KOKEMUKSIA PROJEKTIOPPIMISESTA TUPA-TYÖTÄ VARTEN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KOKEMUKSIA PROJEKTIOPPIMISESTA TUPA-TYÖTÄ VARTEN"

Transkriptio

1 Projektipäällikkö Simo Lehto, Helsingin ammattikorkeakoulu, tekniikka, KOKEMUKSIA PROJEKTIOPPIMISESTA TUPA-TYÖTÄ VARTEN STADIAN TEKNIIKASSA VUODESTA 2001 SAAKKA TEHTY RAKENNEMUUTOSTYÖ Helsingin ammattikorkeakoulun tekniikassa on vuodesta 2001 saakka tehty insinöörikoulutuksen uudistamistyötä. Stadian työ perustuu Oulun yliopistossa 1970-luvulla aloitettuun ja Kymenlaakson ammattikorkeakoulussa 1990-luvulla tehtyyn T&K-työhön. Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö on vuoden 2005 keväällä myöntänyt rahoituksen projektia Insinöörikoulutuksen rakennemuutos - insinöörikoulutuksen muuttaminen kansainvälisen teollisuuden kehittämistoimintatapaa vastaavaksi varten työn viemiseen loppuun vuosina Työn tuloksena Stadian tekniikassa on kehitetty ja otettu käyttöön vuoden 2001 syksyllä aloitettu uudella toteutustavalla toimiva tuotantotalouden koulutusohjelma. Työhön on osallistunut opettajaa ja asiantuntijaa Stadiasta. Työtä on tehty rinnakkain teoreettisena työnä ja kokeellisena työnä niin, että molemmat työt ovat tukeneet toisiaan. KORKEAKOULUJEN VASTUU SUOMEN TULEVAISUUDESTA Nopeassa maailman muutoksessa Suomen yhteiskunta asettaa suuria vaatimuksia korkeakouluille. Julkisessa keskustelussa korkeakouluilta odotetaan johtavaa asemaa, kun kansakunta siirtyy postindustrialistisesta taloudesta ja yhteiskunnasta uuteen epävarmaan globalisaation aikaan. Korkeakoulujen on vastattava omistajien ja asiakkaiden vaatimuksiin: niiden on oltava edelläkävijöitä muutoksessa ja koulutettava yhteiskunnan ja elinkeinoelämän tulevaisuuden maailmassa tarvitsemia ihmisiä. Korkeakoulutus ja sen uudistaminen on pitkäjänteistä työtä. Tänä syksynä aloittaneet opiskelijat siirtyvät työelämään vuosikymmenen vaihteessa ja ovat työelämässä vielä 2050-luvulla. Stadian uudistamistyön tavoitteena on 2010-luku, joka on runsaan neljän vuoden päässä. JULKINEN KESKUSTELU SUOMEN INSINÖÖRIKOULUTUKSESTA Suomessa on viime vuosina keskusteltu paljon insinöörikoulutuksesta. Tällä hetkellä on käynnissä laaja julkinen keskustelu, johon osallistuvat mm. yritysjohtajat, teollisuuden yhdistykset (esim. Teknologiateollisuus ry ja EK), etujärjestöt, valtio (valtiovarainministeriö, opetusministeriö, kauppaja teollisuusministeriö) ja Sitra. Keskustelu on hyvin ajankohtaista ja tärkeää. Insinöörikoulutuksen asiantuntijat ovat odottaneet sitä jo 1990-luvulta saakka. Korkeakoulutuksen edelläkävijät ovat nähneet tilanteen ja aloittaneet ensimmäiset muutokset jo 1970-luvulla. MISTÄ KESKUSTELUSSA ON POHJIMMILTAAN KYSYMYS? Keskustelussa esiintyviä sanoja ovat huippuosaaminen, keskinkertaisuus, näpertely, kansainväliset verkostot, innovaatiot, tärkeä kyky tuotteistaa innovaatioita globaaleilla markkinoilla, yrittäjähenki, proaktiivisuus, reipas uudelleensuuntautuminen, konkreettiset päätökset jne. Mistä syystä teollisuuden edustajat käyttävät tällaisia sanoja? Syynä on se, että elinkeinoelämässä jaetaan vain kultamitaleita: kilpailutilanteessa kaupan saa vain yksi kilpailijoista. Muille tarjoajille tilanteesta aiheutuu vain kustannuksia. Tämän mekanismin takia yrityksen on kaupan saamiseksi (voittamiseksi) oltava kilpailijoita parempi (erilainen!). Sen on oltava parempi osaamisessa: paremmuus saavutetaan käytännössä yleensä olemalla muita edellä eli olemalla nopeampi muutoksessa.

2 2 Aikaisempaa toistava rutiinityö on hyvin tehokasta (esim. elektroniikkatuotteiden massatuotanto). Sitä voidaan tehostaa, minimoida ja automatisoida (esim. siirtää nykyaikaisen ICT:n tehtäväksi). Rutiinityö ei kuitenkaan riitä nopeassa maailman muutoksessa. Kilpailussa ei voi menestyä toistamalla sitä, mitä aikaisemmin on tehty tai mitä muualla tehdään: tarvitaan systemaattista kehittämistyötä. NYKYISEN INSINÖÖRIKOULUTUKSEN ONGELMAT Nykyisen insinöörikoulutuksen pääongelmat ovat: 1. Opiskelun pitkittyminen ja keskeyttäminen ( insinöörikoulutusputki vuotaa ) 2. Opiskelijoiden heterogeenisuus (suuret erot peruskoulutuksessa ja lahjakkuuksissa) 3. Matala lähtötaso osalla opiskelijoista (käsitteellisen ajattelun ja systemaattisen/loogisen toiminnan alalla) 4. Motivaation puute insinöörikoulutukseen osalla opiskelijoista (toinen tai kolmas vaihtoehto) Osalla opiskelijoista ei ole enää samoja korkeakoulutuksen edellyttämiä valmiuksia kuin esim. vielä 1980-luvulla. Nämä ongelmat ovat kansainvälisiä ja ne esiintyvät kaikissa länsimaissa. Niiden syynä ovat suuret muutokset ja rakenteelliset syyt useilla yhteiskunnan hierarkiatasoilla. Insinöörikouluttajien ja organisaatioiden on tiedettävä ratkaisut näihin ongelmiin. Ne saadaan teollisuudelta käyttämällä omaa koulutusosaamista ja muualta maailmasta erityisesti seuraamalla muutoksia kaikilla tarvittavilla hierarkiatasoilla. Tämä työ vaatii paljon työtä ja teoreettista osaamista eli oikeiden ajattelutapojen (mallien) käyttämistä. KEHITTÄMISTYÖN TEORIA Systeemi- ja malliajattelun avulla voidaan tehokkaasti analysoida ihmisten toimintaa ja ihmisten tekemää työtä maailmassa. Perustana on, että kaikki ihmiset ovat samanarvoisia. Heillä on absoluuttinen ihmisarvo, mikä merkitsee huolenpitoa kaikista ihmisistä. Yhteiskunnan tasoa voidaan mitata sillä, kuinka hyvin se pitää huolta heikossa asemassa olevista ihmisistä. Yhteiskunnan ihmiset jakautuvat toimintatapojen ja asenteiden perusteella kolmeen osaan: 1. Kehittäjäihmiset = sisältäpäin positiivisesti ohjatut ihmiset, jotka vievät yhteiskuntaa eteenpäin 2. Säilyttävät ihmiset = ulkopuolelta ohjatut ihmiset, jotka pitävät yhteiskuntaa yllä 3. Tuhoavat ihmiset = sisältäpäin negatiivisesti ohjatut ihmiset, jotka vaikeuttavat, estävät ja tuhoavat muiden ihmisten elämää Jakoa voidaan havainnollistaa yksinkertaisella mielikuvamallilla, jossa esim. Suomen ihmiset ovat bussin kyydissä: em. ryhmät muodostavat bussin kaasun, moottorin ja jarrun. Tämä perusjako esiintyy kaikissa ihmisryhmissä ja organisaatioissa. Se on yksi tärkeä ihmisten heterogeenisuuden ilmenemismuoto. Jaon syy on evoluutiopsykologiaan perustuvan systeemiajattelun mukaisesti yksinkertainen: nämä kolme elämäntapaa vastaavat ihmisen elossasäilymismekanismeja. Jaon syntymekanismi on myös yksinkertainen: perinnöllisyyden ja ympäristön yhteisvaikutus. Maailma aiheuttaa voimakkaita henkisiä kipuja ihmisille, jotka pyrkivät luomaan uutta ja kehittämään uusia asioita. Tästä syystä suuri osa ihmisistä luopuu siitä tiedostamattomasti tai tietoisesti. Kehittäjäihmisten merkitys on ratkaisevan tärkeää yhteiskunnalle: esim. kaikkien Suomen teollisuuden ja yhteiskunnan ongelmien ratkaisemiseen tarvitaan kehittäjäihmisiä.

3 Kehittämistyön lähtökohtana on, että kehittämistyötä tekevät ihmiset, eivät organisaatiot. Organisaatioilla on tästä huolimatta ratkaiseva vaikutus ihmisten toimintaan. Organisaatioiden johtajat voivat helpottaa tai vaikeuttaa kehittäjäihmisten työtä. Tärkeintä on antaa heille vapaus ja mahdollisuus toimia ja tukea heitä konkreettisesti erityisesti hetkellisissä epäonnistumistilanteissa ja 3-luokan ihmisiä vastaan. Tapa, jolla yhteiskunnat ja organisaatiot kehittävät toimintaansa, on yksinkertainen. Aluksi kehittäjä näkee kehittämistarpeen tai ongelman ja lähtee aktiivisesti ratkaisemaan tilannetta (tekemään työtä). Sen jälkeen mukaan tukee uusia ihmisiä, jotka ovat kiinnostuneita uudesta ratkaisusta. Tällä tavalla syntyy laajeneva ryhmä. Lopuksi mukaan tulevat vastustajat, kun heillä ei enää ole muita mahdollisuuksia. TÖIDEN LAADULLISET EROT Rutiinityötä voidaan osittaa ja pirstoa ja ihmiset voivat tehdä sitä yksin. Kehittämistyössä tarvitaan kokonaisuuksia, siinä tarvitaan ihmisten pitkäjänteistä systemaattista ja luovaa myönteistä yhteistyötä. Rutiinityö on yleensä ihmisen ulkopuolelta ohjattua ja kehittämistyö ihmisen sisäpuolelta ohjattua. Ulkopuolelta valmiina ottaminen (esim. viihde) on helppoa (easy fun) ja itse tekeminen (esim. kehittämistyö) on vaikeaa (hard fun and extremely hard fun). Tätä eroa kuvaa NASA:n johtajan Michael D. Griffinin toteamus: My life is spent doing stuff, not watching other people do stuff. KEHITTÄMISTYÖN OMINAISUUDET Hetkelliset onnistumiset Syynä kehittämistyön tekemiselle ovat hetkellisten onnistumistilanteiden aiheuttamat voimakkaat positiiviset tunteet: tyytyväisyys, ylpeys, voiman tunne, keveyden tunne, lämmön tunne, läheisyyden tunne. Luopuminen entisestä Uuden ideoiminen ja kokeileminen on ihmisille suhteellisen helppoa. Luopuminen entisestä on vaikeaa: se aiheuttaa ihmisissä voimakkaita negatiivisia tunteita, esim. pelkoa ja syyllisyyttä. Epävarmuus Kehittämistyön ratkaiseva ominaisuus on epävarmuus (riski) tavoitteeseen pääsemisestä. Se aiheutuu esteiden aiheuttamista hetkellisistä epäonnistumisista. Esteet voivat olla muiden aiheuttamia (esim. 3-ihmiset) tai itse aiheutettuja (esim. osaamattomuus). Hetkelliset epäonnistumiset Kehittämistyön ratkaiseva vaikeus on esteen aiheuttama hetkellinen epäonnistumistilanne. Tämä tilanne aiheuttaa kaikissa ihmisissä voimakkaita negatiivisia tunteita (henkinen kipu), esim. pettymys, uupumus, väsymys, masennus, suru, inho, pelko, häpeä, syyllisyys, ahneus, kateus, viha, katkeruus. TÖIDEN PERUSVAATIMUKSET Rutiinityön vaatimus on ulkopuolelta ohjattu, kerran opittujen tietojen ja taitojen toistamiseen perustuva jaettu työ. Tuhoava työ vaati ainoastaan antamista periksi aggressiivisille reaktioille ( luonnonmenetelmälle ). Sen toteuttamistapoja ovat sotkeminen, hankaloittaminen, estäminen, vahingoittaminen ja tuhoaminen. Tuhoaminen on helppoa: tuhoamistapoja on hyvin suuri määrä kehittämistapoihin verrattuna. Kehittämistyön vaatimus on ihmisten pitkäjänteinen, systemaattinen ja luova, myönteisiin tunteisiin perustuva, tasa-arvoinen yhteistyö. 3

4 4 KEHITTÄMISTYÖN ONNISTUMISKEINO ( RESEPTI ) Kehittämistyön onnistumisessa tarvittavia asioita voidaan kuvata seuraavalla tarkistuslistalla : -valittujen (ei kaikkien) -sisäisesti ohjattujen (sitoutuneiden) -ihmisten (ei organisaatioiden) -vastuullinen (vastuu omasta tehtävästä, vastuu muista ihmisistä) -tavoitteellinen (päämäärä, unelmat, tavoitteet, välitavoitteet) ja -suunnitelmallinen (lyhytaikaiset ja pitkäaikaiset suunnitelmat) -pitkäjänteinen (peräkkäisiin osiin jaettu, pitkäaikainen, sitkeä) -systemaattinen (käsitteet, loogiset askeleet) ja -luova (uudet ideat, uudet ratkaisut, rajojen ylittäminen) -kokonaisuuksien hallitsemiseen (operatiivinen, taktinen ja strateginen taso) -jatkuvasti uudistuviin tietoihin ja taitoihin (mielimallit) -riittävään informaatioon (erimuotoiset ulkoiset mallit) -riittäviin resursseihin (raha) -riittävään aikaan (ihmiset) ja -oikeisiin työvälineisiin (teknologiaan) ja -entisestä luopumiseen perustuva -fysikaalisten rajoitusten -ympäristön asettamien rajoitusten ja -eettisten rajoitusten puitteissa tehtävä -myönteisiin tunteisiin (usko, toivo, innostus, rakkaus, myötätunto, kunnioitus, huumori) perustuva -tasa-arvoinen (inhimillinen) -todellisessa maailmassa tapahtuva (ei mallimaailmassa) -yhteis- (henkilökohtainen tukiryhmä, erikokoiset ryhmät, erikokoiset tiimit, esimiehet, alaiset, tukijat, projektit, verkostot) -työ (tekeminen = aktiivinen toiminta) Kehittämistyön onnistumisen muistilistassa on 24 kohtaa. Sen lisäksi onnistumiskeino on kertolaskutyyppinen: jos yksi osa puuttuu, kokonaisuus ei toimi. Kehittämistyö on vaikeaa ja vaativaa rutiinityöhön ja tuhoavaan työhön verrattuna. SYSTEEMI- JA MALLIAJATTELUUN PERUSTUVA ANALYYSI SUOMEN NYKYISESTÄ INSINÖÖRIKOULUTUKSESTA 2010-LUKUA VARTEN Insinöörikoulutuksen ongelmiin ei ole olemassa helppoja ratkaisuja. Tämän takia tarvitaan nykyisen koulutuksen ongelmien yksityiskohtaista analyysia. Analyysin lähtökohtana on, että todellinen oppiminen ja opettaminen ovat kehittämistyötä, ei rutiinityötä. Valmistellun esityksen esittäminen opiskelijaryhmälle (kalvot) ja opettajan esittämän tai kirjasta luetun aineiston toistaminen tentissä opettajalle (purkaminen paperille) ovat rutiinityötä. Insinöörikoulutuksen maantieteellinen hajaantuminen: Suomessa on liian monta järjestäjää ja koulutusohjelmaa. Toisaalta laaja ilmainen insinöörikoulutus on Suomen etu. Se luo tasa-arvoa ja sen avulla saadaan käyttöön Suomen kaikki lahjakkuudet (esim. Pohjois-Suomi). Ensi vuosikymmenen vaatimusten valossa nykyiseen insinöörikoulutukseen sisältyy useita rakenteellisia ongelmia: -opetuksen sisällön, rakenteen ja toteutustavan pirstoutuminen -koulutusorganisaatioiden toimintatavan pirstoutuminen -koulutuksen perustana olevan ihmisen mallin virheellisyys -todellisen maailman ja sen mallien sekoittuminen -tieteen, tekniikan ja teknologian sekoittaminen -koulutusorganisaatioiden ja yritysten välinen raja

5 Selitys näille ongelmille on nykyisen järjestelmän sisäisissä rakenteissa ja sen ulkopuolella useilla hierarkiatasoilla koko maailman tasolta opiskelijaihmisten tasolle saakka. INSINÖÖRIKOULUTUKSEN SISÄLLÖN, RAKENTEEN JA TOTEUTUSTAVAN PIRSTOUTUMINEN Tyypillistä nykyiselle insinöörikoulutukselle on sen pilkkoontuminen tieteenaloihin (erilaiset käsitteet ja termit), oppiaineisiin, kursseihin, henkilökohtaisiin tentteihin, aikaisemmin opitun ja esitetyn toistaminen ja opiskelijoiden ja opettajien toimiminen yksin. Nykyistä insinöörikoulutusta voidaan kuvata ulkopuolelta ohjattuna pirstottuna massaopetuksena. Käytännön esimerkki on, että kun maailman muuttuminen ja monimutkaistuminen vaatii uusien asioiden osaamista, opetusohjelmaan lisätään kurssi. Esim. jos todetaan, että tarvitaan etiikkaa, lisätään etiikan kurssi. Perussyy on se, että insinööriyden saavuttamiseen tarvittava opetus (ja oppiminen) ensin differentioidaan ja sitten yritetään integroida. Etiikkaa ei rakenneta kokonaisuuden sisään. INSINÖÖRIKOULUTUSORGANISAATIOIDEN PERUSTOIMINTOJEN PIRSTOUTUMINEN Ammattikorkeakoulujen toiminta on tällä hetkellä jaettu osatehtäviin: esim. perusopetus, T&Ktoiminta, työelämäyhteistyö, elinikäinen koulutus ja aluevaikutus. Kaikki tehtävät ovat tärkeitä ja pääosa niistä sisältyy voimaan tulleeseen ammattikorkeakoululakiin. Nykyisessä tilanteessa insinöörikoulutusorganisaatiossa toimitaan vanhalla rutiinitoimintatavalla ja otetaan samanaikaisesti käyttöön uuteen kehittämistoimintatapaan kuuluvia erillisiä osia. Tämä tilanne, jossa organisaatioon on tullut uusia tehtäviä ja entisistä ei ole luovuttu, on johtanut organisaation ihmisten ylikuormittumiseen ja motivaation heikkenemiseen. Esimerkkinä tilanteesta on se, että ammattikorkeakoulujen opettajilla on tällä hetkellä yli 20 erilaista tehtävää esim. seuraavasti: perusopetus, opetuksen kehittäminen, koulutusohjelmien kehittäminen, T&K-toiminta, yritysyhteistyö, aluevaikutus, kansainvälisyys, ylemmät tutkinnot, elinikäinen koulutus, oman alan osaamisen kehittäminen, uuden teknologian käyttöönotto, opintojen ohjaus, opettajien perehdyttäminen, opettajien täydennyskoulutus, opettajien jatkokoulutus, opettajien työelämävaihto, ura- ja rekrytointipalvelu, innovaatiotoiminta, yrittäjyyden tukeminen, alumnitoiminta, strategiatyö, laatutyö, arvioinnit ja ympäristöjärjestelmät. Tilanne asettaa suuria vaatimuksia opettajien jaksamiselle ja korostuu kehittämistyöhön osallistuvien opettajien kohdalla. ANALYYSIN TULOS: RAKENTEELLINEN RISTIRIITA Tämän hetken insinöörikoulutuksen toimintatapa, sisältö, rakenne ja organisaatio perustuvat edelleen teollisuuden aikaisempaan liukuhihnatoimintatapaan (taylorismi). Tässä rutiinielämäntavassa toistetaan sitä, mitä itse on aikaisemmin tehty ja mitä muut tekevät. Tämä tilanne on aiheuttanut insinöörikoulutusorganisaatioiden ja yritysten välille rakenteellisen ristiriidan: koulutusorganisaatiot toimivat edelleen rutiinitoimintatavalla, kun teollisuus toimii jo kehittämistoimintatavalla. Nämä tavat ovat laadullisesti erilaisia. Tästä syystä teollisuuden vaatimia kehittämistoimintatavalla eläviä insinöörejä ei voida kouluttaa rutiinitoimintatavalla toimivassa organisaatiossa. Ongelmat voidaan ratkaista ainoastaan tekemällä rakenteellinen muutos: tarvitaan nopeaa ja tehokasta insinöörikoulutuksen siirtämistä rutiinitoimintatavasta kehittämistoimintatapaan. Muutoksen monimutkaisuuden takia se voidaan tehdä ainoastaan systeemiajattelua ja laatuajattelua käyttämällä. Tähän muutostyöhön tarvitaan lisäresursseja. Osa niistä voidaan siirtää niistä resursseista, jotka tällä hetkellä menevät haaskuuseen. 5

6 MISTÄ STADIAN TEKNIIKAN RAKENNEMUUTOSTYÖSSÄ ON POHJIMMILTAAN KYSYMYS? Julkisessa keskustelussa voimakkaasti esiin tulleet teollisuuden vaatimukset tarkoittavat pohjimmiltaan sitä, että teollisuus tarvitsee kehittämistoimintatavalla toimivia insinöörejä (kehittämistavalla eläviä ihmisiä). Stadian työn lähtökohtana on, että Suomen korkeakoulutuksen tulee olla yhteiskunnan muutoksen edelläkävijä. Tässä tilanteessa Suomen nuorisolla ei ole enää aikaisempaa taloudellista tai sosiaalista motivaatiota. Sen takia tarvitaan ihmisten korkeimpien henkisten tasojen motivaation käyttöön ottamista. Jokaisella ihmisellä on tarve luoda jotakin uutta itselleen (toteuttaa omia suunnitelmia ja unelmia) ja olla hyödyllinen muille ihmisille (luoda ja antaa/jättää jotakin muille ihmisille). Suomen tulevaisuudelle nämä ihmisen luovuuteen eli ihmisen korkeimpaan tasoon liittyvät tunteet ovat ratkaisevan tärkeitä. TEKNIIKAN OPETUKSEN VAATIMUKSET: PAINOPISTE TEKEMISESSÄ JA AIKAANSAAMISESSA Tekniikan tavoitteena on tehdä maailma paremmaksi ihmisten elämää varten. Insinööri on tekijä: parhaimmillaan luonnon työn jatkaja (yksi insinööri tietysti vain omalta pienenpieneltä osaltaan). Insinöörin ammatin luonteen takia se opitaan parhaiten "tekemällä, aikaansaamalla ja kokemalla" (positiiviset ja negatiiviset tunteet). Ratkaisevan tärkeää on, että tekeminen ja aikaansaaminen todellisessa maailmassa antavat nuorille ja opettajille sisäistä motivaatiota = voimakkaita myönteisiä tunteita (tyytyväisyys, keveys, lämpö, ylpeys). Se tuo opettajat, opiskelijat ja asiantuntijat samalle puolelle (koulu on opettanut opiskelijoita pitämään opettajia vain opettajina). Perusratkaisuna oppimisprojektien käyttäminen Uuden toteutustavan perustana ovat todelliseen maailmaan liittyvät oppimisprojektit. Ne ovat valittuja ja muotoiltuja tehtäviä, jotka tekemällä opiskelijat oppivat ja saavuttavat insinööriyden. Oppimisprojektit ovat välineitä, joilla luodaan tehokas oppimisympäristö ja oppimisprosessi koko opiskelun ajaksi. Opettajien ja asiantuntijoiden tehtävä on auttaa ja tukea jokaisen opiskelijan henkilökohtaista oppimista ja kehittymistä insinööriksi. Tämä tapahtuu tasa-arvoisena (inhimillisenä) yhteistyönä, jossa käytetään kehittämistyön onnistumiskeinoon kuuluvia työtapoja. Kurssien ja oppimisprojektien ero Kurssien tavoitteena on henkilökohtainen oppiminen. Kurssin tenttimisen jälkeen siitä on jäänyt aivoihin tietoa. Oppimisprojektien tavoitteena on saada aikaan jotakin todellisessa maailmassa tai todellista maailmaa varten. Tulokset voivat esim. opiskelun alkuvaiheessa olla hyvinkin pieniä. Ratkaisevaa on toimintatapa ja asenne. Tärkeää on myös, että oppimisprojektien avulla opiskelijat oppivat tekemään työtä. Oppimisprojektien muodostama optimoitu kokonaisuus Oppimisprojektit muodostavat kokonaisuuden, joka johtaa kansainvälisen teollisuuden vaatimukset täyttävään insinööriyteen opiskeluajan kuluessa. Tarvittava oppiminen on rakennettu oppimisprojektien sisään. Esim. tuotantotalouden koulutusohjelmassa kansainvälisyys on luonnollinen osa: 3. vuosi on kansainvälinen ja osa oppimisprojekteista on kansainvälisiä. Oppimisprojektit ovat erilaisia ja erimuotoisia: ne kasvavat ja kehittyvät koko opiskelun ajan. Esim. opiskelun alussa ne voivat olla pieniä luonnontieteellisesti painottuneita opettajien yhteisiä projekteja, sen jälkeen esim. oman organisaation sisäisiä kehittämisprojekteja ja erimuotoisia projekteja teollisuusyrityksistä. Myös teollisuuden projektit ovat oppimisprojekteja: niiden aiheet ja sisällöt valitaan siten, että niiden avulla päästään asetettuihin oppimistavoitteisiin. 6

7 7 UUSI INSINÖÖRIKOULUTUSRATKAISU Jatkuva oppiminen ja ammatillinen kehittyminen Insinööritaso Todelliset projektit (teollisuus, yhteiskunta) T&K-projektit (kansainväliset pienet, keskisuuret ja suuret yritykset) Neljäs vuosi Kolmas vuosi Optimoitu oppimisprojektikokonaisuus (oppimisympäristö) Henkilökohtaiset oppimisprojektit (esim. erikoistuminen, yrittäjyys) Toinen vuosi Henkilökohtainen ohjaus (mentorointi) Ensimmäinen vuosi Pienet oppimisprojektit (esim. opiskelijan oma elämä, teknilliset tuotteet, teollisuus) Aloitustaso Aikaisempi koulutus

8 8 UUDEN TEKNOLOGIAN KÄYTTÄMINEN RATKAISEVANA VÄLINEENÄ Uudessa toimintatavassa nykyaikaista ICT:tä käytetään sen oikeassa roolissa: se muodostaa ratkaisevan tärkeän työvälineen. Uutta tapaa ei ole mahdollista toteuttaa ilman uusimman ICT:n käyttämistä. Syynä on se, että se perustuu ihmisten laajaan, monimuotoiseen ja monimutkaiseen yhteistyöhön. Käytännössä toiminta perustuu langallisia ja langattomia tietoverkkoja käyttävään helppokäyttöiseen tietojärjestelmään. Sen keskuksena on koulutusohjelman yhteinen www-sivusto ( yhteinen koti ), johon kaikki yhteistyöhön osallistuvat ihmiset pääsevät kaikkialta maailmasta ja johon kaikki tiedot viedään vain yhden kerran. Järjestelmää käytetään työasemilla ja kannettavilla tietokoneilla ja päätteillä. Strategisella tasolla järjestelmää käytetään ihmisten yhteisten tavoitteiden luomiseen ja toiminnan ohjaamiseen niitä kohti. Taktisella tasolla sitä käytetään ihmisen yhteistyön koordinoimiseen. Operatiivisella tasolla järjestelmää käytetään rutiinityön automatisoimiseen (siirtämiseen koneiden tehtäväksi) ja mukana olevien ihmisten käytännön toiminnan ohjaamiseen (esim. oppimisprojektien ajoittaminen ja tekeminen). Tietojärjestelmä vapauttaa kallisarvoisinta resurssia: kokeneiden kehittäjäihmisten aikaa ja henkistä energiaa tärkeimpään asiaan eli syvällisiä oppimistuloksia tuottavaan opiskelijoiden, opettajien ja asiantuntijoiden henkilökohtaiseen yhteistyöhön. TYÖN TULOKSENA OLEVA UUSI KOKONAISUUS Ratkaisevan tärkeää on, että uuden kehittämistoimintatavan mukainen toimintatapa johtaa yhteen tehokkaaseen kokonaisuuteen. Tämä toteutustapa on lähes samanlainen kuin moderneissa kansainvälisissä yrityksissä. Yksinkertaisena selitys on, että koulutusorganisaation uusi toimintatapa vastaa yritysten kehittämistoimintatapaa. Uusi kokonaisuus perustuu siihen, että sopivalla tavalla valittujen ja muotoiltujen oppimisprojektien avulla organisaation toiminnot voidaan yhdistää luonnollisella tavalla. Kaikki toiminnot voidaan rakentaa uuden kokonaisuuden sisään.. 1. Perusopetus, T&K-työ ja opiskelijoiden työelämäyhteistyö käyttämällä projektisekvenssin osana opettajilta, omasta organisaatiosta ja yhteistyöyrityksistä sopivasti valittuja oppimisprojekteja. 2. Ylemmät tutkinnot ja elinikäinen koulutus/aikuiskoulutus esim. käyttämällä teollisuudesta valittuja oppimisprojekteja. Kokeneet aikuisopiskelijat voivat toimia esim. projektipäälliköinä ja käyttää työvälineinä teoreettisia malleja. 3. Yrittäjyyden tukeminen valitsemalla esim. opiskelijoiden yritysten tai muiden alkavien yritysten oppimisprojekteja. 4. Kansainvälisyys käyttämällä kansainvälisten yhteistyökumppaneiden (verkoston) ja suuryritysten tai PK-yritysten kansainvälisiä projekteja. 5. Opettajien jatkuva täydennys- ja jatkokoulutus projektien suunnitteluun ja tekemiseen liittyvänä imuohjattuna koulutuksena. 6. Opettajien työelämäyhteistyö ja työelämävaihto (esim. sapattivuosi ). Opettajia voidaan esim. ulkopuolisen rahoituksen avulla vapauttaa sopivissa tilanteissa tärkeisiin T&K-projekteihin partneriyrityksissä. Tämän lisäksi teollisuuden kanssa tehtävään kiinteään yhteistyöhön perustuva toimintatapa helpottaa uusien aktiivisten opettajien rekrytointia. Toiminta perustuu kansainväliseen verkostoon, johon kuuluvat esim. valitut yliopistot ja pitkäaikaiset yhteistyökumppanit (esim. PK-yritykset ja suuyritykset).

9 Tällainen uusi tehokas kokonaisuus johtaa automaattisesti tehokkaaseen aluevaikutukseen. Sen toteuttaminen vaatii enemmän resursseja kuin nykyinen perusopetuksen toteuttamistapa. Vastaavasti nykyisin hajallaan käytettäviä resursseja voidaan yhdistää, resurssien käyttöä voidaan tehostaa ja toimintaan voidaan hankkia lisäresursseja. TYÖN PAINOPISTEET VUOSINA Työ Stadiassa Teknologiateollisuuden 100-vuotisäätiön rahoittaman rakenneuudistustyön painopisteet vuosina ovat uuden toimintatavan mukaisen toiminnan ja resurssien käytön tehostaminen, lisäresurssien liittäminen uuden kokonaisuuden osaksi sekä systemaattisen yhteistyöjärjestelmän luominen teollisuuden kanssa. Siihen kuuluu myös projekteihin perustuvan opetuksen laajentaminen Stadian tekniikassa. Käyttöönotto Valtion kehittämisrahoitusta voidaan käyttää uuden toimintatavan kehittämiseen ja käyttöönottoon ja valtion rahoitusosuutta voidaan nostaa uuteen toimintatapaan siirtyville koulutusohjelmille ja organisaatiolle. Tämän lisäksi tarvitaan valtion rahoitusosuuden korottamista koko insinöörikoulutukselle. Työn tulosten perusteella on esim. mahdollista luoda OPM:n rahoittama kehittämisverkosto vuosina Tämän verkoston yhteistyöhön osallistuisi insinöörikoulutuksen rakenteen uudistamisesta kiinnostuneita koulutusorganisaatioita Suomesta. Huippukoulutus Luonnollisin tapa olisi ottaa uusi ratkaisu käyttöön ensimmäiseksi esim. kansainvälisenä huippukoulutuksena valituissa korkeakouluissa ja laajentaa sitä sen jälkeen muihin insinöörikoulutusorganisaatioihin. TÄRKEIMMÄT KOKEMUKSET TEKNOLOGIATEOLLISUUDEN RAHOITTAMASTA STADIAN TYÖSTÄ Muutoksen vaativuus ja vaikeus Stadian tekniikan kokemuksen mukaan siirtyminen uuteen koulutusmalliin on erittäin vaativa ja vaikea laadullinen muutos. Mallin perustana olevaa teoriaa tarvitaan pääosin vain uuden toimintatavan kehittämisvaiheessa. Toteutusvaiheessa kokonaisuus tiivistyy oppimisprojekteihin, niiden muodostamaan kokonaisuuteen ja osallistuvien ihmisten yhteistyön organisoimiseen. Muutos on mahdollista toteuttaa ainoastaan systemaattisella yhteistyöllä ja johdon tuella. Laadullinen muutos voidaan toteuttaa ainoastaan luopumalla täydellisesti entisestä toimintatavasta. Stadian työssä on tästä syystä luovuttu entisen tavan rakkaimmista asioista : tieteenalajaosta, oppiaineista, perus- ja ammattiaineista ja tavanomaisista luennoista sekä henkilökohtaisiin tentteihin perustuvasta arvioinnista. Tämä on ainoa tapa varmistaa laadullisen muutoksen syntyminen. Systemaattinen yhteistyö teollisuuden kanssa on ainoa mahdollisuus Kokemukset Stadian työstä ovat selkeästi osoittaneet, että ainoa mahdollisuus saavuttaa oppimistavoitteet on teollisuuden aktiivinen osallistuminen ja systemaattinen pitkäjänteinen yhteistyö. Teollisuus on insinöörikoulutusorganisaatioiden pääasiakas. Tähän tarvitaan molempia osapuolia hyödyttävä systemaattinen yhteistyöjärjestelmä. 9

10 10 TEOLLISUUDEN JA INSINÖÖRIKOULUTUSORGANISAATIOIDEN SYSTEMAATTINEN YHTEISTYÖJÄRJESTELMÄ - MOLEMMINPUOLINEN HYÖTY Yhteistyöjärjestelmän kautta insinöörikoulutusorganisaatiot saavat jatkuvasti yrityksiltä valittuja oppimisprojekteja eli erimuotoisia tehtäviä, jotka soveltuvat insinöörioppimisen välineiksi ja koko opiskeluajan kestävän kokonaisuuden osaksi. Näihin projekteihin sisältyvät riskit voidaan pitää riittävän pieninä. Tämä järjestelmä on myös luonnollisella tavalla kansainvälinen. Pitkäaikaiset yrityspartnerit Pitkäaikaisia partnereita voivat olla suuret yritykset, PK-yritykset ja aloittavat yritykset (pienet resurssit). Nämä yritykset hakevat toiminnastaan oppimisprojekteiksi sopivia erilaisia tehtäviä ja tarjoavat niin koulutusprosessin osaksi. Yritysten edustajat osallistuvat myös koulutukseen esim. oppimisprojektien, harjoitteluprojektien ja henkilökohtaisten oppimisprojektien ohjaajina, asiantuntijoina, tietoiskujen antajina ja mentoreina. Erityisen tärkeitä ovat koulutusohjelman omat alumnit, jotka tuntevat molemmat puolet yhteistyöstä. Suora hyöty yrityksille Yrityksille hyödyllisten projektien (esim. luovat projektit) avulla ne saavat käyttöönsä opiskelijoiden työpanoksen ja luovuuden ja opettajien työpanoksen ja asiantuntemuksen. Tähän kuuluu mahdollisuus valita nuori insinööri yrityksen palvelukseen jo oppimisprojektien aikana. Tämä tapa antaa mahdollisuuden arvioida uuden insinöörin soveltuvuutta suhteellisen pitkäaikaisen yhteistyön aikana todellisissa työolosuhteissa (ei vain lyhyen rekrytointimenettelyn avulla). Sen avulla voidaan minimoida valintavirheet ja palkata uudet insinöörit tehokkaalla ja luonnollisella tavalla. Näin rekrytoidut uudet insinöörit ovat myös välittömästi tuottavia yritykselle. Ulkopuoliset rahoitusmahdollisuudet Uutta yhteistyötapaa voidaan rahoittaa esim. seuraavilla tavoilla: -yhteistyöyritykset (pitkäaikaiset yrityspartnerit ja alumnien yritykset) -innovaatiorahoittajat (esim. Tekes) -yrittäjyyden tukiorganisaatiot (esim. paikalliset organisaatiot) Tällainen järjestelmä voidaan ottaa käyttöön aluksi Stadiassa pilottikokeiluna ja sen jälkeen muissa Suomen insinöörikoulutusorganisaatioissa. INSINÖÖRIKOULUTUKSEN UUDISTAMISEN MERKITYS SUOMEN TEOLLISUUDELLE LUVULLA Kiinan ja Intian nuorisolla on tällä hetkellä sama voimakas korkeakoulutuksen luoma motivaatio sosiaaliseen ja taloudelliseen nousuun kuin Suomessa vielä 1980-luvulla. Suomen nuorisolla ei enää ole tätä motivaatiota. Suomi on jo saavuttanut tavoitteensa: nuorten ruumiilliset ja henkiset perustarpeet on tyydytetty. Tästä huolimatta Suomen nuorilla on valtavasti henkistä energiaa (vrt. opettajan kokemus olemisesta innostuneen nuorten ryhmän edessä). Ratkaisu on nuorten korkeimpien henkisten tarpeiden ja Suomen teollisuuden tarpeiden yhdistäminen luovalla tavalla. Tässä Suomen koulutusjärjestelmän ja korkeakoulujen merkitys on ratkaiseva. Uuden koulutustavan tavoitteena on parantaa ongelmanratkaisukykyä, luovuutta ja yrittäjyyttä. Nuorilla insinööreillä olisi nykyistä parempi kyky luoda ympärilleen uutta toimintaa: uusia ratkaisuja ja parannuksia, tuotteita, palveluja ja yritystoimintaa. Uudella tavan välitön etu teollisuudelle on siten, että sen avulla saadaan 2010-luvulla yritysten käyttöön uudet vaatimukset täyttäviä (esim. yhteistyötaidot ja kansainvälisyys) ja nopeasti tuottavia nuoria insinöörejä. Ratkaiseva etu teollisuudelle aiheutuu kuitenkin siitä, että uudella tavalla saadaan insinöörikoulutukseen enemmän ikäluokan lahjakkaimpia ja aktiivisimpia opiskelijoita ja heille voidaan rekrytoida parhaita opettajia (kehittäjäihmisiä).

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus Opetussuunnitelmauudistus Suomessa 2.6.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset tarpeet ja linjaukset

Lisätiedot

Tulevaisuuden näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin

Tulevaisuuden näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin 1 Tulevaisuuden näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Päivi Häkkinen PERUSOPETUS 2020 Tietoyhteiskuntavalmiudet 18.3.2010, Opetushallitus, Helsinki 2 Millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan ja halutaan

Lisätiedot

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia 2010-2015 Satakunnan YES-keskus Projektipäällikkö Jenni Rajahalme Miksi maakunnallinen strategia? - OKM:n linjaukset 2009 herättivät kysymyksen:

Lisätiedot

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Ikaalinen 22.11.2016 Askelmerkit tulevaan - reformi Rahoituksen taso alenee 2014-2017. OPH ja CIMO yhdistyvät 2017. Lainsäädäntö uudistuu 2018.

Lisätiedot

VELI - verkottuva liiketoiminta -hanke

VELI - verkottuva liiketoiminta -hanke VELI - verkottuva liiketoiminta -hanke 1.9.2006-31.10.2007 Savonia yrityspalvelut Kasvua ja tehokkuutta verkostoitumalla - ratkaisuja pk-yritysten haasteisiin -seminaari 30.5.2007 Liiketalous, Iisalmi

Lisätiedot

ESIMERKKI ARVIOINNIN TYÖKALUSTA LUKUVUODELLE, JOKA SISÄLTÄÄ 5 JAKSOA.

ESIMERKKI ARVIOINNIN TYÖKALUSTA LUKUVUODELLE, JOKA SISÄLTÄÄ 5 JAKSOA. ESIMERKKI ARVIOINNIN TYÖKALUSTA LUKUVUODELLE, JOKA SISÄLTÄÄ 5 JAKSOA. Aloituspalaveri x.8.xxxx Käydään läpi opettajille muokatut tehtävä- ja tulostoimenkuvat. Keskustelu työelämälähtöisistä oppimisympäristöistä

Lisätiedot

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto 14.- 15.9.2015 Karkkila Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Koulua ympäröivä maailma muuttuu Teknologia Ilmastonmuutos, luonto

Lisätiedot

TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO

TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO 1.8.2012 1 Visio ja toiminta ajatus Tampereen teknillinen lukio on Suomessa ainutlaatuinen yleissivistävä oppilaitos, jossa painotuksena ovat matematiikka ja tekniikka sekä

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio 12.11.2013 Mika Tammilehto Muutoksen ajureita Talouden epävarmuus ja rakenteiden muuttuminen

Lisätiedot

Kirjaston muutos saneerausta vai palveluiden kehittämistä (case UEF)

Kirjaston muutos saneerausta vai palveluiden kehittämistä (case UEF) Kuvallinen aloitussivu, kuvan koko 230 x 68 mm Kirjaston muutos saneerausta vai palveluiden kehittämistä (case UEF) Parasta on muutos kirjastopalveluiden avoin tulevaisuus seminaari 28.20.2016 31.10.2016

Lisätiedot

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus

Lisätiedot

Tavoitteena innovatiivinen insinöörin ammattitaito

Tavoitteena innovatiivinen insinöörin ammattitaito Tavoitteena innovatiivinen insinöörin ammattitaito Insinöörikoulutuksen foorumi 2012 TkT Olli Mertanen ja KTT Liisa Kairisto-Mertanen Innovaatiopedagogiikan avulla pyritään tuottamaan ammattitaitoa, joka

Lisätiedot

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration 1 of 5 8.6.2010 12:39 Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

Yrityselämän kansainvälisyystaidot - mitä tulevilta ammattilaisilta odotetaan? Piia Alvesalo Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Yrityselämän kansainvälisyystaidot - mitä tulevilta ammattilaisilta odotetaan? Piia Alvesalo Elinkeinoelämän keskusliitto EK Lisää tähän otsikko Yrityselämän kansainvälisyystaidot - mitä tulevilta ammattilaisilta odotetaan? 7.10.09 Piia Alvesalo Elinkeinoelämän keskusliitto EK www.ek.fi Ketä Elinkeinoelämän keskusliitto EK edustaa?

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja

Lisätiedot

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET

Lisätiedot

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan 5.9.2016 Opetussuunnitelma = OPS Opetussuunnitelma on suunnitelma siitä, miten opetus järjestetään. Se on kaiken koulun opetuksen ja toiminnan perusta. Opetussuunnitelmassa

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu Riitta Konkola 26.4.2016 Metropolia lyhyesti Monialainen ammattikorkeakoulu Osakeyhtiö; omistajat Helsinki, Espoo, Vantaa,

Lisätiedot

pienenevät, sama tulos ulos ja laatu paranee?

pienenevät, sama tulos ulos ja laatu paranee? Juha Kettunen Minne menet korkeakoulutus III 6.10.2010 Mission (im)possible sisäänotot pienenevät, sama tulos ulos ja laatu paranee? Toteutuiko ammattikorkeakoulujen visio 2010? Vahvaa osaamista työelämän

Lisätiedot

Opetus ja oppiminen verkossa. Erno Lehtinen Turun yliopisto

Opetus ja oppiminen verkossa. Erno Lehtinen Turun yliopisto Opetus ja oppiminen verkossa Erno Lehtinen Turun yliopisto Virtuaaliyliopistotoiminnan kokemukset Virtuaaliyliopisto poliittisena projektina Avoimen yliopisto-opetuksen ja kampuspohjaisen opetuksen näkökulmat

Lisätiedot

TEEMA 3 Opintojen alkuvaihe. Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat

TEEMA 3 Opintojen alkuvaihe. Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat TEEMA 3 Opintojen alkuvaihe Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat - Kierros I klo 10.15-11.10 (55 min) - Kierros II klo 11.15 11.45 (35 min) - Kierros III klo 11.50 12.20 (30 min) - Yhteenveto

Lisätiedot

Matematiikan ja luonnontieteiden uudet opetussuunnitelmat tarkastelussa Tiina Tähkä, Opetushallitus

Matematiikan ja luonnontieteiden uudet opetussuunnitelmat tarkastelussa Tiina Tähkä, Opetushallitus Matematiikan ja luonnontieteiden uudet opetussuunnitelmat tarkastelussa 2.6.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA

Lisätiedot

Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus

Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus Esa Panula-Ontto 27.8.2010 DM 694324 Julkisen tutkimusrahoituksen asiakkaat asiakas =Tutkimusorganisaatio Yliopistouudistus ei vaikuta yliopistojen asemaan

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Oulun TOPPI Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan

Lisätiedot

Insinöörikoulutuksen muutostarpeet toimintaympäristön ja työmarkkinoiden nopeassa muutoksessa

Insinöörikoulutuksen muutostarpeet toimintaympäristön ja työmarkkinoiden nopeassa muutoksessa Insinöörikoulutuksen muutostarpeet toimintaympäristön ja työmarkkinoiden nopeassa muutoksessa Markku Koponen Elinkeinoelämän keskusliitto EK Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu 250-vuotisjuhlaseminaari 16.10.2008

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Sivistyksessä Suomen tulevaisuus. KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen

Sivistyksessä Suomen tulevaisuus. KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen Sivistyksessä Suomen tulevaisuus KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen Millaisia tietoja ja taitoja tulevaisuudessa tarvitaan? Tulevaisuuden tietojen

Lisätiedot

Työelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari

Työelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari Työelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari Optek Opetusteknologia koulun arjessa Jari Lavonen, Professor of Physics and Chemistry Education, Head of the department Department of Teacher Education,

Lisätiedot

tiedeyliopisto Monipuoliset, joustavat opintopolut yhteiskehittämisen

tiedeyliopisto Monipuoliset, joustavat opintopolut yhteiskehittämisen TAMPERE3: VISIO 2025 Visiona on synnyttää tamperelaiset korkeakoulut yhdistävä uusi kansainvälisesti vaikuttava tiedeyliopisto, joka luo uutta osaamista ja ennennäkemättömiä mahdollisuuksia monialaisiin

Lisätiedot

Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu

Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu Sivistystoimen johdon foorumi 11.3.2014 Tampere Anneli Rautiainen Opetusneuvos, esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö

Lisätiedot

OPS-seminaari: Korkeakouluopiskelijoiden hyvinvointi. Hanna Laitinen, yliopistonopettaja Psykologian laitos

OPS-seminaari: Korkeakouluopiskelijoiden hyvinvointi. Hanna Laitinen, yliopistonopettaja Psykologian laitos OPS-seminaari: Korkeakouluopiskelijoiden hyvinvointi Hanna Laitinen, yliopistonopettaja Psykologian laitos Jyväskylän yliopiston linjaukset opetussuunnitelmiin ja opetusohjelmiin lukuvuosille 2017-2020

Lisätiedot

Projektinhallinta TARJA NISKANEN LÄHTEENÄ MM. KEHITTÄJÄN KARTTAKIRJA

Projektinhallinta TARJA NISKANEN LÄHTEENÄ MM. KEHITTÄJÄN KARTTAKIRJA Projektinhallinta TARJA NISKANEN LÄHTEENÄ MM. KEHITTÄJÄN KARTTAKIRJA PROJEKTITOIMINNAN ONGELMIA Kaikkea mahdollista nimitetään projekteiksi Projekti annetaan henkilöille muiden töiden ohella Ei osata käyttää

Lisätiedot

Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit. Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015

Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit. Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015 Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015 1. Koulutus- ja opetussuunnittelu, aliprosessit 1. Korkeakoulun koulutusvastuiden strateginen suunnittelu 2. Koulutuksen

Lisätiedot

Miksi koulu on olemassa?

Miksi koulu on olemassa? Miksi koulu on olemassa? Oppilaan hyvinvointi Oppilaan hyvinvointi Oppimisen ilo Uskallus ottaa vastaan tehtäviä Halu ponnistella Usko omiin mahdollisuuksiin Suomalaisen koulutuspolitiikan vahvuuksia

Lisätiedot

OPETTAJUUDEN KEHITTYMINEN JA ARVIOINNIN MUUTTUMINEN

OPETTAJUUDEN KEHITTYMINEN JA ARVIOINNIN MUUTTUMINEN OPETTAJUUDEN KEHITTYMINEN JA ARVIOINNIN MUUTTUMINEN FT Katriina Sulonen 30.11.2016 Kehittämishankkeet ja uudistukset onnistuvat, kun - työyhteisössä on muutama aktiivinen, innostava henkilö - löytyy halu

Lisätiedot

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari 18.8.2016 Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen 1 Opetushallituksen ennakoinnista Osaamistarpeiden valtakunnallinen ennakointi Työvoima- ja koulutustarpeiden

Lisätiedot

Osaamispisteitä kertyy, kun niitä vastaava osaaminen on osoitettu. Yli-insinööri Timo Repo

Osaamispisteitä kertyy, kun niitä vastaava osaaminen on osoitettu. Yli-insinööri Timo Repo Osaamispisteitä kertyy, kun niitä vastaava osaaminen on osoitettu Yli-insinööri Timo Repo Lähtökohtia työelämälähtöisyyden lisäämisestä/osaavan työvoiman tarve yhteinen kieli koulutukselle ja työelämälle

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan ja

Lisätiedot

Teknisen Kaupan koulutuskokonaisuus myynnin ja huollon henkilöstölle: Menesty ratkaisumyynnillä.

Teknisen Kaupan koulutuskokonaisuus myynnin ja huollon henkilöstölle: Menesty ratkaisumyynnillä. Teknisen Kaupan koulutuskokonaisuus myynnin ja huollon henkilöstölle: Menesty ratkaisumyynnillä. Edunvalvonta Toimintaympäristön seuranta Osaamisen ja kilpailukyvyn kehittäminen Ratkaisumyynti: mahdollisuuksia

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Reteaming kehittymisen malli. Lähde: Ben Furman, Tapani Ahola aikuiskoulutuspäällikkö Ulla Kauppila

Reteaming kehittymisen malli. Lähde: Ben Furman, Tapani Ahola aikuiskoulutuspäällikkö Ulla Kauppila Reteaming kehittymisen malli Lähde: Ben Furman, Tapani Ahola aikuiskoulutuspäällikkö Ulla Kauppila Motivaatio Kiintoisa tavoite Voimavarat Edistymisen seuranta Orientoituminen Keskustele pienryhmissä Mihin

Lisätiedot

TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta Janne Känkänen

TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta Janne Känkänen TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille 2014 2016 Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta 22.1.2014 Janne Känkänen Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittäminen 2014-2016

Lisätiedot

LUKION UUDET OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET. Johtaja Jorma Kauppinen Savonlinnan seudullinen koulutuspäivä Savonlinna

LUKION UUDET OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET. Johtaja Jorma Kauppinen Savonlinnan seudullinen koulutuspäivä Savonlinna LUKION UUDET OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Johtaja Jorma Kauppinen Savonlinnan seudullinen koulutuspäivä Savonlinna 3.10.2015 VN asetuksen 942/2014 valtakunnalliset tavoitteet 2 Kasvu sivistyneeksi yhteiskunnan

Lisätiedot

ALUESEMINAARI Tampere https://drive.google.com/file/d/0bxdgmsxgd KXZeDJNcmZMMGswLXc/view

ALUESEMINAARI Tampere https://drive.google.com/file/d/0bxdgmsxgd KXZeDJNcmZMMGswLXc/view ALUESEMINAARI Tampere 26.3.2015 https://drive.google.com/file/d/0bxdgmsxgd KXZeDJNcmZMMGswLXc/view Olipa kerran Tarina, tulevaisuus, unelmat Jouni Kangasniemi * kehittämispäällikkö * opetus- ja kulttuuriministeriö

Lisätiedot

Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa

Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa KT 1.9.2016 Taustaa Valtioneuvoston asetus ammatilliseen aikuiskoulutukseen liittyvästä henkilökohtaistamisesta 1.8.2015 Näyttötutkinto-opas 2015 Näyttötutkinto-oppaan

Lisätiedot

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina 2005-2007 valmistuneille TAUSTATIEDOT 1) Sukupuoli nmlkj mies nmlkj nainen 2) Opintojen aloitusvuosi 3) Valmistumisvuosi 4) Millä perusteella valitsit opiskelupaikkasi?

Lisätiedot

Ajankohtaista opetushallinnosta

Ajankohtaista opetushallinnosta Ajankohtaista opetushallinnosta Pääjohtaja Aulis Pitkälä Rovaniemi 13.9.2016 Yleissivistävä koulutus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö 2012-2018 2013 2014 2015 2016 2017 2018 si-, perus- ja lisäpetuksen ops-perusteet

Lisätiedot

Kuinka turvaat työllisyytesi?

Kuinka turvaat työllisyytesi? Kuinka turvaat työllisyytesi? Ida Mielityinen Akava Työurat ja osaaminen koetuksella 20.9.2016 Esimerkkejä tulevaisuuden ammateista ihmisten keinotekoisten kehonosien valmistajat nano-teknikot, geneettisten

Lisätiedot

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Lukiopäivät 11.-12.11.2015 Eija Kauppinen, Kimmo Koskinen, Anu Halvari & Leo Pahkin Perusteiden oppimiskäsitys (1) Oppiminen on seurausta

Lisätiedot

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN Mitä laaja-alainen osaaminen tarkoittaa? Mitä on hyvä opettaminen? Miten OPS 2016 muuttaa opettajuutta? Perusopetuksen tavoitteet ja laaja-alainen osaaminen

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten

Lisätiedot

Opettajat rakennemuutoksessa

Opettajat rakennemuutoksessa Opettajat rakennemuutoksessa SOTE-PEDA 2016 -seminaari "Motivoiva muutos" 4. - 5.2.2016 Tampere-talo Hanne Mäki-Hakola Anita Eskola-Kronqvist HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu OPETTAJAT RAKENNEMUUTOKSESSA

Lisätiedot

Keskustelu ja kuulemistilaisuus:

Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Ammatillisen koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien kriteerit Johtaja Mika Tammilehto Lähtökohtia Ammatillisen koulutuksen tasalaatuisuuden varmistaminen

Lisätiedot

Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä

Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä Kimmo Hämäläinen, pääsihteeri Opetustoimen henkilöstökoulutuksen neuvottelukunta Virtuaaliopetuksen päivät Helsinki 08.12. 09.12.2010 Neuvottelukunnan

Lisätiedot

UUDET OPETUSSUUNNITELMAT 2017-

UUDET OPETUSSUUNNITELMAT 2017- UUDET OPETUSSUUNNITELMAT 2017-24.9.2015 Opetussuunnitelmatyön aikataulu Syyskuu 2015: Rehtorin päätös opetussuunnitelmatyön yhteisiksi tavoitteiksi / linjauksiksi 24.9.2015: opetussuunnitelmatyön aloitusseminaari

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Tulevaisuuden tietoyhteiskuntataidot

Tulevaisuuden tietoyhteiskuntataidot Tulevaisuuden tietoyhteiskuntataidot Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistaminen 18.3.2010 Jyrki Koskinen Sisältö Mitkä tiedot, taidot ja osaamisen muodot korostuvat tulevaisuuden tietoyhteiskunnassa?

Lisätiedot

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill Niemi, Petri. 2006. Kehittämishankkeen toteuttaminen peruskoulussa toimintatutkimuksellisen kehittämishankkeen kuvaus ja arviointi. Turun yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan lisensiaatintutkimus.

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen 1 METROPOLI VISIO Pääkaupunkiseutu on kehittyvä tieteen, taiteen, luovuuden ja oppimiskyvyn sekä hyvien palvelujen voimaan perustuva maailmanluokan liiketoiminta- ja innovaatiokeskus, jonka menestys koituu

Lisätiedot

Työelämäyhteydet ammattikorkeakoulujen strategioissa ja johdon näkemykset. Pro Gradu tutkielma Kirsi Hyttinen Projektityöntekijä

Työelämäyhteydet ammattikorkeakoulujen strategioissa ja johdon näkemykset. Pro Gradu tutkielma Kirsi Hyttinen Projektityöntekijä Työelämäyhteydet ammattikorkeakoulujen strategioissa ja johdon näkemykset Pro Gradu tutkielma Kirsi Hyttinen Projektityöntekijä Stepit - projektissa STEPIT: n ASIAKAS osaprojekti: Johdolle yhteinen ymmärrys:

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Portfoliotyöskentely sosiaali- ja terveydenhuollon johtajan pätevyys opinnoissa sekä erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkäritutkinnoissa

Portfoliotyöskentely sosiaali- ja terveydenhuollon johtajan pätevyys opinnoissa sekä erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkäritutkinnoissa Päivitetty 30.6.2011 Portfoliotyöskentely sosiaali- ja terveydenhuollon johtajan pätevyys opinnoissa sekä erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkäritutkinnoissa Ohjeita tuutorille ja koulutettavalle Taustaa

Lisätiedot

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6 Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 1 4/19/201 6 Mihin meitä korkeakoulusektorilla ja koulutuksessa yleisesti haastetaan? Hallituksen yksi strateginen painopiste: Osaaminen ja

Lisätiedot

Ouluseutu Urheiluakatemian Huippu-urheilija ammattiin -hanke. Koulussa ja kentällä

Ouluseutu Urheiluakatemian Huippu-urheilija ammattiin -hanke. Koulussa ja kentällä Ouluseutu Urheiluakatemian Huippu-urheilija ammattiin -hanke Koulussa ja kentällä Kestävän kehityksen huippu-urheilumalli Huippu-urheilija ammattiin -hankkeen kohderyhmä on Ouluseutu Urheiluakatemiaan

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

OPPIMINEN JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN. Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö 2002

OPPIMINEN JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN. Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö 2002 OPPIMINEN JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö 2002 Luennon teemat Oppimista koskevien käsitysten muuttuminen Koulutuskulttuurin uudistaminen

Lisätiedot

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa 7.3.2012 Tomi Halonen Ohjauksen kokonaisuus ja välineet Politiikkaohjaus Hallitusohjelma Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma Säädösohjaus

Lisätiedot

Opiskelijan akateemiset tunteet ja jännitteet suhteessa oppimisympäristöön

Opiskelijan akateemiset tunteet ja jännitteet suhteessa oppimisympäristöön Opiskelijan akateemiset tunteet ja jännitteet suhteessa oppimisympäristöön Sari Lindblom-Ylänne Yliopistopedagogiikan professori Yliopistopedagogiikan tutkimus- ja kehittämisyksikkö Käyttäytymistieteiden

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK. w w w. h a m k. f i

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK. w w w. h a m k. f i Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK Suomen koulutusjärjestelmä KAHDEN RINNAKKAISEN PILARIN KORKEAKOULUJÄRJESTELMÄ AMK: Teoriaa ja käytäntöä 27 ammattikorkeakoulua 139 000 AMK-opiskelijaa 17 400 aloituspaikkaa

Lisätiedot

terveydentilavaatimukset sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa

terveydentilavaatimukset sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa Tutkintokohtaiset t k i t terveydentilavaatimukset sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa tki Aira Rajamäki 30.11.2009 Opetusneuvos Aira Rajamäki Opetushallitus aira.rajamaki@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

ALUEELLISET TYÖPAJAT. Ulla Ilomäki-Keisala

ALUEELLISET TYÖPAJAT. Ulla Ilomäki-Keisala ALUEELLISET TYÖPAJAT Alueellisten työpajojen työskentelylle on tunnusomaista: 1. Osallistava ja vuorovaikutteinen kouluttaminen opsprosessin käynnistämiseen ja ohjaamiseen, 2. Uusien toimintatapojen etsiminen

Lisätiedot

Teknotarinoita. Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta

Teknotarinoita. Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta Teknotarinoita Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta www.visiolehti.fi 1 Hyvinvointia Suomelle Teknologiateollisuus on Suomen tärkein vientiala. Teknologiayritykset toimivat

Lisätiedot

URHEILUN JA VALMENNUKSEN ARVOSTUS. Erkka Westerlund lepoaika.fi

URHEILUN JA VALMENNUKSEN ARVOSTUS. Erkka Westerlund lepoaika.fi URHEILUN JA VALMENNUKSEN ARVOSTUS Erkka Westerlund erkka.westerlund@ lepoaika.fi YKSI ELÄMÄ 5 v 60 v ---------- ---------------------- ------------- ---------------------------------- ------------? 4 +

Lisätiedot

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Technopolis Tampere 20.11.2012 Työpajan tuotokset sivuilla 4-9 Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Miten yritys parhaiten rakentaa ja kehittää: Markkinaketteryyttä

Lisätiedot

MUUTTUVA OPPIMISKÄSITYS JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN. Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö 2004

MUUTTUVA OPPIMISKÄSITYS JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN. Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö 2004 MUUTTUVA OPPIMISKÄSITYS JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö 2004 5.5.2004 Hannu Soini, Kasope, 2004 Luennon teemat Muuttuva oppimiskäsitys

Lisätiedot

Ajankohtaista korkeakoulu- ja tiedepolitiikassa. Mineraaliverkosto Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Opetus- ja kulttuuriministeriö

Ajankohtaista korkeakoulu- ja tiedepolitiikassa. Mineraaliverkosto Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Opetus- ja kulttuuriministeriö Ajankohtaista korkeakoulu- ja tiedepolitiikassa Mineraaliverkosto 16.2.2017 Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Korkeakoulutus- ja tutkimus 2030 - visiotyö Visiotyön tarkoituksena

Lisätiedot

Onnistu opiskelussa. Ajankäyttö sujumaan! Opintopsykologi Minna Nevala. Materiaalit: opintopsykologit Minna Nevala ja Merita Petäjä

Onnistu opiskelussa. Ajankäyttö sujumaan! Opintopsykologi Minna Nevala. Materiaalit: opintopsykologit Minna Nevala ja Merita Petäjä Onnistu opiskelussa Ajankäyttö sujumaan! 22.9.2016 Opintopsykologi Minna Nevala Materiaalit: opintopsykologit Minna Nevala ja Merita Petäjä Miten opiskelu Aallossa eroaa aiemmista opinnoistasi? Mitä taitoja

Lisätiedot

Työn ja oppimisen integrointi. Maarit Latvala Verkkovirta-hanke, ohjausryhmän pj.

Työn ja oppimisen integrointi. Maarit Latvala Verkkovirta-hanke, ohjausryhmän pj. Työn ja oppimisen integrointi Maarit Latvala Verkkovirta-hanke, ohjausryhmän pj. Visio Korkeakouluissa on toimivat työkalut ja toimintaympäristöt työn opinnollistamiselle. Tämä antaa opiskelijoille entistä

Lisätiedot

Projektipäällikkö Olli Vesterinen

Projektipäällikkö Olli Vesterinen Projektipäällikkö Olli Vesterinen OSAAMISEN JA KOULUTUKSEN KÄRKIHANKE 1 Uusi peruskoulu -ohjelma on osa Uudet oppimisympäristöt ja digitaaliset materiaalit peruskouluihin -kärkihanketta Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia Tulevaisuuden osaaminen Ennakointikyselyn alustavia tuloksia 19.3.2010 Teemat Tulevaisuuden taidot ja osaaminen Tulevaisuuden osaamisen vahvistaminen koulutusjärjestelmässä Tieto- ja viestintätekniikan

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten

Lisätiedot

Uusi peruskoulu visiotyöpaja , Joensuu

Uusi peruskoulu visiotyöpaja , Joensuu Uusi peruskoulu visiotyöpaja 23.1.2017, Joensuu #uusiperuskoulu Teemakohtaiset alaryhmät - ryhmien työskentelyn tulokset - 1 Oppijalähtöisyys Yksilöllinen eteneminen mahdollistuu. Kiinnostuksen kohteet

Lisätiedot

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten

Lisätiedot

Valmistavan teollisuuden tulevaisuus Pirkanmaalla?

Valmistavan teollisuuden tulevaisuus Pirkanmaalla? Valmistavan teollisuuden tulevaisuus Pirkanmaalla? Suomessa toimii monipuolinen, globaaleja markkinoita ymmärtävä ja jatkuvasti uudistuva teollisuus, joka tuottaa korkeaa arvonlisää Suomeen Teollisuuden

Lisätiedot

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Nuorten syrjäytymisen ehkäisy tilannekartoituksesta toimintaan Helsinki14.8.2012 Koulupudokkaat Suomessa (2010) 193 oppilasta

Lisätiedot

TYÖN OPINNOLLISTAMINEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA

TYÖN OPINNOLLISTAMINEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA TYÖN OPINNOLLISTAMINEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA OPO-päivä 10.11.2016 Eeva-Leena Forma opetuksen kehittämispäällikkö Opiskelijalähtöinen Korkeakoululähtöinen työn opinnollistaminen Työpaikkalähtöinen OPISKELIJALÄHTÖINEN

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus ja ammattiosaamisen näytöt Toisen asteen koulutuksen kehittäminen elinkeinoelämän näkökulmasta. elinkeinoelämän näkökulmasta

Ammatillinen koulutus ja ammattiosaamisen näytöt Toisen asteen koulutuksen kehittäminen elinkeinoelämän näkökulmasta. elinkeinoelämän näkökulmasta Ammatillinen koulutus ja ammattiosaamisen näytöt Toisen asteen koulutuksen kehittäminen elinkeinoelämän näkökulmasta elinkeinoelämän näkökulmasta Mirja Mirja Hannula Elinkeinoelämän keskusliitto EK EK

Lisätiedot

Ymmärrystä ongelmanratkaisuun

Ymmärrystä ongelmanratkaisuun Ymmärrystä ongelmanratkaisuun Helsingin yliopisto, OKL Anu Laine, Sirpa Wass 1. Tavoitteet opetuksen muuttumisen osalta: (1/3) hyödyntää avoimien ongelmien opetuksen tutkimuksessa aiemmin hankittua tietoa,

Lisätiedot

Osaaminen - halua, kykyä ja tekniikkaa. Oulu 12.11.2013

Osaaminen - halua, kykyä ja tekniikkaa. Oulu 12.11.2013 Osaaminen - halua, kykyä ja tekniikkaa Oulu Mistä osaaminen muodostuu? Omaan ammattialaan liittyvät tiedot ja taidot Organisaatioosaaminen Laajasti sovellettava osaaminen Arvot, standardit, ammatillinen

Lisätiedot