Pt Rantsila. Kohderaportti TPPT 37 TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA
|
|
- Pirkko Heino
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA Kohderaportti TPPT 37 Espoo, Pt Rantsila Mika Ahonen Teuvo Holappa Eero Huttunen Harri Kivikoski VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka
2
3 Pt Rantsilan koerakennuskohde TUTKIMUSHYPOTEESI JA KOERAKENTEEN KUVAUS SISÄLLYSLUETTELO 1 TUTKIMUSHYPOTEESI JA KOERAKENTEEN KUVAUS 1 2 LÄHTÖTIEDOT, ESITUTKIMUKSET JA MATERIAALITUTKIMUKSET LÄHTÖTIEDOT ESITUTKIMUKSET MATERIAALITUTKIMUKSET TUTKIMUSMENETELMÄT TULOKSET KOERAKENTEEN SUUNNITTELU- JA MITOITUSLASKELMAT SUUNNITTELUPERUSTEET KANTAVUUSTARKASTELU KÄYTETYT SUUNNITTELU- JA MITOITUSMENETELMÄT LASKENTAMALLIT LASKENTATULOKSET KOERAKENTEEN TOTEUTTAMINEN JA RAKENTAMISEN LAADUNVARMISTUS MITTAUKSET LEIKKAUSTYÖT PALATURPEEN LEVITYS PÄÄLLYSRAKENNEKERROKSET VERTAILURAKENNE RAKENTAMISEN LAADUNVARMISTUS SEURANTAMITTAUKSET KOERAKENTEEN INSTRUMENTOINTI PAKKASMÄÄRÄ LÄMPÖTILAMITTAUKSET PALATURVERAKENTEEN KOSTEUSTILA PALATURVERAKENTEEN LÄMMÖNJOHTAVUUS POHJAVEDEN SYVYYS ROUDAN SYVYYS ROUTANOUSU LUMIPEITTEEN PAKSUUS KANTAVUUS TASAISUUS VAURIOT YHTEENVETO KIRJALLISUUS...49
4
5 Pt Rantsilan koerakennuskohde 1 TUTKIMUSHYPOTEESI JA KOERAKENTEEN KUVAUS 1 TUTKIMUSHYPOTEESI JA KOERAKENTEEN KUVAUS Rantsilan koerakennuskohteen tavoitteena oli saavuttaa riittävä routakestävyys estämällä alusrakenteen routivan kerroksen jäätyminen, haitallinen routiminen ja sulamisvaiheen lujuuden aleneminen. Turvekerroksen paksuudella pyrittiin hallitsemaan routanousujen suuruus ja sulamisvaiheen kantavuus. Koerakenteen rakenneosat olivat pinnasta lukien Ös 4 mm, murskesoraa 55 mm, suodatinkangas, palaturve 3-6 mm ja vanha tierakenne. Vanhan tierakenteen päällysrakennepaksuus oli noin,7 -,9 m. Koeosuus oli osa parannettavaa paikallistietä. Koeosuuden vertailurakenteena toimi masuunihiekkarakenne tieosuudella plv Koerakennuskohteessa tutkittavia asioita olivat: - Palaturve-eristyksen järkevät käyttöalueet ja kerrospaksuudet sekä palaturpeen ominaisuuksien säilyminen ja muutokset (eristysominaisuudet, kosteusmuutokset, lujuus). - Tierakenteen kestävyys ja kantavuus turve-eristystä käytettäessä. - Rakentamistekniikan kehittäminen (levitys- ja sekoituskalusto, työkoneketjut sekä työjärjestyskysymykset, ympäristöominaisuudet). - Turve-eristyksen taloudellisuus.
6 2 Pt Rantsilan koerakennuskohde LÄHTÖTIEDOT, ESITUTKIMUKSET JA MATERIAALITUTKIMUKSET 2 LÄHTÖTIEDOT, ESITUTKIMUKSET JA MATERIAALITUTKIMUKSET 2.1 Lähtötiedot Koerakennekohde sijaitsee Rantsilan kunnassa paikallistiellä nro välillä Kerälä-Rantsila (kuva 1). Kohteen tierekisteriosoite on 2/ Rakentamissuunnitelman mukainen paalutus kasvaa tierekisteriin verrattuna päinvastaiseen suuntaan. Kohde Kuva 1. Rantsilan koerakennekohteen sijainti. Keskimääräinen vuorokausiliikenne (KVL) kyseisellä välillä on 255 ajoneuvoa/vrk, josta raskaan liikenteen osuus on 7%. Vuoden keskilämpötila Rantsilassa on 1.5 C. Kerran kahdessa vuodessa toistuva pakkasmäärä (F 2 ) on 284 h C ja kerran kymmmenessä vuodessa toistuva pakkasmäärä (F 1 ) 423 h C /1/. 2.2 Esitutkimukset Routiminen Paaluvälillä esiintyi suuria routanousuja (max. 22 cm) talvella Keskimäärin routanousu tien keskilinjalla oli 17 cm (kuva 2).
7 Pt Rantsilan koerakennuskohde 3 LÄHTÖTIEDOT, ESITUTKIMUKSET JA MATERIAALITUTKIMUKSET 25 2 Routanousu (cm) vasen KL oikea Paalulukema Kuva 2. Routanousu talvella 1995 paaluvälillä Materiaalitutkimukset Tutkimusmenetelmät Materiaalitutkimukset jakaantuivat maasto- ja laboratoriotutkimuksiin, jotka suoritettiin Oulun yliopiston geotekniikan laboratorion toimesta. Tutkimukset liittyivät TPPT-projektiin M13 Koerakennekohteiden materiaalien routakestävyys. Materiaalitutkimusten menetelmäkuvaukset ja tulokset raportoitiin yksityiskohtaisemmin tielaitoksen julkaisussa Koerakennekohteiden materiaalien routakestävyys. Pohjoiset kohteet. (Tielaitoksen selvityksiä 37/1996) /2/. Maastotutkimukset Kohteessa suoritettiin maastotutkimukset ja maanäytteidenotto Valittujen tutkimuspoikkileikkausten (Pl 75 oik. ja Pl 84 vas.) rakennekerrosmateriaalien paksuudet selvitettiin kaivamalla koekaivannot tien sisäluiskaan välittömästi ajoradan reunaan. Maastotutkimusten ohessa otettiin rakennekerroksista häiriintyneet näytteet sekä pohjamaasta häiriintymättömät ja häiriintyneet näytteet laboratoriotutkimuksia varten. Alusrakenteen homogeenisuutta ja kantavuutta selvitettiin DCP-kokeilla (Dynamic Cone Penetrometer, kuva 3). Kairauksessa käytettiin 6 kärkikartioita. Kairaukset tehtiin koekaivannoista, jotka kaivettiin Pl limittäin tien molemmille puolille 2 m:n välein.
8 4 Pt Rantsilan koerakennuskohde LÄHTÖTIEDOT, ESITUTKIMUKSET JA MATERIAALITUTKIMUKSET Pudotuspaino 8 kg DET 6 o 2 mm 1 mm 575 mm φ = 16 mm Syvyys (cm) DCP-indeksi (cm/isku) Kuva 3. DCP-kaira ja kairausdiagrammi. Alusrakenteen vesiolosuhteita selvitettiin TDR-mittauksilla (Time Domain Reflectrometer), jonka tuloksena saadaan materiaaleille ominaiset suhteelliset dielektrisyysvakiot. Mittaukset tehtiin samoilta paaluilta kuin DCPkokeet. Maaperän vesipitoisuuden ja dielektrisyyden välillä on voimakas riippuvuus, joten vesipitoisuus voidaan määrittää mitatusta dielektrisyysvakiosta. Koska veden dielektrisyysvakio (81) on 16-kertainen useimpien maalajien dielektrisyysvakioihin verrattuna, määräytyy maaperän dielektrisyysvakio pääasiassa maan vesipitoisuuden perusteella. Laboratoriotutkimukset Laboratorioturkimusten tavoitteena oli selvittää pohjamaan routaantumis- ja routivuuskäyttäytymistä sekä niiden riippuvuutta olosuhdetekijöistä. Routivuutta arvioitiin ensisijaisesti vakiolämpötilakokeina tehtyjen routanousukokeiden perusteella sekä epäsuorasti luokitus- ja hydraulisiin ominaisuuksiin perustuvien routivuuskriteerien avulla. Kantavuutta ja sulamispehmenemistä selvitettiin dynaamisella kolmiaksiaalikokeella sekä epäsuorasti CBR-kokeilla.
9 Pt Rantsilan koerakennuskohde 5 LÄHTÖTIEDOT, ESITUTKIMUKSET JA MATERIAALITUTKIMUKSET Tulokset Pohjasuhteet ja vesiolosuhteet Pl 75 kohdalla päällysrakenteen paksuus oli 72 cm ja vastaavasti Pl 84 kohdalla 92 cm. Kantavan/jakavan kerroksen alapinnassa oli havaittavissa tummaa orgaanista ainesta sekoittuneena mineraalimaa-ainekseen (kuva 4). Kuva 4. Koekaivantokuva, Pl 75 oikea ja Pl 84 vasen. DCP-kokeiden perusteella pohjamaan pintaosa oli Plv selvästi löyhempää kuin alapuoliset kerrokset, joissa DCP-indeksi oli keskimäärin 37 mm/isku. Pl 84 kohdalla DCP-indeksi oli syvyydellä 1,75...3,1 m tien pinnasta keskimäärin löyhempää (4,7 cm/isku) kuin muissa tutkituissa pisteissä (liite 1). Pintaosien heikko kantavuus johtui ilmeiseti roudan sulamisen vaikutuksista.
10 6 Pt Rantsilan koerakennuskohde LÄHTÖTIEDOT, ESITUTKIMUKSET JA MATERIAALITUTKIMUKSET Pohjamaan suhteellinen dielektrisyys vaihteli välillä 24,2...44,9 ollen huomattavan suuri tällaiselle maamateriaalille. Suuret suhteelliset dielektrisyysarvot voivat johtua korkean vesipitoisuuden ohella mm. siitä, että maamateriaali sisältää runsaasti orgaanista ainetta. Tämä seikka saattaa aiheuttaa virhettä tilavuusvesipitoisuuksien laskennassa. Laskennallisesti mainitut arvot vastaavat tilavuusvesipitoisuuksia %. Laboratoriotutkimukset Tutkimuspoikkileikkauksen (Pl 75) kohdalla pohjamaa oli rakeisuudeltaan savista silttiä (kuva 5), jonka vesipitoisuus oli 48 % ja humuspitoisuus 2,9 %. 1 9 SAVI SILTTI HIEKKA SORA Pl 75 oik. taso -.95 m Kuva 5. Rakeisuuskäyrä, Pl 75 oikea. Pohjamaamateriaali oli kaikkien routivuuskriteerien perusteella routivaa (taulukko 1). Routanousukokeessa näytteen (lähtökorkeus 1 mm) kokonaisroutanousu -kuormalla oli 37 mm (liite 2). Luokitus- ja hydrauliset ominaisuudet olivat tyypillisiä ko. maalajille. Pl 84 kohdalta otetun pohjamaamateriaalin luokitus-, hydrauliset- ja routivuusominaisuudet olivat lähes samanlaiset kuin Pl 75 kohdalta otetun pohjamaamateriaalin. Taulukko 1. Pohjamaan (Pl 75 oik.) luokitus-, hydraulisia- ja routivuusominaisuuksia sekä materiaalien routivuusluokitus kyseisten ominaisuuksien perusteella. Ominaisuus Suure Routivuusluokitus (2 Rakeisuus sasi Routiva Hienoustekijä, R f 23 Erittäin routiva Kapillaarisuus, h c 3,9 m Erittäin routiva Vedenläpäisevyys, k m/s Routiva pf-käyrä, w vol (θ = 2,5) (1 49,9 % - Segregaatiopotentiaali, 13 mm 2 /Kh Erittäin routiva SP (1 tilavuusvesipitoisuus pf-arvolla 2,5 (imu = 32 kpa) (2 routivuusluokitukset on esitelty lähteessä /3/
11 Pt Rantsilan koerakennuskohde 7 LÄHTÖTIEDOT, ESITUTKIMUKSET JA MATERIAALITUTKIMUKSET Sulan materiaalin dynaaminen kimmomoduuli tierakenteessa vaikuttavalla jännitystaolla oli 1 MPa ja CBR-arvo vastaavasti 3 %.
12 8 Pt Rantsilan koerakennuskohde KOERAKENTEEN SUUNNITTELU- JA MITOITUSLASKELMAT 3 KOERAKENTEEN SUUNNITTELU- JA MITOITUSLASKELMAT 3.1 Suunnitteluperusteet Routatarkastelu Koerakennekohteen perusparantamisen yhteydessä tiehen rakennettiin lämmöneristekerros palaturpeesta, jolla oli tarkoitus ehkäistä koeosuudella aikaisemmin esiintyneitä routavaurioita. Palaturvekerros rakennettiin pituussuunnassa kiilamaiseksi, koska koeosuudella haluttiin seurata palaturve-eristeen vahvuuden vaikutusta routavaurioihin ja routanousuun. Palaturverakenne tehtiin Plv Rakentamissuunnitelman mukaisesti palaturvekerroksen paksuus oli ohuimmillaan Pl 72 (3 mm). Paksuimmillaan palaturvekerros oli Pl 92 (6 mm). Palaturverakenteen molempiin päihin rakennettiin siirtymäkiila haitallisten routanousuerojen tasaamiseksi. Mitoituspoikkileikkaus Routalaskennassa kantavana ja jakavana kerroksena oli murske paksuudeltaan 55 mm. Palaturvekerroksen alapuolella oli vanhan tierakenteen rakennekerroksia, hiekkaa (2 mm), hiekkaista soramoreenia (2 mm) ja silttistä hiekkamoreenia (15 mm), joka oli keskinkertaisesti routivaa. Palaturvekerros eristettiin suodatinkankaalla muista kerroksista. Rakenne päällystettiin öljysoralla. Pohjamaa oli routivaa savista silttiä (kuva 6). TPPT-koetiekohde Rantsila, Pt Plv : 3 1 : 1, : 3 1 : 1, Päällyste Ös 4 mm 2 Kantava / jakava kam 55 mm 3 Lämpöeriste palaturve 3-6 mm 4 Vanha rakenne leik. 5 Suodatinkangas 6 Luiskatäyte 7 Pengertäyte Kuva 6. Rantsilan koerakennekohteen poikkileikkauskuva. Mitoituskriteerit
13 Pt Rantsilan koerakennuskohde 9 KOERAKENTEEN SUUNNITTELU- JA MITOITUSLASKELMAT Mitoittava pakkasmäärä turvekerroksen ohuemmassa päässä oli kerran viidessä vuodessa toistuva pakkasmäärä F 5 =35 h C ja palaturvekerroksen paksummassa päässä kerran 2 vuodessa toistuva pakkasmäärä F 2 =45 h C. Kyseiset pakkasmäärät olivat laskentahetkellä käytössä olevasta v lämpötilojen kuukausikeskiarvojen perusteella lasketuista tilastoista /4/. Uudessa RT-kortissa /1/ pakkasmäärät on laskettu vuorokausikeskiarvojen perusteella jaksolta ja pakkasmäärät ovat pääosin suuremmat kuin aikaisemmassa tilastossa. Laskennassa lähtötietoina käytettiin kuukausittaisia ilman keskilämpötiloja ja talven lämpötilajakaumana käytettiin normaalitalven lämpötilajakaumaa. Mitoitustalven kuukauden keskilämpötila laskettiin kuukausittain normaalitalven jakauman mukaisesti siten, että kuukauden normaalitalven keskilämpötilaa korjattiin kertoimella mitoituspakkasmäärä / (normaalitalven pakkasmäärä). Sallittu routanousu oli 7 mm. Mitoitusparametrit Rakennekerrosten ja pohjamaan lämmönjohtavuus laskettiin Kerstenin menetelmällä. Turpeen lämmönjohtavuus arvioitiin aikaisempien lämmönjohtavuusmittausten perusteella. Tilavuuslämpökapasiteetti ja olomuodonmuutoslämpö laskettiin kuivatilavuuspainon ja vesipitoisuuden perusteella. Pohjamaan segregaatiopotentiaali -kuormalla määritettiin laboratoriossa (taulukko 2). Taulukko 2. Rantsilan koerakennekohteen routamitoituksessa käytetyt parametrit. Parametri Yks. Ös KaM Tv Hk hksrmr sihkmr sasi Kerroksen paksuus [mm] pohjam. Kuivairtotiheys [kn/m 3 ] 22, 2, 2, 18, 18,3 14,5 11, Tilavuusvesipitoisuus [%] SP -kuormalla [mm 2 /Kh] 2 15 Lämmönjohtavuus -sula -jäätynyt [W/ Cm] 2,6 2,3 1,56 1,7,6 1,2 1,78 1,57 2,12 2,2 1,66 3,7,95 2,34 Tilavuuslämpökapasiteetti [J/ Cm 3 ] -sula -jäätynyt 1,7E6 1,7E6 1,67E6 1,59E6 1,62E6,88E6 1,78E6 1,57E6 2,5E6 1,71E6 2,91E6 2,E6 3,26E6 2,4E6 Olomuodonmuutoslämpö [J/m 3 ],33E7 1,34E7 11,69E7 3,34E7 5,34E7 14,36E7 19,37E Kantavuustarkastelu Koerakenteen kantavuustarkastelun suoritti VTT:n tielaboratorio. Perinteisiä laskentamalleja käyttäen rakenteelle ei saatu tavoitekantavuusarvoja. Rakenteen kuormituksen kestävyyden mallintaminen ei ollut mahdollista nykyisillä laskentamenetelmillä. 3.2 Käytetyt suunnittelu- ja mitoitusmenetelmät
14 1 Pt Rantsilan koerakennuskohde KOERAKENTEEN SUUNNITTELU- JA MITOITUSLASKELMAT Laskentamallit Roudan syvyys laskettiin GEL1d- ja CRREL-mallilla sekä Modified Berggren-menetelmällä. Routanousu laskettiin CRREL-mallilla, yhdistetyn GEL1d-mallin ja segregaatiopotentiaalimenetelmän avulla sekä yhdistetyn Modified Berggren- ja segregaatiopotentiaalimenetelmän avulla. GEL1d GEL1d-malli on 1-dimensionaalinen lämmön siirtymiseen perustuva roudan syvyyden laskentaohjelma. Mallissa maaperän lämpötilan muutoksia aiheuttavat samanaikaisesti maanpinnan lämpövirta, maaperän lämpövirta ja veden muuttuminen jääksi. Ohjelmassa ei huomioida hydraulisia eikä mekaanisia ilmiöitä /5/. CRREL CRREL-malli on USA:ssa kehitetty matemaattinen malli, jonka avulla pystytään arvioimaan routanousua ja sulamispehmenemistä sekä roudan syvyyttä tierakenteissa. Malli on 1-dimensionaalinen kuvaus lämmön- ja massan siirtymisestä ja sen numeerinen ratkaisu suoritetaan integrointimenetelmällä /7/. CRREL-malli on alunperin kehitetty ja testattu kausittaisen jäätymisen ja sulamisen mallintamiseen ei-koheesiomailla, joiden rakeisuusalue on siltistä soraan ja joilla roudan syvyys jää pohjavesitason yläpuolelle. Mallia voidaan soveltaa myös koheesiomailla /7/. Modified Berggren-menetelmä Modified Berggren-menetelmä on analyyttinen laskentamenetelmä, jota voidaan käyttää roudan syvyyden ja maan lämpötilajakauman laskemiseen /6/. Modified Berggren-menetelmällä voidaan arvioida roudan maksimisyvyys käyttämällä differentiaaliyhtälöä määrittämään maan lämpötilaprofiili. Tässä mallissa maan lämpötekniset ominaisuudet tarvitaan sekä sulana että jäätyneenä. Routanousun laskeminen segregaatiopotentiaalin avulla Koerakenteiden routanousu laskettiin segregaatiopotentiaalimenetelmän avulla. Segregaatiopotentiaalimenetelmän avulla laskettu routanousu koostuu osittain maassa jo olevan huokosveden jäätymislaajenemasta (in situ) ja osittain jäätymisvyöhykkeeseen ulkoisesta lähteestä virtaavan veden jäätymisestä. Laskentamenettely on esitetty lähteessä /3/. 3.3 Laskentatulokset Palaturvekerroksen paksuuden ollessa 6 mm roudan syvyydeksi saatiin mitoituspakkasmäärällä F 2 GEL1d-mallilla 1,8 m, CRREL-mallilla 1,89 m ja Modified Berggren menetelmällä 2,16 m. Palaturverakenteen ohuemman pään (3 mm) mitoituspakkasmäärä oli F 5. Tällöin roudan syvyydeksi saatiin GEL1d-mallilla 1,57 m, CRREL-mallilla 1,64 m ja Modified Berggren menetelmällä 2,2 m (taulukko 3).
15 Pt Rantsilan koerakennuskohde 11 KOERAKENTEEN SUUNNITTELU- JA MITOITUSLASKELMAT Turverakenteen paksummassa päässä mitoituspakkasmäärällä F 2 routanousuksi saatiin CRREL-mallilla 27 mm yhdistetyn GEL1d-mallin ja segragaatiopotentiaalimenetelmän avulla 25 mm sekä yhdistetyn Modified Berggren- ja segregaatiopotentiaalimenetelmän avulla 112 mm. Turverakenteen ohuemman pään vastaavat routanousuarvot olivat 63 mm, 47 mm ja 138 mm mitoituspakkasmäärän ollessa F 5 (taulukko 3). Taulukko 3. Roudan syvyys ja routanousu Rantsilan koerakennekohteessa. Pakkasmäärä [ Ch] Turvekerroksen paksuus [mm] Laskentamalli Modified Berggren SP GEL1d F 2 =45 Ch Mitoituspaksuus Roudan syvyys Roudan syvyys [m] [m] Routanousu Routanousu [mm] [mm] [mm] 2, ,8 SP 25 CRREL 1, , , ,74 19 F 5 =35 Ch Roudan syvyys [m] Routanousu 1, ,65 3 1,79 4 Mitoituspaksuus 3 Roudan syvyys [m] Routanousu [mm] 2, , ,64 63 Rantsilan koerakennekohteen pohjamaan segregaatiopotentiaalille käytettiin laskennassa arvoa 15 mm 2 /Kh, joten pohjamaa oli erittäin voimakkaasti routivaa. Routanousu oli mm pakkasmäärästä, routamallista ja eristekerroksen paksuudesta riippuen. Routanousu oli mitoituspakkasmäärällä huomattavan suuri ja voi täten aiheuttaa vaurioita tierakenteelle. Mallinnettu roudan syvyys vaihteli 1,57...2,18 m eristekerroksen paksuudesta, routamallista ja pakkasmäärästä riippuen.
16 12 Pt Rantsilan koerakennuskohde KOERAKENTEEN TOTEUTTAMINEN JA RAKENTAMISEN LAADUNVARMISTUS 4 KOERAKENTEEN TOTEUTTAMINEN JA RAKENTAMISEN LAADUNVARMISTUS 4.1 Mittaukset Rakennettava tielinja paalutettiin 2 m välein. Paalutus sidottiin monikulmioverkkoon tien keskilinjalta alku- ja loppupäästään. Kiintopisteenä käytettiin Rantsilan kylän keskustassa sijaitsevaa kiintopistettä Kp Leikkaustyöt Alusrakenteen pinnan muotoilu aloitettiin koerakenteen Rantsilan puoleisesta päästä tien oikealta kaistalta. Työn aikana liikenne ohjattiin tien vasemmalle kaistalle. Alusrakenteen pinta muotoiltiin leikkaamalla vanhan tien rakennekerroksia ja pohjamaata siten, että paalutuksen suunnassa kiilamaisesti mm:iin vahveneva palaturvekerros sekä siirtymäkiilat turverakenteen molempiin päihin oli mahdollista rakentaa. Alusrakenteen pinnalle levitettiin suodatinkangas estämään alusrakennemateriaalin sekoittuminen palaturvekerrokseen (kuva 7). palaturvekerros suodatinkangas Kuva 7. Suodatinkangas levitettynä muotoillun alusrakenteen pinnalle tien oikealla kaistalla. 4.3 Palaturpeen levitys Palaturpeen levitys aloitettiin 17.8 tien oikealle kaistalle. Turvemateriaali tuotiin kohteeseen sivukippiautoilla (kuva 8). Turpeen levitys suoritettiin pyöräalustaisella kaivinkoneella, jonka jälkeen suoritettiin kevyt tiivistäminen valssitäryttimellä (kuva 9).
17 Pt Rantsilan koerakennuskohde 13 KOERAKENTEEN TOTEUTTAMINEN JA RAKENTAMISEN LAADUNVARMISTUS Kuva 8. Palaturpeen toimittamista sivukippiautoilla. Kuva 9. Palaturpeen tiivistäminen valssitäryttimellä. Tiivistetyn palaturvekerroksen yläpinnalle levitettiin suodatinkangas, jonka tarkoituksena oli estää päällysrakennemateriaalien sekoittuminen turvekerrokseen.
18 14 Pt Rantsilan koerakennuskohde KOERAKENTEEN TOTEUTTAMINEN JA RAKENTAMISEN LAADUNVARMISTUS 4.4 Päällysrakennekerrokset Kantava / jakava kerros (KaM) levitettiin suoraan turvekerroksen yläpuolelle levitetyn suodatinkankaan päälle. Materiaalin levitys ja muotoilu suoritettiin pyöräalustaisella kaivinkoneella, johon oli asennettu puskuterä (kuva 1). Tiivistäminen suoritettiin valssitäryttimellä. Kuva 1. Kantavan / jakavan kerroksen levitys ja muotoilu pyöräalustaisella kaivinkoneella. Edelläkuvattujen toimenpiteiden jälkeen liikenne siirrettiin tien oikealle kaistalle ja aloitettiin vasemman kaistan rakentaminen. Työt suoritettiin kuten oikealla kaistalla (kuva 11). Kuva 11. Koerakenteen vasemman kaistan palaturvekerros tiivistettynä Liikenne kulki oikealla kaistalla kantavan (KaM) kerroksen päällä.
19 Pt Rantsilan koerakennuskohde 15 KOERAKENTEEN TOTEUTTAMINEN JA RAKENTAMISEN LAADUNVARMISTUS Koerakenne päällystettiin kantavan / jakavan kerroksen lopullisen muotoilun ja tiivistämisen jälkeen öljysoralla. Rakenne valmistui lopullisesti (kuva 12). Kuva 12. Koerakenne valmiina Vertailurakenne Vertailurakenne toteutettiin ns. masuunihiekkarakenteena. Alusrakenteen pintaan levitettiin ja tiivistettiin 2 mm paksu suodatinhiekkakerros, jonka yläpuolelle rakennettiin 35 mm paksu masuunihiekkakerros. Jakavan kerroksen paksuus oli 5 mm, kantavan kerroksen (KaM) paksuus oli 1 mm ja PAB-päällysteen 4 mm. 4.6 Rakentamisen laadunvarmistus Turveosuuden kohdalla leikkauskaivannossa alusrakenteen pintaosa oli kuiva ja materiaali oli silmämääräisen tarkastelun perusteella väriltään kirjavaa ja homogeenista. Rakeisuudeltaan materiaali oli Plv välillä savista silttiä ja soramoreenia (taulukko 4). Taulukko 4. Alusrakenteen tila turveosuuden kohdalla. Plv Kuvaus alusrakenteesta, maalaji, Homogeenisuus vesiolosuhteet srmr, kuiva väriltään kirjavaa, homogeeninen sasi, kuiva väriltään kirjavaa, homogeeninen sasi, kuiva väriltään kirjavaa, homogeeninen 78-8 sasi, kuiva väriltään kirjavaa, homogeeninen 8-82 sasi, kuiva, 2 m KL:stä srmr väriltään kirjavaa, homogeeninen sasi, kuiva, 2 m KL:stä srmr väriltään kirjavaa, homogeeninen sasi, kuiva väriltään kirjavaa, homogeeninen sasi, kuiva väriltään kirjavaa, homogeeninen 88-9 sasi, kuiva väriltään kirjavaa, homogeeninen 9-92 sasi, kuiva väriltään kirjavaa, homogeeninen
20 16 Pt Rantsilan koerakennuskohde KOERAKENTEEN TOTEUTTAMINEN JA RAKENTAMISEN LAADUNVARMISTUS Kuljetusvälineen lavalta tuotiin rakentamispaikalle turvetta 1111 m 3, josta rakenteeseen tiivistetyn turpeen tilavuudeksi saatiin 85 m 3. Kertoimeksi palaturpeen rakenneteoreettisen ja irtotilavuuden välille saatiin tässä tapauksessa 1,31 (m 3 RTR x 1,31= m 3 ITD). Palaturvekerroksen tiivistyminen 12 t täryjyrällä oli vähäistä. Ilmeisesti palaturvekerroksen tiivistyminen pääosin tapahtui traktorilla suoritetun levityksen ja muotoilun aikana. Turvekerroksen paksuus tiivistettynä poikkesi suunnitellusta paksuudesta enimmillään 6 cm (taulukko 5). Keskimäärin tiivistymisen aiheuttama kokoonpuristuminen oli 13 mm. Rakenteeseen tiivistetty palaturve todettiin silmämääräisen tarkastelun perusteella tasalaatuiseksi. Taulukko 5. Turvekerroksen tiivistyminen ja paksuus tiivistettynä. PLV Turvekerroksen paksuus tiivistettynä / tiivistyminen (cm) Vasen KL Oikea / 29/-1 28/ / 31/-2 3/ /-2 36/ 32/ // 39/ 37/ /-5 42/ 42/ /-2 45/ 45/ /-2 45/-3 44/ /-5 47/-4 51/ /-4 54/ * /-5 57/ * /-5 6/ * 6 *Turvekerroksen paksuutta ja tiivistymistä ei mitattu Suunniteltu paksuus (cm)
21 Pt Rantsilan koerakennuskohde 17 SEURANTAMITTAUKSET 5 SEURANTAMITTAUKSET 5.1 Koerakenteen instrumentointi Rantsilan koerakenteen instrumentointi toteutettiin asentamalla vertailurakenteeseen Pl 115 kohdalle pohjavesiputki, Gandahlin putki sekä Pt-1 lämpötilasauva. Turveosuudelle Pl 73 ja 88 kohdalle asennettiin Pt-1 lämpötilasauvat, turpeen ylä- ja alapintaan Pt-1-anturit, kosteus- ja lämmönjohtavuusanturit turvekerrokseen (2 kpl), pohjavesiputket sekä Gandahlin putket. Pl 73, 88 ja 115 kohdilla seurattiin lisäksi lumen syvyyttä tien molemmin puolin 1 ja 2 m etäisyydellä päällysteen reunasta. Vaaituksia varten merkittiin päällysteeseen vaaituspisteet maalilla. Koerakenteen instrumentointi on esitetty yksityiskohtaisesti liitteessä Pakkasmäärä Seurantamittausten aikaisten talvien pakkasmäärät olivat seuraavat: F = 3538 h C, F = 2452 h C, F = 2767 h C, F = h C, F 99- = 2978 h C ja F -1 = 2196 h C. Talvi vastasi pakkasmäärältään hieman keskimääräistä kylmempää talvea, talvi hieman keskimääräistä leudompaa talvea, talvet ja noin keskimääräistä talvea ja talvet ja 2-21 keskimäärin noin kerran 5 vuodessa toistuvaa leutoa talvea. Kuvassa 13 on esitetty pakkasmäärän kertyminen seurantatalvien aikana F5 = 368 h C Oulun pakkasmäärä talvina , , , , ja F2 = 284 h C Pakkasmäärä, h C F95-96 F F97-98 F F99- F Aika Kuva 13. Pakkasmäärän kertyminen Oulussa seurantatalvien aikana. 5.3 Lämpötilamittaukset Lämpötilamittauksia tehtiin palaturverakenteen ja vertailurakenteena toimivan masuunihiekkarakenteen yhteydessä. Kuvassa 14 on esitetty lämpötilat palaturverakenteen ala-, keski- ja yläosassa ensimmäisenä seurantatal-
22 18 Pt Rantsilan koerakennuskohde SEURANTAMITTAUKSET vena , joka oli seurantamittausten aikaisista talvista kylmin. Kuvassa 15 on esitetty talven aikaiset lämpötilaprofiilit palaturverakenteen ja masuunihiekkarakenteen yhteydessä. Turvekerroksen aiheuttama suuri lämpötilagradientti oli erityisen selvästi nähtävissä helmikuussa suoritetuissa mittauksissa (kuvat 15). Turverakenteen ohuemmassa päässä turvekerroksen ylä- ja alapinnan lämpötilaero oli suurimmillaan 3,55 C ja paksummassa päässä 7,9 C (helmikuu 1996) (kuva 14). 3 Rantsila, Pt Lämpötila [ C] Pl 73, turve yläpinta Pl 73, turve keskikohta Pl 73, turve alapinta 1/95 11/95 12/95 1/96 2/96 3/96 4/96 5/96 6/96 7/96 8/96 9/96 1/96 3 Rantsila, Pt Lämpötila [ C] /95 11/95 12/95 1/96 2/96 3/96 4/96 5/96 6/96 7/96 8/96 9/96 1/96 Pl 88, turve yläpinta Pl 88, turve keskikohta Pl 88, turve alapinta Kuva 14. Lämpötila turvekerroksen ylä- ja alapinnassa sekä keskellä Rantsilan koerakennekohteessa.
23 Pt Rantsilan koerakennuskohde 19 SEURANTAMITTAUKSET Rantsila, Pt Rantsila, Pt Lämpötila [ C] Lämpötila [ C] Syvyys tienpinnasta [m] Pl 73 Pl 88 Pl 11 Syvyys tienpinnasta [m] Pl 73 Pl 88 Pl Rantsila, Pt Rantsila, Pt Lämpötila [ C] Lämpötila [ C] Syvyys tienpinnasta [m] Pl 73 Pl 88 Pl 11 Syvyys tienpinnasta [m] Pl 73 Pl 88 Pl Rantsila, Pt Rantsila, Pt Lämpötila [ C] Lämpötila [ C] Syvyys tienpinnasta [m] Pl 73 Pl 88 Pl 11 Syvyys tienpinnasta [m] Pl 73 Pl 88 Pl Kuva 15. Rantsilan koerakennekohteen lämpötilaprofiilit , , , , ja
24 2 Pt Rantsilan koerakennuskohde SEURANTAMITTAUKSET 5.4 Palaturverakenteen kosteustila Palaturverakenteen kosteustilan mittaukset aloitettiin Palaturvekerroksen keskikohdan laskennallinen tilavuusvesipitoisuus oli paalun Pl 73 (palaturvekerroksen paksuus 3 cm) kohdalla 16,8 % ja Pl 88 (palaturvekerroksen paksuus 53 cm) kohdalla 13,8 % (kuva 16). Turpeen tilavuusvesipitoisuudessa ei tapahtunut suuria muutoksia talven aikana, mutta keväällä kohdan Pl 73 tilavuusvesipitoisuus kasvoi selvästi. Pienin tilavuusvesipitoisuus kohdassa Pl 73 oli ,1 % ja suurin ,7 %, eli turvekerros oli selvästi kostunut syksyn mittauksesta. Kohdassa Pl 88 tilavuusvesipitoisuus kasvoi mittausajanjakson aikana 1,5 % ollen ,3 %. Havaintokaudella Pl 73 turvekerroksen tilavuusvesipitoisuus vaihteli välillä 16,3 43,8 %. Kohteessa oli selvästi havaittavissa turvekerroksen jäätymisestä aiheutuva tilavuusvesipitoisuuden aleneminen. Paalulla Pl 73 turvekerroksen tilavuusvesipitoisuus oli kohonnut selvästi havaintokauden havainnoista, 16,8 %:sta 43,8 %:iin. Paalulla Pl 88 turvekerroksen tilavuusvesipitoisuus vaihteli välillä 15,5 16,8 %. Kohteessa havaittu jäätymisen aiheuttamaa tilavuusvesipitoisuuden alenemista. Pl 88 turvekerroksen tilavuusvesipitoisuus oli samaa suuruusluokkaa kuin havaintokaudella Havaintokaudella Pl 73 turvekerroksen sulan tilan tilavuusvesipitoisuus vaihteli syksyn 39, %:sta alkukesän 48,5 %:iin. Paalulla Pl 73 turvekerroksen tilavuusvesipitoisuus oli noussut selvästi rakentamisen jälkeisestä vesipitoisuudesta 16,8 %:sta. Paalulla Pl 88 turvekerroksen sulan tilan tilavuusvesipitoisuus vaihteli joulukuun 25,7 %:sta kesäkuun lopun 3,5 %:iin. Myös Pl 88 turvekerroksen tilavuusvesipitoisuus oli noussut rakentamisen jälkeisestä vesipitoisuudesta 13,8 %:sta. Havaintokaudella Pl 73 turvekerroksen sulan tilan tilavuusvesipitoisuus vaihteli syksyn 41,7 %:sta kevään 56,8 %:iin. Paalulla Pl 88 turvekerroksen sulan tilan tilavuusvesipitoisuus vaihteli syksyn 34, %:sta kevään 4,8 %:iin. Havaintokaudella Pl 73 turvekerroksen sulan tilan tilavuusvesipitoisuus vaihteli syksyn 43,5 %:sta kevään 53,9 %:iin. Paalulla Pl 88 turvekerroksen sulan tilan tilavuusvesipitoisuus vaihteli syksyn 36,6 %:sta kevään 39, %:iin. Havaintokaudella 2-21 Pl 73 turvekerroksen sulan tilan tilavuusvesipitoisuus vaihteli syksyn 46,2 %:sta kevään 56,9 %:iin. Paalulla Pl 88 turvekerroksen sulan tilan tilavuusvesipitoisuus vaihteli syksyn 39, %:sta kevään 5,2 %:iin. Kuvassa 16 on esitetty palaturvekerroksen tilavuusvesipitoisuuden kehitys Rantsilan koerakennekohteessa
25 Pt Rantsilan koerakennuskohde 21 SEURANTAMITTAUKSET Tilavuusvesipitoisuus [%] Pl 73, turve Pl 88, turve Rantsila, Pt /95 11/95 1/96 3/96 5/96 7/96 9/96 11/96 1/97 3/97 5/97 7/97 9/97 11/97 1/98 3/98 5/98 7/98 9/98 11/98 1/99 3/99 5/99 7/99 9/99 11/99 1/ 3/ 5/ 7/ 9/ 11/ 1/1 3/1 5/1 7/1 Kuva 16. Palaturvekerroksen tilavuusvesipitoisuuden kehitys Rantsilan koerakennekohteessa Noin kuuden vuoden havaintojakson aikana turvekerroksen tilavuusvesipitoisuus vaihteli palaturverakenteen paksummassa päässä (palaturvekerroksen paksuus 53 cm) paalulla Pl. 88 välillä 13,8...5,2 % ja ohuemmassa päässä (palaturvekerroksen paksuus 3 cm) paalulla Pl. 73 välillä 16,8...56,9 % (sulan tilan arvot). 5.5 Palaturverakenteen lämmönjohtavuus Ensimmäisen seurantatalven aikana palaturvekerroksen jäätyminen ei vaikuttanut merkittävästi turpeen lämmöneristyskykyyn. Suoritetuissa mittauksissa turpeen lämmönjohtavuus vaihteli välillä,17...,21 W/Km. Havaintokaudella palaturpeen lämmönjohtavuus oli kohonnut selvästi havaintokauden mittauksista. Palaturpeen lämmönjohtavuus vaihteli Pl 73 välillä,35,52 W/Km ja Pl 88 välillä,32,35 W/Km. Keväällä sulamisvedet aiheuttivat häiriöitä lämmönjohtavuuden määrityksiin. Molemmissa poikkileikkauksissa lämmönjohtavuuksissa tapahtui selvää kasvua. Havaintokaudella palaturpeen lämmönjohtavuus vaihteli Pl 73 välillä,22,51 W/Km ja Pl 88 välillä,23,61 W/Km. Havaintokaudella aikana palaturpeen lämmönjohtavuus vaihteli paalulla Pl. 73 välillä,22...,34 W/Km ja paalulla Pl. 88 välillä,22...,36 W/Km. Havaintokaudella aikana palaturpeen lämmönjohtavuus vaihteli paalulla Pl. 73 välillä,23...,45 W/Km ja paalulla Pl. 88 välillä,23...,46 W/Km. Havaintokaudella 2-21 aikana palaturpeen lämmönjohtavuus vaihteli paalulla Pl. 73 välillä,42...,57 W/Km ja paalulla Pl. 88 välillä,4...,87 W/Km.
26 22 Pt Rantsilan koerakennuskohde SEURANTAMITTAUKSET Noin kuuden vuoden havaintojakson aikana turvekerroksen lämmönjohtavuus vaihteli palaturverakenteen paksummassa päässä paalulla Pl. 88 välillä,17...,87 W/Km ja ohuemmassa päässä paalulla Pl. 73 välillä,17...,57 W/Km. Molemmissa poikkileikkauksissa lämmönjohtavuuksissa oli tapahtunut selvää kasvua rakentamisen jälkeiseen tilaan nähden. Voimakkainta kasvu oli viimeisen seurantavuoden aikana. Kuvassa 17 on esitetty palaturvekerroksen jäätyneen tilan lämmönjohtavuuden kehitys Rantsilan koerakennekohteessa aikavälillä Palaturvekerroksen jäätyneen tilan lämmönjohtavuus Lämmönjohtavuus, W/Km 1,5 1,4 1,3 1,2 1,1 1,,9,8,7,6,5,4,3,2,1 Rantsila 3 cm Rantsila 53 cm, Aika Kuva 17. Palaturvekerroksen jäätyneen tilan lämmönjohtavuuden kehitys Rantsilan koerakennekohteessa Pohjaveden syvyys Ensimmäisessä pohjaveden syvyyden mittauksessa pohjaveden etäisyys tien tasausviivasta oli palaturverakenteen yhteydessä Pl. 73 1,94 m ja Pl. 88 2,66 m. Vertailurakenteena toimivan masuunihiekkarakenteen yhteydessä pohjaveden etäisyyys oli 1,88 m tien tasausviivasta. Seurantamittausten aikana pohjaveden asema vaihteli huomattavasti. Paalulla Pl. 73 pohjavedenpinta vaihteli välillä,98 3,93 m, paalulla Pl. 88 välillä 1,42 3,9 m ja masuunihiekkarakenteessa Pl. 11 välillä 1,47 3,71 m tien tasausviivasta. Kuvassa 18 on esitetty pohjavedenpinnan muutokset koko seuranta-ajalta Pohjaveden mittauksia ei tehty talvella 2-21.
27 Pt Rantsilan koerakennuskohde 23 SEURANTAMITTAUKSET Pt Rantsila; Pohjaveden syvyys Pohjaveden etäisyys tien tasausviivasta, m,,5 1, 1,5 2, 2,5 3, 3,5 4, Pl. 73 Pl. 88 Pl. 11 4, Kuva 18. Pohjavedenpinnan etäisyys tien tasausviivasta Rantsilan koerakennekohteessa Roudan syvyys Ensimmäisenä seurantatalvena palaturverakenteen yhteydessä paaluilla Pl 73 (palaturvekerroksen paksuus 3 cm) ja Pl 88 (palaturvekerroksen paksuus 53 cm) maksimi roudansyvyys oli lähes yhtä suuri (1,13 m ja 1,15 m). Kohdassa Pl 73 routa eteni turvekerroksen läpi,19 m vanhaan tierakenteeseen ja kohdassa Pl 88 routaraja oli turvekerroksessa,2 m turvekerroksen alapinnasta. Vertailurakenteessa Pl 11 kohdalla, jossa eristeenä oli käytetty masuunihiekkaa, routa eteni n.,4 m syvemmälle kuin turve-eristetyissä rakenteissa. Talvella Gandahlin putkella mitattu suurin roudansyvyys turverakenteen paksummassa päässä oli 1,24 m ja ohuemmassa päässä 1,16 m. Masuunihiekkarakenteessa paalulla Pl 11 Gandahlin putkella mitattu suurin roudansyvyys oli 1,4 m. Lämpötilasauvalla mitatut maksimiroudan syvyydet olivat,6-,12 m pienempiä kuin Gandahlin putkella mitatut arvot. Talvella molemmissa palaturpeen mittauspisteessä maksimi roudansyvyys oli suurempi kuin havaintokaudella , vaikka talven pakkasmäärä oli n. 6 Kh pienempi kuin talven Masuunihiekkarakenteessa maksimi roudansyvyys oli talvella ,15 m pienempi kuin talvella Talvella lämpötilamittauksilla määritetyt suurimmat roudansyvyydet olivat palaturverakenteen paksummassa päässä 1,22 m ja ohuemmassa päässä 1,28 m. Masuunihiekkarakenteessa paalulla Pl 11 lämpötilamittauksilla määritetty maksimi roudansyvyys oli 1,33 m. Gandahlin putkella mitatut roudansyvyydet olivat,7-,9 m suurempia kuin lämpötilamittauksilla määritetyt arvot. Talvella lämpötilamittauksilla määritetyt suurimmat roudansyvyydet olivat palaturverakenteen paksummassa päässä 1,28 m ja ohuemmassa
28 24 Pt Rantsilan koerakennuskohde SEURANTAMITTAUKSET päässä 1,39 m. Masuunihiekkarakenteessa paalulla Pl 11 lämpötilamittauksilla määritetty suurin roudansyvyys oli 1,37 m. Talvella lämpötilamittauksilla määritetyt suurimmat roudansyvyydet olivat palaturverakenteen paksummassa päässä 1, m (palaturvekerroksen paksuus 53 cm) ja ohuemmassa päässä 1,2 m (palaturvekerroksen paksuus 3 cm). Masuunihiekkarakenteessa paalulla Pl 11 lämpötilamittauksilla määritetty suurin roudansyvyys oli 1,22 m. Talvella 2-21 roudansyvyyshavaintoja saatiin palaturverakenteesta vain ohuemmasta päästä. Suurin roudansyvyys Pl 73 1,18 m saavutettiin maaliskuun lopulla. Masuunihiekkarakenteessa Pl 11 vastaavana ajankohtana mitattiin roudansyvyydeksi 1,32 m. Kuvassa 19 on esitetty seurantatalvien aikaiset roudan ja sulamisen syvyydet., Rantsila Pt 18564,5 1, 1,5 2, 2,5 Pl 73/LT1 Pl 73/Gandahl Pl 88/LT1 Pl 88/Gandahl Pl 11/LT1 Pl 11/Gandahl 4/95 6/95 8/95 1/95 12/95 2/96 4/96 6/96 8/96 1/96 12/96 2/97 4/97 6/97 8/97 1/97 12/97 2/98 4/98 6/98 8/98 1/98 12/98 2/99 4/99 6/99 8/99 1/99 12/99 2/ 4/ 6/ 8/ 1/ 12/ 2/1 4/1 Kuva 19. Roudan syvyys Rantsilan koerakennekohteessa seurantatalvien , , , , ja 2-21 aikana. 5.8 Routanousu Ensimmäisen seurantatalven aikana havaittiin vaaitustulosten perusteella, että palaturve-eristetyllä tieosuudella oli tapahtunut sekä painumista että routimista. Palaturverakenteen kohdalla suurin routanousu oli 8 mm Pl 72 kohdalla. Koko palaturverakennetta tarkastellen routiminen oli varsin vähäistä (< 5 mm), lisäksi lievät routanousuerot näyttivät tasaantuvan palaturvekerroksen paksuuden kasvaessa. Palaturverakenteen kohdalla suurin painuma tien pinnan korkeuden muutoksen perusteella oli 19 mm (Pl ) (kuva 2) suoritetussa vaaituksessa oli korkeus oikean kaistan kohdalla Plv luettu ilmeisesti väärän maalimerkinnän kohdalta, joten niiltä osin tulokset olivat epäluotettavia. Masuunihiekkarakenteessa routanousu oli suurimmillaan 117 mm Pl 11 kohdalla Masuunihiekkarakenteesta mitatut routanousut olivat selvästi suurempia kuin palaturve-eristetyn rakenteen.
29 Pt Rantsilan koerakennuskohde 25 SEURANTAMITTAUKSET 2 palaturve-eristyskerroksen paksuus 3 mm 6 mm vertailurakenne (masuunihiekkarakenne) Pl rumpu Korkeuden muutos (mm) VASEN 15 KL 1 OIKEA Paalulukema 2 Korkeuden muutos (mm) Paalulukema 2 Korkeuden muutos (mm) Paalulukema 2 Korkeuden muutos (mm) Paalulukema 2 Korkeuden muutos (mm) Paalulukema Kuva 2. Tienpinnan routanousut Rantsilan koerakennekohteessa talvella
30 26 Pt Rantsilan koerakennuskohde SEURANTAMITTAUKSET Talvella suurin routanousu palaturve-eristetyllä osalla 8 mm mitattiin palaturverakenteen ohuemmassa päässä, jossa palaturvekerroksen paksuus oli 3 mm. Routanousu pieneni palaturvekerroksen paksuuden kasvaessa. Palaturvekerroksen paksuuden ollessa yli 4 mm havaittu routanousu oli enintään 5 mm. Koerakennekohteen suurin routanousu 9 mm havaittiin masuunihiekkarakenteessa paaluilla 11 ja 12. Palaturverakenteen keskimääräinen routanousu tien keskilinjalla oli 2 mm ja masuunihiekkarakenteen 45 mm. Routanousuhavainnoissa ei ollut merkittävää eroa tien keskilinjan ja reunan välillä (kuva 21).
31 Pt Rantsilan koerakennuskohde 27 SEURANTAMITTAUKSET 1 palaturve-eristyskerroksen paksuus 3 mm 6 mm vertailurakenne (masuunihiekkarakenne) Pl rumpu Routanousu [mm] 5 Pääl. reuna, vasen Vasen ajorata Keskilinja Oikea ajorata Pääl. reuna, oikea Routanousu [mm] 5 Pääl. reuna, vasen Vasen ajorata Keskilinja Oikea ajorata Pääl. reuna, oikea Routanousu [mm] 5 Pääl. reuna, vasen Vasen ajorata Keskilinja Oikea ajorata Pääl. reuna, oikea Routanousu [mm] 5 Pääl. reuna, vasen Vasen ajorata Keskilinja Oikea ajorata Pääl. reuna, oikea Routanousu [mm] 1 5 Pääl. reuna, vasen Vasen ajorata Keskilinja Oikea ajorata Pääl. reuna, oikea Kuva 21. Tienpinnan routanousut Rantsilan koerakennekohteessa talvella
32 28 Pt Rantsilan koerakennuskohde SEURANTAMITTAUKSET Talvella suurin routanousu palaturve-eristetyllä osalla 7 mm mitattiin palaturverakenteen ohuemmassa päässä, jossa palaturvekerroksen paksuus oli 3 mm. Routanousu pieneni palaturvekerroksen paksuuden kasvaessa. Palaturvekerroksen paksuuden ollessa yli 4 mm havaittu routanousu oli enintään 4 mm. Palaturverakenteen keskimääräinen routanousu tien keskilinjalla oli 19 mm ja masuunihiekkarakenteen 26 mm. Suurin routanousuero tien keskilinjan ja reunan välillä oli 5 mm palaturverakenteen ohuemmassa päässä (kuva 22).
33 Pt Rantsilan koerakennuskohde 29 SEURANTAMITTAUKSET Routanousu [mm] mm palaturve-eristyskerroksen paksuus 6 mm vertailurakenne (masuunihiekkarakenne) Pl rumpu Pääl. reuna, vasen Vasen ajorata Keskilinja Oikea ajorata Pääl. reuna, oikea Routanousu [mm] 5 Pääl. reuna, vasen Vasen ajorata Keskilinja Oikea ajorata Pääl. reuna, oikea Routanousu [mm] 5 Pääl. reuna, vasen Vasen ajorata Keskilinja Oikea ajorata Pääl. reuna, oikea Routanousu [mm] 5 Pääl. reuna, vasen Vasen ajorata Keskilinja Oikea ajorata Pääl. reuna, oikea Routanousu [mm] 1 5 Pääl. reuna, vasen Vasen ajorata Keskilinja Oikea ajorata Pääl. reuna, oikea Kuva 22. Tienpinnan routanousut Rantsilan koerakennekohteessa talvella
34 3 Pt Rantsilan koerakennuskohde SEURANTAMITTAUKSET Talvella suurin routanousu palaturve-eristetyllä osalla 7 mm mitattiin palaturverakenteen ohuemmassa päässä, jossa palaturvekerroksen paksuus oli 3 mm. Routanousu pieneni palaturvekerroksen paksuuden kasvaessa. Palaturvekerroksen paksuuden ollessa yli 4 mm havaittu routanousu oli enintään 5 mm. Palaturverakenteen keskimääräinen routanousu tien keskilinjalla oli 38 mm ja masuunihiekkarakenteen 48 mm. Suurin routanousuero tien keskilinjan ja reunan välillä oli 4 mm turverakenteen ohuemmassa päässä (kuva 23). Routanousu [mm] mm palaturve-eristyskerroksen paksuus 6 mm vertailurakenne (masuunihiekkarakenne) Pl rumpu Pääl. reuna, vasen Vasen ajorata Keskilinja Oikea ajorata Pääl. reuna, oikea Routanousu [mm] 5 Pääl. reuna, vasen Vasen ajorata Keskilinja Oikea ajorata Pääl. reuna, oikea Routanousu [mm] 5 Pääl. reuna, vasen Vasen ajorata Keskilinja Oikea ajorata Pääl. reuna, oikea Routanousu [mm] 5 Pääl. reuna, vasen Vasen ajorata Keskilinja Oikea ajorata Pääl. reuna, oikea Kuva 23. Tienpinnan routanousut Rantsilan koerakennekohteessa talvella
35 Pt Rantsilan koerakennuskohde 31 SEURANTAMITTAUKSET Talvella suurin routanousu palaturve-eristetyllä osalla 6 mm mitattiin palaturverakenteen ohuemmassa päässä, jossa palaturvekerroksen paksuus oli 3 mm. Routanousu pieneni palaturvekerroksen paksuuden kasvaessa. Palaturvekerroksen paksuuden ollessa yli 4 mm havaittu routanousu oli enintään 1 mm. Palaturverakenteen keskimääräinen routanousu tien keskilinjalla oli 13 mm ja masuunihiekkarakenteen 32 mm. Suurin routanousuero tien keskilinjan ja reunan välillä oli 5 mm turverakenteen ohuemmassa päässä (kuva 24) mm palaturve-eristyskerroksen paksuus 6 mm vertailurakenne (masuunihiekkarakenne) Pl rumpu Pääl. reuna, vasen Vasen ajorata Keskilinja Oikea ajorata Pääl. reuna, oikea Pääl. reuna, vasen Vasen ajorata Keskilinja Oikea ajorata -5 Pääl. reuna, oikea Pääl. reuna, vasen Vasen ajorata Keskilinja Oikea ajorata -5 Pääl. reuna, oikea Pääl. reuna, vasen Vasen ajorata Keskilinja Oikea ajorata -5 Pääl. reuna, oikea Kuva 24. Tienpinnan routanousut Rantsilan koerakennekohteessa talvella
36 32 Pt Rantsilan koerakennuskohde SEURANTAMITTAUKSET Talvella 2-21 suurin routanousu palaturve-eristetyllä osalla 7 mm mitattiin palaturverakenteen ohuemmassa päässä, jossa palaturvekerroksen paksuus oli 3 mm. Routanousu pieneni palaturvekerroksen paksuuden kasvaessa. Palaturvekerroksen paksuuden ollessa yli 4 mm havaittu routanousu oli enintään 4 mm. Palaturverakenteen keskimääräinen routanousu tien keskilinjalla oli 34 mm ja masuunihiekkarakenteen 47 mm. Suurin routanousuero tien keskilinjan ja reunan välillä oli 4 mm turverakenteen ohuemmassa päässä (kuva 25). 3 mm palaturve-eristyskerroksen paksuus 6 mm vertailurakenne (masuunihiekkarakenne) Pl rumpu 2 Pääl. reuna, vasen Vasen ajorata 15 Keskilinja Oikea ajorata 1 Pääl. reuna, oikea Kuva 25. Tienpinnan routanousut Rantsilan koerakennekohteessa 1.4 talvella Lumipeitteen paksuus Rantsilan koerakennekohteessa lumipeitteen paksuutta mitattiin talvina tien molemmilta puolilta -6 m:n etäisyydeltä tien keskilinjasta. Suurimmat lumenpaksuudet mitattiin noin 2 metrin etäisyydellä tien reunasta: talvella ,63 m, talvella ,65 m, talvella helmikuussa 1,4 m. Kuvassa 26 on esitetty lumisimman talven lumipeitten paksuudet tien reunassa paaluilla Pl. 73, Pl. 88 ja Pl. 11.
37 Pt Rantsilan koerakennuskohde 33 SEURANTAMITTAUKSET 1, Rantsila, Pt , Rantsila, Pt Lumipeitteen paksuus [m],8,6,4,2 Pl 73 Pl 88 Pl 11 Lumipeitteen paksuus [m],8,6,4,2 Pl 73 Pl 88 Pl 11, Etäisyys tien keskilinjasta [m], Etäisyys tien keskilinjasta [m] 1, Rantsila, Pt , Rantsila, Pt Lumipeitteen paksuus [m],8,6,4,2 Pl 73 Pl 88 Pl 11 Lumipeitteen paksuus [m],8,6,4,2 Pl 73 Pl 88 Pl 11, Etäisyys tien keskilinjasta [m], Etäisyys tien keskilinjasta [m] Kuva 26. Lumipeitteen paksuus Rantsilan koerakennekohteessa paaluilla Pl. 73, Pl. 88 ja Pl , , ja Kantavuus Rakentamisen jälkeen päällysteen pinnalta pudotuspainolaitteella suoritettujen mittausten perusteella paaluvälillä -65 kantavuusarvot vaihtelivat MPa:n välillä keskiarvon ollessa 254 MPa. Palaturveosuudella kantavuusarvot vaihtelivat MPa välillä. Alimmillaan kantavuudet olivat palaturverakenteen keskikohdalla Plv Masuunihiekkarakenteessa kantavuudet vaihtelivat MPa:n välillä ollen siten huomattavasti suurempia kuin palaturverakenteen kohdalla määritetyt arvot (kuva 27) Kantavuusarvo (MPa) Vertailurakenne Plv Palaturverakenne Plv Paalulukema Kuva 27.Kantavuusarvot paaluvälillä -12 rakentamisen jälkeen ( ) pudotuspainolaitteella määritettynä.
38 34 Pt Rantsilan koerakennuskohde SEURANTAMITTAUKSET Seuraavat kantavuusmittaukset suoritettiin Palaturverakenteessa kantavuudet E2 vaihtelivat välillä MPa, keskiarvon ollessa 118 MPa. Masuunihiekkarakenteessa kantavuudet E2 vaihtelivat välillä MPa, keskiarvon ollessa 428 MPa. Kuvassa 28 on esitetty kantavuusmittausten tulokset. Pt Rantsila, kantavuusmittaukset Kantavuus E2, MPa Palaturverakenne plv Masuunihiekkarakenne plv Paalulukema, m Kuva 28. Kantavuusmittausten tulokset Tasaisuus Elokuussa 1997 suoritettujen IRI-tasaisuusmittausten tulokset on esitetty taulukossa 6. Paaluväli sijoittuu osin koealueen ulkopuolelle ja osin turveosuudelle, paaluväli sijoittuu turveosuudelle, paaluväli sijoittuu osin turveosuudelle ja osin masuunihiekkarakenteelle ja paaluväli sijoittuu vertailurakenteena toimivalle masuunihiekkarakenteelle. Taulukko 6. IRI-tasaisuusmittausten tulokset kesällä Alkupl. Loppupl. IRI/kesä-97 suunta11 IRI/kesä-97 suunta ,4 1, ,9 2, ,6 1, ,3 2, ,1 1, , 1,6 Vuonna 1998 tien tasaisuusmittaukset suoritettiin ja Taulukoissa 7 ja 8 on esitetty IRI - tasaisuusmittausten tulokset (paalutus työmaapaalutuksen mukainen). Paaluväli sijoittuu turveosuudelle, paaluväli sijoittuu osin masuunihiekkarakenteelle, paaluväli sijoittuu pääosin masuunihiekkarakenteelle. Paaluväli sijoittuu koealueen ulkopuolelle.
39 Pt Rantsilan koerakennuskohde 35 SEURANTAMITTAUKSET Taulukko 7. IRI-tasaisuusmittausten tulokset Rantsilassa keväällä Alkupl. oppupl RI/kevät-98 RI/kevät-98 RI4/kevät-98 RI4/kevät-98 Huom. suunta11 suunta 21 suunta 11 suunta ,5 1, ,72 1,88 1,52 1,25 Turverak ,17 1,83 1,21 1, ,96 1,83 1,14 1,21 sin masuuni-hiekka ,73 2,4 1,13 1,48 Masuunihiekka ,9 1,57 1,23,93 Pääosin masuunihiekka ,9 1,73 1,6 1, ,98 2,23 1,2 1, ,91 1,68 1,16, ,51 1,28 Taulukko 8. IRI-tasaisuusmittausten tulokset Rantsilassa kesällä Alkupl. oppupl. RI/kesä-98 RI/kesä-98 RI4/kesä-98 RI4/kesä-98 Huom. suunta11 suunta 21 suunta 11 suunta ,23 1, ,91 1,67 1,16 1,16 Turverak ,97 1,82 1,16 1, ,61 1,72 1,12 1,32 sin masuuni-hiekka ,63 2,25 1,21 1,47 Masuunihiekka ,12 1,66 1,23,98 Pääosin masuunihiekka ,73 1,26 1,13 1, ,55 1,9,96 1, ,62 1,41 1,13 1, ,83 1,22 Kuvassa 29 on esitetty tasaisuusmittauksilla määritetyt 5 m IRI-arvot koeosuuksilla.
40 36 Pt Rantsilan koerakennuskohde SEURANTAMITTAUKSET Pt Rantsila: IRI 5 m syksy Suunta 11 Suunta Palaturverakenne Masuunihiekkarakenne IRI 5 m, mm/m Paalulukema, m Kuva 29. Tasaisuusmittauksilla määritetyt 5 m IRI-arvot koeosuuksilla. Palaturveosuudella kesällä mitatut 5 m IRI-arvot vaihtelivat välillä,73 5,6 mm/m, keskiarvon ollessa 1,85 mm/m ja masuunihiekkarakenteessa 5 m IRI-arvot vaihtelivat välillä,63 4,76 mm/m, keskiarvon ollessa 1,85 mm/m. Vuonna 1999 tien tasaisuusmittaukset suoritettiin ja Taulukoissa 9 ja 1 on esitetty IRI - tasaisuusmittausten tulokset (paalutus työmaapaalutuksen mukainen). Paaluväli sijoittuu turveosuudelle, paaluväli sijoittuu osin masuunihiekkarakenteelle, paaluväli sijoittuu pääosin masuunihiekkarakenteelle. Paaluväli sijoittuu koealueen ulkopuolelle. Taulukko 9. IRI-tasaisuusmittausten tulokset Rantsilassa keväällä Alkupl. Loppupl IRI/kevät-99 IRI/kevät-99 IRI4/kevät- IRI4/kevät- Huom. suunta11 suunta suunta 1199 suunta ,78 2, ,56 2,63 1,57 1,19 Turverak ,56 2,29 1,36 1, ,9 1,85 1,12 1,1 Osin masuunihiekka ,97 1,81 1,27 1,9 Masuunihiekka ,3 2,32 1,33 1,47 Pääosin masuunihiekka ,8 2, 1,22 1, ,87 1,88 1,5 1, ,84 2,46 1,9 1, ,41 1,32
Pt Temmes. Kohderaportti TPPT 38 TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA
TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA 1994-21 Kohderaportti TPPT 38 Espoo, 4.12.21 Pt 18629 Temmes Mika Ahonen Teuvo Holappa Eero Huttunen Harri Kivikoski VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka
LisätiedotMt 941 Männikkövaara
TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA 994 - Kohderaportti TPPT 4 Mt 94 Männikkövaara Mika Ahonen Teuvo Holappa Eero Huttunen Harri Kivikoski VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka Espoo, 4.. Mt
LisätiedotMt 718 Vöyri. Kohderaportti TPPT 32 TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA Harri Kivikoski Jari Pihlajamäki
TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA 1994-21 Mt 718 Vöyri Harri Kivikoski Jari Pihlajamäki VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka Kohderaportti TPPT 32 Espoo, 4.12.21 Mt 718 Vöyrin koerakennuskohde
LisätiedotVt 4 pyörätie Temmes. Kohderaportti TPPT 39 TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA
TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA 1994-21 Kohderaportti TPPT 39 Espoo, 4.12.21 Vt 4 pyörätie Temmes Mika Ahonen Teuvo Holappa Eero Huttunen Harri Kivikoski VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka
LisätiedotTIEN POHJA- JA Kohderaportti PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA TPPT
TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA 1994-21 Kohderaportti TPPT 36 Espoo, 24.5.24 Mt 595 Salahmi Harri Kivikoski VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka Mt 595 Salahmin koerakennuskohde 1 SISÄLTÖ
LisätiedotISSN ISBN TIEL Edita Oy Helsinki Julkaisua myy Tielaitos, hallinnon palvelukeskus painotuotemyynti Telefax
Harri Kivikoski, Jari Pihlajamäki, Markku Tammirinne TPPT-koerakenteiden yhteenvetoraportti Tiehallinnon selvityksiä 8/2002 ISSN ISBN TIEL Edita Oy Helsinki 1998 Julkaisua myy Tielaitos, hallinnon palvelukeskus
LisätiedotPudasjärven koulukeskuksen tiejärjestelyt Maaperäolosuhteet ja päällysrakennemitoitus
Maaperäolosuhteet ja päällysrakennemitoitus Maaperäolosuhteet ja päällysrakennemitoitus 1. Sijainti Suunnittelukohde sijaitsee Pudasjärvellä. Suunnittelutoimeksiantoon sisältyvät: Vt 20 Kuusamontie: -
LisätiedotEPS koerakenne E18 Muurla
EPS koerakenne E18 Muurla Leena Korkiala-Tanttu Aalto yliopisto Sisältö Taustaa ja tavoitteet Koekohde Kohteen suunnittelu ja rakentaminen Käyttäytyminen EPS lohkot Rakennekerrokset Pintamittaukset Johtopäätökset
LisätiedotLinnanniitun eteläosan kaava-alue K 266 T 3, K 265 T 2-3, K 263 T 1-3, K 264 T 1 Nummela POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3632/10
VIHDIN KUNTA Linnanniitun eteläosan kaava-alue K 266 T 3, K 265 T 2-3, K 263 T 1-3, K 264 T 1 Nummela POHJATUTKIMUSLAUSUNTO Työ 3632/10 Sisällys: Pohjatutkimuslausunto Pohjatutkimusmerkinnät Pohjatutkimuskartta
LisätiedotLankilan Metsäkulman alue Alueellinen pohjatutkimus POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3401/09
VIHDIN KUNTA Lankilan Metsäkulman alue Alueellinen pohjatutkimus POHJATUTKIMUSLAUSUNTO Työ 3401/09 Sisällys: Pohjatutkimuslausunto Pohjatutkimusmerkinnät Pohjatutkimuskartta 3401/09/1 1:3000 Leikkaus A-A
LisätiedotEnäranta Korttelit 262 ja 278-285 Alueellinen pohjatutkimus POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3392/09
VIHDIN KUNTA Enäranta Korttelit 262 ja 278-285 Alueellinen pohjatutkimus POHJATUTKIMUSLAUSUNTO Työ 3392/09 Sisällys: Pohjatutkimuslausunto Pohjatutkimusmerkinnät Pohjatutkimuskartta 3392/09/1 1:2000 Leikkaus
Lisätiedot1. KOERAKENTEEN SOVELTUVUUS JA TAVOITE
1 S14 - Vähäliikenteisten teiden taloudellinen ylläpito Koerakentaminen SEKOITUSJYRSINNÄN AVULLA TEHTÄVÄ SORATIEN HOMOGENI- SOINTI + VAHVISTAMINEN KARKEALLA LAJITTEELLA Kohde: PT 17577 VIAS STORA KYTTLANDET,
LisätiedotKehä II. Kohderaportti TPPT 26. Raskaasti liikennöidyt rakenteet TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA 1994-2001
TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA 1994-21 Kohderaportti TPPT 26 Espoo, 7.1.22 Kehä II Raskaasti liikennöidyt rakenteet Koerakenne Vertailurakenne h (mm) Materiaali 6 ABS h (mm) Materiaali
LisätiedotUUMA-inventaari. VT4 429/6715-6815 (Keminmaa) Teräskuona massiivirakenteissa. Ramboll Vohlisaarentie 2 B 36760 Luopioinen Finland
UUMA-inventaari VT4 429/6715-6815 (Keminmaa) Teräskuona massiivirakenteissa 2008 Ramboll Vohlisaarentie 2 B 36760 Luopioinen Finland Puhelin: 020 755 6740 www.ramboll.fi Sisältö 1. Kohteen kuvaus 1 1.1
LisätiedotLahti JHG\Hämeenkoski\20339\Piirustukset\20339_1.dwg / 20339_1.ctb (2133 09) TUTKIMUSKOHDE Tampere Hämeenlinna 1 KOKO ALUEELLA: Maanvaraiset anturaperustukset, anturoiden alla vähintään 0.3m paksu anturanalustäyttö
LisätiedotKotirinteen kaava-alue Alueellinen pohjatutkimus Nummela POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3414/09
VIHDIN KUNTA Kotirinteen kaava-alue Alueellinen pohjatutkimus Nummela POHJATUTKIMUSLAUSUNTO Työ 3414/09 PL 145 gsm 0400 472 059 gsm 0400 409 808 03101 NUMMELA fax (09) 343 3262 fax (09) 222 1201 email
Lisätiedot18145 Vaahtolasimurskepenkereet ja -rakenteet
18145 Vaahtolasimurskepenkereet ja -rakenteet Määrämittausohje 1814. 18145.1 Vaahtolasimurskepenkereen ja -rakenteen materiaalit 18145.1.1 Vaahtolasimurskepenkereen ja rakenteen materiaali, yleistä Tuotteen
LisätiedotHydrologia. Routa routiminen
Hydrologia L9 Routa Routa routiminen Routaantuminen = maaveden jäätyminen maahuokosissa Routa = routaantumisesta aiheutunut maan kovettuminen Routiminen = maanpinnan liikkuminen tai maan fysikaalisten
LisätiedotOhje Suodatinkankaiden vaatimukset esitetään luvussa 21120. Viitteet 21120 Suodatinkankaat, InfraRYL osa 1.
1 21110 Suodatinkerrokset Suodatinkankaiden vaatimukset esitetään luvussa 21120. 21120 Suodatinkankaat, InfraRYL osa 1. 21110.1 Suodatinkerroksen materiaalit Tuotteen kelpoisuus osoitetaan ensisijaisesti
LisätiedotSIUNTION KUNTA PALONUMMENMÄKI PALONUMMENKAARI K 180 T 1-6, K 179 T 4, K 181 T 1-2 Siuntio POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 4204/13
SIUNTION KUNTA PALONUMMENMÄKI PALONUMMENKAARI K 180 T 1-6, K 179 T 4, K 181 T 1-2 Siuntio POHJATUTKIMUSLAUSUNTO Työ 4204/13 UUDENMAAN MAANRAKENNUSSUUNNITTELU OY PL 145 gsm 0400 472 059 gsm 0400 409 808
LisätiedotPäivämäärä 03.04.2014 PAPINKANKAAN KAAVA-ALUE RAKENNETTAVUUSSELVITYS
Päivämäärä 03.04.2014 PAPINKANKAAN KAAVA-ALUE RAKENNETTAVUUSSELVITYS PAPINKANKAAN KAAVA-ALUE RAKENNETTAVUUSSELVITYS Päivämäärä 03.04.2014 Laatija Tarkastaja Iikka Hyvönen Jari Hirvonen SISÄLTÖ 1. YLEISTÄ
LisätiedotMartti Heikkinen. Havupuuhake pengertäytteenä. Tielaitos. Käyttökokeilun seurantatulokset. Oulu Geokeskus Oulun kehitysyksikkä L'I]
Martti Heikkinen Tielaitos Havupuuhake pengertäytteenä Käyttökokeilun seurantatulokset Oulu 1993 Geokeskus Oulun kehitysyksikkä L'I] Havupuuhake pengertäytteenä RAKENNE 1 RAKENNE Keski-Pohjanmaan tiepiirissä
LisätiedotTyö nro RAKENNETTAVUUSSELVITYS MULTISILLAN PÄIVÄKOTI TERÄVÄNKATU MULTISILTA, TAMPERE
Työ nro 11271 3.9.215 RAKENNETTAVUUSSELVITYS MULTISILLAN PÄIVÄKOTI TERÄVÄNKATU MULTISILTA, TAMPERE TARATEST OY * Mittaustyöt Turkkirata 9 A, 3396 PIRKKALA PUH 3-368 33 22 * Pohjatutkimukset FAX 3-368 33
LisätiedotUudet teknologiat alemman tieverkon rakentamisen ja ylläpidon apuna
Uudet teknologiat alemman tieverkon rakentamisen ja ylläpidon apuna Tomi Kaakkurivaara Hankkeen rahoitus Hankkeen kesto 2010-2014 31.10.2013 2 Esityksen sisältö Hankkeessa tutkittu kolmen mittauslaitteen
Lisätiedot13976 POHJOLA RAKENNUS OY SIPOON TOIVOLA ITÄINEN SUURSUONKUJA SIPOO POHJATUTKIMUS 26.11.2013 Insinööritoimisto POHJATEKNIIKKA OY Nuijamiestentie 5 B, 00400 Helsinki, Puh. (09) 477 7510, Fax (09) 4777 5111
LisätiedotTIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET-TUTKIMUSOHJELMA RA3 KOERAKENTEIDEN RAKENTAMINEN, SEURANTA JA TULOKSET
1 TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET-TUTKIMUSOHJELMA RA3 KOERAKENTEIDEN RAKENTAMINEN, SEURANTA JA TULOKSET KOHDERAPORTTI: Mt 272 Ämttöö, Kivihiilituhkan käyttö tierakenteissa Porin tuhkatie Markku Juvankoski
LisätiedotEPS-lohkojen ominaisuudet 16 vuoden maakontaktin jälkeen. Case Muurla
EPS-lohkojen ominaisuudet 16 vuoden maakontaktin jälkeen. Case Muurla Henry Gustavsson Aalto-yliopisto, Insinööritieteiden korkeakoulu, Georakentaminen Taustaa Muurlassa Salon lähellä on jäljellä Vt1 moottoritien
LisätiedotLankilan Metsäkulman alue Alueellinen pohjatutkimus POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3401/09
VIHDIN KUNTA Lankilan Metsäkulman alue Alueellinen pohjatutkimus POHJATUTKIMUSLAUSUNTO Työ 3401/09 Sisällys: Pohjatutkimuslausunto Pohjatutkimusmerkinnät Pohjatutkimuskartta 3401/09/1 1:3000 Leikkaus A-A
LisätiedotTIERAKENTEEN ROUTAMITOITUS
TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA 1994-2001 Menetelmäkuvaus TPPT 18 Espoo, 3.12.2001 TIERAKENTEEN ROUTAMITOITUS Seppo Saarelainen VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka 1 Alkusanat Tien pohja-
LisätiedotOKTO ERISTE PERUSTUSTEN JA PIHOJEN ROUTAERISTEENÄ
OKTO ERISTE PERUSTUSTEN JA PIHOJEN ROUTAERISTEENÄ 1 2 1. Johdanto OKTO eriste on sulasta ferrokromikuonasta vesijäähdytyksellä valmistettu CE merkinnän mukainen kiviainesmateriaali. Rakeisuudeltaan se
Lisätiedot213213 Komposiittistabilointi (KOST)
InfraRYL, TK242/TR4, Päivitys 19.3.2015/KM 1 213213 Komposiittistabilointi (KOST) Infra 2015 Määrämittausohje 2132. 213213.1 Komposiittistabiloinnin materiaalit 213213.1.1 Komposiittistabiloinnin materiaalit,
LisätiedotSEINÄJOEN KAUPUNKI ROVEKSEN POHJATUTKIMUS POHJATUTKIMUSSELOSTUS 10.8.2010
3136 SEINÄJOEN KAUPUNKI POHJATUTKIMUSSEOSTUS 10.8.2010 SUUNNITTEUTOIMISTO 3136 AUETEKNIIKKA OY TUTKIMUSSEOSTUS JP 10.8.2010 SISÄYSUETTEO 1 TEHTÄVÄ JA SUORITETUT TUTKIMUKSET... 1 2 TUTKIMUSTUOKSET... 1
LisätiedotHelminharjun alue Otalampi POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 4003/12
VIHDIN KUNTA Helminharjun alue Otalampi POHJATUTKIMUSLAUSUNTO Työ 4003/12 Sisällys Pohjatutkimuslausunto Pohjatutkimusmerkinnät Pohjatutkimuskartta 4003/12/1 1:2000 Leikkaus A-A 4003/12/2 1:1000/1:100
LisätiedotPornaisten kunta LASKELMASELOSTUS. Mt 1493 parantaminen Parkkojan koulun kohdalla PROJEKTINRO 5293
Pornaisten kunta Mt 1493 parantaminen Parkkojan koulun kohdalla LASKELMASELOSTUS Geotekniset laskelmat ja päällysrakenteen mitoitus 22.2.2016 PROJEKTINRO 5293 Sipti Infra Oy Latokartanontie 7A, 00700 Helsinki
LisätiedotIISALMEN KAUPUNKI UIMAHALLIEN SIJOITUSVAIHTOEHDOT ALUEIDEN POHJASUHDEKUVAUS JA RAKENNETTAVUUS
IISAMEN KAUPUNKI UIMAHAIEN SIJOITUSVAIHTOEHDOT AUEIDEN POHJASUHDEKUVAUS JA RAKENNETTAVUUS 26.2.2018 Viite 1539229 Versio 1 Hyväksynyt Tarkistanut Kirjoittanut Jari Hirvonen 1 1.EISTÄ Tilaajan toimeksiannosta
LisätiedotKERAVAN KAUPUNKI. Huhtimontie Tontit 7-871-3,4,6 Kerava POHJATUTKIMUSLAUSUNTO TYÖ 4437/14
KERAVAN KAUPUNKI Huhtimontie Tontit 7-871-3,4,6 Kerava POHJATUTKIMUSLAUSUNTO TYÖ 4437/14 Sisällys Pohjatutkimuslausunto Salaojituskerroksen rakeisuusalueet Pohjatutkimusmerkinnät Pohjatutkimuskartta 4437/14/1
LisätiedotRAK Computational Geotechnics
Janne Iho Student number 263061 / janne.iho@student.tut.fi Tampere University of Technology Department of Civil Engineering RAK-23526 Computational Geotechnics Year 2017 Course work 2: Settlements Given
LisätiedotNURMIJÄRVEN KUNTA Nysäkuja- Velhonkaari Rakennettavuusselvitys
NURMIJÄRVEN KUNTA Nysäkuja- Velhonkaari Rakennettavuusselvitys 28.9.2015 2 Nurmijärven kunta Nysäkuja- Velhonkaari RAKENNETTAVUUSSELVITYS Sisällysluettelo 1 TOIMEKSIANTO JA SELVITYSKOHDE 4 2 TUTKIMUKSET
LisätiedotROVANIEMEN ALUEEN ASEMAKAAVOITUS, POHJANOLOSUHTEIDEN MAAPERÄN SELVI- TYS - VENNIVAARA
RAPORTTI 1 (5) Rovaniemen kaupunki Kaavoituspäällikkö Tarja Outila Hallituskatu 7, PL 8216 96100 ROVANIEMI ROVANIEMEN ALUEEN ASEMAKAAVOITUS, POHJANOLOSUHTEIDEN MAAPERÄN SELVI- TYS - VENNIVAARA YLEISTÄ
Lisätiedot3.a. Helposti rakennettavaa aluetta -Sr, Hk, Mr, Si. Vaikeasti rakennettava pehmeikkö lyhyehkö paalutus 2-5m
2 5 6 5 7 7 1. Helposti rakennettavaa aluetta -Sr, Hk, Mr, Si 3 3.a Vaikeasti rakennettava pehmeikkö lyhyehkö paalutus 2-5m 1. Vaikeasti rakennettava pehmeikkö paaluperustus 5-12m kadut, pihat mahd. kalkkipilarointi
LisätiedotKIRKKORANTA KERIMÄKI ALUEEN MAAPERÄKUVAUS JA RAKENNETTAVUUS 15.2.2013
KIRKKORANTA KERIMÄKI ALUEEN MAAPERÄKUVAUS JA RAKENNETTAVUUS 15.2.2013 Viite 8214459921 Versio 1 Pvm 15.2.2013 Hyväksynyt Tarkistanut Ari Könönen Kirjoittanut Jari Hirvonen 1 1. YLEISTÄ Tilaajan toimeksiannosta
LisätiedotPT 11636 plv. 3300-3580 Knuters-Östersundom (Sipoo)
UUMA-inventaari PT 11636 plv. 33-358 Knuters-Östersundom (Sipoo) Lentotuhka massiivirakenteissa 28 Ramboll Vohlisaarentie 2 B 3676 Luopioinen Finland Puhelin: 2 755 674 www.ramboll.fi Sisältö 1. Kohteen
LisätiedotVt 4 Leivonmäki. Kohderaportti TPPT 34 TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA Risto Alkio Jari Pihlajamäki
TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA 1994-21 Kohderaportti TPPT 34 Espoo, 4.12.21 Vt 4 Leivonmäki Risto Alkio Jari Pihlajamäki VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka TIIVISTELMÄ TPPT:n kuormituskestävyyden
LisätiedotROUTIMISKERTOIMEN MÄÄRITYS
TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA 1994-21 Menetelmäkuvaus TPPT 7 Espoo, 3.12.21 ROUTIMISKERTOIMEN MÄÄRITYS Seppo Saarelainen VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka 1 Alkusanat Tien pohja- ja
LisätiedotMultimäki II rakennettavuusselvitys
Multimäki II rakennettavuusselvitys ERILLISLIITE 2 1 / 27 12.8.2014 1 (8) Multimäki II rakennettavuusselvitys TIE21218 Joensuun kaupunki SUUNNITTELUKOHDE Teemu Tapaninen 12.8.2014 Multimäki II rakennettavuusselvitys
LisätiedotSEINÄJOEN SEURAKUNTA NURMON HAUTAUSMAAN LAAJENNUKSEN POHJATUTKIMUS POHJATUTKIMUSSELOSTUS 27.6.2014
3697 SEINÄJOEN SEURAKUNTA NURMON HAUTAUSMAAN LAAJENNUKSEN POHJATUTKIMUS POHJATUTKIMUSSELOSTUS 27.6.2014 SISÄLLYSLUETTELO 1. TEHTÄVÄ JA SUORITETUT TUTKIMUKSET 1 2. TUTKIMUSTULOKSET 1 2.1 Rakennuspaikka
LisätiedotGEOTEKNINEN RAKENNET- TAVUUSSELVITYS
Vastaanottaja Kangasalan kunta Asiakirjatyyppi Rakennettavuusselvitys Päivämäärä Rev A 27.10.2015 GEOTEKNINEN RAKENNET- TAVUUSSELVITYS TARASTENJÄRVEN ASEMA- KAAVA-ALUE 740 KANGASALA TÄMÄ RAPORTTI KORVAA
LisätiedotNURMIJÄRVEN KUNTA KLAUKKALA, VANHA-KLAUKKA, RAKENNETTAVUUSSELVITYS. Vastaanottaja Nurmijärven kunta. Asiakirjatyyppi Rakennettavuusselvitys
Vastaanottaja Nurmijärven kunta Asiakirjatyyppi Rakennettavuusselvitys Päivämäärä Luonnos 5.11.2014 Viite 1510013691 NURMIJÄRVEN KUNTA KLAUKKALA, VANHA-KLAUKKA, RAKENNETTAVUUSSELVITYS 1 Päivämäärä Luonnos
LisätiedotEspoon kaupungin maaperätiedot mallintamisessa. Maa- ja kallioperämallit yhdyskuntasuunnittelussa ja rakentamisessa työpaja 13.3.
Espoon kaupungin maaperätiedot mallintamisessa Maa- ja kallioperämallit yhdyskuntasuunnittelussa ja rakentamisessa työpaja..0 Espoon kaupunki Tekninen keskus Geotekniikkayksikkö Rakennettavuusluok
LisätiedotLAUSUNTO ALUEEN PERUSTAMISOLOSUHTEISTA
GEOPALVELU OY TYÖ N:O 11113 SKOL jäsen ROUTION ALUETUTKIMUS Ratsutilantie 08350 LOHJA LAUSUNTO ALUEEN PERUSTAMISOLOSUHTEISTA 30.06.2011 Liitteenä 6 kpl pohjatutkimuspiirustuksia - 001 pohjatutkimusasemapiirros
LisätiedotAsemakaava nro 8570 ID 1 427 936. Tammelan stadion. Rakennettavuusselvitys
Asemakaava nro 8570 ID 1 427 936 Työnro 150056 Tammelan stadion Rakennettavuusselvitys 24.6.2015 2 (6) Tammelan stadion Työnro 150056 SISÄLLYSLUETTELO Yleistä... 3 Tutkimuskohde... 3 Tehdyt tutkimukset...
LisätiedotSENAATTI-KIINTEISTÖT LAHDEN VARIKKO RAKENNETTAVUUSSEL- VITYS
Vastaanottaja Senaatti-kiinteistöt Asiakirjatyyppi Rakennettavuusselvitys Päivämäärä 26.2.2010 Viite 82127893 SENAATTI-KIINTEISTÖT LAHDEN VARIKKO RAKENNETTAVUUSSEL- VITYS SENAATTI-KIINTEISTÖT LAHDEN VARIKKO
LisätiedotVt3 Mustolan eritasoliittymä, vanhan kaatopaikan kohdalle rakennettavan rampin levityskaistan vakavuus- ja rakennetarkastelu
Vt3 Mustolan eritasoliittymä, vanhan kaatopaikan kohdalle rakennettavan rampin levityskaistan vakavuus- ja rakennetarkastelu 2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO... 3 2. KOHTEEN KUVAUS... 3 3. AIKAISEMMAT TUTKIMUKSET
LisätiedotPt 14547/01/0-8165 Teuroistentie (Elimäki, Koria) Lentotuhka kerrosstabiloinnin sideaineena
UUMA-inventaari Pt 14547/01/0-8165 Teuroistentie (Elimäki, Koria) Lentotuhka kerrosstabiloinnin sideaineena 2008 Ramboll Vohlisaarentie 2 B 36760 Luopioinen Finland Puhelin: 020 755 6740 www.ramboll.fi
LisätiedotOulun koerakentamiskohde: Kipsitie-kadun rakentaminen
Oulun koerakentamiskohde: Kipsitie-kadun rakentaminen Tieinfran kestävyys & kiertotalous -päivä ke 15.5.2019 Tapio Siikaluoma Oulun kaupunki, yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut Taustaksi EU:n tavoitteena
LisätiedotSUUNNITELMASELOSTUS JA TYÖSELITYS
SUUNNITELMASELOSTUS JA TYÖSELITYS Jouni Juurikka 31.10.2016 SUUNNITELMASELOSTUS JA TYÖSELITYS 2 (6) 1 Hankkeen lähtötiedot 1.1 Sijainti Suunnitelmakohde sijaitsee Pyhäjoella n. 2 km Pyhäjoen keskustasta
Lisätiedot1 Rakennettavuusselvitys
1 Rakennettavuusselvitys 1.1 Toimeksianto Rakennettavuusselvityksen tavoitteena on ollut selvittää kaavarunko-/asemakaava-alueen pohjaolosuhteet ja alueen soveltuvuus rakentamiseen sekä antaa yleispiirteiset
LisätiedotTAIMINKUJAN, IRJANKUJAN JA PAAVONKUJAN KUNNALLISTEKNIIKAN SUUNNITTELU, HATTULA
TAIMINKUJAN, IRJANKUJAN JA PAAVONKUJAN KUNNALLISTEKNIIKAN SUUNNITTELU, HATTULA Hattulan kunta Työkohtainen työselitys Litterakohtainen osa InfraRYL 2006 mukaan TYÖSELITYS 2(11) YLEISTÄ 01 Tilaaja Hattulan
LisätiedotSavonlinnan kaupunki. Kerimäen Hälvän pohjavesitutkimukset P26984P001 VARMA-VESI FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 7.5.2015
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A Savonlinnan kaupunki Kerimäen Hälvän pohjavesitutkimukset VARMA-VESI FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 7.5.2015 P26984P001 1 Sisällysluettelo 1 YLEISTÄ... 2 2 TUTKIMUSALUE
LisätiedotRaskaat kuljetukset yksityisteillä
Raskaat kuljetukset yksityisteillä Lähtökohta: tien on kestettävä se liikenne, joka osakaskiinteistöille suuntautuu (YksL 7 ja 8 ). Mikäli näin ei ole, on tiekunnan asia ja vastuu ryhtyä tien parantamistoimiin.
LisätiedotPARIKKALAN KUNTA KOIRNIEMEN ALUEEN RAKENNETTAVUUSTUTKIMUS
7330 PARIKKALAN KUNTA KOIRNIEMEN ALUEEN RAKENNETTAVUUSTUTKIMUS 4.11.2013 PARIKKALA 4.11.2013 7330 mh/pkm/po 2 PARIKKALAN KUNTA KOIRNIEMEN ALUEEN RAKENNETTAVUUSTUTKIMUS 1 YLEISTÄ Parikkalan kunnan toimeksiannosta
LisätiedotTyö nro RAKENNETTAVUUSSELVITYS YLÖJÄRVEN KAUPUNKI SILTATIEN ASUTUSALUE KIRKONSEUTU, YLÖJÄRVI
Työ nro 10675-3 04.11.2014 RAKENNETTAVUUSSELVITYS YLÖJÄRVEN KAUPUNKI SILTATIEN ASUTUSALUE KIRKONSEUTU, YLÖJÄRVI TARATEST OY * Mittaustyöt Turkkirata 9 A, 33960 PIRKKALA PUH 03-368 33 22 * Pohjatutkimukset
LisätiedotVallox Oy. valmistaa ilmanvaihtokoneita Vallox 180 DC. % yli 70 60-70 50-60 40-50 E F G H I 30-40 20-30 10-20 1-10 2,5. Ominaissähköteho, 2,0
Vallox 180 DC Vallox 180 DC Vallox Oy valmistaa ilmanvaihtokoneita Vallox 180 DC Sertifikaatti Nro C273/04 1 (2) Vallox 180 DC on tarkoitettu käytettäväksi asunnon ilmanvaihtokoneena ja sen lämmöntalteenoton
LisätiedotVäsymisanalyysi Case Reposaaren silta
Väsymisanalyysi Case Reposaaren silta TERÄSSILTAPÄIVÄT 2012, 6. 7.6.2012 Jani Meriläinen, Liikennevirasto Esityksen sisältö Lyhyet esimerkkilaskelmat FLM1, FLM3, FLM4 ja FLM5 Vanha silta Reposaaren silta
LisätiedotRAKENNETTAVUUSSELVITYS
Insinööritoimisto Geotesti Oy TYÖNRO 060292 RAKENNETTAVUUSSELVITYS AHLMANIN ALUE TAMPERE MPERE Insinööritoimisto Geotesti Oy DI Katri Saarelainen RAKENNETTAVUUSSELVITYS 05.12.2006 1(4) TYÖNRO 060292 Ahlmanin
LisätiedotR1-7 VALTATIEN 6 YKSITYISTIELIITTYMIEN PARANTAMINEN VÄLILLÄ KIMONKYLÄ - HEVOSSUO, KOUVOLA TYÖKOHTAISET LAATUVAATIMUKSET JA TYÖSELOSTUKSET
R1-7 VALTATIEN 6 YKSITYISTIELIITTYMIEN PARANTAMINEN 30.5.2014 VALTATIEN 6 YKSITYISTIELIITTYMIEN PARANTAMINEN 2 SISÄLLYSLUETTELO 1-50 Yleiset perusteet... 3 10 Maaperä... 3 50 Mittaustyöt... 3 1000 Maa-,
LisätiedotHEINOLA, HEIKKIMÄKI MAAPERÄTUTKIMUS JA RAKENNETTAVUUSSELVITYS
Vastaanottaja Heinolan kaupunki Asiakirjatyyppi Rakennettavuusselvitys Päivämäärä 10.6.2014 Viite 1510011290 HEINOLA, HEIKKIMÄKI MAAPERÄTUTKIMUS JA HEINOLA, HEIKKIMÄKI MAAPERÄTUTKIMUS JA Päivämäärä 10.6.2014,
LisätiedotHÄMEENLINNAN ASEMANSEU- TU KAAVAVAIHEEN MAAPERÄ- TUTKIMUS JA ALUSTAVA RA- KENNETTAVUUSSELVITYS
Vastaanottaja YIT Rakennus Oy Miikka Kilpinen Asiakirjatyyppi Alustava rakennettavuusselvitys Päivämäärä 12.3.2015 Viite 1510017708 HÄMEENLINNAN ASEMANSEU- TU KAAVAVAIHEEN MAAPERÄ- TUTKIMUS JA ALUSTAVA
LisätiedotNURMIJÄRVEN KUNTA KLAUKKALA, LINTU- METSÄN ALUE RAKENNETTAVUUS- SELVITYS
Vastaanottaja Nurmijärven kunta Asiakirjatyyppi Rakennettavuusselvitys Päivämäärä 21.9.2010 Viite 82130365 NURMIJÄRVEN KUNTA KLAUKKALA, LINTU- METSÄN ALUE RAKENNETTAVUUS- SELVITYS NURMIJÄRVEN KUNTA KLAUKKALA,
LisätiedotAlustava pohjaveden hallintaselvitys
Alustava pohjaveden hallintaselvitys Ramboll Finland Oy Säterinkatu 6, PL 25 02601 Espoo Finland Puhelin: 020 755 611 Ohivalinta: 020 755 6333 Fax: 020 755 6206 jarno.oinonen@ramboll.fi www.ramboll.fi
LisätiedotPaalutyypin vaihto projektissa 10/12/2012
Paalutyypin vaihto projektissa 1 Tarmo Tarkkio, Skanska Infra oy 2 PAALUTYYPIN VALINTA- MYSTEERI? Pohjarakennus selostusta 3 Pohjarakennus selostusta, jatkuu 4 Pohjarakennus selostusta, jatkuu 5 Juha Vunneli,
LisätiedotTyö nro RAKENNETTAVUUSSELVITYS YLÖJÄRVEN KAUPUNKI TYÖLÄJÄRVI-METSÄKYLÄ METSÄKYLÄ, YLÖJÄRVI
Työ nro 11505 01.02.2016 RAKENNETTAVUUSSEVITYS YÖJÄRVEN KAUPUNKI TYÖÄJÄRVI-METSÄKYÄ METSÄKYÄ, YÖJÄRVI TARATEST OY * Mittaustyöt Turkkirata 9 A, 33960 PIRKKAA PUH 03-368 33 22 * Pohjatutkimukset FAX 03-368
LisätiedotLiperin kunta. Tohtorintien peruskorjaus plv Rakennussuunnitelma SUUNNITELMASELOSTUS
Rakennussuunnitelma SUUNNITELMASELOSTUS 14.06.2013 Sivu 2 / 5 SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ... 3 2. LÄHTÖTIEDOT... 3 3. SUUNNITELLUT PERUSRATKAISUT... 3 4. MITOITUS... 4 5. LIITTYMINEN OLEVAAN TIEVERKKOON...
LisätiedotVarilan koulu PERUSTAMISTAPASELVITYS. Sastamala. Projektinumero
Projektinumero 2017-5 PERUSTAMISTAPASELVITYS Varilan koulu Sastamala PERUSTAMISTAPASELVITYS 20.01.2017 1(4) Projektinumero 2017-5 Varilan koulu Sastamala YLEISTÄ Rakennuskohde Toimeksiannosta olen laatinut
LisätiedotLINTUMETSÄN ALUETUTKIMUS
GEOPALVELU OY TYÖ N:O 11294 SKOL jäsen LINTUMETSÄN ALUETUTKIMUS Lepsämäntie 01800 KLAUKKALA POHJATUTKIMUSRAPORTTI 15.12.2011 Liitteenä 4 kpl pohjatutkimuspiirustuksia: - 001 pohjatutkimusasemapiirros 1:1000-002
LisätiedotILMAJOEN KUNTA Yksityisteiden perusparannus - Kullaanmäentie - Lauttajärventie - Joupinkuja - Kuruntie - Tuohistonmäentie - Opistontie
TYÖSELITYS 3575 14.8.2012 ILMAJOEN KUNTA Yksityisteiden perusparannus - Kullaanmäentie - Lauttajärventie - Joupinkuja - Kuruntie - Tuohistonmäentie - Opistontie SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ 1 1.1 KULLAANMÄENTIE
LisätiedotKuva 7.1 Instrumentointi poikkileikkauksessa , Nuortikon, Gällivare (Banverket 1996a).
138 LIITE 5 KENTTÄMITTAUSTEN TULOKSIA 1. Yleistä Malmiradan poikkileikkauksen 1280+360 kohdalla on tehty pysty- ja vaakasuoria muodonmuutosmittauksia sekä huokospainemittauksia joulukuussa 1995, tammikuussa
LisätiedotMt 8155 Poikkimaantien parantaminen välillä Oulun Satama vt22, OULU
Mt 8155 Poikkimaantien parantaminen välillä Oulun Satama vt22, OULU TIESUUNNITELMA SUUNNITTELUPERUSTEET 15.5.2017 2(6) 1. SUUNNITTELUSSA ERITYISESTI HUOMIOITAVIA ASIOITA Kohde sijaitsee taajamassa, vilkkaasti
LisätiedotPunkalaidun Mäenpää Lunteenintie arkeologinen valvonta vanhalla Huittinen Punkalaidun Urjala tielinjalla 2014 Timo Sepänmaa Antti Bilund
1 Punkalaidun Mäenpää Lunteenintie arkeologinen valvonta vanhalla Huittinen Punkalaidun Urjala tielinjalla 2014 Timo Sepänmaa Antti Bilund Tilaaja: Punkalaitumen kunta 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartta...
LisätiedotSUUNNITTELU LAUKKA OY
1 SUUNNITTELU LAUKKA OY POHJATUTKIMUS puh 08 55 2.8.2011 Toripiha 1 85500 Nivala NIVALAN KAUPUNKI KEVYEN LIIKENTEEN SILLAT MALISJOKI KESKUSTASSA NIVALA 1. TEHTÄVÄ 2 2. TUTKIMUKSET. TUTKIMUSTULOKSET. PERUSTAMINEN
LisätiedotKunta: Liminka. Isoniityn uusjako. Ängesleväjoen pohjoispuolen viljelystiesuunnitelma. Suunnitelmaselostus. Nykytilanne
Kunta: Liminka Isoniityn uusjako Ängesleväjoen pohjoispuolen viljelystiesuunnitelma Suunnitelmaselostus Nykytilanne Ängeslevän joen pohjoispuolen viljelystie liittyy maantiehen(ouluntie) numero 847. Nykyinen
LisätiedotALUSTAVA RAKENNETTAVUUSSELVITYS ASEMAKAAVOI- TUSTA VARTEN
TEKNINEN KESKUS Ritaportin liikenteen ja ympäristön yleissuunnittelu ALUSTAVA RAKENNETTAVUUSSELVITYS ASEMAKAAVOI- TUSTA VARTEN 6.6.2008 Oulun kaupunki Tekninen keskus Ritaportin liikenteen ja ympäristön
LisätiedotMäntytie 4, 00270 Helsinki p. (09) 2410006 tai 0400 465861, fax (09) 2412311 KERAVA- PORVOO RAUTATIEN ALITUSPAIKKOJEN RAKENNETTAVUUSSELVITYS
INSINÖÖRITOIMISTO e-mail: severi.anttonen@kolumbus.fi Mäntytie 4, 00270 Helsinki p. (09) 2410006 tai 0400 465861, fax (09) 2412311 2017 TALMAN OSAYLEISKAAVA-ALUE SIPOO KERAVA- PORVOO RAUTATIEN ALITUSPAIKKOJEN
LisätiedotUUSIOMATERIAALIT RAKENTAMISESSA UUMA 2 KAAKKOIS-SUOMEN ALUESEMINAARI 5.5.2015 UUSIORAKENTEET KOUVOLASSA 2007-20011 REIJO KIUKAS
UUSIOMATERIAALIT RAKENTAMISESSA UUMA 2 KAAKKOIS-SUOMEN ALUESEMINAARI 5.5.2015 UUSIORAKENTEET KOUVOLASSA 2007-20011 REIJO KIUKAS TOTEUTUNEET KOHTEET Kohde Rakenne pit. toteutunutkm Hyypiä areenan kenttä
LisätiedotKalajoentie Kalajoki MAAPERÄTUTKIMUS KALAJOELLA: LANKIPERÄ, KALAJOKI
Kalajoen kaupunki MAAPERÄTUTKIMUS Kalajoentie 5 85100 Kalajoki 31.07.2018 MAAPERÄTUTKIMUS KALAJOELLA: LANKIPERÄ, KALAJOKI Yleistä Kalajoen kaupungin (Hannu Vähäkuopus) toimeksiannosta on KS Geokonsult
LisätiedotNCC Property Development Oy Tampereen keskusareenan alue, asemakaavan muutos Tampere
NCC Property Development Oy Tampereen keskusareenan alue, asemakaavan muutos Tampere RAKENNETTAVUUSSELVITYS ASEMAKAAVAN MUUTOSTA VARTEN 1. YLEISTÄ Selvityksen kohde on asemakaava-alue Tampereen keskustan
LisätiedotLIITE: Kerrosrakenteiden tiivistystyön ja tiiviydentarkkailun menetelmät
InfraRYL, Päivitys 1.6.2015/KM 1 LIITE: Kerrosrakenteiden tiivistystyön ja tiiviydentarkkailun menetelmät Tiivistysmenetelmän valinta Tiivistysmenetelmä valitaan suunnitelma-asiakirjoissa esitettyjen menetelmää
LisätiedotVaahtolasimurske rakentamisessa
Vaahtolasimurske rakentamisessa Jarmo Pekkala, diplomi-insinööri Myyntipäällikkö, Uusioaines Oy jarmo.pekkala@uusioaines.com Vaahtolasimurske on lasista valmistettua kevytkiviainesta. Sitä käytetään rakentamisessa
LisätiedotPAIKALLISTIE PT 11636, PLV 3200-3580, SIPOO TUHKAKOERAKENTEET LOPPURAPORTTI SEURANTAMITTAUSTULOKSET 1997-2002 TUHKAT HYÖTYKÄYTTÖÖN -PROJEKTI VIATEK
PAIKALLISTIE PT 11636, PLV 3200-3580, SIPOO (Entinen Knuters Östersundom yksityistie) TUHKAKOERAKENTEET LOPPURAPORTTI 15.1.2003 SEURANTAMITTAUSTULOKSET 1997-2002 TUHKAT HYÖTYKÄYTTÖÖN -PROJEKTI VIATEK 1
LisätiedotPANK PANK-4122 ASFALTTIPÄÄLLYSTEEN TYHJÄTILA, PÄÄLLYSTETUTKAMENETELMÄ 1. MENETELMÄN TARKOITUS
PANK-4122 PANK PÄÄLLYSTEALAN NEUVOTTELUKUNTA ASFALTTIPÄÄLLYSTEEN TYHJÄTILA, PÄÄLLYSTETUTKAMENETELMÄ Hyväksytty: Korvaa menetelmän: 9.5.2008 26.10.1999 1. MENETELMÄN TARKOITUS 2. MENETELMÄN SOVELTAMISALUE
Lisätiedot21210 Jakavat kerrokset. 21210.1 Jakavan kerroksen materiaalit. Kuva 21210:K1. Jakavan kerroksen leveys tierakenteessa.
1 21210 Jakavat kerrokset 21210.1 Jakavan kerroksen materiaalit Kuva 21210:K1. Jakavan kerroksen leveys tierakenteessa. Kuva 21210:K2. Jakavan kerroksen leveys katurakenteessa. 21210.1.2 Jakavan kerroksen
Lisätiedot101, +118.62 +113.20 / 5.42. 1 0 0 20 40 60 80 100 pk/0.2m
101, +118.62 2.00 3.00 373 L 4.00 5.00 +113.20 / 5.42 333 L kn 1 0 0 20 40 60 80 100 pk/0.2m Number101 Method PAKL X 6989356.742 3 Y 28485661.384 3 Date 13.5.2013 2.00 102, +118.56 +116.31 / 2.25 286 L
LisätiedotPirkkahalli, pysäköintialue
Työnro 070012 RAKENNETTAVUUSSELVITYS Pirkkahalli, pysäköintialue Ilmailunkatu Tampere POHJARAKENNESUUNNITELMA 1 (5) RI Tiina Ärväs 11.01.2008 Työnro 070012 Pirkkahalli, pysäköintialue Ilmailunkatu Tampere
LisätiedotMAA- JA TIENRAKENNUSTUOTTEET
A part of SSAB MAA- JA TIENRAKENNUSTUOTTEET Masuunihiekka, MaHk Hyvä lämmöneristyskyky ja kantavuus, minkä vuoksi masuunihiekalla tehdyt rakenteet voidaan tehdä normaalia ohuemmiksi. Tehtyjen rakenteiden
LisätiedotVäyläviraston materiaalihyväksyntä
Väyläviraston materiaalihyväksyntä Kari Lehtonen 28.3.2019 Väyläviraston materiaalihyväksyntä, esityksen sisältö 1. Miten materiaalihyväksyntää kehitetään? 2. Materiaalihyväksynnän tarkoitus 3. Hyväksyntämenettelyn
LisätiedotGEOPALVELU OY TYÖ N:O SKOL jäsen
G P TYÖ N:O 17224 SKOL jäsen VIRKKULAN SENIORIKYLÄ 755 / 406 / 14 / 21 PALONUMMI SIUNTIO RAKENNETTAVUUSSELVITYS 3.10.2017 Liitteenä 6 kpl pohjatutkimuspiirustuksia -001 pohjatutkimusasemapiirros 1:500-002
Lisätiedotfill-r SUUNNITTELU- JA MITOITUSOHJE TIE-, KATU- JA MAARAKENTEISSA
SUUNNITTELU- JA MITOITUSOHJE TIE-, KATU- JA MAARAKENTEISSA www.fill-r.fi info@fill-r.fi SMARTERTHANROCK.FI Kölkynvuorentie 8 44500 Viitasaari Finland SUUNNITTELU- JA MITOITUSOHJE TIE-, KATU- JA MAARAKENTEISSA
LisätiedotRAKENNETTAVUUSSELVITYS
RAKENNETTAVUUSSEVITYS PAIMIO MEIJERITIEN ÄNSIOSAN ASEMAKAAVA 9.11.2015 1 (5) _Rakennettavuusselvitys1.docx Sisältö 1 Yleistä... 3 2 Tehdyt tutkimukset... 3 2.1 Mittaukset... 3 2.2 Pohjatutkimukset... 3
LisätiedotVeturitallinrannan asuntoalueen ympäristösuunnitelma Rantapenkereen suunnitelmaselostus
LIITE 14 Veturitallinrannan asuntoalueen ympäristösuunnitelma Rantapenkereen suunnitelmaselostus Rev.A 09.03.2010 Tilaaja: Iisalmen kaupunki Veturitallinrannan asuntoalueen ympäristösuunnitelma Rantapenkereen
LisätiedotPOHJATUTKIMUSRAPORTTI KAUPPAKESKUS PALETTI VAASANTIE 2 43700 KYYJÄRVI
POHJATUTKIMUSRAPORTTI KAUPPAKESKUS PALETTI VAASANTIE 2 43700 KYYJÄRVI 18.06.2014 Sisällysluettelo: 1. Projektin kuvaus 2. Alueen kuvaus 3. Maaperän kuvaus 4. Perustaminen 5. Kuivatus 6. Routasuojaus Liitteet
Lisätiedot