4 Lentokoneiden suoritusarvot

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "4 Lentokoneiden suoritusarvot"

Transkriptio

1 sivu 165 LENTÄJÄN KÄSIKIRJA 4 Lentokoneiden suoritusarvot 4.A Suoritusarvot Edellisissä opetusjaksoissa on puhuttu lentokorkeudesta, ääritteleättä tarkasti itä sillä tarkoitetaan. Ohjaajan kannalta lentokorkeus on tietysti korkeusittarin näyttää, joka on ohjaaossa ainoa välitön korkeuden ilaisin. Sen avulla kone pidetään vaakalennossa ja suoritetaan nousut ja liu'ut ääräkorkeuksiin. Tavallisesti ohjaaja ei näkölennossa tään utkikkaapaa tulkintaa lentokorkeudesta tarvitsekaan. Kun lennetään korkealla, ittarilentosääntöjen ukaan tai koneen suoritusarvojen ylärajoja hyväksi käyttäen tarvitaan täsällisepää tietoutta korkeusittarien oinaisuuksista. Erityisen tärkeätä on tietää niiden toiintaperiaatteista johtuvat virheet. 4.A.1 LENTOKONEEN SUORI- TUSARVOT Lentokoneen suorituskykyä kuvaavat sen suoritusarvot. Yksinkertaisipia suoritusarvoja ovat esierkiksi suurin vaakalentonopeus, lakikorkeus ( = suurin lentokorkeus) ja pisin toiintaatka. Nää ovat yksinkertaisia suorituskyvyn ääriarvoja, jotka voidaan iloittaa yksinkertaisina lukuina koneen lentokäsi-kirjassa. Käytännön lentotoiinnassa tarvitaan useiiten kuitenkin oniutkaisia, toisistaan riippuvia suoritusarvotietoja, joiden yös pitää olla ohjaajan saatavilla lentokäsikirjassa. Suoritusarvotaulu-koista ja -käyristä kevytkoneen ohjaaja saa vastaukset tavallisipiin kysyyksiinsä: kuinka pitkän kiitotien kone tarvitsee lentoonlähtöön, ikä on taloudellinen atkanopeus ja -korkeus, ikä on polttonesteen kulutus atkalennolla jne. Saankaltaisiin kysyyksiin etsivät vastausta lentokäsikirjoistaan yhtälailla liike-, liikenne ja sotilaslentäjä. Heidän ongelansa ovat tosin hyvinkin utkallisia, sillä koneiden tullessa onipuolisiksi ja tehokkaiksi suoritusarvot riippuvat yhä eneän toisistaan. Käytännössä tää erkitsee sitä, että parhaian ratkaisun löytäinen kullekin lennolle vaatii varsin hyvää käsikirjan ja suoritusarvojen teorian tunteusta. 4.A.2 ILMAN TIHEYDEN VAIKU- TUS SUORITUSARVOIHIN ICAO:n standardi-ilakehässä ilan tiheys eren pinnan tasalla on 1,225 kg/³, toisin sanoen yksi kuutioetri ilaa painaa 1225 graaa. Oikeastaan pitäisi sanoa, että sen assa on 1225 graaa. Tiheys kuvaa siis sitä kuinka paljon "ainetta" yksi tilavuusyksikkö (tässä kuutioetri) sisältää. "Aine" taas itse asiassa on kokoela kaasuolekyylejä, kun puhutaan ilasta, joten tiheys kuvaa yös tavallaan sitä, kuinka paljon "ilaolekyylejä" tilavuus-yksikkö sisältää. Tiheys on suuri silloin kun tilavuusyksikössä on paljon olekyylejä (tai "ainetta") ja pieni kun tilavuusyksikössä on vähän olekyylejä. Lentokoneen ilassa pitävä nostovoia syntyy siiven ohi virtaavan ilan vaikutuksesta. Mitä väheän ilaolekyylejä siiven ohi aikayksikössä virtaa sitä pienepi nostovoia syntyy. Tästä voidaan päätellä, että nostovoia kasvaa, kun virtausnopeus eli lentonopeus kasvaa ja kun ilan tiheys kasvaa. Saoin voidaan päätellä, että jos tilanne uutoin on saa, utta ilan tiheys pienenee niin nostovoia pienenee. Tulokseksi saae, että pieni ilan tiheys heikentää siiven suorituskykyä. Täsälleen saalla päättelyllä voidaan todeta, että pieni ilan tiheys heikentää potkurin suorituskykyä. Tää perustuu siihen, että potkurin lapa on kuin pieni siipi, jonka nostovoia on suunnattu eteenpäin vieväksi voiaksi. Pieni ilan tiheys pienentää yös oottorista saatavaa tehoa. Kun ila on harvaa, happiolekyylejäkin on harvassa, eikä niitä riitä polttaaan yhtä paljon polttonestettä kuin tiheässä ilassa. Voialaitteesta saatavan suurian tehon pieneneinen ilan harvetessa on itse asiassa ratkaiseva seikka tarkasteltaessa ilan tiheyden ja kevytkoneen suoritusarvojen välistä yhteyttä. Kevytkoneella saavutetaan parhaat suoritusarvot lähes poikkeuksetta tiheässä ilassa. Toisentyyppisellä voialaitteella, esierkiksi ahdetulla äntäoottorilla tai suihkuoottorilla, varustetun lentokoneen suoritusarvot eivät riipu yhtä suoraviivaisesti ilan tiheydestä, koska oottorista saatava teho ei pienene ilan tiheyden ukana saoin kuin tavallisen äntäoottorin teho. Tällöin voidaan käyttää hyväksi. sitä, että pienentynyt tiheys erkitsee paitsi pienentynyttä nostovoiaa yös pienepää vastusta. Puuttuatta asiaan tarkein voidaan todeta, että lentokoneeseen valittu voialaitetyyppi äärää suoritusarvojen yleisen luonteen. Lentokoneen aerodynaaiset

2 LENTÄJÄN KÄSIKIRJA sivu 166 oinaisuudet ja oottorin erityisoinaisuudet ääräävät taas suoritusarvojen yksityiskohdat. 4.A.3 TIHEYSKORKEUS Ilan tiheyteen vaikuttaa kole tekijää: ilan paine, läpötila ja kosteus. Kosteuden vaikutus on eidän kannaltae katsoen niin pieni, että voie sivuuttaa sen aininnalla. Paineen ja läpötilan vaihtelut sen sijaan uuttavat, yhdessä tai erikseen, ilan tiheyttä ratkaisevasti suoritusarvoihin vaikuttavalla tavalla. Muutoksen suunta on lyhyesti seuraava: Jos ilan paine pysyy saana ja läpötila nousee, ila harvenee eli sen tiheys pienenee. Jos ilan läpötila pysyy saana ja paine pienenee, ila harvenee eli sen tiheys pienenee. Vastaavasti tiheys kasvaa, jos läpötila laskee tai jos paine kasvaa. Aiein ääriteltiin painekorkeus ICAO:n standardi-ilakehän avulla jotta voitaisiin puhua havainnollisesti korkeudesta vaikka itse asiassa kysyys on ilan paineesta. Esierkiksi näin: Lentokone lentää vaakalentoa lentopinnalla 50 (= FL50). Tällöin koneen korkeusittariin on asetettu vertailupaineeksi 1013 hpa eli standardi-ilakehän erenpintapaine, johon korkeusittari vertaa vallitsevaa ulkoista painetta. Vertailu tehdään aneroidilla ja tulos iloitetaan standardi-ilakehän ukaan kalibroituna korkeutena. Kun ittari nyt näyttää ft, se erkitsee tosiasiassa vain sitä, että ilanpaine ulkona on sovittu standardi-ilakehän paineeksi 5000 ft:n korkeudessa eli 843 hpa (katso kuvaa 4-4 ja kohtaa painekorkeus). Saalla tavalla päästään eroon epähavainnollisesta tiheyden käsitteestä, kun siirrytään puhuaan tiheyskorkeudesta. Tää on ahdollista standardi-ilakehän avulla, sillä siinä on jokaiselle korkeudelle sovittu tietty läpötila ja paine, ja siten saalla yös tiheys (kuva 4-4). Näin voidaan tiheyden aseesta puhua siitä korkeudesta, jossa saa tiheys standardi-ilakehässä sijaitsee eli tiheyskorkeudesta. Jos lentokone lentää ilassa, jonka tiheys on 1,056 kg/³, se lentää tiheyskorkeudella ft (kuva 4-4). Painekorkeudesta tää ei vielä sano itään, sillä paineen lisäksi tiheyteen vaikuttaa läpötila. Kuva 4-17 havainnollistaa painekorkeuden ja tiheyskorkeuden eron. Koneet A ja B lentävät saalla painekorkeudella ja koneet A ja saalla tiheyskorkeudella. Kuva 4-18 havainnollistaa käsitteitä suuri tiheyskorkeus ja pieni tiheyskorkeus. Suuri tiheyskorkeus tarkoittaa harvaa ilaa ja huonoja suoritusarvoja ja pieni tiheyskorkeus, päinvastoin, tiheää ilaa ja hyviä suoritusarvoja. Kuva 4-17

3 sivu 167 LENTÄJÄN KÄSIKIRJA Kuva A.4 TIHEYSKORKEUDEN MÄÄRITTÄMINEN Tiheyskorkeus ei ole ohjaajan saatavilla yhtä suoraviivaisesti kuin painekorkeus. Avuksi tarvitaan käyrästöjä, laskin tai jokin niin sanottu prosenttikorjaus. Käytännön suoritukseen palaae tuonnepana, tässä tutkie asian periaatteellista puolta. Painekorkeus on erinoainen lähtökohta tiheyskorkeuden äärittäiseksi, sillä ensinnäkin se on valiiksi standardi-ilakehän korkeus ja toiseksi tiheys on riippuvainen paineesta. Tiheyteen vaikuttaa eidän tarkastelussae paineen lisäksi ainoastaan läpötila. Saadaksee painekorkeudesta tiheys-korkeuden eidän täytyy suorittaa painekorkeuteen siis ainoastaan läpötilasta johtuva korjaus. Jos painekorkeudella vallitsee vastaava standardiläpötila korjauskin on nolla ja tiheyskorkeus ja painekorkeus yhtä suuret. Jos läpö-tila on vastaavaa standardiläpötilaa suurepi ila on harvaa ja tiheyskorkeus on painekorkeutta suurepi. Jos läpötila on taas vastaavaa standardiläpötilaa pienepi ila on tiheätä ja tiheyskorkeus on painekorkeutta pienepi. Kuva 4-19 havainnollistaa yllä olevaa suoritusarvojen avulla. Ylärivien koneet nousevat saalla painekorkeudella, vasen kone läpiäässä ja oikea kone kyleässä ilassa. Oikeanpuoleisen koneen pystynopeus on suurepi, koska kylä ila erkitsee vaseanpuoleista pienepää tiheyskorkeutta ja vastaavasti parepaa nousukykyä. Alarivin koneet nousevat saalla tiheyskorkeudella yhtä hyvin. Vaseanpuoleisen koneen paine-korkeus on nyt oikeanpuoleista pienepi, vaikka tiheyskorkeudet ovat saat, koska ila on vasealla läpiäpää kuin oikealla. Kuva 4-19

4 LENTÄJÄN KÄSIKIRJA sivu 168 Kuva A.5 TIHEYSKORKEUDEN LAS- KEMINEN Tiheyskorkeuden laskeinen on käytännössä perin harvoin tarpeellista. Yleensä lentokäsikirjojen suoritusarvotaulukoihin kuuluu joko erillinen taulukko tai käyrästö tiheyskorkeuden äärittäiseksi tai jokin prosenttikorjauksen kaltainen korjaus suoraan suoritusarvoihin. Tiheyskorkeuden laskeinen ei kuitenkaan ole vaikeata Jeppesen suunta- ja atkalaskiella eli kakkaralla. Kakkaran käyttöön palataan uudelleen opetusjaksoissa 5 C ja 7 B, nyt perehdye vain tiheyskorkeuden laskeiseen kahden Jeppesensanan alapuolella olevan pienen asteikon avulla (kuva 4-20). Ensiäisenä esierkkinä olkoon kesäinen hellepäivä. Kentän painekorkeus on 1000 ft ja läpötila kentällä on 25 C Mikä on kentän tiheyskorkeus? Aseta kuvan 4-21 ukaisesti vastakkain läpötila-asteikon +25 C (alepi asteikko jonka oikealla puolella lukee TRUE AIR TEMP) ja valkoisen PRESS ALT-asteikon luku 1, joka vastaa 1000 jalkaa. Nyt voit lukea siseältä valkoiselta asteikolta, kohdasta DENSITY ALT, kentän tiheyskorkeuden, joka on noin ft. Kuva 4-21 Toinen esierkki olkoon atkalento: Lennät VFR-lentopinnalla 55, jossa ulkoilan läpöittari näyttää läpötilaa 20 C. Mikä on tiheyskorkeus? Lentopinta 55 on saa kuin painekorkeus ft. Aseta läpötila-asteikon 20 C ja PRESS ALT-asteikon kohta 5,5 vastakkain. Lue DENSITY ALT-asteikolta tiheyskorkeus. Se on tässä tapauksessa noin ft. Vaikka tiheyskorkeuden laskeinen ei juuri olekaan tarpeellista, se on erittäin opettavaista. Vertaapa saan kentän tiheyskorkeutta talvipakkasella ja kesähelteellä. Suorita saanlainen vertailu vaikkapa koneen todellisissa lentoonlähtöatkoissa kesällä ja talvella. Näin opit käytännöllisesti tunteaan tiheyskorkeuden vaikutuksen suoritusarvoihin. 4.A.6 LENTOKÄSIKIRJAN SUORITUSARVOTAULUKOT Lentokoneen turvallisen ja tehokkaan käytön perusta on koneen lentokäsikirja. Aivan erityisesti näitä tarpeita palvelee yleensä käsikirjan loppuun koottu suoritusarvo-osa. Sieltä selviää ihin kone pystyy ja sieltä ohjaaja saa tarvitseansa tiedot suunnitellessaan taloudellista atkalentoa. Suoritusarvot on useiiten esitetty taulukoiden ja käyrästöjen uodossa. Niiden sujuva käyttö vaatii ainakin aluksi huolellista tutkiista ja hiean harjoitusta. Tässä on yös hyvä huoata, että taulukoiden asu ja oleus vaihtelevat konetyypeittäin, joten uuteen lentokäsikirjaan perehtyinen erkitsee usein saalla uuden taulukkoesityksen opettelua. Yhteistä kaikille taulukko- ja käyräesityksille, kuten uillekin "kootuille" esitysuodoille, on tiivis kokonaisuus. Niissä asia on pähkinänkuoressa, vailla turhia huoautuksia. Pyrkiyksenä on esitys, jossa ukana ovat vain kaikki olennaiset asiat. Taulukoiden tekijöille asetetaan siis ahtaat kehykset ja kovat vaatiukset. Taulukon käyttäjältäkin vaaditaan paljon. Hänen pitäisi pystyä lukeaan ainakin seu-

5 sivu 169 LENTÄJÄN KÄSIKIRJA raavat asiat: edellytykset, joilla taulukko pätee kaikki taulukoituun asiaan vaikuttavat tekijät vastaukset käytännössä esiin tuleviin kysyyksiin. Lisäksi ohjaajan on suoritusarvotaulukoita käyttäessään otettava huoioon uutaia tärkeitä yleisiä seikkoja. Ensinnäkin, taulukosta saatava tulos on aina suoritusarvon yläraja, ei siis tavallisen lentäjän tavallinen tulos. Toiseksi, taulukko perustuu kokeneen koelentäjän uudella koneella suorittaiin ittauksiin; ja kolanneksi, näyttävipään tulokseen päästään vain koneen sääliättöällä käytöllä. Tätä ei kokonaisuuden kannalta voida enää pitää koneen tehokkaana käyttönä, sillä kova käyttö erkitsee väistäättä kovaa kuluista ja arvaaatonta kustannuslisää, joka loppujen lopuksi aina otetaan käyttäjän kukkarosta. Kaiken kaikkiaan taulukkoarvoon kannattaa soveltaa vielä ohjaajasta ja koneesta riippuvaa "harkintalisää" tarpeen ukaan. Joka tapauksessa vähintäänkin pyöristykset täytyy tehdä huonoon suuntaan. jälkeen voidaan ottaa laipat sisään. Taulukosta nähdään lentoonlähtöatkan riippuvuus uista tekijöistä: standardi-ilakehässä lähtöatka pitenee korkeuden kasvaessa (korkeussarakkeet) lähtöatka pitenee, kun läpötila kasvaa lähtöatka pitenee, jos lähtö tapahtuu kovapintaisen kiitotien aseasta ruohikkoradalta (+ 15% ) lähtöatka lyhenee vastatuulessa yli 3000 ft:n korkeudella olevalta kentältä lähdettäessä on seosta laihennettava niin että oottori antaa täyden tehon. 4.A.7 LENTOONLÄHTÖMATKAT (C-152) Kuva 4-22 on C-152:n lentokäsikirjan lentoonlähtöatkataulukko. Siihen on taulukoitu sekä lähtökiidon (aakiidon) pituus että lähtöatka 15 etrin esteen yli. Yleiset edellytykset taulukon voiassaololle ovat: lentokone on kuorattu suuripaan sallittuun painoonsa eli lentoassa on 757 kg, lentoonlähtö suoritetaan 10 :n laskusiivekkeillä täysi teho ennen jarrujen vapauttaista päällystetty, tasainen, kuiva kiitorata tyyntä ilanopeus kiihtyy irtoaisen jälkeen nopeuteen 54 kts, jolla alkunousu 15 korkeuteen suoritetaan. Jos kone on kevyepi kuin 757 kg, lentoonlähtöatka on luonnollisesti taulukon arvoa lyhyepi. Käsikirjassa osassa IV kerrotaan edellytykset lyhiälle lentoonlähtöatkalle, jotka ovat uuten saat kuin taulukon edellyttäät, 10 :n laipat ja alkunousu nopeudella 54 kts, kunnes esteet on ylitetty kiihdytetään nopeus 60 KIAS jonka

6 LENTÄJÄN KÄSIKIRJA sivu 170 CESSNA 152OSA V SUORITUSAR- VOT LENTOONLÄHTÖMATKA LYHYT KENTTÄ OLOSUHTEET: Laskusiivekkeet 10 Täysi teho ennen jarrujen vapauttaista Päällystetty, tasainen, kuiva kiitorata Tyyntä HUOMAUTUKSET: Nousu lyhyen kentän tekniikalla, kuten osassa IV on esitetty. Ennen lentoonlähtöä yli 3000 ft:n korkeudella olevalta lentokentältä on seosta laihennettava tarpeen ukaan siten, että paikaltaan käytettäessä oottori antaa täyden tehon tehovipu edessä. Vähennä atkoista 10% jokaista vastatuulen 9 kts kohti. Lähdettäessä yötätuuleen 10 kts asti, on atkoihin lisättävä 10% jokaista yötätuulen 2 kts kohti. Toiittaessa kuivalta ruohikkoradalta, lisää atkoihin 15% lähtökiidon arvoista. LE NT OM ASS A NOPEUS / KIAS PAINE- KOR- KEUS 0 C 10 C 20 C 30 C 40 C kg IR TI 15 ft aakiito 15 kork. aakiito 15 kork. aakiito 15 kork. aakiito 15 kork. aakiito 15 kork Kuva 4-22 Kysyys 1. Mikä on lentoonlähtöatka 15 esteen yli täyteen kuoratulla koneella asfalttikiitotieltä, kun vastatuuli on 10 kts, kentän painekorkeus on 0 ft ja läpötila 20 C? Koska kentän painekorkeus on 0 ft, niin saae vastauksen yliältä riviltä, 20 C läpötilan kohdalta: 424. Tästä arvosta vähennäe 10 kts vastatuulen johdosta 10 %, = 382, joka on nousuatka 15 esteen yli. Kysyys 2. Mikä on täyteen kuoratun koneen lentoonlähtöatka 15 esteen yli kuivalta ruohikkoradalta, kun kentän painekorkeus on 0 ft ja läpötila on 30 C ja ila on tyyni? Nyt saae vastauksen yliän rivin 30 C kohdalta. Koska nyt on kyseessä ruohikkorata, niin joudue lisääään lähtökiidon arvoon 15 %. 247 atkasta 15 % on 37, joka lisätään kokonaisatkaan = 493 on nousuatka 15 esteen yli näissä olosuhteissa. Kysyys 3. Kone on täyteen kuorattu, lentoonlähtö tehdään ruohikkokentältä, jonka painekorkeus on 1500 ft ja läpötila 25 C, tuuli on tyyni. Mikä on lentoonlähtöatka 15 esteen yli?

7 sivu 171 LENTÄJÄN KÄSIKIRJA Painekorkeudelle ft ei ole taulukoitu riviä, joten joudue laskeaan keskiarvon ft:n ja ft:n arvojen avulla eli 20 C läpötilan sarakkeesta = 490. Läpötilakorjaukseen, johon ei yöskään löydy väliarvoja, joudue lisääään atkaan 4 %, josta seuraa 490+ l9=509. Tähän arvoon joudue lisääään ruohikkokentän vaikutuksen aakiitoon = = 548 on nousuatka e. olosuhteissa 15 esteen yli.

8 LENTÄJÄN KÄSIKIRJA sivu 172 CESSNA 152OSA V SUORITUSAR- VOT PARHAAT KOHOAMISNOPEUDET OLOSUHTEET: Laskusiivekkeet ylhäällä LENTO- MASSA PAINE- KORKEUS NOPEU S Täysi oottoriteho HUOMAUTUKSET: Seos laihennettu yli 3000 ft:n korkeudella ax. RPM. NOUSUNOPEUS - f/in Kg (lbs) ft KIAS -20 C 0 C 20 C 40 C 757 Merenp (1670) Kuva A.8 PARHAAT KOHOAMIS- NOPEUDET (C-152) Kuva 4-23 on lentokäsikirjan parhaiden kohoaisnopeuksien taulukko. Yleiset edellytykset parhaan nousun saavuttaiseksi ovat huoautuksessa 1. Taulukko on jälleen suurialle lentoassalle, joten pieneällä kuoralla koneen pitäisi nousta hiean taulukon antaaa arvoa parein. Paras pystynopeus saavutetaan erenpinnan korkeudella ilanopeudella 67 kts. Painekorkeuden kasvaessa parhaan pystynopeuden antava ilanopeus pienenee hiean. Mikä tahansa uu ilanopeus antaa aina pieneän pystynopeuden. Läpötilan nousu suurentaa tiheyskorkeutta ja siten pienentää pystynopeutta. Tää otetaan huoioon läpötilakorjauksena huoautuksen 3 ukaisesti. Esierkki Mikä on paras pystynopeus painekorkeudella ft ja illä ittarinopeudella se saavutetaan, jos läpötila ft:n korkeudella on 20 C? Standardiläpötila 2500 ft korkeudessa olisi 10 C. Koska läpötila on tätä suurepi, tiheyskorkeus on suurepi kuin 2500 ft. Tiheyskorkeudella 2500 ft parhaan pystynopeuden ilanopeus on keskiarvo nopeuksista 76 ph ja 73 ph eli 74,5 ph. Koska tiheyskorkeus on suurepi kuin 2500 ft pyöristäe sen ukaan ilanopeuden arvoon 74 ph. Pystynopeus tiheyskorkeudella 2500 ft olisi keskiarvo luvuista 670 ft/in ja 440 ft/in eli 555 ft/in. Huoautuksen 3 ukainen läpötilakorjaus vähentää esierkkitapauksessa tästä 15 ft/in, joten lopullinen pystynopeuden arvo on 540 ft/in.

9 sivu 173 LENTÄJÄN KÄSIKIRJA * NOPEUS 60 KIAS * POTKURI TUULIMYLLYNÄ * LASKUSIIVEKKEET YLHÄÄLLÄ * TYYNTÄ L/D 1:9 = 1 k korkeudesta liitää 9 k. Kuva 4-24 MATKA MAASSA - MERIMAILIA nopeus aastollisesti parhaan liidon saavuttaiseksi. Vertauksena voisi sanoa vaikkapa, että kone "puskee" läpi tuulen. 4.A.9 PARAS LIITOMATKA (C - 152) Paras liitoatka on C-152:n lentokäsikirjan ainoa käyrän uodossa esitetty suoritusarvo (kuva 4-24). Yleiset parhaan liidon edellytykset lienevät tään käyrän erkityksellisin anti. Pakkotilanteen varalta on hyvä tietää, että kone liitää tyynessä säässä pisiälle ilanopeudella 60 KIAS potkuri vapaasti pyörien ja laskusiivekkeet ylhäällä eli sileänä. Tällöin kone pääsee 4000 jalan korkeudesta noin 6 n päähän. Käytännössä tuulella on erittäin suuri erkitys liitokykyyn aahan nähden. Käsikirjan antaat arvot pätevät tyynellä tai toisaalta ilaan nähden. Jos ila liikkuu eli tuulee, aastollinen liito uuttuu. Myötätuulessa päästään tietysti piteälle kuin tyynessä tai vastatuulessa. Käytännön aalinlasku- ja pakkolaskuharjoitukset opettavat parhaiten liitosuhteen arvioinnin. Tuuli vaikuttaa yös parhaan liitosuhteen ilanopeuteen, vaikkakin yleensä vain vähän. Myötätuulessa aastollisesti paras liito saavutetaan hiean tyynen sään ilanopeutta pieneällä nopeudella. Kone tavallaan "ratsastaa" yötätuulessa. Vastatuulessa tarvitaan hiean tyynen sään parhaan liidon ilanopeutta suurepi 4.A.10 LASKUMATKAT (C-152) Laskuatkataulukko, kuva 4-25, on tyypillinen suoritusarvojen äärirajoja kuvaava esitys ja siten käytännön kanssa ristiriitainen. Laskuatkat vaikuttavat käytännön kokeukseen verrattuna uskoattoan lyhyiltä. Ristiriidan syy ilenee kuitenkin nopeasti verrattaessa lentoonlähtö- ja laskuatkoja keskenään. Saoissa olosuhteissa nykyaikainen kevytkone tarvitsee aina piteän kiitotien lentoonlähtöön kuin laskuun. Näin ollen käytännön lähestyis- ja laskuenetelät ovat useiiten uodostuneet sellaisiksi, että ne eivät pyrikään lyhipään laskuatkaan vaan käytännölliseen, säästäväiseen ja helppoon lähestyiseen ja laskuun. Konehan on kuitenkin saatava laskupaikalta takaisin ilaan, jollei pääääränä ole ilailuuseo tai routtao. Kiitotievaatiuksen äärää siis useiiten lentoonlähtöatka. CESSNA 152 OSA V SUORITUSAR- VOT LASKUMATKA LYHYT KENTTÄ

10 LENTÄJÄN KÄSIKIRJA sivu 174 OLOSUHTEET: Laskusiivekkeet 30 astetta Ilan oottoritehoa Maksii jarrutus Päällystetty, tasainen, kuiva kiitorata Tyyntä HUOMAUTUKSET: 1. Lasku lyhyen kentän tekniikalla, kuten osassa IV on esitetty. 2. Vähennä atkoista 10% jokaista vastatuulen 9 kts kohti. Laskeuduttaessa yötätuuleen 10 kts asti, on atkoihin lisättävä 10% jokaista yötätuulen 2 kts kohti. 3. Toiittaessa kuivalta ruohikkoradalta, lisää 45% aakiidon arvoon. 4. Jos lasku ilan laskusiivekkeitä on välttäätön, lisää lähestyisnopeuteen 7 KIAS ja laskuatkaan 35%. LEN- TOM ASSA NOPE US 50 ft KOR K. PAINE- KOR- KEUS 0 C 10 C 20 C 30 C 40 C aakiito laskuatka 15 esteen yli aakiito laskuatka 15 esteen yli aakiito laskuatka 15 esteen yli aakiito laskuatka1 5 esteen yli aakiito laskuatka 15 esteen yli kg KIA S ft Kuva 4-25 Laskuatkataulukon ukaista enettelyä lyhyen laskun suorittaiseksi on hyvä harjoitella joskus pakkotilanteen varalta. Yleiset edellytykset ovat: laskusiivekkeet täysin alhaalla, oottori tyhjäkäynnillä ja kynnyksellä ilanopeus 54 kts. Taulukkoarvot edellyttävät lisäksi kovapintaista kiitotietä ja täyteen kuorattua konetta. Esierkki: Mikä on C-152:n lyhin laskuatka 15 etrin esteen yli 0 ft:n painekorkeudella 10 kts:n vastatuulessa, läpötila 10 C? Taulukon ukaan laskuatka 15 etrin esteen yli tyynellä on 362. Tästä vähennetään jokaista vastatuulen 9 solua kohti 10 %. Lopputulos = 326 on jälleen tehty suurialle lentoassalle, joten pie neällä kuoralla koneen pitäisi laskeutua hiean taulukon antaaa arvoa parein. Esierkki: Mikä on paras pystynopeus painekorkeudella 2000 ft ja illä ittarinopeudella se saavutetaan, jos läpötila 2000 ft:n korkeudella on + 20 C? Paras kohoaisnopeus 600 ft/in ittarinopeudella on 66 kts. CESSNA 152OSA V SUORITUSAR- VOT MATKALENTOSUORITUSAR- VOT OLOSUHTEET: HUOMAUTUS: 757 kg (1670 lbs) Taulukossa iloitetut nopeudet on koneelle, Suositeltu laiha seos joka on varustettu uotosuojilla Nää lisäävät nopeutta noin 2 kts.

11 sivu 175 LENTÄJÄN KÄSIKIRJA PAINE- KOR- KEUS 20 C alle standardiläpötilan Standardiläpötila 20 C yli standardiläpötilan Teho KTAS L/h Teho KTAS L/h Teho KTAS L/h ft RPM % % % Kuva A.11 MATKALENTOSUORI- TUSARVOT (C-152) Matkalentosuoritusarvot on koottu käsikirjaan elko ittavaan taulukkoon (kuva 4-26). Sen tutkiisen aloitae pystyriveittäin vasealta, rivi kerrallaan. Vasean laidan korkeussarake tuntuu ehkä itsestään selvältä. Näin ei asia ikävä kyllä kuitenkaan ole. Muistathan, että painekorkeus on se korkeus, jota korkeusittari näyttää, kun siinä on asetuksena 1013 hpa. Läpötilalla korjattu painekorkeus on

12 LENTÄJÄN KÄSIKIRJA sivu 176 tiheyskorkeus, joka on "naaioitu" sarakkeeseen standardi-läpötila. Kaksi seuraavaa saraketta, pyöriisnopeus ja teho % on käsiteltävä yhdessä, sillä oleat liittyvät oottorin käyttöön. Vaseanpuoleiseen on taulukoitu oottorin pyöriisnopeuksia ja oikeanpuoleiseen kutakin pyöriisnopeutta vastaava oottoriteho prosentteina oottorin antaasta suuriasta tehosta eli niellistehosta. Näihin liittyy huoautus, jossa todetaan, että suurin suositeltu atkalentoteho vastaa korkeintaan 75 % suuriasta tehosta. Tavallisesti taloudellinen atkateho valitaan 55 % - 65 % väliltä niin, että se on helposti asetettavissa oottorinvalvonta-ittareiden avulla. Valinta johtaa siten yleensä pyöriisnopeuden täyteen satalukuun. Tehosarakkeesta nähdään selvästi yös läpötilan vaikutus oottorin suorituskykyyn. Ensiäinen esierkki olkoon oottorin pyöriinen suurialla sallitulla nopeudellaan rp. Merenpinnan tiheyskorkeudella suurin pyöriisnopeus antaa oottorista suurian tehon eli 100 %. Korkeudella ft saalla pyöriisnopeudella saadaan oottorin suuriasta tehosta 77 % ja korkeudella ft enää 70 %. Toinen olkoon atkalentoarvo eli pyöriisnopeus rp. Tällä saadaan 2000 ft:n tiheyskorkeudessa 69 % ja ft:n korkeudessa vain 63 % oottorin niellistehosta. Muistathan, että oottorista saatavan suurian tehon riippuvuus tiheyskorkeudesta selittää suurelta osalta uidenkin suoritusarvojen riippuvuuden tiheyskorkeudesta. Seuraavaan sarakkeeseen on koottu koneen todelliset ilanopeudet KTAS, eli tosi-ilanopeudet (= true airspeed = TAS) soluina ilaistuina. Tosi-ilanopeuteen palataan tarkein opetusjakson 5 osassa C ja opetusjakson 7 osassa B. Tässä on hyvä huoata, että saalla oottorin teholla saadaan ylepänä aina suurepi tosi-ilanopeus. Esierkiksi 78 %:n teho ft:n tiheyskorkeudessa antaa tosi-ilanopeudeksi 104 solua, kun taas saa teho ft:n korkeudessa antaa tosi-ilanopeudeksi 108 solua. Ero ei ole suuri, utta periaate on hyvä uistaa, sillä suhteellinen ero on elko huoattava. Seuraava sarake kuvaa polttonesteen kulutusta litroina tunnissa. Vertaaalla prosentuaalista tehoa polttonesteen kulutukseen huoataan, että oottori tarvitsee tietyn tehon antaakseen likipitäen saan polttonesteen kulutuksen korkeudesta riippuatta. Esierkkinä olkoon 55 %:n teho tiheyskorkeudella ft tai ft. Kuassakin tapauksessa polttonesteen kulutus on 18 litraa tunnissa. Edellä olevista huoioista voidaan yhteenvetona todeta, että C-152:lla päästään teoreettisesti pisiälle lennettäessä korkealla. Käytännössä täytyy edellisten lisäksi huoioida nouseiseen kuluva aika atkalentonopeutta pieneällä nopeudella ja nousuun tarvittavan suuren tehon vaatia suuri polttonesteen kulutus. Todellinen tulos on, että suurin toiintaatka on lähes riippuaton lentokorkeudesta. Erot ovat joka tapauksessa niin pienet, että ratkaisevaksi seikaksi atkalentokorkeutta valittaessa jäävät tuulet eri korkeuksilla. Taloudellinen atkalento saavutetaan sellaisella korkeudella, jossa vastatuuli on pienin tai yötätuuli suurin ja johon nouseiseen ei käytetä suhteettoan suurta osuutta koko lentoajasta. Taulukon käyttöön vaikuttavia tekijöitä ovat vielä huoautuksen aininnat lentoassasta ja laihasta seoksesta. Jos lentoassa on suurinta sallittua pienepi, tarvittavan nostovoian äärä pienenee. Tällöin pienenee yös vastus ja tarvittava tehokin ja atkalentosuoritusarvot paranevat. Laiha seos tarkoittaa sitä, että seossäätövivulla vähennetään polttonesteen virtausta oottoriin ilan ollessa harvaa suuressa korkeudessa. Näin voidaan polttoneste-ilaseoksen sekoitussuhde pitää edullisiillaan ja vähentää polttonesteen kulutusta. Käytännössä kaasutinoottoreita ei laihenneta alle ft:n korkeudessa, eikä laihennusta ylepänä voida suorittaa täsällisesti ilan pakokaasun läpöittaria. Tavalliset C-152:n atkalentokorkeudet jäävät alle ft:n, joten seosta ei yleensä laihenneta. Polttonesteen kulutusarvoihin tulee suhtautua varauksella ja atkalennolle on hyvä ottaa aina vähintään 10 %:n reservipolttoneste korvaaaan taulukon epätäsällisyyttä noraalikäytössä, jollei todellista polttonesteen kulutusta tiedetä varasti. Tavallisilla atkalentokorkeuksilla, ft ft, voidaan käyttää ft:n taulukkoarvoja. Tällöin pyöriisnopeus rp vastaa 77 %:n tehoa ja antaa todelliseksi ilanopeudeksi 102 solua ja kulutukseksi laihalla seoksella 24 litraa tunnissa.

ILMAILUMÄÄRÄYS OPS M7-1

ILMAILUMÄÄRÄYS OPS M7-1 ILMAILUMÄÄRÄYS OPS M7-1 uutos 1 5.11.1976 PL 50, 01531 VANTAA, FINLAND, Tel. 358 (0)9 82 771, Fax 358 (0)9 82 772499 www.lentoturvallisuushallinto.fi MAA- JA METSÄTALOUDEN LENTOPAIKAT 1 YLEISTÄ 1.1 Tää

Lisätiedot

1.5 Tasaisesti kiihtyvä liike

1.5 Tasaisesti kiihtyvä liike Jos pudotat lyijykuulan aanpinnan läheisyydessä, sen vauhti kasvaa joka sekunti noin 9,8 etrillä sekunnissa kunnes törää aahan. Tai jos suoritat autolla lukkojarrutuksen kuivalla asvaltilla jostain kohtuullisesta

Lisätiedot

Näytteenottokerran tulokset

Näytteenottokerran tulokset Ensiäiset vedenlaaturekisteristäe löytyvät tulokset ovat taikuulta 1984. Näytteenottopaikan kokonaissyvyydeksi on tuolloin itattu 7,9, ja näytteet on otettu 1, 3 ja 7 etrin syvyyksiltä. Jäätä on ollut

Lisätiedot

2.5 Liikeyhtälö F 3 F 1 F 2

2.5 Liikeyhtälö F 3 F 1 F 2 Tässä kappaleessa esittelen erilaisia tapoja, joilla voiat vaikuttavat kappaleen liikkeeseen. Varsinainen kappaleen pääteea on assan liikeyhtälön laatiinen, kun assaan vaikuttavat voiat tunnetaan. Sitä

Lisätiedot

Ultrakevyen lentokoneen OH-U312 koelento

Ultrakevyen lentokoneen OH-U312 koelento Ultrakevyen lentokoneen OH-U312 koelento ref aihe huom 1 trimmi edessä, nopeus Vs, hallintavoima 1.1 trimmi edessä, nopeus Vne, hallintavoima 1.2 trimmi takana, nopeus Vs, hallintavoima 1.3 trimmi takana,

Lisätiedot

Työ 15B, Lämpösäteily

Työ 15B, Lämpösäteily Työ 15B, Läpösäteily urssi: Tfy-3.15, Fysiikan laoratoriotyöt Ryhä: 18 Pari: 1 Jonas Ala Antti Tenhiälä Selostuksen laati: Jonas Ala Mittaukset tehty:.3.000 Selostus jätetty:..000 1. Johdanto Läpösäteily

Lisätiedot

Laskuharjoitustehtävät

Laskuharjoitustehtävät Tio Huttula WETA150 Hydrologia Laskuharjoitustehtävät 1. Ilan läpötila järvellä syyskuisena iltapäivänä on 21 0 C ja ilankosteus 5 %. Missä läpötilassa suua alkaa syntyä eli ilan sisältää vesihöyry tiivistyy?

Lisätiedot

Lämpöoppia. Haarto & Karhunen. www.turkuamk.fi

Lämpöoppia. Haarto & Karhunen. www.turkuamk.fi Läpöoppia Haarto & Karhunen Läpötila Läpötila suuren atoi- tai olekyylijoukon oinaisuus Liittyy kiinteillä aineilla aineen atoeiden läpöliikkeeseen (värähtelyyn) ja nesteillä ja kaasuilla liikkeisiin Atoien

Lisätiedot

LVM/LMA/jp 2012-12-17. Valtioneuvoston asetus. ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun asetuksen muuttamisesta. Annettu Helsingissä päivänä kuuta 20

LVM/LMA/jp 2012-12-17. Valtioneuvoston asetus. ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun asetuksen muuttamisesta. Annettu Helsingissä päivänä kuuta 20 LVM/LMA/jp 2012-12-17 Valioneuvoson aseus ajoneuvojen käyösä iellä anneun aseuksen uuaisesa Anneu Helsingissä päivänä kuua 20 Valioneuvoson pääöksen ukaisesi, joka on ehy liikenne- ja viesinäiniseriön

Lisätiedot

LVM/LMA/jp 2013-03-27. Valtioneuvoston asetus. ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun asetuksen muuttamisesta. Annettu Helsingissä päivänä kuuta 20

LVM/LMA/jp 2013-03-27. Valtioneuvoston asetus. ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun asetuksen muuttamisesta. Annettu Helsingissä päivänä kuuta 20 LVM/LMA/jp 2013-03-27 Valioneuvoson aseus ajoneuvojen käyösä iellä anneun aseuksen uuaisesa Anneu Helsingissä päivänä kuua 20 Valioneuvoson pääöksen ukaisesi uueaan ajoneuvojen käyösä iellä anneun aseuksen

Lisätiedot

RATKAISUT: 18. Sähkökenttä

RATKAISUT: 18. Sähkökenttä Physica 9 1. painos 1(7) : 18.1. a) Sähkökenttä on alue, jonka jokaisessa kohdassa varattuun hiukkaseen vaikuttaa sähköinen voia. b) Potentiaali on sähkökenttää kuvaava suure, joka on ääritelty niin, että

Lisätiedot

200P 220P 240P 260P 280P 200N 220N 240N 260N

200P 220P 240P 260P 280P 200N 220N 240N 260N P P 4P 6P 8P N N 4N 6N Valiina palvelukseen Paras kuorainallisto aatila- ja hyötykäyttöön. FI Uusi Quicke kuorainallisto Räätälöity sinun tarpeisiin Koko toiinnan lähtökohtana Quickellä on aina laatu.

Lisätiedot

Ilmailu ja nuoret. Suomen Ilmailuliitto

Ilmailu ja nuoret. Suomen Ilmailuliitto Ilmailu ja nuoret Suomen Ilmailuliitto Purjelento Purjelento on monien mielestä puhtainta ja aidointa lentämistä. Elämys on kun kone pysyy ilmassa omien taitojen avulla nostavissa ilmavirtauksissa, aurinkoenergiaa

Lisätiedot

Työssä määritetään luokkahuoneen huoneilman vesihöyryn osapaine, osatiheys, huoneessa olevan vesihöyryn massa, absoluuttinen kosteus ja kastepiste.

Työssä määritetään luokkahuoneen huoneilman vesihöyryn osapaine, osatiheys, huoneessa olevan vesihöyryn massa, absoluuttinen kosteus ja kastepiste. TYÖ 36b. ILMANKOSTEUS Tehtävä Työssä määritetään luokkahuoneen huoneilman vesihöyryn osapaine, osatiheys, huoneessa olevan vesihöyryn massa, absoluuttinen kosteus ja kastepiste. Välineet Taustatietoja

Lisätiedot

KELLUKEULTRIEN LENTOTEKNISET HAASTEET

KELLUKEULTRIEN LENTOTEKNISET HAASTEET KELLUKEULTRIEN LENTOTEKNISET HAASTEET touko-kesäkuu 2013 Ville Hämäläinen TIIVISTELMÄ Tässä tutkielmassa tarkastellaan ja arvioidaan tyypillisen Suomessa käytettävän ultrakevyen lentokoneen aerodynamiikkaa

Lisätiedot

SUOMALAISNUORTEN LUKEMISEN JA VERKON KÄYTÖN MONIPUOLISUUS

SUOMALAISNUORTEN LUKEMISEN JA VERKON KÄYTÖN MONIPUOLISUUS Niina Parviainen SUOMALAISNUORTEN LUKEMISEN JA VERKON KÄYTÖN MONIPUOLISUUS Tutkiusinventaari Muistiot 2012:7 Opetushallitus ja tekijät Muistiot 2012:7 ISBN 978-952-13-5346-8 (pdf) ISSN-L 1798-8896 ISSN

Lisätiedot

= 2 1,2 m/s 55 m 11 m/s. 18 m 72 m v v0

= 2 1,2 m/s 55 m 11 m/s. 18 m 72 m v v0 Kertaustehtävät. c) Loppunopeus on v = as =, /s 55 /s. 8 7 v v0 3,6 s 3,6 s. c) Kiihtyvyys on a = =,0. t 5 s s Kolessa sekunnissa kuljettu atka on 7 s3 = v0t + at = 3,0 s + (,0 /s ) (3,0 s) 55,5. 3,6 s

Lisätiedot

Tarkastuslistat. Opettajakertauskoulutus, lentoturvallisuusseminaari 26. - 27.11.2010 Suomen Ilmailumuseo, Vantaa

Tarkastuslistat. Opettajakertauskoulutus, lentoturvallisuusseminaari 26. - 27.11.2010 Suomen Ilmailumuseo, Vantaa Tarkastuslistat Opettajakertauskoulutus, lentoturvallisuusseminaari 26. - 27.11.2010 Suomen Ilmailumuseo, Vantaa Missä listoja tarvitaan Käyttö - lentokoneet - huollot - katsastukset Laatiminen - ohjekirjallisuus

Lisätiedot

MAOL-Pisteitysohjeet Fysiikka kevät 2007

MAOL-Pisteitysohjeet Fysiikka kevät 2007 MAOL-Pisteityshjeet Fysiikka kevät 007 Tyypillisten virheiden aiheuttaia pisteenetyksiä (6 pisteen skaalassa): - pieni laskuvirhe -/3 p - laskuvirhe, epäielekäs tuls, vähintään - - vastauksessa yksi erkitsevä

Lisätiedot

Äänen nopeus pitkässä tangossa

Äänen nopeus pitkässä tangossa IXPF24 Fyiikka, ryhälaboratoriotyö IST4S1 / E1 / A Okanen Janne, Vaitti Mikael, Vähäartti Pai Jyväkylän Aattikorkeakoulu, IT-intituutti IXPF24 Fyiikka, Kevät 2005, 6 ECTS Opettaja Pai Repo Äänen nopeu

Lisätiedot

Kevytilmailu Ry - KILA. KILA SAFE PILOT (KSP) Jatkokoulutusohjelma. Kevytilmailu - Light Aviation Ry

Kevytilmailu Ry - KILA. KILA SAFE PILOT (KSP) Jatkokoulutusohjelma. Kevytilmailu - Light Aviation Ry Kevytilmailu Ry - KILA KILA SAFE PILOT (KSP) Jatkokoulutusohjelma Kevytilmailu - Light Aviation Ry Ver. 1.005 10.7.2015 Esipuhe KILA SAFE PILOT (KSP) ohjelma on jatkokoulutus kokonaisuus ultrakevyt lentäjille.

Lisätiedot

Luvun 12 laskuesimerkit

Luvun 12 laskuesimerkit Luvun 12 laskuesimerkit Esimerkki 12.1 Mikä on huoneen sisältämän ilman paino, kun sen lattian mitat ovat 4.0m 5.0 m ja korkeus 3.0 m? Minkälaisen voiman ilma kohdistaa lattiaan? Oletetaan, että ilmanpaine

Lisätiedot

Katisen kaava-alue, Hämeenlinna

Katisen kaava-alue, Hämeenlinna Raboll Finland Oy Senaatti Kiinteistöt Katisen kaava-alue, Häeenlinna Meluselvitys Syyskuu 2008 Katisen kaava-alue, Häeenlinna Meluselvitys 4.9.2008 Senaatti Kiinteistöt Raboll Finland Oy Tekijä: Marja

Lisätiedot

ILMAILUTIEDOTUS. Normi poistettu ilmailumääräysjärjestelmästä 1.1.2003

ILMAILUTIEDOTUS. Normi poistettu ilmailumääräysjärjestelmästä 1.1.2003 I L M A I L U L A I T O S CIVIL AVIATION ADMINISTR ATION LENTOTURVALLISUUSHALLINTO F LI GH T SA T A U T O I T FI F E Y N L AN H R Y D ILMAILUTIEDOTUS ADVISORY CIRCULAR PL 50, 01531 VANTAA, FINLAND, Tel.

Lisätiedot

TOIMINTAOHJE KAANAAN (TEISKON) LENTOKENTÄLLÄ LENNÄTTÄVÄLLE

TOIMINTAOHJE KAANAAN (TEISKON) LENTOKENTÄLLÄ LENNÄTTÄVÄLLE Tampereen RC Lentäjät ry. Toimintaohje (v1.4) 1(5) TOIMINTAOHJE KAANAAN (TEISKON) LENTOKENTÄLLÄ LENNÄTTÄVÄLLE 1. Saapuessasi lentokentälle tarkista onko lentokentällä toimintaa. Mikäli hallin ovet ovat

Lisätiedot

Jatkuvat satunnaismuuttujat

Jatkuvat satunnaismuuttujat Jatkuvat satunnaismuuttujat Satunnaismuuttuja on jatkuva jos se voi ainakin periaatteessa saada kaikkia mahdollisia reaalilukuarvoja ainakin tietyltä väliltä. Täytyy ymmärtää, että tällä ei ole mitään

Lisätiedot

Tiedot kahdella suuttimella

Tiedot kahdella suuttimella Vyr-36 on kasteluun tarkoitettu uovinen sadetin. Jousi ja akseli ovat ruostuatonta terästä. Vakiona sadettiessa on suuttiet 4,4 ja 2,4. Sadetin kiinnitetään kelkkaan R ¾ ulkokierteestään. Vyr-36:ssa on

Lisätiedot

Tämä ohje on hyväksytty Tampereen laskuvarjokerhon käyttöön johtokunnan kokouksessa 11.9.2014.

Tämä ohje on hyväksytty Tampereen laskuvarjokerhon käyttöön johtokunnan kokouksessa 11.9.2014. Tampereen Laskuvarjokerho ry Hyppytoiminnanohje YLEISTÄ Tämä ohje on hyväksytty Tampereen laskuvarjokerhon käyttöön johtokunnan kokouksessa 11.9.2014. Hyppytoiminnassa noudatetaan Liikenteen turvallisuusviraston

Lisätiedot

Magneettiset materiaalit ja magneettikentän energia

Magneettiset materiaalit ja magneettikentän energia agneettiset ateriaait ja agneettikentän energia ateriaait jaetaan agneettisten oinaisuuksiensa ukaan koeen uokkaan: diaagneettiset, paraagneettiset ja ferroagneettiset aineet. ateria koostuu atoeista,

Lisätiedot

Harrastuslennonopettajien kertauskoulutus EFRY 12.-13.12.

Harrastuslennonopettajien kertauskoulutus EFRY 12.-13.12. Tarkastuslennoilla havaittua Jorma Laine Ensimmäinen lento tarkastuslentäjänä 23.9.1979 K-7, OH-253 Lentokoe Lupakirjan myöntämiseksi Vesilento-oikeuden saamiseksi ultralla Hinauslentäjäoikeuden saamiseksi

Lisätiedot

3.4 Liike-energiasta ja potentiaalienergiasta

3.4 Liike-energiasta ja potentiaalienergiasta Työperiaatteeksi (the work-energy theorem) kutsutaan sitä että suljetun systeemin liike-energian muutos Δ on voiman systeemille tekemä työ W Tämä on yksi konservatiivisen voiman erityistapaus Työperiaate

Lisätiedot

Lentoturvallisuutta vaarantanut tapaus Jyväskylän lentoaseman läheisyydessä 18.7.1997

Lentoturvallisuutta vaarantanut tapaus Jyväskylän lentoaseman läheisyydessä 18.7.1997 Tutkintaselostus C 21/1997 L Lentoturvallisuutta vaarantanut tapaus Jyväskylän lentoaseman läheisyydessä 18.7.1997 OH-PKT, Piper PA-28-181 OH-JLK, Cessna TU206G Kansainvälisen siviili-ilmailun yleissopimuksen

Lisätiedot

b) Laskiessani suksilla mäkeä alas ja hypätessäni laiturilta järveen painovoima tekee työtä minulle.

b) Laskiessani suksilla mäkeä alas ja hypätessäni laiturilta järveen painovoima tekee työtä minulle. nergia. Työ ja teho OHDI JA TSI -. Opettaja ja opikelija tekevät hyvin paljon aanlaita ekaanita työtä, kuten liikkuinen, kirjojen ja eineiden notainen, liikkeellelähtö ja pyähtyinen. Uuien aioiden oppiinen

Lisätiedot

ILMAILUTIEDOTUS. PL 50, 01531 VANTAA, FINLAND, Tel. 358 (0)9 82 771, Fax 358 (0)9 82 772499

ILMAILUTIEDOTUS. PL 50, 01531 VANTAA, FINLAND, Tel. 358 (0)9 82 771, Fax 358 (0)9 82 772499 ILMAILUTIEDOTUS AIR T6-2 20.9.1974 PL 50, 01531 VANTAA, FINLAND, Tel. 358 (0)9 82 771, Fax 358 (0)9 82 772499 www.lentoturvallisuushallinto.fi OHJEITA PURJELENTOKONEEN PUNNITUKSEEN SEKÄ PUNNI- TUSPÖYTÄKIRJAN

Lisätiedot

SEOSREHUN TYÖMENEKKIVERTAILU

SEOSREHUN TYÖMENEKKIVERTAILU SEOSREHUN TYÖMENEKKIVERTAILU Anne-Mari Malvisto ja Mika Turunen 8.6.0 Oikeudet uutoksiin pidätetään. Kilpailukykyä aidontuotantoon Hyvien käytänteiden dokuentointi Hankkeen rahoittaja: Etelä-Pohjanaan

Lisätiedot

SMG-4500 Tuulivoima. Kolmannen luennon aihepiirit TUULEN TEHO

SMG-4500 Tuulivoima. Kolmannen luennon aihepiirit TUULEN TEHO SMG-4500 Tuulivoima Kolmannen luennon aihepiirit Tuulen teho: Betzin lain johtaminen Tuulivoimalatyypeistä: Miksi vaaka-akselinen, miksi kolme lapaa? Aerodynamiikkaa: Tuulivoimalan roottorin lapasuunnittelun

Lisätiedot

Mittalaitetekniikka. NYMTES13 Vaihtosähköpiirit Jussi Hurri syksy 2014

Mittalaitetekniikka. NYMTES13 Vaihtosähköpiirit Jussi Hurri syksy 2014 Mittalaitetekniikka NYMTES13 Vaihtosähköpiirit Jussi Hurri syksy 2014 1 1. VAIHTOSÄHKÖ, PERUSKÄSITTEITÄ AC = Alternating current Jatkossa puhutaan vaihtojännitteestä. Yhtä hyvin voitaisiin tarkastella

Lisätiedot

SIILINJÄRVEN KUNTA PYÖREÄLAHDEN ASEMAKAAVA, MELUSELVITYS

SIILINJÄRVEN KUNTA PYÖREÄLAHDEN ASEMAKAAVA, MELUSELVITYS Vastaanottaja Siilinjärven kunta Asiakirjatyyppi Meluselvitys Päivääärä 13.10.2014 SIILINJÄRV KUNTA PYÖREÄLAHD ASEMAKAAVA, RISUHARJUN ASEMAKAAVA SIILINJÄRV KUNTA Päivääärä 13.10.2014 Laatija Jari Hosiokangas

Lisätiedot

PD 42. Operating instructions Bruksanvisning. Käyttöohje Инструкция по зксплуатации Lietošanas pamācība Instrukcija Kasutusjuhend

PD 42. Operating instructions Bruksanvisning. Käyttöohje Инструкция по зксплуатации Lietošanas pamācība Instrukcija Kasutusjuhend PD 42 Operating instructions Brugsanvisning Bruksanvisning Bruksanvisning Käyttöohje Инструкция по зксплуатации Lietošanas paācība Instrukcija Kasutusjuhend en da sv no ru lv lt et Printed: 07.07.2013

Lisätiedot

SwemaAir 5 Käyttöohje

SwemaAir 5 Käyttöohje SwemaAir 5 Käyttöohje 1. Esittely SwemaAir 5 on kuumalanka-anemometri lämpötilan, ilmanvirtauksen sekä -nopeuden mittaukseen. Lämpötila voidaan esittää joko C, tai F, ilmannopeus m/s tai fpm ja ilman virtaus

Lisätiedot

Ylöjärven Siltatien ja Ojapuiston meluselvitys

Ylöjärven Siltatien ja Ojapuiston meluselvitys eluselvitys Ylöjärven kaupunki Siru Parviainen Jarno Kokkonen 19.5.2014 1 Taustatiedot Tässä eluselvityksessä on tarkasteltu Ylöjärven kaupungin Ojapuiston aseakaavauutosalueen ja Siltatien aseakaava-alueen

Lisätiedot

TWISTER-SIILOT JOUSTAVAAN JA LUOTETTAVAAN VILJANVARASTOINTIIN

TWISTER-SIILOT JOUSTAVAAN JA LUOTETTAVAAN VILJANVARASTOINTIIN TWISTER-SIILOT TWISTER-SIILOT JOUSTAVAAN JA LUOTETTAVAAN VILJANVARASTOINTIIN Mepun Twister-siilot on pienipiä yksityiskohtia yöten suunniteltu täyttäään nykyaikaisen viljanvarastoinnin vaatiukset. Laajasta

Lisätiedot

BL20A0700 Sähköverkkotekniikan peruskurssi

BL20A0700 Sähköverkkotekniikan peruskurssi BLA7 ähöveroteniian perusurssi Viavirrat BLA7 ähöveroteniian perusurssi Viojen aiheuttajat lastollinen ylijännite Laitteiden toiintahäiriö tai virhetoiinta nhiillinen erehdys Yliuoritus BLA7 ähöveroteniian

Lisätiedot

PAKKASPARLAMENTTI 2013

PAKKASPARLAMENTTI 2013 PAKKASPARLAMENTTI 2013 OH-1000, 2.10.2011 JACA Kone SUIO:n DuoDiscus, OH-1000 Pilot 2100h, co-pilot 670h Molemmilla aiempaa kokemusta Jacassa lentämisessä, kyseisen leirin aikana 18-19 tuntia. Noin kahden

Lisätiedot

Lataa ilmaiseksi mafyvalmennus.fi/mafynetti. Valmistaudu pitkän- tai lyhyen matematiikan kirjoituksiin ilmaiseksi Mafynetti-ohjelmalla!

Lataa ilmaiseksi mafyvalmennus.fi/mafynetti. Valmistaudu pitkän- tai lyhyen matematiikan kirjoituksiin ilmaiseksi Mafynetti-ohjelmalla! Miten opit parhaiten? Valmistaudu pitkän- tai lyhyen matematiikan kirjoituksiin ilmaiseksi Mafynetti-ohjelmalla! n Harjoittelu tehdään aktiivisesti tehtäviä ratkomalla. Tehtävät kattavat kaikki yo-kokeessa

Lisätiedot

www.ramirent.fi Kurottajapalvelut

www.ramirent.fi Kurottajapalvelut www.rairent.fi Kurottajapalvelut Rairentiltä kurottajat vuokralle kuljettajalla ja ilan! Yksi kone-onta käyttötapaa Rairentin tuoteperheeseen on nyt lisätty kurottajat ja niiden palvelut. Mallistoe koostuu

Lisätiedot

x 2 + y 2 = 2z y 2 + z 2 = 2x z 2 + x 2 = 2y a + n 1 n a a + 1 a +. On myös helppo tarkastaa, että ratkaisut toteuttavat yhtälön.

x 2 + y 2 = 2z y 2 + z 2 = 2x z 2 + x 2 = 2y a + n 1 n a a + 1 a +. On myös helppo tarkastaa, että ratkaisut toteuttavat yhtälön. Kotitehtävät joulukuu 20 Helpopi sarja 1. Ratkaise yhtälöryhä x 2 + y 2 = 2z y 2 + z 2 = 2x z 2 + x 2 = 2y reaaliluvuilla x y ja z. Ratkaisu. Jokainen luvuista on puolet kahden neliön suasta ja siten välttäättä

Lisätiedot

Oikosulkumoottorin vääntömomenttikäyrä. s = 0 n = n s

Oikosulkumoottorin vääntömomenttikäyrä. s = 0 n = n s Oikosulkumoottorin vääntömomenttikäyrä M max M n M nk. kippauspiste M = momentti M max = maksimimomentti M n = nimellismomentti s = jättämä n = kierrosnopeus n s = tahtikierrosnopeus n n = nimelliskierrosnopeus

Lisätiedot

Kertaustehtäviä ) 2. E = on suoraan verrannollinen nopeuden toiseen potenssiin. 9,6 m/s. 1. c 2. b 3. b 4. c 5. b 6. c 7. d 8. a 9. b 10.

Kertaustehtäviä ) 2. E = on suoraan verrannollinen nopeuden toiseen potenssiin. 9,6 m/s. 1. c 2. b 3. b 4. c 5. b 6. c 7. d 8. a 9. b 10. Kertaustehtäviä. c. b 3. b 4. c 5. b 6. c 7. d 8. a 9. b. c. c) Läpötila on T = ( + 73) K = 6 K.. b) Sukellusveneen sisällä on noraali ilanpaine, joka on likiain yhtä suuri kuin ilanpaine eren pinnalla.

Lisätiedot

ASC-Alumiinitelineet

ASC-Alumiinitelineet ASC-Alumiinitelineet ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJE ALUMIINITELINEILLE MALLIT: ASC JA EURO VAROITUS! Tämä ohje opastaa ASC-alumiinitelineiden oikeaan ja turvalliseen asennukseen. Käyttäjä on vastuussa ohjekirjan

Lisätiedot

RATKAISUT: 8. Momentti ja tasapaino

RATKAISUT: 8. Momentti ja tasapaino Phyica 9. paino (7) : 8. Voian vari r on voian vaikutuuoran etäiyy pyöriiakelita. Pyöriiakeli on todellinen tai kuviteltu akeli, jonka ypäri kappale pyörii. Voian oentti M kuvaa voian vääntövaikututa tietyn

Lisätiedot

Harjoitus 3 (3.4.2014)

Harjoitus 3 (3.4.2014) Harjoitus 3 (3..) Tehtävä Olkoon kaaren paino c ij suurin sallittu korkeus tieosuudella (i, j). Etsitään reitti solmusta s solmuun t siten, että reitin suurin sallittu korkeus pienimmillään olisi mahdollisimman

Lisätiedot

Sorptiorottorin ja ei-kosteutta siirtävän kondensoivan roottorin vertailu ilmanvaihdon jäähdytyksessä

Sorptiorottorin ja ei-kosteutta siirtävän kondensoivan roottorin vertailu ilmanvaihdon jäähdytyksessä Sorptiorottorin ja ei-kosteutta siirtävän kondensoivan roottorin vertailu ilmanvaihdon jäähdytyksessä Yleista Sorptioroottorin jäähdytyskoneiston jäähdytystehontarvetta alentava vaikutus on erittän merkittävää

Lisätiedot

LAPL(A)/PPL(A) question bank FCL.215, FCL.120 Rev. 1.3 10.6.2016 LENNONTEORIA 080

LAPL(A)/PPL(A) question bank FCL.215, FCL.120 Rev. 1.3 10.6.2016 LENNONTEORIA 080 LENNONTEORIA 080 1 1 Tiheys: Kasvaa korkeuden kasvaessa. Pienenee korkeuden kasvaessa. Pienenee lämpötilan pienentyessä. Lämpötilalla ei ole vaikutusta. 2 Paine, joka vaikuttaa kappaleen joka pinnalle

Lisätiedot

Kertaustehtävien ratkaisut

Kertaustehtävien ratkaisut Kertaustehtävien ratkaisut. c) Protoniin kohdistuva agneettisen voian suuruus on F 9 qvb,60773 0 C,6M / s 0,4T 58fN. Suunta on oikean käden sorisäännön perusteella ylöspäin.. b) Johtieen kohdistuvan voian

Lisätiedot

LM5OOO LM5O6O LM5O4O LM5O8O

LM5OOO LM5O6O LM5O4O LM5O8O LM5OOO LM5OO I LM5O6O I LM5O8O NEW HOLLAND LM5. UUSIA OMINAISUUKSIA. UUSI ULKOASU. New Holland LM5 -kurottajat ovat kokeneet uodonuutoksen uuden ohjaaon sisävärin, sinisen puoin ja uusien teippien yötä.

Lisätiedot

MATEMATIIKAN KOE, LYHYT OPPIMÄÄRÄ 18.3.2015 HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ

MATEMATIIKAN KOE, LYHYT OPPIMÄÄRÄ 18.3.2015 HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ MATEMATIIKAN KOE, LYHYT OPPIMÄÄRÄ 8..05 HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ Alla oleva vastausten piirteiden, sisältöjen ja pisteitysten luonnehdinta ei sido ylioppilastutkintolautakunnan arvostelua. Lopullisessa

Lisätiedot

lim Jännitystila Jännitysvektorin määrittely (1)

lim Jännitystila Jännitysvektorin määrittely (1) Jännitstila Tarkastellaan kuvan ukaista ielivaltaista koliulotteista kaaletta, jota kuoritetaan ja tuetaan siten, että se on tasaainossa. Kaaleen kuoritus uodostuu sen intaan kohdistuvista voiajakautuista,

Lisätiedot

Lue ennen Mac OS X:n asennusta

Lue ennen Mac OS X:n asennusta Lue ennen Mac OS X:n asennusta Tää dokuentti sisältää tärkeää Mac OS X:n asentaiseen liittyvää tietoa, johon on hyvä tutustua ennen asennusta. Dokuentissa on tietoja tuetuista koneista, järjestelävaatiuksista

Lisätiedot

C4 Suomen rakentamismääräyskokoelma. Lämmöneristys Ohjeet 2012. LUONNOS 16. maaliskuuta 2012

C4 Suomen rakentamismääräyskokoelma. Lämmöneristys Ohjeet 2012. LUONNOS 16. maaliskuuta 2012 C4 Suoen rakentaisääräyskokoela Läöneristys Ohjeet 2012 LUONNOS 16. aaliskuuta 2012 2 C4 SUOMEN RAKENTAMISMÄÄRÄYSKOKOELMA YMPÄRISTÖMINISTERIÖ, Rakennetun ypäristön osasto Läöneristys Ohjeet 2012 SISÄLLYS

Lisätiedot

SwemaMan 7 Käyttöohje

SwemaMan 7 Käyttöohje SwemaMan 7 Käyttöohje HUOM! Ennen mittausten aloittamista, lue kohta 6. Asetukset (SET). Vakiona k2-kompensointi on päällä. 1. Esittely SwemaMan 7 on mikro manometri paine-eron, ilmanvirtauksen sekä -nopeuden

Lisätiedot

GREDDY PROFEC B SPEC II säätäminen

GREDDY PROFEC B SPEC II säätäminen GREDDY PROFEC B SPEC II säätäminen Päätin tehdä tällaisen ohjeen, koska jotkut ovat sitä kyselleet suomeksi. Tämä on vapaa käännös eräästä ohjeesta, joka on suunnattu Evoille (joka on koettu toimivaksi

Lisätiedot

KIERUKKAPYÖRÄT KIERUKKARUUVIT

KIERUKKAPYÖRÄT KIERUKKARUUVIT KIERUKKPYÖRÄT KIERUKKRUUVIT Tekniset tiedot Kierukkapyörä Kierukkapyörän rakenne noudattaa saoja periaatteita kuin lieriöäisen haaspyörän rakenne. Päättöästä ruuvista uodostuvassa kierukassa on vähintään

Lisätiedot

SCANFLYERS.COM. Maahantuoja: Scandinavian Flyers PL 10, 01651 Vantaa Puh. 09-849 27 00 Fax. 09-853 14 98 Email: info@fm-iap.fi www.scanflyers.

SCANFLYERS.COM. Maahantuoja: Scandinavian Flyers PL 10, 01651 Vantaa Puh. 09-849 27 00 Fax. 09-853 14 98 Email: info@fm-iap.fi www.scanflyers. SCANFLYERS.COM Maahantuoja: Scandinavian Flyers PL 10, 01651 Vantaa Puh. 09-849 27 00 Fax. 09-853 14 98 Email: info@fm-iap.fi www.scanflyers.com MD-3 Rider: Hyvät ominaisuudet, mukava ohjaamo, tyylikästä

Lisätiedot

δ 0 [m] pistevoimasta 1 kn aiheutuva suurin kokonaistaipuma δ 1 [m] pistevoimasta 1 kn aiheutuva suurin paikallinen taipuma ζ [-] vaimennussuhde

δ 0 [m] pistevoimasta 1 kn aiheutuva suurin kokonaistaipuma δ 1 [m] pistevoimasta 1 kn aiheutuva suurin paikallinen taipuma ζ [-] vaimennussuhde SYMBOLILUETTELO a [/s ] ihisen käveystä aiheutuva askettu kiihtyvyys x [] huoneen suurin eveys- tai pituus [] attian eveys eff [] attian värähteevän osan tehoinen eveys e=,78 [-] Neperin uku s [] attiapakkien

Lisätiedot

on hidastuvaa. Hidastuvuus eli negatiivinen kiihtyvyys saadaan laskevan suoran kulmakertoimesta, joka on siis

on hidastuvaa. Hidastuvuus eli negatiivinen kiihtyvyys saadaan laskevan suoran kulmakertoimesta, joka on siis Fys1, moniste 2 Vastauksia Tehtävä 1 N ewtonin ensimmäisen lain mukaan pallo jatkaa suoraviivaista liikettä kun kourun siihen kohdistama tukivoima (tässä tapauksessa ympyräradalla pitävä voima) lakkaa

Lisätiedot

FYSIIKKA. Mekaniikan perusteita pintakäsittelijöille. Copyright Isto Jokinen; Käyttöoikeus opetuksessa tekijän luvalla. - Laskutehtävien ratkaiseminen

FYSIIKKA. Mekaniikan perusteita pintakäsittelijöille. Copyright Isto Jokinen; Käyttöoikeus opetuksessa tekijän luvalla. - Laskutehtävien ratkaiseminen FYSIIKKA Mekaniikan perusteita pintakäsittelijöille - Laskutehtävien ratkaiseminen - Nopeus ja keskinopeus - Kiihtyvyys ja painovoimakiihtyvyys - Voima - Kitka ja kitkavoima - Työ - Teho - Paine LASKUTEHTÄVIEN

Lisätiedot

6. Etäisyydenmittari 14.

6. Etäisyydenmittari 14. 97 ilmeisessä käsirysyssä vihollisen kanssa. Yleensä etäiyyden ollessa 50 m. pienempi voi sen käyttämisestä odottaa varmaa menestystä; paras etäisyys on 25 m. tai sitä pienempi. Sillä missä tilanahtaus

Lisätiedot

1.1 Funktion määritelmä

1.1 Funktion määritelmä 1.1 Funktion määritelmä Tämän kappaleen otsikoksi valittu funktio on hyvä esimerkki matemaattisesta käsitteestä, johon usein jopa tietämättämme törmäämme arkielämässä. Tutkiessamme erilaisia Jos joukkojen

Lisätiedot

MAOL-Pisteitysohjeet Fysiikka kevät 2011

MAOL-Pisteitysohjeet Fysiikka kevät 2011 MAOL-Pisteitysohjeet Fysiikka kevät 0 Tyypillisten virheiden aiheuttaia pisteenetyksiä (6 pisteen skaalassa): - pieni laskuvirhe -/3 p - laskuvirhe, epäielekäs tulos, vähintään - - vastauksessa yksi erkitsevä

Lisätiedot

Asennus- ja käyttöohje Alkuperäisten käyttöohjeiden käännös www.sulzer.com

Asennus- ja käyttöohje Alkuperäisten käyttöohjeiden käännös www.sulzer.com 1 597 0503 FI 01.2013 fi Asennus- ja käyttöohje Alkuperäisten käyttöohjeiden käännös www.sulzer.co Asennus- ja käyttöohje Putkijalustaversio A (aa-asennus) Putkijalustaversio B (seinäasennus) 2 Änderungen

Lisätiedot

Termiikin ennustaminen radioluotauksista. Heikki Pohjola ja Kristian Roine

Termiikin ennustaminen radioluotauksista. Heikki Pohjola ja Kristian Roine Termiikin ennustaminen radioluotauksista Heikki Pohjola ja Kristian Roine Maanpintahavainnot havaintokojusta: lämpötila, kostea lämpötila (kosteus), vrk minimi ja maksimi. Lisäksi tuulen nopeus ja suunta,

Lisätiedot

2.7. Intertemporaalinen valinta

2.7. Intertemporaalinen valinta 9.7. Interteporaalinen valinta Aikaisein tarkasteltiin intrateporaalista valintaa: kuinka paljon ja issä suhteessa kuluttaja haluaa hyödykkeitä X ja X juuri nyt. Seuraavaksi tarkasteluun otetaan ukaan

Lisätiedot

Kuormat on yhdistettävä rakennesuunnittelussa riippuvasti

Kuormat on yhdistettävä rakennesuunnittelussa riippuvasti 16.5.2012/1(6)/tp Kuormat on yhdistettävä rakennesuunnittelussa riippuvasti Pysyvät kuormat ovat riippumattomia, mutta ne yhdistetään nykyisissä rakennesuunnittelunormeissa aina riippuvasti 1. Pysyvä ja

Lisätiedot

Lääkkeiden yhteiskunnallinen merkitys

Lääkkeiden yhteiskunnallinen merkitys 67. Lääkkeiden yhteiskunnallinen erkitys Lääkkeiden yhteiskunnallinen erkitys Lääkkeet ovat lääkärien useiin käyttää hoitokeino. Noin 75 % avohoidon potilaista lähtee lääkärin vastaanotolta reseptin kanssa.

Lisätiedot

KORIKUL JETIN - ASTIAN PESU KONEET

KORIKUL JETIN - ASTIAN PESU KONEET KORIKUL JETIN - ASTIAN PESU KONEET AX 161 EL AX 161 EL Mitat mm (l x s x k) 1080 x 720 x 1375/2010 Tunnelin mitat mm (l x k) 510 x 400 Korit / tunti (2) 70 / 100 Lautaset / tunti (2) 1260 / 1800 Ottoteho

Lisätiedot

Ultrakevyen lentokoneen lento-onnettomuus Orivedellä 8.5.2013

Ultrakevyen lentokoneen lento-onnettomuus Orivedellä 8.5.2013 Raportti alustavasta tutkinnasta L2013-E1 Ultrakevyen lentokoneen lento-onnettomuus Orivedellä 8.5.2013 OH-U275 Rans Coyote II ES Kansainvälisen siviili-ilmailun yleissopimuksen liitteen 13 (ICAO:n Annex

Lisätiedot

KUL-34.147 LENTOKONEEN SUORITUSARVOT. LENTOKONEEN SUORITUSARVOT Harjoitustehtäväkokoelma

KUL-34.147 LENTOKONEEN SUORITUSARVOT. LENTOKONEEN SUORITUSARVOT Harjoitustehtäväkokoelma KUL-34.147 LENTOKONEEN SUORITUSARVOT LENTOKONEEN SUORITUSARVOT Harjoitustehtäväkokoelma 02.10.2002 2. ILMAKEHÄ 2.1 Johda geometrisen korkeuden ja geopotentiaalikorkeuden välinen yhteys, kun vetovoiman

Lisätiedot

Harjoitus 3 (31.3.2015)

Harjoitus 3 (31.3.2015) Harjoitus (..05) Tehtävä Olkoon kaaren paino c ij suurin sallittu korkeus tieosuudella (i,j). Etsitään reitti solmusta s solmuun t siten, että reitin suurin sallittu korkeus pienimmillään olisi mahdollisimman

Lisätiedot

MONISTE 2 Kirjoittanut Elina Katainen

MONISTE 2 Kirjoittanut Elina Katainen MONISTE 2 Kirjoittanut Elina Katainen TILASTOLLISTEN MUUTTUJIEN TYYPIT 1 Mitta-asteikot Tilastolliset muuttujat voidaan jakaa kahteen päätyyppiin: kategorisiin ja numeerisiin muuttujiin. Tämän lisäksi

Lisätiedot

BLY. Paalulaattojen suunnittelu kuitubetonista. Petri Manninen 24.1.2011

BLY. Paalulaattojen suunnittelu kuitubetonista. Petri Manninen 24.1.2011 BLY Paalulaattojen suunnittelu uitubetonista Petri Manninen BY 56 Paalulaatta - Yleistä Käytetään tyypillisesti peheillä, noraali- tai lievästi ylionsolidoituneilla savioilla ja uilla peheiöillä Mitoitustietojen

Lisätiedot

Malmin Ilmailukerho ry. PPL-kurssi lentokoulutus

Malmin Ilmailukerho ry. PPL-kurssi lentokoulutus Malmin Ilmailukerho ry. PPL-kurssi lentokoulutus Nimi: Lupakirjannumero: Arvoisa kurssilainen! Kädessäsi on ohjelma, jonka avulla sinut koulutetaan osaavaksi ja turvalliseksi lentokoneen ohjaajaksi. Käytä

Lisätiedot

Ilman suhteellinen kosteus saadaan, kun ilmassa olevan vesihöyryn osapaine jaetaan samaa lämpötilaa vastaavalla kylläisen vesihöyryn paineella:

Ilman suhteellinen kosteus saadaan, kun ilmassa olevan vesihöyryn osapaine jaetaan samaa lämpötilaa vastaavalla kylläisen vesihöyryn paineella: ILMANKOSTEUS Ilmankosteus tarkoittaa ilmassa höyrynä olevaa vettä. Veden määrä voidaan ilmoittaa höyryn tiheyden avulla. Veden osatiheys tarkoittaa ilmassa olevan vesihöyryn massaa tilavuusyksikköä kohti.

Lisätiedot

7. laskuharjoituskierros, vko 10, ratkaisut

7. laskuharjoituskierros, vko 10, ratkaisut 7. laskuharjoituskierros, vko 10, ratkaisut D1. a) Oletetaan, että satunnaismuuttujat X ja Y noudattavat kaksiulotteista normaalijakaumaa parametrein E(X) = 0, E(Y ) = 1, Var(X) = 1, Var(Y ) = 4 ja Cov(X,

Lisätiedot

Harrasteilmailun ilma-alusten punnitus. 17.4.2013 Markku Hiedanpää

Harrasteilmailun ilma-alusten punnitus. 17.4.2013 Markku Hiedanpää Harrasteilmailun ilma-alusten punnitus 17.4.2013 Markku Hiedanpää Miksi ilma-aluksia punnitaan Jotta voidaan määritellä onko ilma-alus tyyppihyväksymistodistuksen (so. koelennoilla tositettujen), tyyppitodistuksen

Lisätiedot

RATKAISUT: 7. Gravitaatiovoima ja heittoliike

RATKAISUT: 7. Gravitaatiovoima ja heittoliike Phyica 9. paino () 7. Gaitaatiooia ja heittoliike : 7. Gaitaatiooia ja heittoliike 7. a) Gaitaatiooia aikuttaa kaikkien kappaleiden älillä. Gaitaatiooian uuuu iippuu kappaleiden aoita ja niiden älietä

Lisätiedot

VÄRÄHTELYMEKANIIKKA SESSIO 21: Usean vapausasteen systeemin liikeyhtälöiden johto Lagrangen

VÄRÄHTELYMEKANIIKKA SESSIO 21: Usean vapausasteen systeemin liikeyhtälöiden johto Lagrangen / ÄRÄHELYMEKANIIKKA SESSIO : Usean vapausasteen systeein liieyhtälöien johto Lagrangen yhtälöillä JOHDANO Kirjoitettaessa liieyhtälöitä suoraan Newtonin laeista äytetään systeeistä irrotettujen osien tai

Lisätiedot

λ x = 0,100 nm, Eγ = 0,662 MeV, θ = 90. λ λ+ λ missä ave tarkoittaa aikakeskiarvoa.

λ x = 0,100 nm, Eγ = 0,662 MeV, θ = 90. λ λ+ λ missä ave tarkoittaa aikakeskiarvoa. S-114.46 Fysiikka V (Sf) Tetti 16.5.00 välikokee alue 1. Oletetaa, että protoi ja elektroi välie vetovoia o verraollie suureesee r ( F =- kr) eikä etäisyyde eliö kääteisarvoo ( F =-k / r ). Käytä kulaliikeäärä

Lisätiedot

1 Kannat ja kannanvaihto

1 Kannat ja kannanvaihto 1 Kannat ja kannanvaihto 1.1 Koordinaattivektori Oletetaan, että V on K-vektoriavaruus, jolla on kanta S = (v 1, v 2,..., v n ). Avaruuden V vektori v voidaan kirjoittaa kannan vektorien lineaarikombinaationa:

Lisätiedot

Excel-harjoitus 1. Tietojen syöttö työkirjaan. Taulukon muotoilu

Excel-harjoitus 1. Tietojen syöttö työkirjaan. Taulukon muotoilu Excel-harjoitus 1 Tietojen syöttö työkirjaan Kuvitteellinen yritys käyttää Excel-ohjelmaa kirjanpidon laskentaan. He merkitsevät taulukkoon päivittäiset ostot, kunnostuskulut, tilapäistilojen vuokramenot,

Lisätiedot

Nimi: Muiden ryhmäläisten nimet:

Nimi: Muiden ryhmäläisten nimet: Nimi: Muiden ryhmäläisten nimet: PALKKIANTURI Työssä tutustutaan palkkianturin toimintaan ja havainnollistetaan sen avulla pienten ainepitoisuuksien havainnointia. Työn mittaukset on jaettu kolmeen osaan,

Lisätiedot

Flamco www.flamcogroup.com

Flamco www.flamcogroup.com ENA 7-30 liite Asennus- ja käyttöohjeiden Flamco www.flamcogroup.com Sisältö Sivu 1 Ensikäyttö 3 1.1 ENA 7-30:n käyttöönotto 3 1.2 Käyttöönottoparametrit 3 2 Laite- ja parametrivalikossa olevat kohteet

Lisätiedot

RATKAISUT: 15. Aaltojen interferenssi

RATKAISUT: 15. Aaltojen interferenssi Physica 9. paios (6) : 5. a) Ku kaksi tai useapia aaltoja eteee saassa äliaieessa, aaltoje yhteisaikutus issä tahasa pisteessä o yksittäiste aaltoje sua. b) Ku aallot kohtaaat, haaitaa iide yhteisaikutus.

Lisätiedot

1.9 Harjoituksia. Frekvenssijakaumien harjoituksia. MAB5: Tilastotieteen lähtökohdat. a) Kaikki aakkoset b) Kirjaimet L, E, M, C, B, A ja i.

1.9 Harjoituksia. Frekvenssijakaumien harjoituksia. MAB5: Tilastotieteen lähtökohdat. a) Kaikki aakkoset b) Kirjaimet L, E, M, C, B, A ja i. MAB5: Tilastotieteen lähtökohdat 1.9 Harjoituksia 1.1 Ulkolämpömittari näytti eilen 10 C ja tänään 20 C. Onko tänään kaksi kertaa niin kylmä kuin eilen? Miksi tai miksi ei? 1.2 Minkä luokkien muuttujia

Lisätiedot

Sadevesijärjestelmät Täydellinen vedenpoistojärjestelmä. Marleyn kanssa onnistuu. vuoden. Made in Germany RÄYSTÄSKOURU- TAKUU

Sadevesijärjestelmät Täydellinen vedenpoistojärjestelmä. Marleyn kanssa onnistuu. vuoden. Made in Germany RÄYSTÄSKOURU- TAKUU Made in Gerany Sadevesijärjestelät Täydellinen vedenpoistojärjestelä. vuoden RÄYSTÄSKOURU- TAKUU DIN EN ISO 9001, 14001, 50001 Marleyn kanssa onnistuu. Marley-räystäskourut ja kaikki pysyy kuivana vuoden

Lisätiedot

AUTON LIIKETEHTÄVIÄ: KESKIKIIHTYVYYS ak JA HETKELLINEN KIIHTYVYYS a(t) (tangenttitulkinta) sekä matka fysikaalisena pinta-alana (t,

AUTON LIIKETEHTÄVIÄ: KESKIKIIHTYVYYS ak JA HETKELLINEN KIIHTYVYYS a(t) (tangenttitulkinta) sekä matka fysikaalisena pinta-alana (t, AUTON LIIKETEHTÄVIÄ: KESKIKIIHTYVYYS ak JA HETKELLINEN KIIHTYVYYS a(t) (tangenttitulkinta) sekä matka fysikaalisena pinta-alana (t, v)-koordinaatistossa ruutumenetelmällä. Tehtävä 4 (~YO-K97-1). Tekniikan

Lisätiedot

Ilmatilaloukkaukset Suomessa

Ilmatilaloukkaukset Suomessa Ilmatilaloukkaukset Suomessa Tämä esitys ei korvaa mitään asiaan liittyvää virallista informaatiota tai ohjeistusta. 28.11.2012 VALVOTTUUN ILMATILAAN lentäminen ilman selvitystä. Viimeaikainen kehitys

Lisätiedot

Purjelento-onnettomuus Nummelassa 4.6.2010

Purjelento-onnettomuus Nummelassa 4.6.2010 Tutkintaselostus D4/2010L Purjelento-onnettomuus Nummelassa 4.6.2010 OH-726 LS-6b Kansainvälisen siviili-ilmailun yleissopimuksen liitteen 13 (Annex 13) kohdan 3.1 mukaan ilmailuonnettomuuden ja sen vaaratilanteen

Lisätiedot