|
|
- Päivi Hämäläinen
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 PROSESSI - JA YM P ÄRI STÖTEKNII K AN OS ASTO I lmi ömalli nnus prosessi metallurgi assa, Teema 4 Tehtävänanto ja työselostusohje SÄHKÖKEMIALLISTEN REAKTIOIDEN TERMODYNAMIIKKA JA KINETIIKKA Tavoite Yleistä Tavoitteena on, että tehtävät suoritettuaan opiskelijat osaavat käyttää Pourbaix- ja Evans-diagrammeja mm. hydrometallurgiaan ja korroosiotarkasteluihin liittyen sekä osaavat riittävästi sähkökemian perusteita kuvien tulkintaa varten. Tässä dokumentissa on kuvattu ohjeet, jonka pohjalta 4. teeman suoritukseksi vaadittava oppimispäiväkirja laaditaan. Oppimispäiväkirja tehtävineen liittyy 15.10, 16.10, ja pidettäviin luentoihin, joissa käsitellään asioita, jotka on hallittava oppimispäiväkirjaa laadittaessa. Luennoille osallistuminen ei kuitenkaan ole välttämätöntä, vaan vastaavat tiedot saa halutessaan hankkia myös muista lähteistä. Oppimispäiväkirjat laaditaan joko yksin tai pareittain ja ne on palautettava kurssin vastuuopettajalleviimeistään joko paperiversiona (huoneeseen PR125 tai postilokeroon, joka löytyy prosessimetallurgian laboratorion tiloista) tai sähköisesti pdftiedostona sähköpostin liitetiedostona. Kirjallisten tuotosten laatimisesta annettuja yleisiä ohjeita (joita kannattaa noudattaa) löytyy prosessimetallurgian laboratorion www-sivulta osoitteesta: Oppimispäiväkirjaan sisällytettävät asiat Tehtävä 1 Tehtävä 2 Oppimispäiväkirjasta on löydyttävä (selkeästi toisistaan eroteltuina) vastaukset seuraaviin kymmeneen tehtävään. Se, miten ja missä laajuudessa tehtäviin on vastattu, on opiskelijoiden päätettävissä. Jokaisesta tehtävästä voi saada maksimissaan yhden pisteen, jolloin oppimispäiväkirjasta voi saada maksimissaan 10 pistettä. Tehtävien aiheet jakautuvat siten, että tehtävät 1 ja 2 ovat luonteeltaan yleisiä, tehtävät 3 ja 4 liittyvät pidettävään luentoon, tehtävät 5 ja pidettävään luentoon, tehtävät 7 ja pidettävään luentoon ja tehtävät 9 ja pidettävään luentoon. Mainitse joitain esimerkkejä siitä, miten sähkökemia liittyy omaan alaasi (prosessimetallurgia, prosessitekniikka, ympäristötekniikka, tuotantotalous, jne.). Millaisissa tehtävissä toimiessasi sähkökemian osaamisesta voisit kuvitella olevan hyötyä? Miten? Miksi? Luettele muutamia (noin 5?) kirjallisuuslähteitä (kirjoja, P R O S E S S I - J A Y M P ÄRI S T Ö T E K N I I K AN O S AS T O P u h P r o s e s s i m e t a l l u r g i a n l a b o r a t o r i o P L E e t u - P e k k a H e i k k i n e n O U L U N Y L I O P I S T O w w w. o u l u. f i / p y o m e t / s
2 2(5) oppimateriaaleja, lehtiartikkeleita, konferenssiesitelmiä, raportteja, jne.), jotka liittyvät sähkökemiaan ja joista voisit myöhemmin tarvittaessa hakea lisätietoa? Ko. aineistoja ei tarvitse lukea läpi kokonaisuudessaan, mutta tutustu niihin siinä määrin, että osaat kuvailla jokaisen esittämäsi lähteen keskeisimmän sisällön parilla virkkeellä. Tehtävä 3 Tehtävä 4 Selitä lyhyesti galvaanisen kennon ja elektrolyysikennon osat sekä toimintaperiaate. Esittele lisäksi lyhyesti vähintään yksi käytännön esimerkki molemmista tapauksista. On yleisesti tunnettua, että kupari on rautaa jalompi metalli. Tämä on havaittavissa mm. alla olevasta taulukosta, jossa on esitetty muutamien hapetus-pelkistys-reaktioiden standardielektrodipotentiaalien (E 0 ) arvoja. On kuitenkin havaittu, että ferrikloridin vesiliuos pystyy liuottamaan itseensä kuparia eli toisin sanoen hapettamaan kuparin kahdenarvoiseksi. Pohdi, mistä moinen voisi johtua (ainakin yksi perustelu on pääteltävissä alla olevasta taulukosta).
3 3(5) Tehtävä 5 Tehtävä 6 Kerro mitkä tekijät tekevät elektrolyyttiliuosten (esimerkiksi vesipohjaisten liuosten) termodynaamisesta mallinnuksesta haastavaa. Perustele. Nimeltä mainitsematon kotimainen kivennäisvesi sisältää veteen liuenneena 180 mg MgCl2:a ja 10 mg NaCl:a kilogrammassa vettä. Mikä on liuoksen ionivahvuus? Moolimassoja: Mg = 24,3 g/mol / Na = 23,0 g/mol / Cl = 35,5 g/mol Tehtävä 7 Tehtävä 8 Etsi kirjallisuudesta yksi tutkimusraportti/selvitys/artikkeli/vastaava, jossa on hyödynnetty Pourbaix-piirroksia joko hydrometallurgisten prosessien tai korroosion tarkasteluun. Referoi kyseisen tekstin Pourbaix-piirrosta ja sen soveltamista käsittelevä osio (siis ei koko tekstiä) lyhyesti (n. 1-3 sivua). Metallurgian yliopisto-opettaja N. N. osti viime vuonna kesähuvilan Ruukista luonnonkauniilta paikalta Siikajoen pohjoisrannalta. Huvilan piharakennuksen vintiltä hän löysi lähes antiikkisen mopon pakoputken, jonka ajatteli sopivan hyvin omaan Tunturi-merkkiseen kulkuneuvoonsa. Ongelmana oli kuitenkin pakoputken kromaus, joka oli monin paikoin rikkoutunut, minkä seurauksena alta paljastunut teräs oli ruostunut. Pakoputken kunnostamiseksi tulisi vanha kulunut kromipinnoitus poistaa, minkä jälkeen alta paljastunut pakoputki voitaisiin puhdistaa ruosteesta ja pakoputki voitaisiin kromata uudelleen. Pohdittavana olisi enää se, miten vanha kromipinnoite saataisiin poistettua pakoputkesta ilman, että alla oleva teräs (= rauta) vahingoittuisi. Hydrometallurgian asiantuntijana yliopisto-opettaja N. N. päätti selvittää olisiko kromin poisto mahdollista elektrolyyttisesti/ sähkökemiallisesti. Toisin sanoen olisiko mahdollista aikaansaada olosuhteet (liuoksen ph ja ulkoinen jännite), joissa kromi liukenee elektrolyyttiliuokseen, mutta rauta ei. Hetken asiaa pohdittuaan (ja laadittuaan kaksi asiaa kuvaavaa Pourbaix-piirrosta, jotka on esitetty tehtävänannon lopussa) yliopisto-opettaja päätti sittenkin päästä helpommalla ja antaa opiskelijoiden tehdä selvitystyön puolestaan. Alla olevissa kuvissa on esitetty yliopisto-opettajan laatimat Pourbaix-piirrokset raudalle ja kromille huoneenlämpötilassa. Selvitä kuvaajien pohjalta, onko olemassa sellaisia olosuhteita, joissa kromi saadaan liukenemaan elektrolyyttiliuokseen raudan kuitenkaan liukenematta. Ja jos on, niin mitkä ovat ko. olosuhteet? Mitä muita olosuhdemuuttujia (ph:n ja ulkoisen jännitteen lisäksi) systeemissä voitaisiin muuttaa halutunkaltaisten olosuhteiden aikaansaamiseksi? HUOM! Näiden olosuhdemuuttujien vaikutusta tilanteeseen ei voida tarkastella alla olevia kuvia käyttäen, mutta ne voitaisiin huomioida jo kuvia laadittaessa.
4 4(5) Raudan Pourbaix-diagrammi huoneenlämpötilassa: Eh (Volts) 2.0 Fe - H2O - System at C Fe(+3a) Fe2O Fe(+2a) Fe3O Fe D:\HSC\Fe25.iep ph ELEMENTS Molality Pressure Fe 1.000E E+00 Kromin Pourbaix-diagrammi huoneenlämpötilassa: Eh (Volts) 2.0 Cr - H2O - System at C CrO2 Cr2O7(-2a) CrO4(-2a) 0.5 CrOH(+2a) 0.0 Cr2O Cr(+2a) Cr(OH)4(-a) Cr D:\HSC\Cr25.iep ph ELEMENTS Molality Pressure Cr 1.000E E+00 Tehtävä 9 Etsi kirjallisuudesta yksi tutkimusraportti/selvitys/artikkeli/vastaava, jossa on hyödynnetty Evansin diagrammeja (kutsutaan myös Ritchie-diagrammeiksi) joko hydrometallurgisten prosessien tai korroosion tarkasteluun. Referoi kyseisen tekstin Evansin diagrammeja ja sen soveltamista käsittelevä osio (siis ei koko tekstiä) lyhyesti (n. 1-3 sivua).
5 5(5) Tehtävä 10 Alumiinia voidaan pinnoittaa sinkillä prosessissa, jossa pinnoitettava alumiinikappale upotetaan Zn(OH)4 2- -ioneja (engl. zincate) sisältävään emäksiseen liuokseen (esim. NaOH:n vesiliuos), jolloin olosuhteet halutunlaisiksi valitsemalla voidaan aikaansaada sähkökemiallinen reaktio, jossa alumiini hapettuu ja sinkki pelkistyy alumiinin kappaleen pinnalle pinnoitteeksi: 3 Zn(OH) Al 3 Zn + 2 Al(OH) OH Alla olevassa Ritchie- (tai Evans-) diagrammissa on kuvattu alumiinin hapettumista ja sinkin pelkistymistä neljällä eri Zn(OH)4 2- -ionien konsentraatiolla. Vastaa kuvaajan pohjalta seuraaviin kysymyksiin: 1. Määritä edellä esitetyn kokonaisreaktion pohjalta anodinen ja katodinen osareaktio. 2. Millä kuvassa esitetyistä Zn(OH)4 2- -ionien konsentraatioilla yllä esitetty reaktio on aineensiirron ja millä konsentraatioilla vastaavasti kemiallisen reaktion rajoittama? Perustele. 3. Mitkä ovat sinkin pelkistymisnopeutta kuvaavat virrantiheydet kuvassa esitetyille Zn(OH)4 2- -ionien konsentraatioille? Kuinka paljon sinkkiä (massayksikköä per pinta-ala ja aikayksikkö; esim. g m -2 s -1 ) tällöin pelkistyy eri konsentraatioilla? 4. Millainen vaikutus sekoituksen parantamisella olisi neljässä kuvassa esitetyssä tilanteessa?
Käytännön esimerkkejä on lukuisia.
PROSESSI- JA Y MPÄRISTÖTEKNIIK KA Ilmiömallinnus prosessimet allurgiassa, 01 6 Teema 4 Tehtävien ratkaisut 15.9.016 SÄHKÖKEMIALLISTEN REAKTIOIDEN TERMODYNAMIIKKA JA KINETIIKKA Yleistä Tämä dokumentti sisältää
LisätiedotPourbaix-diagrammit. Ilmiömallinnus prosessimetallurgiassa Syksy 2016 Teema 4 - Luento 3
Pourbaix-diagrammit Ilmiömallinnus prosessimetallurgiassa Syksy 2016 Teema 4 - Luento 3 Tavoite Oppia hyödyntämään Pourbaix-piirroksia esimerkiksi hydrometallurgisissa tai korroosiotarkasteluissa 1 Mikä
LisätiedotKäsitteitä. Hapetusluku = kuvitteellinen varaus, jonka atomi saa elektronin siirtyessä
Sähkökemia Nopea kertaus! Mitä seuraavat käsitteet tarkoittivatkaan? a) Hapettuminen b) Pelkistyminen c) Hapetusluku d) Elektrolyytti e) Epäjalometalli f) Jalometalli Käsitteitä Hapettuminen = elektronin
LisätiedotSähkökemian perusteita, osa 1
Sähkökemian perusteita, osa 1 Ilmiömallinnus prosessimetallurgiassa Syksy 2015 Teema 4 - Luento 1 Teema 4: Suoritustapana oppimispäiväkirja Tehdään yksin tai pareittain Tehtävät/ohjeet löytyvät kurssin
LisätiedotEvansin diagrammit. Ilmiömallinnus prosessimetallurgiassa Syksy 2016 Teema 4 - Luento 4
Evansin diagrammit Ilmiömallinnus prosessimetallurgiassa Syksy 2016 Teema 4 - Luento 4 Tavoite Oppia hyödyntämään Evansin diagrammeja esimerkiksi hydrometallurgisissa tai korroosiotarkasteluissa 1 Termodynamiikka
LisätiedotSähkökemia. Sähkökemiallinen jännitesarja, galvaaninen kenno, normaalipotentiaali
Sähkökemia Sähkökemiallinen jännitesarja, galvaaninen kenno, normaalipotentiaali Esimerkki 1 Pohdi kertauksen vuoksi seuraavia käsitteitä a) Hapettuminen b) Pelkistin c) Hapetusluku d) Elektrolyytti e)
LisätiedotElektrolyysi Anodilla tapahtuu aina hapettuminen ja katodilla pelkistyminen!
Elektrolyysi MATERIAALIT JA TEKNOLOGIA, KE4 Monet kemialliset reaktiot ovat palautuvia eli reversiibeleitä. Jo sähkökemian syntyvaiheessa oivallettiin, että on mahdollista rakentaa kahdenlaisia sähkökemiallisia
Lisätiedot2.1 Sähköä kemiallisesta energiasta
2.1 Sähköä kemiallisesta energiasta Monet hapettumis ja pelkistymisreaktioista on spontaaneja, jolloin elektronien siirtyminen tapahtuu itsestään. Koska reaktio on spontaani, vapautuu siinä energiaa, yleensä
Lisätiedot1. Malmista metalliksi
1. Malmista metalliksi Metallit esiintyvät maaperässä yhdisteinä, mineraaleina Malmiksi sanotaan kiviainesta, joka sisältää jotakin hyödyllistä metallia niin paljon, että sen erottaminen on taloudellisesti
LisätiedotKurssin tavoitteet, sisältö ja toteutus
Kurssin tavoitteet, sisältö ja toteutus Ilmiömallinnus prosessimetallurgiassa + Metallurginen termodynamiikka (KO) Syksy 2016 Johdantoluento Johdantoluennon sisältö Prosessimetallurgia Prosessimetallurgian
LisätiedotKorkealämpötilakemia
Korkealämpötilakemia Johdanto kurssiin Ma 29.10.2018 klo 10-12 PR101 Vastuuopettaja kurssilla Eetu-Pekka Heikkinen Huone: TF214 - Prosessin kiltahuoneen portaikosta 2. kerrokseen ja käytävää etelää kohti
LisätiedotKorkealämpötilakemia
Korkealämpötilakemia Johdanto kurssiin Ma 30.10.2017 klo 10-11 SÄ114 Vastuuopettaja kurssilla Eetu-Pekka Heikkinen Huone: TF214 - Prosessin kiltahuoneen portaikosta 2. kerrokseen ja käytävää etelää kohti
LisätiedotSähkökemialliset tarkastelut HSC:llä
Sähkökemialliset tarkastelut HSC:llä Ilmiömallinnus prosessimetallurgiassa Syksy 2016 Teema 4 - Luento 5 Tavoite Oppia hyödyntämään HSC-ohjelmistoa sähkökemiallisissa tarkasteluissa 1 Sisältö Sähkökemiallisiin
LisätiedotHapettuminen ja pelkistyminen: RedOx -reaktiot. CHEM-A1250 Luento
Hapettuminen ja pelkistyminen: RedOx -reaktiot CHEM-A1250 Luento 9 Sisältö ja oppimistavoitteet Johdanto sähkökemiaan Hapetusluvun ymmärtäminen Hapetus-pelkistys reaktioiden kirjoittaminen 2 Hapetusluku
LisätiedotHapetus-pelkistymisreaktioiden tasapainottaminen
Hapetus-pelkistymisreaktioiden tasapainottaminen hapetuslukumenetelmällä MATERIAALIT JA TEKNO- LOGIA, KE4 Palataan hetkeksi 2.- ja 3.-kurssin asioihin ja tarkastellaan hapetus-pelkistymisreaktioiden tasapainottamista.
LisätiedotSähkökemiaa. Hapettuminen Jännitesarja Elektrolyysi Faradayn laki Korroosio
Sähkökemiaa Hapettuminen Jännitesarja Elektrolyysi Faradayn laki Korroosio Hapettuminen ja pelkistyminen 1. Hapetin ja pelkistin 2. Hapetusluku Sähkökemiaa 1. Sähköpari 2. Metallien jännitesarja 3. Elektrolyysi
LisätiedotSähkökemiaa. Hapettuminen Jännitesarja Elektrolyysi Korroosio
Sähkökemiaa Hapettuminen Jännitesarja Elektrolyysi Korroosio Hapettuminen ja pelkistyminen 1. Määritelmät 2. Hapetusluku Sähkökemiaa 1. Sähköpari 2. Metallien jännitesarja 3. Elektrolyysi ja sen sovelluksia
LisätiedotMOOLIMASSA. Vedyllä on yksi atomi, joten Vedyn moolimassa M(H) = 1* g/mol = g/mol. ATOMIMASSAT TAULUKKO
MOOLIMASSA Moolimassan symboli on M ja yksikkö g/mol. Yksikkö ilmoittaa kuinka monta grammaa on yksi mooli. Moolimassa on yhden moolin massa, joka lasketaan suhteellisten atomimassojen avulla (ATOMIMASSAT
LisätiedotMetallien ominaisuudet ja rakenne
Metallien Kemia 25 Metallien ominaisuudet ja rakenne Metallit ovat käyttökelpoisia materiaaleja. Niiden ominaisuudet johtuvat metallin rakennetta koossa pitävästä metallisidoksesta. Metalleja käytetään
Lisätiedot- Termodynaamiset edellytykset - On olemassa ajava voima prosessin tapahtumiselle - Perusta - Kemiallinen potentiaali
Luento 1: Yleistä kurssista ja sen suorituksesta Tiistai 9.10. klo 10-12 Kemiallisten prosessien edellytykset - Termodynaamiset edellytykset - On olemassa ajava voima prosessin tapahtumiselle - Perusta
LisätiedotRatkaisu. Tarkastellaan aluksi Fe 3+ - ja Fe 2+ -ionien välistä tasapainoa: Nernstin yhtälö tälle reaktiolle on:
Esimerkki Pourbaix-piirroksen laatimisesta Laadi Pourbaix-piirros, jossa on esitetty metallisen ja ionisen raudan sekä raudan oksidien stabiilisuusalueet vesiliuoksessa 5 C:een lämpötilassa. Ratkaisu Tarkastellaan
LisätiedotOsio 1. Laskutehtävät
Osio 1. Laskutehtävät Nämä palautetaan osion1 palautuslaatikkoon. Aihe 1 Alkuaineiden suhteelliset osuudet yhdisteessä Tehtävä 1 (Alkuaineiden suhteelliset osuudet yhdisteessä) Tarvitset tehtävään atomipainotaulukkoa,
Lisätiedot477011P Prosessi- ja ympäristötekniikan perusta 1. Syksy 2012 Vastuuopettaja prof. Timo Fabritius Prosessimetallurgian laboratorio
477011P Prosessi- ja ympäristötekniikan perusta 1 Syksy 2012 Vastuuopettaja prof. Timo Fabritius Prosessimetallurgian laboratorio 477011P Prosessi- ja ympäristötekniikan perusta 1 Vastuuopettaja: prof.
LisätiedotLiitetaulukko 1/11. Tutkittujen materiaalien kokonaispitoisuudet KOTIMAINEN MB-JÄTE <1MM SAKSAN MB- JÄTE <1MM POHJAKUONA <10MM
Liitetaulukko 1/11 Tutkittujen materiaalien kokonaispitoisuudet NÄYTE KOTIMAINEN MB-JÄTE
LisätiedotTermodynaamisten tasapainotarkastelujen tulokset esitetään usein kuvaajina, joissa:
Lämpötila (Celsius) Luento 9: Termodynaamisten tasapainojen graafinen esittäminen, osa 1 Tiistai 17.10. klo 8-10 Termodynaamiset tasapainopiirrokset Termodynaamisten tasapainotarkastelujen tulokset esitetään
LisätiedotNormaalipotentiaalit
Normaalipotentiaalit MATERIAALIT JA TEKNOLOGIA, KE4 Yksittäisen elektrodin aiheuttaman jännitteen mittaaminen ei onnistu. Jännitemittareilla voidaan havaita ja mitata vain kahden elektrodin välinen potentiaaliero
Lisätiedot477011P Prosessi- ja ympäristötekniikan perusta 1. Syksy 2012 Vastuuopettaja prof. Timo Fabritius Prosessimetallurgian laboratorio
477011P Prosessi- ja ympäristötekniikan perusta 1 Syksy 2012 Vastuuopettaja prof. Timo Fabritius Prosessimetallurgian laboratorio 477011P Prosessi- ja ympäristötekniikan perusta 1 Vastuuopettaja: prof.
LisätiedotJännittävät metallit
Jännittävät metallit Tästä alkaa tutkimusmatkamme sähkön syntymiseen! Varmaan tiedätkin, että sähköä saadaan sekä pistorasioista että erilaisista paristoista. Pistorasioista saatava sähkö tuotetaan fysikaalisesti,
Lisätiedota) Puhdas aine ja seos b) Vahva happo Syövyttävä happo c) Emäs Emäksinen vesiliuos d) Amorfinen aine Kiteisen aineen
1. a) Puhdas aine ja seos Puhdas aine on joko alkuaine tai kemiallinen yhdiste, esim. O2, H2O. Useimmat aineet, joiden kanssa olemme tekemisissä, ovat seoksia. Mm. vesijohtovesi on liuos, ilma taas kaasuseos
LisätiedotWorkshop: Tekniikan kemia OAMK:ssa
1 Oulun seudun ammattikorkeakoulu Kemian opetuksen päivät Tekniikan yksikkö OULU 2012 Workshop: Tekniikan kemia OAMK:ssa Miksi betonissa rauta ruostuu ulkopuolelta ja puussa sisäpuolelta? Rautatanko betonissa:
LisätiedotOppikirjan tehtävien ratkaisut
Oppikirjan tehtävien ratkaisut Liukoisuustulon käyttö 10. a) Selitä, mitä eroa on käsitteillä liukoisuus ja liukoisuustulo. b) Lyijy(II)bromidin PbBr liukoisuus on 1,0 10 mol/dm. Laske lyijy(ii)bromidin
LisätiedotLiukoisuus
Liukoisuus REAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 Kertausta: Eri suolojen liukeneminen veteen on tärkeä arkipäivän ilmiö. Yleensä suolan liukoisuus veteen kasvaa, kun lämpötila nousee. Tosin esimerkiksi kalsiumkarbonaatti,
LisätiedotHapettuminen ja pelkistyminen: RedOx -reaktiot. CHEM-A1250 Luento
Hapettuminen ja pelkistyminen: RedOx -reaktiot CHEM-A1250 Luento 5 25.1.2017 Hapettuminen ja pelkistyminen Alun perin hapettumisella tarkoitettiin aineen yhtymistä happeen l. palamista: 2 Cu + O 2 -> 2
LisätiedotKemian opetuksen keskus Helsingin yliopisto Veden kovuus Oppilaan ohje. Veden kovuus
Huomaat, että vedenkeittimessäsi on valkoinen saostuma. Päättelet, että saostuma on peräisin vedestä. Haluat varmistaa, että vettä on turvallista juoda ja viet sitä tutkittavaksi laboratorioon. Laboratoriossa
LisätiedotKE4, KPL. 3 muistiinpanot. Keuruun yläkoulu, Joonas Soininen
KE4, KPL. 3 muistiinpanot Keuruun yläkoulu, Joonas Soininen KPL 3: Ainemäärä 1. Pohtikaa, miksi ruokaohjeissa esim. kananmunien ja sipulien määrät on ilmoitettu kappalemäärinä, mutta makaronit on ilmoitettu
LisätiedotTehtäviä sähkökemiasta
Tehtäviä sähkökemiasta 1. Millainen on sähkökemiallinen jännitesarja? Mitä sen avulla voidaan kuvata? Jännitesarjalla kuvataan metallien taipumusta muodostaa kemiallisia yhdisteitä. Metallit on järjestetty
LisätiedotVesi. Pintajännityksen Veden suuremman tiheyden nesteenä kuin kiinteänä aineena Korkean kiehumispisteen
Vesi Hyvin poolisten vesimolekyylien välille muodostuu vetysidoksia, jotka ovat vahvimpia molekyylien välille syntyviä sidoksia. Vetysidos on sähköistä vetovoimaa, ei kovalenttinen sidos. Vesi Vetysidos
LisätiedotStandarditilat. Ilmiömallinnus prosessimetallurgiassa Syksy 2016 Teema 2 - Luento 2. Tutustua standarditiloihin
Standarditilat Ilmiömallinnus prosessimetallurgiassa Syksy 216 Teema 2 - Luento 2 Tavoite Tutustua standarditiloihin Miksi käytössä? Millaisia käytössä? Miten huomioitava tasapainotarkasteluissa? 1 Miten
Lisätiedot5 LIUOKSEN PITOISUUS Lisätehtävät
LIUOKSEN PITOISUUS Lisätehtävät Esimerkki 1. a) 100 ml:ssa suolaista merivettä on keskimäärin 2,7 g NaCl:a. Mikä on meriveden NaCl-pitoisuus ilmoitettuna molaarisuutena? b) Suolaisen meriveden MgCl 2 -pitoisuus
LisätiedotMETALLITEOLLISUUDEN PINTAKÄSITTELYN PERUSTEET - KORROOSIO
METALLITEOLLISUUDEN PINTAKÄSITTELYN PERUSTEET - KORROOSIO 25.9.2014 Juha Kilpinen Tekninen Palvelu 1 METALLIN KORROOSIO Metallin korroosiolla tarkoitetaan sen syöpymistä ympäristön kanssa tapahtuvissa
LisätiedotTKK, TTY, LTY, OY, TY, VY, ÅA / Insinööriosastot Valintakuulustelujen kemian koe 31.5.2006
TKK, TTY, LTY, Y, TY, VY, ÅA / Insinööriosastot Valintakuulustelujen kemian koe 1.5.006 1. Uraanimetallin valmistus puhdistetusta uraanidioksidimalmista koostuu seuraavista reaktiovaiheista: (1) U (s)
LisätiedotNIMI: Luokka: c) Atomin varaukseton hiukkanen on nimeltään i) protoni ii) neutroni iii) elektroni
Peruskoulun kemian valtakunnallinen koe 2010-2011 NIMI: Luokka: 1. Ympyröi oikea vaihtoehto. a) Ruokasuolan kemiallinen kaava on i) CaOH ii) NaCl iii) KCl b) Natriumhydroksidi on i) emäksinen aine, jonka
LisätiedotKurssin toteutus ja ryhmiinjako Ma 2.9. klo 13-15 PR104 Aki Sorsa (SÄÄ) Pe 13.9. klo 8-10 (oma huone) Ke 18.9. Tehtävien palautus
PROSESSI- JA YMPÄRISTÖTEKNIIKAN PERUSTA I Aikataulu, syksy 2013 TEEMA AIKATAULU VASTUU Kurssin toteutus ja ryhmiinjako Ma 2.9. klo 13-15 PR104 Aki Sorsa (SÄÄ) Yksikköprosessit ja taseajattelu Ympäristövaikutukset
Lisätiedotc) Tasapainota seuraava happamassa liuoksessa tapahtuva hapetus-pelkistysreaktio:
HTKK, TTY, LTY, OY, ÅA / Insinööriosastot Valintakuulustelujen kemian koe 26.05.2004 1. a) Kun natriumfosfaatin (Na 3 PO 4 ) ja kalsiumkloridin (CaCl 2 ) vesiliuokset sekoitetaan keske- nään, muodostuu
LisätiedotProsessimetallurgian opintosuunta
Opintosuuntainfo Perjantai 27.1.2017, PR102 1 prosessi- ja ympäristötekniikan koulutusohjelmissa Osaamistavoitteet - Tutkimus- ja kehitystehtävissä tarvittava menetelmällinen osaaminen - Kokeellinen tutkimus
LisätiedotProsessimetallurgian opintosuunta
Opintosuuntainfo Perjantai 19.1.2018 prosessi- ja ympäristötekniikan koulutusohjelmissa Osaamistavoitteet - Tutkimus- ja kehitystehtävissä tarvittava menetelmällinen osaaminen - Kokeellinen tutkimus ja
LisätiedotProsessimetallurgian opintosuunta
Prosessimetallurgian opintosuunta Opintosuuntien informaatiotilaisuus Perjantai 5.2.2016 klo 15.35-16.00 (KTK215) Perjantai 12.2.2016 klo 14.00-14.25 (PR174) Prosessimetallurgia prosessi- ja ympäristötekniikan
Lisätiedotjoka voidaan määrittää esim. värinmuutosta seuraamalla tai lukemalla
REAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 Happo-emästitraukset Määritelmä, titraus: Titraus on menetelmä, jossa tutkittavan liuoksen sisältämä ainemäärä määritetään lisäämällä siihen tarkkaan mitattu tilavuus titrausliuosta,
LisätiedotKemiallinen tasapaino 3: Puskuriliuokset Liukoisuustulo. Luento 8 CHEM-A1250
Kemiallinen tasapaino 3: Puskuriliuokset Liukoisuustulo Luento 8 CHEM-A1250 Puskuriliuokset Puskuriliuos säilyttää ph:nsa, vaikka liuosta väkevöidään tai laimennetaan tai siihen lisätään pieniä määriä
LisätiedotMT KORROOSIONESTOTEKNIIKAN PERUSTEET
LUENNON PÄÄASIAT MT-0.3301 KORROOSIONESTOTEKNIIKAN PERUSTEET Korroosiokenno Evansin diagrammi E-pH diagrammi Passivoituminen 3. luento, lisää sähkökemiaa 2 Merivesi Anodi Katodi Teräs Veteen liuennut happi
LisätiedotPROSESSIMETALLURGIAN OPETUKSEN KEHITTÄMISTYÖRYHMÄN KOKOUS 4/2009
PROSESSI- JA YMPÄRISTÖTEKNIIKAN OSASTO Opetuksen kehittämistyöryhmä PÖYTÄKIRJA Prosessimetallurgian laboratorio Prosessi- ja ympäristötekniikan osasto Oulun yliopisto 26.5.2009 Tiistai 26.5.2009 klo 9.00-10.30
LisätiedotTehtävä 1. Avaruussukkulan kiihdytysvaiheen kiinteänä polttoaineena käytetään ammonium- perkloraatin ja alumiinin seosta.
Helsingin yliopiston kemian valintakoe 10.5.2019 Vastaukset ja selitykset Tehtävä 1. Avaruussukkulan kiihdytysvaiheen kiinteänä polttoaineena käytetään ammonium- perkloraatin ja alumiinin seosta. Reaktio
LisätiedotTärkeitä tasapainopisteitä
Tietoa tehtävistä Tasapainopiirrokseen liittyviä käsitteitä Tehtävä 1 rajojen piirtäminen Tehtävä 2 muunnos atomi- ja painoprosenttien välillä Tehtävä 3 faasien koostumus ja määrät Tehtävä 4 eutektinen
LisätiedotSUMUINEN AAMU METALLINKIERRÄTYSLAITOKSELLA
sivu 1/6 KOHDERYHMÄ: Työ on suunniteltu lukion kurssille KE4, jolla käsitellään teollisuuden tärkeitä raaka-aineita sekä hapetus-pelkitysreaktioita. Työtä voidaan käyttää myös yläkoululaisille, kunhan
Lisätiedotluku2 Kappale 2 Hapettumis pelkistymisreaktioiden ennustaminen ja tasapainottaminen
Kappale 2 Hapettumis pelkistymisreaktioiden ennustaminen ja tasapainottaminen 1 Ennakkokysymyksiä 2 Metallien reaktioita ja jännitesarja Fe(s) + CuSO 4 (aq) Cu(s) + AgNO 3 (aq) taulukkokirja s.155 3 Metallien
Lisätiedotwww.ruukki.com MINERAALI- TUOTTEET Kierrätys ja Mineraalituotteet
www.ruukki.com MINERAALI- TUOTTEET Kierrätys ja Mineraalituotteet Masuunihiekka stabiloinnit (sideaineena) pehmeikkörakenteet sidekivien alusrakenteet putkijohtokaivannot salaojan ympärystäytöt alapohjan
LisätiedotKorkealämpötilakemia
Korkealämpötilakemia Ellingham-diagrammit To 9.11.2017 klo 8-10 SÄ114 Tavoite Oppia tulkitsemaan (ja laatimaan) vapaaenergiapiirroksia eli Ellinghamdiagrammeja 1 Sisältö Mikä on Ellinghamin diagrammi?
Lisätiedot17VV VV Veden lämpötila 14,2 12,7 14,2 13,9 C Esikäsittely, suodatus (0,45 µm) ok ok ok ok L. ph 7,1 6,9 7,1 7,1 RA2000¹ L
1/5 Boliden Kevitsa Mining Oy Kevitsantie 730 99670 PETKULA Tutkimuksen nimi: Kevitsan vesistötarkkailu 2017, elokuu Näytteenottopvm: 22.8.2017 Näyte saapui: 23.8.2017 Näytteenottaja: Eerikki Tervo Analysointi
Lisätiedot17VV VV 01021
Pvm: 4.5.2017 1/5 Boliden Kevitsa Mining Oy Kevitsantie 730 99670 PETKULA Tutkimuksen nimi: Kevitsan vesistötarkkailu 2017, huhtikuu Näytteenottopvm: 4.4.2017 Näyte saapui: 6.4.2017 Näytteenottaja: Mika
LisätiedotLuku 3. Protolyysireaktiot ja vesiliuoksen ph
Luku 3 Protolyysireaktiot ja vesiliuoksen ph 1 MIKÄ ALKUAINE? Se ei ole metalli, kuten alkalimetallit, se ei ole jalokaasu, vaikka onkin kaasu. Kevein, väritön, mauton, hajuton, maailmankaikkeuden yleisin
LisätiedotEllinghamin diagrammit
Ellinghamin diagrammit Ilmiömallinnus prosessimetallurgiassa Syksy 2015 Teema 1 - Luento 2 Tavoite Oppia tulkitsemaan (ja laatimaan) vapaaenergiapiirroksia eli Ellinghamdiagrammeja 1 Tasapainopiirrokset
LisätiedotKellogg-diagrammit. Ilmiömallinnus prosessimetallurgiassa Syksy 2012 Teema 1 - Luento 1
Kellogg-diagrammit Ilmiömallinnus rosessimetallurgiassa Syksy Teema - Luento Eetu-Pekka Heikkinen, Tavoite Oia tulkitsemaan ja laatimaan ns. Kellogg-diagrammeja eli vallitsevuusaluekaavioita Eetu-Pekka
LisätiedotKonvertteriprosessien ilmiöpohjainen mallinnus Tutkijaseminaari 24.11.2011, Oulu
Konvertteriprosessien ilmiöpohjainen mallinnus Tutkijaseminaari 24.11.2011, Oulu Ville-Valtteri Visuri Ville-Valtteri Visuri Prosessimetallurgian laboratorio PL 4300 90014 Oulun yliopisto ville-valtteri.visuri@oulu.fi
LisätiedotVinkkejä opettajille ja odotetut tulokset SIVU 1
Vinkkejä opettajille ja odotetut tulokset SIVU 1 Konteksti palautetaan oppilaiden mieliin käymällä Osan 1 johdanto uudelleen läpi. Kysymysten 1 ja 2 tarkoituksena on arvioida ovatko oppilaat ymmärtäneet
LisätiedotYmpäristölupahakemuksen täydennys
Ympäristölupahakemuksen täydennys Täydennyspyyntö 28.9.2012 19.10.2012 Talvivaara Sotkamo Oy Talvivaarantie 66 88120 Tuhkakylä Finland 2012-10-19 2 / 6 Ympäristölupahakemuksen täydennys Pohjois-Suomen
Lisätiedotluku 1.notebook Luku 1 Mooli, ainemäärä ja konsentraatio
Luku 1 Mooli, ainemäärä ja konsentraatio 1 Kemian kvantitatiivisuus = määrällinen t ieto Kemian kaavat ja reaktioyhtälöt sisältävät tietoa aineiden rakenteesta ja aineiden määristä esim. 2 H 2 + O 2 2
LisätiedotKestääkö kuparikapseli
Kestääkö kuparikapseli korroosiota 100 000 vuotta? Olof Forsén Materiaalitekniikan laitos KUPARIN KORROOSIONKESTÄVYYS Yleistä Kuparin korroosionkestävyys k on hyvä maassa, vedessä ja ilmassa maassa kuparin
LisätiedotOmaopettajaohjaus DI-vaiheessa Prosessimetallurgia
Omaopettajaohjaus DI-vaiheessa Prosessimetallurgia Eetu-Pekka Heikkinen Tiistai 11.9.2018 Omaopettajaohjaus DI-vaiheessa 1) Opintosuunnasta tiedottaminen - Opintosuuntainfot 3. vsk:n opiskelijoille - DI-vaiheen
LisätiedotNeutraloituminen = suolan muodostus
REAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 Neutraloituminen = suolan muodostus Taustaa: Tähän asti ollaan tarkasteltu happojen ja emästen vesiliuoksia erikseen, mutta nyt tarkastellaan mitä tapahtuu, kun happo ja emäs
LisätiedotNäkökulmia teräksen valmistusprosessien tutkimukseen ja kehitykseen
Näkökulmia teräksen valmistusprosessien tutkimukseen ja kehitykseen Professori Timo Fabritius Prosessimetallurgian laboratorio Prosessi- ja ympäristötekniikan osasto Oulun yliopisto 1 Sisältö Taustaa Koulutuksellinen
Lisätiedot125,0 ml 0,040 M 75,0+125,0 ml Muodostetaan ionitulon lauseke ja sijoitetaan hetkelliset konsentraatiot
4.4 Syntyykö liuokseen saostuma 179. Kirjoita tasapainotettu nettoreaktioyhtälö olomuotomerkintöineen, kun a) fosforihappoliuokseen lisätään kaliumhydroksidiliuosta b) natriumvetysulfaattiliuokseen lisätään
LisätiedotPYOMET-laboratorion opetuksen kehittämistyöryhmän (PLO) kokous 4/2008
PYOMET-laboratorion opetuksen kehittämistyöryhmän (PLO) kokous 4/2008 KOKOUSPÖYTÄKIRJA Aika: 04.09.2008 klo 13.30 15.00 Paikka: Läsnä: Prosessimetallurgian laboratorion kahvihuone Timo Fabritius Eetu-Pekka
LisätiedotRAUDAN KATALYYTTINEN SUODATUS
www.watman.fi RAUDAN KATALYYTTINEN SUODATUS Suodatinmallit WatMan FeA, FeAC ja FeACMn 550-2000 Oy WatMan Ab Vedenkäsittely Yrittäjäntie 4 09430 SAUKKOLA Puhelin 020 741 7220 www.watman.fi info@watman.fi
LisätiedotKorkealämpötilakemia
1.11.217 Korkealämpötilakemia Standarditilat Ti 1.11.217 klo 8-1 SÄ11 Tavoite Tutustua standarditiloihin liuosten termodynaamisessa mallinnuksessa Miksi? Millaisia? Miten huomioidaan tasapainotarkasteluissa?
LisätiedotKemian koe kurssi KE5 Reaktiot ja tasapaino koe
Kemian koe kurssi KE5 Reaktiot ja tasapaino koe 1.4.017 Tee kuusi tehtävää. 1. Tämä tehtävä koostuu kuudesta monivalintaosiosta, joista jokaiseen on yksi oikea vastausvaihtoehto. Kirjaa vastaukseksi numero-kirjainyhdistelmä
Lisätiedot1 Pyrometallurgian opinnot Oulun yliopistossa
Ohjeistus pyrometallurgian opinnoista Eetu-Pekka Heikkinen eetu.heikkinen@oulu.fi 7.5.2019 1 Pyrometallurgian opinnot Oulun yliopistossa Prosessitekniikan tutkinto-ohjelman opiskelijat voivat valita opintosuunnakseen
Lisätiedotb) Reaktio Zn(s) + 2 Ag + (aq) Zn 2+ (aq) + 2 Ag (s) tapahtuu galvaanisessa kennossa. Kirjoita kennokaavio eli kennon lyhennetty esitys.
KE4-KURSSIN KOE Kastellin lukio 2013 Vastaa kuuteen (6) kysymykseen. Tee pisteytysruudukko. 1. Tarkastele jaksollista järjestelmää ja valitse siitä a) jokin jalometalli. b) jokin alkuaine, joka reagoi
LisätiedotKEMIA HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEET
BILÄÄKETIETEEN enkilötunnus: - KULUTUSJELMA Sukunimi: 20.5.2015 Etunimet: Nimikirjoitus: KEMIA Kuulustelu klo 9.00-13.00 YVÄN VASTAUKSEN PIIRTEET Tehtävämonisteen tehtäviin vastataan erilliselle vastausmonisteelle.
LisätiedotMetallien sähkökemiallisen jännitesarjan opettaminen draaman avulla yläasteella
Metallien sähkökemiallisen jännitesarjan opettaminen draaman avulla yläasteella Tarvittavat ennakkotiedot ja käsitteet: Atomi, anioni, kationi, atomien yleisimmät hapetustilat, metallien jännitesarja,
LisätiedotPROSESSIMETALLURGIAN OPETUKSEN KEHITTÄMISTYÖRYHMÄN KOKOUS 4/2014. Eetu-Pekka Heikkinen; pj, siht. Pekka Tanskanen
PROSESSITEKNIIKAN KOULUTUS OHJELMA Eetu-Pekk a Heikkinen Opetuksen kehittämistyöryhmä MUISTIO Prosessimetallurgian laboratorio Oulun yliopisto 28.8.2014 Keskiviikko 27.8.2014 klo 12.15-13.15 (PR140) PROSESSIMETALLURGIAN
LisätiedotAKKU- JA PARISTOTEKNIIKAT
AKKU- JA PARISTOTEKNIIKAT H.Honkanen Kemiallisessa sähköparissa ( = paristossa ) ylempänä oleva, eli negatiivisempi, metalli syöpyy liuokseen. Akussa ei elektrodi syövy pois, vaan esimerkiksi lyijyakkua
LisätiedotSUMUINEN AAMU METALLINKIERRÄTYSLAITOKSELLA
SUMUINEN AAMU METALLINKIERRÄTYSLAITOKSELLA Työskentelet metallinkierrätyslaitoksella. Asiakas tuo kierrätyslaitokselle 1200 kilogramman erän kellertävää metallimateriaalia, joka on löytynyt purettavasta
LisätiedotJÄTTEET HARVINAISTEN LUONNONVAROJEN LÄHTEENÄ
JÄTTEET HARVINAISTEN LUONNONVAROJEN LÄHTEENÄ Ari Väisänen 8.5.2019 Sisältö Kriittisten materiaalien tuotanto Potentiaalisia raaka-ainelähteitä Raaka-aineiden talteenotto lietteestä 3D tulostetut metallisiepparit
LisätiedotPROSESSIMETALLURGIAN OPETUKSEN KEHITTÄMISTYÖRYHMÄN KOKOUS 2/2011
PROSESSI- JA YMPÄRISTÖTEKNIIKAN OSASTO Eetu-Pekka Heikkinen Opetuksen kehittämistyöryhmä MUISTIO Prosessimetallurgian laboratorio Prosessi- ja ympäristötekniikan osasto Oulun yliopisto 3.3.2011 Maanantai
LisätiedotSuoritustapana käytettiin jatkuvaa arviointia, joka koostui erilaisista kurssin aikana palautettavista tehtävistä.
Kurssipalautekooste Kurssi: Korkealämpötilakemia Toteutusajankohta: Syksy 2017 (periodi 2) Vastuuopettaja: Eetu-Pekka Heikkinen Muut opettajat: - Koosteen koonnut: Eetu-Pekka Heikkinen Yleistä Kurssi on
LisätiedotEPÄORGAANINEN KEMIA HARJOITUKSIA. Jaksollinen järjestelmä
EPÄORGAANINEN KEMIA HARJOITUKSIA Jaksollinen järjestelmä Mitkä alkuaineet ovat oheisesta jaksollisesta järjestelmästä peitetyt A ja B? Mitkä ovat A:n ja B:n muodostamien kloridien stoikiometriat? Jos alkuaineita
LisätiedotRavinteet. Mansikan lannoitus ja kastelu -koulutus Raija Kumpula
Ravinteet Mansikan lannoitus ja kastelu -koulutus 1.11.2017 Raija Kumpula Sivu 1 3.11.2017 sisältö muutama asia kasvin veden ja ravinteiden otosta (edellisviikon aiheet) sivu- ja hivenravinteet ravinteisiin
LisätiedotCHEM-A1250 KEMIAN PERUSTEET kevät 2016
CHEM-A1250 KEMIAN PERUSTEET kevät 2016 Luennoitsijat Tuula Leskelä (huone B 201c, p. 0503439120) sähköposti: tuula.leskela@aalto.fi Gunilla Fabricius (huone C219, p. 0504095801) sähköposti: gunilla.fabricius@aalto.fi
LisätiedotYlioppilastutkintolautakunta S tudentexamensnämnden
Ylioppilastutkintolautakunta S tudentexamensnämnden KEMIAN KOE 22.3.2013 HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ Alla oleva vastausten piirteiden ja sisältöjen luonnehdinta ei sido ylioppilastutkintolautakunnan arvostelua.
Lisätiedot3 Edellisen kokouksen Hyväksyttiin edellisen kokouksen (2/2010) pöytäkirja ilman muutoksia. pöytäkirjan hyväks.
PROSESSI- JA YMPÄRISTÖTEKNIIKAN OSASTO Eetu-Pekka Heikkinen Opetuksen kehittämistyöryhmä MUISTIO Prosessimetallurgian laboratorio Prosessi- ja ympäristötekniikan osasto Oulun yliopisto 18.8.2010 Keskiviikko
LisätiedotHelsingin yliopisto/tampereen yliopisto Henkilötunnus - Molekyylibiotieteet/Bioteknologia Etunimet valintakoe Tehtävä 3 Pisteet / 30
Helsingin yliopisto/tampereen yliopisto Henkilötunnus - hakukohde Sukunimi Molekyylibiotieteet/Bioteknologia Etunimet valintakoe 20.5.2013 Tehtävä 3 Pisteet / 30 3. Osa I: Stereokemia a) Piirrä kaikki
LisätiedotKuparin korroosio hapettomissa olosuhteissa
Kuparin korroosio hapettomissa olosuhteissa Olof Forsén, Antero Pehkonen, Jari Aromaa Aalto-yliopisto Timo Saario VTT 1 Kuparin korroosio hapettomissa olosuhteissa Taustaa Aikaisemmat tutkimukset Tutkimuksen
LisätiedotOTSIKKO (ESIM. TARKASTELUN KOHTEENA OLEVAN PROSESSI) Prosessi- ja ympäristötekniikan perusta P. Työn tekijät: Nimi (Opiskelijanumero)
OTSIKKO (ESIM. TARKASTELUN KOHTEENA OLEVAN PROSESSI) Prosessi- ja ympäristötekniikan perusta 477013P Työn tekijät: Nimi (Opiskelijanumero) Nimi (Opiskelijanumero) Johdanto Tähän dokumenttiin kootaan Prosessi-
Lisätiedotsivu 1/7 OPETTAJALLE Työn motivaatio
sivu 1/7 PETTAJALLE Työn motivaatio Työssä saadaan kemiallinen reaktio näkyväksi käyttämällä katalyyttiä. Työssä katalyyttinä toimii veren hemoglobiinin rauta tai yhtä hyvin liuos joka sisältää esimerkiksi
LisätiedotKemia s10 Ratkaisut. b) Kloorin hapetusluvun muutos: +VII I, Hapen hapetusluvun muutos: II 0. c) n(liclo 4 ) = =
1. 2. a) Yhdisteen molekyylikaava on C 6 H 10 : A ja E b) Yhdisteessä on viisi CH 2 yksikköä : D ja F c) Yhdisteet ovat tyydyttyneitä ja syklisiä : D ja F d) Yhdisteet ovat keskenään isomeereja: A ja E
LisätiedotKellogg-diagrammit. Ilmiömallinnus prosessimetallurgiassa Syksy 2016 Teema 1 - Luento 1
Kellogg-diagrammit Ilmiömallinnus rosessimetallurgiassa Syksy 6 Teema - Luento Tavoite Oia tulkitsemaan ja laatimaan ns. Kellogg-diagrammeja eli vallitsevuusaluekaavioita Aluksi tutustutaan yleisesti tasaainoiirroksiin
LisätiedotJoensuun yliopisto Kemian valintakoe/3.6.2009
Joesuu yliopisto Kemia valitakoe/.6.009 Mallivastaukset 1. Selitä lyhyesti (korkeitaa kolme riviä), a) elektroegatiivisuus b) elektroiaffiiteetti c) amfolyytti d) diffuusio e) Le Chatelieri periaate. a)
LisätiedotYmpäristömittauspäivät / 3-4.4.2008 Vuokatti 4/1/2008. Esityksen sisältö. Outotec metallurgian teknologiafirmana Ympäristönäkökulma EMMI-hanke
Ympäristömittauspäivät / 3-4.4.2008 Vuokatti 2 Esityksen sisältö Outotec metallurgian teknologiafirmana Ympäristönäkökulma EMMI-hanke 1 3 Outotec lyhyesti Kehittää ja myy teknologiaa kaivosja metalliteollisuudelle
LisätiedotSeoksen pitoisuuslaskuja
Seoksen pitoisuuslaskuja KEMIAA KAIKKIALLA, KE1 Analyyttinen kemia tutkii aineiden määriä ja pitoisuuksia näytteissä. Pitoisuudet voidaan ilmoittaa: - massa- tai tilavuusprosentteina - promilleina tai
LisätiedotChem-C2400 Luento 3: Faasidiagrammit Ville Jokinen
Chem-C2400 Luento 3: Faasidiagrammit 16.1.2019 Ville Jokinen Oppimistavoitteet Faasidiagrammit ja mikrorakenteen muodostuminen Kahden komponentin faasidiagrammit Sidelinja ja vipusääntö Kolmen faasin reaktiot
Lisätiedot