KOKEMUKSIA PROJEKTIOPPIMISESTA TUPA-TYÖTÄ VARTEN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KOKEMUKSIA PROJEKTIOPPIMISESTA TUPA-TYÖTÄ VARTEN"

Transkriptio

1 Projektipäällikkö Simo Lehto, Helsingin ammattikorkeakoulu, tekniikka, KOKEMUKSIA PROJEKTIOPPIMISESTA TUPA-TYÖTÄ VARTEN STADIAN TEKNIIKASSA VUODESTA 2001 SAAKKA TEHTY RAKENNEMUUTOSTYÖ Helsingin ammattikorkeakoulun tekniikassa on vuodesta 2001 saakka tehty insinöörikoulutuksen uudistamistyötä. Stadian työ perustuu Oulun yliopistossa 1970-luvulla aloitettuun ja Kymenlaakson ammattikorkeakoulussa 1990-luvulla tehtyyn T&K-työhön. Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö on vuoden 2005 keväällä myöntänyt rahoituksen projektia Insinöörikoulutuksen rakennemuutos - insinöörikoulutuksen muuttaminen kansainvälisen teollisuuden kehittämistoimintatapaa vastaavaksi varten työn viemiseen loppuun vuosina Työn tuloksena Stadian tekniikassa on kehitetty ja otettu käyttöön vuoden 2001 syksyllä aloitettu uudella toteutustavalla toimiva tuotantotalouden koulutusohjelma. Työhön on osallistunut opettajaa ja asiantuntijaa Stadiasta. Työtä on tehty rinnakkain teoreettisena työnä ja kokeellisena työnä niin, että molemmat työt ovat tukeneet toisiaan. KORKEAKOULUJEN VASTUU SUOMEN TULEVAISUUDESTA Nopeassa maailman muutoksessa Suomen yhteiskunta asettaa suuria vaatimuksia korkeakouluille. Julkisessa keskustelussa korkeakouluilta odotetaan johtavaa asemaa, kun kansakunta siirtyy postindustrialistisesta taloudesta ja yhteiskunnasta uuteen epävarmaan globalisaation aikaan. Korkeakoulujen on vastattava omistajien ja asiakkaiden vaatimuksiin: niiden on oltava edelläkävijöitä muutoksessa ja koulutettava yhteiskunnan ja elinkeinoelämän tulevaisuuden maailmassa tarvitsemia ihmisiä. Korkeakoulutus ja sen uudistaminen on pitkäjänteistä työtä. Tänä syksynä aloittaneet opiskelijat siirtyvät työelämään vuosikymmenen vaihteessa ja ovat työelämässä vielä 2050-luvulla. Stadian uudistamistyön tavoitteena on 2010-luku, joka on runsaan neljän vuoden päässä. JULKINEN KESKUSTELU SUOMEN INSINÖÖRIKOULUTUKSESTA Suomessa on viime vuosina keskusteltu paljon insinöörikoulutuksesta. Tällä hetkellä on käynnissä laaja julkinen keskustelu, johon osallistuvat mm. yritysjohtajat, teollisuuden yhdistykset (esim. Teknologiateollisuus ry ja EK), etujärjestöt, valtio (valtiovarainministeriö, opetusministeriö, kauppaja teollisuusministeriö) ja Sitra. Keskustelu on hyvin ajankohtaista ja tärkeää. Insinöörikoulutuksen asiantuntijat ovat odottaneet sitä jo 1990-luvulta saakka. Korkeakoulutuksen edelläkävijät ovat nähneet tilanteen ja aloittaneet ensimmäiset muutokset jo 1970-luvulla. MISTÄ KESKUSTELUSSA ON POHJIMMILTAAN KYSYMYS? Keskustelussa esiintyviä sanoja ovat huippuosaaminen, keskinkertaisuus, näpertely, kansainväliset verkostot, innovaatiot, tärkeä kyky tuotteistaa innovaatioita globaaleilla markkinoilla, yrittäjähenki, proaktiivisuus, reipas uudelleensuuntautuminen, konkreettiset päätökset jne. Mistä syystä teollisuuden edustajat käyttävät tällaisia sanoja? Syynä on se, että elinkeinoelämässä jaetaan vain kultamitaleita: kilpailutilanteessa kaupan saa vain yksi kilpailijoista. Muille tarjoajille tilanteesta aiheutuu vain kustannuksia. Tämän mekanismin takia yrityksen on kaupan saamiseksi (voittamiseksi) oltava kilpailijoita parempi (erilainen!). Sen on oltava parempi osaamisessa: paremmuus saavutetaan käytännössä yleensä olemalla muita edellä eli olemalla nopeampi muutoksessa.

2 2 Aikaisempaa toistava rutiinityö on hyvin tehokasta (esim. elektroniikkatuotteiden massatuotanto). Sitä voidaan tehostaa, minimoida ja automatisoida (esim. siirtää nykyaikaisen ICT:n tehtäväksi). Rutiinityö ei kuitenkaan riitä nopeassa maailman muutoksessa. Kilpailussa ei voi menestyä toistamalla sitä, mitä aikaisemmin on tehty tai mitä muualla tehdään: tarvitaan systemaattista kehittämistyötä. NYKYISEN INSINÖÖRIKOULUTUKSEN ONGELMAT Nykyisen insinöörikoulutuksen pääongelmat ovat: 1. Opiskelun pitkittyminen ja keskeyttäminen ( insinöörikoulutusputki vuotaa ) 2. Opiskelijoiden heterogeenisuus (suuret erot peruskoulutuksessa ja lahjakkuuksissa) 3. Matala lähtötaso osalla opiskelijoista (käsitteellisen ajattelun ja systemaattisen/loogisen toiminnan alalla) 4. Motivaation puute insinöörikoulutukseen osalla opiskelijoista (toinen tai kolmas vaihtoehto) Osalla opiskelijoista ei ole enää samoja korkeakoulutuksen edellyttämiä valmiuksia kuin esim. vielä 1980-luvulla. Nämä ongelmat ovat kansainvälisiä ja ne esiintyvät kaikissa länsimaissa. Niiden syynä ovat suuret muutokset ja rakenteelliset syyt useilla yhteiskunnan hierarkiatasoilla. Insinöörikouluttajien ja organisaatioiden on tiedettävä ratkaisut näihin ongelmiin. Ne saadaan teollisuudelta käyttämällä omaa koulutusosaamista ja muualta maailmasta erityisesti seuraamalla muutoksia kaikilla tarvittavilla hierarkiatasoilla. Tämä työ vaatii paljon työtä ja teoreettista osaamista eli oikeiden ajattelutapojen (mallien) käyttämistä. KEHITTÄMISTYÖN TEORIA Systeemi- ja malliajattelun avulla voidaan tehokkaasti analysoida ihmisten toimintaa ja ihmisten tekemää työtä maailmassa. Perustana on, että kaikki ihmiset ovat samanarvoisia. Heillä on absoluuttinen ihmisarvo, mikä merkitsee huolenpitoa kaikista ihmisistä. Yhteiskunnan tasoa voidaan mitata sillä, kuinka hyvin se pitää huolta heikossa asemassa olevista ihmisistä. Yhteiskunnan ihmiset jakautuvat toimintatapojen ja asenteiden perusteella kolmeen osaan: 1. Kehittäjäihmiset = sisältäpäin positiivisesti ohjatut ihmiset, jotka vievät yhteiskuntaa eteenpäin 2. Säilyttävät ihmiset = ulkopuolelta ohjatut ihmiset, jotka pitävät yhteiskuntaa yllä 3. Tuhoavat ihmiset = sisältäpäin negatiivisesti ohjatut ihmiset, jotka vaikeuttavat, estävät ja tuhoavat muiden ihmisten elämää Jakoa voidaan havainnollistaa yksinkertaisella mielikuvamallilla, jossa esim. Suomen ihmiset ovat bussin kyydissä: em. ryhmät muodostavat bussin kaasun, moottorin ja jarrun. Tämä perusjako esiintyy kaikissa ihmisryhmissä ja organisaatioissa. Se on yksi tärkeä ihmisten heterogeenisuuden ilmenemismuoto. Jaon syy on evoluutiopsykologiaan perustuvan systeemiajattelun mukaisesti yksinkertainen: nämä kolme elämäntapaa vastaavat ihmisen elossasäilymismekanismeja. Jaon syntymekanismi on myös yksinkertainen: perinnöllisyyden ja ympäristön yhteisvaikutus. Maailma aiheuttaa voimakkaita henkisiä kipuja ihmisille, jotka pyrkivät luomaan uutta ja kehittämään uusia asioita. Tästä syystä suuri osa ihmisistä luopuu siitä tiedostamattomasti tai tietoisesti. Kehittäjäihmisten merkitys on ratkaisevan tärkeää yhteiskunnalle: esim. kaikkien Suomen teollisuuden ja yhteiskunnan ongelmien ratkaisemiseen tarvitaan kehittäjäihmisiä.

3 Kehittämistyön lähtökohtana on, että kehittämistyötä tekevät ihmiset, eivät organisaatiot. Organisaatioilla on tästä huolimatta ratkaiseva vaikutus ihmisten toimintaan. Organisaatioiden johtajat voivat helpottaa tai vaikeuttaa kehittäjäihmisten työtä. Tärkeintä on antaa heille vapaus ja mahdollisuus toimia ja tukea heitä konkreettisesti erityisesti hetkellisissä epäonnistumistilanteissa ja 3-luokan ihmisiä vastaan. Tapa, jolla yhteiskunnat ja organisaatiot kehittävät toimintaansa, on yksinkertainen. Aluksi kehittäjä näkee kehittämistarpeen tai ongelman ja lähtee aktiivisesti ratkaisemaan tilannetta (tekemään työtä). Sen jälkeen mukaan tukee uusia ihmisiä, jotka ovat kiinnostuneita uudesta ratkaisusta. Tällä tavalla syntyy laajeneva ryhmä. Lopuksi mukaan tulevat vastustajat, kun heillä ei enää ole muita mahdollisuuksia. TÖIDEN LAADULLISET EROT Rutiinityötä voidaan osittaa ja pirstoa ja ihmiset voivat tehdä sitä yksin. Kehittämistyössä tarvitaan kokonaisuuksia, siinä tarvitaan ihmisten pitkäjänteistä systemaattista ja luovaa myönteistä yhteistyötä. Rutiinityö on yleensä ihmisen ulkopuolelta ohjattua ja kehittämistyö ihmisen sisäpuolelta ohjattua. Ulkopuolelta valmiina ottaminen (esim. viihde) on helppoa (easy fun) ja itse tekeminen (esim. kehittämistyö) on vaikeaa (hard fun and extremely hard fun). Tätä eroa kuvaa NASA:n johtajan Michael D. Griffinin toteamus: My life is spent doing stuff, not watching other people do stuff. KEHITTÄMISTYÖN OMINAISUUDET Hetkelliset onnistumiset Syynä kehittämistyön tekemiselle ovat hetkellisten onnistumistilanteiden aiheuttamat voimakkaat positiiviset tunteet: tyytyväisyys, ylpeys, voiman tunne, keveyden tunne, lämmön tunne, läheisyyden tunne. Luopuminen entisestä Uuden ideoiminen ja kokeileminen on ihmisille suhteellisen helppoa. Luopuminen entisestä on vaikeaa: se aiheuttaa ihmisissä voimakkaita negatiivisia tunteita, esim. pelkoa ja syyllisyyttä. Epävarmuus Kehittämistyön ratkaiseva ominaisuus on epävarmuus (riski) tavoitteeseen pääsemisestä. Se aiheutuu esteiden aiheuttamista hetkellisistä epäonnistumisista. Esteet voivat olla muiden aiheuttamia (esim. 3-ihmiset) tai itse aiheutettuja (esim. osaamattomuus). Hetkelliset epäonnistumiset Kehittämistyön ratkaiseva vaikeus on esteen aiheuttama hetkellinen epäonnistumistilanne. Tämä tilanne aiheuttaa kaikissa ihmisissä voimakkaita negatiivisia tunteita (henkinen kipu), esim. pettymys, uupumus, väsymys, masennus, suru, inho, pelko, häpeä, syyllisyys, ahneus, kateus, viha, katkeruus. TÖIDEN PERUSVAATIMUKSET Rutiinityön vaatimus on ulkopuolelta ohjattu, kerran opittujen tietojen ja taitojen toistamiseen perustuva jaettu työ. Tuhoava työ vaati ainoastaan antamista periksi aggressiivisille reaktioille ( luonnonmenetelmälle ). Sen toteuttamistapoja ovat sotkeminen, hankaloittaminen, estäminen, vahingoittaminen ja tuhoaminen. Tuhoaminen on helppoa: tuhoamistapoja on hyvin suuri määrä kehittämistapoihin verrattuna. Kehittämistyön vaatimus on ihmisten pitkäjänteinen, systemaattinen ja luova, myönteisiin tunteisiin perustuva, tasa-arvoinen yhteistyö. 3

4 4 KEHITTÄMISTYÖN ONNISTUMISKEINO ( RESEPTI ) Kehittämistyön onnistumisessa tarvittavia asioita voidaan kuvata seuraavalla tarkistuslistalla : -valittujen (ei kaikkien) -sisäisesti ohjattujen (sitoutuneiden) -ihmisten (ei organisaatioiden) -vastuullinen (vastuu omasta tehtävästä, vastuu muista ihmisistä) -tavoitteellinen (päämäärä, unelmat, tavoitteet, välitavoitteet) ja -suunnitelmallinen (lyhytaikaiset ja pitkäaikaiset suunnitelmat) -pitkäjänteinen (peräkkäisiin osiin jaettu, pitkäaikainen, sitkeä) -systemaattinen (käsitteet, loogiset askeleet) ja -luova (uudet ideat, uudet ratkaisut, rajojen ylittäminen) -kokonaisuuksien hallitsemiseen (operatiivinen, taktinen ja strateginen taso) -jatkuvasti uudistuviin tietoihin ja taitoihin (mielimallit) -riittävään informaatioon (erimuotoiset ulkoiset mallit) -riittäviin resursseihin (raha) -riittävään aikaan (ihmiset) ja -oikeisiin työvälineisiin (teknologiaan) ja -entisestä luopumiseen perustuva -fysikaalisten rajoitusten -ympäristön asettamien rajoitusten ja -eettisten rajoitusten puitteissa tehtävä -myönteisiin tunteisiin (usko, toivo, innostus, rakkaus, myötätunto, kunnioitus, huumori) perustuva -tasa-arvoinen (inhimillinen) -todellisessa maailmassa tapahtuva (ei mallimaailmassa) -yhteis- (henkilökohtainen tukiryhmä, erikokoiset ryhmät, erikokoiset tiimit, esimiehet, alaiset, tukijat, projektit, verkostot) -työ (tekeminen = aktiivinen toiminta) Kehittämistyön onnistumisen muistilistassa on 24 kohtaa. Sen lisäksi onnistumiskeino on kertolaskutyyppinen: jos yksi osa puuttuu, kokonaisuus ei toimi. Kehittämistyö on vaikeaa ja vaativaa rutiinityöhön ja tuhoavaan työhön verrattuna. SYSTEEMI- JA MALLIAJATTELUUN PERUSTUVA ANALYYSI SUOMEN NYKYISESTÄ INSINÖÖRIKOULUTUKSESTA 2010-LUKUA VARTEN Insinöörikoulutuksen ongelmiin ei ole olemassa helppoja ratkaisuja. Tämän takia tarvitaan nykyisen koulutuksen ongelmien yksityiskohtaista analyysia. Analyysin lähtökohtana on, että todellinen oppiminen ja opettaminen ovat kehittämistyötä, ei rutiinityötä. Valmistellun esityksen esittäminen opiskelijaryhmälle (kalvot) ja opettajan esittämän tai kirjasta luetun aineiston toistaminen tentissä opettajalle (purkaminen paperille) ovat rutiinityötä. Insinöörikoulutuksen maantieteellinen hajaantuminen: Suomessa on liian monta järjestäjää ja koulutusohjelmaa. Toisaalta laaja ilmainen insinöörikoulutus on Suomen etu. Se luo tasa-arvoa ja sen avulla saadaan käyttöön Suomen kaikki lahjakkuudet (esim. Pohjois-Suomi). Ensi vuosikymmenen vaatimusten valossa nykyiseen insinöörikoulutukseen sisältyy useita rakenteellisia ongelmia: -opetuksen sisällön, rakenteen ja toteutustavan pirstoutuminen -koulutusorganisaatioiden toimintatavan pirstoutuminen -koulutuksen perustana olevan ihmisen mallin virheellisyys -todellisen maailman ja sen mallien sekoittuminen -tieteen, tekniikan ja teknologian sekoittaminen -koulutusorganisaatioiden ja yritysten välinen raja

5 Selitys näille ongelmille on nykyisen järjestelmän sisäisissä rakenteissa ja sen ulkopuolella useilla hierarkiatasoilla koko maailman tasolta opiskelijaihmisten tasolle saakka. INSINÖÖRIKOULUTUKSEN SISÄLLÖN, RAKENTEEN JA TOTEUTUSTAVAN PIRSTOUTUMINEN Tyypillistä nykyiselle insinöörikoulutukselle on sen pilkkoontuminen tieteenaloihin (erilaiset käsitteet ja termit), oppiaineisiin, kursseihin, henkilökohtaisiin tentteihin, aikaisemmin opitun ja esitetyn toistaminen ja opiskelijoiden ja opettajien toimiminen yksin. Nykyistä insinöörikoulutusta voidaan kuvata ulkopuolelta ohjattuna pirstottuna massaopetuksena. Käytännön esimerkki on, että kun maailman muuttuminen ja monimutkaistuminen vaatii uusien asioiden osaamista, opetusohjelmaan lisätään kurssi. Esim. jos todetaan, että tarvitaan etiikkaa, lisätään etiikan kurssi. Perussyy on se, että insinööriyden saavuttamiseen tarvittava opetus (ja oppiminen) ensin differentioidaan ja sitten yritetään integroida. Etiikkaa ei rakenneta kokonaisuuden sisään. INSINÖÖRIKOULUTUSORGANISAATIOIDEN PERUSTOIMINTOJEN PIRSTOUTUMINEN Ammattikorkeakoulujen toiminta on tällä hetkellä jaettu osatehtäviin: esim. perusopetus, T&Ktoiminta, työelämäyhteistyö, elinikäinen koulutus ja aluevaikutus. Kaikki tehtävät ovat tärkeitä ja pääosa niistä sisältyy voimaan tulleeseen ammattikorkeakoululakiin. Nykyisessä tilanteessa insinöörikoulutusorganisaatiossa toimitaan vanhalla rutiinitoimintatavalla ja otetaan samanaikaisesti käyttöön uuteen kehittämistoimintatapaan kuuluvia erillisiä osia. Tämä tilanne, jossa organisaatioon on tullut uusia tehtäviä ja entisistä ei ole luovuttu, on johtanut organisaation ihmisten ylikuormittumiseen ja motivaation heikkenemiseen. Esimerkkinä tilanteesta on se, että ammattikorkeakoulujen opettajilla on tällä hetkellä yli 20 erilaista tehtävää esim. seuraavasti: perusopetus, opetuksen kehittäminen, koulutusohjelmien kehittäminen, T&K-toiminta, yritysyhteistyö, aluevaikutus, kansainvälisyys, ylemmät tutkinnot, elinikäinen koulutus, oman alan osaamisen kehittäminen, uuden teknologian käyttöönotto, opintojen ohjaus, opettajien perehdyttäminen, opettajien täydennyskoulutus, opettajien jatkokoulutus, opettajien työelämävaihto, ura- ja rekrytointipalvelu, innovaatiotoiminta, yrittäjyyden tukeminen, alumnitoiminta, strategiatyö, laatutyö, arvioinnit ja ympäristöjärjestelmät. Tilanne asettaa suuria vaatimuksia opettajien jaksamiselle ja korostuu kehittämistyöhön osallistuvien opettajien kohdalla. ANALYYSIN TULOS: RAKENTEELLINEN RISTIRIITA Tämän hetken insinöörikoulutuksen toimintatapa, sisältö, rakenne ja organisaatio perustuvat edelleen teollisuuden aikaisempaan liukuhihnatoimintatapaan (taylorismi). Tässä rutiinielämäntavassa toistetaan sitä, mitä itse on aikaisemmin tehty ja mitä muut tekevät. Tämä tilanne on aiheuttanut insinöörikoulutusorganisaatioiden ja yritysten välille rakenteellisen ristiriidan: koulutusorganisaatiot toimivat edelleen rutiinitoimintatavalla, kun teollisuus toimii jo kehittämistoimintatavalla. Nämä tavat ovat laadullisesti erilaisia. Tästä syystä teollisuuden vaatimia kehittämistoimintatavalla eläviä insinöörejä ei voida kouluttaa rutiinitoimintatavalla toimivassa organisaatiossa. Ongelmat voidaan ratkaista ainoastaan tekemällä rakenteellinen muutos: tarvitaan nopeaa ja tehokasta insinöörikoulutuksen siirtämistä rutiinitoimintatavasta kehittämistoimintatapaan. Muutoksen monimutkaisuuden takia se voidaan tehdä ainoastaan systeemiajattelua ja laatuajattelua käyttämällä. Tähän muutostyöhön tarvitaan lisäresursseja. Osa niistä voidaan siirtää niistä resursseista, jotka tällä hetkellä menevät haaskuuseen. 5

6 MISTÄ STADIAN TEKNIIKAN RAKENNEMUUTOSTYÖSSÄ ON POHJIMMILTAAN KYSYMYS? Julkisessa keskustelussa voimakkaasti esiin tulleet teollisuuden vaatimukset tarkoittavat pohjimmiltaan sitä, että teollisuus tarvitsee kehittämistoimintatavalla toimivia insinöörejä (kehittämistavalla eläviä ihmisiä). Stadian työn lähtökohtana on, että Suomen korkeakoulutuksen tulee olla yhteiskunnan muutoksen edelläkävijä. Tässä tilanteessa Suomen nuorisolla ei ole enää aikaisempaa taloudellista tai sosiaalista motivaatiota. Sen takia tarvitaan ihmisten korkeimpien henkisten tasojen motivaation käyttöön ottamista. Jokaisella ihmisellä on tarve luoda jotakin uutta itselleen (toteuttaa omia suunnitelmia ja unelmia) ja olla hyödyllinen muille ihmisille (luoda ja antaa/jättää jotakin muille ihmisille). Suomen tulevaisuudelle nämä ihmisen luovuuteen eli ihmisen korkeimpaan tasoon liittyvät tunteet ovat ratkaisevan tärkeitä. TEKNIIKAN OPETUKSEN VAATIMUKSET: PAINOPISTE TEKEMISESSÄ JA AIKAANSAAMISESSA Tekniikan tavoitteena on tehdä maailma paremmaksi ihmisten elämää varten. Insinööri on tekijä: parhaimmillaan luonnon työn jatkaja (yksi insinööri tietysti vain omalta pienenpieneltä osaltaan). Insinöörin ammatin luonteen takia se opitaan parhaiten "tekemällä, aikaansaamalla ja kokemalla" (positiiviset ja negatiiviset tunteet). Ratkaisevan tärkeää on, että tekeminen ja aikaansaaminen todellisessa maailmassa antavat nuorille ja opettajille sisäistä motivaatiota = voimakkaita myönteisiä tunteita (tyytyväisyys, keveys, lämpö, ylpeys). Se tuo opettajat, opiskelijat ja asiantuntijat samalle puolelle (koulu on opettanut opiskelijoita pitämään opettajia vain opettajina). Perusratkaisuna oppimisprojektien käyttäminen Uuden toteutustavan perustana ovat todelliseen maailmaan liittyvät oppimisprojektit. Ne ovat valittuja ja muotoiltuja tehtäviä, jotka tekemällä opiskelijat oppivat ja saavuttavat insinööriyden. Oppimisprojektit ovat välineitä, joilla luodaan tehokas oppimisympäristö ja oppimisprosessi koko opiskelun ajaksi. Opettajien ja asiantuntijoiden tehtävä on auttaa ja tukea jokaisen opiskelijan henkilökohtaista oppimista ja kehittymistä insinööriksi. Tämä tapahtuu tasa-arvoisena (inhimillisenä) yhteistyönä, jossa käytetään kehittämistyön onnistumiskeinoon kuuluvia työtapoja. Kurssien ja oppimisprojektien ero Kurssien tavoitteena on henkilökohtainen oppiminen. Kurssin tenttimisen jälkeen siitä on jäänyt aivoihin tietoa. Oppimisprojektien tavoitteena on saada aikaan jotakin todellisessa maailmassa tai todellista maailmaa varten. Tulokset voivat esim. opiskelun alkuvaiheessa olla hyvinkin pieniä. Ratkaisevaa on toimintatapa ja asenne. Tärkeää on myös, että oppimisprojektien avulla opiskelijat oppivat tekemään työtä. Oppimisprojektien muodostama optimoitu kokonaisuus Oppimisprojektit muodostavat kokonaisuuden, joka johtaa kansainvälisen teollisuuden vaatimukset täyttävään insinööriyteen opiskeluajan kuluessa. Tarvittava oppiminen on rakennettu oppimisprojektien sisään. Esim. tuotantotalouden koulutusohjelmassa kansainvälisyys on luonnollinen osa: 3. vuosi on kansainvälinen ja osa oppimisprojekteista on kansainvälisiä. Oppimisprojektit ovat erilaisia ja erimuotoisia: ne kasvavat ja kehittyvät koko opiskelun ajan. Esim. opiskelun alussa ne voivat olla pieniä luonnontieteellisesti painottuneita opettajien yhteisiä projekteja, sen jälkeen esim. oman organisaation sisäisiä kehittämisprojekteja ja erimuotoisia projekteja teollisuusyrityksistä. Myös teollisuuden projektit ovat oppimisprojekteja: niiden aiheet ja sisällöt valitaan siten, että niiden avulla päästään asetettuihin oppimistavoitteisiin. 6

7 7 UUSI INSINÖÖRIKOULUTUSRATKAISU Jatkuva oppiminen ja ammatillinen kehittyminen Insinööritaso Todelliset projektit (teollisuus, yhteiskunta) T&K-projektit (kansainväliset pienet, keskisuuret ja suuret yritykset) Neljäs vuosi Kolmas vuosi Optimoitu oppimisprojektikokonaisuus (oppimisympäristö) Henkilökohtaiset oppimisprojektit (esim. erikoistuminen, yrittäjyys) Toinen vuosi Henkilökohtainen ohjaus (mentorointi) Ensimmäinen vuosi Pienet oppimisprojektit (esim. opiskelijan oma elämä, teknilliset tuotteet, teollisuus) Aloitustaso Aikaisempi koulutus

8 8 UUDEN TEKNOLOGIAN KÄYTTÄMINEN RATKAISEVANA VÄLINEENÄ Uudessa toimintatavassa nykyaikaista ICT:tä käytetään sen oikeassa roolissa: se muodostaa ratkaisevan tärkeän työvälineen. Uutta tapaa ei ole mahdollista toteuttaa ilman uusimman ICT:n käyttämistä. Syynä on se, että se perustuu ihmisten laajaan, monimuotoiseen ja monimutkaiseen yhteistyöhön. Käytännössä toiminta perustuu langallisia ja langattomia tietoverkkoja käyttävään helppokäyttöiseen tietojärjestelmään. Sen keskuksena on koulutusohjelman yhteinen www-sivusto ( yhteinen koti ), johon kaikki yhteistyöhön osallistuvat ihmiset pääsevät kaikkialta maailmasta ja johon kaikki tiedot viedään vain yhden kerran. Järjestelmää käytetään työasemilla ja kannettavilla tietokoneilla ja päätteillä. Strategisella tasolla järjestelmää käytetään ihmisten yhteisten tavoitteiden luomiseen ja toiminnan ohjaamiseen niitä kohti. Taktisella tasolla sitä käytetään ihmisen yhteistyön koordinoimiseen. Operatiivisella tasolla järjestelmää käytetään rutiinityön automatisoimiseen (siirtämiseen koneiden tehtäväksi) ja mukana olevien ihmisten käytännön toiminnan ohjaamiseen (esim. oppimisprojektien ajoittaminen ja tekeminen). Tietojärjestelmä vapauttaa kallisarvoisinta resurssia: kokeneiden kehittäjäihmisten aikaa ja henkistä energiaa tärkeimpään asiaan eli syvällisiä oppimistuloksia tuottavaan opiskelijoiden, opettajien ja asiantuntijoiden henkilökohtaiseen yhteistyöhön. TYÖN TULOKSENA OLEVA UUSI KOKONAISUUS Ratkaisevan tärkeää on, että uuden kehittämistoimintatavan mukainen toimintatapa johtaa yhteen tehokkaaseen kokonaisuuteen. Tämä toteutustapa on lähes samanlainen kuin moderneissa kansainvälisissä yrityksissä. Yksinkertaisena selitys on, että koulutusorganisaation uusi toimintatapa vastaa yritysten kehittämistoimintatapaa. Uusi kokonaisuus perustuu siihen, että sopivalla tavalla valittujen ja muotoiltujen oppimisprojektien avulla organisaation toiminnot voidaan yhdistää luonnollisella tavalla. Kaikki toiminnot voidaan rakentaa uuden kokonaisuuden sisään.. 1. Perusopetus, T&K-työ ja opiskelijoiden työelämäyhteistyö käyttämällä projektisekvenssin osana opettajilta, omasta organisaatiosta ja yhteistyöyrityksistä sopivasti valittuja oppimisprojekteja. 2. Ylemmät tutkinnot ja elinikäinen koulutus/aikuiskoulutus esim. käyttämällä teollisuudesta valittuja oppimisprojekteja. Kokeneet aikuisopiskelijat voivat toimia esim. projektipäälliköinä ja käyttää työvälineinä teoreettisia malleja. 3. Yrittäjyyden tukeminen valitsemalla esim. opiskelijoiden yritysten tai muiden alkavien yritysten oppimisprojekteja. 4. Kansainvälisyys käyttämällä kansainvälisten yhteistyökumppaneiden (verkoston) ja suuryritysten tai PK-yritysten kansainvälisiä projekteja. 5. Opettajien jatkuva täydennys- ja jatkokoulutus projektien suunnitteluun ja tekemiseen liittyvänä imuohjattuna koulutuksena. 6. Opettajien työelämäyhteistyö ja työelämävaihto (esim. sapattivuosi ). Opettajia voidaan esim. ulkopuolisen rahoituksen avulla vapauttaa sopivissa tilanteissa tärkeisiin T&K-projekteihin partneriyrityksissä. Tämän lisäksi teollisuuden kanssa tehtävään kiinteään yhteistyöhön perustuva toimintatapa helpottaa uusien aktiivisten opettajien rekrytointia. Toiminta perustuu kansainväliseen verkostoon, johon kuuluvat esim. valitut yliopistot ja pitkäaikaiset yhteistyökumppanit (esim. PK-yritykset ja suuyritykset).

9 Tällainen uusi tehokas kokonaisuus johtaa automaattisesti tehokkaaseen aluevaikutukseen. Sen toteuttaminen vaatii enemmän resursseja kuin nykyinen perusopetuksen toteuttamistapa. Vastaavasti nykyisin hajallaan käytettäviä resursseja voidaan yhdistää, resurssien käyttöä voidaan tehostaa ja toimintaan voidaan hankkia lisäresursseja. TYÖN PAINOPISTEET VUOSINA Työ Stadiassa Teknologiateollisuuden 100-vuotisäätiön rahoittaman rakenneuudistustyön painopisteet vuosina ovat uuden toimintatavan mukaisen toiminnan ja resurssien käytön tehostaminen, lisäresurssien liittäminen uuden kokonaisuuden osaksi sekä systemaattisen yhteistyöjärjestelmän luominen teollisuuden kanssa. Siihen kuuluu myös projekteihin perustuvan opetuksen laajentaminen Stadian tekniikassa. Käyttöönotto Valtion kehittämisrahoitusta voidaan käyttää uuden toimintatavan kehittämiseen ja käyttöönottoon ja valtion rahoitusosuutta voidaan nostaa uuteen toimintatapaan siirtyville koulutusohjelmille ja organisaatiolle. Tämän lisäksi tarvitaan valtion rahoitusosuuden korottamista koko insinöörikoulutukselle. Työn tulosten perusteella on esim. mahdollista luoda OPM:n rahoittama kehittämisverkosto vuosina Tämän verkoston yhteistyöhön osallistuisi insinöörikoulutuksen rakenteen uudistamisesta kiinnostuneita koulutusorganisaatioita Suomesta. Huippukoulutus Luonnollisin tapa olisi ottaa uusi ratkaisu käyttöön ensimmäiseksi esim. kansainvälisenä huippukoulutuksena valituissa korkeakouluissa ja laajentaa sitä sen jälkeen muihin insinöörikoulutusorganisaatioihin. TÄRKEIMMÄT KOKEMUKSET TEKNOLOGIATEOLLISUUDEN RAHOITTAMASTA STADIAN TYÖSTÄ Muutoksen vaativuus ja vaikeus Stadian tekniikan kokemuksen mukaan siirtyminen uuteen koulutusmalliin on erittäin vaativa ja vaikea laadullinen muutos. Mallin perustana olevaa teoriaa tarvitaan pääosin vain uuden toimintatavan kehittämisvaiheessa. Toteutusvaiheessa kokonaisuus tiivistyy oppimisprojekteihin, niiden muodostamaan kokonaisuuteen ja osallistuvien ihmisten yhteistyön organisoimiseen. Muutos on mahdollista toteuttaa ainoastaan systemaattisella yhteistyöllä ja johdon tuella. Laadullinen muutos voidaan toteuttaa ainoastaan luopumalla täydellisesti entisestä toimintatavasta. Stadian työssä on tästä syystä luovuttu entisen tavan rakkaimmista asioista : tieteenalajaosta, oppiaineista, perus- ja ammattiaineista ja tavanomaisista luennoista sekä henkilökohtaisiin tentteihin perustuvasta arvioinnista. Tämä on ainoa tapa varmistaa laadullisen muutoksen syntyminen. Systemaattinen yhteistyö teollisuuden kanssa on ainoa mahdollisuus Kokemukset Stadian työstä ovat selkeästi osoittaneet, että ainoa mahdollisuus saavuttaa oppimistavoitteet on teollisuuden aktiivinen osallistuminen ja systemaattinen pitkäjänteinen yhteistyö. Teollisuus on insinöörikoulutusorganisaatioiden pääasiakas. Tähän tarvitaan molempia osapuolia hyödyttävä systemaattinen yhteistyöjärjestelmä. 9

10 10 TEOLLISUUDEN JA INSINÖÖRIKOULUTUSORGANISAATIOIDEN SYSTEMAATTINEN YHTEISTYÖJÄRJESTELMÄ - MOLEMMINPUOLINEN HYÖTY Yhteistyöjärjestelmän kautta insinöörikoulutusorganisaatiot saavat jatkuvasti yrityksiltä valittuja oppimisprojekteja eli erimuotoisia tehtäviä, jotka soveltuvat insinöörioppimisen välineiksi ja koko opiskeluajan kestävän kokonaisuuden osaksi. Näihin projekteihin sisältyvät riskit voidaan pitää riittävän pieninä. Tämä järjestelmä on myös luonnollisella tavalla kansainvälinen. Pitkäaikaiset yrityspartnerit Pitkäaikaisia partnereita voivat olla suuret yritykset, PK-yritykset ja aloittavat yritykset (pienet resurssit). Nämä yritykset hakevat toiminnastaan oppimisprojekteiksi sopivia erilaisia tehtäviä ja tarjoavat niin koulutusprosessin osaksi. Yritysten edustajat osallistuvat myös koulutukseen esim. oppimisprojektien, harjoitteluprojektien ja henkilökohtaisten oppimisprojektien ohjaajina, asiantuntijoina, tietoiskujen antajina ja mentoreina. Erityisen tärkeitä ovat koulutusohjelman omat alumnit, jotka tuntevat molemmat puolet yhteistyöstä. Suora hyöty yrityksille Yrityksille hyödyllisten projektien (esim. luovat projektit) avulla ne saavat käyttöönsä opiskelijoiden työpanoksen ja luovuuden ja opettajien työpanoksen ja asiantuntemuksen. Tähän kuuluu mahdollisuus valita nuori insinööri yrityksen palvelukseen jo oppimisprojektien aikana. Tämä tapa antaa mahdollisuuden arvioida uuden insinöörin soveltuvuutta suhteellisen pitkäaikaisen yhteistyön aikana todellisissa työolosuhteissa (ei vain lyhyen rekrytointimenettelyn avulla). Sen avulla voidaan minimoida valintavirheet ja palkata uudet insinöörit tehokkaalla ja luonnollisella tavalla. Näin rekrytoidut uudet insinöörit ovat myös välittömästi tuottavia yritykselle. Ulkopuoliset rahoitusmahdollisuudet Uutta yhteistyötapaa voidaan rahoittaa esim. seuraavilla tavoilla: -yhteistyöyritykset (pitkäaikaiset yrityspartnerit ja alumnien yritykset) -innovaatiorahoittajat (esim. Tekes) -yrittäjyyden tukiorganisaatiot (esim. paikalliset organisaatiot) Tällainen järjestelmä voidaan ottaa käyttöön aluksi Stadiassa pilottikokeiluna ja sen jälkeen muissa Suomen insinöörikoulutusorganisaatioissa. INSINÖÖRIKOULUTUKSEN UUDISTAMISEN MERKITYS SUOMEN TEOLLISUUDELLE LUVULLA Kiinan ja Intian nuorisolla on tällä hetkellä sama voimakas korkeakoulutuksen luoma motivaatio sosiaaliseen ja taloudelliseen nousuun kuin Suomessa vielä 1980-luvulla. Suomen nuorisolla ei enää ole tätä motivaatiota. Suomi on jo saavuttanut tavoitteensa: nuorten ruumiilliset ja henkiset perustarpeet on tyydytetty. Tästä huolimatta Suomen nuorilla on valtavasti henkistä energiaa (vrt. opettajan kokemus olemisesta innostuneen nuorten ryhmän edessä). Ratkaisu on nuorten korkeimpien henkisten tarpeiden ja Suomen teollisuuden tarpeiden yhdistäminen luovalla tavalla. Tässä Suomen koulutusjärjestelmän ja korkeakoulujen merkitys on ratkaiseva. Uuden koulutustavan tavoitteena on parantaa ongelmanratkaisukykyä, luovuutta ja yrittäjyyttä. Nuorilla insinööreillä olisi nykyistä parempi kyky luoda ympärilleen uutta toimintaa: uusia ratkaisuja ja parannuksia, tuotteita, palveluja ja yritystoimintaa. Uudella tavan välitön etu teollisuudelle on siten, että sen avulla saadaan 2010-luvulla yritysten käyttöön uudet vaatimukset täyttäviä (esim. yhteistyötaidot ja kansainvälisyys) ja nopeasti tuottavia nuoria insinöörejä. Ratkaiseva etu teollisuudelle aiheutuu kuitenkin siitä, että uudella tavalla saadaan insinöörikoulutukseen enemmän ikäluokan lahjakkaimpia ja aktiivisimpia opiskelijoita ja heille voidaan rekrytoida parhaita opettajia (kehittäjäihmisiä).

Yhteisöllisyyden toteuttaminen verkko-opetuksessa

Yhteisöllisyyden toteuttaminen verkko-opetuksessa Liiketoiminta kehittyy kehity sinäkin. Yhteisöllisyyden toteuttaminen verkko-opetuksessa Tieturi Oy / Arja Sipola HTC Santa Maria, Tammasaarenkatu 5, 00180 Helsinki, Finland www.tieturi.fi (09) 431 551

Lisätiedot

Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot

Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot Jarmo Alarinta, SEAMK Matti Väänänen, Turun AMK Jussi Horelli, HAMK, Miksi työelämä on projekteja, joiden kautta prosesseja ja osaamista kehitetään

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat. 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus

Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat. 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset

Lisätiedot

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta 06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta on opettajan työssä? Peda-Forum 20.8.2013 Vararehtori Riitta Pyykkö, TY, Korkeakoulujen arviointineuvoston pj. Yliopettaja Sanna Nieminen, Jyväskylän AMK Pääsuunnittelija

Lisätiedot

SeAMK FramiPro yritykset, opiskelijat ja kehittäjät kohtaavat. Tuija Vasikkaniemi Opetuksen kehittämispäällikkö, PsT

SeAMK FramiPro yritykset, opiskelijat ja kehittäjät kohtaavat. Tuija Vasikkaniemi Opetuksen kehittämispäällikkö, PsT SeAMK FramiPro yritykset, opiskelijat ja kehittäjät kohtaavat Tuija Vasikkaniemi Opetuksen kehittämispäällikkö, PsT AMKPEDA verstas Turku 4.11.2015 Lähtökohdat: Työelämän osaamisvaatimukset SeAMKin omat

Lisätiedot

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010 Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä Maija Innola 17.11.2010 Ulkomaisten opiskelijoiden määrä kasvanut suomalaisissa korkeakouluissa Vuonna 2009 ulkomaisia

Lisätiedot

Vastuullinen korkeakoulu Laurean opetussuunnitelma vapaaehtoistyön mahdollistajana Seminaari 8.9.2015 Vararehtori Susanna Niinistö-Sivuranta

Vastuullinen korkeakoulu Laurean opetussuunnitelma vapaaehtoistyön mahdollistajana Seminaari 8.9.2015 Vararehtori Susanna Niinistö-Sivuranta Vastuullinen korkeakoulu Laurean opetussuunnitelma vapaaehtoistyön mahdollistajana Seminaari 8.9.2015 Vararehtori Susanna Niinistö-Sivuranta www.laurea.fi 2 Strateginen ulottuvuus Eettisyys ja vastuullisuus

Lisätiedot

Huippuosaaminen ja yrittäjyys. Auli Pekkala, KTT HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu

Huippuosaaminen ja yrittäjyys. Auli Pekkala, KTT HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu Huippuosaaminen ja yrittäjyys Auli Pekkala, KTT HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu Tutkimuksen taustaa Tutkimus liittyy Talouselämää, koulutusta ja työpaikkoja koskevaan murrokseen (yksilön vastuu ja valinnat)

Lisätiedot

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma)

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Tietoyhteiskuntaneuvosto Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Eero Silvennoinen Koulutus, tutkimus ja tuotekehitys jaoston puheenjohtaja Teknologiajohtaja, Tekes Tavoitteena

Lisätiedot

Eeva-Liisa Puumala Laboratoriohoitaja

Eeva-Liisa Puumala Laboratoriohoitaja Eeva-Liisa Puumala Laboratoriohoitaja Vieritutkimuskoulutus verkossa Työn tilaajana oli Labquality Oy Marja Heikkinen Päivi Rauvo Työssäni loin asiasisällön vieritutkimuksia käsittelevään verkkokoulutukseen

Lisätiedot

Yliopisto-oppimisen ja työelämän yhteydet. Esa Poikela Oppiminen yliopistossa Professoriliitto 25.10.2013

Yliopisto-oppimisen ja työelämän yhteydet. Esa Poikela Oppiminen yliopistossa Professoriliitto 25.10.2013 Yliopisto-oppimisen ja työelämän yhteydet Esa Poikela Oppiminen yliopistossa Professoriliitto 25.10.2013 Oppiminen ja osaamisen tuottaminen Lapin yliopiston Työelämä- ja rekrytointipalvelujen selvitys,

Lisätiedot

Osaamispassi ja erityisosaamistietokanta tulevaisuuden osaajille

Osaamispassi ja erityisosaamistietokanta tulevaisuuden osaajille Osaamispassi ja erityisosaamistietokanta tulevaisuuden osaajille Futurex -seminaari Korkeakoulujen täydennyskoulutusten laatu Helsinki 6.3.2013 Anne-Maritta Tervakari Intelligent Information Systems Laboratory

Lisätiedot

pienenevät, sama tulos ulos ja laatu paranee?

pienenevät, sama tulos ulos ja laatu paranee? Juha Kettunen Minne menet korkeakoulutus III 6.10.2010 Mission (im)possible sisäänotot pienenevät, sama tulos ulos ja laatu paranee? Toteutuiko ammattikorkeakoulujen visio 2010? Vahvaa osaamista työelämän

Lisätiedot

Kansainväliset koulutusskenaariot

Kansainväliset koulutusskenaariot seminaari, Vanajanlinna 14-15.2.2006 Kansainväliset koulutusskenaariot Johdatus iltapäivän ryhmätöihin Tuomo Kuosa Tutkija Turun kauppakorkeakoulun Tulevaisuuden tutkimuskeskus Ohjelma 1. Palautetaan mieliin.

Lisätiedot

TIIMITYÖSKENTELY ( 1 + 1 + 1 pv )

TIIMITYÖSKENTELY ( 1 + 1 + 1 pv ) Karl-Magnus Spiik Ky Tiimityöskentely / sivu 1 TIIMITYÖSKENTELY ( 1 + 1 + 1 pv ) Asiakas: Ryhmä: Uusi päiväkoti Koko henkilöstö Tämän kolmiosaisen valmennuksen päätavoitteena on tiimityöskentelyn kehittäminen.

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

EuroSkills 2020 hankkeen mahdollisuudet

EuroSkills 2020 hankkeen mahdollisuudet EuroSkills 2020 hankkeen mahdollisuudet EuroSkills 2020 ammattkoulutuksen yhteinen haaste ja mahdollisuus Helsinki 3.9.2015 Ylijohtaja Mika Tammilehto, opetus- ja kulttuuriministeriö, ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK

Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Aluksi Pääkaupunkiseudulla useita sosiaalialalle kouluttavia ammattikorkeakouluja Diak, Laurea,

Lisätiedot

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Visiomme 2025 Olemme osana Lahden aluetta tulevaisuutta innovatiivisesti rakentava, vetovoimainen ja ammattilaisiaan arvostava työpaikka Strateginen päämäärämme

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen uudistaminen ja työn vaatimukset Koulutuksella ja osaamisella on työkykyä ylläpitävä ja rakentava vaikutus, joka osaltaan

Lisätiedot

Protomo. Uusi suomalainen innovaatioapparaatti. Petri Räsänen Hermia Oy

Protomo. Uusi suomalainen innovaatioapparaatti. Petri Räsänen Hermia Oy Protomo Uusi suomalainen innovaatioapparaatti Petri Räsänen Hermia Oy Mielestäni Suomen innovaatiojärjestelmän suurin haaste on tämä: Meillä on valtavasti tietopotentiaalia. Kuitenkaan tämä potentiaali

Lisätiedot

JOHTAMINEN JA YHTEISTYÖ

JOHTAMINEN JA YHTEISTYÖ Kohtalonkysymys: toteutuuko kansalaisdemokratia suurkunnissa? Keski Suomessa on 23 kuntaa. Kuntayhteistyötä tehdään erityisesti soten, ammatillisen koulutuksen ja elinkeinojen edistämisen asioissa. Maakunnallisesti

Lisätiedot

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio 12.11.2013 Mika Tammilehto Muutoksen ajureita Talouden epävarmuus ja rakenteiden muuttuminen

Lisätiedot

Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen

Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen Kainuun maakunta kuntayhtymä, koulutustoimiala Esa Toivonen Kajaani 13.10.2008 1 Pääkohdat Aluksi Kainuun koulutus ja sen ohjaus Opiskelijan

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

Hiljaisen tietämyksen johtaminen

Hiljaisen tietämyksen johtaminen Hiljaisen tietämyksen johtaminen Uudista ja uudistu 2009 Hiljainen tietämys on osa osaamista Hiljainen ja näkyvä tieto Hiljainen tieto Tiedämme enemmän kuin kykenemme ilmaisemaan *) kokemusperäistä, alitajuista

Lisätiedot

Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista?

Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista? Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista? Kirjaston tehtävä Sivistys Innoitus Kirjaston tavoitteet Palvelu, jolla on merkitystä ja jota käytetään

Lisätiedot

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Tekes innovaatiorahoittajana Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Rahoitamme sellaisten innovaatioiden kehittämistä, jotka tähtäävät kasvun ja uuden liiketoiminnan luomiseen Yritysten kehitysprojektit Tutkimusorganisaatioiden

Lisätiedot

11.10.2013 Tekijän nimi

11.10.2013 Tekijän nimi 11.10.2013 Tekijän nimi Arkkitehtuuri kehittämisen välineenä Kokonaisarkkitehtuuri hallitun muutoksen avaimena Etelä-Savon maakuntaliitto 10.10.2013 Markku Nenonen Tutkijayliopettaja Mikkelin ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Yleissivistävä koulutus uudistuu

Yleissivistävä koulutus uudistuu Yleissivistävä koulutus uudistuu Johtaja Jorma Kauppinen Opetushallitus Opetusalan johtamisen foorumi / Lukion uudistamisen johtaminen Helsinki 5.6.2013 Yleissivistävä koulutus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus

Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus Yrittäjyysskasvatuspäivät 7.10.2011 Minna Riikka Järvinen Toiminnanjohtaja, KT, FM, MBA Kerhokeskus Kerhokeskus Edistää lasten ja nuorten

Lisätiedot

Arjen tietoyhteiskunta - hanke

Arjen tietoyhteiskunta - hanke Arjen tietoyhteiskunta - hanke 1 Arjen tietoyhteiskunta hanke Liikenne- ja viestintäministeriön, opetusministeriön ja Opetushallituksen yhteinen hanke vuosina 2008-2010 Tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämistä

Lisätiedot

- ja tänä elinikäisen oppimisen aikakautena myös aikuiset..

- ja tänä elinikäisen oppimisen aikakautena myös aikuiset.. 1 - ja tänä elinikäisen oppimisen aikakautena myös aikuiset.. 2 - koulutus = - kasvatuksen osa-alue; - tapa järjestää opetus; - prosessi hankkia tutkinto; - se, jokin, johon hakeudutaan oppimaan ja opiskelemaan;

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi YMPÄRISTÖOPPI Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Rakentaa perusta ympäristö- ja luonnontietoaineiden eri tiedonalojen osaamiselle Tukea oppilaan

Lisätiedot

Arviointi ja palaute käytännössä

Arviointi ja palaute käytännössä Arviointi ja palaute käytännössä Merja Ellilä Arvioinnista Oppimista ohjaavan arvioinnin merkitys ohjattavan oppimisen tukemista ja suuntaamista tietojen, taitojen ja asenteiden arvioimista ohjattavan

Lisätiedot

Osaaminen, tarve ja toteutus kohtaavat Korkeakouludiplomikokeilu

Osaaminen, tarve ja toteutus kohtaavat Korkeakouludiplomikokeilu Osaaminen, tarve ja toteutus kohtaavat Korkeakouludiplomikokeilu Palkkahallinnossa olisi töitä.. Paljonko jäisi opiskeltavaa, kun olen Yritys kasvaa ja pitäisi johtaa Nuoret esimiehet ovat lujilla ja heille

Lisätiedot

Tekijä: Pirkko Jokinen. Osaamisen arviointi

Tekijä: Pirkko Jokinen. Osaamisen arviointi Tekijä: Pirkko Jokinen Osaamisen arviointi Arviointi kohdistuu Osaamisen eli pätevyyden arviointiin = tutkinnon edellyttämät oppimistulokset (learning outcomes) Arvioidaan tiedot, taidot ja asenteet Opintojakson

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Laatusampo 2 - hankkeen käytänteitä. Laatuseminaari 7.12.2015

Laatusampo 2 - hankkeen käytänteitä. Laatuseminaari 7.12.2015 Laatusampo 2 - hankkeen käytänteitä Laatuseminaari 7.12.2015 Hankeverkosto Sammosta ammennetaan Hankkeen tavoitteet Kehittää toimintamalleja ja tietovarastoja, joilla vahvistetaan johdon roolia ja osallistumista

Lisätiedot

OPPIMINEN, KOULUTUS JA ORGANISAATION KEHITTÄMINEN

OPPIMINEN, KOULUTUS JA ORGANISAATION KEHITTÄMINEN OPPIMINEN, KOULUTUS JA ORGANISAATION KEHITTÄMINEN TIEVIE-KOULUTTAJAKOULUTUS, 2003 Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö Luennon teemat Muuttuva oppimiskäsitys ja

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu Riitta Konkola 26.4.2016 Metropolia lyhyesti Monialainen ammattikorkeakoulu Osakeyhtiö; omistajat Helsinki, Espoo, Vantaa,

Lisätiedot

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto Oppijan polku - kohti eoppijaa Mika Tammilehto Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia Yhteistyössä palvelu pelaa määritellään julkisen hallinnon asiakaspalvelujen visio ja tavoitetila vuoteen 2020 Asiakaspalvelun

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja

Lisätiedot

Hannele Leinonen Yolda Ky Järjestäjä Adulta Oy Uudista ja uudistu tapahtuma Wanhassa Satamassa 23.04.09

Hannele Leinonen Yolda Ky Järjestäjä Adulta Oy Uudista ja uudistu tapahtuma Wanhassa Satamassa 23.04.09 Hannele Leinonen Yolda Ky Järjestäjä Adulta Oy Uudista ja uudistu tapahtuma Wanhassa Satamassa 23.04.09 Ammatillinen aikuiskoulutuskeskus Perustettu 1972 Tarjoaa perus-, jatko- ja täydennyskoulutusta yrityksille

Lisätiedot

Opiskelijoiden ja opettajien erilaiset käsitykset opettamisesta koulutuksen suunnittelun taustalla

Opiskelijoiden ja opettajien erilaiset käsitykset opettamisesta koulutuksen suunnittelun taustalla Opiskelijoiden ja opettajien erilaiset käsitykset opettamisesta koulutuksen suunnittelun taustalla Viivi Virtanen ja Sari Lindblom-Ylänne Kasvatustieteen päivät Vaasa 23.11.2007 Kuvat Aki Suzuki ja Heikki

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot

Millainen palkitseminen kannustaa tuloksellisuuteen, erityisesti asiantuntijatyössä?

Millainen palkitseminen kannustaa tuloksellisuuteen, erityisesti asiantuntijatyössä? Millainen palkitseminen kannustaa tuloksellisuuteen, erityisesti asiantuntijatyössä? Elina Moisio Tutkija, TkL, MBA 17.8.2011 Kannustaminen = suoritus- tai tulosperusteinen palkitseminen? Perinteinen oletus:

Lisätiedot

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere MATEMATIIKKA Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Kehittää loogista, täsmällistä ja luovaa matemaattista ajattelua. Luoda pohja matemaattisten käsitteiden ja rakenteiden

Lisätiedot

LUKION UUDET OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET. Johtaja Jorma Kauppinen Savonlinnan seudullinen koulutuspäivä Savonlinna

LUKION UUDET OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET. Johtaja Jorma Kauppinen Savonlinnan seudullinen koulutuspäivä Savonlinna LUKION UUDET OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Johtaja Jorma Kauppinen Savonlinnan seudullinen koulutuspäivä Savonlinna 3.10.2015 VN asetuksen 942/2014 valtakunnalliset tavoitteet 2 Kasvu sivistyneeksi yhteiskunnan

Lisätiedot

Opinpolulla verkostoissa mistä SaWe-projektissa oli kyse?

Opinpolulla verkostoissa mistä SaWe-projektissa oli kyse? Opinpolulla verkostoissa mistä SaWe-projektissa oli kyse? Tietoa tutkimuksesta, taitoa työyhteisöstä SaWe-projektin loppuseminaari 3.5.2013 Pirkko Jokinen yliopettaja Savonia-ammattikorkeakoulu SaWe Sairaanhoitajaksi

Lisätiedot

www.hankintatoimi.fi 21.06.2010 Juha-Pekka Anttila VTT

www.hankintatoimi.fi 21.06.2010 Juha-Pekka Anttila VTT www.hankintatoimi.fi 21.06.2010 Juha-Pekka Anttila VTT Hankintatoimen kehittäminen teknologiateollisuudessa - VTT mukana kehitystyössä VTT:n Liiketoiminta ja teknologian johtaminen -osaamiskeskuksen toteuttamissa

Lisätiedot

Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen

Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Työvoimaa ja osaamista poistuu Vaje 250.000 työntekijää Nykyinen työvoima 2.300.000 15 v. Poistuneita 900.000

Lisätiedot

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Rahoitusperiaatteet yritysten projekteissa Rahoitus voi kohdistua tuotteiden, prosessien, palvelu- tai liiketoimintakonseptien ja työorganisaatioiden

Lisätiedot

Kumppanuutta yli rajojen - Yhteistyömalli kaupungin ja korkeakoulun kumppanuudelle. Toini Harra Yliopettaja, Metropolia

Kumppanuutta yli rajojen - Yhteistyömalli kaupungin ja korkeakoulun kumppanuudelle. Toini Harra Yliopettaja, Metropolia Kumppanuutta yli rajojen - Yhteistyömalli kaupungin ja korkeakoulun kumppanuudelle Toini Harra Yliopettaja, Metropolia Suomen suurin ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky ja Terveys ja hoitoala

Lisätiedot

VALINNAISET OPINNOT Laajuus: Ajoitus: Kood Ilmoittautuminen weboodissa (ja päättyy 06.03.2016.)

VALINNAISET OPINNOT Laajuus: Ajoitus: Kood Ilmoittautuminen weboodissa (ja päättyy 06.03.2016.) VALINNAISET OPINNOT Valinnaisia opintoja pedagogisten opintojen yleistavoitteiden suuntaisesti tarjoavat normaalikoulu, kasvatustiede ja ainedidaktiikka. Laajuus: 3 opintopistettä Ajoitus: Pääsääntöisesti

Lisätiedot

KOULUTUKSEN SUUNNITTELU

KOULUTUKSEN SUUNNITTELU KOULUTUKSEN SUUNNITTELU UUSIEN OPETTAJIEN PEREHDYTTÄMISKOULUTUS 28.8.2002 Jukka Hiltunen Suunnittelutasot ja -intressit EU (arvot, harmonisointi, kilpailukyky) OPM (arvot, kilpailukyky, työllisyys) keskushallinto,

Lisätiedot

Innovaatiokasvatusta kansainvälistäjille

Innovaatiokasvatusta kansainvälistäjille Innovaatiokasvatusta kansainvälistäjille Kansainvälisyyden dynaamiset tilat 3.9.2015 Global Innokas toimijat Innokas-verkosto Innovatiivisen koulun toiminnan kehittäminen ja levittäminen Suomi Yli 200

Lisätiedot

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen lähtökohdaksi toinen aste: lukio- ja ammatillinen koulutus osa kuntien palvelukokonaisuutta

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen lähtökohdaksi toinen aste: lukio- ja ammatillinen koulutus osa kuntien palvelukokonaisuutta Vahva peruskunta rakenneuudistuksen lähtökohdaksi toinen aste: lukio- ja ammatillinen koulutus osa kuntien palvelukokonaisuutta Johtaja, opetus- ja kulttuuriyksikkö 24.5.2011 Kuntaliiton hallitusohjelmatavoite

Lisätiedot

Yritysten ja korkeakoulujen kehittämiskumppanuus. Maakuntakorkeakoulufoorumit

Yritysten ja korkeakoulujen kehittämiskumppanuus. Maakuntakorkeakoulufoorumit Yritysten ja korkeakoulujen uj kehittämiskumppanuus Maakuntakorkeakoulufoorumit Sastamala Ikaalinen 8.3.2011 29.3.2011 Asiakkuusjohtaja Esa Ala-Uotila s akkuusjohtaja Esa la Uot la etunimi.sukunimi@tamk.fi

Lisätiedot

Tutkimushavaintoja kahdesta virtuaaliympäristöstä

Tutkimushavaintoja kahdesta virtuaaliympäristöstä Tutkimushavaintoja kahdesta virtuaaliympäristöstä Haasteita ja mahdollisuuksia uusiin toimintatapoihin 8.2.2008 Eija Korpelainen ja Meri Jalonen TKK, Työpsykologian ja johtamisen laboratorio Esityksen

Lisätiedot

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa VKK-Metro Pääkaupunkiseudun kehittämis- ja koulutusyhteistyö 2014-2016 Helsingin kaupungin aineistopankki

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN SEKÄ KORKEAKOULUJEN JA TIEDELAITOSTEN JOHDON SEMINAARI JYVÄSKYLÄSSÄ 14.-15.11.2007

OPETUSMINISTERIÖN SEKÄ KORKEAKOULUJEN JA TIEDELAITOSTEN JOHDON SEMINAARI JYVÄSKYLÄSSÄ 14.-15.11.2007 OPETUSMINISTERIÖN SEKÄ KORKEAKOULUJEN JA TIEDELAITOSTEN JOHDON SEMINAARI JYVÄSKYLÄSSÄ 14.-15.11.2007 TULEVAISUUDEN KORKEAKOULU OPISKELIJANÄKÖKULMASTA Tämä puheenvuoro pohjautuu opiskelijanäkökulmasta kuvattuun

Lisätiedot

Parempi työelämä uudelle sukupolvelle

Parempi työelämä uudelle sukupolvelle Parempi työelämä uudelle sukupolvelle strategia 2013 2016 1 Kannen kuva: Samuli Siirala ISBN 978-952-5628-61-6 2 Visio: Parempi työelämä uudelle sukupolvelle Akavan opiskelijat ovat olemassa jotta uusi

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

Lahjakkaiden opiskelijoiden opintopolut

Lahjakkaiden opiskelijoiden opintopolut Lahjakkaiden opiskelijoiden opintopolut Valmennusohjelma alueellisille, ammatillista huippuosaamista kehittäville yhteistyöverkostoille Valmennusohjelman tavoitteet Valmennusohjelman tavoitteena on kehittää

Lisätiedot

OPS-seminaari: Korkeakouluopiskelijoiden hyvinvointi. Hanna Laitinen, yliopistonopettaja Psykologian laitos

OPS-seminaari: Korkeakouluopiskelijoiden hyvinvointi. Hanna Laitinen, yliopistonopettaja Psykologian laitos OPS-seminaari: Korkeakouluopiskelijoiden hyvinvointi Hanna Laitinen, yliopistonopettaja Psykologian laitos Jyväskylän yliopiston linjaukset opetussuunnitelmiin ja opetusohjelmiin lukuvuosille 2017-2020

Lisätiedot

Yrityselämän tarpeet ja nuorten valmiudet työelämään. Toimitusjohtaja Lauri Sipponen

Yrityselämän tarpeet ja nuorten valmiudet työelämään. Toimitusjohtaja Lauri Sipponen Yrityselämän tarpeet ja nuorten valmiudet työelämään Toimitusjohtaja Lauri Sipponen Lidlin synty Lidlin historia 70-luku Ensimmäinen Lidl-myymälä avataan 1973 Ludwigshafen-Mundenheimissa 80-luku Laajentuminen

Lisätiedot

Yritysmentorointi ammatillisessa koulutuksessa Voimavara oppilaitoksellenne

Yritysmentorointi ammatillisessa koulutuksessa Voimavara oppilaitoksellenne Yritysmentorointi ammatillisessa koulutuksessa Voimavara oppilaitoksellenne Tosielämä on moninkertaisesti monimutkaisempaa kuin paraskaan oppikirja voi kertoa. Supreme-mentorointiohjelma vastaa tähän haasteeseen

Lisätiedot

Suomalaiset maailman osaavin kansa vuonna 2020

Suomalaiset maailman osaavin kansa vuonna 2020 Suomalaiset maailman osaavin kansa vuonna 2020 Ammatillisen koulutuksen johdon seminaari Tampere 2.10.2013 Opetusneuvos Seija Rasku KOPO/AM seija.rasku@minedu.fi Kataisen hallitusohjelma ja KESU 2011-2016

Lisätiedot

Valmistautuminen opettajan työn suunnittelun muutokseen

Valmistautuminen opettajan työn suunnittelun muutokseen Valmistautuminen opettajan työn suunnittelun muutokseen Työelämälähtöiset oppimistulokset ja opiskelijalähtöisyys lähtökohtina Oulun seudun ammattikorkeakoulu Ammatillinen opettajakorkeakoulu Riitta Karusaari

Lisätiedot

Kerhotoiminta mahdollistaa lahjakkuuden ja erityisvahvuuden tukemisen Leo Pahkin

Kerhotoiminta mahdollistaa lahjakkuuden ja erityisvahvuuden tukemisen Leo Pahkin Kerhotoiminta mahdollistaa lahjakkuuden ja erityisvahvuuden tukemisen Leo Pahkin Täällä saa tehdä niitä asioita, joista on kiinnostunut Kerhojen tarjoamista eri lahjakkuuden alueiden tukemiseen Kerhoissa

Lisätiedot

Kehittämisprosessi. Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa seminaari 16.5.2012

Kehittämisprosessi. Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa seminaari 16.5.2012 Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa seminaari 16.5.2012 Kehittämisprosessi Pasi-Heikki Rannisto Kehityspäällikkö, HT Tampereen Palveluinnovaatiokeskus Projektitoiminnan ulottuvuudet Johtamisjärjestelmä

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

Tietoa Laureasta. Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014. Reijo Lähde 3/11/2014

Tietoa Laureasta. Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014. Reijo Lähde 3/11/2014 Tietoa Laureasta Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014 Reijo Lähde 3/11/2014 3/11/2014 Laurea-ammattikorkeakoulu 2 Laurean koulutusalat Fysioterapia Hoitotyö Hotelli-

Lisätiedot

Tulevaisuuden tietoyhteiskuntataidot

Tulevaisuuden tietoyhteiskuntataidot Tulevaisuuden tietoyhteiskuntataidot Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistaminen 18.3.2010 Jyrki Koskinen Sisältö Mitkä tiedot, taidot ja osaamisen muodot korostuvat tulevaisuuden tietoyhteiskunnassa?

Lisätiedot

LARK 9.5.2012 Tekijä Aika Arkisto

LARK 9.5.2012 Tekijä Aika Arkisto LARK 9.5.2012 Tekijä Aika Arkisto Kirjoita Master sivulle 18.3.2013 Kirjoita Master-sivulle Visio 2016 Perho on Euroopan johtavia hotelli- ja ravintola-alan oppilaitoksia Ravintolakoulu Perho on johtava

Lisätiedot

ORGANISAATION UUDISTUMISKYVYN KEHITTÄMINEN

ORGANISAATION UUDISTUMISKYVYN KEHITTÄMINEN LEAD13 3.9. 2013 Helsinki ORGANISAATION UUDISTUMISKYVYN KEHITTÄMINEN Prof. Aino Kianto Lappeenrannan teknillinen yliopisto aino.kianto@lut.fi Sisältö Organisaation uudistumiskyky Uudistumiskyvyn avaintekijät

Lisätiedot

FlowIT virtaa IT-hankintoihin

FlowIT virtaa IT-hankintoihin FlowIT virtaa IT-hankintoihin Virpi Kalakoski, Matti Gröhn, Kirsi Jääskeläinen, Tiina Kalliomäki-Levanto, Jani Lukander, Kristian Lukander, Jarno Turunen, Teppo Valtonen, Tiina Vihtonen, Tuija Virtanen

Lisätiedot

MAOL ry on pedagoginen ainejärjestö, joka työskentelee matemaattisluonnontieteellisen. osaamisen puolesta suomalaisessa yhteiskunnassa.

MAOL ry on pedagoginen ainejärjestö, joka työskentelee matemaattisluonnontieteellisen. osaamisen puolesta suomalaisessa yhteiskunnassa. MAOL ry on pedagoginen ainejärjestö, joka työskentelee matemaattisluonnontieteellisen kulttuurin ja osaamisen puolesta suomalaisessa yhteiskunnassa. 2 Ennakkotehtävä Mitä yläluokalle tulevan oppilaan pitäisi

Lisätiedot

Ammattiosaamisen barometri

Ammattiosaamisen barometri Ammattiosaamisen barometri Hanne Paila Ammattiosaamisen barometri Suuntana tulevaisuus koulutuksen järjestäjien näkemykset muutoksista ja niiden vaikutuksista Toteutettiin ensimmäisen kerran syksyllä 2014

Lisätiedot

Osallistava ja työelämäläheinen pedagogiikka opintoihin kiinnittäjänä. Antero Stenlund TAMK ammatillinen opettajakorkeakoulu

Osallistava ja työelämäläheinen pedagogiikka opintoihin kiinnittäjänä. Antero Stenlund TAMK ammatillinen opettajakorkeakoulu Osallistava ja työelämäläheinen pedagogiikka opintoihin kiinnittäjänä Antero Stenlund TAMK ammatillinen opettajakorkeakoulu Koulutuksen dilemma Korkeakouluissa aloittaneista vain n. 60 % valmistuu Rakenteita

Lisätiedot

Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen erityisosaaminen - korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus

Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen erityisosaaminen - korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen erityisosaaminen - korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus Salla Seppänen Koulutusjohtaja Terveysalan laitos, Mikkeli 8.10.2009 1 Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen

Lisätiedot

LÄPÄISYN TEHOSTAMISOHJELMAN SEURANTATUTKIMUS

LÄPÄISYN TEHOSTAMISOHJELMAN SEURANTATUTKIMUS LÄPÄISYN TEHOSTAMISOHJELMAN SEURANTATUTKIMUS Merellinen Seminaari 8.5.2014 Jukka Vehviläinen / DiaLoog Seurantatutkimuksen tavoitteet ja havainnot Laadullinen seuranta ja kehittävä arviointi Hyvät käytännöt

Lisätiedot

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Juho Tiili, Markus Aho, Jarkko Peltonen ja Päivi Viitaharju n koulutusyksikössä opetusta toteutetaan siten, että saman opintokokonaisuuden opintojaksot

Lisätiedot

Tuula Kontio KAAKKOIS- SUOMEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS OY, SOCOM

Tuula Kontio KAAKKOIS- SUOMEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS OY, SOCOM Tuula Kontio KAAKKOIS- SUOMEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS OY, SOCOM KOULUTUSSUUNNITELMA Tietotekniikan vertaisohjaajakoulutus järjestöille ja yhdistyksille Kohderyhmä/pääsyvaatimukset Koulutus on tarkoitettu

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013 visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen

Lisätiedot

Miten minun tulisi toimia, jotta toimisin oikein?

Miten minun tulisi toimia, jotta toimisin oikein? Miten minun tulisi toimia, jotta toimisin oikein? Verkkopohjainen dilemmakeskustelu sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden eettisen ajattelun kehittäjänä Soile Juujärvi ja Kaija Pesso SULOP 2013 3/7/2013

Lisätiedot

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteiden valmistelun lähtökohtia Valtioneuvoston asetus (942/2014) Tavoitteet 2 Kasvu sivistyneeksi yhteiskunnan jäseneksi 3 Tiedot

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Pentti Haddington Oulun yliopisto englantilainen filologia. Anna Marin OAMK, liiketalouden yksikkö; Oulun yliopisto, UniOGS

Pentti Haddington Oulun yliopisto englantilainen filologia. Anna Marin OAMK, liiketalouden yksikkö; Oulun yliopisto, UniOGS Draaman käy*ö pedagogisena menetelmänä vieraiden kielten yliopisto- opetuksessa: Tutkimuspohjainen opetus, draama ja =eteellisen ar=kkelin kirjoi*aminen Pentti Haddington Oulun yliopisto englantilainen

Lisätiedot

Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi

Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi 1 HYRIA KOULUTUS 4.9.2014 Hyrian tarjoamat koulutukset & palvelut Yrittäjän ammattitutkinto

Lisätiedot

Huippu-urheilijaa hyödyttävät ominaisuudet

Huippu-urheilijaa hyödyttävät ominaisuudet Henkinen valmennus -luento Annen Akatemia 27.7.2007 Eerikkilä Huippu-urheilijaa hyödyttävät ominaisuudet ITSE- TUNTEMUS ITSE- LUOTTAMUS INTOHIMO & PÄÄTTÄVÄISYYS KORKEAT TAVOITTEET KESKITTYMIS- KYKY SOPIVA

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

TOIMIVAN NÄYTÖN JA TYÖSSÄ OPPIMISEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN

TOIMIVAN NÄYTÖN JA TYÖSSÄ OPPIMISEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN TOIMIVAN NÄYTÖN JA TYÖSSÄ OPPIMISEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN Uudistuva korkeakoulujen aikuiskoulutus oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus ja erityispätevyydet Opetusministeriö 8.10.2009 Petri Haltia

Lisätiedot

Opiskelijan akateemiset tunteet ja jännitteet suhteessa oppimisympäristöön

Opiskelijan akateemiset tunteet ja jännitteet suhteessa oppimisympäristöön Opiskelijan akateemiset tunteet ja jännitteet suhteessa oppimisympäristöön Sari Lindblom-Ylänne Yliopistopedagogiikan professori Yliopistopedagogiikan tutkimus- ja kehittämisyksikkö Käyttäytymistieteiden

Lisätiedot