Jännittävät metallit Opettajan ohje

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Jännittävät metallit Opettajan ohje"

Transkriptio

1 Jännittävät metallit Opettajan ohje Koonnut Oili Kemppainen Tämän työn tarkoituksena on opettaa sähkökemiaa. Työn tiimellyksessä kerrataan metallien ominaisuudet, tutustutaan hapettumiseen ja pelkistymiseen sekä laitetaan metallit jännitesarjan mukaiseen järjestykseen. Vaikka työohje on suunniteltu siten, että oppilaat pystyvät työskentelemään itsenäisesti, tarvitaan opettajan apua muutamissa demonstraatioissa sekä mitä luultavimmin jännitemittarin käytön opettelemisessa ja muutamien pohdintatehtävien oivaltamisessa. Työ sopii mainiosti sekä yläasteelle että lukioon, kunhan vain oppilailla on riittävät laboratoriotyötaidot hallussaan. Oppikirjaa ja muita tietolähteitä voidaan käytää apumateriaalina. Meitsi on se Mammu, joka tuolla toisellakin paperilla seikkailee. Kertaustehtäviä metalleista ja niiden ominaisuuksista: min Monien metallien nimet ovat oppilaille tuttuja niin arkikokemuksen kuin aiempien kemianopintojenkin kautta. Tarkoituksena on muistella metallien nimiä sekä niiden kemiallisia merkkejä. Metallien yhteisiä ominaisuuksia: - kiiltäviä ja kovia (muutamaa poikkeusta lukuunottamatta, esim. Na, Hg) - muokattavia, taottavia, sitkeitä - sähkönjohteita - lämmönjohteita - uloimmalla elektronikuorella yleensä 1 tai 2 elektronia Merkittävin tekijä metallien yhteisille ominaisuuksille on niiden rakenne eli metallisidos. Metallit ovat hyviä sähkönjohteita siksi, että niissä on paljon vapaita elektroneja. Sähkö on elektronien liikettä. Metallisidoksessa atomin ulkoelektronit pääsevät helposti irralleen. Tällöin syntyy positiivisten ionien muodostama hila ja sitä ympäröivä elektronimeri. Elektronimeren vapaat elektronit voivat kuljettaa sähköä.

2 Tutkimus 1: Metallien palaminen valmistelu min, toteutus min Tämä tutkimus tehdään opettajajohtoisena demonstraationa, mutta silti myös oppilaiden on syytä käyttää suojalaseja. Natriumin polttamisen voi jättää pois tai sen voi näyttää videolta, esimerkiksi ( ) on hyvä. A: Natriumin palaminen Välineet: keitinlasi tai muu astia natriumia vettä (kylmää) fenoliftaleiinia (ei välttämätöntä) natrium palaa ärhäkästi vedessä ja ilmassa, joten sen käsittelyssä on syytä olla hyvin varovainen eikä sitä tule käyttää suuria määriä syntyvä liuos on emäksinen, joten sen ihokosktusta on syytä välttää jätteet voi huuhdella viemäriin runsaan veden kera 1: Laitetaan valittuun astiaan kylmää vettä ja haluttaessa fenoliftaleiinoa 2: Leikataan petrolin alla natriumista pieni palanen ja asetellaan se kuivalle paperipyyhkeelle. Lohkaistaan paperipyyhkeellä olevasta palasesta noin nuppineulan pään kokoinen palanen. (Tai pienempi, jos tuntuu hurjalle!) 3: Laitetaan ylimäärä natriumista takaisin petroliin ja purkin korkki kiinni 4: Natriumin ominaisuuksia (pehmeys) ja leikkauspintaa voidaan esitellä oppilaille. Natriumiin ei saa koskea! 5: Laitetaan natriumpala veteen ja tehdään havaintoja Reaktio on seuraava: 2 Na + 2 H 2 O 2 Na OH - + H 2 Aluksi vapautuva vety syttyy palamaan, myöhemmin myös natrium. B: Muiden metallien palaminen Välineet: kaasupoltin pillejä / avoimia lasiputkia, kullekin metallille omansa metallijauheita: Cu, Fe, Mg, Zn ovat mainioita

3 metallipölyjä ei kannata hengittää magnesiumjauhe palaa kärkkäästi, joten sitä ei kannata käyttää paljoa magnesium palaa hyvin kirkkaalla liekillä, joten sitä ei kannata kauaa katsella 1: Käytä pilli tai lasiputki metallijauheessa, jotta siihen tarttuu metallihippuja 2: Puhalla pillin tai lasiputken läpi kohti kaasupolttimen liekkiä 3: Vertaillaan palamisreaktioiden kiivautta, liekkien väriä yms. Reaktionopeus kasvaa: Cu, Fe, Zn, Mg Metallien palamisessa syntyy metallioksideja, esimerkiksi magnesiumin palaessa syntyy magnesiumoksidia: Mg + 1 2O 2 MgO Hapettuminen ja pelkistyminen Hapettuminen ja pelkistyminen saattavat tuntua oppilaista hankalilta käsitteiltä. Oppilaille voi antaa vinkkejä esimerkiksi palauttamalla mieleen, mikä olikaan ionin ja atomin välinen ero. Esimerkkien vastaukset: Sinkin hapettuminen: Sinkkiatomin varaus on 0 ja sillä on uloimmalla elektronikuorella 2 elektronia. Kun nämä kaksi elektronia poistetaan, saadaan sinkki-ioni. Sinkki-ionin varaus on +2 eikä sillä ole yhtään elektronia uloimmalla kuorella. Kuparin pelkistyminen: Kupariatomin varaus on +1 eikä sen uloimmalla kuorella ole yhtään elektronia. Kun kupari-ioniin lisätään yksi elektroni, saadaan kupariatomi, jonka varaus on 0 ja jonka uloimmalla kuorella on yksi elektroni. Sinkkiatomi pelkistää kaksi kupari-ionia: Alkutilanne: Sinkkiatomin varaus on 0 ja sillä on uloimmalla kuorellaan kaksi elektronia. Kupari-ionien varaus on +1 eikä nillä ole yhtään elektronia uloimmalla kuorellaan. Kun sinkki pelkistä kupari-ionit, se luovuttaa kummallekin ionille yhden elektronin. Lopputilanne: Sinkki-ionin varaus on +2 eikä sillä ole elektroneja ulkokuorellaan. Kupariatomien varaus on 0 ja niillä kummallakin on uloimmalla kuorella yksi elektroni. On hyvä painottaa, että hapettuminen ja pelkistyminen tapahtuvat aina yhtä aikaa siksi, ettei elektroneja jää atomeista irralleen.

4 Tutkimus 2: Raudan hapettuminen ja kuparin pelkistyminen valmistelu 10 min, toteutus 15 min Oppilaat tekevät työn itsenäisesti. Välineet: koeputki ja korkki suodatuslaitteisto: suodatinpaperi, suppilo ja keitinlasi / keittopullo noin 10% kuparisulfaattiliuosta puoli koeputkellista rautajauhetta suurin piirtein teelusikallinen rautajauhe voidaan korvata esimerkiksi sinkki- tai tinajauheella kuparisulfaatti ärsyttää silmiä ja limakalvoja sekä on haitallista nieltynä liuoksen voi kaataa viemäriin runsaan veden kanssa metallihippuset kannttaa ottaa talteen ja käyttää uudelleen 1: Mitataan aineet ja laitetaan ne koeputkeen 2: Suljetaan koeputken korkki tiiviisti 3: Ravistellaan voimakkaasti muutaman minuutin ajan 4: Annetaan metallihippusten laskeutua koeputken pohjalle 5: Havaitaan liuoksen värin muuttuminen 6: Suodatetaan metallihippuset liuoksesta 7: Tutkitaan metallihippusia ja tehdään havaintoja Tyypillisiä havaintoja - kuparisulfaattiliuoksen väri on sininen - kun koeputkeen lisätään rautajauhetta ja ravistellaan, liuos vaikuttaa muuttuvan mustaksi, sillä rautajauhe leijuu liuoksessa - kun metallihippusten annetaan painua koeputken pohjalle, havaitaan, että liuoksen väri on muuttunut vaaleammaksi ja aavistuksen vihertävään suuntaan - kun metallihippusia tutkitaan, havaitaan, että niiden pinnalle on muodostunut punaruskeaa metallia Kuparisulfaatin sininen väri johtuu kupari-ioneista. Ennen reaktiota koeputkessa oli rauta-atomeja (Fe) sekä kupari- ja sulfaatti-ioneja ( Cu +, SO 4 ) ja tietenkin vesimolekyylejä ( H 2 O ). Reaktion jälkeen koeputkessa on kupariatomeja (Cu) sekä rauta- ja sulfaatti-ioneja ( Fe 2+, Fe 3+, SO 4 ) ja edelleen myös vesimolekyylejä ( H 2 O). Jäljelle jää usein myös hapettumattomia rauta-atomeja (Fe).

5 Kemiallinen selitys Liuoksen värimuutoksen syy on se, että sinisyyden aiheuttavat kupari-ionit pelkistyvät kupariatomeiksi rautahippusten pinnalle. Pelkisityneet kupariatomit havaitaan tutkimalla metallihippusia. Samalla liuokseen vapautuu rautaioneja, jotka aiheuttavat liuoksen hennon vaaleanvihreän värin. Väri on heikko, mutta havaittavissa esimerkiksi valkoista paperia vasten tai laittamalla koeputki piirtoheittimen valokeilaan. Se, kuinka pitkälle kemiallisissa selityksissä ja hapetusluvuissa kannattaa mennä, riippuu oppilaiden tasosta. Haluttaessa voidaan tutia myös puolireaktioita yms. Ilmiön selityksen päätteleminen edellyttää, että oppilas oivaltaa kuparisulfaatin olevan liuoksessa kupari- ja sulfaatti-ioneina. Tutkimus 3: Metallit suolahapossa valmistelu 10 min, toteutus min Oppilaat tekevät työn pääosin itsenäisesti. Opettaja tekee demonstraation. Välineet koeputkia yksi jokaista testattavaa metallia kohti koeputkiteline tulitikut 10% suolahappoa metallijauheita tai pieniä metallipaloja, mieluiten kaikki samassa muodossa hyviä metalleja ovat magnesium, tina, sinkki, rauta, tina ja kupari opettaja käyttää vain kultaa ja hopeaa, mikäli niitä on saatavilla suolahappo on vahva happo, joten sen käsittelyssä on syytä olla varovainen magnesiumin reaktio on kiivas, joten sitä käytetään vain pieniä määriä 1: Lisätään suolahappoa koeputkiin 2: Laitetaan metallit koeputkiin ja vertaillaan reaktionopeuksia kuplimisvoimakkuuden perusteella 3: Koeputkista kupliva kaasu voidaan tunnistaa tulitikun avulla: kun palava tulitikku viedään varovasti koeputken yläpuolelle, havaitaan vedyn palaminen 4: Opettaja tekee työn kulta- ja hopeaesineellä demonstraatioluontoisesti Metallit liukenevat suolahappoon eri nopeuksilla kuparia, kultaa ja hopeaa lukuunottamatta. Kun reaktionopeuksia verrataan tutkimuksen 1 tuloksiin, havaitaan, että tulokset ovat samansuuntaisia. Esimerkiksi magnesium reagoi kiivaasti ja kupari ei lainkaan.

6 Jalometallit kestävät korroosiota sekä happokylpyjä. Ne eivät hapetu suolahapossa pelkistäen vetyä. Tutkimuksessa käytetyt jalometallit olivat kupari, kulta ja hopea. Jalometallit eivät reagoi suolahapon kanssa lainkaan. Rauta ei ole jalometalli, koska se ruostuu ja liukenee suolahappoon. Esimerkki reaktioyhtälöstä: 2 HCl + Mg MgCl 2 + H 2 Magnesiumkloridi on suola, joten siinä magnesium on ionimuodossa. Magnesium on siis hapettunut. Hapon liuetessa veteen vapautuu vetyioneja H +. Koska vetymolekyylit ovat varauksettomia ja ne sisältävät vetyatomeja, on vetyionien täytynyt ottaa elektroneja vastaan eli pelkistyä. Sähköpari Oppilaan ohjeen kaavakuva sähköparista on tarkoituksella yksinkertaistettu. Tarkoituksena on ohjata oppilasta ajattelemaan sähköparia kahden eri metallin muodostamana parina sekä yhdistää hapetus-pelkistys-reaktiossa tapahtuva elektronien liikkuminen sähkövirtaan. Tutkimus 4: Sähkökemiallinen pari valmistelu 15 min, toteutus min Oppilaat saavat suunnitella ja toteuttaa työn itsenäisesti Välineet kupari- ja sinkkilevy, myös magnesiumlevy käy (ja on jopa parempi) johtimia, hauenleukoja pieni hehkulamppu (ei välttämätön), jännitemittari 1.5 V paristo (ei välttämätön) keitinlasi, jos käytetään elektrolyyttiliuosta elektrolyyttiliuos: muutama pisara happoa, suolan liuos TAI sitruuna, muu sitrushedelmä, peruna syntyvät virrat ja jännitteet ovat vaarattomia kovin vaarallista elektrolyyttiliuosta ei kannata käyttää elektrolyyttiliuos voidaan kaataa runsaan veden kanssa viemäriin sitruuna tai muu kasvis päätyy biojätteeseen 1: Tutustutaan jännitemittariin ja sen kytkentöihin 2: Valmistellaan elektrolyyttiliuos / tehdään viillot sitruunaan tms 3: Asetetaan metallilevyt siten, etteivät ne kosketa toisiaan 4: Mitataan levyjen välinen jännite ja yritetään saada hehkulamppu syttymään

7 Jos jännitemittarin käyttäminen ei ole oppilaille ennestään tuttua, tarvitsevat he siinä apua. Jännite on syytä mitata molempiin suuntiin eli vaihtamalla hauenleukojen paikkaa metallista toiseen. Kupari- ja sinkkilevyn välinen jännite on 1.1 V. Kupari- ja magnesiumlevyn välinen jännite on 1.6 V. Jännite on riittävä pienen hehkulampun sytyttämiseen, mutta se ei pala kovin kirkkaasti. Valojen himmentäminen voi helpottaa hehkulampun syttymisen havaisemista. Jos hehkulamppuja ei ole käytettävissä, voidaan tämä päätellä tai arvioida. Kun hauenleukojen paikkaa vaihdetaan metallista toiseen, jännitteen etumerkki muuttuu. Kun metallilevyt koskettavat toisiaan, jännite putoaa nollaan. Tällöin virtapiirissä on oikosulku. Elektronien ei tarvitse kulkea johtimia pitkin ja jännitemittarin / lampun kautta, vaan ne voivat siirtyä suoraan metallista toiseen. Sähköparin jännite on lähellä tavallisen pariston jännitettä. Lamppu syttyy myös tavallisella paristolla. Tutkimus 5: Galvaaniset solut valmistelu 15 min, toteutus 30 min Työn tarkoituksena on mitata useiden sähköparien jännite ja järjestää metallit jännitesarjaksi työn tulosten mukaan. Välineet kennolevy johtimia, hauenleukoja jännitemittari suodatinpaperia pinsetit metallipaloja esimerkiksi rautaa, nikkeliä, kuparia, sinkkiä, magnesiumia, tinaa metallien suolojen liuoksia esimerkiksi ZnSO 4, MgSO 4, CuSO 4, SnCl 2, FeCl 2, NiSO 4 suolaliuosta, jossa ei ole tutkittavaa metallia esimerkiksi kaliumnitraattia tai ruokasuolaliuosta jätteet voidaan huuhdella viemäriin runsaan veden kera syntyvät virrat ja jännitteet ovat vaarattomia

8 1: Suunnitellaan metallien paikat kennolevylle siten, että jokaisen metalliparin välinen jännite voidaan mitata. Tämä onnistuu, jos kennojen välille voidaan asetella suolasilta. Diagonaaliset kennot käyvät myös hyvin! 2: Täytetään kennot puolilleen valittujen metallien suolojen liuoksilla 3: Tehdään suolasilta suodatinpaperista kostuttamalla se kaliumnitraatilla tai ruokasuolaliuoksella. Suolasiltaa käsitellään pinsettien avulla. 4: Mitataan kunkin metalliparin jännite molempiin suuntiin Samalle metalliparille saadaan kaksi eri jännitettä: miinus- ja plusmerkkinen. Plusmerkkinen jännite saadaan, kun jännitettä mitataan oikein eli kun matalamman potentiaalin elektrodi on kytkettynä mustaan kaapeliin (COMsisäänmeno) ja korkeamman potentiaalin elektrodi on kytkettynä punaiseen kaapeliin (V-sisäänmeno). Oppilaille voidaan puhua epäjalommasta ja jalommasta metallista. Huomataan, että jänniteparin itseisarvo on kuitenkin aina sama. Suolasilta tekee virtapiiristä suljetun ja mahdollistaa positiivisten ionien liikkumisen. Virta kulkee vain suljetussa virtapiirissä. Tämä voidaan todentaa mittaamalla sähkökemiallisen parin jännite ilman suolasiltaa. (Tulos 0 V.) Metallipareille saadaan laskennallisesti seuraavat jännitteet: Mg-Cu 2.72 V Zn-Cu 1.10 V Fe-Cu 0.78 V Ni-Cu 0.59 V Mg-Sn 2.24 V Zn-Sn 0.62 V Fe-Sn 0.30 V Ni-Sn 0.11 V Mg-Ni 2.13 V Zn-Ni 0.51 V Fe-Ni 0.19 V Cu-Sn 0.48 V Mg-Fe 1.94 V Zn-Fe 0.32 V Mg-Zn 1.62 V Metallien laittaminen jännitesarjan mukaiseen järjestykseen voi olla hankalaa. Tässä muutamia vinkkejä, joita oppilaille voi antaa: kupari on jännitesarjan toisessa päässä magnesium on jännitesarjan toisessa päässä Jännitesarjaa kannattaa käsitellä jatkumona: samalla kun metallien jalous kasvaa, niiden reaktionopeus pienenee; mitä epäjalompi metalli, sitä halukkaammin se luopuu elektroneistaan eli reagoi. Pelkistymistehtävien vastaukset: Tina ei pelkistä magnesiumioneja. Rauta pelkistää hopeaionit. Magnesium pelkistää nikkeli-ionit. Sinkki pelkistää kupari-ionit. Sinkki pelkistää kultaionit. Nikkeli pelkistää kupari-ionit. Rauta ei pelkistä sinkki-ioneja. Hopea pelkistää kultaionit. Hopea ei pelkistä kultaioneja. Oppilailla on usein vaikeuksia hahmottaa sitä, mikä atomi voi pelkistää minkäkin metallin ionin. Edellisen tehtävän vastaukset kannattaa käydä huolella läpi ennen viimeisen tutkimuksen tekemistä.

9 Tutkimus 6: Metallien suolaliuosten tunnistaminen valmistelu 15 min, toteutus 25 min Oppilaat suunnittelevat työn itsenäisesti. Tarkoituksena on tunnistaa kolmen eri metallin suolaliuos käyttämällä apuna rauta- ja kuparipalaa, metallien jännitesarjaa sekä aiemmin opittuja tietoja. Välineet: kolme koeputkea koeputkiteline : hopeanitraattiliuosta sinkkikloridiliuosta tinakloridiliuosta rauta-ja kuparipalasia hopeanitraatti on syövyttävää jätteet runsaan veden kanssa viemäriin 1: Oppilaille kerrotaan, että koeputkissa on jotakin seuraavista liuoksista: kuparisulfaattia, hopeanitraattia, tinaklorida, sinkkikloridia 2: Oppilaat yrittävät tunnistaa liuokset rauta- ja kuparipalan avulla ja tekevät tutkimussuunnitelman - kuparisulfaatti putoaa heti pois: yksikään liuoksista ei ole sininen - rautalangan avulla selviää sinkkikloridiliuos: sinkkikloridissa raudan pintaan ei synny pinnoitetta - tutkitaan jäljelle jääneet koeputket kuparilangan avulla: hopeanitraattiliuoksessa kuparilanka pinnoituu, tinakloridissa ei Itsearviointi Monivalinnoista voi valita useammankin vaihtoehdon Lähteet: Chemistry in Microscale Aine ja energia: Kemian työkirja 3, opettajan opas WSOY ( )

luku2 Kappale 2 Hapettumis pelkistymisreaktioiden ennustaminen ja tasapainottaminen

luku2 Kappale 2 Hapettumis pelkistymisreaktioiden ennustaminen ja tasapainottaminen Kappale 2 Hapettumis pelkistymisreaktioiden ennustaminen ja tasapainottaminen 1 Ennakkokysymyksiä 2 Metallien reaktioita ja jännitesarja Fe(s) + CuSO 4 (aq) Cu(s) + AgNO 3 (aq) taulukkokirja s.155 3 Metallien

Lisätiedot

Työn toteutus Lisää pullosta kolmeen koeputkeen 1 2 cm:n kerros suolahappoa. Pudota ensimmäiseen koeputkeen kuparinaula, toiseen sinkkirae ja kolmanteen magnesiumnauhan pala. Tulosten käsittely Mikä aine

Lisätiedot

Kemia 7. luokka. Nimi

Kemia 7. luokka. Nimi Kemia 7. luokka Nimi 1. Turvallinen työskentely Varoitusmerkit Kaasupolttimen käyttö Turvallinen työskentely Turvallinen työskentely Kaasupolttimen käyttö 1. Varmista että ilma-aukot ovat kiinni. 2. Sytytä

Lisätiedot

Käytännön esimerkkejä on lukuisia.

Käytännön esimerkkejä on lukuisia. PROSESSI- JA Y MPÄRISTÖTEKNIIK KA Ilmiömallinnus prosessimet allurgiassa, 01 6 Teema 4 Tehtävien ratkaisut 15.9.016 SÄHKÖKEMIALLISTEN REAKTIOIDEN TERMODYNAMIIKKA JA KINETIIKKA Yleistä Tämä dokumentti sisältää

Lisätiedot

2.1 Sähköä kemiallisesta energiasta

2.1 Sähköä kemiallisesta energiasta 2.1 Sähköä kemiallisesta energiasta Monet hapettumis ja pelkistymisreaktioista on spontaaneja, jolloin elektronien siirtyminen tapahtuu itsestään. Koska reaktio on spontaani, vapautuu siinä energiaa, yleensä

Lisätiedot

Jaksollinen järjestelmä

Jaksollinen järjestelmä Jaksollinen järjestelmä (a) Mikä on hiilen järjestysluku? (b) Mikä alkuaine kuuluu 15:een ryhmään ja toiseen jaksoon? (c) Montako protonia on berylliumilla? (d) Montako elektronia on hapella? (e) Montako

Lisätiedot

(Huom! Oikeita vastauksia voi olla useita ja oikeasta vastauksesta saa yhden pisteen)

(Huom! Oikeita vastauksia voi olla useita ja oikeasta vastauksesta saa yhden pisteen) KE2-kurssi: Kemian mikromaalima Osio 1 (Huom! Oikeita vastauksia voi olla useita ja oikeasta vastauksesta saa yhden pisteen) Monivalintatehtäviä 1. Etsi seuraavasta aineryhmästä: ioniyhdiste molekyyliyhdiste

Lisätiedot

Kemiallisia reaktioita ympärillämme Fysiikan ja kemian pedagogiikan perusteet

Kemiallisia reaktioita ympärillämme Fysiikan ja kemian pedagogiikan perusteet Kemiallisia reaktioita ympärillämme Fysiikan ja kemian pedagogiikan perusteet Kari Sormunen Syksy 2014 Kemiallinen reaktio Kemiallinen reaktio on prosessi, jossa aineet muuttuvat toisiksi aineiksi: atomien

Lisätiedot

KEMIA. Kemia on tiede joka tutkii aineen koostumuksia, ominaisuuksia ja muuttumista.

KEMIA. Kemia on tiede joka tutkii aineen koostumuksia, ominaisuuksia ja muuttumista. KEMIA Kemia on tiede joka tutkii aineen koostumuksia, ominaisuuksia ja muuttumista. Kemian työturvallisuudesta -Kemian tunneilla tutustutaan aineiden ominaisuuksiin Jotkin aineet syttyvät palamaan reagoidessaan

Lisätiedot

Johdantoa. Kemia on elektronien liikkumista/siirtymistä. Miksi?

Johdantoa. Kemia on elektronien liikkumista/siirtymistä. Miksi? Mitä on kemia? Johdantoa REAKTIOT JA ENERGIA, KE3 Kemia on elektronien liikkumista/siirtymistä. Miksi? Kaikissa kemiallisissa reaktioissa tapahtuu energian muutoksia, jotka liittyvät vanhojen sidosten

Lisätiedot

Ohjeita opetukseen ja odotettavissa olevat tulokset

Ohjeita opetukseen ja odotettavissa olevat tulokset Ohjeita opetukseen ja odotettavissa olevat tulokset Ensimmäinen sivu on työskentelyyn orientoiva johdatteluvaihe, jossa annetaan jotain tietoja ongelmista, joita happamat sateet aiheuttavat. Lisäksi esitetään

Lisätiedot

Kemian opiskelun avuksi

Kemian opiskelun avuksi Kemian opiskelun avuksi Ilona Kuukka Mukana: Petri Järvinen Matti Koski Euroopan Unionin Kotouttamisrahasto osallistuu hankkeen rahoittamiseen. AINE JA ENERGIA Aine aine, nominatiivi ainetta, partitiivi

Lisätiedot

HAPANTA HUNAJAA POHDITTAVAKSI ENNEN TYÖTÄ

HAPANTA HUNAJAA POHDITTAVAKSI ENNEN TYÖTÄ HAPANTA HUNAJAA POHDITTAVAKSI ENNEN TYÖTÄ Mitä hunaja sisältää? Hunaja sisältää noin 200 yhdistettä, muun muassa erilaisia sokereita, vettä, happoja, vettä proteiineja, vitamiineja, hivenaineita, entsyymejä

Lisätiedot

LÄÄKETEHTAAN UUMENISSA

LÄÄKETEHTAAN UUMENISSA LÄÄKETEHTAAN UUMENISSA KOHDERYHMÄ: Soveltuu lukion KE1- ja KE3-kurssille. KESTO: n. 1h MOTIVAATIO: Työskentelet lääketehtaan laadunvalvontalaboratoriossa. Tuotantolinjalta on juuri valmistunut erä aspiriinivalmistetta.

Lisätiedot

FyKe 7 9 Kemia ja OPS 2016

FyKe 7 9 Kemia ja OPS 2016 Kuvat: vas. Fotolia, muut Sanoma Pro Oy FyKe 7 9 Kemia ja OPS 2016 Kemian opetuksen tehtävänä on tukea oppilaiden luonnontieteellisen ajattelun sekä maailmankuvan kehittymistä. Kemian opetus auttaa ymmärtämään

Lisätiedot

Määritelmä, metallisidos, metallihila:

Määritelmä, metallisidos, metallihila: ALKUAINEET KEMIAA KAIK- KIALLA, KE1 Metalleilla on tyypillisesti 1-3 valenssielektronia. Yksittäisten metalliatomien sitoutuessa toisiinsa jokaisen atomin valenssielektronit tulevat yhteiseen käyttöön

Lisätiedot

KE04. Kurssikalvot. Tuomas Hentunen. Kevät Tuomas Hentunen KE04 Kevät / 24

KE04. Kurssikalvot. Tuomas Hentunen. Kevät Tuomas Hentunen KE04 Kevät / 24 KE04 Kurssikalvot Tuomas Hentunen Kevät 2016 Tuomas Hentunen KE04 Kevät 2016 1 / 24 Metallien jännitesarja Metallien sähkökemiallinen jännitesarja on muodostettu metallien ja vedyn kasvavan pelkistymiskyvyn

Lisätiedot

Kemiaa tekemällä välineitä ja työmenetelmiä

Kemiaa tekemällä välineitä ja työmenetelmiä Opiskelijalle 1/4 Kemiaa tekemällä välineitä ja työmenetelmiä Ennen työn aloittamista huomioi seuraavaa Tarkista, että sinulla on kaikki tarvittavat aineet ja välineet. Kirjaa tulokset oikealla tarkkuudella

Lisätiedot

KORVATUNTURIN ETSIVÄTOIMISTO TAPAUS #1225: JOULUPIPAREIDEN ARVOITUS

KORVATUNTURIN ETSIVÄTOIMISTO TAPAUS #1225: JOULUPIPAREIDEN ARVOITUS Joulupukki tarvitsee apuasi! Joka joulu Joulupukin muori leipoo erikoispipareita, jotka antavat Joulupukille voimia jakaa lahjat kaikille pienille kilteille pojille ja tytöille ympäri maailmaa. Mutta tänä

Lisätiedot

SÄHKÖ. Kuva 1. Sähkövarausten käyttäytyminen

SÄHKÖ. Kuva 1. Sähkövarausten käyttäytyminen SÄHKÖ Mitä sähkö on? Sähkö on sähkövarausten, yleensä elektronien liikettä. Sähkö voidaan jakaa kahteen eri alueeseen, staattiseen sähköön ja virtapiireihin. Sähkö käsitteenä on varsin abstrakti. Tällöin

Lisätiedot

REAKTIOT JA ENERGIA, KE3 Ekso- ja endotermiset reaktiot sekä entalpian muutos

REAKTIOT JA ENERGIA, KE3 Ekso- ja endotermiset reaktiot sekä entalpian muutos ympäristö ympäristö 15.12.2016 REAKTIOT JA ENERGIA, KE3 Ekso- ja endotermiset reaktiot sekä entalpian muutos Kaikilla aineilla (atomeilla, molekyyleillä) on asema- eli potentiaalienergiaa ja liike- eli

Lisätiedot

Fysiikan perusteet ja pedagogiikka (kertaus)

Fysiikan perusteet ja pedagogiikka (kertaus) Fysiikan perusteet ja pedagogiikka (kertaus) 1) MEKANIIKKA Vuorovaikutus vuorovaikutuksessa kaksi kappaletta vaikuttaa toisiinsa ja vaikutukset havaitaan molemmissa kappaleissa samanaikaisesti lajit: kosketus-/etä-

Lisätiedot

ROMUMETALLIA OSTAMASSA (OSA 1)

ROMUMETALLIA OSTAMASSA (OSA 1) ROMUMETALLIA OSTAMASSA (OSA 1) Johdanto Kupari on metalli, jota käytetään esimerkiksi sähköjohtojen, tietokoneiden ja putkiston valmistamisessa. Korkean kysynnän vuoksi kupari on melko kallista. Kuparipitoisen

Lisätiedot

joka voidaan määrittää esim. värinmuutosta seuraamalla tai lukemalla

joka voidaan määrittää esim. värinmuutosta seuraamalla tai lukemalla REAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 Happo-emästitraukset Määritelmä, titraus: Titraus on menetelmä, jossa tutkittavan liuoksen sisältämä ainemäärä määritetään lisäämällä siihen tarkkaan mitattu tilavuus titrausliuosta,

Lisätiedot

TEHTÄVÄT KYTKENTÄKAAVIO

TEHTÄVÄT KYTKENTÄKAAVIO TEHTÄÄT KYTKENTÄKIO 1. a) Mitkä kytkentäkaavion hehkulampuista hehkuvat? b) Kuinka monta eri kulkureittiä sähkövirralla on pariston plusnavalta miinusnavalle? 2. Piirrä sähkölaitteen tai komponentin piirrosmerkki.

Lisätiedot

Tekijä lehtori Zofia Bazia-Hietikko

Tekijä lehtori Zofia Bazia-Hietikko Tekijä lehtori Zofia Bazia-Hietikko Tarkoituksena on tuoda esiin, että kemia on osa arkipäiväämme, siksi opiskeltavat asiat kytketään tuttuihin käytännön tilanteisiin. Ympärillämme on erilaisia kemiallisia

Lisätiedot

Luku 2: Atomisidokset ja ominaisuudet

Luku 2: Atomisidokset ja ominaisuudet Luku 2: Atomisidokset ja ominaisuudet Käsiteltävät aiheet: Mikä aikaansaa sidokset? Mitä eri sidostyyppejä on? Mitkä ominaisuudet määräytyvät sidosten kautta? Chapter 2-1 Atomirakenne Atomi elektroneja

Lisätiedot

2.1.3 Pitoisuus. 4.2 Hengitys Tuotetta hengittänyt toimitetaan raittiiseen ilmaan. Tarvittaessa tekohengitystä, viedään lääkärin hoitoon.

2.1.3 Pitoisuus. 4.2 Hengitys Tuotetta hengittänyt toimitetaan raittiiseen ilmaan. Tarvittaessa tekohengitystä, viedään lääkärin hoitoon. KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 5 1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT 1.1 Kemikaalin tunnistustiedot 1.1.1 Kauppanimi 1.2 Kemikaalin käyttötarkoitus

Lisätiedot

MUUTOKSET ELEKTRONI- RAKENTEESSA

MUUTOKSET ELEKTRONI- RAKENTEESSA MUUTOKSET ELEKTRONI- RAKENTEESSA KEMIAA KAIK- KIALLA, KE1 Ulkoelektronit ja oktettisääntö Alkuaineen korkeimmalla energiatasolla olevia elektroneja sanotaan ulkoelektroneiksi eli valenssielektroneiksi.

Lisätiedot

MITÄ IHMETTÄ JA KUMMAA? Kokeellisia töitä kotona tehtäväksi

MITÄ IHMETTÄ JA KUMMAA? Kokeellisia töitä kotona tehtäväksi MITÄ IHMETTÄ JA KUMMAA? Kokeellisia töitä kotona tehtäväksi Maaginen maito - kevytmaitoa - kulho/ syvä lautanen - nestemäisiä elintarvikevärejä - pipetti/ mehupilli - pumpulipuikko - astianpesuainetta

Lisätiedot

HIILIVOIMA JA HAPPAMAT SATEET

HIILIVOIMA JA HAPPAMAT SATEET Johdanto HIILIVOIMA JA HAPPAMAT SATEET Happosateesta alettiin huolestua 1960- luvulla. Pohjois- Euroopassa, Yhdysvalloissa ja Kanadassa havaittiin järvieliöiden kuolevan ja metsien vahingoittuvan happosateiden

Lisätiedot

DEE-11110: SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET

DEE-11110: SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET DEE-11110: SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET Kurssin esittely Sähkömagneettiset ilmiöt varaus sähkökenttä magneettikenttä sähkömagneettinen induktio virta potentiaali ja jännite sähkömagneettinen energia teho Määritellään

Lisätiedot

Valosähköinen ilmiö. Kirkas valkoinen valo. Himmeä valkoinen valo. Kirkas uv-valo. Himmeä uv-valo

Valosähköinen ilmiö. Kirkas valkoinen valo. Himmeä valkoinen valo. Kirkas uv-valo. Himmeä uv-valo Valosähköinen ilmiö Vuonna 1887 saksalainen fyysikko Heinrich Hertz havaitsi sähkövarauksen purkautuvan metallikappaleen pinnalta, kun siihen kohdistui valoa. Tarkemmissa tutkimuksissa todettiin, että

Lisätiedot

REAKTIONOPEUS IHMISKEHOSSA TUTKIMUKSELLINEN TYÖ YLÄKOULULAISILLE

REAKTIONOPEUS IHMISKEHOSSA TUTKIMUKSELLINEN TYÖ YLÄKOULULAISILLE REAKTIONOPEUS IHMISKEHOSSA TUTKIMUKSELLINEN TYÖ YLÄKOULULAISILLE Essi Purhonen 1, Krista Iltanen 1 & Sini Hänninen 1 1 Kemian opettajankoulutusyksikkö, Helsingin yliopisto Oppilaan ohje 1.1 LÄMPÖTILAN

Lisätiedot

Fysiikan ja kemian pedagogiset perusteet Kari Sormunen Syksy 2014

Fysiikan ja kemian pedagogiset perusteet Kari Sormunen Syksy 2014 Fysiikan ja kemian pedagogiset perusteet Kari Sormunen Syksy 2014 Aine koostuu atomeista Nimitys tulee sanasta atomos = jakamaton (400 eaa, Kreikka) Atomin kuvaamiseen käytetään atomimalleja Pallomalli

Lisätiedot

Tulosten analysointi. Liite 1. Ympäristöministeriö - Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma

Tulosten analysointi. Liite 1. Ympäristöministeriö - Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma Liite 1 Ympäristöministeriö - Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma Tulosten analysointi Liite loppuraporttiin Jani Isokääntä 9.4.2015 Sisällys 1.Tutkimustulosten

Lisätiedot

CHEM-A1250 KEMIAN PERUSTEET kevät 2016

CHEM-A1250 KEMIAN PERUSTEET kevät 2016 CHEM-A1250 KEMIAN PERUSTEET kevät 2016 Luennoitsijat Tuula Leskelä (huone B 201c, p. 0503439120) sähköposti: tuula.leskela@aalto.fi Gunilla Fabricius (huone C219, p. 0504095801) sähköposti: gunilla.fabricius@aalto.fi

Lisätiedot

COLAJUOMAN HAPPAMUUS

COLAJUOMAN HAPPAMUUS COLAJUOMAN HAPPAMUUS KOHDERYHMÄ: Työ soveltuu lukion viidennelle kurssille KE5. KESTO: 90 min MOTIVAATIO: Juot paljon kolajuomia, miten ne vaikuttavat hampaisiisi? TAVOITE: Opiskelija pääsee titraamaan.

Lisätiedot

Kokeellisen työskentelyn ohjeet Kalevan lukion kemian luokassa

Kokeellisen työskentelyn ohjeet Kalevan lukion kemian luokassa Kokeellisen työskentelyn ohjeet Kalevan lukion kemian luokassa 1 TURVALLINEN TYÖSKENTELY Turvallinen työskentely on keskeinen osa kemian osaamista. Kokeellisissa töissä noudatetaan kemikaali, jäte ja työturvallisuuslainsäädäntöä.

Lisätiedot

&()'#*#+)##'% +'##$,),#%'

&()'#*#+)##'% +'##$,),#%' "$ %"&'$ &()'*+)'% +'$,),%' )-.*0&1.& " $$ % &$' ((" ")"$ (( "$" *(+)) &$'$ & -.010212 +""$" 3 $,$ +"4$ + +( ")"" (( ()""$05"$$"" ")"" ) 0 5$ ( ($ ")" $67($"""*67+$++67""* ") """ 0 5"$ + $* ($0 + " " +""

Lisätiedot

KEMIAN MIKROMAAILMA, KE2 VESI

KEMIAN MIKROMAAILMA, KE2 VESI VESI KEMIAN MIKROMAAILMA, KE2 Johdantoa: Vesi on elämälle välttämätöntä. Se on hyvä liuotin, energian ja aineiden siirtäjä, lämmönsäätelijä ja se muodostaa vetysidoksia, jotka tekevät siitä poikkeuksellisen

Lisätiedot

Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma 2016 Kemia vuosiluokat 7-9

Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma 2016 Kemia vuosiluokat 7-9 2016 Kemia vuosiluokat 7-9 Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma Kemia vuosiluokat 7-9 Rauman normaalikoulun kemian opetuksen pohjana ovat perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden kemian opetuksen

Lisätiedot

Seosten erotusmenetelmiä

Seosten erotusmenetelmiä Seosten erotusmenetelmiä KEMIAA KAIKKIALLA, KE1 Kemiassa on usein tarve erottaa niin puhtaita aineita kuin myös seoksia toisistaan. Seoksesta erotetaan sen komponentteja (eli seoksen muodostavia aineita)

Lisätiedot

Ionisidos syntyy, kun elektronegatiivisuusero on tarpeeksi suuri (yli 1,7). Yleensä epämetallin (suuri el.neg.) ja metallin (pieni el.neg.) välille.

Ionisidos syntyy, kun elektronegatiivisuusero on tarpeeksi suuri (yli 1,7). Yleensä epämetallin (suuri el.neg.) ja metallin (pieni el.neg.) välille. 2.1 Vahvat sidokset 1. Ionisidokset 2. 3. Kovalenttiset sidokset Metallisidokset Ionisidos syntyy, kun elektronegatiivisuusero on tarpeeksi suuri (yli 1,7). Yleensä epämetallin (suuri el.neg.) ja metallin

Lisätiedot

Aktiiviset piirikomponentit. DEE Piirianalyysi Risto Mikkonen

Aktiiviset piirikomponentit. DEE Piirianalyysi Risto Mikkonen DEE-11000 Piirianalyysi Aktiiviset piirikomponentit 1 Aktiiviset piirikomponentit Sähköenergian lähteitä Jännitelähteet; jännite ei merkittävästi riipu lähteen antamasta virrasta (akut, paristot, valokennot)

Lisätiedot

DEE-11110: SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET

DEE-11110: SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET DEE-0: SÄHKÖTEKNIIKAN PEUSTEET Passiiviset piirikomponentit vastus kondensaattori käämi Tarkoitus on yrittää ymmärtää passiivisten piirikomponenttien toiminnan taustalle olevat luonnonilmiöt. isäksi johdetaan

Lisätiedot

Turvallisuusohjelehti asetus (EY) N:o 1907/2006 mukainen Painopäivämäärä 15.01.2008 viimeistelty 15.01.2008 HOMESWIM Kloorirae, klooriarvon nopeasti

Turvallisuusohjelehti asetus (EY) N:o 1907/2006 mukainen Painopäivämäärä 15.01.2008 viimeistelty 15.01.2008 HOMESWIM Kloorirae, klooriarvon nopeasti 1 AINEEN TAI VALMISTEEN SEKÄ YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTUSTIEDOT Kauppanimi Rez.-Nr. 410014 Valmistaja/toimittaja Hätätapauksissa vastaavan tiedonantajan nimi ja osoite / puhelin BAYROL Scandinavia A/S

Lisätiedot

Lasku- ja huolimattomuusvirheet ½ p. Loppupisteiden puolia pisteitä ei korotettu ylöspäin, esim. 2½ p. = 2 p.

Lasku- ja huolimattomuusvirheet ½ p. Loppupisteiden puolia pisteitä ei korotettu ylöspäin, esim. 2½ p. = 2 p. Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta dia-valinta 2015 Insinöörivalinnan kemian koe 27.5.2015 MALLIRATKAISUT JA PISTEET Lasku- ja huolimattomuusvirheet ½ p. Loppupisteiden puolia pisteitä ei

Lisätiedot

Näiden aihekokonaisuuksien opetussuunnitelmat ovat luvussa 8.

Näiden aihekokonaisuuksien opetussuunnitelmat ovat luvussa 8. 9. 11. b Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

Operaatiovahvistimen vahvistus voidaan säätää halutun suuruiseksi käyttämällä takaisinkytkentävastusta.

Operaatiovahvistimen vahvistus voidaan säätää halutun suuruiseksi käyttämällä takaisinkytkentävastusta. TYÖ 11. Operaatiovahvistin Operaatiovahvistin on mikropiiri ( koostuu useista transistoreista, vastuksista ja kondensaattoreista juotettuna pienelle piipalaselle ), jota voidaan käyttää useisiin eri kytkentöihin.

Lisätiedot

Voiko rautasiltaan luottaa?

Voiko rautasiltaan luottaa? Profiles-opiskelumateriaalia Yleiskuvaus Voiko rautasiltaan luottaa? Luonnontieteet - Kemia 7. -9. luokka Kehittäjä: Maarit Maksimainen, Sammon koulu (2013) http://www.uef.fi/profiles Opiskelukokonaisuuden

Lisätiedot

Sisällys. Vesi... 9. Avaruus... 65. Voima... 87. Ilma... 45. Oppilaalle... 4 1. Fysiikkaa ja kemiaa oppimaan... 5

Sisällys. Vesi... 9. Avaruus... 65. Voima... 87. Ilma... 45. Oppilaalle... 4 1. Fysiikkaa ja kemiaa oppimaan... 5 Sisällys Oppilaalle............................... 4 1. Fysiikkaa ja kemiaa oppimaan........ 5 Vesi................................... 9 2. Vesi on ikuinen kiertolainen........... 10 3. Miten saamme puhdasta

Lisätiedot

MAALIEN KEMIAA, TUTKIMUKSELLISUUTTA YLÄKOULUUN JA TOISELLE ASTEELLE

MAALIEN KEMIAA, TUTKIMUKSELLISUUTTA YLÄKOULUUN JA TOISELLE ASTEELLE MAALIEN KEMIAA, TUTKIMUKSELLISUUTTA YLÄKOULUUN JA TOISELLE ASTEELLE Riitta Latvasto 1 & Päivi Riikonen 1 1 Kemian opettajankoulutusyksikkö, Helsingin yliopisto Aihe: Tässä laboratoriotyössä tutustutaan

Lisätiedot

Sukunimi: Etunimi: Henkilötunnus:

Sukunimi: Etunimi: Henkilötunnus: K1. Onko väittämä oikein vai väärin. Oikeasta väittämästä saa 0,5 pistettä. Vastaamatta jättämisestä tai väärästä vastauksesta ei vähennetä pisteitä. (yhteensä 10 p) Oikein Väärin 1. Kaikki metallit johtavat

Lisätiedot

KEMIA HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEET

KEMIA HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEET BILÄÄKETIETEEN enkilötunnus: - KULUTUSJELMA Sukunimi: 20.5.2015 Etunimet: Nimikirjoitus: KEMIA Kuulustelu klo 9.00-13.00 YVÄN VASTAUKSEN PIIRTEET Tehtävämonisteen tehtäviin vastataan erilliselle vastausmonisteelle.

Lisätiedot

SUPERABSORBENTIT. Kemian opetuksen keskus Helsingin yliopisto Superabsorbentit Opettajan ohje

SUPERABSORBENTIT. Kemian opetuksen keskus Helsingin yliopisto Superabsorbentit Opettajan ohje SUPERABSORBENTIT KOHDERYHMÄ: Soveltuu kaiken ikäisille oppilaille. Työn kemian osuutta voidaan supistaa ja laajentaa oppilaiden tietojen ja taitojen mukaisesti. KESTO: 5 15 min. MOTIVAATIO: Kosteuspyyhkeet

Lisätiedot

PULLEAT JA VALTAVAT VAAHTOKARKIT

PULLEAT JA VALTAVAT VAAHTOKARKIT sivu 1/6 PULLEAT JA VALTAVAT VAAHTOKARKIT LUOKKA-ASTE/KURSSI Soveltuu ala-asteelle, mutta myös yläkouluun syvemmällä teoriataustalla. ARVIOTU AIKA n. 1 tunti TAUSTA Ilma on kaasua. Se on yksi kolmesta

Lisätiedot

Jaksollinen järjestelmä

Jaksollinen järjestelmä Mistä kaikki alkoi? Jaksollinen järjestelmä 1800-luvun alkupuoli: Alkuaineita yritettiin 1800-luvulla järjestää atomipainon mukaan monella eri tavalla. Vuonna 1826 Saksalainen Johann Wolfgang Döbereiner

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 8-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas asettaa itselleen tavoitteita sekä työskentelee pitkäjänteisesti. Oppilas kuvaamaan omaa osaamistaan. T3 Oppilas ymmärtää alkuaineiden ja niistä muodostuvien

Lisätiedot

Tehtävä 1. Valitse seuraavista vaihtoehdoista oikea ja merkitse kirjain alla olevaan taulukkoon

Tehtävä 1. Valitse seuraavista vaihtoehdoista oikea ja merkitse kirjain alla olevaan taulukkoon Tehtävä 1. Valitse seuraavista vaihtoehdoista oikea ja merkitse kirjain alla olevaan taulukkoon A. Mikä seuraavista hapoista on heikko happo? a) etikkahappo b) typpihappo c) vetykloridihappo d) rikkihappo

Lisätiedot

FRANCKIN JA HERTZIN KOE

FRANCKIN JA HERTZIN KOE FRANCKIN JA HRTZIN KO 1 Atomin kokonaisenergian kvantittuneisuuden osoittaminen Franck ja Hertz suorittivat vuonna 1914 ensimmäisinä kokeen, jonka avulla voitiin osoittaa oikeaksi Bohrin olettamus, että

Lisätiedot

elektroni = -varautunut tosi pieni hiukkanen nukleoni = protoni/neutroni

elektroni = -varautunut tosi pieni hiukkanen nukleoni = protoni/neutroni 3.1 Atomin rakenneosat Kaikki aine matter koostuu alkuaineista elements. Jokaisella alkuaineella on omanlaisensa atomi. Mitä osia ja hiukkasia parts and particles atomissa on? pieni ydin, jossa protoneja

Lisätiedot

Välineet: Statiivi ja pari pientä messinkirengasta Kemiakaalit: NaCl, vesi ja lanka

Välineet: Statiivi ja pari pientä messinkirengasta Kemiakaalit: NaCl, vesi ja lanka Kemian demonstraatiot MAOL ry:n syyskoulutuspäivät Oulussa 1.- 2.10.2016 Harri Kinnunen, FM, kemian lehtori, Oulun Lyseon lukio 1. Kuivaa nestettä Välineet: Dekantterilasi Kemikaalit: Lykopodium ja vesi

Lisätiedot

Kenguru 2011 Cadet (8. ja 9. luokka)

Kenguru 2011 Cadet (8. ja 9. luokka) sivu 1 / 7 NIMI LUOKKA/RYHMÄ Pisteet: Kenguruloikan pituus: Irrota tämä vastauslomake tehtävämonisteesta. Merkitse tehtävän numeron alle valitsemasi vastausvaihtoehto. Jätä ruutu tyhjäksi, jos et halua

Lisätiedot

TAIKAA VAI TIEDETTÄ? Kokeellisia töitä kotona tehtäväksi

TAIKAA VAI TIEDETTÄ? Kokeellisia töitä kotona tehtäväksi TAIKAA VAI TIEDETTÄ? Kokeellisia töitä kotona tehtäväksi Opin ja osaan koko perheen tapahtuma 16.8.2015 Tiheyden tutkiminen - Korkea ja kapea lasiastia (juomalasi tai pilttipurkki) - Siirappia, ruokaöljyä

Lisätiedot

SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA

SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA SMG-: SÄHKÖTEKNIIKKA Passiiviset piirikomponentit vastus kondensaattori käämi Tarkoitus on yrittää ymmärtää passiivisten piirikomponenttien toiminnan taustalle olevat luonnonilmiöt. isäksi johdetaan näiden

Lisätiedot

LIITE 11A: VALOSÄHKÖINEN ILMIÖ

LIITE 11A: VALOSÄHKÖINEN ILMIÖ LIITE 11A: VALOSÄHKÖINEN ILMIÖ Valosähköisellä ilmiöllä ymmärretään tässä oppikirjamaisesti sitä, että kun virtapiirissä ja tyhjiölampussa olevan anodi-katodi yhdistelmän katodia säteilytetään fotoneilla,

Lisätiedot

SÄHKÖSTATIIKKA JA MAGNETISMI. NTIETS12 Tasasähköpiirit Jussi Hurri syksy 2013

SÄHKÖSTATIIKKA JA MAGNETISMI. NTIETS12 Tasasähköpiirit Jussi Hurri syksy 2013 SÄHKÖSTATIIKKA JA MAGNETISMI NTIETS12 Tasasähköpiirit Jussi Hurri syksy 2013 1. RESISTANSSI Resistanssi kuvaa komponentin tms. kykyä vastustaa sähkövirran kulkua Johtimen tai komponentin jännite on verrannollinen

Lisätiedot

VESI JA VESILIUOKSET

VESI JA VESILIUOKSET VESI JA VESILIUOKSET KEMIAA KAIKKIALLA, KE1 Johdantoa: Vesi on elämälle välttämätöntä. Se on hyvä liuotin, energian ja aineiden siirtäjä, lämmönsäätelijä ja se muodostaa vetysidoksia, jotka tekevät siitä

Lisätiedot

LUMATE-tiedekerhokerta, suunnitelma AIHE: RIKOSPAIKKATUTKIMUS

LUMATE-tiedekerhokerta, suunnitelma AIHE: RIKOSPAIKKATUTKIMUS LUMATE-tiedekerhokerta, suunnitelma AIHE: RIKOSPAIKKATUTKIMUS 1. Alkupohdintaa Tällä kerralla perehdytään yksinkertaisiin rikostutkimusmenetelmiin. Tehtävät liittyvät rikospaikalta löytyvän todistusaineiston

Lisätiedot

C. Painikkeiden toiminnot ja soittimen käyttö 1. Painikkeiden toiminnot

C. Painikkeiden toiminnot ja soittimen käyttö 1. Painikkeiden toiminnot Kiitos tämän digitaalisen MP3-soittimen ostamisesta. Lue laitteen käyttöohje huolellisesti ennen käyttöä. Näin varmistat, että käytät laitetta oikein. A.VAROITUS Lue turvavaroitukset ennen kuin muutat

Lisätiedot

Voimalaitoksen vesikemian yleiset tavoitteet ja peruskäsitteitä

Voimalaitoksen vesikemian yleiset tavoitteet ja peruskäsitteitä Voimalaitoksen vesikemian yleiset tavoitteet ja peruskäsitteitä Susanna Vähäsarja ÅF-Consult 4.2.2016 1 Sisältö Vedenkäsittelyn vaatimukset Mitä voimalaitoksen vesikemialla tarkoitetaan? Voimalaitosten

Lisätiedot

EPÄORGAANINEN KEMIA HARJOITUKSIA. Jaksollinen järjestelmä

EPÄORGAANINEN KEMIA HARJOITUKSIA. Jaksollinen järjestelmä EPÄORGAANINEN KEMIA HARJOITUKSIA Jaksollinen järjestelmä Mitkä alkuaineet ovat oheisesta jaksollisesta järjestelmästä peitetyt A ja B? Mitkä ovat A:n ja B:n muodostamien kloridien stoikiometriat? Jos alkuaineita

Lisätiedot

Epäpuhtaudet vesi-höyrypiirissä lähteet ja vaikutukset

Epäpuhtaudet vesi-höyrypiirissä lähteet ja vaikutukset Epäpuhtaudet vesihöyrypiirissä lähteet ja vaikutukset Susanna Vähäsarja ÅFConsult 11.2.2016 1 Sisältö Epäpuhtauksien lähteet ja kulkeutuminen vesihöyrypiirissä Korroosiovauriot ja muodot vesihöyrypiirissä

Lisätiedot

CHEM-A1200 kurssin laboratoriotöiden tulosten yhteenveto syksy 2016

CHEM-A1200 kurssin laboratoriotöiden tulosten yhteenveto syksy 2016 CHEM-A1200 kurssin laboratoriotöiden tulosten yhteenveto syksy 2016 Näyte Sundown Naturals Vaikuttava aine on kuivattu ferrosulfaatti FeSO 4. Valmistajan mukaan yksi tabletti sisältää 202 mg kuivaa ferrosulfaattia

Lisätiedot

KE2 KURSSIKOE 4/2014 Kastellin lukio

KE2 KURSSIKOE 4/2014 Kastellin lukio KE2 KURSSIKE 4/2014 Kastellin lukio Valitse kuusi (6) tehtävää. Piirrä pisteytystaulukko ja merkitse siihen rastilla vastaamatta jättämäsi tehtävät. 1. Eräiden alkuaineiden elektronirakenteet ovat seuraavat:

Lisätiedot

ψ(x) = A cos(kx) + B sin(kx). (2) k = nπ a. (3) E = n 2 π2 2 2ma 2 n2 E 0. (4)

ψ(x) = A cos(kx) + B sin(kx). (2) k = nπ a. (3) E = n 2 π2 2 2ma 2 n2 E 0. (4) 76A KIINTEÄN AINEEN FYSIIKKA Ratkaisut 4 Kevät 214 1. Tehtävä: Yksinkertainen malli kovalenttiselle sidokselle: a) Äärimmäisen yksinkertaistettuna mallina elektronille atomissa voidaan pitää syvää potentiaalikuoppaa

Lisätiedot

Fysiikka ja kemia VUOSILUOKAT 5 6

Fysiikka ja kemia VUOSILUOKAT 5 6 Fysiikka ja kemia VUOSILUOKAT 5 6 Fysiikan ja kemian opetuksen lähtökohtana ovat oppilaan aikaisemmat tiedot, taidot ja kokemukset sekä ympäristön kappaleista, aineista ja ilmiöistä tehdyt havainnot ja

Lisätiedot

DEE Aurinkosähkön perusteet

DEE Aurinkosähkön perusteet DEE-53010 Aurinkosähkön perusteet Neljännen luennon aihepiirit Aurinkokennon virta-jännite-käyrän muodostuminen Edellisellä luennolla tarkasteltiin aurinkokennon toimintaperiaatetta kennon sisäisten tapahtumisen

Lisätiedot

Erilaisia entalpian muutoksia

Erilaisia entalpian muutoksia Erilaisia entalpian muutoksia REAKTIOT JA ENERGIA, KE3 Erilaisille kemiallisten reaktioiden entalpiamuutoksille on omat terminsä. Monesti entalpia-sanalle käytetään synonyymiä lämpö. Reaktiolämmöllä eli

Lisätiedot

KEMIA 7.LUOKKA. Laajaalainen. liittyvät sisältöalueet. osaaminen. Merkitys, arvot ja asenteet

KEMIA 7.LUOKKA. Laajaalainen. liittyvät sisältöalueet. osaaminen. Merkitys, arvot ja asenteet KEMIA 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Merkitys, arvot ja asenteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja kannustaa oppilasta tunnistamaan

Lisätiedot

Mitkä ovat aineen kolme olomuotoa ja miksi niiden välisiä olomuodon muutoksia kutsutaan?

Mitkä ovat aineen kolme olomuotoa ja miksi niiden välisiä olomuodon muutoksia kutsutaan? 2.1 Kolme olomuotoa Mitkä ovat aineen kolme olomuotoa ja miksi niiden välisiä olomuodon muutoksia kutsutaan? pieni energia suuri energia lämpöä sitoutuu = endoterminen lämpöä vapautuu = eksoterminen (endothermic/exothermic)

Lisätiedot

2. Reaktioyhtälö 3) CH 3 CH 2 COCH 3 + O 2 CO 2 + H 2 O

2. Reaktioyhtälö 3) CH 3 CH 2 COCH 3 + O 2 CO 2 + H 2 O 2. Reaktioyhtälö 11. a) 1) CH 3 CH 2 OH + O 2 CO 2 + H 2 O Tasapainotetaan CH 3 CH 2 OH + O 2 CO 2 + H 2 O C, kpl 1+1 1 kerroin 2 CO 2 :lle CH 3 CH 2 OH + O 2 2 CO 2 + H 2 O H, kpl 3+2+1 2 kerroin 3 H

Lisätiedot

Akkukennojen ja akkujen palotutkimus - kooste akkujen palokokeista Kuopion Pelastusopiston harjoitusalueella

Akkukennojen ja akkujen palotutkimus - kooste akkujen palokokeista Kuopion Pelastusopiston harjoitusalueella Akkukenno- ja akkupalotutkimus 1(8) Kooste akkujen palokokeista Akkukennojen ja akkujen palotutkimus - kooste akkujen palokokeista Kuopion Pelastusopiston harjoitusalueella 7.6.2016 Tutkimushankkeessa

Lisätiedot

Käyttöturvallisuustiedote

Käyttöturvallisuustiedote Käyttöturvallisuustiedote EY:n asetuksen 1907/2006 mukaisesti Päiväys: 25-marras-2008 Muutosnumero: 1 1. AINEEN TAI VALMISTEEN SEKÄ YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTUSTIEDOT Aineen tai valmisteen sekä Valmisteen

Lisätiedot

Fysiikka 7. Sähkömagnetismi

Fysiikka 7. Sähkömagnetismi Fysiikka 7 Sähkömagnetismi Magneetti Aineen magneettiset ominaisuudet ovat seurausta atomiydintä kiertävistä elektroneista (ytimen kiertäminen ja spin). Magneettinen vuorovaikutus Etävuorovaikutus Magneetilla

Lisätiedot

METALLITASE, KOKONAISLIUOTUSSAANTI JA KANNATTAVUUS

METALLITASE, KOKONAISLIUOTUSSAANTI JA KANNATTAVUUS METALLITASE, KOKONAISLIUOTUSSAANTI JA KANNATTAVUUS Document name: METALLITASE, Version: 1 KOKONAISLIUOTUSSAANTI JA KANNATTAVUUS Creation time: Virhe. Tuntematon asiakirjan ominaisuuden nimi. Date: Virhe.

Lisätiedot

Käytetään nykyaikaista kvanttimekaanista atomimallia, Bohrin vetyatomi toimii samoin.

Käytetään nykyaikaista kvanttimekaanista atomimallia, Bohrin vetyatomi toimii samoin. 1.2 Elektronin energia Käytetään nykyaikaista kvanttimekaanista atomimallia, Bohrin vetyatomi toimii samoin. -elektronit voivat olla vain tietyillä energioilla (pääkvanttiluku n = 1, 2, 3,...) -mitä kauempana

Lisätiedot

CHEM-C2210 Alkuainekemia ja epäorgaanisten materiaalien synteesi ja karakterisointi (5 op), kevät 2017

CHEM-C2210 Alkuainekemia ja epäorgaanisten materiaalien synteesi ja karakterisointi (5 op), kevät 2017 CHEM-C2210 Alkuainekemia ja epäorgaanisten materiaalien synteesi ja karakterisointi (5 op), kevät 2017 Tenttikysymysten aihealueita eli esimerkkejä mistä aihealueista ja minkä tyyppisiä tehtäviä kokeessa

Lisätiedot

Tarvittavat välineet: Kalorimetri, lämpömittari, jännitelähde, kaksi yleismittaria, sekuntikello

Tarvittavat välineet: Kalorimetri, lämpömittari, jännitelähde, kaksi yleismittaria, sekuntikello 1 LÄMPÖOPPI 1. Johdanto Työssä on neljä eri osiota, joiden avulla tutustutaan lämpöopin lakeihin ja ilmiöihin. Työn suoritettuaan opiskelijan on tarkoitus ymmärtää lämpöopin keskeiset käsitteet, kuten

Lisätiedot

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 5 TeknoSeesam Saniteetti 1. AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 2.

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 5 TeknoSeesam Saniteetti 1. AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 2. KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 5 1. AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 1.1 Tuotetunniste 1.1.1 Kauppanimi 1.2 Aineen tai seoksen merkitykselliset tunnistetut käytöt ja käytöt,

Lisätiedot

Kondensaatio ja hydrolyysi

Kondensaatio ja hydrolyysi Kondensaatio ja hydrolyysi REAKTIOT JA ENERGIA, KE3 Määritelmä, kondensaatioreaktio: Kondensaatioreaktiossa molekyylit liittyvät yhteen muodostaen uuden funktionaalisen ryhmän ja samalla molekyylien väliltä

Lisätiedot

ILOTULITUSRAKETTIEN KEMIAA TUTKIMUKSELLINEN OPPIMISKOKONAISUUS YLÄKOULUN KEMIAN OPETUKSEEN

ILOTULITUSRAKETTIEN KEMIAA TUTKIMUKSELLINEN OPPIMISKOKONAISUUS YLÄKOULUN KEMIAN OPETUKSEEN ILOTULITUSRAKETTIEN KEMIAA TUTKIMUKSELLINEN OPPIMISKOKONAISUUS YLÄKOULUN KEMIAN OPETUKSEEN Topias Ikävalko 1 & Roosa Pylvänen 1 1 Kemian opettajankoulutusyksikkö, Helsingin yliopisto Tiivistelmä Tässä

Lisätiedot

10. Kerto- ja jakolaskuja

10. Kerto- ja jakolaskuja 10. Kerto- ja jakolaskuja * Kerto- ja jakolaskun käsitteistä * Multiplikare * Kertolaatikot * Lyhyet kertotaulut * Laskujärjestys Aiheesta muualla: Luku 14: Algoritmien konkretisointia s. 87 Luku 15: Ajan

Lisätiedot

Kemia. Kemia Tutkii luontoa, sen rakenteita. Tutkii ainetta, sen koostumusta. sekä reaktioita. Eli kuinka aine muuttuu toiseksi aineeksi.

Kemia. Kemia Tutkii luontoa, sen rakenteita. Tutkii ainetta, sen koostumusta. sekä reaktioita. Eli kuinka aine muuttuu toiseksi aineeksi. Tutkii luontoa, sen rakenteita ja ilmiöitä. Tutkii ainetta, sen koostumusta ja ominaisuuksia sekä reaktioita. Eli kuinka aine muuttuu toiseksi aineeksi. 1. oppiaineena ja tieteen alana 2. n opetuksen tavoitteet,

Lisätiedot

Käyttöohjeet Ilmatäytteinen poreallas

Käyttöohjeet Ilmatäytteinen poreallas Käyttöohjeet Ilmatäytteinen poreallas Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Altaan asennus... 3 3. Altaan puhallus... 3 4. Altaan täyttäminen... 5 5. Pumppuyksikön käyttäminen... 6 6. Altaan käyttäminen ja vinkkejä...

Lisätiedot

TAKAVARIKKO TULLISSA

TAKAVARIKKO TULLISSA TAKAVARIKKO TULLISSA KOHDERYHMÄ: Työ on suunniteltu lukiolaisille. Erityisesti työ soveltuu kurssille KE2. KESTO: n. 30 min. Riippuen näytteiden määrästä ja ryhmän koosta. MOTIVAATIO: Tullin haaviin on

Lisätiedot

5. Sähkövirta, jännite

5. Sähkövirta, jännite Nimi: LK: SÄHKÖOPPI Tarmo Partanen Laboratoriotyöt 1. Työ 1/7, jossa tutkit lamppujen rinnan kytkennän vaikutus sähkövirran suuruuteen piirin eri osissa. Mitataan ensin yhden lampun läpi kulkevan virran

Lisätiedot

DEE Aurinkosähkön perusteet

DEE Aurinkosähkön perusteet DEE-53010 Aurinkosähkön perusteet Kuudennen luennon aihepiirit Tulevaisuuden aurinkokennotyypit: väriaineaurinkokenno Rakenne Toimintaperiaate Kehityskohteet 1 AURINKOKENNOJEN NYKYTUTKIMUS Aurinkokennotutkimuksessa

Lisätiedot