JULKISEN HALLINNON TIETOHALLINNON NEUVOTTELUKUNTA (JUHTA) 1/2015

Transkriptio

1 Pöytäkirja VM006:00/2013 JulkICT-toiminto Heikki Talkkari JULKISEN HALLINNON TIETOHALLINNON NEUVOTTELUKUNTA (JUHTA) 1/2015 Aika: Tiistai klo Paikka: Valtiovarainministeriö, Jakovara, Mariankatu 9 Kutsutut: Jäsenet: Anna-Maija Karjalainen, puheenjohtaja, valtiovarainministeriö Tuula Haatainen, varapuheenjohtaja, Suomen Kuntaliitto Varajäsenet: Heikki Lunnas, Suomen Kuntaliitto Auni-Marja Vilavaara, valtioneuvoston kanslia Pentti Vesanen, valtioneuvoston kanslia Ari Uusikartano, ulkoasianministeriö Lauri Aaltonen, ulkoasiainministeriö Tapani Kilpelä, oikeusministeriö Riitta Marttila, oikeusministeriö Mikko Levämäki, sisäministeriö Teemu Anttila, puolustusministeriö Timo Nuutinen, puolustusministeriö Riku Jylhänkangas, valtiovarainministeriö (BO) Päivi Laajala, valtiovarainministeriö (KAO) Ville-Veikko Ahonen, valtiovarainministeriö (KAO) Mika Tammilehto, opetus- ja kulttuuriministeriö Irma Nieminen, opetus- ja kulttuuriministeriö Antti Vertanen, maa- ja metsätalousministeriö Kyösti Könönen, maa- ja metsätalousministeriö Pekka Sinkkilä, liikenne- ja viestintäministeriö Anne Niemi, liikenne- ja viestintäministeriö Sirpa Alitalo, työ- ja elinkeinoministeriö Tiina Pesonen, sosiaali- ja terveysministeriö Annakaisa Iivari, sosiaali- ja terveysministeriö Tarmo Maunu, ympäristöministeriö Riitta Autere, ympäristöministeriö Veikko Hytönen, Kansaneläkelaitos Ari Vähä-Erkkilä, Kansaneläkelaitos Maire Ahopelto, Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Veijo Romppainen, Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Arto Jalkanen, Jyväskylän kaupunki Heikki Haaparanta, Porin kaupunki Gun Kapténs, Luodon kunta Anita Ismark, Korsnäsin kunta Yrjö Koivusalo, Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri Leena Ollonqvist, Satakunnan sairaanhoitopiiri id Valtiovarainministeriö Puh tai (vaihde) Snellmaninkatu 1 A, Helsinki Faksi PL 28, Valtioneuvosto valtiovarainministerio@vm.fi Y-tunnus

2 2 (6) Leena Koponen, Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Irma Nieminen, Salon kaupunki Sirpa Mäntynen, Kouvolan kaupunki Niina Kaukonen, Mikkelin kaupunki Päivi Sutinen, Espoon kaupunki Päivi Saloranta, Hämeenlinnan kaupunki Jyrki Myllyvirta, Lahden kaupunki Marko Monni, Lahden kaupunki Timo Nousiainen, Oulun kaupunki Pekka Kantola, Kuusamon kaupunki Markku Raitio, Helsingin kaupunki Asta Manninen, Helsingin kaupunki Jaakko Ståhlberg, Turun kaupunki Virpi Mäkinen, Vantaan kaupunki Sami Sulkko, Forssan kaupunki Saku Linnamurto, Savonlinnan kaupunki Tanja Rantanen, Suomen Kuntaliitto Simo Tanner, Suomen kuntaliitto Pysyvät asiantuntijat: Muut osallistujat: Reijo Aarnio, Tietosuojavaltuutetun toimisto Timo Ketola, JHS-jaoston pj Marko Heikkinen, Tekes Eero Mantere, PERTIVA-jaoston pj Antti Kivelä, Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sami Kivivasara, JHKA-jaoston pj Sami Kivivasara, Valtiovarainministeriö Pekka Niemi, VM, JHS-sihteeri Aku Hilve, Valtiovarainministeriö Mikko Eräkaski, sosiaali- ja terveysministeriö Kristiina Luukkonen, Valtiovarainministeriö Maria Nikkilä, VM, KaPA-ohjelma Jari Kallela, VM Sihteeristö: Mikael Vakkari, VM Heikki Talkkari, pääsihteeri, VM Kirsi Pispa, CSC Toni Äikäs, VM Tommi Oikarinen, VM Tommi Karttaavi, Suomen Kuntaliitto Maritta Korhonen, STM Pirjo Saksa, YM 1. Kokouksen avaus ja läsnäolijoiden toteaminen (klo 12.30) 2. Edellisen kokouksen pöytäkirjan hyväksyminen (Liite 1) Päätös: edellisen kokouksen pöytäkirja hyväksyttiin. 3. Esityslistan hyväksyminen 4. Jäsenmuutokset Päätös: Esityslista hyväksyttiin. Esittelijä: neuvotteleva virkamies Heikki Talkkari, VM Päätös: Merkitään tiedoksi, että valtiovarainministeriö on nimennyt neuvottelukuntaan pysyväksi asiantuntijaksi tietohallintoneuvos Riku Jylhänkankaan tilalle lainsäädäntöneuvos Sami Kivivasaran valtiovarainministeriön JulkICT-toiminnosta (Liite 2). Merkitään tiedoksi, että valtiovarainministeriö on nimennyt neuvottelukuntaan jäseneksi budjettineuvos Toni Hytösen tilalle tietohallintoneuvos Riku Jylhänkankaan valtiovarainministeriön budjettiosastolta (Liite 2). Nimetään valtiovarainministeriön esityksestä JHKA-jaoston puheenjohtajaksi tietohallintoneuvos Mikael Kiviniemen tilalle lainsäädäntöneuvos Sami Kivivasara Nimetään Verohallinnon esityksestä JHS-joston jäseneksi tietohallintojohtaja Markku Heikuran tilalle johtaja Heli Lehtinen.

3 3 (6) 5. JHS -asiat (klo 12.40) - JHS xxx Tiedonohjaussuunnitelman rakenne luonnoksen esittely (Liite 3) Esittelijä: Mikko Eräkaski Keskustelu: Esittelijää kiitettiin JHS suosituksen hyvästä valmisteluta ja suositusta pidettiin oikeansuuntaisen. Keskustelussa todettiin myös että jatkossa suositukset käsitellään JUHTA:ssa kahdessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa JHS:n sisältö esitellään, jota JUHTA voi arvioida. Toisessa vaiheessa JHS hyväksytään tai palautetaan uudelleen valmisteluun. Päätös: Merkitään tiedoksi. JHS xxx luonnos suositukseksi JHS 191 tuodaan hyväksyttäväksi JUHTA:n seuraavaan kokoukseen. - JHS-joston vuoden 2015 työsuunnitelman hyväksyntä (Liite 4) Esittelijä: JHS-projektipäällikkö Pekka Niemi Keskustelu: Kysyttiin JHS:ien käytön seurannasta ja esittelijä totesi, että seuranta on tarkoitus käynnistää kevään 2015 aikana. Kysyttiin JHS prosessin kehittämiseen liittyvästä työstä, esittelijä kertoi JHS:ien julkaisuun liittyvästä kehitystyöstä. Keskusteltiin myös JHS:ien valmisteluun liittyvien konsultti resurssien käytöstä ja virkatyönä tehtävästä työstä suositusten valmistelussa. Tietoviraston valmistelu ja sen rooli on ollut myös esillä JHS:ien valmistelussa. Esittelijä totesi, että monia hankkeita on viivästyttänyt palautteiden suuri määrä. Tarkoitus on jatkossa laajentaa osallistumisympäristön lausuntopalvelun käyttöä, jossa palautteet saadaan rakenteelliseen muotoon. Päätös: JUHTA hyväksyy JHS-jaoston työsuunnitelman. 6. JHKA -asiat (klo 13.00) Esittelijä: JHKA jaoston varapuheenjohtaja Jari Kallela (Liite 5) - Viitearkkitehtuurimallin esittely /viitearkkitehtuurien-asiakirjapohjat/view Keskustelu: Esittelijä kertoi, että viitearkkitehtuurimalli on toteutusriippumatonta kuvausmallia, jossa vaiheittain toteutetaan haluttu tavoitetilan kuvaus. Tämä metodimainen kuvausmalli soveltuu mm. tiedonhallinnan kuvaukseen, joka tiivis ja kompakti paketti. Kommunikointia varten tarvitaan yhteenvedon omaisia kuvauksia, esim. yhdelle dialle mahtuva yleiskuvaus. Lausuntojen ja palautteen perusteella mallia on myös muokattu. Keskustelussa todettiin, että organisaatioiden on vaikea ymmärtää kuvausmallin tarkoitusta. Todettiin myös, että organisaation on tehtävä itselleen selväksi, miksi näitä kuvauksia tehdään, mitä kuvataan ja minkä kohdealueen sisällä viitearkkitehtuureja kannattaa toteuttaa. Esittelijä totesi, että KA:n arvolupaus on kuvata monimutkaisia asioita. Kuntasektorin viitearkkitehtuurien tehtävänä on toimia malleina, jotta kunnat kuvaisivat toimintansa yhdenmukaisesti. Todettiin myös, että ongelmana on monesti se, ettei selkeästi eroteta kuvataanko nykytilaa vai tavoitetilaa. Usein kuvaus muodostuu näiden välimaastoon ja monesti piiloudutaan myös menetelmän taakse. Tavoitetilan kuvaus olisi pidettävänä kirkkaan mielessä ja resurssit kannattaa käyttää sen kuvaamiseen. Päätös: Merkitään tiedoksi. Viitearkkitehtuurimalli tuodaan JUHTA:n hyväksyttäväksi seuraavaan kokoukseen - Selvitys eduskunnan hallintovaliokunnalle tietohallintolain vaikutuksista (Liite 6) Keskustelu: Esittelijä kertoi, että selvitys on annettu hallintovaliokunnalle, sitä kuitenkaan ei ole vielä käsitelty ja käsittelyaikataulu ei ole tiedossa. Lisäksi asetusvalmistelu on käynnistynyt kokonaisarkkiteh-

4 4 (6) tuurin määrittelystä, jonka pohjalta lähtee aikataulumäärittelyt JHS 179 valmisteluun. Todettiin myös, että Sähke II korvataan TH-lain nojalla annettavalla asetuksella JHS 176. Päätös: Merkitään tiedoksi 7. PERTIVA -asiat (klo 13.20) - Keskustelu KaPA-ohjelman prosesseista edellisen kokouksen kysymysten pohjalta Esittelijä: ohjelmapäällikkö Maria Nikkilä, VM ja Janimatti Kaukonen VRK (Liite 7) Keskustelu: PERTIVA-jaoston toimintasuunnitelmassa todettaan, että KaPA on yksi tärkeimmistä seurattavista kohteista. Todettiin, että KaPA kirje (palveluiden kartoitus) on lähtenyt valtionhallintoon. Kuntasektori olisi valmis vastaamaan myös omalla osaltaan kuntapuolen palveluista, jotka on tarkoituksenmukaista tuoda palveluväylään. Esitettiin, että Kuntaliitto voisi toimia kokoonkutsujana kuntien yhteisten käyttötapausten määrittelyssä. PERTIVA-jaoston puheenjohtaja totesi että edellisessä kokouksessa esitettyihin kysymykseen saatiin hyvä esittely ja hyvin vastauksia. Odotus eri osapuolilla on, että väylän palveluita päästään nopeasti käyttämään. PRH:lla olisi myös useita käyttötapauksia kunnille tarjottavasta tiedosta, joista pitäisi päästä mahdollisimman pian tekemään käytännön testausta VRK:n kanssa. Muutama kunta on myös ilmoittautunut pilotoimaan erilaisia käyttötapauksia. Todettiin että, konkreettiset käyttöesimerkit tulee jatkossa tuoda paremmin esille ja viestiä tehokkaammin. Henkilörekisterin muodostumisesta palvelunäkymään esittelijä kertoi, että käytännössä tietokantaa tallennetaan henkilötunnus, ei erillisten tietovarantojen tietoja. Henkilön tiedot ovat rekisterissä ainoastaan istunnon ajan, kirjautuessa ulos tiedot poistetaan. Palvelunäkymästä ei ole tarkoitus tehdä henkilörekisteriä. Asiaa selvitään ja tarkennetaan erillisessä työryhmässä. Päätös: Merkitään tiedoksi 8. JulkICTLab hankkeen päättäminen (klo 13.40) Esittelijät: projektipäällikkö Kirsi Pispa, CSC ja neuvotteleva virkamies Mikael Vakkari, VM (Liite 8) Keskustelu: Kysyttiin jatkorahoituksesta, ollaanko hakemassa uutta rahoitusta, myös yritysten mahdollisuudesta tuottaa uusia palveluita ja ovatko yritykset synnyttäneet uutta liiketoimintaa? Esittelijä kertoi, että vuoden 2014 aikana budjettivaraus oli enintään , josta käytettiin n Vuodelle 2015 hankkeelle myönnetään uusi vastaavan suuruinen rahoitus ns. KaPA rahoituksen momentilta. Esittelijä totesi myös, että yritykset voivat hyödyntää alustaa maksuttomasti ja toimia julkisen hallinnon kumppanina. Puhtaasti yritysten omiin ja yritysten väliseen kehitykseen yritykset on ohjattu FORGE ympäristön puolelle. Kysyttiin myös, että syntyikö hankkeen avulla omaehtoista yrittäjyyttä ja työllisyyttä? Esittelijä totesi, että oppimisympäristön puolelle on syntynyt uusia konsepteja, joista on syntymässä myös tuotteistettavia palveluita. Vielä on kuitenkin liian aikaista arvioida uusien yritysten ja palvelutoiminnan syntymistä juuri JulkICT Labissa. Esittelijä korosti, että JUHTA:n puoltaman JulkICT Lab -projektin tavoittena ei ollut liiketoiminnan synnyttäminen vaan kansallisen kehittämisympäristön, toimintaprosessien ja yhteistyöverkoston kehittäminen julkisen hallinnon palvelukehittämisen tueksi. Todettiin, että Helsingin kaupunki on arvioinut samantyyppistä mallia, jossa julkinen sektori tuottaa digitaalista sisältöä, ja yrittäjät voivat hyödyntää dataa palvelutuotannossaan. Ehdotettiin yhteistä tapaamista HKI:n kaupungin ja JulkICTLab -hankkeen kanssa. Kysyttiin, että millä kriteereillä pilotit on valittu? Esittelijä kertoi, että pilotilla on oltava uskottava rakenne, omarahoitus kunnossa ja todennettava mikä hyöty kehitysprojektista on ulkopuoliselle ja mitkä ovat konkreettiset lopputuotokset. Valintaan vaikutti myös ajankohtaisuus ja kytkentä muihin julkisen hallinnon hankkeisiin. Todettiin, että hanke raportoi tuloksista uudelleen JUHTA:lle noin vuoden kuluttua.

5 5 (6) Päätös: JUHTA puoltaa JulkICTLap projektin tuotosten ja loppuraportin hyväksymistä sekä projektin ensimmäisen vaiheen päättämistä. Tauko (klo ) 9. SOTE ICT ja kuntien ICT-tuki (klo 14.10) Esittelijät: kehittämispäällikkö Maritta Korhonen STM, tietohallintoneuvos Kristiina Luukkonen ja neuvotteleva virkamies Tommi Oikarinen VM - SOTE ICT järjestämis- ja ohjausmallin tilanne (Liite 9 A) - ICT-muutostukiohjelman uudelleen asettaminen (Liite 9 B) - Kuntatieto-ohjelman resursointi ja jatkaminen Esittely: Sote-uudistuksen toimeenpano - Tavoitteena mahdollisimman laaja kansallinen ohjaus, 1) alueellisten tietohallintorakenteiden muodostaminen, jossa AKUSTI hankkeen kanssa on tehty yhteistyötä, 2) IT ratkaisujen toteuttamisesta ja tuotantovastuusta sopiminen 3) kts. kalvo. Tavoitteena alueellinen tietohallintoyhteystyö organisointi nopealla aikataululla suunnittelun toteuttamiseksi (mm. tehtävät, vastuut) - Jokaisella Sote-alueella on käytännössä 3-5 potilaskertumusjärjestelmää, jotka on integroituva keskenään. - Kuntien omistamat IT-tuotantoyksiköt tarjoavat palveluita yli sote-alueiden rajojen. Kentällä monia toimijoita myös tuotannossa, jotka on yhteen sovitettava. - STM:n asettama IT-jaos ohjaa muutosta tietohallinnon osalta. Kun alueelliset toimijat organisoituvat ne tulevat mukaan IT-jaokseen. - Sote-uudistuksen yhteydessä toimeenpannaan myös Sote-tieto hyötykäyttöön strategian tavoitteita Kunta- ja palvelurakennemuutosten ICT-tukiohjelma: - Kunta- ja palvelurakennemuutosten ICT-tukiohjelman valmistelua on tehty 4 alaprojektin osalta: 1. Tuki kuntarakennemuutokseen, jossa pyritään tukemaan kuntarakennelain ja kuntauudistuksen mukaisia selvitysalueita ja kuntaliitoksen toteuttavia kuntia. Projektin tavoitteet säilyvät ennallaan, ainoastaan arviointivaiheen sisältö on muutettu kuntakohtaisesta tuesta koko ICTmuutostuen arviointitehtäväksi (johtuen liitosmäärän vähäisyydestä) 2. VM Sote ICT-muutostuki, tavoitteet on muodostettu SOTE-järjestämislain tavoitteista sekä VM:n tavoitteista. Alueelliset ja paikalliset tavoitteet puuttuvat vielä valmistelusta. Tuen kohteeksi on suunniteltu Sote-alueen kuntien yhteinen suunnittelun tukemiseksi, jonka lopputuloksena olisi yhteinen tavoitetila ja sen toteutussuunnitelma. Lisäksi projektiin on suunniteltu kansallisen ohjauksen tuki, jossa ylläpidetään ja hallitaan kansallisia linjauksia, ohjeistukset, suositukset, joita on otettava huomioon ja joita voidaan hyödyntää muutoksen aikana. 3. Kuntien ICT tuki, jonka suunniteltuna sisältöalueena on kuntien tietohallintoyhteistyön ja ICTtuotantorakenteiden kehittäminen. 4. Uuden kuntalain toimeenpanon tuki, jolla tuetaan uuden kuntalain kunnille luomien velvoitteiden ja mahdollisuuksien mukaista kehitystyötä (mm. sähköiset kokousmenettelyt) 5. Ohjelman määrärahavaraus on ollut yhteensä n. 7,9 milj, josta noin 5 milj olisi edelleen käytettävissä vuosina Jäljelle jäävästä rahoituksesta 0,45 milj. kohdennettaisiin kuntatieto-ohjelman toteutukseen. Keskustelu: Todettiin, että päätösesityksen tekstiä muokataan keskustelun pohjalta, koska päätösesitys on nyt muodossa; JUHTA puoltaa ICT muutostukiohjelman jatkovalmistelua ja rahoituksen siirtämistä Kuntatietoohjelmaan. Esittelyssä todettiin, että SOTE ICT tuella tavoitellaan mahdollisimman laajaa kansallista ohjausta, jossa muodostetaan alueelliset tietohallinnon rakenteet, sovitaan IT-ratkaisujen tuotantovastuista ja pyritään käynnistämään alueellinen tietohallinnon yhteistyö mahdollisimman nopeasti. Kehitystyötä ohjaa myös Sotetieto hyötykäyttöön strategia. Keskusteltiin peruskuntien asemasta jatkossa, mikäli SOTE-laki etenee perustuslakivaliokunnassa.

6 6 (6) Todettiin, että tuen painopiste tulee olla SOTE ICT:ssä ja Kuntien ICT tuessa sekä Kuntatieto-ohjelman resurssitarpeissa. Todettiin, että valmistelua voidaan ja jatkaa esittelyn pohjalta. Esitettiin kysymys jälkiarvioinnista ja epäiltiin, että kannattaako siihen kiinnittää paljoakaan resursseja. Esittelijä totesi, että jälkiarviointia tarvitaan saatujen kokemusten kokoamiseen hyödyntämistä varten tulevissa muutostilanteissa. Peruskuntiin jäävä ICT:n kehittäminen kannatta selvittää tehdyistä kartoituksista ja sen kehittäminen on tarpeellista liitoksista huolimatta. Todettiin, että arviointi kannattaa tehdä mahdollisimman kevyesti ja käyttää panokset jatkovalmisteluun. Kysyttiin, miten alueelliset hankkeet tullaan rahoittamaan? Todettiin, että jatko riippuu paljon seuraavasta hallituksesta, sen linjauksista ja resursoinnin painotuksista. Päätös: JUHTA puoltaa ICT muutostukiohjelman rahoituksen jatkovalmistelua esitetyn pohjalta 10. Rakennetun ympäristön ja asumisen palvelukokonaisuus - SADe-ohjelma (klo 14.50) Esittelijät: projektipäällikkö Pirjo Saksa, YM (Liite 10) Keskustelua: Esittelystä käytiin keskustelu, jossa kysyttiin palvelun hankintavasta ja käyttö- ja immateriaalioikeuksista. Esittelijä totesi, että Rakennetun ympäristön ja asumisen palvelukokonaisuuden tarpeisiin palvelun tekijän- ja omistusoikeudet ovat riittävät. Palvelu on hankittu myös kustannustehokkaasti ja kilpailutettu osissa. Esittelijä kertoi, että Järvenpään kaupunki on markkinoinut näkyvästi Lupapiste - palvelua, jossa kerrotaan hyvin palvelun sisällöstä. Todettiin, että tästä palvelukokonaisuudesta uskotaan olevan paljon hyötyä sen käyttäjille sekä eri viranomaisille, jotka käyttävät palvelua. Päätös: Merkitään tiedoksi. 11. Muuta asiat (klo 15.20) - Ensi kevään kokousten sisällöt, mitä toivotaan käsiteltävän? - Seuraavat kokoukset: klo klo Kokouksen päättäminen (15.30) Jakelu: JUHTA:n jäsenet, varajäsenet, sihteerit, asiantuntijat ja muut osallistujat Liitteet: Liitteet ovat tallennettu verkko-osoitteeseen: