JULKISEN HALLINNON TIETOHALLINNON NEUVOTTELUKUNTA (JUHTA) 5/2014

Transkriptio

1 PÖYTÄKIRJA VM006:00/2013 JulkICT-toiminto Heikki Talkkari JULKISEN HALLINNON TIETOHALLINNON NEUVOTTELUKUNTA (JUHTA) 5/2014 Aika: Tiistai klo Paikka: Säätytalo, Sali 3, Snellmaninkatu 9-11 Kutsutut: Jäsenet: Anna-Maija Karjalainen, valtiovarainministeriö (puheenjohtaja) Tuula Haatainen, Suomen Kuntaliitto (varapuheenjohtaja) Varajäsenet: Heikki Lunnas, Suomen Kuntaliitto Auni-Marja Vilavaara, valtioneuvoston kanslia Pentti Vesanen, valtioneuvoston kanslia Ari Uusikartano, ulkoasianministeriö Lauri Aaltonen, ulkoasiainministeriö Tapani Kilpelä, oikeusministeriö Riitta Marttila, oikeusministeriö Mikko Levämäki, sisäministeriö Teemu Anttila, puolustusministeriö Timo Nuutinen, puolustusministeriö Tomi Hytönen, valtiovarainministeriö (BO) Päivi Laajala, valtiovarainministeriö (KAO) Ville-Veikko Ahonen, valtiovarainministeriö (KAO) Mika Tammilehto, opetus- ja kulttuuriministeriö Irma Nieminen, opetus- ja kulttuuriministeriö Antti Vertanen, maa- ja metsätalousministeriö Kyösti Könönen, maa- ja metsätalousministeriö Pekka Sinkkilä, liikenne- ja viestintäministeriö Anne Niemi, liikenne- ja viestintäministeriö Sirpa Alitalo, työ- ja elinkeinoministeriö Tiina Pesonen, sosiaali- ja terveysministeriö Annakaisa Iivari, sosiaali- ja terveysministeriö Tarmo Maunu, ympäristöministeriö Riitta Autere, ympäristöministeriö Veikko Hytönen, Kansaneläkelaitos Ari Vähä-Erkkilä, Kansaneläkelaitos Maire Ahopelto, Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Veijo Romppainen, Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Arto Jalkanen, Jyväskylän kaupunki Heikki Haaparanta, Porin kaupunki Gun Kapténs, Luodon kunta Anita Ismark, Korsnäsin kunta Yrjö Koivusalo, Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri Leena Ollonqvist, Satakunnan sairaanhoitopiiri id Valtiovarainministeriö Puh tai (vaihde) Snellmaninkatu 1 A, Helsinki Faksi PL 28, Valtioneuvosto valtiovarainministerio@vm.fi Y-tunnus

2 Leena Koponen, Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Irma Nieminen, Salon kaupunki Sirpa Mäntynen, Kouvolan kaupunki Niina Kaukonen, Mikkelin kaupunki Päivi Sutinen, Espoon kaupunki Päivi Saloranta, Hämeenlinnan kaupunki Jyrki Myllyvirta, Lahden kaupunki Marko Monni, Lahden kaupunki Timo Nousiainen, Oulun kaupunki Pekka Kantola, Kuusamon kaupunki Markku Raitio, Helsingin kaupunki Asta Manninen, Helsingin kaupunki Jaakko Ståhlberg, Turun kaupunki Virpi Mäkinen, Vantaan kaupunki Sami Sulkko, Forssan kaupunki Saku Linnamurto, Savonlinnan kaupunki Tanja Rantanen, Suomen Kuntaliitto Simo Tanner, Suomen kuntaliitto Pysyvät asiantuntijat: Muut osallistujat: Reijo Aarnio, Tietosuojavaltuutetun toimisto Timo Ketola, JHS-jaoston pj Marko Heikkinen, Tekes Eero Mantere, PERTIVA-jaoston pj Antti Kivelä, Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Mikael Kiviniemi, JHKA-jaoston pj Riku Jylhänkangas, Valtiovarainministeriö Pekka Niemi, VM, JHS-projektipäällikkö Aku Hilve, Valtiovarainministeriö Ritva Sammalkivi, OKM Kristiina Luukkonen, Valtiovarainministeriö Jari Kallela, VM Karri Vainio, Suomen Kuntaliitto Sihteeristö: Tuomo Pigg, VM Heikki Talkkari (pääsihteeri), VM Raili Hilakari, Suomen Kuntaliitto Toni Äikäs, VM Mikael Vakkari, VM Tommi Karttaavi, Suomen Kuntaliitto Simo Tanner, Suomen kuntaliitto 2 (6) 1. Kokouksen avaus ja esityslistan hyväksyminen (klo 12.30) Esityslista ja edellisen kokouksen ( ) pöytäkirjan hyväksyminen (Liite 1) Päätös: Esityslistassa kohdan 6 päätösesitys muutetaan muotoon; Merkitään tiedoksi, esityslista hyväksytään. Edellisen kokouksen pöytäkirjaan lisätään kohtaan 6 keskustelu asiakaspalvelun kehittämisestä, pöytäkirja hyväksytään. 2. Jäsenmuutokset Alustaja: neuvotteleva virkamies Heikki Talkkari, VM (Liite 2). Päätös: Merkitään tiedoksi, että valtiovarainministeriö on nimennyt neuvottelukuntaan Sisäministeriön edustajaksi Tiina Fermin tilalle ylitarkastaja Mikko Levämäen, lisäksi valtiovarainministeriö on nimennyt neuvottelukuntaan pysyväksi asiantuntijaksi tietohallintoneuvos Kristiina Luukkosen. 3. Oppijan palvelukokonaisuus ja opintopolku.fi - SADe-ohjelma (klo ) Esittelijä: Ritva Sammalkivi, OKM (Liite 3) Keskustelussa todettiin, että oppijan elinikäinen oppiminen ja Opintopolku ovat isoja kehitysaskeleita sekä oppijan sekä virkailijan näkökulmasta aikaisempaan tilanteeseen nähden. Kansallisesti keskitetyt palvelut ovat toteutettu Opetushallituksessa avoimen palveluarkkitehtuurin ja ketterän kehittämismallin mukaisesti. Hanke on edennyt suunnitelmallisesti vaiheittain. Keskusteltiin toimintamallin kustannustehokkuudesta ja voidaan todeta, että eri koulutussektoreilla on ollut aikaisemmin monia erilaisia ratkaisuja ja palveluita käytössä. Tämän vuoden aikana ajetaan alas noin kaksikymmentä eri sektoreiden käytössä ollutta tietojärjestelmää tai verkkopalvelua. Kysyttiin, miten laskennalliset kustannushyödyt voidaan todentaa? Esittelijä kertoi, että Oppijan palveluiden kustannushyötylaskelmat palvelukokonaisuuden ylläpitokuluineen on arvioitu hankkeen alkaessa.

3 Tehokas ohjausvastuu on keskiössä, päätöksentekomallit ja omistajuudenhallinta ovat valmistelussa. Ohjausmallissa ovat mukana eri koulutusasteet ja eri viranomaiset. Yhteensopivuudella on voitava jatkossa ulosmitatta kustannus- ja vaikuttavuushyödyt. Kysyttiin, mikä on Opintopolun ja palvelukokonaisuuden tulevaisuuden visio? Visio on pysynyt samana hankkeen alusta alkaen koulutuksen sähköinen sivistyskeskus. Lähitulevaisuuden esimerkkejä ovat paikalliset opintosuunnitelmat sähköisinä, yhteentoimivuus kansallisten ja paikallisten palveluiden välillä, arkkitehtuurityön jalkauttaminen, rajapinnat esim. tiedonsiirtoihin. Opetussuunnitelmien ja tutkintojen perusteet tarjotaan rakenteellisesti ja sähköisesti kuntiin. Tavoitteena on ollut saada oppijat keskiöön ja samalla tehostaa toimintaa, koulutuksen järjestäjät ovat tässä keskeisessä roolissa. Kerran syötetyn tiedon pitää olla käytettävissä kaikissa järjestelmissä, missä sitä tarvitaan. Tarvitaan yhteistä arkkitehtuuria, että päästään tavoitteisiin. Toimintakulttuurin muuttuminen on hidasta ja haasteena on jatkuvien muutosten huomioiminen teknisen järjestelmäkokonaisuuden toteutuksessa. Opintopolulla pyritään vastaamaan myös pienenevien määrärahojen haasteeseen. Sanastotyö ja tiedon määrittely ovat myös tärkeässä roolissa, samoista asioista pitäisi käyttää samoja termejä (käsitteitä). Kysyttiin, mikä on näin ison kokonaisuuden ohjausmalli ja olisiko siitä esimerkkiä myös muille hallinnonaloille? Todettiin, että hankkeessa tehdään jatkuvasti yhteistyötä eri hallinnonalojen kanssa. Esimerkkinä TEM, jonka kanssa ollaan suunnittelemassa yhteistyötä, miten työnantajat ja oppijat saadaan nykyistä paremmin kohtaamaan. Oppijan palveluissa ns. siirtymävaiheen palveluita rakennetaan opiskelijoiden työelämäyhteyksien tukemiseksi opintojen aikana ja työelämään siirryttäessä. Todettiin myös, että opetustoimen kentässä eri rajapintoja ja järjestelmiä tulee jatkossakin uudistaa laajasti. Tähän liittyen kysyttiin, miten estetään toimittajia rahastamasta kuntia moneen kertaan samasta työstä, samoista järjestelmistä ja rajapinnoista? Esitettiin kysymys, että olisivatko yhteiset vaatimusmääritykset ja -listat kilpailutuksessa ratkaisu tilanteeseen. Todettiin myös, että yksi yhteinen opintohallinnon järjestelmä on epärealistinen lähestymistapa. Kysyttiin, mitkä ovat kustannushyödyt ja millaista palautetta käyttäjiltä on saatu? Vastauksena kerrottiin kustannushyötyjen laskemisen olevan hankkeen tässä vaiheessa vaikeaa. Kansalaisten käyttäjäpalaute ensimmäisissä käyttöönotoissa on kerätty ja palaute on ollut positiivista. Opintopolku palvelun virkailijapalveluita kehitetään hankkeen päättymiseen asti (10/2015). Päätös: Merkitään tiedoksi. 4. JHS-projektipäällikön raportti (klo 13.15) Alustaja: JHS-projektipäällikkö Pekka Niemi (Liite 4) Esittelijä totesi avoimen tietoaineiston käyttöluvan olleen JHS-jaoston käsittelyssä ja odottavan edelleen Creative Commons 4.0:n lisenssivalitsimen käännöksen valmistumista. JHS 166 suositusluonnos on valmistunut ja on menossa JHS-jaoston käsittelyyn. Lisäksi marraskuussa järjestetään useita paikkatietoaiheisia tilaisuuksia. Kysyttiin toimipaikkatietoluonnoksen tilanteesta, esittelijä kertoi työn olevan käynnissä. Kysyttiin myös JHS 179 suosituksen päivityksen sisältöä, esittelijä kertoi, että työssä huomioidaan suosituksen käytön myötä esiin tulleet korjaus- ja täydennystarpeet, valmistellaan pohjaa JHS 152 suosituksen päivitykselle ja pohjustetaan teknistä eritelmää. Päätös: Merkitään tiedoksi 5. JHKA- Tietoarkkitehtuuriryhmän työsuunnitelma (klo 13.30) Alustaja: JHKA jaoston varapuheenjohtaja Jari Kallela, VM (Liite 5) Aiheesta ei käyty keskustelua. Päätös: JUHTA hyväksyy Tietoarkkitehtuuriryhmän työsuunnitelman 3 (6)

4 4 (6) 6. Selvitys eduskunnan hallintovaliokunnalle tietohallintolain vaikutuksista Alustaja: neuvotteleva virkamies Jari Kallela, VM (Liite 6) Keskustelussa kysyttiin, eteneekö tietohallintolain toimeenpano ja tavoiteltu kehittäminen pelkän informaatio-ohjauksen avulla, vai aiotaanko käyttää myös velvoittavuutta laajemmin? Esittelijä kertoi, että toimeenpanoa on johdettu informaatio-ohjauksella tähän saakka, säädöksiä ei ole annettu. Toimeenpanossa on keskitytty varsinaisten palveluiden aikaansaamiseen, kuten kansallisen palveluarkkitehtuurin laatimiseen. Toimeenpanoa säätelevät myös mm. julkisuuslaki, hyvä tiedonhallinnan tapa, sekä monet muut säädökset. Velvoittavuutta voidaan käyttää jos siihen löytyy kannattava business-case ja velvoitteet eivät jäykistä kehitystoimintaa. Esitettiin näkemyksiä, joiden mukaan julkisen hallinnon kustannustehokkuutta tulee lisätä. Lisäksi tarvitaan velvoittavuutta valtionhallinnon sisällä, millä saadaan lisää tehokkuutta. Selvitykseen tulee saada selkeämmät jatkotoimenpiteet kuin siinä on tällä hetkellä. Todettiin, että selvityksessä on VM-keskeinen tarkastelutapa, tietohallintolain voimassaolon aikana on syntynyt paljon muuta lainsäädäntöä joka velvoittaa myös kuntia (mm. Kanta-palvelut). Kysyttiin, että tarkoittaako raportissa tietohallinnon kehittämisvirasto samaa kuin tietovirasto, näin todettiin tarkoitettavan. Selvitykseen kaivattiin myös KA-kohdealueiden näkökulmaa, se toisi paremmin kontekstia ja ymmärrettävyyttä raporttiin. Kysyttiin, milloin selvitys on hallintovaliokunnan käsittelyssä ja ehditäänkö selvitystä vielä muokata haluttuun suuntaan? Esittelijä totesi, että kyllä ehditään ja tarvittavat muutokset tehdään. Esitettiin myös näkemys, jossa selvityksen jatkotoimenpiteet vaikuttavat riittämättömiltä, nykyisellään toimenpiteitä jatketaan ja tarkastellaan. Selvityksessä puhutaan vaikutuksista, mutta kustannusvaikutukset ja eurot puuttuvat kokonaisuudessaan, raporttiin kaivattiin enemmän konkretiaa. Puheenjohtaja vastasi, että ensimmäinen asetus on valmistelussa. Ehdotettiin, että arkkitehtuurityö ja palveluväylä tulisi liitää konkreettisesti yhteen ja kuvataan todelliset käyttötapaukset. Voitaisiinko löytää esim. kymmenen käytännön esimerkkiä perustelemaan arkkitehtuurityötä ja palveluväylän hyötyjä. Kuntapuolen avoimet rajapinnat ovat iso taloudellinen kysymys. Miten muutetaan ostokäyttäytymistä, jolla IT-toimittajat pakotetaan avoimeen rajapintaan ja mitä mahdollisuuksia lainsäädännöllä on? Julkisen hallinnon ostovoimaa ei voi nyt hyödyntää. Puheenjohtaja totesi, että hankerahoituksella voidaan tietyiltä osin tukea kuntien liittymistä palveluväylään. Päätös: Merkitään tiedoksi. Selvitys tuodaan uudelleen tiedoksi JUHTA:an valiokuntakäsittelyn jälkeen. Tauko (klo ) 7. Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri (VAKAVA) Esittelijä: Erityisasiantuntija Karri Vainio, Suomen Kuntaliitto (Liite 7) Esittelijä totesi, että hanke on ollut edellisen kerran esittelyssä Kysymyksessä on kansallinen hanke, jossa jokaiselle (ent.) ERVA-alueella suunnitellaan oma SOTE-arkkitehtuuri. Hankkeessa on ollut yksi kansallinen ja viisi alueellista projektia, joiden puitteissa on tehty yhteistyötä. Loppuraportti on julkaistu syyskuussa 2014 ja siinä on esitelty yhteiset linjaukset. Lisäksi on ehdotettu, että VAKAVA hankkeen ja AKUSTI projektin pohjalta voitaisiin käynnistää toimintamallin levittäminen viidelle SOTE-alueelle.

5 Keskustelussa todettiin, että hanke on ollut hyvä ja alueiden asiantuntija ovat antaneet siihen panostuksensa. Toivottiin myös malttia jatkovalmistelussa, seurataan tulevan SOTE - järjestämislain etenemistä ja voimaan tuloa, jotta nähdään mitkä ovat tulevat rakenteet ja työ osattaisiin kohdentaa oikein. Kysyttiin myös, miten yksityinen palvelutoiminta tullaan kytkemään kokonaisuuteen? Vastauksena kysymyksiin esittelijä totesi, että yksityisten palvelutuottajien rooli kytkeytyy suoraan valtakunnallisiin palveluihin ja tämä vaikuttaa lopputuloksiin. Järjestämislain sisällön vahvistumisen osalta voidaan tehdä jo valmistelevia toimenpiteitä, vaikkei lopullinen malli ole vielä valmis. Päätös: Merkitään tiedoksi 8. Kuntien yhteisen tietoliikenneverkon (KY-Verkko) tilannekatsaus (klo 14.45) Esittelijät: Neuvotteleva virkamies Tuomo Pigg, VM ja erityisasiantuntija Simo Tanner, Suomen Kuntaliitto (Liite 8) Esittelijä totesi, että palvelu on saatu kilpailutettua ja palvelusopimus allekirjoitettua TeliaSoneran kanssa. Kilpailutuksen aikana neuvotteluja käytiin viiden operaattorin kanssa neuvottelumenettelyn mukaisesti. Ratkaisumallissa palvelun toimittaja kantaa huomattavan riskin. Ratkaisussa saadaan yhdistettyä kuntien, seutuverkkojen ja sairaanhoitopiirien omat verkot yhdeksi toimivaksi ympäristöksi, josta voidaan keskitetysti liikennöidä valtion yhteisiin verkkoihin ja palvelutaloihin. Yksinkertainen perusinfra tuottaa tarvittavia lisäarvopalveluja käyttäjien tarpeen mukaan. Päätös: Merkitään tiedoksi. 9. Kuntien kilpalutusjärjestelmän tulosten esittely ja hankkeen päättäminen (klo 15.00) Esittelijä: Toimitusjohtaja Raili Hilakari, KL-kuntahankinnat (Liite 9) Esittelijä totesi, että hankkeessa on toteutettu kilpailutusprosessi alusta loppuun. Palvelu tuotetaan SaaS-palveluna ja se on tarjoajille veloitukseton. Lisäksi siinä on huomioitu kaikki kilpailutusmenettelyt. Kysymyksessä on yhden toimijan puitejärjestely, monen toimittajan malli ei ollut tarkoituksenmukainen tässä tilanteessa. Alun perin tarkoitus oli hankkia yksi yhteinen järjestelmä koko julkiselle hallinnolle, puuttui kuitenkin toimija, joka olisi voinut kilpailuttaa sekä valtiolle että kunnille tämän palvelun. Uuden hankintalain mukaan vuoden 2016 jälkeen julkisten hankintayksikköjen tulee käyttää sähköisiä kilpailutusmenetelmiä. Keskustelussa todettiin, että Helsingin kaupunki on ollut mukana hankkeessa tiiviisti ja se on ollut hyödyllinen tapa osallistua kehittämistyöhön. Uusi toimintatapa vaatii sisäistä prosessien muokkausta ja tuo rakennetta hankintoihin. Ratkaisun hyödyntäminen voisi olla huomattavasti nykyistä laajempaa. Sopimustenhallinta on ollut haastavaa tähän saakka, lisäksi hankintojen läpinäkyvyys yli hallintokuntarajojen on kehittymässä uuden toimintamallin myötä. Todettiin myös, että yhteistyötä on jatkossakin tehtävä Hanselin ja Kuntahankintojen kesken. Päätös: Hankkeen lopputuotokset hyväksytään ja hanke päätetään 10. Muuta asiat (klo 15.15) - Seuraavat kokoukset: JUHTA:n syysseminaarin ohjelma klo Ensi kevään kokousajankohdat: o klo o klo o klo (6)

6 6 (6) 11. Kokouksen päättäminen Kokous päätettiin klo Jakelu: Liitteet: JUHTA:n jäsenet, varajäsenet, sihteerit, asiantuntijat ja muut osallistujat Liitteet ovat tallennettu verkko-osoitteeseen: