JULKISEN HALLINNON TIETOHALLINNON NEUVOTTELUKUNTA (JUHTA) 4/2013

Transkriptio

1 Pöytäkirja VM006:00/2013 JulkICT-toiminto Julkinen Heikki Talkkari JULKISEN HALLINNON TIETOHALLINNON NEUVOTTELUKUNTA (JUHTA) 4/2013 Aika: Torstai klo Paikka: Kuntatalo, nh. B 3.6, Suomen Kuntaliito toinen linja 14, Helsinki Paikalla: Jäsenet: Timo Valli, valtiovarainministeriö (puheenjohtaja) Tuula Haatainen, Suomen Kuntaliitto (varapuheenjohtaja) Varajäsenet: Heikki Lunnas, Suomen Kuntaliitto Auni-Marja Vilavaara, valtioneuvoston kanslia Pentti Vesanen, valtioneuvoston kanslia Ari Uusikartano, ulkoasianministeriö Lauri Aaltonen, ulkoasiainministeriö Tapani Kilpelä, oikeusministeriö Riitta Marttila, oikeusministeriö Tiina Ferm, sisäasiainministeriö Teemu Anttila, puolustusministeriö Timo Nuutinen, puolustusministeriö Tomi Hytönen, valtiovarainministeriö (BO) Päivi Laajala, valtiovarainministeriö (KAO) Anu Hernesmaa, valtiovarainministeriö (KAO) Mika Tammilehto, opetus- ja kulttuuriministeriö Irma Nieminen, opetus- ja kulttuuriministeriö Risto Yrjönen, maa- ja metsätalousministeriö Pekka Sinkkilä, liikenne- ja viestintäministeriö Anne Niemi, liikenne- ja viestintäministeriö Sirpa Alitalo, työ- ja elinkeinoministeriö Tiina Pesonen, sosiaali- ja terveysministeriö Annakaisa Iivari, sosiaali- ja terveysministeriö Tarmo Maunu, ympäristöministeriö Riitta Autere, ympäristöministeriö Veikko Hytönen, Kansaneläkelaitos Ari Vähä-Erkkilä, Kansaneläkelaitos Maire Ahopelto, Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon Veijo Romppainen, Kainuun sosiaali- ja ter- kuntayhtymä veydenhuollon kuntayhtymä Arto Jalkanen, Jyväskylän kaupunki Timo Mäki-Kuutti, Keski-Suomen liitto Gun Kapténs, Luodon kunta Anita Ismark, Korsnäsin kunta Yrjö Koivusalo, Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri Leena Ollonqvist, Satakunnan sairaanhoitopiiri id Valtiovarainministeriö Puh tai (vaihde) Snellmaninkatu 1 A, Helsinki Faksi PL 28, Valtioneuvosto valtiovarainministerio@vm.fi Y-tunnus

2 Leena Koponen, Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Irma Nieminen, Salon kaupunki Sirpa Mäntynen, Kouvolan kaupunki Niina Kaukonen, Mikkelin kaupunki Päivi Sutinen, Espoon kaupunki Päivi Saloranta, Hämeenlinnan kaupunki Jyrki Myllyvirta, Lahden kaupunki Marko Monni, Lahden kaupunki Timo Nousiainen, Oulun kaupunki Pekka Kantola, Kuusamon kaupunki Markku Raitio, Helsingin kaupunki Asta Manninen, Helsingin kaupunki Jaakko Ståhlberg, Turun kaupunki Virpi Mäkinen, Vantaan kaupunki Sami Sulkko, Forssan kaupunki Saku Linnamurto, Savonlinnan kaupunki Tanja Rantanen, Suomen Kuntaliitto Simo Tanner, Suomen kuntaliitto Pysyvät asiantuntijat: Muut osallistujat: Reijo Aarnio, Tietosuojavaltuutetun toimisto Timo Ketola, JHS-jaoston pj Marko Heikkinen, Tekes Olli Vento, PERTIVA-jaoston siht. Mirjami Laitinen, SITRA Mikael Kiviniemi, JHKA-jaoston pj Riku Jylhänkangas, valiovarainministeriö Pekka Niemi, VM Anna-Maija Karjalainen, Valtiokonttori Sami Kivivasara, VM Anne Kauhanen-Simanainen, VM Sihteeristö: Mikael Vakkari, VM Heikki Talkkari (pääsihteeri), VM Jani Heikkinen, VM Toni Äikäs, VM Kirsi Pispa, CSC Tommi Karttaavi, Suomen Kuntaliitto Jari Porrasmaa, STM 2 (7) Esityslista: 1. Kokouksen avaus ja työjärjestyksen hyväksyminen (klo 12.00) Asia: Työjärjestyksen ja edellisen kokouksen ( ) pöytäkirjan hyväksyminen (Liite 1). Päätös: Työjärjestys ja edellisen kokouksen pöytäkirja hyväksyttiin. 2. Talouspoliittisen ministerivaliokunnan linjaukset ICT-asioista (klo 12.10) Alustaja: ICT-johtaja Timo Valli, VM (Liite 2) Kysyttiin ns. Tietoviraston roolista, kytkennästä kokonaisarkkitehtuurin ja tietoarkkitehtuuriin. Esittelijä kertoi, että Tietovirasto on työnimi, joka tulee muuttumaan ja sen toimialue tulee olemaan laajempi kuin pelkkä tietoarkkitehtuuri. Kysyttiin, mitä tarkoitetaan kuntatalouden ohjausjärjestelmän viittauksella (dia 16). Vastaus: Vauhditetaan julkisten palvelujen kustannusten läpinäkyvyyttä ja vertailtavuutta ottamalla kuntasektorilla käyttöön yhtenäinen malli tuotannon ja kustannusten laskentaan ja vertailuun. Kysyttiin myös palveluväylän kuntakytköksestä ja kuntien liittämisestä väylään, kuinka se on tarkoitus toteuttaa? Rahoituksen merkitys on tärkeää huomioida ja kuinka se toteutetaan. Esittelijä kertoi, että esim. STM:ssä on menossa tietohallintostrategiatyö, jossa huomioidaan yhteisen väylän käyttöönoton suunnittelu. Tietojen käyttö tulisi sitoa kansallisen palveluarkkitehtuurin toteutukseen. Kriittistä on kuntasektorin ja hallinnonalojen palveluiden kytkeminen palveluarkkitehtuuriin. STM:n tietohallintostrategiatyön valmistuttua olisi hyvä tehdä suunnitelmat kuntien osalta väylään liitettävistä SOTE-palveluista. Tiedonvälityskerros olisi hyvä alkuvaiheessa ottaa Virosta sellaisenaan ja koordinoida jatkokehitys Viron kanssa. Kuntien omat suunnitelmat ovat avainasemassa palveluväylään liityttäessä. Esitettiin näkemys siitä, että SOTE-uudistuksen läpivienti vaatii jo huomattavan määrän resursseja. Palveluväylän kehittämiseen on varattu 120 milj., kysyttiin mistä saadaan riittävät resurssit, osaaminen ja miten riskit hallitaan. Vastauksena esitettiin, että palveluarkkitehtuurin rakentaminen on suunniteltu siten, että sitä voidaan toteuttaa SOTE-uudistuksesta huolimatta. Päätös: Merkitään tiedoksi

3 3 (7) 3. Valtioneuvoston asetus valtion yhteisten tieto- ja viestintäteknisten palvelujen järjestämisestä (klo 12.30) Alustajat: lainsäädäntöneuvos Sami Kivivasara, VM (Liitteet: 3A, 3B ja 3C) Eduskunnan käsittelyssä on hallituksen esitys laiksi valtion yhteisten tieto- ja viestintäteknisten palvelujen järjestämisestä (HE 150/2013 vp). Ehdotetun lain on tarkoitus tulla voimaan Lain 3 :n 4 momentin mukaan ennen sähköisen asioinnin ja hallinnon tukipalvelujen käytön vähimmäislaajuutta koskevan valtioneuvoston asetuksen antamista, asiassa on kuultava julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta annetun lain 5 :ssä tarkoitettua neuvottelukuntaa. Kuntien edustajat ovat valmistelukokouksessaan käsitelleet asiaa. Kysyttiin, mitä tarkoitetaan 12 3 momentin kohdalla, jossa kuntia velvoitetaan käyttämään yhtä asiointitiliä. Kuntien näkemyksen mukaan asiakkaan pitäisi saada valita mitä asiointitiliä se käyttää. Kunnat esittivät, että lain 12 3 ja 4 momentti pitäisi poistaa. Näiden kohtien kohdalla vaadittiin vähintään aikalisää, jossa voitaisiin suorittaa taloudellisten vaikutusten arviointi esim. käyttövelvollisuuden osalta. KAO pyysi lausuntopyyntöä myös itselleen, samoin KAO esitti, että asetus on vietävä KUT- HANEK:in arvioitavaksi, koska laki asettaa myös kunnille uusia velvoitteita. Kysyttiin, mitä tarkoitetaan viranomaisen tarvitsemilla palveluilla? Onko tiedossa mitä säädöksestä todellisuudessa seuraa ja mitä siitä seuraa, jos velvoitteita ei noudateta? Esittelijä pyysi arvioimaan lausunnoissa, mitä vaikutuksia asetusten säännöksillä olisi viranomaisten toimintaan kun otetaan huomioon myös ehdotetun lain säännökset. Aikaisemmassa Valtiokonttoria koskevassa VIP-asetuksessa on tarkoin lueteltu ne tehtävät ja sähköiset tukipalvelut, joita Valtiokonttori voi tuottaa kunnille. Kysyttiin, miten uudessa asetuksessa tehtävien ja palveluiden tarkkuus toteutetaan. Puheenjohtaja totesi, että kuntien velvoittaminen ei ole ensisijainen tarkoitus. Yhtenäisyyttä kuitenkin tarvitaan ja kuntienkin tulisi olla tässä kehityksessä mukana. Esittelijä kertoi, että lausunnot on annettava mennessä, valtioneuvoston asetus on tarkoitus antaa tammikuussa Lisäksi pyydettiin huomioimaan palveluiden elinkaaren aikaiset kustannukset sekä kunnille aiheutuvat kustannukset. Esitettiin, että päätös tulisi jakaa kahteen osioon, jossa JUHTA puoltaa asetuksen valtiota koskevaa osiota. Toisessa osiossa kuntia koskevaa velvoittavuutta asetuksessa ei tässä vaiheessa pidä viedä eteenpäin. Puheenjohtaja totesi, että voidaan edetä kahdessa vaiheessa. Päätös: JUHTA:a on kuultu ja merkitään tiedoksi luonnos valtioneuvoston asetukseksi valtion yhteisten tieto- ja viestintäteknisten palvelujen järjestämisestä (HE 150/2013 vp, lakiehdotuksen 3 :n 4 mom.). JUHTA esittää, että kuntia koskevia velvoitteita (asetuksen 12 3 ja 4 momenttia) ei pidä tässä vaiheessa viedä eteenpäin. Vasta lausuntokierroksen jälkeen voidaan arvioida ja linjata kuntia koskevia asetuksen kohtia ja velvoitteita. 4. Jaostojen toimintasuunnitelmien käsittely (klo 12.50) Perustietovarantojaosto (PERTIVA), Liite 4A Alustaja: neuvontalakimies Olli Vento Kysyttiin, mikä rooli järjestelmätoimittajilla on palveluväylän ja perustietovarantojen suhteen, ovatko toimittajat mukana toteutuksessa? Puheenjohtaja totesi, että eri hankkeissa on pyydetty

4 nimeämään edustajat intressiryhmään. Tällä pyritään löytämään paras osaaminen ja sitouttamaan IT-toimittajat kehittämistyöhön. Keskeisiä toimittajia ovat lisäksi pankit ja vakuutusyhtiöt. Perustietovarantojen rooli on keskeinen mm. palveluväylän osalta, johon jaoston toiminta suurelta osin keskittyy. Esitettiin, että nyt olisi otollinen hetki miettiä ja tarkastella rekisterien uudistamista laajemmin. Todettiin, että perustietovarannot eivät ole kattavia, useita toimijoita puuttuu nykyisistä rekistereistä. Kansalaisten ja yritysten pitäisi omistaa omat tietonsa, joka on jatkossa huomioitava myös lainsäädännössä. Tarvitaan samaan aikaan sekä nopeita teknisiä toteutuksia, että isoa tavoitetilaa ja kansallista kehittämistä. TalPol:in taustamuistiossa on kuvaus tavoitetilasta, jossa asiakaslähtöisyyden tulee nousta keskiöön. Huomautettiin, että tietovirrat piti kuvata jo vuonna Pahimmillaan poliittisen ja toiminnallisen tilanteen vuoksi tieto ei liiku viranomaisten kesken, mutta sama tieto liikkuu viranomaisilta ulospäin ilman rajoituksia. Todettiin, että perustietovarantojaoston työsuunnitelma on laadittu joustavaksi. Työsuunnitelma elää tarpeen mukaan ja se voidaan hyväksyä. Päätös: Toimintasuunnitelma hyväksyttiin Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurijaosto (JHKA) Alustaja: puheenjohtaja Mikael Kiviniemi Alustaja totesi, että JHKA-jaoston toimintasuunnitelma esitellään JUHTA:n kokouksessa Tietoarkkitehtuurilla on ollut tärkeä merkitys ja sille perustetaan oma alaryhmä. Tietojen yhteentoimivuus, sanastojen yhtenäistäminen ja verkostojen luonti ovat toiminnan keskiössä. JHKA on jaosto, joka yhteensovittaa kokonaisarkkitehtuurin tasolla normatiivisia asioita. Jaostojen välinen yhteistyö kuvataan toimintasuunnitelmassa, tehtävät aikataulutetaan niin, että myös JUHTA voi ottaa niihin kantaa. Päätös: Toimintasuunnitelman tilanne merkitään tiedoksi JHS-jaosto, Liitteet 4B ja 4C Alustaja: puheenjohtaja Timo Ketola Toimintasuunnitelman keskeisiä kohteita ovat: - JHS-suositussivuston siirto yhteentoimivuusportaaliin - JHS-suositusten julkaisumuoto - suositusten käytön seuranta - työryhmien toimintatapojen tehostaminen ja valmistelun läpinäkyvyys - yhteistyön kehittäminen muiden jaostojen kanssa - suositusten kieliversiot - keskeneräisten hankevalmisteluiden loppuunsaattaminen - uudet hankeaihiot - päivitettävät suositukset - lakkautettavat suositukset. Valtion ja kuntien välisen yhteistyön varmistaminen esimerkiksi erilaisissa luokituksissa on turvattava. Lisäksi avoimen tiedon maailmaan tarvittaisiin standardeja. Todettiin, että avointen tietoaineistojen käyttölupasuositus on työn alla. Päätös: Toimintasuunnitelma hyväksytään 5. JHS-sihteerin raportti (klo 13.30) Alustaja: JHS-projektipäällikkö Pekka Niemi, VM (Liite 5) 4 (7)

5 5 (7) Tauko klo JHS-sihteeri kävi raportin läpi ja totesi, että haasteena on Kehittämisprojektien ohjaus ja hallinta julkisessa hallinnossa -suosituksen valmistuminen. Työryhmälle haetaan uutta vetäjää. Päätös: JHS-sihteerin raportti merkitään tiedoksi 6. Perustietovarantojen viitearkkitehtuurin käsittely (14.10) Alustaja: neuvotteleva virkamies Anne Kauhanen-Simanainen (Liite 6) Lausunnoissa on pidetty tärkeänä keskeisten käsitteiden määrittelyä. Käsikirjamainen esitystapa on otettu käyttöön ja sitä on pidetty hyvänä. Viitearkkitehtuurin rajaus on ollut hyödyntämisen rajapinnassa. Raportin viimeistelyssä kiinnitetään huomiota käsitteiden, prosessien ja palvelujen määrittelyyn. Varsinaisia lausuntoja on saatu 38 kappaletta, lausunnot olivat tasapuolisesti valtionhallinnosta ja kuntasektorilta. Puheenjohtaja totesi, että esittely oli kattava ja varsinaiseen keskusteluun ei ollut tarvetta. Päätös: Merkitään tiedoksi perustietovarantojen viitearkkitehtuurin vaihe ja käsittelyn eteneminen. 7. ONKI-ontologiapalveluprojektin jatkorahoitus (klo 14.20) Alustajat: neuvotteleva virkamies Anne Kauhanen-Simanainen, VM (Liite 7) Alustaja esitteli hankeen tiiviisti ja totesi sen olleen esittelyssä edellisessä JUHTA:n kokouksessa. Puheenjohtaja kertoi, että rahoitusta on selvitetty ja on todettu, että OKM ei pysty rahoittamaan palvelua kansalliskirjastossa enempää kuin mihin he ovat varautuneet. VM:ssä nähdään, että on luontevaa suunnitella palvelun rahoitus jatkossa osana kansallisen palveluarkkitehtuurin ja tietoviraston suunnittelua. Päätös: JUHTA puoltaa ONKI-projektin jatkamista vuodelle 2014 ja puoltaa päätöksellä VM/1634/ /2012 myönnetystä rahoituksesta käyttämättä jäävän määrärahan siirtoa vuodelle Merkitään tiedoksi, että ONKI-projektin jatkuvuuden turvaava rahoitus valmistellaan osana kansallisen palveluarkkitehtuurin ja tietoviraston suunnittelua seuraavan lisätalousarvion yhteydessä. 8. JulkICT Lab -projekti (klo 14.30) Alustajat: Kirsi Pispa, CSC ja neuvotteleva virkamies Mikael Vakkari, VM (Liitteet 8A ja 8B) Kysyttiin yritysten pääsystä Lab-ympäristön kehittämiseen jo pilottivaiheessa. Esittelijä vastasi, että tämä on mahdollista ja onnistuu ottamalla yhteyttä häneen tai Mikael Vakkariin. Kysyttiin, onko Hansel tehnyt aiemmin esikaupallisia hankintoja. Esittelijä totesi, että keskusteluja Hanselin kanssa ei ole toistaiseksi käyty, esikaupallisia hankintamalleja selvitetään mm. JHS166-päivityksen (JIT-päivitystyö) yhteydessä. Lisäksi selvitetään tarvittaessa JulkICT Labin edellyttämät toiminta- ja hankintamallit osana normaalia projektityöskentelyä. Kysyttiin, miten uusia projekteja voidaan tuoda uuteen Lab-pilvipalveluun esim. kaikille Suomen kunnille. Esittelijä totesi että, juuri näihin tarpeisiin ollaan suunnittelemassa mallia, joilla pienet pilotointiprojektit voidaan tarvittaessa laajentaa koko kuntasektorille. STM:n tiedonhallinnan strategiatyössä yhtenä aiheena ovat pilvipalvelut ja kysyttiin, voidaanko Labissa demota niitä. Todettiin, että tämä on mahdollista. Lab-työn tuotokset ovat julkisia

6 ja niitä toteutetaan ketterillä kehittämisen menetelmillä. Tavoitteena on sovittaa kehitystyö myös palveluväyläyhteensopivaksi ja osaksi kansallista palveluarkkitehtuuria. Todettiin, että Helsingin kaupungilla on ollut vastaavanlaista toimintaa jo aikaisemminkin (HRI / Forum Virium). Todettiin myös, että tulisi suunnitella avoin palvelu, jolla esim. kunnat voisivat jättää kehitysideoita ja hakemuksia osallistumisesta tähän kehittämistyöhön. Tuotiin esille, että oleellista on todellisista toiminnallisista tarpeista lähtevät laajennettavat pilotit, jotka tavanomaisesti kohdistuvat kuntien palvelutoimintaan. Esimerkiksi Oulu on mukana TEM:n vetämissä hankkeissa, joissa toteutetaan TEKES:in rahoittamia samantyyppisiä hankkeita. Kysyttiin, mikä yhteys näillä hankkeilla on ja mitä kanavaa tulisi käyttää jatkossa. Puheenjohtaja totesi, että hankkeita on katsottu yhteen, mutta kokonaiskuvan saaminen on haasteellista. Päätös: JUHTA puoltaa JulkICT Lab -projektin toteutusta kustannusarvion mukaisesti, jota rahoitetaan enintään momentilta (Valtion ja kuntien yhteiset tietojärjestelmähankkeet, JHS-suositukset ja muu yhtenen julkinen tietohallinnon kehittäminen, siirtomääräraha 3 v.). Rahoitus sisältää CSC:n tarjouksen mukaisen palvelun sekä muun konsultointituen vuoden 2014 aikana. 9. Kuntatieto-ohjelma tilannekatsaus (14.50) Alustaja: projektipäällikkö Jani Heikkinen, VM (Liite 9) Kysyttiin, mitkä kunnat ovat mukana kehitystyössä. Alustaja totesi, että mukana olevia kuntia ovat esimerkiksi Turku, Ikaalinen, Oulu, Tampere ja Kuntien Taitoa Oy, projektiryhmässä on mm. Mikkeli. Pilottikohteita ovat mm. Kouvola ja Kotka. Hankkeella on yhteys kuntien ICTmuutostukiohjelmaan, jonka avulla pyritään vauhdittamaan toimintamallin käyttöönottoa. Todettiin, että hanke on kuntien johtamisen kannalta erittäin tärkeä ja se on vietävä loppuun pitkästä kestosta huolimatta. Tarvitaan kokonaisvaltaista tarkastelua toiminta-arkkitehtuurin näkökulmasta, riskinä on juuttuminen detaljeihin. Hankkeella luodaan tuottavuutta kuntien toimintaan, valtakunnallisuus on tärkeä näkökulma, jotteivät kunnat pääse eriytymään. Mikäli kunnille ei luoda yhteistä tiedonkeruumallia ja tiedot eivät ole vertailukelpoista, tietopohja rapautuu ja esimerkiksi valtionosuuksien jakamiseen pohja katoaa. Päätös: Merkitään tiedoksi 10. KANTA-hankkeen esittely (klo 15.20) Alustaja: erityisasiantuntija Jari Porrasmaa, Sosiaali- ja terveysministeriö (Liite 10) Kommenttina esitettiin, että KANTA-arkiston käyttöönotto ei tule onnistumaan käytännön syistä johtuen. Kysyttiin, miten velvoittava laki on mm. koulutuksen osalta. Esittelijä totesi, STM ymmärtää tilanteen haasteellisuuden; eduskunta säätää lait ja valvontaviranomaiset hoitavat valvontatehtävän. Kuntia pyritään tukemaan käyttöönottojen onnistumisessa. Kysyttiin seurantajärjestelmästä, miten hanke vaikuttaa käytöntöihin ja kustannusvaikuttavuuden seurantaan. Vastauksena kysymykseen, KUNTO-hanke on toteuttanut seurannan pohjan ja raportointikehikon kunnille. Standardisoinnin ja yhteentoimivuuden tarkoituksena on mahdollistaa järjestelmä- ja toimittajariippumattomuutta. Tavoitteena on toteuttaa ylisektoraaliset palvelut palveluväylän avulla. Päätös: Merkitään tiedoksi 6 (7)

7 7 (7) 11. Muut asiat (klo 15.50) - KuntaIT-hankkeiden vaikuttavuuden arviointi JUHTA:n tavoitteita vasten (VOS-rahoitus) - Seuraavat kokoukset: klo Valtiovarainministeriö, nh. Jakovara klo Valtiovarainministeriö, nh. Paja klo Valtiovarainministeriö, nh. Paja 12. Kokouksen päättäminen (klo 16.00) Puheenjohtaja päätti kokouksen klo Jakelu: Liitteet: JUHTA:n jäsenet, varajäsenet, sihteerit, asiantuntijat ja muut osallistujat Liitteet ovat tallennettu verkko-osoitteeseen: