on päistään tuettu poikittaisiin ulkoseiniin. Yksinkertaistetaan tässä rakennemallia siten, että laatasto oletetaan suoraksi levyksi. 1,95 kn/m x (9,62 m) 2 M d = = 22,5 knm 8 Käytetään rengasteräksenä ø 10 A 500 HW -> f yd = 417 N/mm 2 (2-luokka) Esim. Rakentajan Kalenteri; seinämäisen palkin mitoitus: z = 0,6 x 9,6 m = 5,8 m M u =A s x f yd x z = 78,5 mm 2 x 417 N/mm 2 x 5800 mm = 189,9 x 10 6 Nmm = 189,9 knm > M d ; OK V d 1 Rengasteräs V d 2 Sama tarkastelu voitaisiin suorittaa myös muissa suunnissa. Se on jätetty tekemättä, koska voimat eivät muodostu tätä kriittisemmiksi. B. Ulkoseinien ja yläpohjalaataston välinen liitos (kts. kappale 12.3) Ei-kantavat seinät S6 ja S7 (pituus 10,8 m). a) Seiniin nähden poikittaissuuntainen vaakakuorma tuulesta: (käytetään paikallisen paineen kerrointa 1,0). w d = 1,6 x 2,6 m : 2 x 0,5 kn/m 2 x 1,0 = 1,04 kn/m Käytetään vaarnateräksenä ruostumatonta ø 12 mm terästankoa (kts. kappale 12.3 ja kuva D43). V u = 1,4 kn/tanko -> ø 12 tankoja tarvitaan 1,2 m välein (1,4 : 1,04 = 1,35, pyöristetään 3M-moduuliin). b) Seinän suuntainen vaakakuorma Ei-kantavien seinien suuntainen kokonaisvaakakuorma: (kts. kohtaa A) w d = V do x 9,6 m = 1,95 kn/m x 9,6 m = 18,8 kn Se jakautuu puoliksi kummallekin jäykistävälle seinälinjalle, eli esimerkiksi peräkkäisille seinille S6 ja S7 kohdistuu niiden suuntaista vaakakuormaa 18,8 kn : 2 = 9,4 kn. v d = 9,4 kn : 10,8 m = 0,87 kn/m v u = 3,0 kn/tanko -> ø 12 tankoja tarvitaan 3,3 m välein 1,2 m 9,6 m 9,6 m Elementtien välisten saumojen leikkaustarkastelu Max leikkausjännitys saumassa V d = 1,95 kn/m x 9,6 m : 2 = 9,4 kn Sauman pitkittäissuuntainen leikkauskapasiteetti (halkeillut sauma, kts. kappale 10.1): V u = 9,6 m x 3,6 kn/m = 34,6 kn > V d ; OK Lopputulos: Poikittaissuuntaisen vaakakuorman sitominen on määräävä tekijä: ei-kantaville seinälinjoille laitetaan ruostumattomia ø 12 mm terästankoja 1,2 m välein. Kantavien seinien S2 ja S3 ja yläpohjan välinen liitos (pituus 9,6 m) a) Seiniin nähden poikittaissuuntainen vaakakuorma (tarkastelussa on tässä käytetty paikallisen tuulenpaineen kertoimia, jotka antavat kriittisemmän tuloksen). w d = 1,6 x (3,2 : 2) x 0,5 kn/m x 1,0 + 0,41 kn/m = 1,69 kn/m N dmin = (0,9 x 1,8 kn/m 2 x 2,4 m) - (1m x 1,8 x 0,5 kn/ m 2 ) - (2,4 m x 1,1 x 0,5 kn/m 2 ) = 1,6 kn/m (1,0, 1,8 ja 1,1 ovat rakenneosiin kohdistuvan paikallisen tuulen nosteen kertoimet) Harkkoseinän ja laataston välissä on mineraalivillakaista, -> µ = 0,15 (kts. kappale 7.5) N dmax tai N dmin W d ~ 3,2 m W d D 54
12 Vaarnateräksillä siirrettävä vaakakuorma: W d - µ x N dmin = 1,69 kn/m - 0,15 x 1,6 kn/m = 1,45 kn/m Vd N dmin Käytetään vaarnateräksenä harjaterästä ø 10, joka on juotettu laastilla 30 mm:n reikään (kts. kappale12.3. ja kuva D44). v u = 2,5 kn/vaarna -> ø 10 juotosvaarnoja tarvitaan 1,5 m välein. (2,5 : 1,45 = 1,72, pyöristetään 3Mmoduuliin) b) Seinän suuntainen vaakakuorma A 9,6 m B 2,6 m Päivitetty Loivankin harjakaton tapauksessa suurin ankkurointia vaativa vaakavoima syntyy yleensä kattorakenteen oman painon ja katolle tulevan lumikuorman kattokallistuksen suuntaisesta komponentista. Tarkastelussa oletetaan kattoelementtien ja seinän välinen kitka nollaksi. Katon oman painon vaikutus ja sen ankkurointi myös kumoavat seinästä räystääseen kohdistuvan tuulen paineen aiheuttaman vaakavoiman. (Seinästä räystääseen tulevaa imua ajatellen on katon reunaelementin kiinnitys erikseen varmistettava) Ulkoseinä: N dmax = (1,2 x 1,8 kn/m 2 + 1,6 x 1,8 kn/m 2 ) x (6,0 m : 2) = 15,1 kn/m v d = sin 20 x N dmax = 0,34 x 15,1 kn/m V d = 5,1 kn/m Kantava väliseinä: N dmax = (1,2 x 1,8 kn/m ,6 x 1,8 kn/m 2 ) N x ((6,0 m + 4,8 m) dmax : 2) = 27,2 kn/m v d = sin 20 x N dmax = 0,34 x 27,2 kn/m = 9,3 kn/ m V u = 9,0 kn/vaarna -> ø 10 juotosvaarnoja tarvitaan 1,78 m välein ulkoseinälle ja 0,97 m välein kantavalle väliseinälle. Lopputulos: Ulkoseinien kantaville seinälinjoille laitetaan ø 10 juotosvaarnoja 1,5 m välein, kantaville väliseinille 0,9 m välein. C. Jäykistävien seinien mitoitus (kts. kappale 12.2) Leikkaustarkastelu: Seinä on liimattu suoraan välipohjan päälle -> f vd = 0,09 N/mm 2 V d = 9,4 kn V u = 0,15 m x 9,6 m x 0,09 x 10 3 kn/m 2 = 130 kn > V d ; OK. Lopputulos: Vaarnaterästystä ei tarvita Lisäksi on tarkistettava, toimivatko jäykistävät väliseinät ja seinä S10 tukina, kuten ulkoseinien taivutustarkastelussa oletettiin. Seinä S10 (pituus 1,2 m) w d = 1,6 x 3,2 m x 0,7 x 0,5 kn/m 2 = 1,8 kn/m Taivutustarkastelu: Seinän taivutusvastus b x h2 0,15 m x 1,35 2 m 2 W = = = 0,046 m ,8 kn/m x 3,2 2 m 2 M d = = 2,3 knm 8 M u =f ctd x W = 0,13 N/mm 2 x 0,046 x 10 9 mm 3 = 6,0 x 10 6 Nmm = 6,0 knm > M d ; OK. 3,2 m S10 3,2 m Tarkastellaan ei-kantavien seinien suuntaista vaakakuormaa. Jaetaan vaakakuorma tasan molemmille jäykistäville ulkoseinille. V d =v do x 9,6 m : 2 = 1,95 kn/m x 4,8 m = 9,4 kn N dmin = 0,9 x (0,15 m x 2,6 m x 9,6 m) x 5 kn/m 3 = 16,8 kn Momentit pisteen B suhteen: M v = 9,4kN x 2,6 m = 24,5 knm M N = 16,8 kn x 9,6 m : 2 = 80,6 knm M N /M v = 3,3 > 1,0; OK. W d 1,6 m 1,6 m Kuormitusalue S10 ~ 3,2 m 1,35 m D 55
13 Leikkaustarkastelu: Seinä on liimattu suoraan välipohjaan ja vaarnattu yläpohjaan -> f vd = 0,09 N/mm 2 P d N dmin V d = (3,2 m : 2) x 1,8 kn/m = 2,9 kn V u = 0,15 m x 1,35 m x 0,09 x 10 3 kn/m 2 = 18,2 kn > V d ; OK. 2,4 m Lopputulos: Seinän alareunassa ei tarvita vaarnaterästystä, seinän ja yläpohjan väliseen liitokseen laitetaan 1 kpl ø 12 mm ruostumaton terästanko, kts. kuva D43. A 6,0 m V d B Alakerta Kun käytetään pystysuuntaisia maanpaine-elementtejä, siirtyy maanpaineesta tuleva elementtien yläpään tukivoima kellarikerroksen ja 1. kerroksen välisen holvin avulla kuorman suuntaisille jäykistäville seinille. Siporex-seinä S1 Pystysuuntaisten maanpaine-elementtien yläpäästä tuleva kuormitus siirtyy kellarin ja 1. kerroksen välisen holvin kautta voiman suuntaisille jäykistäville seinille. Tällöin seinän S1 yläosaan vaikuttaa seuraava vaakakuorma: (Kts. kappale14.4) P d = (2,4 m + 1,05 m) x 8,36 kn/m = 28,8 kn Seinää S1 kaatava momentti pisteen B suhteen: M v = 28,8 kn x 2,4 m = 69,1 knm Seinään S1 kohdistuva rakenteen omapaino on: N dmin = seinä + välipohja + yläpohja - tuulen noste (tuuli rakennuksen pituussuunnassa) N dmin = 0,9 [0,2 m x (2,4 m + 3,2 m) x 6 m] x 5 kn/m 2 + 0,9 [6 m x (2,4 m + 1,05 m)] x 1,4 kn/m 2 + 0,9 x [6 m x (2,4 m + 3,0 m)] x 1,8 kn/m 2-1,6 x [6 m x (2,4 m x 0,9 x 0,5 kn/m 2 + 3,0 m x 0,5 x 0,5 kn/m 2 )] = 30,2 kn + 26,1 kn + 52,5 kn - 17,6 kn = 91,2 kn Pystyssä pitävä momentti: M N = 91,2 kn x 6 m : 2 = 273,6 knm M N : M V =273,6 : 69,1 = 4,0 > 1; OK. S1-seinän ja alapohjan liittymä: Siporex-seinän ja alapohjan välissä on bitumihuopakaista. Tällöin kitkakerroin m määräytyy pintapaineen mukaan (kts. kappale 7.5) N d min 91,2 kn σ = = ,2 m x 6,0 m 0,2 m x 6,0 m Siporex-maanpaine-elementeistä holvin kautta seinän S1 yläpäähän kohdistuva mitoittava vaakavoima on 24,8 kn < V u = 36,5 kn; OK. Ylimääräistä ankkurointia ei tarvita. Kitka on riittävä. Muut alakerran seinät eivät ole yhtä kriittisiä vaikka ulkoseinille tulee myös muitakin vaakakuormia kuin maanpainetta. Alakerran seinien ja välipohjan välinen liitos Tarkastellaan ei-kantavien seinien suuntaista tuulikuormaa, joka kohdistuu koko yläkertaan. (V d1 ja V d2 kohdasta ) V d = 2 x (V d1 + V d2 ) x 9,6 m = 2 x (0,90 kn/m + 0,64 kn/m) x 9,6 m = 29,6 kn N d min = välipohja + yläpohja - tuulen noste. Seiniä ei ole otettu huomioon, koska muutenkin selvitään. N d min = 0,9 x 9,6 m x 9,6 m x1,4 kn/m 2 + 0,9 x 9,6 m x 9,6 m x 1,8 kn/m 2 1,6 x 9,6 m x 9,6 m x (0,9+0,5) x 0,5 x 0,5 kn/m 2 = 213,8 kn Alakerran seinien ja laataston välissä on mineraalivillakaista µ = 0,15 (kts. kappale 7.5) V u = µ x N d min = 0,15 x 213,8 kn = 32,1 kn > V d ; OK. Ankkurointia ei tarvita Huom! Laskentamallia on yksinkertaistettu mm. jättämällä jäykistävien seinien ovi- ja ikkuna-aukot huomioon ottamatta. = 0,08 N/mm 2 -> µ = 0,4 V u = µ x N d min = 0,4 x 91,2 kn = 36,5 kn D 56
14 D 15. RAKENNEDETALJIT, PIENTALOT JA HARKKORAKENNUKSET 15.1 Päivitetty D 57
Rakennuskohde. Sisältö Siporex-alapohja Eristys- ja pintavaihtoehtoja. Suunnittelija. Työ 11.1. Tekijä. Päiväys. Mittakaava 1:10
Siporex-alapohja Eristys- ja pintavaihtoehtoja 11.1 Sokkelileikkaus, matalaperustus Siporex-alapohja ja -harkkoseinä 11.2.1 Sokkelileikkaus, matalaperustus Siporex-alapohja ja -harkkoseinä 11.2.2 Sokkelileikkaus,
LisätiedotSUUNNITTELUOHJE 6.6.2005. MEH-380 ULTRA matalaenergiaharkko
SUUNNITTELUOHJE 6.6.2005 MEH-380 ULTRA matalaenergiaharkko 1. YLEISTÄ 2 Tämä suunnitteluohje koskee vain Lujabetoni Oy:n ULTRA-matalaenergiaharkkoa, tyyppimerkintä MEH-380 ULTRA. Lisäksi suunnittelussa
LisätiedotRAK-C3004 Rakentamisen tekniikat
RAK-C3004 Rakentamisen tekniikat Johdatus rakenteiden mitoitukseen joonas.jaaranen@aalto.fi Sisältö Esimerkkirakennus: puurakenteinen pienrakennus Kuormat Seinätolpan mitoitus Alapohjapalkin mitoitus Anturan
LisätiedotSIPOREX-HARKKOSEINÄÄN TUKEUTUVIEN TERÄSPALKKIEN SUUNNITTELUOHJE 21.10.2006
SIPOREX-HARKKOSEINÄÄN TUKEUTUVIEN TERÄSPALKKIEN SUUNNITTELUOHJE 21.10.2006 Tämä päivitetty ohje perustuu aiempiin versioihin: 18.3.1988 AKN 13.5.1999 AKN/ks SISÄLLYS: 1. Yleistä... 2 2. Mitoitusperusteet...
LisätiedotESIMERKKI 2: Kehän mastopilari
ESIMERKKI : Kehän mastopilari Perustietoja: - Hallin 1 pääpilarit MP101 ovat liimapuurakenteisia mastopilareita. - Mastopilarit ovat tuettuja heikomman suunnan nurjahusta vastaan ulkoseinäelementeillä.
LisätiedotSUOMEN KUITULEVY OY Heinola/Pihlava TUULENSUOJALEVYT. -tyyppihyväksyntä n:o 121/6221/2000. Laskenta- ja kiinnitysohjeet. Runkoleijona.
SUOMEN KUITULEVY OY Heinola/Pihlava TUULENSUOJLEVYT -tyyppihyväksyntä n:o 121/6221/2000 Laskenta- ja kiinnitysohjeet Runkoleijona Tuulileijona Vihreä tuulensuoja Rakennuksen jäykistäminen huokoisella kuitulevyllä
Lisätiedot25.11.11. Sisällysluettelo
GLASROC-KOMPOSIITTIKIPSILEVYJEN GHO 13, GHU 13, GHS 9 JA RIGIDUR KUITUVAHVISTELEVYJEN GFH 13 SEKÄ GYPROC RAKENNUSLEVYJEN GN 13, GEK 13, GF 15, GTS 9 JA GL 15 KÄYTTÖ RANKARAKENTEISTEN RAKENNUSTEN JÄYKISTÄMISEEN
Lisätiedot7. SIPOREX-HARKKOSEINIEN SUUNNITTELU
D 7. SIPOREX-HARKKOSEINIEN SUUNNITTEU 7.1 Yleistä Tässä luvussa esitetyt suunnitteluohjeet soveltuvat kantavien ja ei-kantavien siporex-harkkoseinien mitoitukseen silloin, kun harkkoseinät mitoitetaan
LisätiedotSISÄLLYSLUETTELO. Siporex-kevytbetoni. Yleistä. Siporex-tuotteet
SISÄLLYSLUETTELO Päivitetty A Siporex-kevytbetoni. Yleistä 1 Siporex höyrykarkaistua kevytbetonia 1.1 Siporexin historiaa 1 1.2 Siporexin valmistus 1 2 Siporexin teknisiä ja rakennusfysikaalisia ominaisuuksia
LisätiedotCopyright 2010 Metsäliitto Osuuskunta, Puutuoteteollisuus. Finnwood 2.3 ( 2.3.027) FarmiMalli Oy. Katoksen takaseinän palkki. Urpo Manninen 12.7.
Laskelmat on tehty alla olevilla lähtötiedoilla vain kyseiselle rakenneosalle. Laskelmissa esitetty rakenneosan pituus ei ole tilausmitta. Tilausmitassa on otettava huomioon esim. tuennan vaatima lisäpituus.
LisätiedotRunkoPES 2.0 OSA 12: LIITTYMÄDETALJIKIRJASTO 31.12.2013
RunkoPES 2.0 OSA 12: LIITTYMÄDETALJIKIRJASTO 31.12.2013 1.0 JOHDANTO Tämän liittymädetaljikirjaston tarkoituksena on ohjeistaa rakennusliikkeitä ja rakennuttajia sekä päärakennesuunnittelijaa seuraavalla
LisätiedotCopyright 2010 Metsäliitto Osuuskunta, Puutuoteteollisuus. Finnwood 2.3 ( 2.3.027) FarmiMalli Oy. Katoksen rakentaminen, Katoksen 1.
Laskelmat on tehty alla olevilla lähtötiedoilla vain kyseiselle rakenneosalle. Laskelmissa esitetty rakenneosan pituus ei ole tilausmitta. Tilausmitassa on otettava huomioon esim. tuennan vaatima lisäpituus.
LisätiedotMuurattavat harkot. SUUNNITTELUOHJE 2016 Eurokoodi 6. (korvaa 19.1.2016 ohjeen)
Muurattavat harkot SUUNNITTLUOHJ 2016 urokoodi 6 (korvaa 19.1.2016 ohjeen) SISÄLTÖ 1. Yleistä, Lakka muurattavat harkot s. 3 2. Tekniset tiedot s. 3 3. Mitoitustaulukot s. 4 3.1 Mitoitusperusteet s. 4
LisätiedotESIMERKKI 3: Nurkkapilari
ESIMERKKI 3: Nurkkapilari Perustietoja: - Hallin 1 nurkkapilarit MP10 ovat liimapuurakenteisia mastopilareita. 3 Halli 1 6000 - Mastopilarit on tuettu heikomman suunnan nurjahusta vastaan ulkoseinäelementeillä.
LisätiedotOvi. Ovi TP101. Perustietoja: - Hallin 1 päätyseinän tuulipilarit TP101 ovat liimapuurakenteisia. Halli 1
Esimerkki 4: Tuulipilari Perustietoja: - Hallin 1 päätyseinän tuulipilarit TP101 ovat liimapuurakenteisia. - Tuulipilarin yläpää on nivelellisesti ja alapää jäykästi tuettu. Halli 1 6000 TP101 4 4 - Tuulipilaria
Lisätiedot2.2 VALMISOSASUUNNITELUN LÄHTÖTIEDOT (TOIMISTO- JA LIIKERAKENNUKSET)
2.2 VALMISOSASUUNNITELUN LÄHTÖTIEDOT (TOIMISTO- JA LIIKERAKENNUKSET) Kohde Valmisosasuunnittelun lähtötiedot arkkitehdilta Tarve 1.1 Mitoitetut työpiirustukset - Rakennuksen päämitat - Tasojen +korkeudet
Lisätiedot(m) Gyproc GFR (taulukossa arvot: k 450/600 mm) Levykerroksia
.2 Seinäkorkeudet Suurin sallittu seinäkorkeus H max Taulukoissa 1 ja 2 on esitetty H max (m) Gyproc-seinärakenteiden perustyypeille. Edellytykset: Rankatyypit Gyproc XR (materiaalipaksuus t=0,46 mm),
LisätiedotKun levyjä on kaksi päällekkäin huomioidaan ainoastaan yksi levykerros.
2.1.2008 GLASROC-KOMPOSIITTIKIPSILEVYJEN GHI 13, GHI 15 JA GHU 13 SEKÄ GYPROC- RAKENNUSLEVYJEN GN 13, GEK 13, GF 15 JA GTS 9 KÄYTTÖ RANKARAKENTEISTEN RAKENNUSTEN JÄYKISTÄMISEEN SUUNNITTELUARVOT JA TAULUKKOMITOITUSOHJEET
Lisätiedot2. Perustukset ja kellarit 1/3. Kuva 2: Maanvarainen perustus 2
Jämerä detaljit 2. Perustukset ja kellarit 1/3 Kuva 1: Maanvarainen perustus 1 Kuva 2: Maanvarainen perustus 2 2. Perustukset ja kellarit 2/3 Maanvaraisen/tuulettuvan alapohjan perustuksen anturat tarjotaan
LisätiedotKantavat puurakenteet Liimapuuhallin kehän mitoitus EC5 mukaan Laskuesimerkki Tuulipilarin mitoitus
T513003 Puurakenteet Kantavat puurakenteet Liimapuuhallin kehän mitoitus EC5 mukaan Laskuesimerkki Tuulipilarin mitoitus 1 Liimapuuhalli Laskuesimerkki: Liimapuuhallin pääyn tuulipilarin mitoitus. Tuulipilareien
LisätiedotLP 115x115 yp 2075 L=2075 EI KANTAVA PILARI. Rakennustoimenpide UUDISRAKENNUS Rakennuskohteen nimi ja osoite. LP 115x115 yp 2300 L=2300
R3 R3 KUORMAT: LUMIKUORMA MAASSA 2,75 kn/m2 TUULIKUORMA 0,6 kn/m2 KATTORAKENTEET 0,8 kn/m2 MITALLISTETTU PUUTAVARA C24 LIIMAPUU GL32 SEINIEN RUNGOT 42x148 k600 YLÄJUOKSUT, ALAJUOKSUT JA RUNKOTOLPAT SIJAINTEINEEN
LisätiedotRAK. KUORMAT: LUMIKUORMA MAASSA 2,75 kn/m2 TUULIKUORMA 0,6 kn/m2 KATTORAKENTEET 0,8 kn/m2 MITALLISTETTU PUUTAVARA C24
KUORMAT: LUMIKUORMA MAASSA 2,75 kn/m2 TUULIKUORMA 0,6 kn/m2 KATTORAKENTEET 0,8 kn/m2 MITALLISTETTU PUUTAVARA C24 SEINIEN RUNGOT 42x148 k600 YLÄJUOKSUT, ALAJUOKSUT JA RUNKOTOLPAT SIJAINTEINEEN PIIRUSTUKSEN
LisätiedotFinnwood 2.3 SR1 (2.4.017) Copyright 2012 Metsäliitto Osuuskunta, Metsä Wood? 19.11.2015
Laskelmat on tehty alla olevilla lähtötiedoilla vain kyseiselle rakenneosalle. Laskelmissa esitetty rakenneosan pituus ei ole tilausmitta. Tilausmitassa on otettava huomioon esim. tuennan vaatima lisäpituus.
LisätiedotSiporex-väliseinät. Väliseinälaatta Väliseinäelementti Väliseinäharkko
Siporex-väliseinät Väliseinälaatta Väliseinäelementti Väliseinäharkko Väliseinälaatta V475 70 / 90 /100 x 575 x 575 VAHVUUS JA KOKO PALOLUOKKA ÄÄNENERISTÄVYYS KPL/LAVA LAATAN PAINO KG 70 x 575 x 575 EI
LisätiedotRAK. KUORMAT: LUMIKUORMA MAASSA 2,75 kn/m2 TUULIKUORMA 0,6 kn/m2 KATTORAKENTEET 0,8 kn/m2 MITALLISTETTU PUUTAVARA C24
KUORMAT: LUMIKUORMA MAASSA 2,75 kn/m2 TUULIKUORMA 0,6 kn/m2 KATTORAKENTEET 0,8 kn/m2 MITALLISTETTU PUUTAVARA C24 SEINIEN RUNGOT 42x148 k600 YLÄJUOKSUT, ALAJUOKSUT JA RUNKOTOLPAT SIJAINTEINEEN PIIRUSTUKSEN
LisätiedotRAK. KUORMAT: LUMIKUORMA MAASSA 2,75 kn/m2 TUULIKUORMA 0,6 kn/m2 KATTORAKENTEET 0,8 kn/m2 MITALLISTETTU PUUTAVARA C24
KUORMAT: LUMIKUORMA MAASSA 2,75 kn/m2 TUULIKUORMA 0,6 kn/m2 KATTORAKENTEET 0,8 kn/m2 MITALLISTETTU PUUTAVARA C24 SEINIEN RUNGOT 42x148 k600 YLÄJUOKSUT, ALAJUOKSUT JA RUNKOTOLPAT SIJAINTEINEEN PIIRUSTUKSEN
LisätiedotSEMTUN JVA+ MUURAUS- KANNAKKEET
SEMTUN JVA+ MUURAUS- KANNAKKEET KÄYTTÖ- JA SUUNNITTELUOHJE 19.5.2016 - 1 - SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ... - 2-1.1 Yleiskuvaus... - 2-1.2 Toimintatapa... - 3-1 MITAT JA MATERIAALIT... - 4-2.1 Kannaketyypit...
LisätiedotRAK. LP 90x225 ap 2075 L=6748
KUORMAT: LUMIKUORMA MAASSA 2,75 kn/m2 TUULIKUORMA 0,6 kn/m2 KATTORAKENTEET 0,8 kn/m2 MITALLISTETTU PUUTAVARA C24 SEINIEN RUNGOT 42x148 k600 YLÄJUOKSUT, ALAJUOKSUT JA RUNKOTOLPAT SIJAINTEINEEN PIIRUSTUKSEN
Lisätiedot10. ALA-, VÄLI- JA YLÄPOHJIEN SUUNNITTELU
D 10. ALA-, VÄLI- JA YLÄPOHJIEN SUUNNITTELU 10.1 Rakenteellinen suunnittelu Kuormaluokka Siporex-kattoelementit mitoitetaan yleensä yksiaukkoisena palkkina. Valmistaja on valmiiksi mitoittanut kattoelementit
LisätiedotMuurattavat harkot. SUUNNITTELUOHJE 1.2.2015 Eurokoodi 6. (korvaa 1.10.2014 ohjeen)
Muurattavat harkot SUUNNITTLUOHJ 1.2.2015 urokoodi 6 (korvaa 1.10.2014 ohjeen) SISÄLTÖ 1. Yleistä, Lakka muurattavat harkot s. 3 2. Tekniset tiedot s. 3 3. Mitoitustaulukot s. 4 3.1 Mitoitusperusteet s.
LisätiedotLammi-lämpökivien, EMH350 & LL400 suunnitteluohjeet
Lammi-lämpökivien, EMH350 & LL400 suunnitteluohjeet 2 1 YLEISTÄ 3 2 LAMMI-LÄMPÖKIVIEN OMINAISUUDET 3 3 MITTAJÄRJESTELMÄ 4 4 LASKENTAPERUSTEET 4 5 KUORMAT 4 6 MATERIAALIT JA LASKENTALUJUUDET 5 7 SEINÄN
LisätiedotFinnwood 2.3 SR1 (2.4.017) Copyright 2012 Metsäliitto Osuuskunta, Metsä Wood
Laskelmat on tehty alla olevilla lähtötiedoilla vain kyseiselle rakenneosalle. Laskelmissa esitetty rakenneosan pituus ei ole tilausmitta. Tilausmitassa on otettava huomioon esim. tuennan vaatima lisäpituus.
LisätiedotLEVYJÄYKISTYSRAKENTEIDEN SUUNNITTELUOHJE KNAUF OY:N KIPSILEVYJEN LEVYJÄYKISTYKSELLE
Suunnitteluohje :n kipsilevyjen levyjäykistykselle LEVYJÄYKISTYSRAKENTEIDEN SUUNNITTELUOHJE KNAUF OY:N KIPSILEVYJEN LEVYJÄYKISTYKSELLE Suunnitteluohje :n kipsilevyjen levyjäykistykselle 1 (10) SISÄLTÖ
LisätiedotRT ohjetiedosto huhtikuu 2004 korvaa RT RT PIENTALON PUURAKENTEET
RT 82-10820 ohjetiedosto huhtikuu 2004 korvaa RT 82-10560 RT 82-10693 PIENTALON PUURAKENTEET JJ/1/huhtikuu 2004/6000/Vla/Rakennustieto Oy 3 ohjetiedosto RT 82-10820 3 RAKENNUSTARVIKKEET Yläsidepuut Levyjäykiste
LisätiedotLammi-lämpökivien, EMH350 & LL400 suunnitteluohjeet
Lammi-lämpökivien, EMH350 & LL400 suunnitteluohjeet 1 1 YLEISTÄ 2 2 LAMMI-LÄMPÖKIVIEN OMINAISUUDET 2 3 MITTAJÄRJESTELMÄ 3 4 LASKENTAPERUSTEET 3 5 KUORMAT 3 6 MATERIAALIT JA LASKENTALUJUUDET 4 7 SEINÄN
LisätiedotJOKELA - VÄLIPOHJAN KANTAVUUDEN MÄÄRITYS RAPORTTI 1. KRS. KATON VAAKARAKENTEISTA Torikatu 26 80100 Joensuu 02.09.2011
JOENSUUN JUVA OY JOKELA - VÄLIPOHJAN KANTAVUUDEN MÄÄRITYS RAPORTTI 1. KRS. KATON VAAKARAKENTEISTA Torikatu 26 80100 Joensuu 02.09.2011 JOENSUUN JUVA OY Penttilänkatu 1 F 80220 Joensuu Puh. 013 137980 Fax.
Lisätiedot21. HALLIRAKENNUSTEN ERITYISKOHTIA
E 21. HLLIRKENNUSTEN ERITYISKOHTI 21.1 Vedenpoisto Kun siporex-yläpohjarakenteena on ns. massiivikatto tai lisäeristetty massiivikatto, jossa siporex-laataston ja vesieristyksen välissä ei ole erillistä
LisätiedotMITOITUSTEHTÄVÄ: I Rakennemallin muodostaminen 1/16
1/16 MITOITUSTEHTÄVÄ: I Rakennemallin muodostaminen Mitoitettava hitsattu palkki on rakenneosa sellaisessa rakennuksessa, joka kuuluu seuraamusluokkaan CC. Palkki on katoksen pääkannattaja. Hyötykuorma
LisätiedotRUNGON RAKENNESUUNNITELMAT
RUNGON RAKENNESUUNNITELMAT PUURUNGON TASOPIIRUSTUS 1:50, arkkikoko: A3 RUNKOLEIKKAUKSET SEINIEN KIPSILEVYJEN KIINNITYKSET YLÄPOHJAN VINOLAUDOITUS / LEVYTYS 1:10, arkkikoko: A4 RÄYSTÄSLEIKKAUKSET 1:10,
LisätiedotRAK. KUORMAT: LUMIKUORMA MAASSA 2,75 kn/m2 TUULIKUORMA 0,6 kn/m2 KATTORAKENTEET 0,8 kn/m2
KUORMAT: LUMIKUORMA MAASSA 2,75 kn/m2 TUULIKUORMA 0,6 kn/m2 KATTORAKENTEET 0,8 kn/m2 MITALLISTETTU PUUTAVARA C24 SEINIEN RUNGOT 42x148 k600 YLÄJUOKSUT, ALAJUOKSUT JA RUNKOTOLPAT SIJAINTEINEEN PIIRUSTUKSEN
LisätiedotHTT- ja TT-LAATTOJEN SUUNNITTELUOHJE
1 TT- ja TT-LAATTOJEN SUUNNITTELUOJE 2 YLEISTÄ TT-ja TT-laatat ovat esijännitettyjä betonielementtejä. Jännevälit enimmillään 33 m. Laattoja käytetään ala-, väli- ja yläpohjien kantaviksi rakenteiksi teollisuus-,
LisätiedotESIMERKKI 7: NR-ristikkoyläpohjan jäykistys
ESIMERKKI 7: NR-ristikkoyläpohjan jäykistys Perustietoja - NR-ristikkoyläpohjan jäykistys toteutetaan jäykistelinjojen 1,2, 3, 4 ja 5 avulla. - Jäykistelinjat 2, 3 ja 4 toteutetaan vinolaudoilla, jotka
LisätiedotSisällys. [9, Metsä Wood] [10, RunkoPES]
1 2 Sisällys Kerrostalon jäykistys yleensä Esimerkki kohteiden jäykistys Pilari-palkkirunko, mastopilarijäykistys Puuviikki, Helsinki Pystyrunko, levyjäykistys (mastoseinäjäykistys) Kivistö, Vantaa CLT-tilaelementti,
Lisätiedot1 RAKENNNESELVITYS. 9 LIITE 5. s. 1. Korutie 3 Työnumero: 8.9.2011 Ilkka Meriläinen 51392.27
9 LIITE 5. s. 1 1 RAKENNNESELVITYS 1.1 TEHTÄVÄN MÄÄRITTELY Selvitys on rajattu koskemaan :ssa olevan rakennuksen 1. ja 2. kerroksen tiloihin 103, 113, 118, 204 ja 249 liittyviä rakenteita. 1.2 YLEISKUVAUS
LisätiedotRunkoPES 2.0 KANTAVA TAI EI-KANTAVA ULKOSEINÄ
1.0 JOHDANTO Tämä on P2-paloluokan puurakenteisen asuinkerrostalon rakenneobjektikirjasto. Objektien avulla muodostetaan tilavaraus pysty- ja vaakarakenteille arkkitehtisuunnitelmassa. Päärakennesuunnittelija
LisätiedotEsimerkkilaskelma. NR-ristikon yläpaarteen tuenta
Esimerkkilaskelma NR-ristikon yläpaarteen tuenta 27.8.2014 Sisällysluettelo 1 LÄHTÖTIEDOT... - 3-2 RAKENTEEN TIEDOT... - 3-3 RAKENTEEN KUORMAT... - 4-4 LYHIN NURJAHDUSPITUUS... - 5-5 PISIN NURJAHDUSPITUUS...
LisätiedotYEISTÄ KOKONAISUUS. 1 Rakennemalli. 1.1 Rungon päämitat
YEISTÄ Tässä esimerkissä mitoitetaan asuinkerrostalon lasitetun parvekkeen kaiteen kantavat rakenteet pystytolppa- ja käsijohdeprofiili. Esimerkin rakenteet ovat Lumon Oy: parvekekaidejärjestelmän mukaiset.
LisätiedotCopyright 2010 Metsäliitto Osuuskunta, Puutuoteteollisuus. Finnwood 2.3 ( ) Varasto, Ovipalkki 4 m. FarmiMalli Oy. Urpo Manninen 8.1.
Laskelmat on tehty alla olevilla lähtötiedoilla vain kyseiselle rakenneosalle. Laskelmissa esitetty rakenneosan pituus ei ole tilausmitta. Tilausmitassa on otettava huomioon esim. tuennan vaatima lisäpituus.
LisätiedotESIMERKKI 1: NR-ristikoiden kannatuspalkki
ESIMERKKI 1: NR-ristikoiden kannatuspalkki Perustietoja - NR-ristikot kannatetaan seinän päällä olevalla palkilla P101. - NR-ristikoihin tehdään tehtaalla lovi kannatuspalkkia P101 varten. 2 1 2 1 11400
LisätiedotWQ-palkkijärjestelmä
WQ-palkkijärjestelmä Sisällys 1. Toimintatapa 2 2. Valmistus 2 2.1. Materiaali 2 2.2. Pintakäsittely 2 2.3. Laadunvalvonta 3 3. Palkin käyttö rakenteissa 3 4. Suunnittelu 3 4.1. Palkin rakenne 3 4.2. Palkin
LisätiedotKOIRANKOPPI RAK. Tietomalliseloste. Havainnollistuskuva kohteesta. Aloituspäivämäärä (+merkittävät revisiopäivämäärät)
Tietomalliseloste Havainnollistuskuva kohteesta KOIRANKOPPI RAK Aloituspäivämäärä (+merkittävät revisiopäivämäärät) 20.7.2009 12.1.2010 (selosteen viimeisin muokkaus) Mallintaja Nimi Toni Teittinen Yritys
LisätiedotRPS PARVEKESARANA RaKMK:N MuKaiNEN SuuNNittElu
RPS PARVEKESARANA RakMK:n mukainen suunnittelu RPS PARVEKESARANA 1 TOIMINTATAPA... 3 2 MITAT JA MATERIAALIT... 4 2.1 Parvekesaranan mitat... 4 2.2 Parvekesaranan materiaalit ja standardit... 5 3 VALMISTUS...
LisätiedotTukimuurielementit 2-80
2- Tukimuurielementit Tukimuurien käyttö antaa erinomaiset madollisuudet tonttien ja liikennealueiden pintojen yötykäyttöön. Niillä alue voidaan jäsennellä käyttötarkoituksen mukaisesti eri tasoisiksi
LisätiedotESIMERKKI 3: Märkätilan välipohjapalkki
ESIMERKKI 3: Märkätilan välipohjapalkki Perustietoja - Välipohjapalkki P103 tukeutuu ulkoseiniin sekä väliseiniin ja väliseinien aukkojen ylityspalkkeihin. - Välipohjan omapaino on huomattavasti suurempi
LisätiedotTUOTEKORTTI: RONDO L1
TUOTEKORTTI: RONDO L1 Tuotekoodi: Rondo L1-W-Fe RR40-1,0 (tyyppi, hyötyleveys=w, materiaali, väri, ainepaksuus) kuva 1: Rondo L1 seinäliittymä, pystyleikkaus TUOTEKUVAUS Käyttötarkoitus Raaka-aineet Värit
LisätiedotESIMERKKI 6: Päätyseinän levyjäykistys
ESIMERKKI 6: Päätyseinän levyjäykistys Perustietoja - Rakennuksen poikittaissuunnan jäykistys toteutetaan jäykistelinjojen 1, 2 ja 3 avulla molemmissa kerroksissa. - Ulkoseinissä jäykistävänä levytyksenä
LisätiedotESIMERKKI 4: Välipohjan kehäpalkki
ESIMERKKI 4: Välipohjan kehäpalkki Perustietoja - Välipohjan kehäpalkki sijaitsee ensimmäisen kerroksen ulkoseinien päällä. - Välipohjan kehäpalkki välittää ylemmän kerroksen ulkoseinien kuormat alemmille
LisätiedotKevytsorabetoniharkkorakenteiden eurokoodimitoitus
Kevytsorabetoniharkkorakenteiden eurokoodimitoitus Timo Tikanoja, DI Erityisasiantuntija, Rakennusteollisuus RT timo.tikanoja@rakennusteollisuus.fi Rakentajain kalenteri 2012 Rakennustietosäätiö RTS, Rakennustieto
Lisätiedot3. SIPOREX-TUOTTEET B 1. 3.2 Siporex-harkot. 3.1 Yleistä. 3.2.1 Yleistä. Taulukko B1 Perustietoja siporex-tuotteista
B 3. SIPOREX-TUOTTEET 3.1 Yleistä Lujuuden, keveyden ja eristävyyden ansiosta samasta siporex-perusmateriaalista voidaan valmistaa laaja valikoima tuotteita yksiaineisista arkoista ja väliseinälaatoista
LisätiedotLATTIA- JA KATTOPALKIT
LATTIA- JA KATTOPALKIT LATTIA- JA KATTOPALKIT Kerto -palkit soveltuvat kantaviksi palkeiksi niin puurunkoisiin kuin kiviainesrunkoisiin rakennuksiin. Kerto-palkkeja käytetään mm. alapohja-, välipohja-,
LisätiedotRKL-, R2KL- ja R3KLkiinnityslevyt
RKL-, R2KL- ja R3KLkiinnityslevyt Eurokoodien mukainen suunnittelu RKL-, R2KL- ja R3KLkiinnityslevyt 1 TOIMINTATAPA... 2 2 MITAT JA MATERIAALIT... 3 2.1 RKL- ja R2KL-kiinnityslevyjen mitat... 3 2.2 R3KL-kiinnityslevyjen
LisätiedotLUENTO 2 Kuormat, rungon jäykistäminen ja rakennesuunnittelu
LUENTO 2 Kuormat, rungon jäykistäminen ja rakennesuunnittelu RAKENNETEKNIIKAN PERUSTEET 453531P, 3 op Jaakko Vänttilä, diplomi-insinööri, arkkitehti jaakko.vanttila@oulu.fi Rakennetekniikka Rakennetekniikkaa
LisätiedotHämeenkylän koulun voimistelusalin vesikaton liimapuupalkkien kantavuustarkastelu
TUTKIMUSSELOSTUS Nro VTT S 01835 10 4.3.010 Hämeenkylän koulun voimistelusalin vesikaton liimapuupalkkien kantavuustarkastelu Tilaaja: Vantaan Tilakeskus, Hankintapalvelut, Rakennuttaminen TUTKIMUSSELOSTUS
LisätiedotAP 2RK AP 1RK ONTELOLAATTA 265-ALAPOHJA, TUULETETTU ALAPUOLINEN SOLUPOLYSTYREENIERISTE TASOITE+TUPLEX+PARKETTI; ASUNTOJEN LATTIA
ONTELOLAATTA 265-ALAPOHJA, TUULETETTU ALAPUOLINEN SOLUPOLYSTYREENIERISTE TASOITE+TUPLEX+PARKETTI; ASUNTOJEN LATTIA ONTELOLAATTA 370-ALAPOHJA, TUULETETTU ALAPUOLINEN SOLUPOLYSTYREENIERISTE TASOITE+TUPLEX+PARKETTI;
LisätiedotMTK TYYPPIPIHATTO HANKE NRO 11997 RAKENNESELOSTUS 20.11.2013. Piirustusnumero 20. Jouko Keränen, RI. Selostuksen laatija: Empumpi Oy
MTK TYYPPIPIHATTO HANKE NRO 11997 RAKENNESELOSTUS 20.11.2013 Piirustusnumero 20 Selostuksen laatija: Empumpi Oy Jouko Keränen, RI Versokuja 5 E, 00790 Helsinki jouko.keranen@empumpi.fi MTK TYYPPIPIHATTO
LisätiedotRAK. KUORMAT: LUMIKUORMA MAASSA 2,75 kn/m2 TUULIKUORMA 0,6 kn/m2 KATTORAKENTEET 0,6 kn/m2
KUORMAT: LUMIKUORMA MAASSA 2,75 kn/m2 TUULIKUORMA 0,6 kn/m2 KATTORAKENTEET 0,6 kn/m2 ULKOSEINIEN RUNKO 42x98 k950 AUTOKATOKSEN JA VARASTON VÄLISEINÄN RUNKO 42x98 k600 YLÄJUOKSUT, ALAJUOKSUT JA RUNKOTOLPAT
LisätiedotKuormitukset: Puuseinärungot ja järjestelmät:
PIENTALON PUURUNKO JA JÄYKISTYS https://www.virtuaaliamk.fi/bin/get/eid/51ipycjcf/runko- _ja_vesikattokaavio-oppimisaihio.pdf Ks Esim opintojaksot: Rakennetekniikka, Puurakenteet Luentoaineisto: - Materiaalia
Lisätiedot5. ASUINTALOJEN SIPOREX-VAIPPATYYPPEJÄ
D 5. ASUINTALOJEN SIPOREX-VAIPPATYYPPEJÄ 5.1 Yleistä Siporexia on käytetty pien-, rivi- ja kerrostalojen ulkovaipan ja rungon materiaalina koko tuotteen olemassaolon ajan. Jo 40- ja 50-luvulla siporex
LisätiedotESIMERKKI 5: Päätyseinän palkki
ESIMERKKI 5: Päätyseinän palkki Perustietoja: - Hallin 1 päätyseinän palkit PP101 ovat liimapuurakenteisia. - Palkki PP101 on jatkuva koko lappeen matkalla. 6000 - Palkin yläreuna on tuettu kiepahdusta
LisätiedotHalliPES 1.0 OSA 4: KATTOELEMENTTITYYPIT
1.0 JOHDANTO Tässä osassa esitetään hallirakennusten kattoelementtityyppejä, joita käytetään tavallisesti massiivipuurunkoisissa halleissa. Kyseisiä kattoelementtejä voidaan käyttää myös teräs- ja betonirunkoisissa
LisätiedotRUDUS OY ELEMENTO - PORRASELEMENTIT
RUDUS OY Sivu 1/15 RUDUS OY ELEMENTO - PORRASELEMENTIT SUUNNITTELUN LÄHTÖTIEDOT 1. Suunnittelun perusteet SFS-EN 1990 Eurocode: Rakenteiden suunnitteluperusteet, 2010 NA SFS-EN 1990-YM, Suomen kansallinen
LisätiedotRIL263 KAIVANTO-OHJE TUETUN KAIVANNON MITOITUS PETRI TYYNELÄ/RAMBOLL FINLAND OY
RIL263 KAIVANTO-OHJE TUETUN KAIVANNON MITOITUS PETRI TYYNELÄ/RAMBOLL FINLAND OY YLEISTÄ Kaivanto mitoitetaan siten, että maapohja ja tukirakenne kestävät niille kaikissa eri työvaiheissa tulevat kuormitukset
LisätiedotJOHDANTO SEINÄKENKIEN TOIMINNAN KUVAUS TUOTEVALIKOIMA VETO- JA LEIKKAUSKAPASITEETIT
SEINÄKENKIEN KÄYTTÖ Václav Vimmr Zahra Sharif Khoda odaei Kuva 1. Erikokoisia seinäkenkiä JOHDNTO Seinäkengät on kehitetty yhdistämään jäykistävät seinäelementit toisiinsa. Periaatteessa liitos on suunniteltu
LisätiedotDELTA-ansasjärjestelmä KÄYTTÖ- ja SUUNNITTELUOHJE Käyttöseloste nro BY321
DELTA-ansasjärjestelmä KÄYTTÖ- ja SUUNNITTELUOHJE Käyttöseloste nro BY321 24.09.2010 SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ...2 1.1 YLEISKUVAUS...2 1.2 TOIMINTATAPA...2 2 MITAT JA MATERIAALIT...3 2.1 DELTA-ANSAS...3
LisätiedotMYNTINSYRJÄN JALKAPALLOHALLI
Sivu 1 / 9 MYNTINSYRJÄN JALKAPALLOHALLI Tämä selvitys on tilattu rakenteellisen turvallisuuden arvioimiseksi Myntinsyrjän jalkapallohallista. Hallin rakenne vastaa ko. valmistajan tekemiä halleja 90 ja
Lisätiedot1 LAMMIMUURIN RAKENNE JA OMINAISUUDET 2 2 KÄYTTÖKOHTEET 2 3 MUURITYYPIT 2 4 LASKENTAOTAKSUMAT 3 4.1 Materiaalien ominaisuudet 3 4.2 Maanpaine 3 4.
1 LAIUURIN RAKENNE JA OINAISUUDET KÄYTTÖKOHTEET 3 UURITYYPIT 4 LASKENTAOTAKSUAT 3 4.1 ateriaalien ominaiuudet 3 4. aanpaine 3 4.3 uurin ketävyy npaineelle 4 4.4 Kaatumi- ja liukumivarmuu 5 4.4.1. Kaatumivarmuu
LisätiedotLadottavien muottiharkkojen suunnitteluohjeet
Ladottavien muottiharkkojen suunnitteluohjeet 1 1 YLEISTÄ... 2 2 MUOTTIHARKKOJEN OMINAISUUDET... 2 3 MITTAJÄRJESTELMÄ... 2 4 LASKENTAOTAKSUMAT... 3 5 KUORMAT... 5 6 MATERIAALIT JA LASKENTALUJUUDET... 5
LisätiedotNR-RISTIKKO - STABILITEETTITUENTA - Tero Lahtela
NR-RISTIKKO - STABILITEETTITUENTA - Tero Lahtela USEIN KUULTUA Oletetaan, että peltikatto jäykistää yläpaarteen heikossa suunnassa Oletetaan, että kattoelementit toimivat levyjäykisteenä Mitenkäs tiilikaton
Lisätiedot16.7.2013 16:48:56. FarmiMalli Oy. Nykyisten kattovasojen kannatus. 3D Rakenne
16:48:56 Nykyisten kattovasojen kannatus 3D Rakenne Kuivuri, Harjapalkki Laskelmat on tehty alla olevilla lähtötiedoilla vain kyseiselle rakenneosalle. Laskelmissa esitetty rakenneosan pituus ei ole tilausmitta.
LisätiedotHalliPES 1.0 Puuhallin jäykistys ja voimaliitokset
HalliPES 1.0 Puuhallin jäykistys ja voimaliitokset RoadShow 2015 Tero Lahtela Käsitteitä Kiepahduksen / nurjahduksen 1. muoto Kantava rakenne kiepahtaa tai nurjahtaa yhteen suuntaan Kiepahduksen / nurjahduksen
LisätiedotESIMERKKI 2: Asuinhuoneen välipohjapalkki
ESIMERKKI 2: Asuinhuoneen välipohjapalkki Perustietoja - Välipohjapalkki P102 tukeutuu ulkoseiniin sekä väliseiniin ja väliseinien aukkojen ylityspalkkeihin. - Palkiston päällä oleva vaneri liimataan palkkeihin
LisätiedotVastaanottaja Helsingin kaupunki. Asiakirjatyyppi Selvitys. Päivämäärä 30.10.2014 VUOSAAREN SILTA KANTAVUUSSELVITYS
Vastaanottaja Helsingin kaupunki Asiakirjatyyppi Selvitys Päivämäärä 30.10.2014 VUOSAAREN SILTA KANTAVUUSSELVITYS VUOSAAREN SILTA KANTAVUUSSELVITYS Päivämäärä 30/10/2014 Laatija Tarkastaja Kuvaus Heini
LisätiedotCLT-Koetalon pystytyksen vaiheita
Elementtikuorman nosto autosta. Elementtien kokonaistilavuus n. 33 m 3. Kuorman päällä tuli myös kertopuupalkit. Elementtikuorma aukaistuna, jolloin kävi ilmi, että ensin tarvittava elementti oli alimmaisena.
LisätiedotJämerä opas 2. Jämerän suunnitteluohjeistus
Jämerä opas 2 Jämerän suunnitteluohjeistus Perustiedot Dokumentin kohderyhmä: Jämerän arkkitehtisuunnittelijat Dokumentin ylläpitäjä: Tarjouslaskennan koordinaattori Dokumentin hyväksyjä: Myyntijohtaja
Lisätiedotpdf: Seinärakenteiden liitokset
pdf: Seinärakenteiden liitokset 3.1. Seinäelementit yleistä XDE031: XDE033: XDE035: XDE037: XDE039: XDE041: Kattoikkuna, liitos kevytsoraeristettyyn yläpohjaan, puurakenteinen kehys Kattoikkuna, liitos
LisätiedotJOKELA - VÄLIPOHJAN KANTAVUUDEN MÄÄRITYS KORJAUS RAPORTTI VÄLIAIKAISTUENNOISTA Torikatu Joensuu
JOENSUUN JUVA OY JOKELA - VÄLIPOHJAN KANTAVUUDEN MÄÄRITYS KORJAUS RAPORTTI VÄLIAIKAISTUENNOISTA Torikatu 26 80100 Joensuu 04.07.2011 JOENSUUN JUVA OY Penttilänkatu 1 F 80220 Joensuu Puh. 013 137980 Fax.
LisätiedotLadottavien muottiharkkojen suunnitteluohjeet
Ladottavien muottiharkkojen suunnitteluohjeet 2 1 YLEISTÄ... 3 2 MUOTTIHARKKOJEN OMINAISUUDET... 3 3 MITTAJÄRJESTELMÄ... 3 4 LASKENTAOTAKSUMAT... 4 5 KUORMAT... 5 6 MATERIAALIT JA LASKENTALUJUUDET... 5
Lisätiedot3 Seinärakenteiden liitokset
3 Seinärakenteiden liitokset 3.1 Seinäelementit yleistä XDE031: Kattoikkuna, liitos kevytsoraeristettyyn yläpohjaan, puurakenteinen kehys XDE033: Kattoikkuna, liitos kevytsoraeristettyyn yläpohjaan, betonirakenteinen
LisätiedotLumieste tulee sijoittaa mahdollisimman lähelle räystästä siten, että lumikuormat siirtyvät kantaviin rakenteisiin.
PISKO LUMIESTEET Lumiesteillä estetään vaaratilanteet, joita lumen ja jään katolta putoaminen saattaa aiheuttaa. Lisäksi lumiesteillä voidaan suojata katolla sijaitsevia rakenteita. Lumiesteitä tulee käyttää
LisätiedotOntelolaatastojen suunnittelukurssi 21.11.2012 Juha Rämö. 12.10.2012 Juha Rämö 1
Ontelolaatastojen suunnittelukurssi 21.11.2012 Juha Rämö 12.10.2012 Juha Rämö 1 Suunnittelu - Äänen eristys - Liitosten erityiskysymyksiä; mm. ulokeparvekkeet - Palonkesto tiistai, 20. marraskuuta 2012
LisätiedotKR5 KR5. Rakennustoimenpide UUDISRAKENNUS Rakennuskohteen nimi ja osoite. Suunnitelmat: Jani Rantanen RI Taloon.com
KUORMAT: LUMIKUORMA MAASSA 2,75 kn/m2 TUULIKUORMA 0,6 kn/m2 KATTORAKENTEET 0,6 kn/m2 ULKOSEINIEN RUNKO 42x98 k950 AUTOKATOKSEN JA VARASTON VÄLISEINÄN RUNKO 42x98 k600 YLÄJUOKSUT, ALAJUOKSUT JA RUNKOTOLPAT
LisätiedotBetonieurokoodit ja niiden kansalliset liitteet Betonivalmisosarakentamisen uudet suunnittelu- ja toteutusohjeet
Betonieurokoodit ja niiden kansalliset liitteet Betonivalmisosarakentamisen uudet suunnittelu- ja toteutusohjeet /Rakennusteollisuus RT Betonieurokoodien tilanne Eurokoodien asema Uudessa B-sarjassa eurokoodeihin
LisätiedotKANSALLINEN LIITE STANDARDIIN
1 LIITE 2 KANSALLINEN LIITE STANDARDIIN SFS-EN 1991-1-1 EUROKOODI 1: RAKENTEIDEN KUORMAT Osa 1-1: Yleiset kuormat. Tilavuuspainot, oma paino ja rakennusten hyötykuormat Esipuhe Tätä kansallista liitettä
LisätiedotSEMTUN JVA+ TIILIMUURAUSKANNAKKEET
SEMTUN JVA+ TIILIMUURAUSKANNAKKEET KÄYTTÖ- JA SUUNNITTELUOHJE 10.11.2010 - 2-1 YLEISTÄ JVA+ tiilimuurauskannakkeet on tarkoitettu tiilimuurauksen kannatukseen kantavasta betoniseinästä. Kiinnitys betoniseinään
LisätiedotKatso lasiseinän rungon päämitat kuvista 01 ja Jäykistys ja staattinen tasapaino
YLEISTÄ itoitetaan oheisen toimistotalo A-kulman sisääntuloaulan alumiinirunkoisen lasiseinän kantavat rakenteet. Rakennus sijaitsee Tampereen keskustaalueella. KOKOAISUUS Rakennemalli Lasiseinän kantava
LisätiedotRakennustoimenpide UUDISRAKENNUS Rakennuskohteen nimi ja osoite KR5 KR5. Suunnitelmat: Jani Rantanen RI Taloon.com P
KUORMAT: LUMIKUORMA MAASSA 2,75 kn/m2 TUULIKUORMA 0,6 kn/m2 KATTORAKENTEET 0,6 kn/m2 ULKOSEINIEN RUNKO 42x98 k950 AUTOKATOKSEN JA VARASTON VÄLISEINÄN RUNKO 42x98 k600 YLÄJUOKSUT, ALAJUOKSUT JA RUNKOTOLPAT
LisätiedotLAAKERIEN VALINTAOHJE
LAAKERIEN VALINTAOHJE 1. Yleistä Laakerien valintaan vaikuttavat tekijät ovat yleensä - kuorma - liikevarat - kiertymä - kitkakerroin - palonkesto - käyttölämpötila - käyttöikä - mitat - tuotehyväksyntä
LisätiedotESIMERKKI 7: Hallin 2 NR-ristikkoyläpohjan jäykistys
ESIMERKKI 7: Hallin 2 NR-ristikkoyläpohjan jäykistys Perustietoja - Yläpaarteen taso jäykistetään yläpaarteiden väliin asennettavilla vaakasuuntaisilla NRjäykisteristikoilla. - Vesikatteen ruoteet siirtävät
LisätiedotKANSALLINEN LIITE STANDARDIIN SFS-EN 1990 EUROKOODI. RAKENTEIDEN SUUNNITTELUPERUSTEET
1 LIITE 1 KANSALLINEN LIITE STANDARDIIN SFS-EN 1990 EUROKOODI. RAKENTEIDEN SUUNNITTELUPERUSTEET Esipuhe Tätä kansallista liitettä käytetään yhdessä standardin SFS-EN 1990:2002 kanssa. Tässä kansallisessa
LisätiedotASENNUSOHJE MINSTER JA TURMALIN
Turmalin-savikattotiili Minster-betonikattotiili ASENNUSOHJE Päivitetty 14.12.2012 Tämä korvaa aiemmat asennusohjeet Puh. +358 9 2533 7200 ~ Faksi +358 9 2533 7311 ~ www.monier.fi Sivu 1 / 9 Alkulause
Lisätiedot