Jännittävät metallit Opettajan ohje

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Jännittävät metallit Opettajan ohje"

Transkriptio

1 Jännittävät metallit Opettajan ohje Koonnut Oili Kemppainen Tämän työn tarkoituksena on opettaa sähkökemiaa. Työn tiimellyksessä kerrataan metallien ominaisuudet, tutustutaan hapettumiseen ja pelkistymiseen sekä laitetaan metallit jännitesarjan mukaiseen järjestykseen. Vaikka työohje on suunniteltu siten, että oppilaat pystyvät työskentelemään itsenäisesti, tarvitaan opettajan apua muutamissa demonstraatioissa sekä mitä luultavimmin jännitemittarin käytön opettelemisessa ja muutamien pohdintatehtävien oivaltamisessa. Työ sopii mainiosti sekä yläasteelle että lukioon, kunhan vain oppilailla on riittävät laboratoriotyötaidot hallussaan. Oppikirjaa ja muita tietolähteitä voidaan käytää apumateriaalina. Meitsi on se Mammu, joka tuolla toisellakin paperilla seikkailee. Kertaustehtäviä metalleista ja niiden ominaisuuksista: min Monien metallien nimet ovat oppilaille tuttuja niin arkikokemuksen kuin aiempien kemianopintojenkin kautta. Tarkoituksena on muistella metallien nimiä sekä niiden kemiallisia merkkejä. Metallien yhteisiä ominaisuuksia: - kiiltäviä ja kovia (muutamaa poikkeusta lukuunottamatta, esim. Na, Hg) - muokattavia, taottavia, sitkeitä - sähkönjohteita - lämmönjohteita - uloimmalla elektronikuorella yleensä 1 tai 2 elektronia Merkittävin tekijä metallien yhteisille ominaisuuksille on niiden rakenne eli metallisidos. Metallit ovat hyviä sähkönjohteita siksi, että niissä on paljon vapaita elektroneja. Sähkö on elektronien liikettä. Metallisidoksessa atomin ulkoelektronit pääsevät helposti irralleen. Tällöin syntyy positiivisten ionien muodostama hila ja sitä ympäröivä elektronimeri. Elektronimeren vapaat elektronit voivat kuljettaa sähköä.

2 Tutkimus 1: Metallien palaminen valmistelu min, toteutus min Tämä tutkimus tehdään opettajajohtoisena demonstraationa, mutta silti myös oppilaiden on syytä käyttää suojalaseja. Natriumin polttamisen voi jättää pois tai sen voi näyttää videolta, esimerkiksi ( ) on hyvä. A: Natriumin palaminen Välineet: keitinlasi tai muu astia natriumia vettä (kylmää) fenoliftaleiinia (ei välttämätöntä) natrium palaa ärhäkästi vedessä ja ilmassa, joten sen käsittelyssä on syytä olla hyvin varovainen eikä sitä tule käyttää suuria määriä syntyvä liuos on emäksinen, joten sen ihokosktusta on syytä välttää jätteet voi huuhdella viemäriin runsaan veden kera 1: Laitetaan valittuun astiaan kylmää vettä ja haluttaessa fenoliftaleiinoa 2: Leikataan petrolin alla natriumista pieni palanen ja asetellaan se kuivalle paperipyyhkeelle. Lohkaistaan paperipyyhkeellä olevasta palasesta noin nuppineulan pään kokoinen palanen. (Tai pienempi, jos tuntuu hurjalle!) 3: Laitetaan ylimäärä natriumista takaisin petroliin ja purkin korkki kiinni 4: Natriumin ominaisuuksia (pehmeys) ja leikkauspintaa voidaan esitellä oppilaille. Natriumiin ei saa koskea! 5: Laitetaan natriumpala veteen ja tehdään havaintoja Reaktio on seuraava: 2 Na + 2 H 2 O 2 Na OH - + H 2 Aluksi vapautuva vety syttyy palamaan, myöhemmin myös natrium. B: Muiden metallien palaminen Välineet: kaasupoltin pillejä / avoimia lasiputkia, kullekin metallille omansa metallijauheita: Cu, Fe, Mg, Zn ovat mainioita

3 metallipölyjä ei kannata hengittää magnesiumjauhe palaa kärkkäästi, joten sitä ei kannata käyttää paljoa magnesium palaa hyvin kirkkaalla liekillä, joten sitä ei kannata kauaa katsella 1: Käytä pilli tai lasiputki metallijauheessa, jotta siihen tarttuu metallihippuja 2: Puhalla pillin tai lasiputken läpi kohti kaasupolttimen liekkiä 3: Vertaillaan palamisreaktioiden kiivautta, liekkien väriä yms. Reaktionopeus kasvaa: Cu, Fe, Zn, Mg Metallien palamisessa syntyy metallioksideja, esimerkiksi magnesiumin palaessa syntyy magnesiumoksidia: Mg + 1 2O 2 MgO Hapettuminen ja pelkistyminen Hapettuminen ja pelkistyminen saattavat tuntua oppilaista hankalilta käsitteiltä. Oppilaille voi antaa vinkkejä esimerkiksi palauttamalla mieleen, mikä olikaan ionin ja atomin välinen ero. Esimerkkien vastaukset: Sinkin hapettuminen: Sinkkiatomin varaus on 0 ja sillä on uloimmalla elektronikuorella 2 elektronia. Kun nämä kaksi elektronia poistetaan, saadaan sinkki-ioni. Sinkki-ionin varaus on +2 eikä sillä ole yhtään elektronia uloimmalla kuorella. Kuparin pelkistyminen: Kupariatomin varaus on +1 eikä sen uloimmalla kuorella ole yhtään elektronia. Kun kupari-ioniin lisätään yksi elektroni, saadaan kupariatomi, jonka varaus on 0 ja jonka uloimmalla kuorella on yksi elektroni. Sinkkiatomi pelkistää kaksi kupari-ionia: Alkutilanne: Sinkkiatomin varaus on 0 ja sillä on uloimmalla kuorellaan kaksi elektronia. Kupari-ionien varaus on +1 eikä nillä ole yhtään elektronia uloimmalla kuorellaan. Kun sinkki pelkistä kupari-ionit, se luovuttaa kummallekin ionille yhden elektronin. Lopputilanne: Sinkki-ionin varaus on +2 eikä sillä ole elektroneja ulkokuorellaan. Kupariatomien varaus on 0 ja niillä kummallakin on uloimmalla kuorella yksi elektroni. On hyvä painottaa, että hapettuminen ja pelkistyminen tapahtuvat aina yhtä aikaa siksi, ettei elektroneja jää atomeista irralleen.

4 Tutkimus 2: Raudan hapettuminen ja kuparin pelkistyminen valmistelu 10 min, toteutus 15 min Oppilaat tekevät työn itsenäisesti. Välineet: koeputki ja korkki suodatuslaitteisto: suodatinpaperi, suppilo ja keitinlasi / keittopullo noin 10% kuparisulfaattiliuosta puoli koeputkellista rautajauhetta suurin piirtein teelusikallinen rautajauhe voidaan korvata esimerkiksi sinkki- tai tinajauheella kuparisulfaatti ärsyttää silmiä ja limakalvoja sekä on haitallista nieltynä liuoksen voi kaataa viemäriin runsaan veden kanssa metallihippuset kannttaa ottaa talteen ja käyttää uudelleen 1: Mitataan aineet ja laitetaan ne koeputkeen 2: Suljetaan koeputken korkki tiiviisti 3: Ravistellaan voimakkaasti muutaman minuutin ajan 4: Annetaan metallihippusten laskeutua koeputken pohjalle 5: Havaitaan liuoksen värin muuttuminen 6: Suodatetaan metallihippuset liuoksesta 7: Tutkitaan metallihippusia ja tehdään havaintoja Tyypillisiä havaintoja - kuparisulfaattiliuoksen väri on sininen - kun koeputkeen lisätään rautajauhetta ja ravistellaan, liuos vaikuttaa muuttuvan mustaksi, sillä rautajauhe leijuu liuoksessa - kun metallihippusten annetaan painua koeputken pohjalle, havaitaan, että liuoksen väri on muuttunut vaaleammaksi ja aavistuksen vihertävään suuntaan - kun metallihippusia tutkitaan, havaitaan, että niiden pinnalle on muodostunut punaruskeaa metallia Kuparisulfaatin sininen väri johtuu kupari-ioneista. Ennen reaktiota koeputkessa oli rauta-atomeja (Fe) sekä kupari- ja sulfaatti-ioneja ( Cu +, SO 4 ) ja tietenkin vesimolekyylejä ( H 2 O ). Reaktion jälkeen koeputkessa on kupariatomeja (Cu) sekä rauta- ja sulfaatti-ioneja ( Fe 2+, Fe 3+, SO 4 ) ja edelleen myös vesimolekyylejä ( H 2 O). Jäljelle jää usein myös hapettumattomia rauta-atomeja (Fe).

5 Kemiallinen selitys Liuoksen värimuutoksen syy on se, että sinisyyden aiheuttavat kupari-ionit pelkistyvät kupariatomeiksi rautahippusten pinnalle. Pelkisityneet kupariatomit havaitaan tutkimalla metallihippusia. Samalla liuokseen vapautuu rautaioneja, jotka aiheuttavat liuoksen hennon vaaleanvihreän värin. Väri on heikko, mutta havaittavissa esimerkiksi valkoista paperia vasten tai laittamalla koeputki piirtoheittimen valokeilaan. Se, kuinka pitkälle kemiallisissa selityksissä ja hapetusluvuissa kannattaa mennä, riippuu oppilaiden tasosta. Haluttaessa voidaan tutia myös puolireaktioita yms. Ilmiön selityksen päätteleminen edellyttää, että oppilas oivaltaa kuparisulfaatin olevan liuoksessa kupari- ja sulfaatti-ioneina. Tutkimus 3: Metallit suolahapossa valmistelu 10 min, toteutus min Oppilaat tekevät työn pääosin itsenäisesti. Opettaja tekee demonstraation. Välineet koeputkia yksi jokaista testattavaa metallia kohti koeputkiteline tulitikut 10% suolahappoa metallijauheita tai pieniä metallipaloja, mieluiten kaikki samassa muodossa hyviä metalleja ovat magnesium, tina, sinkki, rauta, tina ja kupari opettaja käyttää vain kultaa ja hopeaa, mikäli niitä on saatavilla suolahappo on vahva happo, joten sen käsittelyssä on syytä olla varovainen magnesiumin reaktio on kiivas, joten sitä käytetään vain pieniä määriä 1: Lisätään suolahappoa koeputkiin 2: Laitetaan metallit koeputkiin ja vertaillaan reaktionopeuksia kuplimisvoimakkuuden perusteella 3: Koeputkista kupliva kaasu voidaan tunnistaa tulitikun avulla: kun palava tulitikku viedään varovasti koeputken yläpuolelle, havaitaan vedyn palaminen 4: Opettaja tekee työn kulta- ja hopeaesineellä demonstraatioluontoisesti Metallit liukenevat suolahappoon eri nopeuksilla kuparia, kultaa ja hopeaa lukuunottamatta. Kun reaktionopeuksia verrataan tutkimuksen 1 tuloksiin, havaitaan, että tulokset ovat samansuuntaisia. Esimerkiksi magnesium reagoi kiivaasti ja kupari ei lainkaan.

6 Jalometallit kestävät korroosiota sekä happokylpyjä. Ne eivät hapetu suolahapossa pelkistäen vetyä. Tutkimuksessa käytetyt jalometallit olivat kupari, kulta ja hopea. Jalometallit eivät reagoi suolahapon kanssa lainkaan. Rauta ei ole jalometalli, koska se ruostuu ja liukenee suolahappoon. Esimerkki reaktioyhtälöstä: 2 HCl + Mg MgCl 2 + H 2 Magnesiumkloridi on suola, joten siinä magnesium on ionimuodossa. Magnesium on siis hapettunut. Hapon liuetessa veteen vapautuu vetyioneja H +. Koska vetymolekyylit ovat varauksettomia ja ne sisältävät vetyatomeja, on vetyionien täytynyt ottaa elektroneja vastaan eli pelkistyä. Sähköpari Oppilaan ohjeen kaavakuva sähköparista on tarkoituksella yksinkertaistettu. Tarkoituksena on ohjata oppilasta ajattelemaan sähköparia kahden eri metallin muodostamana parina sekä yhdistää hapetus-pelkistys-reaktiossa tapahtuva elektronien liikkuminen sähkövirtaan. Tutkimus 4: Sähkökemiallinen pari valmistelu 15 min, toteutus min Oppilaat saavat suunnitella ja toteuttaa työn itsenäisesti Välineet kupari- ja sinkkilevy, myös magnesiumlevy käy (ja on jopa parempi) johtimia, hauenleukoja pieni hehkulamppu (ei välttämätön), jännitemittari 1.5 V paristo (ei välttämätön) keitinlasi, jos käytetään elektrolyyttiliuosta elektrolyyttiliuos: muutama pisara happoa, suolan liuos TAI sitruuna, muu sitrushedelmä, peruna syntyvät virrat ja jännitteet ovat vaarattomia kovin vaarallista elektrolyyttiliuosta ei kannata käyttää elektrolyyttiliuos voidaan kaataa runsaan veden kanssa viemäriin sitruuna tai muu kasvis päätyy biojätteeseen 1: Tutustutaan jännitemittariin ja sen kytkentöihin 2: Valmistellaan elektrolyyttiliuos / tehdään viillot sitruunaan tms 3: Asetetaan metallilevyt siten, etteivät ne kosketa toisiaan 4: Mitataan levyjen välinen jännite ja yritetään saada hehkulamppu syttymään

7 Jos jännitemittarin käyttäminen ei ole oppilaille ennestään tuttua, tarvitsevat he siinä apua. Jännite on syytä mitata molempiin suuntiin eli vaihtamalla hauenleukojen paikkaa metallista toiseen. Kupari- ja sinkkilevyn välinen jännite on 1.1 V. Kupari- ja magnesiumlevyn välinen jännite on 1.6 V. Jännite on riittävä pienen hehkulampun sytyttämiseen, mutta se ei pala kovin kirkkaasti. Valojen himmentäminen voi helpottaa hehkulampun syttymisen havaisemista. Jos hehkulamppuja ei ole käytettävissä, voidaan tämä päätellä tai arvioida. Kun hauenleukojen paikkaa vaihdetaan metallista toiseen, jännitteen etumerkki muuttuu. Kun metallilevyt koskettavat toisiaan, jännite putoaa nollaan. Tällöin virtapiirissä on oikosulku. Elektronien ei tarvitse kulkea johtimia pitkin ja jännitemittarin / lampun kautta, vaan ne voivat siirtyä suoraan metallista toiseen. Sähköparin jännite on lähellä tavallisen pariston jännitettä. Lamppu syttyy myös tavallisella paristolla. Tutkimus 5: Galvaaniset solut valmistelu 15 min, toteutus 30 min Työn tarkoituksena on mitata useiden sähköparien jännite ja järjestää metallit jännitesarjaksi työn tulosten mukaan. Välineet kennolevy johtimia, hauenleukoja jännitemittari suodatinpaperia pinsetit metallipaloja esimerkiksi rautaa, nikkeliä, kuparia, sinkkiä, magnesiumia, tinaa metallien suolojen liuoksia esimerkiksi ZnSO 4, MgSO 4, CuSO 4, SnCl 2, FeCl 2, NiSO 4 suolaliuosta, jossa ei ole tutkittavaa metallia esimerkiksi kaliumnitraattia tai ruokasuolaliuosta jätteet voidaan huuhdella viemäriin runsaan veden kera syntyvät virrat ja jännitteet ovat vaarattomia

8 1: Suunnitellaan metallien paikat kennolevylle siten, että jokaisen metalliparin välinen jännite voidaan mitata. Tämä onnistuu, jos kennojen välille voidaan asetella suolasilta. Diagonaaliset kennot käyvät myös hyvin! 2: Täytetään kennot puolilleen valittujen metallien suolojen liuoksilla 3: Tehdään suolasilta suodatinpaperista kostuttamalla se kaliumnitraatilla tai ruokasuolaliuoksella. Suolasiltaa käsitellään pinsettien avulla. 4: Mitataan kunkin metalliparin jännite molempiin suuntiin Samalle metalliparille saadaan kaksi eri jännitettä: miinus- ja plusmerkkinen. Plusmerkkinen jännite saadaan, kun jännitettä mitataan oikein eli kun matalamman potentiaalin elektrodi on kytkettynä mustaan kaapeliin (COMsisäänmeno) ja korkeamman potentiaalin elektrodi on kytkettynä punaiseen kaapeliin (V-sisäänmeno). Oppilaille voidaan puhua epäjalommasta ja jalommasta metallista. Huomataan, että jänniteparin itseisarvo on kuitenkin aina sama. Suolasilta tekee virtapiiristä suljetun ja mahdollistaa positiivisten ionien liikkumisen. Virta kulkee vain suljetussa virtapiirissä. Tämä voidaan todentaa mittaamalla sähkökemiallisen parin jännite ilman suolasiltaa. (Tulos 0 V.) Metallipareille saadaan laskennallisesti seuraavat jännitteet: Mg-Cu 2.72 V Zn-Cu 1.10 V Fe-Cu 0.78 V Ni-Cu 0.59 V Mg-Sn 2.24 V Zn-Sn 0.62 V Fe-Sn 0.30 V Ni-Sn 0.11 V Mg-Ni 2.13 V Zn-Ni 0.51 V Fe-Ni 0.19 V Cu-Sn 0.48 V Mg-Fe 1.94 V Zn-Fe 0.32 V Mg-Zn 1.62 V Metallien laittaminen jännitesarjan mukaiseen järjestykseen voi olla hankalaa. Tässä muutamia vinkkejä, joita oppilaille voi antaa: kupari on jännitesarjan toisessa päässä magnesium on jännitesarjan toisessa päässä Jännitesarjaa kannattaa käsitellä jatkumona: samalla kun metallien jalous kasvaa, niiden reaktionopeus pienenee; mitä epäjalompi metalli, sitä halukkaammin se luopuu elektroneistaan eli reagoi. Pelkistymistehtävien vastaukset: Tina ei pelkistä magnesiumioneja. Rauta pelkistää hopeaionit. Magnesium pelkistää nikkeli-ionit. Sinkki pelkistää kupari-ionit. Sinkki pelkistää kultaionit. Nikkeli pelkistää kupari-ionit. Rauta ei pelkistä sinkki-ioneja. Hopea pelkistää kultaionit. Hopea ei pelkistä kultaioneja. Oppilailla on usein vaikeuksia hahmottaa sitä, mikä atomi voi pelkistää minkäkin metallin ionin. Edellisen tehtävän vastaukset kannattaa käydä huolella läpi ennen viimeisen tutkimuksen tekemistä.

9 Tutkimus 6: Metallien suolaliuosten tunnistaminen valmistelu 15 min, toteutus 25 min Oppilaat suunnittelevat työn itsenäisesti. Tarkoituksena on tunnistaa kolmen eri metallin suolaliuos käyttämällä apuna rauta- ja kuparipalaa, metallien jännitesarjaa sekä aiemmin opittuja tietoja. Välineet: kolme koeputkea koeputkiteline : hopeanitraattiliuosta sinkkikloridiliuosta tinakloridiliuosta rauta-ja kuparipalasia hopeanitraatti on syövyttävää jätteet runsaan veden kanssa viemäriin 1: Oppilaille kerrotaan, että koeputkissa on jotakin seuraavista liuoksista: kuparisulfaattia, hopeanitraattia, tinaklorida, sinkkikloridia 2: Oppilaat yrittävät tunnistaa liuokset rauta- ja kuparipalan avulla ja tekevät tutkimussuunnitelman - kuparisulfaatti putoaa heti pois: yksikään liuoksista ei ole sininen - rautalangan avulla selviää sinkkikloridiliuos: sinkkikloridissa raudan pintaan ei synny pinnoitetta - tutkitaan jäljelle jääneet koeputket kuparilangan avulla: hopeanitraattiliuoksessa kuparilanka pinnoituu, tinakloridissa ei Itsearviointi Monivalinnoista voi valita useammankin vaihtoehdon Lähteet: Chemistry in Microscale Aine ja energia: Kemian työkirja 3, opettajan opas WSOY ( )

Jännittävät metallit

Jännittävät metallit Jännittävät metallit Tästä alkaa tutkimusmatkamme sähkön syntymiseen! Varmaan tiedätkin, että sähköä saadaan sekä pistorasioista että erilaisista paristoista. Pistorasioista saatava sähkö tuotetaan fysikaalisesti,

Lisätiedot

Metallien ominaisuudet ja rakenne

Metallien ominaisuudet ja rakenne Metallien Kemia 25 Metallien ominaisuudet ja rakenne Metallit ovat käyttökelpoisia materiaaleja. Niiden ominaisuudet johtuvat metallin rakennetta koossa pitävästä metallisidoksesta. Metalleja käytetään

Lisätiedot

1. Malmista metalliksi

1. Malmista metalliksi 1. Malmista metalliksi Metallit esiintyvät maaperässä yhdisteinä, mineraaleina Malmiksi sanotaan kiviainesta, joka sisältää jotakin hyödyllistä metallia niin paljon, että sen erottaminen on taloudellisesti

Lisätiedot

Workshop: Tekniikan kemia OAMK:ssa

Workshop: Tekniikan kemia OAMK:ssa 1 Oulun seudun ammattikorkeakoulu Kemian opetuksen päivät Tekniikan yksikkö OULU 2012 Workshop: Tekniikan kemia OAMK:ssa Miksi betonissa rauta ruostuu ulkopuolelta ja puussa sisäpuolelta? Rautatanko betonissa:

Lisätiedot

AKKU- JA PARISTOTEKNIIKAT

AKKU- JA PARISTOTEKNIIKAT AKKU- JA PARISTOTEKNIIKAT H.Honkanen Kemiallisessa sähköparissa ( = paristossa ) ylempänä oleva, eli negatiivisempi, metalli syöpyy liuokseen. Akussa ei elektrodi syövy pois, vaan esimerkiksi lyijyakkua

Lisätiedot

Stipendiaattityöt Jyväskylän yliopiston kemian laitos

Stipendiaattityöt Jyväskylän yliopiston kemian laitos Stipendiaattityöt Jyväskylän yliopiston kemian laitos Juha Siitonen 14. Elokuuta 2011 Alkuaineita jos tunne sä et Niiden kykyjä vähättelet minaisuudet peittelet Turha sun on koittaa Sieluja voittaa Goethe

Lisätiedot

a) Puhdas aine ja seos b) Vahva happo Syövyttävä happo c) Emäs Emäksinen vesiliuos d) Amorfinen aine Kiteisen aineen

a) Puhdas aine ja seos b) Vahva happo Syövyttävä happo c) Emäs Emäksinen vesiliuos d) Amorfinen aine Kiteisen aineen 1. a) Puhdas aine ja seos Puhdas aine on joko alkuaine tai kemiallinen yhdiste, esim. O2, H2O. Useimmat aineet, joiden kanssa olemme tekemisissä, ovat seoksia. Mm. vesijohtovesi on liuos, ilma taas kaasuseos

Lisätiedot

TÄS ON PROTSKUU! PROTEIINIEN KEMIAA

TÄS ON PROTSKUU! PROTEIINIEN KEMIAA sivu 1/8 TÄS ON PROTSKUU! PROTEIINIEN KEMIAA LUOKKA-ASTE/KURSSI TAUSTA Työ soveltuu peruskoulun yläasteelle ja lukioon. Työn tavoite on tutustua proteiinien kokeellisiin tunnistusmenetelmiin. POHDITTAVAKSI

Lisätiedot

Jaksollinen järjestelmä ja sidokset

Jaksollinen järjestelmä ja sidokset Booriryhmä Hiiliryhmä Typpiryhmä Happiryhmä Halogeenit Jalokaasut Jaksollinen järjestelmä ja sidokset 13 Jaksollinen järjestelmä on tärkeä kemian työkalu. Sen avulla saadaan tietoa alkuaineiden rakenteista

Lisätiedot

Kemian opiskelun avuksi

Kemian opiskelun avuksi Kemian opiskelun avuksi Ilona Kuukka Mukana: Petri Järvinen Matti Koski Euroopan Unionin Kotouttamisrahasto osallistuu hankkeen rahoittamiseen. AINE JA ENERGIA Aine aine, nominatiivi ainetta, partitiivi

Lisätiedot

sivu 1/7 OPETTAJALLE Työn motivaatio

sivu 1/7 OPETTAJALLE Työn motivaatio sivu 1/7 PETTAJALLE Työn motivaatio Työssä saadaan kemiallinen reaktio näkyväksi käyttämällä katalyyttiä. Työssä katalyyttinä toimii veren hemoglobiinin rauta tai yhtä hyvin liuos joka sisältää esimerkiksi

Lisätiedot

Reaktioyhtälö. Sähköisen oppimisen edelläkävijä www.e-oppi.fi. Empiirinen kaava, molekyylikaava, rakennekaava, viivakaava

Reaktioyhtälö. Sähköisen oppimisen edelläkävijä www.e-oppi.fi. Empiirinen kaava, molekyylikaava, rakennekaava, viivakaava Reaktioyhtälö Sähköisen oppimisen edelläkävijä www.e-oppi.fi Empiirinen kaava, molekyylikaava, rakennekaava, viivakaava Empiirinen kaava (suhdekaava) ilmoittaa, missä suhteessa yhdiste sisältää eri alkuaineiden

Lisätiedot

KE4, KPL. 3 muistiinpanot. Keuruun yläkoulu, Joonas Soininen

KE4, KPL. 3 muistiinpanot. Keuruun yläkoulu, Joonas Soininen KE4, KPL. 3 muistiinpanot Keuruun yläkoulu, Joonas Soininen KPL 3: Ainemäärä 1. Pohtikaa, miksi ruokaohjeissa esim. kananmunien ja sipulien määrät on ilmoitettu kappalemäärinä, mutta makaronit on ilmoitettu

Lisätiedot

Työohjeet Jippo- polkuun

Työohjeet Jippo- polkuun Työohjeet Jippo- polkuun TUTKIMUSPISTE 1: Kelluuko? Tarvikkeet: kaarnan palaset, hiekan murut, pihlajanmarjat, juuripalat, pakasterasioita, vettä, suolaa ja porkkananpaloja. Tutkimus 1a: Tee hypoteesi

Lisätiedot

YLEINEN KEMIA. Alkuaineiden esiintyminen maailmassa. Alkuaineet. Alkuaineet koostuvat atomeista. Atomin rakenne. Copyright Isto Jokinen

YLEINEN KEMIA. Alkuaineiden esiintyminen maailmassa. Alkuaineet. Alkuaineet koostuvat atomeista. Atomin rakenne. Copyright Isto Jokinen YLEINEN KEMIA Yleinen kemia käsittelee kemian perusasioita kuten aineen rakennetta, alkuaineiden jaksollista järjestelmää, kemian peruskäsitteitä ja kemiallisia reaktioita. Alkuaineet Kaikki ympärillämme

Lisätiedot

Tutkimusmateriaalit -ja välineet: kaarnan palaset, hiekan murut, pihlajanmarjat, juuripalat, pakasterasioita, vettä, suolaa ja porkkananpaloja.

Tutkimusmateriaalit -ja välineet: kaarnan palaset, hiekan murut, pihlajanmarjat, juuripalat, pakasterasioita, vettä, suolaa ja porkkananpaloja. JIPPO-POLKU Jippo-polku sisältää kokeellisia tutkimustehtäviä toteutettavaksi perusopetuksessa, kerhossa tai kotona. Polun tehtävät on tarkoitettu suoritettavaksi luonnossa joko koulun tai kerhon lähimaastossa,

Lisätiedot

KUPARIASPIRINAATIN VALMISTUS

KUPARIASPIRINAATIN VALMISTUS TAUSTAA KUPARIASPIRINAATIN VALMISTUS Kupariaspirinaatti eli dikuparitetra-asetyylisalisylaatti on epäorgaaninen yhdiste, jonka käyttöä nivelreuman hoidossa ja toisen sukupolven lääkevalmistuksessa on tutkittu

Lisätiedot

Kaikenlaisia sidoksia yhdisteissä: ioni-, kovalenttiset ja metallisidokset Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka

Kaikenlaisia sidoksia yhdisteissä: ioni-, kovalenttiset ja metallisidokset Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kaikenlaisia sidoksia yhdisteissä: ioni-, kovalenttiset ja metallisidokset Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen Kevät 2012 Kertausta IONIEN MUODOSTUMISESTA Jos atomi luovuttaa tai

Lisätiedot

Myös normaali sadevesi on hieman hapanta (ph n.5,6) johtuen ilman hiilidioksidista, joka liuetessaan veteen muodostaa hiilihappoa.

Myös normaali sadevesi on hieman hapanta (ph n.5,6) johtuen ilman hiilidioksidista, joka liuetessaan veteen muodostaa hiilihappoa. sivu 1/5 Kohderyhmä: Aika: Työ sopii sekä yläasteelle, että lukion biologiaan ja kemiaan käsiteltäessä ympäristön happamoitumista. Lukion kemiassa aihetta voi myös käsitellä typen ja rikin oksideista puhuttaessa.

Lisätiedot

Liuos voi olla hapan, emäksinen tai neutraali

Liuos voi olla hapan, emäksinen tai neutraali Hapot ja emäkset 19 Liuos voi olla hapan, emäksinen tai neutraali happamuuden aiheuttavat oksoniumionit Monet marjat, hedelmät ja esimerkiksi piimä maistuvat happamilta. Happamuus seuraa siitä kun happo

Lisätiedot

SÄHKÖ KÄSITTEENÄ. Yleisnimitys suurelle joukolle ilmiöitä ja käsitteitä:

SÄHKÖ KÄSITTEENÄ. Yleisnimitys suurelle joukolle ilmiöitä ja käsitteitä: FY6 SÄHKÖ Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää sähköön liittyviä peruskäsitteitä, tutustuu mittaustekniikkaan osaa tehdä sähköopin perusmittauksia sekä rakentaa ja tutkia yksinkertaisia

Lisätiedot

ENNAKKOTEHTÄVIÄ Mitkä ruoka-aineet sisältävät valkuaisaineita eli proteiineja? Missä yhteyksissä olet törmännyt sanaan proteiini tai valkuaisaine?

ENNAKKOTEHTÄVIÄ Mitkä ruoka-aineet sisältävät valkuaisaineita eli proteiineja? Missä yhteyksissä olet törmännyt sanaan proteiini tai valkuaisaine? TÄS ON PROTSKUU! TAUSTAA Proteiinit kuuluvat perusravintoaineisiin ja nautit päivittäin niitä sisältäviä ruokia. Mitkä ruoka-aineet sisältävät proteiineja ja mihin niitä oikein tarvitaan? ENNAKKOTEHTÄVIÄ

Lisätiedot

LÄÄKETEHTAAN UUMENISSA

LÄÄKETEHTAAN UUMENISSA LÄÄKETEHTAAN UUMENISSA KOHDERYHMÄ: Soveltuu lukion KE1- ja KE3-kurssille. KESTO: n. 1h MOTIVAATIO: Työskentelet lääketehtaan laadunvalvontalaboratoriossa. Tuotantolinjalta on juuri valmistunut erä aspiriinivalmistetta.

Lisätiedot

Tekniikan valintakokeen laskutehtävät (osio 3): Vastaa kukin tehtävä erilliselle vastauspaperille vastaukselle varattuun kohtaan

Tekniikan valintakokeen laskutehtävät (osio 3): Vastaa kukin tehtävä erilliselle vastauspaperille vastaukselle varattuun kohtaan Tekniikan valintakokeen laskutehtävät (osio 3): Vastaa kukin tehtävä erilliselle vastauspaperille vastaukselle varattuun kohtaan 1. Kolmiossa yksi kulma on 60 ja tämän viereisten sivujen suhde 1 : 3. Laske

Lisätiedot

b) Reaktio Zn(s) + 2 Ag + (aq) Zn 2+ (aq) + 2 Ag (s) tapahtuu galvaanisessa kennossa. Kirjoita kennokaavio eli kennon lyhennetty esitys.

b) Reaktio Zn(s) + 2 Ag + (aq) Zn 2+ (aq) + 2 Ag (s) tapahtuu galvaanisessa kennossa. Kirjoita kennokaavio eli kennon lyhennetty esitys. KE4-KURSSIN KOE Kastellin lukio 2013 Vastaa kuuteen (6) kysymykseen. Tee pisteytysruudukko. 1. Tarkastele jaksollista järjestelmää ja valitse siitä a) jokin jalometalli. b) jokin alkuaine, joka reagoi

Lisätiedot

Kaikki ympärillämme oleva aine koostuu alkuaineista.

Kaikki ympärillämme oleva aine koostuu alkuaineista. YLEINEN KEMIA Yleinen kemia käsittelee kemian perusasioita kuten aineen rakennetta, alkuaineiden jaksollista järjestelmää, kemian peruskäsitteitä ja kemiallisia reaktioita. Alkuaineet Kaikki ympärillämme

Lisätiedot

VÄRIKKÄÄT MAUSTEET TAUSTAA

VÄRIKKÄÄT MAUSTEET TAUSTAA VÄRIKKÄÄT MAUSTEET TAUSTAA Mausteet ovat kiehtoneet ihmisiä vuosituhansien ajan, niiden makujen ja värien vuoksi. Ruoanlaiton lisäksi mausteita on käytetty luonnonlääkeaineina erilaisten sairauksien hoidossa,

Lisätiedot

HAPANTA HUNAJAA. KESTO: Työn teoriaosion, mahdollisten alkuvalmistelujen ja siivousten lisäksi työn suoritukseen menee noin 15 minuuttia aikaa.

HAPANTA HUNAJAA. KESTO: Työn teoriaosion, mahdollisten alkuvalmistelujen ja siivousten lisäksi työn suoritukseen menee noin 15 minuuttia aikaa. HAPANTA HUNAJAA KOHDERYHMÄ: Työ on suunniteltu alakouluun, mutta sitä voi soveltaa muillekin luokka-asteille. Yläkouluissa ja lukiossa voidaan käyttää vahvoja happoja ja emäksiä ja laskea tarkemmin pitoisuudet

Lisätiedot

TÄS ON PROTSKUU! Missä yhteyksissä olet törmännyt sanaan proteiini tai valkuaisaine?

TÄS ON PROTSKUU! Missä yhteyksissä olet törmännyt sanaan proteiini tai valkuaisaine? TÄS ON PROTSKUU! KOHDERYHMÄ: Työ soveltuu parhaiten yläkouluun kurssille elollinen luonto ja yhteiskunta, sekä lukioon kurssille KE1. KESTO: Työ koostuu kahdesta osasta: n. 30 min/osa. MOTIVAATIO: Mitä

Lisätiedot

kipinäpurkauksena, josta salama on esimerkki.

kipinäpurkauksena, josta salama on esimerkki. Sähkö 25 Esineet saavat sähkövarauksen hankauksessa kipinäpurkauksena, josta salama on esimerkki. Hankauksessa esineet voivat varautua sähköisesti. Varaukset syntyvät, koska hankauksessa kappaleesta siirtyy

Lisätiedot

Kemia ja ympäristö opintojakso

Kemia ja ympäristö opintojakso 1 FILE:\EVTEK_Kemia ja ymparisto_luku5 ja 6_03102005 Opettaja: Pekka Lehtonen GSM: 050-3595099 E-mail: pekka.lehtonen@evtek.fi opintojakso Tiivistelmä oppikrjan luvuista 5 ja 6 LUKU 5: SEOKSET - Liuokset

Lisätiedot

Sähköparin oppimista tukeva tietokonesimulaatio kemian lukioopetukseen

Sähköparin oppimista tukeva tietokonesimulaatio kemian lukioopetukseen Sähköparin oppimista tukeva tietokonesimulaatio kemian lukioopetukseen Taina Sirkiä Pro gradu -tutkielma 7/2015 Kemian opettajankoulutusyksikkö Kemian laitos Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta

Lisätiedot

SUMUINEN AAMU METALLINKIERRÄTYSLAITOKSELLA

SUMUINEN AAMU METALLINKIERRÄTYSLAITOKSELLA sivu 1/6 KOHDERYHMÄ: Työ on suunniteltu lukion kurssille KE4, jolla käsitellään teollisuuden tärkeitä raaka-aineita sekä hapetus-pelkitysreaktioita. Työtä voidaan käyttää myös yläkoululaisille, kunhan

Lisätiedot

FyKe 7 9 Kemia ja OPS 2016

FyKe 7 9 Kemia ja OPS 2016 Kuvat: vas. Fotolia, muut Sanoma Pro Oy FyKe 7 9 Kemia ja OPS 2016 Kemian opetuksen tehtävänä on tukea oppilaiden luonnontieteellisen ajattelun sekä maailmankuvan kehittymistä. Kemian opetus auttaa ymmärtämään

Lisätiedot

Johdanto... 3. Tavoitteet... 3. Työturvallisuus... 3. Polttokennoauton rakentaminen... 4. AURINKOPANEELITUTKIMUS - energiaa aurinkopaneelilla...

Johdanto... 3. Tavoitteet... 3. Työturvallisuus... 3. Polttokennoauton rakentaminen... 4. AURINKOPANEELITUTKIMUS - energiaa aurinkopaneelilla... OHJEKIRJA SISÄLLYS Johdanto... 3 Tavoitteet... 3 Työturvallisuus... 3 Polttokennoauton rakentaminen... 4 AURINKOPANEELITUTKIMUS - energiaa aurinkopaneelilla... 5 POLTTOKENNOAUTON TANKKAUS - polttoainetta

Lisätiedot

Sähkökemian perusteita, osa 1

Sähkökemian perusteita, osa 1 Sähkökemian perusteita, osa 1 Ilmiömallinnus prosessimetallurgiassa Syksy 2015 Teema 4 - Luento 1 Teema 4: Suoritustapana oppimispäiväkirja Tehdään yksin tai pareittain Tehtävät/ohjeet löytyvät kurssin

Lisätiedot

POHDITTAVAKSI ENNEN TYÖTÄ

POHDITTAVAKSI ENNEN TYÖTÄ MUSTIKKATRIO KOHDERYHMÄ: Työ voidaan suorittaa kaikenikäisten kanssa, jolloin teoria sovelletaan osaamistasoon. KESTO: n. 1h MOTIVAATIO: Arkipäivän ruokakemian ilmiöiden tarkastelu uudessa kontekstissa.

Lisätiedot

SUMUINEN AAMU METALLINKIERRÄTYSLAITOKSELLA

SUMUINEN AAMU METALLINKIERRÄTYSLAITOKSELLA SUMUINEN AAMU METALLINKIERRÄTYSLAITOKSELLA KOHDERYHMÄ: Työ on suunniteltu lukion kurssille KE4, jolla käsitellään teollisuuden tärkeitä raaka-aineita sekä hapetus-pelkitysreaktioita. Työtä voidaan käyttää

Lisätiedot

Taulukko Käyttötarkoitus Huomioita, miksi? Kreikkalaisten numeeriset etuliitteet

Taulukko Käyttötarkoitus Huomioita, miksi? Kreikkalaisten numeeriset etuliitteet Päivitetty 8.12.2014 MAOLtaulukot (versio 2001/2013) Taulukko Käyttötarkoitus Huomioita, miksi? Kreikkalaisten numeeriset etuliitteet esim. ilmoittamaan atomien lukumäärää molekyylissä (hiilimonoksidi

Lisätiedot

vi) Oheinen käyrä kuvaa reaktiosysteemin energian muutosta reaktion (1) etenemisen funktiona.

vi) Oheinen käyrä kuvaa reaktiosysteemin energian muutosta reaktion (1) etenemisen funktiona. 3 Tehtävä 1. (8 p) Seuraavissa valintatehtävissä on esitetty väittämiä, jotka ovat joko oikein tai väärin. Merkitse paikkansapitävät väittämät rastilla ruutuun. Kukin kohta voi sisältää yhden tai useamman

Lisätiedot

Ilmiö 7-9 Kemia OPS 2016

Ilmiö 7-9 Kemia OPS 2016 Ilmiö 7-9 Kemia OPS 2016 Kemiaa tutkimaan 1. TYÖTURVALLISUUS 2 opetuskertaa S1 - Turvallisen työskentelyn periaatteet ja perustyötaidot - Tutkimusprosessin eri vaiheet S2 Kemia omassa elämässä ja elinympäristössä

Lisätiedot

KALIUMPERMANGANAATIN KULUTUS

KALIUMPERMANGANAATIN KULUTUS sivu 1/6 Kohderyhmä: Työ on suunniteltu lukiolaisille Aika: n. 1h + laskut KALIUMPERMANGANAATIN KULUTUS TAUSTATIEDOT tarkoitaa veden sisältämien kemiallisesti hapettuvien orgaanisten aineiden määrää. Koeolosuhteissa

Lisätiedot

SUMUINEN AAMU METALLINKIERRÄTYSLAITOKSELLA

SUMUINEN AAMU METALLINKIERRÄTYSLAITOKSELLA SUMUINEN AAMU METALLINKIERRÄTYSLAITOKSELLA Työskentelet metallinkierrätyslaitoksella. Asiakas tuo kierrätyslaitokselle 1200 kilogramman erän kellertävää metallimateriaalia, joka on löytynyt purettavasta

Lisätiedot

1 Tehtävät. 2 Teoria. rauta(ii)ioneiksi ja rauta(ii)ionien hapettaminen kaliumpermanganaattiliuoksella.

1 Tehtävät. 2 Teoria. rauta(ii)ioneiksi ja rauta(ii)ionien hapettaminen kaliumpermanganaattiliuoksella. 1 Tehtävät Edellisellä työkerralla oli valmistettu rauta(ii)oksalaattia epäorgaanisen synteesin avulla. Tätä sakkaa tarkasteltiin seuraavalla kerralla. Tällä työ kerralla ensin valmistettiin kaliumpermanganaatti-

Lisätiedot

Katso Opetus.tv:n video: Kirchhoffin 1. laki http://opetus.tv/fysiikka/fy6/kirchhoffin-lait/

Katso Opetus.tv:n video: Kirchhoffin 1. laki http://opetus.tv/fysiikka/fy6/kirchhoffin-lait/ 4.1 Kirchhoffin lait Katso Opetus.tv:n video: Kirchhoffin 1. laki http://opetus.tv/fysiikka/fy6/kirchhoffin-lait/ Katso Kimmo Koivunoron video: Kirchhoffin 2. laki http://www.youtube.com/watch?v=2ik5os2enos

Lisätiedot

Luku 2: Atomisidokset ja ominaisuudet

Luku 2: Atomisidokset ja ominaisuudet Luku 2: Atomisidokset ja ominaisuudet Käsiteltävät aiheet: Mikä aikaansaa sidokset? Mitä eri sidostyyppejä on? Mitkä ominaisuudet määräytyvät sidosten kautta? Chapter 2-1 Atomirakenne Atomi elektroneja

Lisätiedot

Fy06 Koe 20.5.2015 Kuopion Lyseon lukio (KK) 1/7

Fy06 Koe 20.5.2015 Kuopion Lyseon lukio (KK) 1/7 Fy06 Koe 0.5.015 Kuopion Lyseon lukio (KK) 1/7 alitse kolme tehtävää. 6p/tehtävä. 1. Mitä mieltä olet seuraavista väitteistä. Perustele lyhyesti ovatko väitteet totta vai tarua. a. irtapiirin hehkulamput

Lisätiedot

Vinkkejä opettajille ja odotetut tulokset SIVU 1

Vinkkejä opettajille ja odotetut tulokset SIVU 1 Vinkkejä opettajille ja odotetut tulokset SIVU 1 Konteksti palautetaan oppilaiden mieliin käymällä Osan 1 johdanto uudelleen läpi. Kysymysten 1 ja 2 tarkoituksena on arvioida ovatko oppilaat ymmärtäneet

Lisätiedot

ENERGIAA! ASTE/KURSSI AIKA 1/5

ENERGIAA! ASTE/KURSSI AIKA 1/5 1/5 ASTE/KURSSI Yläasteelle ja lukioon elintarvikkeiden kemian yhteydessä. Sopii myös alaasteryhmille opettajan avustaessa poltossa, sekä laskuissa. AIKA n. ½ tuntia ENERGIAA! Vertaa vaahtokarkin ja cashewpähkinän

Lisätiedot

KE2 Kemian mikromaailma

KE2 Kemian mikromaailma KE2 Kemian mikromaailma 1. huhtikuuta 2015/S.. Tässä kokeessa ei ole aprillipiloja. Vastaa viiteen tehtävään. Käytä tarvittaessa apuna taulukkokirjaa. Tehtävät arvostellaan asteikolla 0 6. Joissakin tehtävissä

Lisätiedot

Fysiikan ja kemian pedagogiset perusteet Kari Sormunen Syksy 2014

Fysiikan ja kemian pedagogiset perusteet Kari Sormunen Syksy 2014 Fysiikan ja kemian pedagogiset perusteet Kari Sormunen Syksy 2014 Aine koostuu atomeista Nimitys tulee sanasta atomos = jakamaton (400 eaa, Kreikka) Atomin kuvaamiseen käytetään atomimalleja Pallomalli

Lisätiedot

VirtuaaliKemia. Lahden Teho-Opetus Oy

VirtuaaliKemia. Lahden Teho-Opetus Oy VirtuaaliKemia Lahden Teho-Opetus Oy 1. Johdanto VirtuaaliKemia (VK) on peruskoulun yläasteen, ammattioppilaitosten ja lukion peruskurssien kemian opetukseen tarkoitettu opetusohjelma. Ohjelman lähestymistapa

Lisätiedot

Tunti on suunniteltu lukion KE 4 -kurssille 45 minuutin oppitunnille kahdelle opettajalle.

Tunti on suunniteltu lukion KE 4 -kurssille 45 minuutin oppitunnille kahdelle opettajalle. Tuntisuunnitelma Tunti on suunniteltu lukion KE 4 -kurssille 45 minuutin oppitunnille kahdelle opettajalle. Tunnin aiheena ovat happamat ja emäksiset oksidit. 0-20 min: Toinen opettaja eläytyy Lavoisierin

Lisätiedot

Tekijä lehtori Zofia Bazia-Hietikko

Tekijä lehtori Zofia Bazia-Hietikko Tekijä lehtori Zofia Bazia-Hietikko Tarkoituksena on tuoda esiin, että kemia on osa arkipäiväämme, siksi opiskeltavat asiat kytketään tuttuihin käytännön tilanteisiin. Ympärillämme on erilaisia kemiallisia

Lisätiedot

Kokeellisia töitä uusiutuvien energianlähteiden opetukseen

Kokeellisia töitä uusiutuvien energianlähteiden opetukseen Terhi Ahonen ja Pirkko Kärnä: Uusiutuvat energialähteet työohjeita 1 Kokeellisia töitä uusiutuvien energianlähteiden opetukseen Kokosimme tanskalaisista ohjeista työohjeita, jotka kuvaavat perusilmiöitä

Lisätiedot

Kemia s2011 ratkaisuja. Kemian koe s 2011 lyhennettyjä ratkaisuja

Kemia s2011 ratkaisuja. Kemian koe s 2011 lyhennettyjä ratkaisuja Kemian koe s 2011 lyhennettyjä ratkaisuja 1. a) Veden autoprotolyysin 2H 2 O(l) H 3 O + (aq) + OH (aq) seurauksena vedessä on pieni määrä OH ja H 3 O + ioneja, jotka toimivat varauksen kuljettajina. Jos

Lisätiedot

12. Amiinit. Ammoniakki 1 amiini 2 amiini 3 amiini kvarternäärinen ammoniumioni

12. Amiinit. Ammoniakki 1 amiini 2 amiini 3 amiini kvarternäärinen ammoniumioni 12. Amiinit Amiinit ovat ammoniakin alkyyli- tai aryylijohdannaisia. e voivat olla primäärisiä, sekundäärisiä tai tertiäärisiä ja lisäksi ne voivat muodostaa kvaternäärisiä ammoniumioneja. Ammoniakki 1

Lisätiedot

Mahamysteeri. Mitkä ruoka-aineet sisältävät näitä aineita?

Mahamysteeri. Mitkä ruoka-aineet sisältävät näitä aineita? KOHDERYHMÄ: Työ voidaan tehdä yläkoulussa tai lukiossa. Teorian laajuus riippuu ryhmän tasosta/iästä. Parhaiten työ soveltuu yläkouluun kokonaisuuteen elollinen luonto ja yhteiskunta. KESTO: 1 h. MOTIVAATIO:

Lisätiedot

ENERGIAA TÄRKKELYKSESTÄ

ENERGIAA TÄRKKELYKSESTÄ ENERGIAA TÄRKKELYKSESTÄ TAUSTA Nautit päivittäin tärkkelystä sisältäviä ruoka-aineita. Oletko koskaan pohtinut mitä tärkkelykselle tapahtuu elimistössäsi? Mitkä ruoka-aineet sisältävät tärkkelystä ja kuinka

Lisätiedot

Top Analytica Oy Ab. XRF Laite, menetelmät ja mahdollisuudet Teemu Paunikallio

Top Analytica Oy Ab. XRF Laite, menetelmät ja mahdollisuudet Teemu Paunikallio XRF Laite, menetelmät ja mahdollisuudet Teemu Paunikallio Röntgenfluoresenssi Röntgensäteilyllä irroitetaan näytteen atomien sisäkuorilta (yleensä K ja L kuorilta) elektroneja. Syntyneen vakanssin paikkaa

Lisätiedot

Kemian opetuksen keskus Helsingin yliopisto Veden kovuus Oppilaan ohje. Veden kovuus

Kemian opetuksen keskus Helsingin yliopisto Veden kovuus Oppilaan ohje. Veden kovuus Huomaat, että vedenkeittimessäsi on valkoinen saostuma. Päättelet, että saostuma on peräisin vedestä. Haluat varmistaa, että vettä on turvallista juoda ja viet sitä tutkittavaksi laboratorioon. Laboratoriossa

Lisätiedot

Juha Siitonen Jyväskylän yliopisto. Nuoren kemistin opas

Juha Siitonen Jyväskylän yliopisto. Nuoren kemistin opas Juha Siitonen Jyväskylän yliopisto Nuoren kemistin opas 1 Seosten erottaminen Vuonna 1896 nuori Puolalainen kemisti Marie Curie ja hänen Ranskalainen miehensä Pierre Curie ottivat tehtäväkseen selvittää

Lisätiedot

TYÖYMPÄRISTÖN MATERIAALIT

TYÖYMPÄRISTÖN MATERIAALIT TYÖYMPÄRISTÖN MATERIAALIT keittiössä ja ravintolasalissa työskentelevän on tunnettava materiaalien kemialliset ja fysikaaliset ominaisuudet ja tiedettävä mihin ja miten niitä käytetään väärillä valinnoilla

Lisätiedot

Lukion kemia 3, Reaktiot ja energia. Leena Piiroinen Luento 2 2015

Lukion kemia 3, Reaktiot ja energia. Leena Piiroinen Luento 2 2015 Lukion kemia 3, Reaktiot ja energia Leena Piiroinen Luento 2 2015 Reaktioyhtälöön liittyviä laskuja 1. Reaktioyhtälön kertoimet ja tuotteiden määrä 2. Lähtöaineiden riittävyys 3. Reaktiosarjat 4. Seoslaskut

Lisätiedot

2.1.3 Pitoisuus. 4.2 Hengitys Tuotetta hengittänyt toimitetaan raittiiseen ilmaan. Tarvittaessa tekohengitystä, viedään lääkärin hoitoon.

2.1.3 Pitoisuus. 4.2 Hengitys Tuotetta hengittänyt toimitetaan raittiiseen ilmaan. Tarvittaessa tekohengitystä, viedään lääkärin hoitoon. KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 5 1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT 1.1 Kemikaalin tunnistustiedot 1.1.1 Kauppanimi 1.2 Kemikaalin käyttötarkoitus

Lisätiedot

Kurssin esittely. Kurssin esittely on monisteella KE4 Metallit ja materiaalit

Kurssin esittely. Kurssin esittely on monisteella KE4 Metallit ja materiaalit Kurssin esittely 18. huhtikuuta 2013 11:34 Kurssin esittely on monisteella KE4 Metallit ja materiaalit Tiedonhakutehtävät kannattaa hoitaa mahdollisimman nopeasti pois alta! Tiedonhakutehtävät saa palauttaa

Lisätiedot

Tehtäviä sähkökemiasta

Tehtäviä sähkökemiasta Tehtäviä sähkökemiasta 1. Millainen on sähkökemiallinen jännitesarja? Mitä sen avulla voidaan kuvata? Jännitesarjalla kuvataan metallien taipumusta muodostaa kemiallisia yhdisteitä. Metallit on järjestetty

Lisätiedot

Joensuun yliopisto Kemian valintakoe/3.6.2009

Joensuun yliopisto Kemian valintakoe/3.6.2009 Joesuu yliopisto Kemia valitakoe/.6.009 Mallivastaukset 1. Selitä lyhyesti (korkeitaa kolme riviä), a) elektroegatiivisuus b) elektroiaffiiteetti c) amfolyytti d) diffuusio e) Le Chatelieri periaate. a)

Lisätiedot

Tiedelimsa. KOHDERYHMÄ: Työ voidaan tehdä kaikenikäisien kanssa. Teorian laajuus riippuu ryhmän tasosta/iästä.

Tiedelimsa. KOHDERYHMÄ: Työ voidaan tehdä kaikenikäisien kanssa. Teorian laajuus riippuu ryhmän tasosta/iästä. KOHDERYHMÄ: Työ voidaan tehdä kaikenikäisien kanssa. Teorian laajuus riippuu ryhmän tasosta/iästä. KESTO: 15min 1h riippuen työn laajuudesta ja ryhmän koosta. MOTIVAATIO: Arkipäivän kemian ilmiöiden tarkastelu

Lisätiedot

Kovalenttinen sidos ja molekyyliyhdisteiden ominaisuuksia

Kovalenttinen sidos ja molekyyliyhdisteiden ominaisuuksia Kovalenttinen sidos ja molekyyliyhdisteiden ominaisuuksia 16. helmikuuta 2014/S.. Mikä on kovalenttinen sidos? Kun atomit jakavat ulkoelektronejaan, syntyy kovalenttinen sidos. Kovalenttinen sidos on siis

Lisätiedot

Sukunimi: Etunimi: Henkilötunnus:

Sukunimi: Etunimi: Henkilötunnus: K1. Onko väittämä oikein vai väärin. Oikeasta väittämästä saa 0,5 pistettä. Vastaamatta jättämisestä tai väärästä vastauksesta ei vähennetä pisteitä. (yhteensä 10 p) Oikein Väärin 1. Kaikki metallit johtavat

Lisätiedot

Hiilidioksidista hiilihappoon, -tutkimuksia arkipäivän kemiasta

Hiilidioksidista hiilihappoon, -tutkimuksia arkipäivän kemiasta iilidioksidista hiilihappoon, -tutkimuksia arkipäivän kemiasta Kohderyhmä: Työ on suunniteltu yläkoululaisille. Tiedelimun valmistus on alakoululaisia ja yläkoululaisia varten suunniteltu vierailu työ.

Lisätiedot

Näiden aihekokonaisuuksien opetussuunnitelmat ovat luvussa 8.

Näiden aihekokonaisuuksien opetussuunnitelmat ovat luvussa 8. 9. 11. b Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

Suljetun lyijyakun toiminnan peruskäsitteitä

Suljetun lyijyakun toiminnan peruskäsitteitä Suljetun lyijyakun toiminnan peruskäsitteitä Akun toiminta perustuu täysin sähkökemiallisiin ilmiöihin + ja - materiaalin välillä elektrolyytin mahdollistaessa kemiallisenreaktion. Akun pääosina ovat anodi,

Lisätiedot

NIMI: LK: 8b. Sähkön käyttö Tarmo Partanen Ota alakoulun FyssaMoppi. Arvaa, mitä tapahtuu eri töissä etukäteen.

NIMI: LK: 8b. Sähkön käyttö Tarmo Partanen Ota alakoulun FyssaMoppi. Arvaa, mitä tapahtuu eri töissä etukäteen. NIMI: LK: 8b. Sähkön käyttö Ota alakoulun FyssaMoppi. Arvaa, mitä tapahtuu eri töissä etukäteen. Sähkön käyttö Ota alakoulun FyssaMoppi 1 ja sieltä Aine ja energia ja Sähkön käyttö ja etsi vastaukset.

Lisätiedot

JAKSOLLINEN JÄRJESTELMÄ

JAKSOLLINEN JÄRJESTELMÄ JASOLLINEN JÄRJESTELMÄ Oppitunnin tavoite: Oppitunnin tavoitteena on opettaa jaksollinen järjestelmä sekä sen historiaa alkuainepelin avulla. Tunnin tavoitteena on, että oppilaat oppivat tieteellisen tutkimuksen

Lisätiedot

CHEM-A1200 Kemiallinen rakenne ja sitoutuminen

CHEM-A1200 Kemiallinen rakenne ja sitoutuminen CHEM-A1200 Kemiallinen rakenne ja sitoutuminen Hapot, Emäkset ja pk a Opettava tutkija Pekka M Joensuu Jokaisella hapolla on: Arvo, joka kertoo meille kuinka hapan kyseinen protoni on. Helpottaa valitsemaan

Lisätiedot

Kenttätutkimus hiiliteräksen korroosiosta kaukolämpöverkossa

Kenttätutkimus hiiliteräksen korroosiosta kaukolämpöverkossa 1 (17) Tilaajat Suomen KL Lämpö Oy Sari Kurvinen Keisarinviitta 22 33960 Pirkkala Lahti Energia Olli Lindstam PL93 15141 Lahti Tilaus Yhteyshenkilö VTT:ssä Sähköposti 30.5.2007, Sari Kurvinen, sähköposti

Lisätiedot

KEMIA HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEET

KEMIA HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEET BILÄÄKETIETEEN enkilötunnus: - KULUTUSJELMA Sukunimi: 20.5.2015 Etunimet: Nimikirjoitus: KEMIA Kuulustelu klo 9.00-13.00 YVÄN VASTAUKSEN PIIRTEET Tehtävämonisteen tehtäviin vastataan erilliselle vastausmonisteelle.

Lisätiedot

Ennekuin aloitat juottamisen:

Ennekuin aloitat juottamisen: Metallijuotos Yleistä Juottaminen eli juotto, on metallikappaleiden liitämistä toisiinsa sulattamalla niiden väliin metallia tai metalliseosta. Sulatettavan juotosmetallin, eli juotteen sulamislämpötilan

Lisätiedot

Tenttikysymyksiä insinöörien kemian opintojaksolla

Tenttikysymyksiä insinöörien kemian opintojaksolla 1 Oulun seudun ammattikorkeakoulu Kemian opetuksen päivät Tekniikan yksikkö OULU 13.-14.4. 2012 Tenttikysymyksiä insinöörien kemian opintojaksolla Millainen aine on inhibiittori? Reaktiota hidastava aine

Lisätiedot

2. Suolahappoa lisättiin: n(hcl) = 100,0 ml 0,200 mol/l = 20,0 mmol. Neutralointiin kulunut n(hcl) = (20,0 2,485) mmol = 17,515 mmol

2. Suolahappoa lisättiin: n(hcl) = 100,0 ml 0,200 mol/l = 20,0 mmol. Neutralointiin kulunut n(hcl) = (20,0 2,485) mmol = 17,515 mmol KEMIAN KOE 17.3.2008 Ohessa kovasti lyhennettyjä vastauksia. Rakennekaavoja, suurelausekkeita ja niihin sijoituksia ei ole esitetty. Useimmat niistä löytyvät oppikirjoista. Hyvään vastaukseen kuuluvat

Lisätiedot

782630S Pintakemia I, 3 op

782630S Pintakemia I, 3 op 782630S Pintakemia I, 3 op Ulla Lassi Puh. 0400-294090 Sposti: ulla.lassi@oulu.fi Tavattavissa: KE335 (ma ja ke ennen luentoja; Kokkolassa huone 444 ti, to ja pe) Prof. Ulla Lassi Opintojakson toteutus

Lisätiedot

SUPERABSORBENTIT. Kemian opetuksen keskus Helsingin yliopisto Superabsorbentit Opettajan ohje

SUPERABSORBENTIT. Kemian opetuksen keskus Helsingin yliopisto Superabsorbentit Opettajan ohje SUPERABSORBENTIT KOHDERYHMÄ: Soveltuu kaiken ikäisille oppilaille. Työn kemian osuutta voidaan supistaa ja laajentaa oppilaiden tietojen ja taitojen mukaisesti. KESTO: 5 15 min. MOTIVAATIO: Kosteuspyyhkeet

Lisätiedot

Voimalaitoksen vesikemian yleiset tavoitteet ja peruskäsitteitä

Voimalaitoksen vesikemian yleiset tavoitteet ja peruskäsitteitä Voimalaitoksen vesikemian yleiset tavoitteet ja peruskäsitteitä Susanna Vähäsarja ÅF-Consult 4.2.2016 1 Sisältö Vedenkäsittelyn vaatimukset Mitä voimalaitoksen vesikemialla tarkoitetaan? Voimalaitosten

Lisätiedot

KE2 KURSSIKOE 4/2014 Kastellin lukio

KE2 KURSSIKOE 4/2014 Kastellin lukio KE2 KURSSIKE 4/2014 Kastellin lukio Valitse kuusi (6) tehtävää. Piirrä pisteytystaulukko ja merkitse siihen rastilla vastaamatta jättämäsi tehtävät. 1. Eräiden alkuaineiden elektronirakenteet ovat seuraavat:

Lisätiedot

MAOL:n pistesuositus kemian reaalikokeen tehtäviin syksyllä 2011.

MAOL:n pistesuositus kemian reaalikokeen tehtäviin syksyllä 2011. MAL:n pistesuositus kemian reaaikokeen tehtäviin syksyä 2011. - Tehtävän eri osat arvosteaan 1/3 pisteen tarkkuudea ja oppusumma pyöristetään kokonaisiksi pisteiksi. Tehtävän sisää pieniä puutteita voi

Lisätiedot

7. Resistanssi ja Ohmin laki

7. Resistanssi ja Ohmin laki Nimi: LK: SÄHKÖ-OPPI Tarmo Partanen Teoria (Muista hyödyntää sanastoa) 1. Millä nimellä kuvataan sähköisen komponentin (laitteen, johtimen) sähkön kulkua vastustavaa ominaisuutta? 2. Miten resistanssi

Lisätiedot

Törmäysteoria. Törmäysteorian mukaan kemiallinen reaktio tapahtuu, jos reagoivat hiukkaset törmäävät toisiinsa

Törmäysteoria. Törmäysteorian mukaan kemiallinen reaktio tapahtuu, jos reagoivat hiukkaset törmäävät toisiinsa Törmäysteoria Törmäysteorian mukaan kemiallinen reaktio tapahtuu, jos reagoivat hiukkaset törmäävät toisiinsa tarpeeksi suurella voimalla ja oikeasta suunnasta. 1 Eksotermisen reaktion energiakaavio E

Lisätiedot

Epäpuhtaudet vesi-höyrypiirissä lähteet ja vaikutukset

Epäpuhtaudet vesi-höyrypiirissä lähteet ja vaikutukset Epäpuhtaudet vesihöyrypiirissä lähteet ja vaikutukset Susanna Vähäsarja ÅFConsult 11.2.2016 1 Sisältö Epäpuhtauksien lähteet ja kulkeutuminen vesihöyrypiirissä Korroosiovauriot ja muodot vesihöyrypiirissä

Lisätiedot

TKK, TTY, LTY, OY, TY, VY, ÅA / Insinööriosastot Valintakuulustelujen kemian koe 31.5.2006

TKK, TTY, LTY, OY, TY, VY, ÅA / Insinööriosastot Valintakuulustelujen kemian koe 31.5.2006 TKK, TTY, LTY, Y, TY, VY, ÅA / Insinööriosastot Valintakuulustelujen kemian koe 1.5.006 1. Uraanimetallin valmistus puhdistetusta uraanidioksidimalmista koostuu seuraavista reaktiovaiheista: (1) U (s)

Lisätiedot

opetuksessa Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta / Emmi Jeskanen ja Taina Sirkiä/ MAOL 2014 www.helsinki.fi/yliopisto 14.4.

opetuksessa Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta / Emmi Jeskanen ja Taina Sirkiä/ MAOL 2014 www.helsinki.fi/yliopisto 14.4. Tutkimuksellinen k paineanturin käyttö kemian opetuksessa Emmi Jeskanen & Taina Sirkiä Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta / Emmi www.helsinki.fi/yliopisto 14.4.2014 1 Tutkimuksellinen kemian opetus

Lisätiedot

Kvanttimekaaninen atomimalli

Kvanttimekaaninen atomimalli Kvanttimekaaninen atomimalli Kvanttimekaaninen atomimalli Rakenne: Pääkuori Alakuori Orbitaalit Elektronit sijaitsevat ydintä ympäröivässä energiapilvessä tietyillä energiatiloilla (pääkuoret). Elektronien

Lisätiedot

ENERGIAA TÄRKKELYKSESTÄ! NELJÄ TUTKIMUSTA

ENERGIAA TÄRKKELYKSESTÄ! NELJÄ TUTKIMUSTA sivu 1/10 ENERGIAA TÄRKKELYKSESTÄ! NELJÄ TUTKIMUSTA LUOKKA-ASTE/KURSSI ARVIOTU AIKA Yläasteelle tai lukioon elintarvikkeiden kemian yhteydessä. Myös ala-asteryhmille opettajan avustaessa kemikaaleissa

Lisätiedot

Fy06 Koe ratkaisut 29.5.2012 Kuopion Lyseon lukio (KK) 5/13

Fy06 Koe ratkaisut 29.5.2012 Kuopion Lyseon lukio (KK) 5/13 Fy06 Koe ratkaisut 9.5.0 Kuopion Lyseon lukio (KK) 5/3 Koe. Yksilöosio. 6p/tehtävä.. Kun 4,5 V:n paristo kytketään laitteeseen, virtapiirissä kulkee,0 A:n suuruinen sähkövirta ja pariston napojen välinen

Lisätiedot

Turvallisuusohjelehti asetus (EY) N:o 1907/2006 mukainen Painopäivämäärä 15.01.2008 viimeistelty 15.01.2008 HOMESWIM Kloorirae, klooriarvon nopeasti

Turvallisuusohjelehti asetus (EY) N:o 1907/2006 mukainen Painopäivämäärä 15.01.2008 viimeistelty 15.01.2008 HOMESWIM Kloorirae, klooriarvon nopeasti 1 AINEEN TAI VALMISTEEN SEKÄ YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTUSTIEDOT Kauppanimi Rez.-Nr. 410014 Valmistaja/toimittaja Hätätapauksissa vastaavan tiedonantajan nimi ja osoite / puhelin BAYROL Scandinavia A/S

Lisätiedot

Sähäkästi sähköstä, makeasti magnetismista. Fysiikan ja kemian pedagogiset perusteet, kevät 2012 Kari Sormunen

Sähäkästi sähköstä, makeasti magnetismista. Fysiikan ja kemian pedagogiset perusteet, kevät 2012 Kari Sormunen Sähäkästi sähköstä, makeasti magnetismista Fysiikan ja kemian pedagogiset perusteet, kevät 2012 Kari Sormunen Oppilaiden ennakkokäsityksiä virtapiireihin liittyen a) Yksinapamalli, jonka mukaan paristosta

Lisätiedot

125,0 ml 0,040 M 75,0+125,0 ml Muodostetaan ionitulon lauseke ja sijoitetaan hetkelliset konsentraatiot

125,0 ml 0,040 M 75,0+125,0 ml Muodostetaan ionitulon lauseke ja sijoitetaan hetkelliset konsentraatiot 4.4 Syntyykö liuokseen saostuma 179. Kirjoita tasapainotettu nettoreaktioyhtälö olomuotomerkintöineen, kun a) fosforihappoliuokseen lisätään kaliumhydroksidiliuosta b) natriumvetysulfaattiliuokseen lisätään

Lisätiedot

Sisällys. Vesi... 9. Avaruus... 65. Voima... 87. Ilma... 45. Oppilaalle... 4 1. Fysiikkaa ja kemiaa oppimaan... 5

Sisällys. Vesi... 9. Avaruus... 65. Voima... 87. Ilma... 45. Oppilaalle... 4 1. Fysiikkaa ja kemiaa oppimaan... 5 Sisällys Oppilaalle............................... 4 1. Fysiikkaa ja kemiaa oppimaan........ 5 Vesi................................... 9 2. Vesi on ikuinen kiertolainen........... 10 3. Miten saamme puhdasta

Lisätiedot