JULKISEN HALLINNON TIETOHALLINNON NEUVOTTELUKUNTA (JUHTA) 6/2016

Transkriptio

1 Pöytäkirja VM130:00/2015 JulkICT-osasto Heikki Talkkari Elisa Kettunen, Kuntaliitto (sihteeristö) JULKISEN HALLINNON TIETOHALLINNON NEUVOTTELUKUNTA (JUHTA) 6/2016 Aika: Keskiviikko klo Paikka: Mariankatu 9, nh. Loppupeli tai Lync osallistuminen Kutsutut: Jäsenet Julkisen hallinnon ICT-osasto, ICT-johtaja Anna-Maija Karjalainen, puheenjohtaja varatoimitusjohtaja Hanna Tainio, varapuheenjohtaja Kansaneläkelaitos, tietohallintopäällikkö Ari Vähä-Erkkilä Opetus- ja kulttuuriministeriö, johtaja Hannu Sirén Sosiaali- ja terveysministeriö, tietojohtaja Tiina Pesonen Työ- ja elinkeinoministeriö, teollisuusneuvos Sirpa Alitalo Kunta- ja aluehallinto-osasto ylijohtaja Päivi Laajala Ympäristöministeriö, viestintäjohtaja Jussi Salmi Helsingin kaupunki, tietotekniikkapäällikkö Markku Raitio Kuusamon kaupunki, tietohallintojohtaja Pekka Kantola Sipoon kunta, kunnanjohtaja Mikael Grannas Varajäsenet Julkisen hallinnon ICT-osasto, lainsäädäntöneuvos Sami Kivivasara erityisasiantuntija Tommi Karttaavi Kansaneläkelaitos, kehittämispäällikkö Kirsi Hagman-Seppänen Oikeusministeriö, tietohallintojohtaja Tarmo Maunu Sisäministeriö, Ismo Parviainen Liikenne- ja viestintäministeriö, tietohallintopäällikkö, Pekka Sinkkilä Kunta- ja aluehallinto-osasto neuvotteleva virkamies Ville-Veikko Ahonen Maa- ja metsätalousministeriö, tietohallintojohtaja Antti Vertanen Vantaan kaupunki, tietohallintojohtaja Antti Ylä-Jarkko Lempäälän kunta, kunnanjohtaja Heidi Rämö Mikkelin kaupunki, kirjastotoimenjohtaja Virpi Launonen id Valtiovarainministeriö Puh tai (vaihde) Snellmaninkatu 1 A, Helsinki Faksi PL 28, Valtioneuvosto valtiovarainministerio@vm.fi Y-tunnus

2 2 (6) Raision seudun koulutuskuntayhtymä, johtaja Maria Taipale Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, johtaja Juha Kinnunen kehityspäällikkö Tanja Rantanen Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä, tietohallintopäällikkö Timo Tervo Oulun kaupunki, hyvinvointijohtaja Kirsti Ylitalo-Katajisto erityisasiantuntija Karri Vainio Sihteeristö Muut osallistujat Heikki Talkkari, pääsihteeri, VM Tommi Oikarinen, VM Elisa Kettunen, Suomen kuntaliitto Marjukka Saarijärvi, VM Timo Hattinen, VM Jari Kallela, VM Antti Vertanen, MMM 1. Kokouksen avaus ja esityslistan hyväksyminen (klo 13.00) Päätös: esityslista hyväksytään. 2. Edellisen kokouksen pöytäkirjan hyväksyminen Päätös: Edellisen kokouksen pöytäkirja hyväksytään ilman muutoksia. 3. SOTE ja maakuntauudistusta koskevan lainsäädännän lausuntoyhteenveto (klo 13.10) - Tietohallinnon ohjaus ja valtakunnallinen ICT-palvelukeskus Esittelijä: neuvotteleva virkamies Tommi Oikarinen (Liite 2) Esittelijää kiitettiin yhteenvedosta ja samalla kysyttiin, onko palautteilla todellista vaikutusta valmisteluun? Maakunnan tehtävät ovat siirtymässä toimijoilta, joita suurin osa lausunnon antajistakin nyt edustaa. Lausunnon huomioiminen ja niiden aito hyödyntäminen valmistelussa on tärkeää, jotta valmistelu koetaan yhteiseksi. Lisäksi kysyttiin millaisin välinein ja prosessein ohjausta tullaan tekemään? Tälläkään hetkellä ongelma ei ole ohjausvälineiden puute, vaan puute yhteisestä näkemyksestä ja yhteisesti tunnistetusta tavoitetilasta. Yhteisiä ohjausvälineitä on hyödynnetty pistemäisesti. Yhteisiä ratkaisuja tarvitaan ja niitä täytyy pystyä hyödyntämään. Keskustelussa palvelukeskusten osalta valmistelu katsottiin vielä niin keskeneräiseksi, että suunnitellulla aikataululla palvelukeskuksia koskevaa lainsäädäntöä on haastavaa valmistella eduskuntakäsittelyyn vaaditussa muodossa, vaikka tästä olisi tahtotila. Pohjois-Suomen yhteistyötasolla on ryhdytty jo toimenpiteisiin. Tässä vaiheessa sääntely tarkalla tasolla on erittäin hankalaa, sillä konkreettisia kysymyksiä tulee esille käytännön valmistelun myötä vähitellen ja niihin tulee kyetä reagoimaan. Tämän myötä voidaan myös tunnistaa niitä asioita, joista pitää säädellä ja mistä ei kannata tehdä sääntelyä. Vuoropuhelua on jatkettava edelleen tiiviinä. Sääntelyn tulisi olla yleispiirteistä joustavuuden takaamiseksi. Kysyttiin arviota siitä, minkä kokoisiksi palvelukeskukset muodostuvat. Esittelijä ja puheenjohtaja vastasivat esitettyihin kysymyksiin seuraavasti; Lausuntopalautteet otetaan vakavasti ja niillä on vaikutusta. Palvelukeskusten osalta on aloitettu valmistelu sääntelyn muuttamiseksi saatujen lausuntojen pohjalta. Palvelukeskusten tulevaan kokoon ei ole vielä vastauksia. On olemassa eri vaihtoehtoja, jotka riippuvat palvelukeskusten roolista ja niiden toimintatapojen organisoinnista. Päätös: Merkitään tiedoksi.

3 3 (6) 4. Tiekartta ensisijaisesti sähköisesti käytettävistä palveluista (klo 13.40) Esittelijä: neuvotteleva virkamies Marjukka Saarijärvi (Liite 3) Esityksen keskeiset seikat ovat: - Tiekartan valmistelua ei ole vielä aloitettu. Valmistelevaan työryhmään on lähetetty jäsenpyynnöt. - Taustalla hallituksen strategialinjaukset, sähköisen asioinnin ja viestinvälityksen käyttövelvoitteesta (diat, liite 3A) - Sähköisen postilaatikon käyttövelvoite Hallitus käsittelee tiekarttaa keväällä Tanskan malli on esimerkkinä - Valintakriteerien kautta valitaan 100 palvelua (Suomi 100 vuotta -hengessä), myöhemmin lisää. - Osa Digitaalisten palveluiden kärkihanketta. Keskustelua: Asiaa pidettiin tärkeänä, mutta aikataulu todettiin tiukaksi. Lähestymistapaa tuottavuuden kautta pidettiin oikein valittuna. Sata palvelua on hyvä tavoite, mutta määrällistä tavoitetta tärkeämpänä pidettiin sitä, että valittaisiin mukaan esimerkiksi 10 palvelua, joilla on suuri vaikuttavuus tuottavuuden näkökulmasta. Mukaan lähtevien palveluiden tuottajien tulee myös sitoutua viemään muutoksen vaatimat prosessit läpi. Suurimmat haasteet liittyvät palveluihin, joissa on mukana useampi eri viranomainen. Mukaan valittavien palveluiden profilointi on tärkeää vaikuttavuuden suhteen, jotta tavoitteet voidaan täyttää. Lisäksi keskusteltiin siitä, että kansalaisnäkökulman painotuksen lisäksi olisi tarpeen saada hankkeen fokukseen myös yrityksille tarjottavat palvelut. Kansalaisten ja yritysten palveluiden digitalisointia pitäisi edistää rinnakkain. Suunnitelmasta näkyy, että valtio haluaa vauhdittaa näitä asioita, mutta myös virastoille tulisi olla kannustimia osallistua tähän työhön, nyt kannustimia ei ole tunnistettavissa. Ehdotettiin myös työryhmätyöskentelyn vaihtoehdoksi muunlaisia työtapoja sinänsä hyvän tavoitteen läpiviemiseen, sillä tietohallinto-osaamista omaavia henkilöitä on hallinnossa vähän irrotettavissa mukaan työryhmiin. Nyt palveluita on sähköistetty tai digitalisoitu pistemäisesti. Tämän korjaamiseksi työryhmän kokoonpanossa pitäisi huomioida myös tulevat maakunnat. Myös saavutettavuusdirektiivin valmistelun hyödyntäminen yhteistyössä hankkeen kanssa tulisi varmistaa päällekkäisen työn minimoimiseksi. Esittelijä vastasi esitettyihin kysymyksiin ja kommentteihin seuraavasti: - Tämä palaute otetaan evästyksinä vastaan ja kaikkiin ei ole vielä vastauksia. - Maakuntapuolen tarpeiden huomioiminen voidaan ottaa huomioon. - Saavutettavuusdirektiivin valmistelua ollaan aloittamassa ja on jo kirjattu että toimeenpano huomioidaan. - Palveluiden vaiheistaminen ja priorisointi, tästä tullaan käymään heti ensivaiheessa työryhmässä keskustelua. Päätös: Selvityksen eteenpäinviemistä tuetaan. 5. Valtion ja kuntien yhteiset tietojärjestelmähankkeet momentin käytön tilanne ja budjetti 2017 (klo 14.00) Esittelijä: controller Timo Hattinen (Liite 4) Esittelijä kertoi, että momentin nimike muuttuu, jos eduskunta hyväksyy hallituksen esityksen valtion vuoden 2017 talousarvioksi. Kokonaisuudessaan momentille on käytettävissä vuonna 2017 noin 10 milj. euroa siirtyvien määrärahojen vuoksi. Esittelyn pohjalta ilmeni, että momentille ei enää vuonna 2017 siirretä määrärahaa momentilta Valtionosuus kunnille peruspalvelujen järjestämiseen (VOS). Esitettiin näkemys, jonka mukaan Digikuntakokeiluun varattua määrärahaa tulisi kohdentaa edellisessä asiakohdassa kerrottuun sadan palvelun sähköistämiseen.. Esitettiin myös, että Tulevaisuuden kuntien tukeen tulisi suunnata määrärahoja siten, että kunnat voivat toteuttaa ne ICT-muutostoimenpiteet, joita niiden täytyy toteuttaa sote- ja maakuntauudistuksen myötä, mm. tietyistä ratkaisuista luopumisena.

4 4 (6) Muistutettiin, että tässä momentissa on kyse suuruusluokaltaan noin puolesta prosentista julkisen hallinnon ICT-budjetista. Nykyisten budjettirivien uudelleenjärjestely ei ole riittävä toimenpide, vaan määrärahaa tarvitaan rakennemuutoksiin muutoinkin. Esitettiin ja kannatettiin VOS-määrärahasiirroista luopumista. Ylipäänsä tulisi keskustella siitä, miten kehittämishankkeita rahoitetaan jatkossa. Tuotiin esiin, että kuntia tuetaan myös esimerkiksi Kansallisen palveluarkkitehtuurin toteuttamisohjelmassa (KaPA) ja määrärahoja tulisi tarkastella yhtenä kokonaisuutena. Lisäksi Kuntatieto-ohjelman tavoitteet ja mitä siihen sisältyy, tulisi avata tarkemmin. Esitettiin, että tulevaisuuden kuntien ICT-järjestelyiden muutostuki ja taloudellisten vaikutusten arviointi muutostukeen on selkeästi alimitoitettu. Tässä yhteydessä voisi määritellä, että tuki olisi kohdennettu muutoksen suunnitteluun, ei vielä toteuttamiseen. Tuotiin esille, että kuntien pitäisi saada myöhemminkin lisää tukea niihin velvoitteisiin, mitä kunnille syntyy esim. KaPA-lain toimeenpanosta. Esittelijä vastasi esitettyihin kysymyksiin ja kommentteihin seuraavasti: - Tulevaisuuden kuntien ICT-tukiohjelmaa ei ole vielä asetettu. Määrärahan tarkempaa kohdentamista voidaan vielä tarkentaa. - Määrärahan taso on jatkossa oikealla tasolla. Perustaso on 3 miljoonaa euroa. - Budjetissa oleva Kuntatieto-ohjelma sisältää mm. tietopalvelun pystyttämisen. Puheenjohtajan vastaukset: - KaPA-rahoitusta on näillä näkymin jäämässä käyttämättä. JulkICT tulee esittämään, että rahaa voisi käyttää vielä 2018 kuntien sekä valtion virastojen ja laitosten palveluiden liittämiseen KaPAan. - Tanskassa neljässä vuodessa otettiin 90 palvelua velvoittavaksi, joten 100 palvelua on ihan järkevä tavoite. Digikuntakokeilu -rahoitusten suuntaamisen palaute otetaan huomioon. - Tulevaisuuden kuntien osalta resurssia muutosten suunnitteluun tullaan varaamaan - Kuntien valtionosuusjärjestelmää uudistetaan luonnollisesti myös SOTE- ja maakuntauudistukseen liittyen. - Perustaso budjetissa on noin 3 miljoonaa josta puolet on ajateltu VOS-rahaksi. Palautteen perusteella selvitetään VOS-rahoitus huomioiden perusrahatarve. Nämä ehdotukset viedään sihteeristön käsittelyyn. Päätös: Juhta totesi vuoden 2016 osalta momentin käytön tilanteen. Vuoden 2017 asiakokonaisuuksien käyttösuunnitelmaa tulee tarkastella uudestaan huomioiden käyty keskustelu. VOS-rahoitus tulee selventää huomioiden 3 miljoonan euron perusrahatarve. Kuntatieto-ohjelman sisältö tulee käsitellä uudestaan Juhtassa. Tauko klo Asiantuntijaoston toiminnan katsaukset (klo 14.45) Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurin tilanne (n. 30 min) Esittelijät: neuvotteleva virkamies Jari Kallela (Liite 5) Esityksen pohjalta kysyttiin, kuinka paljon KA-hallintamallia hyödynnetään. Lisäksi todettiin, että kokonaisarkkitehtuurimalli on ohjauksen väline, kun taas toiminnallista kehittämistä tapahtuu kohdealueilla. Kansallisen ohjauksen välineenä KA:n hyödyntämistä tulisi kehittää nykyistä paremmin käytännön tarpeista lähtien. Arkkitehtuurityötä tulisi peilata myös sovelluskarttaan. Palvelukokonaisuudet menevät usein oman toimialan ulkopuolelle, siksi palveluita pitäisi hallita kokonaisuuksina ja tämä vaatii erityisen pitkälle menevää asiantuntemusta ja arkkitehtuurin hallintaa. Esittelijä vastasi esitettyihin kommentteihin ja kysymyksiin seuraavasti. Hallintamallissa on eri kypsyystasoja, joita on käytössä vaihtelevasti. Tällä hetkellä valtionhallinnosta on parempi kokonaiskuva mitä kuntasektorin palveluista. Kohdealueajattelusta on pyritty pois juuri sen vuoksi, että toiminnallinen kehittäminen tapahtuu kohdealueilla. Jatkossa on haluttu korostaa palvelukeskeistä lähestymistä ja ekosysteemiajat-

5 5 (6) telua. Arkkitehtuurimalli ei velvoita tekemään sovellusmuutoksia, johon jatkossa viestinnällisesti on syytä kiinnittää huomiota. Päätös: Juhta tukee etenemistapaa Paikkatieto asiantuntemusalueen tilanne (n. 30 min) Esittelijä: tietohallintojohtaja Antti Vertanen (Liite 6) Todettiin, että asiantuntemusalueella tehdään mielenkiintoista ja tärkeää työtä. Paikkatietoinfran päälle voi rakentaa julkista tai kaupallista palvelua ja kytkeä siihen esimerkiksi historiatietoa. Taloudellisesti tämä kokonaisuus on iso, haasteena ovat tietolähteet ja datan kokoaminen yhteen. Yhteinen semantiikka ja määrittelyt ovat tärkeitä ja tavoiteltava kokonaisuuksia. Tietoa tarvitaan erilaisiin asiakokonaisuuksiin, joita on yhdisteltävä. Datan avaamista tulee myös edistää tässä yhteydessä. Paikkatiedot eivät rajoitu pelkästään julkiseen hallintoon ja ovat yritysten kannalta tärkeitä. Julkisen hallinnon näkökulmasta paikkatiedot ovat kaikkien yhteinen asia. Kuntien osalta paikkatiedon tuottaminen ja hyödyntämisen ovat tärkeitä tehtäviä, lisäksi yritysten tarpeiden huomioiminen. Kysyttiin, että voisiko kuntien asiantuntemusta lisätä neuvottelukuntatyöskentelyssä? Esitettiin kysymys, miten Suomi menestyy kansainvälisesti vertaillen paikkatiedon avoimen datan ja tarkkuuden suhteen? Todettiin lisäksi, että paikkatiedolla voisi olla rooli uudistettaessa toimintaa luvat ja valvonta -kärkihankkeessa. Mainittiin paikkatietoalan yhteistyö Suomessa ja ulkomailla, Suomessa hyvä esimerkki on Varsinais-Suomen Lounaistietopalvelu, joka on toimijana koettu hyväksi. Helsingissä on hiljattain avattu kaupunkia 3D-julkistuksena, joka palvelu on palkittu Lontoossa. Esittelijä vastasi esitettyihin kommentteihin ja kysymyksiin seuraavasti. Tarpeet kuntajäsenien lisäämisestä paikkatiedon neuvottelukunnassa (PATINEA) tulisi tulla esille parhaillaan tehtävässä selvityksessä. Maakuntauudistukseen liittyen olisi syytä hyödyntää yhteistä työtä ja alustaa paikkatiedon osalta. Suomi on menestynyt kansainvälisesti katsoen hyvin paikkatiedon laadussa ja tarkkuudessa. Suomella on tietyiltä osin hyvin tarkkaa tietoa ja tietyiltä alueilta heikompaa tarkkuustasoa. Kaikkialta ei ole myöskään tarkoituksenmukaista tuottaa tarkimman tason paikkatietoa. Olennaista on, että dataa ei tarvitse keskittää, mutta tärkeää on että dataa kerätään samanlaiseen loogiseen runkoon. Päätös: Juhta tukee etenemistä 7. Muut asiat (klo 15.45) - Tiedoksi: o Asiantuntijajaoston käsittelemät asiat (Liite 7) Kansalaishavainnoista aloite. Kuntatieto-ohjelman kokonaisuus. Maakuntien tiedonkeruu, palveluluokitus, tililuettelo jne. Hanke-ehdotukset käsitelty. Juhtan ja jaoston toimintamäärärahat. Juhtan asialista käytiin läpi. Valtion hankesalkun käyttömahdollisuus Juhtan hankkeissa. o Ismo Parviainen vaihtuu Kaija Martiskaisen tilalle varajäseneksi Juhtaan, sisäasiainministeriön varajäsenenä. o Maria Nikkilä nimittäminen tietohallintoneuvoksen virkaan ja digitalisaatioyksikön päälliköksi o ICA konferenssi Suomessa Kokousaikataulut: o Mariankatu 9, nh. Loppupeli o Mariankatu 9, nh. Loppupeli o kesäseminaari, klo Teemoja, aiheita ja mahdollisia paikkoja kesäseminaarin pitopaikaksi voi ehdottaa.

6 6 (6) 8. Kokouksen päättäminen (klo 16.00) Jakelu: JUHTA:n jäsenet, varajäsenet, sihteerit, asiantuntijat ja muut osallistujat Liitteet: Liitteet on tallennettu verkko-osoitteeseen: