Kestääkö kuparikapseli
|
|
- Jutta Heikkilä
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Kestääkö kuparikapseli korroosiota vuotta? Olof Forsén Materiaalitekniikan laitos
2 KUPARIN KORROOSIONKESTÄVYYS Yleistä Kuparin korroosionkestävyys k on hyvä maassa, vedessä ja ilmassa maassa kuparin korroosionopeus on luokkaa 1 μm vuodessa, happamassa ja kloridipitoisessa maassa jopa 50 μm vuodessa Makeassa vedessä kuparin yleinen korroosio 10 μm vuodessa ja merivedessä 50 μm vuodessa Ilmastollinen korroosionopeus on 0,2-0,6 μm vuodessa maaseudulla mutta kaupungissa 0,9-2,2 μm vuodessa
3 KUPARIN KORROOSIONKESTÄVYYS Yleistä Kuparimetalleja voidaan käyttää pelkistävissä hapoissa Korroosiovaara lisääntyy oleellisesti, jos vedessä on sulfidipitoisia epäpuhtauksia Kuparimetallit syöpyvät hapettavissa hapoissa, joissa on hapetinta, ilman happi riittää. Laimeat alkaliliuoksia kupariseokset kestävät kohtalaisesti. Ammoniakkia tai typpiyhdisteitä on vältettävä jännityskorroosion takia. Orgaaniset hapot kupari kestää yleensä hyvin.
4 KUPARIN KORROOSIONKESTÄVYYS Yleistä Kuparimetalleista i t on löydetty lähes kaikkia tavallisempia i metallien korroosiomuotoja. Tyypillisiä korroosiomuotoja kuparimetalleille ovat eroosiokorroosio jännityskorroosio Kuparimetallit ovat ongelmallisia kun ne liitetään yhteen muiden metallien kanssa. Kupari on lähes aina jaloin metalli ja kiihdyttää epäjalompien korroosiota.
5 Kuparikapselin korroosionkestävyys Kuparikapselien korroosionkestävyyden arvioinnissa eräs lähtökohdista on ollut, että hapettomissa olosuhteissa korroosiota ei tapahdu. Suurin osa kapselin seinämän korroosiosta tapahtuu loppusijoituksen alkuvaiheessa noin 2000 vuoden aikana. Korroosion aiheuttamaksi ohenemaksi on arvioitu μm miljoonassa vuodessa (SKB TR-01-23). Kuparin paikallisen korroosion suuruudeksi on arvioitu μm miljoonassa vuodessa (SKB TR-01-23).
6 Kuparikapselin korroosionkestävyys Loppusijoituksen alkuvaiheessa olosuhteet muuttuvat happipitoisista hapettomiksi. Kuparin korroosiota hapettomissa olosuhteissa ei ole tutkittu vaikka kapseli on pääosin hapettomassa tilassa. Hapettomissa olosuhteissa vedyn aiheuttaman korroosion nopeutta ei ole vielä määritetty, julkaisuissa on mainittu submicrometer range. Grinder, Hultquist & Szakálos ovat jättäneet 2008 patenttihakemuksen (PCT/SE2008/050615) kanisterista, jossa kuparivaipan p ympärillä on korroosiolta suojaava vaippa passivoituvasta metallista.
7 Ydinjätteen loppusijoitus Käytetty ydinpolttoaine säilötään hapettomasta kuparista valmistettuun kapseliin, joka asetetaan noin 420 metrin syvyyteen peruskallioon Olosuhteet t kuparille ovat erinomaiset i Esimerkiksi rikkivedyn ja sulfaattien määrät ovat hyvin alhaisia Teoriassa kuparikapselilla on vähintään vuoden käyttöikä Suurimpia kysymysmerkkejä jääkaudet ja maanjäristykset
8 Ydinjätteen loppusijoitus Pastina & Hellä, Report POSIVA Page 8
9 Korroosio olosuhteet ydinjätteen loppusijoituksessa Haihtumisen ja tiivistymisen oletetaan tuottavan näytteen pinnalle nestefilmin, joka käynnistää korroosion. Hapettoman ympäristön ei pitäisi aiheuttaa kuparin korroosiota. Riittävän korkea ph passivoi. Sulfidi passivoi kuparin hapettomissa olosuhteissa. Kloridi saattaa aiheuttaa korroosion voimistumista. Pinnalle muodostuneet paikalliset vauriot voivat toimia piste- tai jännityskorroosion i alkukohtina. k Sivu 9
10 CORROSIVE ENVIRONMENT Source: SKI Technical Report TR Page 10
11 Korroosio olosuhteet ydinjätteen loppusijoituksessa Source: Posiva 2009
12 Nyhetsb ad från Kärnavfallsr ådet 2011:1
13 Kuparin korroosio Kan man förlita sig på koppar som korrosionsbarriär?p. Szakálos et al.
14 Systeemin Cu H 2 O potentiaali ph-piirros 25 C:ssa
15 Korroosio nopeudet ydinjätteen loppusijoituksen alkuvaiheessa Kuparin yleinen korroosio voi aiheuttaa 1-2 mm suuruisen oheneman loppusijoituksen alkuvaiheessa. Kirjallisuuden perusteella korroosionopeudet ovat luokkaa: 01 0,1 μm/vuosi/ i atmosfäärissä ä 2-3 μm/vuosi bentoniitissa Enimmillään 20 μm/vuosi upotusrasituksessa Bentoniittipuskurin turpoamisen jälkeen yleistä korroosiota ei pitäisi tämän hetkisen tietämyksen mukaan enää tapahtua. Sivu 15
16 Korroosio nopeudet ydinjätteen loppusijoituksen alkuvaiheessa Ennen bentoniittipuskurin turpoamista kiinni kuparikapseliin niiden välillä on ohut kaasutila. Tässä kaasutilassa oletetaan tapahtuvan liuoksen haihtumista säilytysonkalon alaosassa ja liuoksen tiivistymistä onkalon yläosassa. Haihtuminen ja tiivistyminen johtavat liuoksen epäpuhtauksien rikastumiseen kapselin yläosan pinnalle. Sivu 16
17 Kuparin korroosio hapettomassa vedessä Szakálos et al. (2007) raportoivat mahdollisesta uudesta korroosiomekanismista kuparin ja puhtaan, hapettoman veden välillä Arvioidut korroosionopeudet submikrometriluokassa Reaktiossa kehittyy vetykaasua Tutkimusryhmän mukaan kyseessä olisi täysin uusi reaktiotuote Pyritty selvittämään koostumusta esim. SIMS-analyysin avulla Yksi ehdotettu mekanismi on veden osittaisen hajaantumisen kautta kuparin pinnalle muodostunut korroosiopari Cu-H/Cu-OH
18 Kuparin korroosio hapettomassa vedessä Kuparin korroosio vetyä kehittäen yleisen reaktion mukaan : Cu + H O Cu oksidi + 2 H 2 Kuparin reaktiotuotteeksi ehdotettu mm. Cu 2 O (Hultquist 1986), CuO, CuOH, CuOH 2, Cu 2 OH, Cu 2 H ja H x CuO y (Szakálos 2007). Tulkinnan ongelma: yo yleinen liukenemisreaktio ei termodynaamisesti mahdollinen tiedossa olevilla kuparin yhdisteillä Uusia yhdisteitä itä on perusteltu korroosiotuotteiden tt id SIMS-analyysin H/O-suhteella KYT Kummivierailu
19 Kuparin korroosio hapettomassa vedessä - useita muita reaktioehdotuksia Cu 0 +HO 2 CuOH? + ½ H 2 (g) (1) Cu + H 2O CuOH + ½ H 2 (g) (2) 2Cu 0 + H 2 O Cu 2 O + ½ H 2 (g) (3) 2Cu 0 + ½ O 2 Cu 2 O (4) 2Cu 0 + H+ + HS - Cu 2 S + H 2 (g) (5)
20 Kuparin korroosio puhtaassa hapettomassa vedessä Metallin korroosiota puhtaassa vedessä täydentää vetykaasun kehittyminen: Me + H 2 O Me + + H 2 Kokeellisessa tutkimuksessa (Hultquist, Corr.Sci.1986) oletettiin, että veden aiheuttamassa korroosiossa kuparista muodostui kuparioksidia: 2Cu + H 2 O Cu 2 O + H 2 Myöhemmin reaktio muokattiin seuraavanlaiseksi (Szakalos et.al. Electrochem Solid State Lett. 2007): Cu +yho 2 H x CuO y +(2yx)H (2y-x)H ads
21 Kuparin korroosio puhtaassa hapettomassa vedessä Vetykorroosion nopeus on esitetty tt vedyn muodostumisnopeutena: t 2,0 mg/h vetyä 1460 cm 2 kuparin alalta (Hultquist 1986), mikä vastaa 0.68 nmol/cm 2 /h, josta saadaan 6 μmol/cm 2 /vuosi Cu eli ohenemana suuruusluokkaa 0,4 μm/vuosi. 1,5 ng/cm 2 /h vetyä (Seo et al. 1988), mikä vastaa ohenemana 0,5 μm/vuosi. Ehkä sama mittaus kuin edellä. 0,37 ng/cm 2 /h vetyä (Szakálos et al. 2007), mikä vastaa ohenemana 0,1 μm/vuosi. Szakálos et al. mukaan kuparin painon kasvusta kokeen aikana S p p puolet on happi- ja puolet vetykorroosiosta.
22 Termodynamiikkaa Kupari-vesi systeemin tunnettua termodynamiikkaa on tarkasteltu viime aikoina uudelleen eri näkökulmista Pourbaix-diagrammit, corrosion domain diagrammit, mahdollisten korroosioreaktioiden Gibbsin energiat Eh (Volts) 1.0 Cu - H2O - System at C Eh (Volts) 1.0 Cu - H2O - System at C Cu(+2a) Cu(OH)2 0.6 Cu(+2a) CuOH(+a) Cu(OH) Cu(OH)3(-a) Cu(OH)4(-2a) Cu(OH)3(-a) Cu(OH)4(-2a) Cu(+a) Cu2O p H Cu(+a) Cu2O [Cu(aq)] t = t = -8-1 tot 10 mol kg [Cu(aq)] tot 10 mol kg H Cu Cu ph ph p H ph
23 Kupari-vesi kloriidi-systeemin ph-potentiaalidiagrammi 25 C:ssa, kloriidiaktiviteetti 1 mol/kg /King and Kolar 2000
24 Kupari-vesi rikki-systeemin ph-potentiaalidiagrammi 25 C:ssa, kokonaisrikkiaktiviteetti k ikki kti it tti 10-4 mol/kg ja liuenneen kupari 10-6 mol/kg
25 Termodynamiikkaa D. Macdonald esitti laskelmia, 1.4 joissa kuparin korroosio on 1.2 mahdollista puhtaassa vedessä, vedyn osapaineen ollessa hyvin pieni, maksimissaan noin bar Eh / V T=25 o C p H 2 =1atm 1.0 p O = 1 atm ph
26 Corroosion domain diagrams Source: Digby Macdonald Cu + H + = Cu + + 1/2H 2 Reaktion vapaa energian muutos Kuparin hapettuminen tapahtuu jos eli P < P e.
27 Corroosion domain diagrams Corroosion domain diagrams Source: Digby Macdonald
28 Corroosion domain diagrams Source: Digby Macdonald
29 Termodynamiikkaa Liuenneen kuparin konsentraatiolla on voimakas vaikutus Liuenneen kuparin konsentraation ollessa erittäin alhainen, on kuparin korroosio puhtaassa vedessä mahdollista happamissa olosuhteissa korkeassa lämpötilassa Normaaleissa olosuhteissa kupari ei syövy tunnetun termodynamiikan mukaan Eh (Volts) Cu(+2a) 2 4 Cu - H2O - System at C Cu(OH)2 Cu Cu2O 14
30 Aikaisemmat tutkimukset Lähde: Szakálos et al., Electrochemical and Solid-State Letters, C63-C KYT seminaari
31 Suljettu järjestelmä kaikille kaasuille paitsi vedylle Suljettu järjestelmä kaikille kaasuille Kan man förlita sig på koppar som korrosionsbarriär?p. Szakálos et al.
32 KYT seminaari
33 Kan man förlita sig på koppar som korrosionsbarriär?p. Szakálos et al.
34 P. Szakálos,a,z G. Hultquist:in koelaitteisto
35 Kuparin korroosio hapettomassa Kuparin korroosio hapettomassa vedessä
36 Aalto-yliopiston koelaitteisto
37 Aalto-yliopiston koelaitteisto
38 Vaihtoehtoiset selitykset vedynkehitykselle Ruostumattoman teräksen rauta ja kromi reagoivat veden kanssa tuottaen hieman vetyä Veden osittaisen hajaantumisen myötä syntyneet H + -ionit yhdistyvät lisäten vedyn kehittymistä, kuparin pinnan toimiessa katalysaattorina Kuparissa on valmistus- ja muokkausprosessien jäljiltä vetyä, joka vapautuu hiljalleen Arvioitu jäännösvedyn määrä on melko lähellä sitä määrää, joka mitattiin paineanturikokeessa (Szakálos et al. 2007)
39 Loppusanat Termodynaamisessa tarkastelussa on havaittu, kuparin korroosio on mahdollista puhtaassa vedessä, vedyn osapaineen ollessa hyvin pieni, maksimissaan noin bar ja liuonneen kuparipitoisuutta p alle 10-6 mol/l, Vaikka esitetty kuparin korroosioreaktio tapahtuisikin, pysähtyy yy reaktio suhteellisen nopeasti korroosiotuotteiden (kupari ja vety) takia. Emme tiedä reaktion kinetiikasta yhtään mitään
Kuparin korroosio hapettomissa olosuhteissa
Kuparin korroosio hapettomissa olosuhteissa Olof Forsén, Antero Pehkonen, Jari Aromaa Aalto-yliopisto Timo Saario VTT 1 Kuparin korroosio hapettomissa olosuhteissa Taustaa Aikaisemmat tutkimukset Tutkimuksen
LisätiedotKuparin korroosionopeuden mittaaminen kaasufaasissa loppusijoituksen alkuvaiheessa
Kuparin korroosionopeuden mittaaminen kaasufaasissa loppusijoituksen alkuvaiheessa TkT Jari Aromaa Teknillinen korkeakoulu Korroosion ja materiaalikemian laboratorio TAUSTAA Kuparin yleinen korroosio voi
LisätiedotKuparin korroosionopeuden mittaaminen kaasufaasissa loppusijoituksen alkuvaiheessa
Kuparin korroosionopeuden mittaaminen kaasufaasissa loppusijoituksen alkuvaiheessa Jari Aromaa, Lotta Rintala Teknillinen korkeakoulu Materiaalitekniikan laitos 1. Taustaa, miksi kupari syöpyy ja kuinka
LisätiedotKuparikapselin korroosio
Kuparikapselin korroosio Ydinjätteen loppusijoituksen mikrobiologia KYT2018-seminaari April 24, 2018 Pauliina Rajala VTT Technical Research Centre of Finland Ltd. Mikrobit Mikrobeilla tarkoitetaan mikroskooppisen
LisätiedotKäytännön esimerkkejä on lukuisia.
PROSESSI- JA Y MPÄRISTÖTEKNIIK KA Ilmiömallinnus prosessimet allurgiassa, 01 6 Teema 4 Tehtävien ratkaisut 15.9.016 SÄHKÖKEMIALLISTEN REAKTIOIDEN TERMODYNAMIIKKA JA KINETIIKKA Yleistä Tämä dokumentti sisältää
LisätiedotPourbaix-diagrammit. Ilmiömallinnus prosessimetallurgiassa Syksy 2016 Teema 4 - Luento 3
Pourbaix-diagrammit Ilmiömallinnus prosessimetallurgiassa Syksy 2016 Teema 4 - Luento 3 Tavoite Oppia hyödyntämään Pourbaix-piirroksia esimerkiksi hydrometallurgisissa tai korroosiotarkasteluissa 1 Mikä
LisätiedotTermodynaamisten tasapainotarkastelujen tulokset esitetään usein kuvaajina, joissa:
Lämpötila (Celsius) Luento 9: Termodynaamisten tasapainojen graafinen esittäminen, osa 1 Tiistai 17.10. klo 8-10 Termodynaamiset tasapainopiirrokset Termodynaamisten tasapainotarkastelujen tulokset esitetään
LisätiedotViranomaisnäkökulma KYT2010- tutkimusohjelman kuparitutkimuksiin
Viranomaisnäkökulma KYT2010- tutkimusohjelman kuparitutkimuksiin KYT2010-tutkimusohjelman loppuseminaari 18.3.2011 1 Sisällysluettelo Johdanto Loppusijoituskapseliin liittyviä säännöstövaatimuksia Pitkäaikaisturvallisuus
Lisätiedot1. Malmista metalliksi
1. Malmista metalliksi Metallit esiintyvät maaperässä yhdisteinä, mineraaleina Malmiksi sanotaan kiviainesta, joka sisältää jotakin hyödyllistä metallia niin paljon, että sen erottaminen on taloudellisesti
LisätiedotSähkökemian perusteita, osa 1
Sähkökemian perusteita, osa 1 Ilmiömallinnus prosessimetallurgiassa Syksy 2015 Teema 4 - Luento 1 Teema 4: Suoritustapana oppimispäiväkirja Tehdään yksin tai pareittain Tehtävät/ohjeet löytyvät kurssin
LisätiedotKuparin korroosio käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitusolosuhteissa
Kuparin korroosio käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitusolosuhteissa Marjut Vähänen Sisältö Tausta Korroosioon vaikuttavat tekijät Jännityskorroosio Suolaiset ja hapettomat olosuhteet Mikro-organismit
LisätiedotRavinteet, energia ja kaasut kalliobiosfäärissä
Ravinteet, energia ja kaasut kalliobiosfäärissä Geologian tutkimuskeskus (GTK) Kalliorakentaminen ja sijoituspaikat Ydinjätteen loppusijoituksen mikrobiologia - seminaari, VTT Syväbiosfääritutkimus GTK:ssa
LisätiedotVoimalaitoksen vesikemian yleiset tavoitteet ja peruskäsitteitä
Voimalaitoksen vesikemian yleiset tavoitteet ja peruskäsitteitä Susanna Vähäsarja ÅF-Consult 4.2.2016 1 Sisältö Vedenkäsittelyn vaatimukset Mitä voimalaitoksen vesikemialla tarkoitetaan? Voimalaitosten
LisätiedotKäsitteitä. Hapetusluku = kuvitteellinen varaus, jonka atomi saa elektronin siirtyessä
Sähkökemia Nopea kertaus! Mitä seuraavat käsitteet tarkoittivatkaan? a) Hapettuminen b) Pelkistyminen c) Hapetusluku d) Elektrolyytti e) Epäjalometalli f) Jalometalli Käsitteitä Hapettuminen = elektronin
LisätiedotKemia 3 op. Kirjallisuus: MaoL:n taulukot: kemian sivut. Kurssin sisältö
Kemia 3 op Kirjallisuus: MaoL:n taulukot: kemian sivut Kurssin sisältö 1. Peruskäsitteet ja atomin rakenne 2. Jaksollinen järjestelmä,oktettisääntö 3. Yhdisteiden nimeäminen 4. Sidostyypit 5. Kemiallinen
LisätiedotEpäpuhtaudet vesi-höyrypiirissä lähteet ja vaikutukset
Epäpuhtaudet vesihöyrypiirissä lähteet ja vaikutukset Susanna Vähäsarja ÅFConsult 11.2.2016 1 Sisältö Epäpuhtauksien lähteet ja kulkeutuminen vesihöyrypiirissä Korroosiovauriot ja muodot vesihöyrypiirissä
LisätiedotPROSESSI - JA YM P ÄRI STÖTEKNII K AN OS ASTO I lmi ömalli nnus prosessi metallurgi assa, 201 2 Teema 4 Tehtävänanto ja työselostusohje 21.9.2012 SÄHKÖKEMIALLISTEN REAKTIOIDEN TERMODYNAMIIKKA JA KINETIIKKA
LisätiedotLuku 2. Kemiallisen reaktion tasapaino
Luku 2 Kemiallisen reaktion tasapaino 1 2 Keskeisiä käsitteitä 3 Tasapainotilan syntyminen, etenevä reaktio 4 Tasapainotilan syntyminen 5 Tasapainotilan syntyminen, palautuva reaktio 6 Kemiallisen tasapainotilan
Lisätiedot2CHEM-A1210 Kemiallinen reaktio Kevät 2017 Laskuharjoitus 7.
HEM-A0 Kemiallinen reaktio Kevät 07 Laskuharjoitus 7.. Metalli-ioni M + muodostaa ligandin L - kanssa : kompleksin ML +, jonka pysyvyysvakio on K ML + =,00. 0 3. Mitkä ovat kompleksitasapainon vapaan metalli-ionin
LisätiedotSULFIDIEN AIHEUTTAMA KUPARIN JÄNNITYSKORROOSIO
SULFIDIEN AIHEUTTAMA KUPARIN JÄNNITYSKORROOSIO Timo Saario VTT Temaattinen KYT-seminaari 29.04.2010 1 TAUSTAA - 1 Japanilainen tutkimusryhmä raportoi vuonna 2007 että CuOFP on altis sulfidien aiheuttamalle
LisätiedotKorroosion estäminen KORROOSIOKENNO KORROOSIONESTO KORROOSIONESTO. MT Korroosionestotekniikan teoreettiset perusteet
Korroosion estäminen MT-0.3301 Korroosionestotekniikan teoreettiset perusteet KORROOSIOKENNO Anodi - Hapetusreaktio - Hapettuneiden aineiden siirtyminen liuokseen e - Johde Elektronit siirtyvät anodilta
LisätiedotTasapainotilaan vaikuttavia tekijöitä
REAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 Tasapainotilaan vaikuttavia tekijöitä Fritz Haber huomasi ammoniakkisynteesiä kehitellessään, että olosuhteet vaikuttavat ammoniakin määrään tasapainoseoksessa. Hän huomasi,
LisätiedotOhjeita opetukseen ja odotettavissa olevat tulokset
Ohjeita opetukseen ja odotettavissa olevat tulokset Ensimmäinen sivu on työskentelyyn orientoiva johdatteluvaihe, jossa annetaan jotain tietoja ongelmista, joita happamat sateet aiheuttavat. Lisäksi esitetään
LisätiedotTeddy 7. harjoituksen malliratkaisu syksy 2011
Teddy 7. harjoituksen malliratkaisu syksy 2011 1. Systeemin käyttäytymistä faasirajalla kuvaa Clapeyronin yhtälönä tunnettu keskeinen relaatio dt = S m. (1 V m Koska faasitasapainossa reaktion Gibbsin
Lisätiedotvetyteknologia Polttokennon tyhjäkäyntijännite 1 DEE-54020 Risto Mikkonen
DEE-5400 olttokennot ja vetyteknologia olttokennon tyhjäkäyntijännite 1 DEE-5400 Risto Mikkonen 1.1.014 g:n määrittäminen olttokennon toiminta perustuu Gibbsin vapaan energian muutokseen. ( G = TS) Ideaalitapauksessa
LisätiedotKertausluennot: Mahdollisuus pisteiden korotukseen ja rästisuorituksiin Keskiviikko klo 8-10
Kertausluennot: Mahdollisuus pisteiden korotukseen ja rästisuorituksiin Keskiviikko 25.10 klo 8-10 Jokaisesta oikein ratkaistusta tehtävästä voi saada yhden lisäpisteen. Tehtävä, joilla voi korottaa kotitehtävän
Lisätiedotluku2 Kappale 2 Hapettumis pelkistymisreaktioiden ennustaminen ja tasapainottaminen
Kappale 2 Hapettumis pelkistymisreaktioiden ennustaminen ja tasapainottaminen 1 Ennakkokysymyksiä 2 Metallien reaktioita ja jännitesarja Fe(s) + CuSO 4 (aq) Cu(s) + AgNO 3 (aq) taulukkokirja s.155 3 Metallien
LisätiedotMOOLIMASSA. Vedyllä on yksi atomi, joten Vedyn moolimassa M(H) = 1* g/mol = g/mol. ATOMIMASSAT TAULUKKO
MOOLIMASSA Moolimassan symboli on M ja yksikkö g/mol. Yksikkö ilmoittaa kuinka monta grammaa on yksi mooli. Moolimassa on yhden moolin massa, joka lasketaan suhteellisten atomimassojen avulla (ATOMIMASSAT
LisätiedotJOKIRANNANTIEN ASEMAKAAVA, ASIANTUNTIJALAUSUNTO
1 JOKIRANNANTIEN ASEMAKAAVA, ASIANTUNTIJALAUSUNTO Lähtötiedot Rakennettavuusselvityksen mukaan osalla aluetta on paineellista pohjavettä. Paineellisesta pohjavedestä johtuen tonteille ei voi suositella
LisätiedotNormaalipotentiaalit
Normaalipotentiaalit MATERIAALIT JA TEKNOLOGIA, KE4 Yksittäisen elektrodin aiheuttaman jännitteen mittaaminen ei onnistu. Jännitemittareilla voidaan havaita ja mitata vain kahden elektrodin välinen potentiaaliero
LisätiedotLong-Term Intergity of Copper Overpack (L-TICO) KYT Puoliväliseminaari Juhani Rantala, VTT
Long-Term Intergity of Copper Overpack (L-TICO) KYT Puoliväliseminaari 17.4.2013 Juhani Rantala, VTT 3.5.2013 2 Viisi projektia Koordinoitu projekti Kaksi projektia liittyen kapselikuparin mekaaniseen
Lisätiedotvetyteknologia Polttokennon termodynamiikkaa 1 DEE Risto Mikkonen
DEE-5400 olttokennot ja vetyteknologia olttokennon termodynamiikkaa 1 DEE-5400 Risto Mikkonen ermodynamiikan ensimmäinen pääsääntö aseraja Ympäristö asetila Q W Suljettuun systeemiin tuotu lämpö + systeemiin
LisätiedotReaktiosarjat
Reaktiosarjat Usein haluttua tuotetta ei saada syntymään yhden kemiallisen reaktion lopputuotteena, vaan monen peräkkäisten reaktioiden kautta Tällöin edellisen reaktion lopputuote on seuraavan lähtöaine
LisätiedotWorkshop: Tekniikan kemia OAMK:ssa
1 Oulun seudun ammattikorkeakoulu Kemian opetuksen päivät Tekniikan yksikkö OULU 2012 Workshop: Tekniikan kemia OAMK:ssa Miksi betonissa rauta ruostuu ulkopuolelta ja puussa sisäpuolelta? Rautatanko betonissa:
LisätiedotElektrolyysi Anodilla tapahtuu aina hapettuminen ja katodilla pelkistyminen!
Elektrolyysi MATERIAALIT JA TEKNOLOGIA, KE4 Monet kemialliset reaktiot ovat palautuvia eli reversiibeleitä. Jo sähkökemian syntyvaiheessa oivallettiin, että on mahdollista rakentaa kahdenlaisia sähkökemiallisia
LisätiedotKorkealämpötilakemia
Korkealämpötilakemia Ellingham-diagrammit To 9.11.2017 klo 8-10 SÄ114 Tavoite Oppia tulkitsemaan (ja laatimaan) vapaaenergiapiirroksia eli Ellinghamdiagrammeja 1 Sisältö Mikä on Ellinghamin diagrammi?
LisätiedotEllinghamin diagrammit
Ellinghamin diagrammit Ilmiömallinnus prosessimetallurgiassa Syksy 2015 Teema 1 - Luento 2 Tavoite Oppia tulkitsemaan (ja laatimaan) vapaaenergiapiirroksia eli Ellinghamdiagrammeja 1 Tasapainopiirrokset
LisätiedotMETALLITEOLLISUUDEN PINTAKÄSITTELYN PERUSTEET - KORROOSIO
METALLITEOLLISUUDEN PINTAKÄSITTELYN PERUSTEET - KORROOSIO 25.9.2014 Juha Kilpinen Tekninen Palvelu 1 METALLIN KORROOSIO Metallin korroosiolla tarkoitetaan sen syöpymistä ympäristön kanssa tapahtuvissa
LisätiedotMT KORROOSIONESTOTEKNIIKAN PERUSTEET
LUENNON PÄÄASIAT MT-0.3301 KORROOSIONESTOTEKNIIKAN PERUSTEET Korroosiokenno Evansin diagrammi E-pH diagrammi Passivoituminen 3. luento, lisää sähkökemiaa 2 Merivesi Anodi Katodi Teräs Veteen liuennut happi
LisätiedotLuento 9 Kemiallinen tasapaino CHEM-A1250
Luento 9 Kemiallinen tasapaino CHEM-A1250 Kemiallinen tasapaino Kaksisuuntainen reaktio Eteenpäin menevän reaktion reaktionopeus = käänteisen reaktion reaktionopeus Näennäisesti muuttumaton lopputilanne=>
LisätiedotEvansin diagrammit. Ilmiömallinnus prosessimetallurgiassa Syksy 2016 Teema 4 - Luento 4
Evansin diagrammit Ilmiömallinnus prosessimetallurgiassa Syksy 2016 Teema 4 - Luento 4 Tavoite Oppia hyödyntämään Evansin diagrammeja esimerkiksi hydrometallurgisissa tai korroosiotarkasteluissa 1 Termodynamiikka
LisätiedotSähkökemialliset tarkastelut HSC:llä
Sähkökemialliset tarkastelut HSC:llä Ilmiömallinnus prosessimetallurgiassa Syksy 2016 Teema 4 - Luento 5 Tavoite Oppia hyödyntämään HSC-ohjelmistoa sähkökemiallisissa tarkasteluissa 1 Sisältö Sähkökemiallisiin
LisätiedotEsimerkiksi ammoniakin valmistus typestä ja vedystä on tyypillinen teollinen tasapainoreaktio.
REAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 REAKTIOTASAPAINO Johdantoa: Usein kemialliset reaktiot tapahtuvat vain yhteen suuntaan eli lähtöaineet reagoivat keskenään täydellisesti reaktiotuotteiksi, esimerkiksi palaminen
LisätiedotJoensuun yliopisto Kemian valintakoe/3.6.2009
Joesuu yliopisto Kemia valitakoe/.6.009 Mallivastaukset 1. Selitä lyhyesti (korkeitaa kolme riviä), a) elektroegatiivisuus b) elektroiaffiiteetti c) amfolyytti d) diffuusio e) Le Chatelieri periaate. a)
LisätiedotRUOSTUMATTOMAT TERÄKSET
1 RUOSTUMATTOMAT TERÄKSET 3.11.2013 Seuraavasta aineistosta kiitän Timo Kauppia Kemi-Tornio Ammattikorkeakoulu 2 RUOSTUMATTOMAT TERÄKSET Ruostumattomat teräkset ovat standardin SFS EN 10022-1 mukaan seostettuja
LisätiedotUmpilähdekapselin ikääntyminen teollisuuden sovelluksissa
Umpilähdekapselin ikääntyminen teollisuuden sovelluksissa Teollisuuden ja tutkimuksen 12. säteilyturvallisuuspäivät m/s Mariella, Viking Line Milla Korhonen STUK Sisältö Umpilähteet Rakenne ja materiaalit
LisätiedotKallioperän redox-olosuhteiden muutosten tutkiminen
Kallioperän redox-olosuhteiden muutosten tutkiminen Radiokemian laboratorio Kemian laitos Juhani Suksi KYT 21 Kalliokulkeutuminen-seminaari 15.2.28 Kallioperän redox-olosuhteiden muutosten tutkiminen Uraanin
LisätiedotTITRAUKSET, KALIBROINNIT, SÄHKÖNJOHTAVUUS, HAPPOJEN JA EMÄSTEN TARKASTELU
Oulun Seudun Ammattiopisto Raportti Page 1 of 6 Turkka Sunnari & Janika Pietilä 23.1.2016 TITRAUKSET, KALIBROINNIT, SÄHKÖNJOHTAVUUS, HAPPOJEN JA EMÄSTEN TARKASTELU PERIAATE/MENETELMÄ Työssä valmistetaan
LisätiedotVinkkejä opettajille ja odotetut tulokset SIVU 1
Vinkkejä opettajille ja odotetut tulokset SIVU 1 Konteksti palautetaan oppilaiden mieliin käymällä Osan 1 johdanto uudelleen läpi. Kysymysten 1 ja 2 tarkoituksena on arvioida ovatko oppilaat ymmärtäneet
LisätiedotHiilidioksidin hyötykäyttö betonin valmistuksessa
Hiilidioksidin hyötykäyttö betonin valmistuksessa Bio-CO 2 hankkeen päätösseminaari Sampo Mäkikouri 30.8.2018 Esityksen sisältö Johdanto. Hiilidioksidin hyötykäyttö betonin valmistuksessa. Termodynaaminen
LisätiedotYdinjätteiden loppusijoituksen mikrobiologia KYT2018-seminaari, , Espoo. Muutama ajatus seminaarin aluksi
Ydinjätteiden loppusijoituksen mikrobiologia KYT2018-seminaari, 24.42018, Espoo Muutama ajatus seminaarin aluksi Paula Ruotsalainen, STUK Petri Jussila, STUK 1 Sisältö 1. Kansallinen ydinjätetutkimus KYT
LisätiedotRatkaisu. Tarkastellaan aluksi Fe 3+ - ja Fe 2+ -ionien välistä tasapainoa: Nernstin yhtälö tälle reaktiolle on:
Esimerkki Pourbaix-piirroksen laatimisesta Laadi Pourbaix-piirros, jossa on esitetty metallisen ja ionisen raudan sekä raudan oksidien stabiilisuusalueet vesiliuoksessa 5 C:een lämpötilassa. Ratkaisu Tarkastellaan
LisätiedotTKK, TTY, LTY, OY, TY, VY, ÅA / Insinööriosastot Valintakuulustelujen kemian koe 31.5.2006
TKK, TTY, LTY, Y, TY, VY, ÅA / Insinööriosastot Valintakuulustelujen kemian koe 1.5.006 1. Uraanimetallin valmistus puhdistetusta uraanidioksidimalmista koostuu seuraavista reaktiovaiheista: (1) U (s)
LisätiedotYdinjäte: ikuinen terveysriski
Ydinjäte: ikuinen terveysriski Ydinjäte kuuluu vaarallisimpiin ihmiskunnan tuottamiin materiaaleihin. Se sisältää useita radioaktiivisia ja elimistöön kertyviä aineita, kuten plutoniumia. Plutonium-239:n
LisätiedotJohdantoa. Kemia on elektronien liikkumista/siirtymistä. Miksi?
Mitä on kemia? Johdantoa REAKTIOT JA ENERGIA, KE3 Kemia on elektronien liikkumista/siirtymistä. Miksi? Kaikissa kemiallisissa reaktioissa tapahtuu energian muutoksia, jotka liittyvät vanhojen sidosten
LisätiedotYdinpolttoainekierto. Kaivamisesta hautaamiseen. Jari Rinta-aho, Radiokemian laboratorio 3.11.2014
Ydinpolttoainekierto Kaivamisesta hautaamiseen Jari Rinta-aho, Radiokemian laboratorio 3.11.2014 Kuka puhuu? Tutkijana Helsingin yliopiston Radiokemian laboratoriossa Tausta: YO 2008 Fysiikan opiskelijaksi
LisätiedotKaasujen muodostuminen matala-aktiivisen jätteen loppusijoituksessa
VTT TECHNICAL RESEARCH CENTRE OF FINLAND LTD Kaasujen muodostuminen matala-aktiivisen jätteen loppusijoituksessa Minna Vikman Ydinjätteiden loppusijoituksen mikrobiologia-seminaari 24.4.2018 Esityksen
LisätiedotMetallien ominaisuudet ja rakenne
Metallien Kemia 25 Metallien ominaisuudet ja rakenne Metallit ovat käyttökelpoisia materiaaleja. Niiden ominaisuudet johtuvat metallin rakennetta koossa pitävästä metallisidoksesta. Metalleja käytetään
LisätiedotSähkökemia. Sähkökemiallinen jännitesarja, galvaaninen kenno, normaalipotentiaali
Sähkökemia Sähkökemiallinen jännitesarja, galvaaninen kenno, normaalipotentiaali Esimerkki 1 Pohdi kertauksen vuoksi seuraavia käsitteitä a) Hapettuminen b) Pelkistin c) Hapetusluku d) Elektrolyytti e)
LisätiedotVesi. Pintajännityksen Veden suuremman tiheyden nesteenä kuin kiinteänä aineena Korkean kiehumispisteen
Vesi Hyvin poolisten vesimolekyylien välille muodostuu vetysidoksia, jotka ovat vahvimpia molekyylien välille syntyviä sidoksia. Vetysidos on sähköistä vetovoimaa, ei kovalenttinen sidos. Vesi Vetysidos
LisätiedotLuku 3. Protolyysireaktiot ja vesiliuoksen ph
Luku 3 Protolyysireaktiot ja vesiliuoksen ph 1 MIKÄ ALKUAINE? Se ei ole metalli, kuten alkalimetallit, se ei ole jalokaasu, vaikka onkin kaasu. Kevein, väritön, mauton, hajuton, maailmankaikkeuden yleisin
LisätiedotOsio 1. Laskutehtävät
Osio 1. Laskutehtävät Nämä palautetaan osion1 palautuslaatikkoon. Aihe 1 Alkuaineiden suhteelliset osuudet yhdisteessä Tehtävä 1 (Alkuaineiden suhteelliset osuudet yhdisteessä) Tarvitset tehtävään atomipainotaulukkoa,
LisätiedotHelsingin yliopisto/tampereen yliopisto Henkilötunnus - Molekyylibiotieteet/Bioteknologia Etunimet valintakoe Tehtävä 3 Pisteet / 30
Helsingin yliopisto/tampereen yliopisto Henkilötunnus - hakukohde Sukunimi Molekyylibiotieteet/Bioteknologia Etunimet valintakoe 20.5.2013 Tehtävä 3 Pisteet / 30 3. Osa I: Stereokemia a) Piirrä kaikki
LisätiedotOsasto: Materiaalin käsittely, Rikkihapon annostelu agglomeraattiin kuljettimella
1/6 Osasto: Projekti: TK Materiaalin käsittely, Rikkihapon annostelu agglomeraattiin kuljettimella Pvm. 17.12.2015 jatkettu 7.4.2016 Tekijä: Ville Heikkinen, Matti Okkonen, Herkko Kylli Asiakirja: Tulokset
LisätiedotKemian koe kurssi KE5 Reaktiot ja tasapaino koe
Kemian koe kurssi KE5 Reaktiot ja tasapaino koe 1.4.017 Tee kuusi tehtävää. 1. Tämä tehtävä koostuu kuudesta monivalintaosiosta, joista jokaiseen on yksi oikea vastausvaihtoehto. Kirjaa vastaukseksi numero-kirjainyhdistelmä
LisätiedotKäytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus Olkiluodossa
Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus Olkiluodossa Viestintäseminaari 28.2.2012 Timo Seppälä Posiva Oy Posivan tehtävä VÄLIVARASTOINTI LOPPUSIJOITUS LOVIISA 1-2 POLTTOAINENIPPU OLKILUOTO 1-2 POLTTOAINENIPPU
LisätiedotHapettuminen ja pelkistyminen: RedOx -reaktiot. CHEM-A1250 Luento
Hapettuminen ja pelkistyminen: RedOx -reaktiot CHEM-A1250 Luento 9 Sisältö ja oppimistavoitteet Johdanto sähkökemiaan Hapetusluvun ymmärtäminen Hapetus-pelkistys reaktioiden kirjoittaminen 2 Hapetusluku
LisätiedotLasku- ja huolimattomuusvirheet - ½ p. Loppupisteiden puolia pisteitä ei korotettu ylöspäin, esim. 2½ p. = 2 p.
Diplomi-insinööri- ja arkkitehtikoulutuksen yhteisvalinta 2017 DI-kemian valintakoe 31.5. Malliratkaisut Lasku- ja huolimattomuusvirheet - ½ p. Loppupisteiden puolia pisteitä ei korotettu ylöspäin, esim.
Lisätiedotmonipuolinen ilmaverho
monipuolinen ilmaverho Mitä patentoitu (no.: 4415079 C2) tarjoaa perinteisiin malleihin nähden järjestelmä korkea suojausteho alhainen energia kulutus matala melutaso helppokäyttöisyys ja säätömahdollisuudet
Lisätiedot= P 0 (V 2 V 1 ) + nrt 0. nrt 0 ln V ]
766328A Termofysiikka Harjoitus no. 7, ratkaisut (syyslukukausi 2014) 1. Sylinteri on ympäristössä, jonka paine on P 0 ja lämpötila T 0. Sylinterin sisällä on n moolia ideaalikaasua ja sen tilavuutta kasvatetaan
LisätiedotTehtävä 1. Avaruussukkulan kiihdytysvaiheen kiinteänä polttoaineena käytetään ammonium- perkloraatin ja alumiinin seosta.
Helsingin yliopiston kemian valintakoe 10.5.2019 Vastaukset ja selitykset Tehtävä 1. Avaruussukkulan kiihdytysvaiheen kiinteänä polttoaineena käytetään ammonium- perkloraatin ja alumiinin seosta. Reaktio
Lisätiedot3. Protolyysireaktiot ja vesiliuoksen ph
3. Protolyysireaktiot ja vesiliuoksen ph Happo Happo on protonin (H+) luovuttaja Esim. suolahappo (tässä vesi on emäs) Happo luovuttaa vetyionin ja syntyy oksoniumioni H₃O+ Maistuu happamalta, esim. karboksyylihapot
LisätiedotKYT2014-tutkimusohjelman loppuseminaari 18.3.2015, Finlandia-talo
KYT2014-tutkimusohjelman loppuseminaari 18.3.2015, Finlandia-talo Kehityspäällikkö Kaisa-Leena Hutri, STUK KYT2014-tutkimusohjelman johtoryhmän puheenjohtaja KYT2014-tutkimusohjelmakauden olennaiset piirteet
LisätiedotMamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus
Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus KEMIALLISIIN REAKTIOIHIN PERUSTUVA POLTTOAINEEN PALAMINEN Voimalaitoksessa käytetään polttoaineena
LisätiedotLämpö- eli termokemiaa
Lämpö- eli termokemiaa Endoterminen reaktio sitoo ympäristöstä lämpöenergiaa. Eksoterminen reaktio vapauttaa lämpöenergiaa ympäristöön. Entalpia H kuvaa systeemin sisäenergiaa vakiopaineessa. Entalpiamuutos
Lisätiedota) Puhdas aine ja seos b) Vahva happo Syövyttävä happo c) Emäs Emäksinen vesiliuos d) Amorfinen aine Kiteisen aineen
1. a) Puhdas aine ja seos Puhdas aine on joko alkuaine tai kemiallinen yhdiste, esim. O2, H2O. Useimmat aineet, joiden kanssa olemme tekemisissä, ovat seoksia. Mm. vesijohtovesi on liuos, ilma taas kaasuseos
LisätiedotKuivatuksen aiheuttamien riskien arviointi happamoitumiselle turvetuotantoalueilla. Peter Österholm Geologi & mineralogi Åbo Akademi
Kuivatuksen aiheuttamien riskien arviointi happamoitumiselle turvetuotantoalueilla Peter Österholm Geologi & mineralogi Åbo Akademi Sulfaattimaa-ongelmaa tutkittu eniten maatalousmailla Maatalous Metsä-
LisätiedotPaalujen pitkäaikaiskestävyys case Helsingin satama. Teräspaalupäivä 2014 23.1.2014 Veli-Matti Uotinen, Liikennevirasto
Paalujen pitkäaikaiskestävyys case Helsingin satama Teräspaalupäivä 2014 23.1.2014 Veli-Matti Uotinen, Liikennevirasto Esityksen sisältö Tutkimuksen taustaa Koekohteet Tehdyt tutkimukset ja mittaukset
LisätiedotKuva Kuerjoen (FS40, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (FS42, FS41) tarkkailupisteet.
Kuva 1-8-8. Kuerjoen (FS4, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (, ) tarkkailupisteet. Kuva 1-8-9. Kuerjoki. 189 1.8.4.3 Kuerjoki ja Kivivuopionoja Kuerjoen vedenlaatua on tarkasteltu kahdesta tarkkailupisteestä
LisätiedotHapetus-pelkistymisreaktioiden tasapainottaminen
Hapetus-pelkistymisreaktioiden tasapainottaminen hapetuslukumenetelmällä MATERIAALIT JA TEKNO- LOGIA, KE4 Palataan hetkeksi 2.- ja 3.-kurssin asioihin ja tarkastellaan hapetus-pelkistymisreaktioiden tasapainottamista.
Lisätiedot8. Alkoholit, fenolit ja eetterit
8. Alkoholit, fenolit ja eetterit SM -08 Alkoholit ovat orgaanisia yhdisteitä, joissa on yksi tai useampia -ryhmiä. Fenoleissa -ryhmä on kiinnittynyt aromaattiseen renkaaseen. Alkoholit voivat olla primäärisiä,
Lisätiedot2.1 Sähköä kemiallisesta energiasta
2.1 Sähköä kemiallisesta energiasta Monet hapettumis ja pelkistymisreaktioista on spontaaneja, jolloin elektronien siirtyminen tapahtuu itsestään. Koska reaktio on spontaani, vapautuu siinä energiaa, yleensä
LisätiedotKOTITEKOINEN PALOSAMMUTIN (OSA 1)
KOTITEKOINEN PALOSAMMUTIN (OSA 1) Johdanto Monet palosammuttimet, kuten kuvassa esitetty käsisammutin, käyttävät hiilidioksidia. Jotta hiilidioksidisammutin olisi tehokas, sen täytyy vapauttaa hiilidioksidia
LisätiedotKemian opiskelun avuksi
Kemian opiskelun avuksi Ilona Kuukka Mukana: Petri Järvinen Matti Koski Euroopan Unionin Kotouttamisrahasto osallistuu hankkeen rahoittamiseen. AINE JA ENERGIA Aine aine, nominatiivi ainetta, partitiivi
LisätiedotKOTITEKOINEN PALOSAMMUTIN (OSA II)
Johdanto KOTITEKOINEN PALOSAMMUTIN (OSA II) Monet palosammuttimet, kuten kuvassa esitetty käsisammutin, käyttävät hiilidioksidia. Jotta hiilidioksidisammutin olisi tehokas, sen täytyy vapauttaa hiilidioksidia
LisätiedotKorkealämpötilakemia
1.11.217 Korkealämpötilakemia Standarditilat Ti 1.11.217 klo 8-1 SÄ11 Tavoite Tutustua standarditiloihin liuosten termodynaamisessa mallinnuksessa Miksi? Millaisia? Miten huomioidaan tasapainotarkasteluissa?
LisätiedotTermodynamiikan suureita ja vähän muutakin mikko rahikka
Termodynamiikan suureita ja vähän muutakin mikko rahikka 2006 m@hyl.fi 1 Lämpötila Suure lämpötila kuvaa kappaleen/systeemin lämpimyyttä (huono ilmaisu). Ihmisen aisteilla on hankala tuntea lämpötilaa,
LisätiedotHIILIVOIMA JA HAPPAMAT SATEET
Johdanto HIILIVOIMA JA HAPPAMAT SATEET Happosateesta alettiin huolestua 1960- luvulla. Pohjois- Euroopassa, Yhdysvalloissa ja Kanadassa havaittiin järvieliöiden kuolevan ja metsien vahingoittuvan happosateiden
LisätiedotVesijohtoverkostosta ja -laitteista talousveteen liukenevat metallit
1.5.217 Vesijohtoverkostosta ja -laitteista talousveteen liukenevat metallit Vesihuoltopäivät Jyväskylä 1.5.217 8.5.217 Page 1 Hankkeen tausta Juomavesidirektiivin muutos (liite II D) Talousveden valvontanäytteet
LisätiedotREAKTIOT JA ENERGIA, KE3 Ekso- ja endotermiset reaktiot sekä entalpian muutos
ympäristö ympäristö 15.12.2016 REAKTIOT JA ENERGIA, KE3 Ekso- ja endotermiset reaktiot sekä entalpian muutos Kaikilla aineilla (atomeilla, molekyyleillä) on asema- eli potentiaalienergiaa ja liike- eli
LisätiedotUusi ejektoripohjainen hiilidioksidin talteenotto-menetelmä. BioCO 2 -projektin loppuseminaari elokuuta 2018, Jyväskylä.
Uusi ejektoripohjainen hiilidioksidin talteenotto-menetelmä BioCO 2 -projektin loppuseminaari - 30. elokuuta 2018, Jyväskylä Kristian Melin Esityksen sisältö Haasteet CO 2 erotuksessa Mitä uutta ejektorimenetelmässä
LisätiedotKYT2018-tutkimusohjelman tavoitteet Loppuseminaari
KYT2018-tutkimusohjelman tavoitteet Loppuseminaari 1 Tutkimusohjelman tavoitteet KYT-ohjelman pitkän aikavälin tarkoituksena on osaltaan ylläpitää kansallista osaamista ydinjätehuollon alalla ja edistää
Lisätiedotb) Laske prosentteina, paljonko sydämen keskimääräinen teho muuttuu suhteessa tilanteeseen ennen saunomista. Käytä laskussa SI-yksiköitä.
Lääketieteellisten alojen valintakokeen 009 esimerkkitehtäviä Tehtävä 4 8 pistettä Aineistossa mainitussa tutkimuksessa mukana olleilla suomalaisilla aikuisilla sydämen keskimääräinen minuuttitilavuus
LisätiedotOppikirjan tehtävien ratkaisut
Oppikirjan tehtävien ratkaisut Liukoisuustulon käyttö 10. a) Selitä, mitä eroa on käsitteillä liukoisuus ja liukoisuustulo. b) Lyijy(II)bromidin PbBr liukoisuus on 1,0 10 mol/dm. Laske lyijy(ii)bromidin
LisätiedotTurvepaksuuden ja ojituksen merkitys happamuuskuormituksen muodostumisessa (Sulfa II)
Turvepaksuuden ja ojituksen merkitys happamuuskuormituksen muodostumisessa (Sulfa II) Miriam Nystrand Geologi & mineralogi, Åbo Akademi Akademigatan 1, 2 Åbo miriam.nystrand@abo.fi Vaikka sulfidipitoisilla
LisätiedotREAKTIOT JA ENERGIA, KE3. Kaasut
Kaasut REAKTIOT JA ENERGIA, KE3 Kaasu on yksi aineen olomuodosta. Kaasujen käyttäytymistä kokeellisesti tutkimalla on päädytty yksinkertaiseen malliin, ns. ideaalikaasuun. Määritelmä: Ideaalikaasu on yksinkertainen
LisätiedotKuparikapselin pitkäaikaiskestävyys
KYT2010 Kuparikapselin pitkäaikaiskestävyys Pertti Auerkari, Stefan Holmström & Jorma Salonen VTT, Espoo Tapio Saukkonen TKK Materiaalitekniikan laboratorio, Espoo Sisällys Johdanto: tausta ja tavoitteet
LisätiedotIlmastollinen korroosio
Ilmastollinen korroosio MT-0.3301 Korroosionestotekniikan perusteet Ilmastollinen korroosio Ilmastollinen korroosio yleisin korroosiotapahtuma osuus kaikista korroosiotapahtumista yli 80 % Ilmastollisella
LisätiedotTehtävä 1. Tasapainokonversion laskenta Χ r G-arvojen avulla Alkyloitaessa bentseeniä propeenilla syntyy kumeenia (isopropyylibentseeniä):
CHEM-A1110 Virtaukset ja reaktorit Laskuharjoitus 10/017 Lisätietoja s-postilla reetta.karinen@aalto.fi tai tiia.viinikainen@aalto.fi vastaanotto huoneessa E409 Kemiallinen tasapaino Tehtävä 1. Tasapainokonversion
LisätiedotBensiiniä voidaan pitää hiilivetynä C8H18, jonka tiheys (NTP) on 0,703 g/ml ja palamislämpö H = kj/mol
Kertaustehtäviä KE3-kurssista Tehtävä 1 Maakaasu on melkein puhdasta metaania. Kuinka suuri tilavuus metaania paloi, kun täydelliseen palamiseen kuluu 3 m 3 ilmaa, jonka lämpötila on 50 C ja paine on 11kPa?
Lisätiedot