4 Lentokoneiden suoritusarvot

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "4 Lentokoneiden suoritusarvot"

Transkriptio

1 sivu 165 LENTÄJÄN KÄSIKIRJA 4 Lentokoneiden suoritusarvot 4.A Suoritusarvot Edellisissä opetusjaksoissa on puhuttu lentokorkeudesta, ääritteleättä tarkasti itä sillä tarkoitetaan. Ohjaajan kannalta lentokorkeus on tietysti korkeusittarin näyttää, joka on ohjaaossa ainoa välitön korkeuden ilaisin. Sen avulla kone pidetään vaakalennossa ja suoritetaan nousut ja liu'ut ääräkorkeuksiin. Tavallisesti ohjaaja ei näkölennossa tään utkikkaapaa tulkintaa lentokorkeudesta tarvitsekaan. Kun lennetään korkealla, ittarilentosääntöjen ukaan tai koneen suoritusarvojen ylärajoja hyväksi käyttäen tarvitaan täsällisepää tietoutta korkeusittarien oinaisuuksista. Erityisen tärkeätä on tietää niiden toiintaperiaatteista johtuvat virheet. 4.A.1 LENTOKONEEN SUORI- TUSARVOT Lentokoneen suorituskykyä kuvaavat sen suoritusarvot. Yksinkertaisipia suoritusarvoja ovat esierkiksi suurin vaakalentonopeus, lakikorkeus ( = suurin lentokorkeus) ja pisin toiintaatka. Nää ovat yksinkertaisia suorituskyvyn ääriarvoja, jotka voidaan iloittaa yksinkertaisina lukuina koneen lentokäsi-kirjassa. Käytännön lentotoiinnassa tarvitaan useiiten kuitenkin oniutkaisia, toisistaan riippuvia suoritusarvotietoja, joiden yös pitää olla ohjaajan saatavilla lentokäsikirjassa. Suoritusarvotaulu-koista ja -käyristä kevytkoneen ohjaaja saa vastaukset tavallisipiin kysyyksiinsä: kuinka pitkän kiitotien kone tarvitsee lentoonlähtöön, ikä on taloudellinen atkanopeus ja -korkeus, ikä on polttonesteen kulutus atkalennolla jne. Saankaltaisiin kysyyksiin etsivät vastausta lentokäsikirjoistaan yhtälailla liike-, liikenne ja sotilaslentäjä. Heidän ongelansa ovat tosin hyvinkin utkallisia, sillä koneiden tullessa onipuolisiksi ja tehokkaiksi suoritusarvot riippuvat yhä eneän toisistaan. Käytännössä tää erkitsee sitä, että parhaian ratkaisun löytäinen kullekin lennolle vaatii varsin hyvää käsikirjan ja suoritusarvojen teorian tunteusta. 4.A.2 ILMAN TIHEYDEN VAIKU- TUS SUORITUSARVOIHIN ICAO:n standardi-ilakehässä ilan tiheys eren pinnan tasalla on 1,225 kg/³, toisin sanoen yksi kuutioetri ilaa painaa 1225 graaa. Oikeastaan pitäisi sanoa, että sen assa on 1225 graaa. Tiheys kuvaa siis sitä kuinka paljon "ainetta" yksi tilavuusyksikkö (tässä kuutioetri) sisältää. "Aine" taas itse asiassa on kokoela kaasuolekyylejä, kun puhutaan ilasta, joten tiheys kuvaa yös tavallaan sitä, kuinka paljon "ilaolekyylejä" tilavuus-yksikkö sisältää. Tiheys on suuri silloin kun tilavuusyksikössä on paljon olekyylejä (tai "ainetta") ja pieni kun tilavuusyksikössä on vähän olekyylejä. Lentokoneen ilassa pitävä nostovoia syntyy siiven ohi virtaavan ilan vaikutuksesta. Mitä väheän ilaolekyylejä siiven ohi aikayksikössä virtaa sitä pienepi nostovoia syntyy. Tästä voidaan päätellä, että nostovoia kasvaa, kun virtausnopeus eli lentonopeus kasvaa ja kun ilan tiheys kasvaa. Saoin voidaan päätellä, että jos tilanne uutoin on saa, utta ilan tiheys pienenee niin nostovoia pienenee. Tulokseksi saae, että pieni ilan tiheys heikentää siiven suorituskykyä. Täsälleen saalla päättelyllä voidaan todeta, että pieni ilan tiheys heikentää potkurin suorituskykyä. Tää perustuu siihen, että potkurin lapa on kuin pieni siipi, jonka nostovoia on suunnattu eteenpäin vieväksi voiaksi. Pieni ilan tiheys pienentää yös oottorista saatavaa tehoa. Kun ila on harvaa, happiolekyylejäkin on harvassa, eikä niitä riitä polttaaan yhtä paljon polttonestettä kuin tiheässä ilassa. Voialaitteesta saatavan suurian tehon pieneneinen ilan harvetessa on itse asiassa ratkaiseva seikka tarkasteltaessa ilan tiheyden ja kevytkoneen suoritusarvojen välistä yhteyttä. Kevytkoneella saavutetaan parhaat suoritusarvot lähes poikkeuksetta tiheässä ilassa. Toisentyyppisellä voialaitteella, esierkiksi ahdetulla äntäoottorilla tai suihkuoottorilla, varustetun lentokoneen suoritusarvot eivät riipu yhtä suoraviivaisesti ilan tiheydestä, koska oottorista saatava teho ei pienene ilan tiheyden ukana saoin kuin tavallisen äntäoottorin teho. Tällöin voidaan käyttää hyväksi. sitä, että pienentynyt tiheys erkitsee paitsi pienentynyttä nostovoiaa yös pienepää vastusta. Puuttuatta asiaan tarkein voidaan todeta, että lentokoneeseen valittu voialaitetyyppi äärää suoritusarvojen yleisen luonteen. Lentokoneen aerodynaaiset

2 LENTÄJÄN KÄSIKIRJA sivu 166 oinaisuudet ja oottorin erityisoinaisuudet ääräävät taas suoritusarvojen yksityiskohdat. 4.A.3 TIHEYSKORKEUS Ilan tiheyteen vaikuttaa kole tekijää: ilan paine, läpötila ja kosteus. Kosteuden vaikutus on eidän kannaltae katsoen niin pieni, että voie sivuuttaa sen aininnalla. Paineen ja läpötilan vaihtelut sen sijaan uuttavat, yhdessä tai erikseen, ilan tiheyttä ratkaisevasti suoritusarvoihin vaikuttavalla tavalla. Muutoksen suunta on lyhyesti seuraava: Jos ilan paine pysyy saana ja läpötila nousee, ila harvenee eli sen tiheys pienenee. Jos ilan läpötila pysyy saana ja paine pienenee, ila harvenee eli sen tiheys pienenee. Vastaavasti tiheys kasvaa, jos läpötila laskee tai jos paine kasvaa. Aiein ääriteltiin painekorkeus ICAO:n standardi-ilakehän avulla jotta voitaisiin puhua havainnollisesti korkeudesta vaikka itse asiassa kysyys on ilan paineesta. Esierkiksi näin: Lentokone lentää vaakalentoa lentopinnalla 50 (= FL50). Tällöin koneen korkeusittariin on asetettu vertailupaineeksi 1013 hpa eli standardi-ilakehän erenpintapaine, johon korkeusittari vertaa vallitsevaa ulkoista painetta. Vertailu tehdään aneroidilla ja tulos iloitetaan standardi-ilakehän ukaan kalibroituna korkeutena. Kun ittari nyt näyttää ft, se erkitsee tosiasiassa vain sitä, että ilanpaine ulkona on sovittu standardi-ilakehän paineeksi 5000 ft:n korkeudessa eli 843 hpa (katso kuvaa 4-4 ja kohtaa painekorkeus). Saalla tavalla päästään eroon epähavainnollisesta tiheyden käsitteestä, kun siirrytään puhuaan tiheyskorkeudesta. Tää on ahdollista standardi-ilakehän avulla, sillä siinä on jokaiselle korkeudelle sovittu tietty läpötila ja paine, ja siten saalla yös tiheys (kuva 4-4). Näin voidaan tiheyden aseesta puhua siitä korkeudesta, jossa saa tiheys standardi-ilakehässä sijaitsee eli tiheyskorkeudesta. Jos lentokone lentää ilassa, jonka tiheys on 1,056 kg/³, se lentää tiheyskorkeudella ft (kuva 4-4). Painekorkeudesta tää ei vielä sano itään, sillä paineen lisäksi tiheyteen vaikuttaa läpötila. Kuva 4-17 havainnollistaa painekorkeuden ja tiheyskorkeuden eron. Koneet A ja B lentävät saalla painekorkeudella ja koneet A ja saalla tiheyskorkeudella. Kuva 4-18 havainnollistaa käsitteitä suuri tiheyskorkeus ja pieni tiheyskorkeus. Suuri tiheyskorkeus tarkoittaa harvaa ilaa ja huonoja suoritusarvoja ja pieni tiheyskorkeus, päinvastoin, tiheää ilaa ja hyviä suoritusarvoja. Kuva 4-17

3 sivu 167 LENTÄJÄN KÄSIKIRJA Kuva A.4 TIHEYSKORKEUDEN MÄÄRITTÄMINEN Tiheyskorkeus ei ole ohjaajan saatavilla yhtä suoraviivaisesti kuin painekorkeus. Avuksi tarvitaan käyrästöjä, laskin tai jokin niin sanottu prosenttikorjaus. Käytännön suoritukseen palaae tuonnepana, tässä tutkie asian periaatteellista puolta. Painekorkeus on erinoainen lähtökohta tiheyskorkeuden äärittäiseksi, sillä ensinnäkin se on valiiksi standardi-ilakehän korkeus ja toiseksi tiheys on riippuvainen paineesta. Tiheyteen vaikuttaa eidän tarkastelussae paineen lisäksi ainoastaan läpötila. Saadaksee painekorkeudesta tiheys-korkeuden eidän täytyy suorittaa painekorkeuteen siis ainoastaan läpötilasta johtuva korjaus. Jos painekorkeudella vallitsee vastaava standardiläpötila korjauskin on nolla ja tiheyskorkeus ja painekorkeus yhtä suuret. Jos läpö-tila on vastaavaa standardiläpötilaa suurepi ila on harvaa ja tiheyskorkeus on painekorkeutta suurepi. Jos läpötila on taas vastaavaa standardiläpötilaa pienepi ila on tiheätä ja tiheyskorkeus on painekorkeutta pienepi. Kuva 4-19 havainnollistaa yllä olevaa suoritusarvojen avulla. Ylärivien koneet nousevat saalla painekorkeudella, vasen kone läpiäässä ja oikea kone kyleässä ilassa. Oikeanpuoleisen koneen pystynopeus on suurepi, koska kylä ila erkitsee vaseanpuoleista pienepää tiheyskorkeutta ja vastaavasti parepaa nousukykyä. Alarivin koneet nousevat saalla tiheyskorkeudella yhtä hyvin. Vaseanpuoleisen koneen paine-korkeus on nyt oikeanpuoleista pienepi, vaikka tiheyskorkeudet ovat saat, koska ila on vasealla läpiäpää kuin oikealla. Kuva 4-19

4 LENTÄJÄN KÄSIKIRJA sivu 168 Kuva A.5 TIHEYSKORKEUDEN LAS- KEMINEN Tiheyskorkeuden laskeinen on käytännössä perin harvoin tarpeellista. Yleensä lentokäsikirjojen suoritusarvotaulukoihin kuuluu joko erillinen taulukko tai käyrästö tiheyskorkeuden äärittäiseksi tai jokin prosenttikorjauksen kaltainen korjaus suoraan suoritusarvoihin. Tiheyskorkeuden laskeinen ei kuitenkaan ole vaikeata Jeppesen suunta- ja atkalaskiella eli kakkaralla. Kakkaran käyttöön palataan uudelleen opetusjaksoissa 5 C ja 7 B, nyt perehdye vain tiheyskorkeuden laskeiseen kahden Jeppesensanan alapuolella olevan pienen asteikon avulla (kuva 4-20). Ensiäisenä esierkkinä olkoon kesäinen hellepäivä. Kentän painekorkeus on 1000 ft ja läpötila kentällä on 25 C Mikä on kentän tiheyskorkeus? Aseta kuvan 4-21 ukaisesti vastakkain läpötila-asteikon +25 C (alepi asteikko jonka oikealla puolella lukee TRUE AIR TEMP) ja valkoisen PRESS ALT-asteikon luku 1, joka vastaa 1000 jalkaa. Nyt voit lukea siseältä valkoiselta asteikolta, kohdasta DENSITY ALT, kentän tiheyskorkeuden, joka on noin ft. Kuva 4-21 Toinen esierkki olkoon atkalento: Lennät VFR-lentopinnalla 55, jossa ulkoilan läpöittari näyttää läpötilaa 20 C. Mikä on tiheyskorkeus? Lentopinta 55 on saa kuin painekorkeus ft. Aseta läpötila-asteikon 20 C ja PRESS ALT-asteikon kohta 5,5 vastakkain. Lue DENSITY ALT-asteikolta tiheyskorkeus. Se on tässä tapauksessa noin ft. Vaikka tiheyskorkeuden laskeinen ei juuri olekaan tarpeellista, se on erittäin opettavaista. Vertaapa saan kentän tiheyskorkeutta talvipakkasella ja kesähelteellä. Suorita saanlainen vertailu vaikkapa koneen todellisissa lentoonlähtöatkoissa kesällä ja talvella. Näin opit käytännöllisesti tunteaan tiheyskorkeuden vaikutuksen suoritusarvoihin. 4.A.6 LENTOKÄSIKIRJAN SUORITUSARVOTAULUKOT Lentokoneen turvallisen ja tehokkaan käytön perusta on koneen lentokäsikirja. Aivan erityisesti näitä tarpeita palvelee yleensä käsikirjan loppuun koottu suoritusarvo-osa. Sieltä selviää ihin kone pystyy ja sieltä ohjaaja saa tarvitseansa tiedot suunnitellessaan taloudellista atkalentoa. Suoritusarvot on useiiten esitetty taulukoiden ja käyrästöjen uodossa. Niiden sujuva käyttö vaatii ainakin aluksi huolellista tutkiista ja hiean harjoitusta. Tässä on yös hyvä huoata, että taulukoiden asu ja oleus vaihtelevat konetyypeittäin, joten uuteen lentokäsikirjaan perehtyinen erkitsee usein saalla uuden taulukkoesityksen opettelua. Yhteistä kaikille taulukko- ja käyräesityksille, kuten uillekin "kootuille" esitysuodoille, on tiivis kokonaisuus. Niissä asia on pähkinänkuoressa, vailla turhia huoautuksia. Pyrkiyksenä on esitys, jossa ukana ovat vain kaikki olennaiset asiat. Taulukoiden tekijöille asetetaan siis ahtaat kehykset ja kovat vaatiukset. Taulukon käyttäjältäkin vaaditaan paljon. Hänen pitäisi pystyä lukeaan ainakin seu-

5 sivu 169 LENTÄJÄN KÄSIKIRJA raavat asiat: edellytykset, joilla taulukko pätee kaikki taulukoituun asiaan vaikuttavat tekijät vastaukset käytännössä esiin tuleviin kysyyksiin. Lisäksi ohjaajan on suoritusarvotaulukoita käyttäessään otettava huoioon uutaia tärkeitä yleisiä seikkoja. Ensinnäkin, taulukosta saatava tulos on aina suoritusarvon yläraja, ei siis tavallisen lentäjän tavallinen tulos. Toiseksi, taulukko perustuu kokeneen koelentäjän uudella koneella suorittaiin ittauksiin; ja kolanneksi, näyttävipään tulokseen päästään vain koneen sääliättöällä käytöllä. Tätä ei kokonaisuuden kannalta voida enää pitää koneen tehokkaana käyttönä, sillä kova käyttö erkitsee väistäättä kovaa kuluista ja arvaaatonta kustannuslisää, joka loppujen lopuksi aina otetaan käyttäjän kukkarosta. Kaiken kaikkiaan taulukkoarvoon kannattaa soveltaa vielä ohjaajasta ja koneesta riippuvaa "harkintalisää" tarpeen ukaan. Joka tapauksessa vähintäänkin pyöristykset täytyy tehdä huonoon suuntaan. jälkeen voidaan ottaa laipat sisään. Taulukosta nähdään lentoonlähtöatkan riippuvuus uista tekijöistä: standardi-ilakehässä lähtöatka pitenee korkeuden kasvaessa (korkeussarakkeet) lähtöatka pitenee, kun läpötila kasvaa lähtöatka pitenee, jos lähtö tapahtuu kovapintaisen kiitotien aseasta ruohikkoradalta (+ 15% ) lähtöatka lyhenee vastatuulessa yli 3000 ft:n korkeudella olevalta kentältä lähdettäessä on seosta laihennettava niin että oottori antaa täyden tehon. 4.A.7 LENTOONLÄHTÖMATKAT (C-152) Kuva 4-22 on C-152:n lentokäsikirjan lentoonlähtöatkataulukko. Siihen on taulukoitu sekä lähtökiidon (aakiidon) pituus että lähtöatka 15 etrin esteen yli. Yleiset edellytykset taulukon voiassaololle ovat: lentokone on kuorattu suuripaan sallittuun painoonsa eli lentoassa on 757 kg, lentoonlähtö suoritetaan 10 :n laskusiivekkeillä täysi teho ennen jarrujen vapauttaista päällystetty, tasainen, kuiva kiitorata tyyntä ilanopeus kiihtyy irtoaisen jälkeen nopeuteen 54 kts, jolla alkunousu 15 korkeuteen suoritetaan. Jos kone on kevyepi kuin 757 kg, lentoonlähtöatka on luonnollisesti taulukon arvoa lyhyepi. Käsikirjassa osassa IV kerrotaan edellytykset lyhiälle lentoonlähtöatkalle, jotka ovat uuten saat kuin taulukon edellyttäät, 10 :n laipat ja alkunousu nopeudella 54 kts, kunnes esteet on ylitetty kiihdytetään nopeus 60 KIAS jonka

6 LENTÄJÄN KÄSIKIRJA sivu 170 CESSNA 152OSA V SUORITUSAR- VOT LENTOONLÄHTÖMATKA LYHYT KENTTÄ OLOSUHTEET: Laskusiivekkeet 10 Täysi teho ennen jarrujen vapauttaista Päällystetty, tasainen, kuiva kiitorata Tyyntä HUOMAUTUKSET: Nousu lyhyen kentän tekniikalla, kuten osassa IV on esitetty. Ennen lentoonlähtöä yli 3000 ft:n korkeudella olevalta lentokentältä on seosta laihennettava tarpeen ukaan siten, että paikaltaan käytettäessä oottori antaa täyden tehon tehovipu edessä. Vähennä atkoista 10% jokaista vastatuulen 9 kts kohti. Lähdettäessä yötätuuleen 10 kts asti, on atkoihin lisättävä 10% jokaista yötätuulen 2 kts kohti. Toiittaessa kuivalta ruohikkoradalta, lisää atkoihin 15% lähtökiidon arvoista. LE NT OM ASS A NOPEUS / KIAS PAINE- KOR- KEUS 0 C 10 C 20 C 30 C 40 C kg IR TI 15 ft aakiito 15 kork. aakiito 15 kork. aakiito 15 kork. aakiito 15 kork. aakiito 15 kork Kuva 4-22 Kysyys 1. Mikä on lentoonlähtöatka 15 esteen yli täyteen kuoratulla koneella asfalttikiitotieltä, kun vastatuuli on 10 kts, kentän painekorkeus on 0 ft ja läpötila 20 C? Koska kentän painekorkeus on 0 ft, niin saae vastauksen yliältä riviltä, 20 C läpötilan kohdalta: 424. Tästä arvosta vähennäe 10 kts vastatuulen johdosta 10 %, = 382, joka on nousuatka 15 esteen yli. Kysyys 2. Mikä on täyteen kuoratun koneen lentoonlähtöatka 15 esteen yli kuivalta ruohikkoradalta, kun kentän painekorkeus on 0 ft ja läpötila on 30 C ja ila on tyyni? Nyt saae vastauksen yliän rivin 30 C kohdalta. Koska nyt on kyseessä ruohikkorata, niin joudue lisääään lähtökiidon arvoon 15 %. 247 atkasta 15 % on 37, joka lisätään kokonaisatkaan = 493 on nousuatka 15 esteen yli näissä olosuhteissa. Kysyys 3. Kone on täyteen kuorattu, lentoonlähtö tehdään ruohikkokentältä, jonka painekorkeus on 1500 ft ja läpötila 25 C, tuuli on tyyni. Mikä on lentoonlähtöatka 15 esteen yli?

7 sivu 171 LENTÄJÄN KÄSIKIRJA Painekorkeudelle ft ei ole taulukoitu riviä, joten joudue laskeaan keskiarvon ft:n ja ft:n arvojen avulla eli 20 C läpötilan sarakkeesta = 490. Läpötilakorjaukseen, johon ei yöskään löydy väliarvoja, joudue lisääään atkaan 4 %, josta seuraa 490+ l9=509. Tähän arvoon joudue lisääään ruohikkokentän vaikutuksen aakiitoon = = 548 on nousuatka e. olosuhteissa 15 esteen yli.

8 LENTÄJÄN KÄSIKIRJA sivu 172 CESSNA 152OSA V SUORITUSAR- VOT PARHAAT KOHOAMISNOPEUDET OLOSUHTEET: Laskusiivekkeet ylhäällä LENTO- MASSA PAINE- KORKEUS NOPEU S Täysi oottoriteho HUOMAUTUKSET: Seos laihennettu yli 3000 ft:n korkeudella ax. RPM. NOUSUNOPEUS - f/in Kg (lbs) ft KIAS -20 C 0 C 20 C 40 C 757 Merenp (1670) Kuva A.8 PARHAAT KOHOAMIS- NOPEUDET (C-152) Kuva 4-23 on lentokäsikirjan parhaiden kohoaisnopeuksien taulukko. Yleiset edellytykset parhaan nousun saavuttaiseksi ovat huoautuksessa 1. Taulukko on jälleen suurialle lentoassalle, joten pieneällä kuoralla koneen pitäisi nousta hiean taulukon antaaa arvoa parein. Paras pystynopeus saavutetaan erenpinnan korkeudella ilanopeudella 67 kts. Painekorkeuden kasvaessa parhaan pystynopeuden antava ilanopeus pienenee hiean. Mikä tahansa uu ilanopeus antaa aina pieneän pystynopeuden. Läpötilan nousu suurentaa tiheyskorkeutta ja siten pienentää pystynopeutta. Tää otetaan huoioon läpötilakorjauksena huoautuksen 3 ukaisesti. Esierkki Mikä on paras pystynopeus painekorkeudella ft ja illä ittarinopeudella se saavutetaan, jos läpötila ft:n korkeudella on 20 C? Standardiläpötila 2500 ft korkeudessa olisi 10 C. Koska läpötila on tätä suurepi, tiheyskorkeus on suurepi kuin 2500 ft. Tiheyskorkeudella 2500 ft parhaan pystynopeuden ilanopeus on keskiarvo nopeuksista 76 ph ja 73 ph eli 74,5 ph. Koska tiheyskorkeus on suurepi kuin 2500 ft pyöristäe sen ukaan ilanopeuden arvoon 74 ph. Pystynopeus tiheyskorkeudella 2500 ft olisi keskiarvo luvuista 670 ft/in ja 440 ft/in eli 555 ft/in. Huoautuksen 3 ukainen läpötilakorjaus vähentää esierkkitapauksessa tästä 15 ft/in, joten lopullinen pystynopeuden arvo on 540 ft/in.

9 sivu 173 LENTÄJÄN KÄSIKIRJA * NOPEUS 60 KIAS * POTKURI TUULIMYLLYNÄ * LASKUSIIVEKKEET YLHÄÄLLÄ * TYYNTÄ L/D 1:9 = 1 k korkeudesta liitää 9 k. Kuva 4-24 MATKA MAASSA - MERIMAILIA nopeus aastollisesti parhaan liidon saavuttaiseksi. Vertauksena voisi sanoa vaikkapa, että kone "puskee" läpi tuulen. 4.A.9 PARAS LIITOMATKA (C - 152) Paras liitoatka on C-152:n lentokäsikirjan ainoa käyrän uodossa esitetty suoritusarvo (kuva 4-24). Yleiset parhaan liidon edellytykset lienevät tään käyrän erkityksellisin anti. Pakkotilanteen varalta on hyvä tietää, että kone liitää tyynessä säässä pisiälle ilanopeudella 60 KIAS potkuri vapaasti pyörien ja laskusiivekkeet ylhäällä eli sileänä. Tällöin kone pääsee 4000 jalan korkeudesta noin 6 n päähän. Käytännössä tuulella on erittäin suuri erkitys liitokykyyn aahan nähden. Käsikirjan antaat arvot pätevät tyynellä tai toisaalta ilaan nähden. Jos ila liikkuu eli tuulee, aastollinen liito uuttuu. Myötätuulessa päästään tietysti piteälle kuin tyynessä tai vastatuulessa. Käytännön aalinlasku- ja pakkolaskuharjoitukset opettavat parhaiten liitosuhteen arvioinnin. Tuuli vaikuttaa yös parhaan liitosuhteen ilanopeuteen, vaikkakin yleensä vain vähän. Myötätuulessa aastollisesti paras liito saavutetaan hiean tyynen sään ilanopeutta pieneällä nopeudella. Kone tavallaan "ratsastaa" yötätuulessa. Vastatuulessa tarvitaan hiean tyynen sään parhaan liidon ilanopeutta suurepi 4.A.10 LASKUMATKAT (C-152) Laskuatkataulukko, kuva 4-25, on tyypillinen suoritusarvojen äärirajoja kuvaava esitys ja siten käytännön kanssa ristiriitainen. Laskuatkat vaikuttavat käytännön kokeukseen verrattuna uskoattoan lyhyiltä. Ristiriidan syy ilenee kuitenkin nopeasti verrattaessa lentoonlähtö- ja laskuatkoja keskenään. Saoissa olosuhteissa nykyaikainen kevytkone tarvitsee aina piteän kiitotien lentoonlähtöön kuin laskuun. Näin ollen käytännön lähestyis- ja laskuenetelät ovat useiiten uodostuneet sellaisiksi, että ne eivät pyrikään lyhipään laskuatkaan vaan käytännölliseen, säästäväiseen ja helppoon lähestyiseen ja laskuun. Konehan on kuitenkin saatava laskupaikalta takaisin ilaan, jollei pääääränä ole ilailuuseo tai routtao. Kiitotievaatiuksen äärää siis useiiten lentoonlähtöatka. CESSNA 152 OSA V SUORITUSAR- VOT LASKUMATKA LYHYT KENTTÄ

10 LENTÄJÄN KÄSIKIRJA sivu 174 OLOSUHTEET: Laskusiivekkeet 30 astetta Ilan oottoritehoa Maksii jarrutus Päällystetty, tasainen, kuiva kiitorata Tyyntä HUOMAUTUKSET: 1. Lasku lyhyen kentän tekniikalla, kuten osassa IV on esitetty. 2. Vähennä atkoista 10% jokaista vastatuulen 9 kts kohti. Laskeuduttaessa yötätuuleen 10 kts asti, on atkoihin lisättävä 10% jokaista yötätuulen 2 kts kohti. 3. Toiittaessa kuivalta ruohikkoradalta, lisää 45% aakiidon arvoon. 4. Jos lasku ilan laskusiivekkeitä on välttäätön, lisää lähestyisnopeuteen 7 KIAS ja laskuatkaan 35%. LEN- TOM ASSA NOPE US 50 ft KOR K. PAINE- KOR- KEUS 0 C 10 C 20 C 30 C 40 C aakiito laskuatka 15 esteen yli aakiito laskuatka 15 esteen yli aakiito laskuatka 15 esteen yli aakiito laskuatka1 5 esteen yli aakiito laskuatka 15 esteen yli kg KIA S ft Kuva 4-25 Laskuatkataulukon ukaista enettelyä lyhyen laskun suorittaiseksi on hyvä harjoitella joskus pakkotilanteen varalta. Yleiset edellytykset ovat: laskusiivekkeet täysin alhaalla, oottori tyhjäkäynnillä ja kynnyksellä ilanopeus 54 kts. Taulukkoarvot edellyttävät lisäksi kovapintaista kiitotietä ja täyteen kuorattua konetta. Esierkki: Mikä on C-152:n lyhin laskuatka 15 etrin esteen yli 0 ft:n painekorkeudella 10 kts:n vastatuulessa, läpötila 10 C? Taulukon ukaan laskuatka 15 etrin esteen yli tyynellä on 362. Tästä vähennetään jokaista vastatuulen 9 solua kohti 10 %. Lopputulos = 326 on jälleen tehty suurialle lentoassalle, joten pie neällä kuoralla koneen pitäisi laskeutua hiean taulukon antaaa arvoa parein. Esierkki: Mikä on paras pystynopeus painekorkeudella 2000 ft ja illä ittarinopeudella se saavutetaan, jos läpötila 2000 ft:n korkeudella on + 20 C? Paras kohoaisnopeus 600 ft/in ittarinopeudella on 66 kts. CESSNA 152OSA V SUORITUSAR- VOT MATKALENTOSUORITUSAR- VOT OLOSUHTEET: HUOMAUTUS: 757 kg (1670 lbs) Taulukossa iloitetut nopeudet on koneelle, Suositeltu laiha seos joka on varustettu uotosuojilla Nää lisäävät nopeutta noin 2 kts.

11 sivu 175 LENTÄJÄN KÄSIKIRJA PAINE- KOR- KEUS 20 C alle standardiläpötilan Standardiläpötila 20 C yli standardiläpötilan Teho KTAS L/h Teho KTAS L/h Teho KTAS L/h ft RPM % % % Kuva A.11 MATKALENTOSUORI- TUSARVOT (C-152) Matkalentosuoritusarvot on koottu käsikirjaan elko ittavaan taulukkoon (kuva 4-26). Sen tutkiisen aloitae pystyriveittäin vasealta, rivi kerrallaan. Vasean laidan korkeussarake tuntuu ehkä itsestään selvältä. Näin ei asia ikävä kyllä kuitenkaan ole. Muistathan, että painekorkeus on se korkeus, jota korkeusittari näyttää, kun siinä on asetuksena 1013 hpa. Läpötilalla korjattu painekorkeus on

12 LENTÄJÄN KÄSIKIRJA sivu 176 tiheyskorkeus, joka on "naaioitu" sarakkeeseen standardi-läpötila. Kaksi seuraavaa saraketta, pyöriisnopeus ja teho % on käsiteltävä yhdessä, sillä oleat liittyvät oottorin käyttöön. Vaseanpuoleiseen on taulukoitu oottorin pyöriisnopeuksia ja oikeanpuoleiseen kutakin pyöriisnopeutta vastaava oottoriteho prosentteina oottorin antaasta suuriasta tehosta eli niellistehosta. Näihin liittyy huoautus, jossa todetaan, että suurin suositeltu atkalentoteho vastaa korkeintaan 75 % suuriasta tehosta. Tavallisesti taloudellinen atkateho valitaan 55 % - 65 % väliltä niin, että se on helposti asetettavissa oottorinvalvonta-ittareiden avulla. Valinta johtaa siten yleensä pyöriisnopeuden täyteen satalukuun. Tehosarakkeesta nähdään selvästi yös läpötilan vaikutus oottorin suorituskykyyn. Ensiäinen esierkki olkoon oottorin pyöriinen suurialla sallitulla nopeudellaan rp. Merenpinnan tiheyskorkeudella suurin pyöriisnopeus antaa oottorista suurian tehon eli 100 %. Korkeudella ft saalla pyöriisnopeudella saadaan oottorin suuriasta tehosta 77 % ja korkeudella ft enää 70 %. Toinen olkoon atkalentoarvo eli pyöriisnopeus rp. Tällä saadaan 2000 ft:n tiheyskorkeudessa 69 % ja ft:n korkeudessa vain 63 % oottorin niellistehosta. Muistathan, että oottorista saatavan suurian tehon riippuvuus tiheyskorkeudesta selittää suurelta osalta uidenkin suoritusarvojen riippuvuuden tiheyskorkeudesta. Seuraavaan sarakkeeseen on koottu koneen todelliset ilanopeudet KTAS, eli tosi-ilanopeudet (= true airspeed = TAS) soluina ilaistuina. Tosi-ilanopeuteen palataan tarkein opetusjakson 5 osassa C ja opetusjakson 7 osassa B. Tässä on hyvä huoata, että saalla oottorin teholla saadaan ylepänä aina suurepi tosi-ilanopeus. Esierkiksi 78 %:n teho ft:n tiheyskorkeudessa antaa tosi-ilanopeudeksi 104 solua, kun taas saa teho ft:n korkeudessa antaa tosi-ilanopeudeksi 108 solua. Ero ei ole suuri, utta periaate on hyvä uistaa, sillä suhteellinen ero on elko huoattava. Seuraava sarake kuvaa polttonesteen kulutusta litroina tunnissa. Vertaaalla prosentuaalista tehoa polttonesteen kulutukseen huoataan, että oottori tarvitsee tietyn tehon antaakseen likipitäen saan polttonesteen kulutuksen korkeudesta riippuatta. Esierkkinä olkoon 55 %:n teho tiheyskorkeudella ft tai ft. Kuassakin tapauksessa polttonesteen kulutus on 18 litraa tunnissa. Edellä olevista huoioista voidaan yhteenvetona todeta, että C-152:lla päästään teoreettisesti pisiälle lennettäessä korkealla. Käytännössä täytyy edellisten lisäksi huoioida nouseiseen kuluva aika atkalentonopeutta pieneällä nopeudella ja nousuun tarvittavan suuren tehon vaatia suuri polttonesteen kulutus. Todellinen tulos on, että suurin toiintaatka on lähes riippuaton lentokorkeudesta. Erot ovat joka tapauksessa niin pienet, että ratkaisevaksi seikaksi atkalentokorkeutta valittaessa jäävät tuulet eri korkeuksilla. Taloudellinen atkalento saavutetaan sellaisella korkeudella, jossa vastatuuli on pienin tai yötätuuli suurin ja johon nouseiseen ei käytetä suhteettoan suurta osuutta koko lentoajasta. Taulukon käyttöön vaikuttavia tekijöitä ovat vielä huoautuksen aininnat lentoassasta ja laihasta seoksesta. Jos lentoassa on suurinta sallittua pienepi, tarvittavan nostovoian äärä pienenee. Tällöin pienenee yös vastus ja tarvittava tehokin ja atkalentosuoritusarvot paranevat. Laiha seos tarkoittaa sitä, että seossäätövivulla vähennetään polttonesteen virtausta oottoriin ilan ollessa harvaa suuressa korkeudessa. Näin voidaan polttoneste-ilaseoksen sekoitussuhde pitää edullisiillaan ja vähentää polttonesteen kulutusta. Käytännössä kaasutinoottoreita ei laihenneta alle ft:n korkeudessa, eikä laihennusta ylepänä voida suorittaa täsällisesti ilan pakokaasun läpöittaria. Tavalliset C-152:n atkalentokorkeudet jäävät alle ft:n, joten seosta ei yleensä laihenneta. Polttonesteen kulutusarvoihin tulee suhtautua varauksella ja atkalennolle on hyvä ottaa aina vähintään 10 %:n reservipolttoneste korvaaaan taulukon epätäsällisyyttä noraalikäytössä, jollei todellista polttonesteen kulutusta tiedetä varasti. Tavallisilla atkalentokorkeuksilla, ft ft, voidaan käyttää ft:n taulukkoarvoja. Tällöin pyöriisnopeus rp vastaa 77 %:n tehoa ja antaa todelliseksi ilanopeudeksi 102 solua ja kulutukseksi laihalla seoksella 24 litraa tunnissa.

Ultrakevyen lentokoneen OH-U312 koelento

Ultrakevyen lentokoneen OH-U312 koelento Ultrakevyen lentokoneen OH-U312 koelento ref aihe huom 1 trimmi edessä, nopeus Vs, hallintavoima 1.1 trimmi edessä, nopeus Vne, hallintavoima 1.2 trimmi takana, nopeus Vs, hallintavoima 1.3 trimmi takana,

Lisätiedot

Lämpöoppia. Haarto & Karhunen. www.turkuamk.fi

Lämpöoppia. Haarto & Karhunen. www.turkuamk.fi Läpöoppia Haarto & Karhunen Läpötila Läpötila suuren atoi- tai olekyylijoukon oinaisuus Liittyy kiinteillä aineilla aineen atoeiden läpöliikkeeseen (värähtelyyn) ja nesteillä ja kaasuilla liikkeisiin Atoien

Lisätiedot

LVM/LMA/jp 2013-03-27. Valtioneuvoston asetus. ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun asetuksen muuttamisesta. Annettu Helsingissä päivänä kuuta 20

LVM/LMA/jp 2013-03-27. Valtioneuvoston asetus. ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun asetuksen muuttamisesta. Annettu Helsingissä päivänä kuuta 20 LVM/LMA/jp 2013-03-27 Valioneuvoson aseus ajoneuvojen käyösä iellä anneun aseuksen uuaisesa Anneu Helsingissä päivänä kuua 20 Valioneuvoson pääöksen ukaisesi uueaan ajoneuvojen käyösä iellä anneun aseuksen

Lisätiedot

LAPL(A)/PPL(A) question bank FCL.215, FCL.120 Rev LENTOTOIMINTA 070

LAPL(A)/PPL(A) question bank FCL.215, FCL.120 Rev LENTOTOIMINTA 070 LENTOTOIMINTA 070 1 1 Mille instanssille/instansseille Suomessa tapahtunut lento-onnettomuus tulee viipymättä ilmoittaa? Lähimmälle lennonjohtoyksilölle. Onnettomuuskoneen vakituiselle kotikentälle. Lähimmälle

Lisätiedot

LAPL(A)/PPL(A) question bank FCL.215, FCL.120 Rev LENTOTOIMINTA 070

LAPL(A)/PPL(A) question bank FCL.215, FCL.120 Rev LENTOTOIMINTA 070 LENTOTOIMINTA 070 1 1 Mille instanssille/instansseille Suomessa tapahtunut lento-onnettomuus tulee viipymättä ilmoittaa? Onnettomuuskoneen vakituiselle kotikentälle. Onnettomuustutkintakeskukselle ja poliisille.

Lisätiedot

Kojemeteorologia. Sami Haapanala syksy Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto

Kojemeteorologia. Sami Haapanala syksy Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto Kojemeteorologia Sami Haapanala syksy 2013 Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto Yläilmakehän luotaukset Synoptiset säähavainnot antavat tietoa meteorologisista parametrestä vain maan pinnalla Ilmakehän

Lisätiedot

, 3.7, 3.9. S ysteemianalyysin. Laboratorio Aalto-yliopiston teknillinen korkeakoulu

, 3.7, 3.9. S ysteemianalyysin. Laboratorio Aalto-yliopiston teknillinen korkeakoulu Lineaarikobinaatioenetelät 3.5-3.7, 3.7, 3.9 Sisältö Pääkoponenttianalyysi (PCR) Osittaisneliösua (PLS) Useiden vasteiden tarkastelu Laskennallisia näkökulia Havaintouuttujien uunnokset Lähtökohtana useat

Lisätiedot

7.4 Sormenjälkitekniikka

7.4 Sormenjälkitekniikka 7.4 Sormenjälkitekniikka Tarkastellaan ensimmäisenä esimerkkinä pitkien merkkijonojen vertailua. Ongelma: Ajatellaan, että kaksi n-bittistä (n 1) tiedostoa x ja y sijaitsee eri tietokoneilla. Halutaan

Lisätiedot

Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun

Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 15.1.2010 Vuorokauden keskilämpötila Talvi 2007-2008

Lisätiedot

766323A Mekaniikka, osa 2, kl 2015 Harjoitus 4

766323A Mekaniikka, osa 2, kl 2015 Harjoitus 4 766323A Mekaniikka, osa 2, kl 2015 Harjoitus 4 0. MUISTA: Tenttitehtävä tulevassa päätekokeessa: Fysiikan säilymislait ja symmetria. (Tästä tehtävästä voi saada tentissä kolme ylimääräistä pistettä. Nämä

Lisätiedot

LIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA

LIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA 1 Mihin tarvitset virheen arviointia? Mittaustuloksiin sisältyy aina virhettä, vaikka mittauslaite olisi miten uudenaikainen tai kallis tahansa ja mittaaja olisi alansa huippututkija Tästä johtuen mittaustuloksista

Lisätiedot

FYSIIKKA. Mekaniikan perusteita pintakäsittelijöille. Copyright Isto Jokinen; Käyttöoikeus opetuksessa tekijän luvalla. - Laskutehtävien ratkaiseminen

FYSIIKKA. Mekaniikan perusteita pintakäsittelijöille. Copyright Isto Jokinen; Käyttöoikeus opetuksessa tekijän luvalla. - Laskutehtävien ratkaiseminen FYSIIKKA Mekaniikan perusteita pintakäsittelijöille - Laskutehtävien ratkaiseminen - Nopeus ja keskinopeus - Kiihtyvyys ja painovoimakiihtyvyys - Voima - Kitka ja kitkavoima - Työ - Teho - Paine LASKUTEHTÄVIEN

Lisätiedot

Harrasteilmailun ilma-alusten punnitus. 17.4.2013 Markku Hiedanpää

Harrasteilmailun ilma-alusten punnitus. 17.4.2013 Markku Hiedanpää Harrasteilmailun ilma-alusten punnitus 17.4.2013 Markku Hiedanpää Miksi ilma-aluksia punnitaan Jotta voidaan määritellä onko ilma-alus tyyppihyväksymistodistuksen (so. koelennoilla tositettujen), tyyppitodistuksen

Lisätiedot

MONISTE 2 Kirjoittanut Elina Katainen

MONISTE 2 Kirjoittanut Elina Katainen MONISTE 2 Kirjoittanut Elina Katainen TILASTOLLISTEN MUUTTUJIEN TYYPIT 1 Mitta-asteikot Tilastolliset muuttujat voidaan jakaa kahteen päätyyppiin: kategorisiin ja numeerisiin muuttujiin. Tämän lisäksi

Lisätiedot

on hidastuvaa. Hidastuvuus eli negatiivinen kiihtyvyys saadaan laskevan suoran kulmakertoimesta, joka on siis

on hidastuvaa. Hidastuvuus eli negatiivinen kiihtyvyys saadaan laskevan suoran kulmakertoimesta, joka on siis Fys1, moniste 2 Vastauksia Tehtävä 1 N ewtonin ensimmäisen lain mukaan pallo jatkaa suoraviivaista liikettä kun kourun siihen kohdistama tukivoima (tässä tapauksessa ympyräradalla pitävä voima) lakkaa

Lisätiedot

1 Määrittelyjä ja aputuloksia

1 Määrittelyjä ja aputuloksia 1 Määrittelyjä ja aputuloksia 1.1 Supremum ja infimum Aluksi kerrataan pienimmän ylärajan (supremum) ja suurimman alarajan (infimum) perusominaisuuksia ja esitetään muutamia myöhemmissä todistuksissa tarvittavia

Lisätiedot

Flamco www.flamcogroup.com

Flamco www.flamcogroup.com ENA 7-30 liite Asennus- ja käyttöohjeiden Flamco www.flamcogroup.com Sisältö Sivu 1 Ensikäyttö 3 1.1 ENA 7-30:n käyttöönotto 3 1.2 Käyttöönottoparametrit 3 2 Laite- ja parametrivalikossa olevat kohteet

Lisätiedot

Rakennusfysiikka 2007, Tampereen teknillinen yliopisto, RIL Seminaari Tampere-talossa 18 19.10.2007. Tiedämmekö, miten talot kuluttavat energiaa?

Rakennusfysiikka 2007, Tampereen teknillinen yliopisto, RIL Seminaari Tampere-talossa 18 19.10.2007. Tiedämmekö, miten talot kuluttavat energiaa? Rakennusfysiikka 2007, Tampereen teknillinen yliopisto, RIL Seminaari Tampere-talossa 18 19.10.2007 Tiedämmekö, miten talot kuluttavat energiaa? Professori Ralf Lindberg, Tampereen teknillinen yliopisto

Lisätiedot

VUOROVAIKUTUS JA VOIMA

VUOROVAIKUTUS JA VOIMA VUOROVAIKUTUS JA VOIMA Isaac Newton 1642-1727 Voiman tunnus: F Voiman yksikkö: 1 N (newton) = 1 kgm/s 2 Vuorovaikutus=> Voima Miten Maa ja Kuu vaikuttavat toisiinsa? Pesäpallon ja Maan välinen gravitaatiovuorovaikutus

Lisätiedot

Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen Kevät 2012

Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen Kevät 2012 Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen Kevät 2012 LIIKE Jos vahvempi kaveri törmää heikompaan kaveriin, vahvemmalla on enemmän voimaa. Pallon heittäjä antaa pallolle heittovoimaa, jonka

Lisätiedot

BMEP004 / Lapputyö 1. Nousukorkeuden määrittäminen eri hyppytekniikoille ja kahta eri menetelmää käyttäen

BMEP004 / Lapputyö 1. Nousukorkeuden määrittäminen eri hyppytekniikoille ja kahta eri menetelmää käyttäen BMEP004 / Lapputyö 1. Nousukorkeuden määrittäminen eri hyppytekniikoille ja kahta eri menetelmää käyttäen Biomekaniikan tutkimusmenetelmien perusteet Liikuntabiologian laitos Jyväskylän yliopisto 1 JOHDANTO

Lisätiedot

LAPL(A)/PPL(A) question bank FCL.215, FCL.120 Rev LENTOTOIMINTA 070

LAPL(A)/PPL(A) question bank FCL.215, FCL.120 Rev LENTOTOIMINTA 070 LENTOTOIMINTA 070 1 1 Mille instanssille/instansseille Suomessa tapahtunut lento-onnettomuus tulee viipymättä ilmoittaa? Onnettomuuskoneen vakituiselle kotikentälle. Onnettomuustutkintakeskukselle ja poliisille.

Lisätiedot

Maksimit ja minimit 1/5 Sisältö ESITIEDOT: reaalifunktiot, derivaatta

Maksimit ja minimit 1/5 Sisältö ESITIEDOT: reaalifunktiot, derivaatta Maksimit ja minimit 1/5 Sisältö Funktion kasvavuus ja vähenevyys; paikalliset ääriarvot Jos derivoituvan reaalifunktion f derivaatta tietyssä pisteessä on positiivinen, f (x 0 ) > 0, niin funktion tangentti

Lisätiedot

Tulostusmateriaaliopas

Tulostusmateriaaliopas Sivu /5 Tulostusmateriaaliopas Tulostin tukee seuraavia paperi- ja erikoistulostusmateriaalikokoja. Universal-asetuksessa voit valita mukautettuja paperikokoja enimmäiskokoon asti. Tuetut paperikoot, -lajit

Lisätiedot

Sisällys. 11. Javan toistorakenteet. Laskurimuuttujat. Yleistä

Sisällys. 11. Javan toistorakenteet. Laskurimuuttujat. Yleistä Sisällys 11. Javan toistorakenteet Laskuri- ja lippumuuttujat.. Tyypillisiä ohjelmointivirheitä: Silmukan rajat asetettu kierroksen verran väärin. Ikuinen silmukka. Silmukoinnin lopettaminen break-lauseella.

Lisätiedot

Puzzle-SM Karsintakierros. 11. huhtikuuta 7. toukokuuta

Puzzle-SM Karsintakierros. 11. huhtikuuta 7. toukokuuta Puzzle-SM Karsintakierros. huhtikuuta 7. toukokuuta Karsintatehtäviä on viisitoista, joista uutaassa on a- ja b-kohta. Nää puzzlet ovat työlääpiä kuin loppukilpailutehtävät, koska ratkonta-aikaa on oninkertaisesti.

Lisätiedot

η = = = 1, S , Fysiikka III (Sf) 2. välikoe

η = = = 1, S , Fysiikka III (Sf) 2. välikoe S-11445 Fysiikka III (Sf) välikoe 710003 1 Läpövoiakoneen kiertoprosessin vaiheet ovat: a) Isokorinen paineen kasvu arvosta p 1 arvoon p b) adiabaattinen laajeneinen jolloin paine laskee takaisin arvoon

Lisätiedot

Matematiikan tukikurssi

Matematiikan tukikurssi Matematiikan tukikurssi Kurssikerta 8 Väliarvolause Oletetaan, että funktio f on jatkuva jollain reaalilukuvälillä [a, b] ja derivoituva avoimella välillä (a, b). Funktion muutos tällä välillä on luonnollisesti

Lisätiedot

SMG-4500 Tuulivoima. Toisen luennon aihepiirit VOIMIEN YHTEISVAIKUTUKSISTA SYNTYVÄT TUULET

SMG-4500 Tuulivoima. Toisen luennon aihepiirit VOIMIEN YHTEISVAIKUTUKSISTA SYNTYVÄT TUULET SMG-4500 Tuulivoima Toisen luennon aihepiirit Tuuli luonnonilmiönä: Ilmavirtoihin vaikuttavien voimien yhteisvaikutuksista syntyvät tuulet Globaalit ilmavirtaukset 1 VOIMIEN YHTEISVAIKUTUKSISTA SYNTYVÄT

Lisätiedot

Sovelletun fysiikan pääsykoe

Sovelletun fysiikan pääsykoe Sovelletun fysiikan pääsykoe 7.6.016 Kokeessa on neljä (4) tehtävää. Vastaa kaikkiin tehtäviin. Muista kirjoittaa myös laskujesi välivaiheet näkyviin. Huom! Kirjoita tehtävien 1- vastaukset yhdelle konseptille

Lisätiedot

Sekalaiset tehtävät, 11. syyskuuta 2005, sivu 1 / 13. Tehtäviä

Sekalaiset tehtävät, 11. syyskuuta 2005, sivu 1 / 13. Tehtäviä Sekalaiset tehtävät, 11. syyskuuta 005, sivu 1 / 13 Tehtäviä Tehtävä 1. Johda toiseen asteen yhtälön ax + bx + c = 0, a 0 ratkaisukaava. Tehtävä. Määrittele joukon A R pienin yläraja sup A ja suurin alaraja

Lisätiedot

PRELIMINÄÄRIKOE. Lyhyt Matematiikka 3.2.2015

PRELIMINÄÄRIKOE. Lyhyt Matematiikka 3.2.2015 PRELIMINÄÄRIKOE Lyhyt Matematiikka..015 Vastaa enintään kymmeneen tehtävään. Kaikki tehtävät arvostellaan asteikolla 0-6 pistettä. 1. a) Sievennä x( x ) ( x x). b) Ratkaise yhtälö 5( x 4) 5 ( x 4). 1 c)

Lisätiedot

HAIHDUNTA. Haihdunnan määrällä on suuri merkitys biologisten prosessien lisäksi mm. vesistöjen kunnostustöissä sekä turvetuotannossa

HAIHDUNTA. Haihdunnan määrällä on suuri merkitys biologisten prosessien lisäksi mm. vesistöjen kunnostustöissä sekä turvetuotannossa HAIHDUNTA Haihtuminen on tapahtuma, missä nestemäinen tai kiinteä vesi muuttuu kaasumaiseen olotilaan vesihöyryksi. Haihtumisen määrä ilmaistaan suureen haihdunta (mm/aika) avulla Haihtumista voi luonnossa

Lisätiedot

ASTIANPESUKONE WD-6 Säätöohjeet

ASTIANPESUKONE WD-6 Säätöohjeet ASTIANPESUKONE WD-6 Säätöohjeet Käännös valmistajan alkuperäisestä ohjeesta Rev 4.2 (201505) 4246074, 4246075, 4246084, 4246152, 4246153, 4246154 Säätöohjeet METOS WD-6 6. Säätöohjeet Tämä kuvio laitteen

Lisätiedot

Ultrakevyen lentokoneen lento-onnettomuus Orivedellä 8.5.2013

Ultrakevyen lentokoneen lento-onnettomuus Orivedellä 8.5.2013 Raportti alustavasta tutkinnasta L2013-E1 Ultrakevyen lentokoneen lento-onnettomuus Orivedellä 8.5.2013 OH-U275 Rans Coyote II ES Kansainvälisen siviili-ilmailun yleissopimuksen liitteen 13 (ICAO:n Annex

Lisätiedot

SIILINJÄRVEN KUNTA PYÖREÄLAHDEN ASEMAKAAVA, MELUSELVITYS

SIILINJÄRVEN KUNTA PYÖREÄLAHDEN ASEMAKAAVA, MELUSELVITYS Vastaanottaja Siilinjärven kunta Asiakirjatyyppi Meluselvitys Päivääärä 13.10.2014 SIILINJÄRV KUNTA PYÖREÄLAHD ASEMAKAAVA, RISUHARJUN ASEMAKAAVA SIILINJÄRV KUNTA Päivääärä 13.10.2014 Laatija Jari Hosiokangas

Lisätiedot

Installation instructions, accessories. Lumiketju. Volvo Car Corporation Gothenburg, Sweden. Sivu 1 / 14 R7700468

Installation instructions, accessories. Lumiketju. Volvo Car Corporation Gothenburg, Sweden. Sivu 1 / 14 R7700468 Installation instructions, accessories Ohje nro 30664147 Versio 1.0 Osa nro Lumiketju R7700468 Volvo Car Corporation Lumiketju- 30664147 - V1.0 Sivu 1 / 14 Varuste A0000162 R7700458 Sivu 2 / 14 R7700448

Lisätiedot

Diskreetin matematiikan perusteet Laskuharjoitus 1 / vko 8

Diskreetin matematiikan perusteet Laskuharjoitus 1 / vko 8 Diskreetin matematiikan perusteet Laskuharjoitus 1 / vko 8 Tuntitehtävät 1-2 lasketaan alkuviikon harjoituksissa ja tuntitehtävät 5- loppuviikon harjoituksissa. Kotitehtävät 3-4 tarkastetaan loppuviikon

Lisätiedot

Yhtälönratkaisusta. Johanna Rämö, Helsingin yliopisto. 22. syyskuuta 2014

Yhtälönratkaisusta. Johanna Rämö, Helsingin yliopisto. 22. syyskuuta 2014 Yhtälönratkaisusta Johanna Rämö, Helsingin yliopisto 22. syyskuuta 2014 Yhtälönratkaisu on koulusta tuttua, mutta usein sitä tehdään mekaanisesti sen kummempia ajattelematta. Jotta pystytään ratkaisemaan

Lisätiedot

B sivu 1(6) AMMATTIKORKEAKOULUJEN TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN VALINTAKOE

B sivu 1(6) AMMATTIKORKEAKOULUJEN TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN VALINTAKOE B sivu 1(6) TEHTÄVÄOSA 7.6.2004 AMMATTIKORKEAKOULUJEN TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN VALINTAKOE YLEISOHJEITA Tehtävien suoritusaika on 2 h 45 min. Osa 1 (Tekstin ymmärtäminen) Osassa on 12 valintatehtävää. Tämän

Lisätiedot

LAPL(A)/PPL(A) question bank FCL.215, FCL.120 Rev. 1.3 10.6.2016 LENNONTEORIA 080

LAPL(A)/PPL(A) question bank FCL.215, FCL.120 Rev. 1.3 10.6.2016 LENNONTEORIA 080 LENNONTEORIA 080 1 1 Tiheys: Kasvaa korkeuden kasvaessa. Pienenee korkeuden kasvaessa. Pienenee lämpötilan pienentyessä. Lämpötilalla ei ole vaikutusta. 2 Paine, joka vaikuttaa kappaleen joka pinnalle

Lisätiedot

Oviverhopuhaltimet FLOWAIR.COM

Oviverhopuhaltimet FLOWAIR.COM Oviverhopuhaltimet FLOWAIR.COM ILMAN LÄMPÖTILAN JAKAUTUMINEN HUONEISSA Ilman oviverhopuhallinta Oviverhopuhaltimella -1 C 22 C 2 C 21 C 2 C 22 C -8 C -6 C -4 C -2 C 19 C C 1 C 1 C 6 C C C 6 C 1 C 1 C 18

Lisätiedot

ILMAILUTIEDOTUS. Normi poistettu ilmailumääräysjärjestelmästä

ILMAILUTIEDOTUS. Normi poistettu ilmailumääräysjärjestelmästä I L M A I L U L A I T O S CIVIL AVIATION ADMINISTR ATION LENTOTURVALLISUUSHALLINTO F LI GH T SA T A U T O I T FI F E Y N L AN H R Y D ILMAILUTIEDOTUS ADVISORY CIRCULAR PL 50, 01531 VANTAA, FINLAND, Tel.

Lisätiedot

Ultrakevyen lentokoneen pakkolasku Pudasjärven lentopaikalla

Ultrakevyen lentokoneen pakkolasku Pudasjärven lentopaikalla Tutkintaselostus D4/2007L Ultrakevyen lentokoneen pakkolasku Pudasjärven lentopaikalla 3.2.2007 OH-U454 Ikarus C42B Kansainvälisen siviili-ilmailun yleissopimuksen liitteen 13 (Annex 13) kohdan 3.1 mukaan

Lisätiedot

Laskun vaiheet ja matemaattiset mallit

Laskun vaiheet ja matemaattiset mallit Laskun vaiheet ja matemaattiset mallit Jukka Sorjonen sorjonen.jukka@gmail.com 28. syyskuuta 2016 Jukka Sorjonen (Jyväskylän Normaalikoulu) Mallit ja laskun vaiheet 28. syyskuuta 2016 1 / 22 Hieman kertausta

Lisätiedot

VUOROVAIKUTUKSESTA VOIMAAN JA EDELLEEN LIIKKEESEEN. Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka, luento Kari Sormunen

VUOROVAIKUTUKSESTA VOIMAAN JA EDELLEEN LIIKKEESEEN. Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka, luento Kari Sormunen VUOROVAIKUTUKSESTA VOIMAAN JA EDELLEEN LIIKKEESEEN Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka, 1.-2. luento Kari Sormunen Mitä yhteistä? Kirja pöydällä Opiskelijapari Teräskuulan liike magneetin lähellä

Lisätiedot

T Syksy 2004 Logiikka tietotekniikassa: perusteet Laskuharjoitus 2 (opetusmoniste, lauselogiikka )

T Syksy 2004 Logiikka tietotekniikassa: perusteet Laskuharjoitus 2 (opetusmoniste, lauselogiikka ) T-79.144 Syksy 2004 Logiikka tietotekniikassa: perusteet Laskuharjoitus 2 opetusmoniste, lauselogiikka 2.1-3.5) 21 24.9.2004 1. Määrittele lauselogiikan konnektiivit a) aina epätoden lauseen ja implikaation

Lisätiedot

Kohdissa 2 ja 3 jos lukujen valintaan on useita vaihtoehtoja, valitaan sellaiset luvut, jotka ovat mahdollisimman lähellä listan alkua.

Kohdissa 2 ja 3 jos lukujen valintaan on useita vaihtoehtoja, valitaan sellaiset luvut, jotka ovat mahdollisimman lähellä listan alkua. A Lista Aikaraja: 1 s Uolevi sai käsiinsä listan kokonaislukuja. Hän päätti laskea listan luvuista yhden luvun käyttäen seuraavaa algoritmia: 1. Jos listalla on vain yksi luku, pysäytä algoritmi. 2. Jos

Lisätiedot

HOLZ-HER Glu Jet Järjestelmä Näkymättömät ja ohuet liimasaumat. Älykästä Reunalistoitusta PATENTOITU JÄRJESTELMÄ Ä

HOLZ-HER Glu Jet Järjestelmä Näkymättömät ja ohuet liimasaumat. Älykästä Reunalistoitusta PATENTOITU JÄRJESTELMÄ Ä Glu Jet PATENTOITU JÄRJESTELMÄ Ä PATENTOITU Älykästä Reunalistoitusta Ohjelman valitseminen nappia painamalla. Vaihtoehto: täysautomaattinen viivakoodilla. HOLZ-HER Glu Jet Järjestelmä Näkymättömät ja

Lisätiedot

Matematiikan tukikurssi

Matematiikan tukikurssi Matematiikan tukikurssi Kurssikerta 10 1 Funktion monotonisuus Derivoituva funktio f on aidosti kasvava, jos sen derivaatta on positiivinen eli jos f (x) > 0. Funktio on aidosti vähenevä jos sen derivaatta

Lisätiedot

Fysiikan laboratoriotyöt 3 Sähkömotorinen voima

Fysiikan laboratoriotyöt 3 Sähkömotorinen voima Fysiikan laboratoriotyöt 3 Sähkömotorinen voima Työn suorittaja: Antti Pekkala (1988723) Mittaukset suoritettu 8.10.2014 Selostus palautettu 16.10.2014 Valvonut assistentti Martti Kiviharju 1 Annettu tehtävä

Lisätiedot

Luku 8 EXERGIA: TYÖPOTENTIAALIN MITTA

Luku 8 EXERGIA: TYÖPOTENTIAALIN MITTA Thermodynamics: An Engineering Approach, 7 th Edition Yunus A. Cengel, Michael A. Boles McGraw-Hill, 2011 Luku 8 EXERGIA: TYÖPOTENTIAALIN MITTA Copyright The McGraw-Hill Companies, Inc. Permission required

Lisätiedot

MS-A0202 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (SCI) Luento 4: Ketjusäännöt ja lineaarinen approksimointi

MS-A0202 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (SCI) Luento 4: Ketjusäännöt ja lineaarinen approksimointi MS-A0202 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (SCI) Luento 4: Ketjusäännöt ja lineaarinen approksimointi Antti Rasila Aalto-yliopisto Syksy 2015 Antti Rasila (Aalto-yliopisto) MS-A0202 Syksy 2015 1

Lisätiedot

MATEMATIIKAN KOE, LYHYT OPPIMÄÄRÄ HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ

MATEMATIIKAN KOE, LYHYT OPPIMÄÄRÄ HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ MATEMATIIKAN KOE, LYHYT OPPIMÄÄRÄ 3.3.06 HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ Alla oleva vastausten piirteiden, sisältöjen ja pisteitysten luonnehdinta ei sido ylioppilastutkintolautakunnan arvostelua. Lopullisessa

Lisätiedot

Mekaniikan jatkokurssi Fys102

Mekaniikan jatkokurssi Fys102 Mekaniikan jatkokurssi Fys10 Kevät 010 Jukka Maalampi LUENTO 8 Vaimennettu värähtely Elävässä elämässä heilureiden ja muiden värähtelijöiden liike sammuu ennemmin tai myöhemmin. Vastusvoimien takia värähtelijän

Lisätiedot

Patteriverkoston paine ja sen vaikutus

Patteriverkoston paine ja sen vaikutus Patteriverkoston paine ja sen vaikutus Tämä materiaali on koottu antamaan lukijalleen valmiuksia arvioida mahdollisia ongelmia lämmitysjärjestelmässä. Esitys keskittyy paisuntajärjestelmän oleellisiin

Lisätiedot

etunimi, sukunimi ja opiskelijanumero ja näillä

etunimi, sukunimi ja opiskelijanumero ja näillä Sisällys 1. Algoritmi Algoritmin määritelmä. Aiheen pariin johdatteleva esimerkki. ja operaatiot (sijoitus, aritmetiikka ja vertailu). Algoritmista ohjelmaksi. 1.1 1.2 Algoritmin määritelmä Ohjelmointi

Lisätiedot

IL Dnro 46/400/2016 1(5) Majutveden aallokko- ja virtaustarkastelu Antti Kangas, Jan-Victor Björkqvist ja Pauli Jokinen

IL Dnro 46/400/2016 1(5) Majutveden aallokko- ja virtaustarkastelu Antti Kangas, Jan-Victor Björkqvist ja Pauli Jokinen IL Dnro 46/400/2016 1(5) Majutveden aallokko- ja virtaustarkastelu Antti Kangas, Jan-Victor Björkqvist ja Pauli Jokinen Ilmatieteen laitos 22.9.2016 IL Dnro 46/400/2016 2(5) Terminologiaa Keskituuli Tuulen

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 2.3.2009 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 2.3.2009 1 / 28 Puhelinluettelo, koodi def lue_puhelinnumerot(): print "Anna lisattavat nimet ja numerot." print

Lisätiedot

EVTEK/ Antti Piironen & Pekka Valtonen 1/6 TM01S/ Elektroniikan komponentit ja järjestelmät Laboraatiot, Syksy 2003

EVTEK/ Antti Piironen & Pekka Valtonen 1/6 TM01S/ Elektroniikan komponentit ja järjestelmät Laboraatiot, Syksy 2003 EVTEK/ Antti Piironen & Pekka Valtonen 1/6 TM01S/ Elektroniikan komponentit ja järjestelmät Laboraatiot, Syksy 2003 LABORATORIOTÖIDEN OHJEET (Mukaillen työkirjaa "Teknillisten oppilaitosten Elektroniikka";

Lisätiedot

Kenguru 2015 Mini-Ecolier (2. ja 3. luokka) RATKAISUT

Kenguru 2015 Mini-Ecolier (2. ja 3. luokka) RATKAISUT sivu 1 / 10 3 pistettä 1. Kuinka monta pilkkua kuvan leppäkertuilla on yhteensä? (A) 17 (B) 18 (C) 19 (D) 20 (E) 21 Ratkaisu: Pilkkuja on 1 + 1 + 1 + 2 + 2 + 1 + 3 + 2 + 3 + 3 = 19. 2. Miltä kuvan pyöreä

Lisätiedot

Matematiikan tukikurssi

Matematiikan tukikurssi Matematiikan tukikurssi Kurssikerta 4 Jatkuvuus Jatkuvan funktion määritelmä Tarkastellaan funktiota f x) jossakin tietyssä pisteessä x 0. Tämä funktio on tässä pisteessä joko jatkuva tai epäjatkuva. Jatkuvuuden

Lisätiedot

Seoksen rikastus ja säätö - Ruiskumoottorit lambdalla

Seoksen rikastus ja säätö - Ruiskumoottorit lambdalla Seoksien säätö - Ruiskumoottorit lambdalla 1 / 6 20.04.2016 10:45 Seoksen rikastus ja säätö - Ruiskumoottorit lambdalla Seos palaa parhaiten, C0-pitoisuuden ollessa alhainen ja HC-pitoisuus erittäin alhainen.

Lisätiedot

a) Oletetaan, että happi on ideaalikaasu. Säiliön seinämiin osuvien hiukkasten lukumäärä saadaan molekyylivuon lausekkeesta = kaava (1p) dta n =

a) Oletetaan, että happi on ideaalikaasu. Säiliön seinämiin osuvien hiukkasten lukumäärä saadaan molekyylivuon lausekkeesta = kaava (1p) dta n = S-, ysiikka III (S) välikoe 7000 Laske nopeuden itseisarvon keskiarvo v ja nopeuden neliöllinen keskiarvo v rs seuraaville 6 olekyylien nopeusjakauille: a) kaikkien vauhti 0 / s, b) kolen vauhti / s ja

Lisätiedot

Omistajan käsikirja. Endura C2 Endura Max

Omistajan käsikirja. Endura C2 Endura Max Omistajan käsikirja Endura C2 Endura Max Käyttöohje Twist Tiller -ohjauskahva: virtakytkin, nopeus, eteen/taakse ja ohjaus 180 käännettävä ohjauspää Säädettävä syvyyskaulus Quick Release kallistusvipu

Lisätiedot

Matematiikan peruskurssi 2

Matematiikan peruskurssi 2 Matematiikan peruskurssi Tentti, 9..06 Tentin kesto: h. Sallitut apuvälineet: kaavakokoelma ja laskin, joka ei kykene graaseen/symboliseen laskentaan Vastaa seuraavista viidestä tehtävästä neljään. Saat

Lisätiedot

ELEC-A3110 Mekaniikka (5 op)

ELEC-A3110 Mekaniikka (5 op) ELEC-A3110 Mekaniikka (5 op) Yliopistonlehtori, tkt Sami Kujala Mikro- ja nanotekniikan laitos Syksy 2016 1 / 21 Luento 2: Kertausta ja johdantoa Suoraviivainen liike Jumppaa Harjoituksia ja oivalluksia

Lisätiedot

PD 42. Operating instructions Bruksanvisning. Käyttöohje Инструкция по зксплуатации Lietošanas pamācība Instrukcija Kasutusjuhend

PD 42. Operating instructions Bruksanvisning. Käyttöohje Инструкция по зксплуатации Lietošanas pamācība Instrukcija Kasutusjuhend PD 42 Operating instructions Brugsanvisning Bruksanvisning Bruksanvisning Käyttöohje Инструкция по зксплуатации Lietošanas paācība Instrukcija Kasutusjuhend en da sv no ru lv lt et Printed: 07.07.2013

Lisätiedot

1 PÖYDÄT JA PALLOT 1. Kilpailuissa tulee käyttää Suomen Biljardiliiton hyväksymiä pöytiä ja palloja.

1 PÖYDÄT JA PALLOT 1. Kilpailuissa tulee käyttää Suomen Biljardiliiton hyväksymiä pöytiä ja palloja. KARAMBOLEN SÄÄNNÖT Kolmen vallin kara Yhden vallin kara Suora kara - Cadre YHTEISET SÄÄNNÖT KAIKILLE PELIMUODOILLE 1 PÖYDÄT JA PALLOT 1. Kilpailuissa tulee käyttää Suomen Biljardiliiton hyväksymiä pöytiä

Lisätiedot

Pia Mäkelä Onko riippuvuusnäkökulmalla sijaa yhteiskuntatieteellisessä päihdetutkimuksessa?

Pia Mäkelä Onko riippuvuusnäkökulmalla sijaa yhteiskuntatieteellisessä päihdetutkimuksessa? Pia Mäkelä Onko riippuvuusnäkökulmalla sijaa yhteiskuntatieteellisessä päihdetutkimuksessa? Onko riippuvuusnäkökulmalla sijaa yhteiskuntatieteellisessä päihdetutkimuksessa? Eli: Miksi kansanterveysnäkökulmassa

Lisätiedot

Halton Zen Corner ZCO - syrjäyttävä tuloilmalaite

Halton Zen Corner ZCO - syrjäyttävä tuloilmalaite Halton Zen Corner ZCO - syrjäyttävä tuloilmalaite Laaja ilmavirran säätöalue Tasainen ilmavirran virtauskuvio saadaan aikaan pienillä rei'illä, jotka muodostavat optimaaliset virtausolosuhteet hajottimen

Lisätiedot

MAY1 Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty 12.4.2016 Julkaiseminen sallittu vain koulun suljetussa verkossa.

MAY1 Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty 12.4.2016 Julkaiseminen sallittu vain koulun suljetussa verkossa. KERTAUS Lukujono KERTAUSTEHTÄVIÄ K1. Ratkaisussa annetaan esimerkit mahdollisista säännöistä. a) Jatketaan lukujonoa: 2, 4, 6, 8, 10, 12, 14, 16, Rekursiivinen sääntö on, että lukujonon ensimmäinen jäsen

Lisätiedot

TUTKIMUSAINEISTON ANALYYSI. LTKY012 Timo Törmäkangas

TUTKIMUSAINEISTON ANALYYSI. LTKY012 Timo Törmäkangas TUTKIMUSAINEISTON ANALYYSI LTKY012 Timo Törmäkangas KURSSIN SISÄLTÖ Johdanto Mittaaminen ja aineiston hankinta Mitta-asteikot Otanta Aineiston esittäminen ja data-analyysi Havaintomatriisi Yksiulotteisen

Lisätiedot

Integrointi ja sovellukset

Integrointi ja sovellukset Integrointi ja sovellukset Tehtävät:. Muodosta ja laske yläsumma funktiolle fx) x 5 välillä [, 4], kun väli on jaettu neljään yhtä suureen osaan.. Määritä integraalin x + ) dx likiarvo laskemalla alasumma,

Lisätiedot

Purjelennon Teoriakurssi 2014. Sääoppi, osa 1 Veli-Matti Karppinen, VLK

Purjelennon Teoriakurssi 2014. Sääoppi, osa 1 Veli-Matti Karppinen, VLK Purjelennon Teoriakurssi 2014, osa 1 Veli-Matti Karppinen, VLK Tavoitteena Ymmärtää ilmakehässä tapahtuvia, lentämiseen vaikuttavia ilmiöitä Saada kuva siitä, miten sääennusteet kuvaavat todellista säätä

Lisätiedot

Luento 10: Työ, energia ja teho. Johdanto Työ ja kineettinen energia Teho

Luento 10: Työ, energia ja teho. Johdanto Työ ja kineettinen energia Teho Luento 10: Työ, energia ja teho Johdanto Työ ja kineettinen energia Teho 1 / 23 Luennon sisältö Johdanto Työ ja kineettinen energia Teho 2 / 23 Johdanto Energia suure, joka voidaan muuttaa muodosta toiseen,

Lisätiedot

811312A Tietorakenteet ja algoritmit Kertausta jälkiosasta

811312A Tietorakenteet ja algoritmit Kertausta jälkiosasta 811312A Tietorakenteet ja algoritmit 2016-2017 Kertausta jälkiosasta IV Perustietorakenteet Pino, jono ja listat tunnettava Osattava soveltaa rakenteita algoritmeissa Osattava päätellä operaatioiden aikakompleksisuus

Lisätiedot

Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos

Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 15.4.2010 Sisältöä Kasvihuoneilmiö Kasvihuoneilmiön voimistuminen Näkyykö kasvihuoneilmiön voimistumisen

Lisätiedot

INDUKTIIVISEN PÄÄTTELYN HARJOITUSPAKETTI TOISELLE LUOKALLE

INDUKTIIVISEN PÄÄTTELYN HARJOITUSPAKETTI TOISELLE LUOKALLE INDUKTIIVISEN PÄÄTTELYN HARJOITUSPAKETTI TOISELLE LUOKALLE Induktiivisen päättelyn tehtävät Tehtävät 1 5 Suhteet: Vastaavuus eli analogia Mikä kuvio sopii tyhjään ruutuun? 1. VASTAAVUUSTAULUKKO? 2. VASTAAVUUSTAULUKKO?

Lisätiedot

Metsänkasvatuksen kannattavuus

Metsänkasvatuksen kannattavuus Metsänkasvatuksen kannattavuus Harvennusten vaikutus tukkituotokseen ja raakapuun arvoon Metsänkasvatuksen kannattavuus (2/14) Lähtökohta: Tavoitteena harvennusvaihtoehtojen vertailu metsänomistajan kannalta

Lisätiedot

DEE Aurinkosähkön perusteet

DEE Aurinkosähkön perusteet DEE-53010 Aurinkosähkön perusteet Viidennen luennon aihepiirit Olosuhteiden vaikutus aurinkokennon toimintaan: Mietitään kennon sisäisten tapahtumien avulla, miksi ja miten lämpötilan ja säteilyintensiteetin

Lisätiedot

Miltä työn tekeminen tuntuu

Miltä työn tekeminen tuntuu Työ ja teho Miltä työn tekeminen tuntuu Millaisia töitä on? Mistä tiedät tekeväsi työtä? Miltä työ tuntuu? Mitä työn tekeminen vaatii? Ihmiseltä Koneelta Työ, W Yksikkö 1 J (joule) = 1 Nm Työnmäärä riippuu

Lisätiedot

Kojemeteorologia. Sami Haapanala syksy 2013. Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto

Kojemeteorologia. Sami Haapanala syksy 2013. Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto Kojemeteorologia Sami Haapanala syksy 2013 Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto Kojemeteorologia, 3 op 9 luentoa, 3 laskuharjoitukset ja vierailu mittausasemalle Tentti Oppikirjana Rinne & Haapanala:

Lisätiedot

Aineen olomuodot ja olomuodon muutokset

Aineen olomuodot ja olomuodon muutokset Aineen olomuodot ja olomuodon muutokset Jukka Sorjonen sorjonen.jukka@gmail.com 8. helmikuuta 2017 Jukka Sorjonen (Jyväskylän Normaalikoulu) Aineen olomuodot ja olomuodon muutokset 8. helmikuuta 2017 1

Lisätiedot

1 Tekniset tiedot: 2 Asennus: Asennus. Liitännät

1 Tekniset tiedot: 2 Asennus: Asennus. Liitännät Viitteet 000067 - Fi ASENNUS ohje inteo Soliris Sensor RTS Soliris Sensor RTS on aurinko- & tuulianturi aurinko- & tuuliautomatiikalla varustettuihin Somfy Altus RTS- ja Orea RTS -moottoreihin. Moottorit

Lisätiedot

Sisällys. 12. Javan toistorakenteet. Yleistä. Laskurimuuttujat

Sisällys. 12. Javan toistorakenteet. Yleistä. Laskurimuuttujat Sisällys 12. Javan toistorakenteet Ylstä toistorakentsta. Laskurimuuttujat. While-, do-while- ja for-lauseet. Laskuri- ja lippumuuttujat. Tyypillisiä ohjelmointivirhtä. Silmukan rajat asetettu kierroksen

Lisätiedot

12. Javan toistorakenteet 12.1

12. Javan toistorakenteet 12.1 12. Javan toistorakenteet 12.1 Sisällys Yleistä toistorakenteista. Laskurimuuttujat. While-, do-while- ja for-lauseet. Laskuri- ja lippumuuttujat. Tyypillisiä ohjelmointivirheitä. Silmukan rajat asetettu

Lisätiedot

12. Mallikokeet. KJR-C2003 Virtausmekaniikan perusteet

12. Mallikokeet. KJR-C2003 Virtausmekaniikan perusteet 12. Mallikokeet KJR-C2003 Virtausmekaniikan perusteet Päivän anti Miten sama virtausongelma voidaan mallintaa eri asetelmalla ja miten tämä on perusteltavissa dimensioanalyysillä? Motivointi: useissa käytännön

Lisätiedot

Versio 1. Hiilidioksidimittari 7787 Käyttöohje. Hiilidioksidimittari 7787 - Käyttöohje

Versio 1. Hiilidioksidimittari 7787 Käyttöohje. Hiilidioksidimittari 7787 - Käyttöohje Versio 1 Hiilidioksidimittari 7787 Käyttöohje Hiilidioksidimittari 7787 - Käyttöohje Sisällys Johdanto... 3 Pakkaussisältö... 3 LCD näyttö... 4 Painikkeet... 4 Toiminnot... 5 Käynnistys ja sammutus...

Lisätiedot

OMATOIMIKAUDEN HARJOITUSOHJELMA HARJOITUS 1. OHJEITA OMATOIMIKAUDELLE:

OMATOIMIKAUDEN HARJOITUSOHJELMA HARJOITUS 1. OHJEITA OMATOIMIKAUDELLE: OMATOIMIKAUDEN HARJOITUSOHJELMA OHJEITA OMATOIMIKAUDELLE: Harjoittele omatoimikauden aikana omia kehityskohteitasi tavoitteesi mukaisesti ja tee joukkueen omatoimiharjoitukset. Suunnittele viikon harjoittelu

Lisätiedot

VOLVO V-70 D5 (2008) 136 KW DIESELHIUKKASSUODATIN - JÄRJESTELMÄ

VOLVO V-70 D5 (2008) 136 KW DIESELHIUKKASSUODATIN - JÄRJESTELMÄ VOLVO V-70 D5 (2008) 136 KW DIESELHIUKKASSUODATIN - JÄRJESTELMÄ JÄRJESTELMÄN KOMPONENTIT KOMPONENTIT JA TOIMINTA Ahtimen jälkeen ensimmäisenä tulee happitunnistin (kuva kohta 1). Happitunnistin seuraa

Lisätiedot

HYDROCORK Pressfit asennusohjeet

HYDROCORK Pressfit asennusohjeet HYDROCORK Pressfit asennusohjeet Lue nämä asennusohjeet tarkasti ennen asennuksen aloittamista. Asennuksessa tulee myös noudattaa SisäRYL 2013 ohjeistuksia. KULJETUS, VARASTOINTI JA SOPEUTTAMINEN OLOSUHTEISIIN

Lisätiedot

VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS

VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS Postios. Helsinki Rukkila Puh. Helsinki 847812 Rautatieas. Pitäjänmäki Koetusselostus 112 1952 JO-BU-SENIOR polttomoottorisaha Ilmoittaja: Oy Seanpor t A b, Helsinki.

Lisätiedot

11. Javan toistorakenteet 11.1

11. Javan toistorakenteet 11.1 11. Javan toistorakenteet 11.1 Sisällys Laskuri- ja lippumuuttujat. Sisäkkäiset silmukat. Tyypillisiä ohjelmointivirheitä: Silmukan rajat asetettu kierroksen verran väärin. Ikuinen silmukka. Silmukoinnin

Lisätiedot

DEE Aurinkosähkön perusteet

DEE Aurinkosähkön perusteet DEE-53010 Aurinkosähkön perusteet Neljännen luennon aihepiirit Aurinkokennon virta-jännite-käyrän muodostuminen Edellisellä luennolla tarkasteltiin aurinkokennon toimintaperiaatetta kennon sisäisten tapahtumisen

Lisätiedot

Flamco www.flamcogroup.com

Flamco www.flamcogroup.com ENA 5 Liite Flamco www.flamcogroup.com Sisältö Sivu 1 Ensikäyttö 3 1.1 ENA 5:n käyttöönotto 3 1.2 Käyttöönottoparametrit 3 2 Laite- ja parametrivalikossa olevat kohteet 4 2.1 Käyttötavat 4 2.1.1 Nopea

Lisätiedot

Harrasteilma-alusten punnitus

Harrasteilma-alusten punnitus Harrasteilma-alusten punnitus 22.10.2004 Markku Hiedanpää 1 Miksi ilma-aluksia punnitaan u Jotta voidaan määritellä onko ilma-alus tyyppihyväksymistodistuksen (so. koelennoilla tositettujen), tyyppitodistuksen

Lisätiedot

Lentoturvallisuutta vaarantanut tapaus Lappeenrannan lähialueella

Lentoturvallisuutta vaarantanut tapaus Lappeenrannan lähialueella Tutkintaselostus C 6/1998 L Lentoturvallisuutta vaarantanut tapaus Lappeenrannan lähialueella 27.1.1998 OH-FAE, SF340 Kansainvälisen siviili-ilmailun yleissopimuksen liitteen 13 (Annex 13) kohdan 3.1 mukaan

Lisätiedot

Lentokoneen vaurioituminen lentoonlähdössä Räyskälän lentopaikalla

Lentokoneen vaurioituminen lentoonlähdössä Räyskälän lentopaikalla Tutkintaselostus D7/2008L Lentokoneen vaurioituminen lentoonlähdössä Räyskälän lentopaikalla 14.8.2008 OH-SDZ M.S. 880B Rallye Club Kansainvälisen siviili-ilmailun yleissopimuksen liitteen 13 (Annex 13)

Lisätiedot