Sosiaali- ja terveyspalvelujen integraation talousvaikutuksista

Transkriptio

1 Sosiaali- ja terveyspalvelujen integraation talousvaikutuksista Ismo Linnosmaa Terveys- ja sosiaalitalous CHESS, THL Linnosmaa / Interaatio ja talous 1

2 Esitys 1. Integraation käsitteestä 2. Miksi integraatiota tai koordinaatiota tarvitaan? 3. Integraation taloudellisista vaikutuksista Linnosmaa / Interaatio ja talous 2

3 1 Integraation käsite Tuotannon integraatio: horisontaalinen, vertikaalinen ja monialainen integraatio Rahoituksen integraatiosta Rakenteellisesta integraatiosta Linnosmaa / Interaatio ja talous 3

4 Tuotannon integraatio Horisontaalinen integraatio (horizontal merger): Saman toimialan kaksi tai useampaa (kilpailevaa) yritystä yhdistyvät yhdeksi yritykseksi Esim1. Kaksi vanhustenhuollon palveluasumisen yksikköä yhdistyvät Esim2. Kaksi samoihin toimenpiteisiin tai palveluihin keskittyvää sairaalaa yhdistyvät Tuottajat toimivat samoilla markkinoilla Horisontaalinen integraatio vähentää kilpailua (allokatiivinen tehottomuus kasvaa) voi alentaa tuotannon yksikkökustannuksia (tuotannon tehokkuus kasvaa) Linnosmaa / Interaatio ja talous 4

5 Tuotannon integraatio Vertikaalinen integraatio (vertical merger): Samassa vertikaalisessa tuotantoketjussa toimivat yritykset yhdistyvät Esim1. Lääkkeitä tuottava yritys (tai tukku) ja apteekki yhdistyvät (tuotanto ja jakelu) Esim2. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yksikkö yhdistyvät (perus- ja erikoistason palvelut yhdistyvät) Esim3. Joissakin tapauksissa (ks. esim. Holmås ym. 2013) sairaala ja sosiaalipalvelut (ja erityisesti laitos- ja asumispalvelut) on myös tulkittu osaksi samaa vertikaalista ketjua Linnosmaa / Interaatio ja talous 5

6 Tuotannon integraatio Monialainen integraatio (conglomerate merger): Eri toimialalla toimivat kaksi tai useampaa yritystä yhdistyvät Esim1. Vakuutusyhtiö ja pankki yhdistyvät Esim2. Jos sosiaali- ja terveyspalveluja tuotetaan omilla toimialoilla (tuote ei ole sama), sosiaalipalveluja ja terveyspalveluja tuottavien yritysten integraatio voi olla monialainen Linnosmaa / Interaatio ja talous 6

7 Rahoituksen integraatio Sosiaali- ja terveyspalveluja voi rahoittaa sama rahoittaja tai eri rahoittajat jopa yksittäisen potilaan tai asiakkaan kohdalla Esim1. Tehostetussa palveluasumisessa asuvan ikääntyneen lääkekulujen rahoitukseen osallistuu Kela ja muihin hoivan kustannuksiin kunta ja asiakkaat itse Palvelujen rahoitus useiden rahoittajien taholta voi kannustaa kustannusten siirtoon (cost-shifting) (ks. esim. Grabowsky, 2007) voi vaikuttaa palvelujen laatuun (Glazer and McGuire, 2002: compromise on quality, voi kasvattaa myös hyvinvointia) Linnosmaa / Interaatio ja talous 7

8 Rahoitus, tuotanto ja integraatio Rahoittaja 1 Rahoittaja 2 Rahoitus Tuotanto Tuottaja 1 Tuottaja Linnosmaa / Interaatio ja talous 8

9 Rahoitus, tuotanto ja integraation: vaihtoehdot Eri rahoittajat sosiaali- ja terveyspalveluille: Integroitu sosiaali- ja terveyspalvelujen tuotanto Eri tuottajat tuottavat sosiaali- ja terveyspalvelut Sama rahoittaja sosiaali- ja terveyspalveluille: Integroitu sosiaali- ja terveyspalvelujen tuotanto Eri tuottajat tuottavat sosiaali- ja terveyspalvelut Linnosmaa / Interaatio ja talous 9

10 Rakenteellinen integraatio Rakenteellisella integraatiolla tarkoitetaan sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuun organisoimista mahdollisimman laajasti samalla järjestäjätaholle (Erhola ym., 2014) Päätöksenteko, johtaminen, rahoitus ja palvelut mahdollisimman laajasti alueensa väestöstä vastaavalle järjestäjälle Vrt. Integrated resource mechanisms (Mason ym. 2014) Linnosmaa / Interaatio ja talous 10

11 2. Miksi tarvitaan yhteistyötä tai integraatiota? Tutkimusten mukaan sosiaalipalvelujen (terveyspalvelujen) käyttö vaikuttaa terveyspalvelujen (sosiaalipalvelujen) kysyntään erityisesti ikääntyneiden potilaiden tapauksessa: Oikea-aikaiset ja laadukkaat ikääntyneiden laitos- ja asumispalvelut voivat vähentää palvelujen kysyntää, lyhentää hoitojaksojen pituutta ja vähentää kustannuksia erikoissairaanhoidossa Terveyspalvelut, jotka parantavat ikääntymisen ja vammojen heikentämää toimintakykyä, voivat vähentää laitos- ja asumispalvelujen kysyntää Resurssien tehokas käyttö sosiaali- ja terveydenhuollossa edellyttää, että sektoreiden välinen riippuvuus huomioidaan päätöksenteossa Linnosmaa / Interaatio ja talous 11

12 Tutkimuksia Forder, J., Long-term care and hospital utilization by older people: An analysis of substitution rates, Health Economics 18: Holmås T.H., Islam M.K., Kjerstad E., Between two beds: inappropriately delayed discharges from hospitals, International Journal of Health Care Finance and Economics, 13: Fernandez and Forder (2008) Consequences of local variations in social care on performance of the acute health care sector, Applied Economics 40: Linnosmaa / Interaatio ja talous 12

13 Forder (2009): Lähtökohta Bed blocking hypoteesi: Riittämätön sosiaalipalvelujen (asumis- ja laitospalvelut) tarjonta lisää erikoissairaanhoidon hoitojaksojen pituutta Riippuuko terveyspalvelujen (sosiaalipalvelujen) kysyntä sosiaalipalvelujen (terveyspalvelujen) käytöstä? Ovatko palvelut substituutteja? Linnosmaa / Interaatio ja talous 13

14 Forder (2009): Malli Yhtälöryhmä : 1) h f ( s, x,u ) it it it it 2) s g( h,z, v ) it it it it Missä: h it = erikoissairaanhoidon käyttö (kustannuspainotettu) s it = asumis- ja laitospalvelujen käyttö x it = erikoissairaanhoidon käyttöön vaikuttavat tekijät z it = asumis- ja laitospalvelujen käyttöön vaikuttavat tekijät Linnosmaa / Interaatio ja talous 14

15 Forder (2009): Aineisto Yli 65-vuotiaiden erikoissairaanhoidon käyttöä vuosina 2004 ja 2005 kuvataan kustannuspainotettujen hoitoketjujen avulla väestölaskenta-alueittain (8000 census areas) Ikääntyneiden laitos- ja asumispalvelujen (residential and care homes) käyttöä mitataan asukkaiden lukumäärillä väestölaskenta-alueittain Palvelujen tarve: pitkäaikaissairaudet, ikärakenne, kuolleisuus alueittain Sairaalapalvelujen tarjonta: keskimääräinen jonotusaika, kapasiteetti (distance-weighted bed #) Asumis- ja laitospalvelujen tarjonta: asuntojen keskihinnat Linnosmaa / Interaatio ja talous 15

16 Forder (2009): Aineisto Laitos- ja asumispalvelujen instrumentit (selitettäessä sairaalapalveluja): varallisuus, omaishoidon tarjonta, aikaisempi palvelujen käyttö, väestö alueilla Sairaalapalvelujen instrumentit (selitettäessä asumis- ja laitospalveluja): sairaalakapasiteetti (distance-weighted bed #), tarve, jonotusaika Linnosmaa / Interaatio ja talous 16

17 Forder (2009): Tulokset Tulokset osoittavat, että erikoissairaanhoito ja asumis- ja laitospalvelut ovat toisiaan korvaavia (substituutteja): Asumis- ja laitospalvelujen käyttö vähentää erikoissairaanhoidon kustannuksia (kustannuspainotetut hoitopäivät) ja Erikoissairaanhoidon kustannusten kasvu alentaa asumis- ja laitospalvelujen käyttöä Tulosten mukaan resurssien uudelleenallokaatio terveydenhuollosta sosiaalihuoltoon on kustannusneutraalia: Asumis- ja laitospalvelujen lisääminen 1 :lla alentaa erikoissairaanhoidon kustannuksia 0.35 :aa Sairaalapalvelujen lisääminen 1 :lla alentaa asumis- ja laitoshoidon kustannuksia 0.35 :lla Linnosmaa / Interaatio ja talous 17

18 Holmås ym. (2013) Lähtökohta Väite: Sosiaalipalvelujen (asumis- ja laitospalvelut) riittämätön tarjonta pidentää sairaalahoidon jaksoja, erityisesti tarpeettomia hoitopäiviä (bed blocking) LOS = LAS + LOD = ready to discharge - admission + actual discharge - ready-to-discharge = sairaalahoidon kannalta tarpeelliset hoitopäivät + tarpeettomat hoitopäivät (days with bed blocking) Tutkimuskysymys: lyhentääkö sosiaalipalvelujen tarjonta tarpeettomien hoitopäivien määrää? Linnosmaa / Interaatio ja talous 18

19 Holmås ym. (2013) Malli Tarkastellaan kunnassa m asuvaa potilasta i, joka hoidetaan sairaalassa h. Malli hoitojakson pituudelle y x w z u imh imh mh h imh y imh = hoitojakson pituus (LOS imh, LAS imh, LOD imh ) x imh = hoitojakson pituutta selittävät potilastason tekijät w mh = hoitojakson pituutta selittävät kuntatason tekijät, kuten sosiaalipalvelujen tarjonta z h = hoitojakson pituuteen vaikuttavat sairaalatason tekijät ja virhetermi jakaantuu sairaala-, kunta- ja yksilötason satunnaistermeihin v h, μ mh ja e imh (u imh = v h + μ mh + e imh ) Linnosmaa / Interaatio ja talous 19

20 Holmås ym. (2013) Aineisto 80+ potilaat, jotka ovat valmiita kotiuttavaksi (ie. ready to discharge). Tarkastelussa 16 yleisintä diagnoosia Aineisto sisältää iäkästä potilasta 402 kunnasta, joita on hoidettu 42 sairaalassa vuosina Tiedot potilaasta: ikä, sukupuoli, diagnoositieto, sivudiagnoosien lkm, DRG-paino, suunniteltu sairaalakäynti, kotoa sairaalaan, leikkaus sairaalassa Tiedot kunnasta: kunnassa on sairaala, sosiaalipalvelujen nettomenot per capita, sosiaalipalvelujen nettomenojen osuus kunnan nettomenoista, vanhainkotien nettomenojen osuus sosiaalihuollon nettomenoista Tiedot sairaalasta: yliopisto-, keskus-, alue- tai paikallissairaala Linnosmaa / Interaatio ja talous 20

21 Holmås ym. (2013) Tulokset Tulosten mukaan Nettomääräiset sosiaalimenot per capita Vähentävät tarpeettomia sairaalapäiviä LOD (myös LOS) mutta Eivät vaikuta tarpeellisiin sairaalapäiviin LAS Vanhainkotien nettomenojen sosiaalimeno-osuuden kasvu Vähentää tarpeettomia sairaalapäivä LOD (myös LOS) mutta Ei vaikuta tarpeellisiin sairaalapäiviin LAS Tutkijoiden arvion mukaan tarpeettomat sairaalapäivät maksavat 352,5 milj. NOK, joka vastaa 37% erikoissairaanhoidon DRG-kustannuksista Linnosmaa / Interaatio ja talous 21

22 3. Integraation talousvaikutukset I. Reformit, integraatio ja sosiaali- ja terveysmenojen kehitys Suomessa II. Integraation vaikutukset kustannuksiin ja palvelujen käyttöön kirjallisuuskatsauksen perusteella (Mason ym. 2014) Linnosmaa / Interaatio ja talous 22

23 Reformit, integraatio ja sote-menojen kehitys Suomessa Viimeisimmät SOTE-reformit Suomessa ovat pyrkineet sekä integroimaan palveluja että kasvattamaan järjestämisestä vastaavien tahojen kokoa Erhola ym. (2014) arvioivat järjestämislakiehdotuksen (1. vaihe) vaikutuksia sosiaali- ja terveydenhuollon menoihin Arvioinnissa käytettiin sellaisia alueita, joissa on tehty lakiehdotuksen mukaisia järjestelyjä Arvioitavia sote-alueita olivat Kainuun maakunta ja Eksote Kainuun (maakunta) ja Eksoten kunnille haettiin vertailukunnat viiden kriteerin avulla: asukasluku, naisten osuus väestöstä, 75- vuotta täyttäneiden osuus väestöstä, työkyvyttömyyseläkettä saavien osuus vuotiaista, työttömien osuus työvoimasta Linnosmaa / Interaatio ja talous 23

24 henkeä kohti Sosiaali- ja terveydenhuollon nettokustannukset (per capita) Eksotessa 2012 hinnoin Eksote Vertailualue Kasvu-% Eksote 3,4 0,4 Vertailualue 2,8 2, Linnosmaa / Interaatio ja talous 24

25 henkeä kohti Sosiaali- ja terveydenhuollon nettokustannukset (per capita) Kainuussa 2012 hinnoin Kainuu, maakunta Vertailualue Kasvu-% Kainuu 4,0 3,2 Vertailualue 3,6 2, Linnosmaa / Interaatio ja talous 25

26 Johtopäätöksiä Eksotessa kustannusten kasvuvauhti hidastuu sote-alueen muodostamisen jälkeen Kainuussa ei vastaavaan kustannusten kasvun hidastumista havaita (vrt. Hämäläinen ja Moisio, 2009) Säästöpotentiaali Eksoten perusteella per capita menoissa noin 1,6% (vertailualueen kasvu% - Eksoten kasvu% reformin jälkeen), josta päädyttäisiin noin 322,6 milj. :n säästöön vuonna 2013 Tämä luku ei huomioi Eksoten kuntien alijäämiä Linnosmaa / Interaatio ja talous 26

27 SOTE-integraation vaikutukset kustannuksiin ja palvelujen käyttöön Kirjallisuuskatsaus: Mason A, Goddard M, Weatherly H (2014) Financial mechanisms for integrating funds for health and social care: evidence review, CHE Research Paper, University of York Integrated resource mechanisms (IRM): Financial integration across health and social care to align provider objectives, support coordinated care, reduce incentives to costshifting and encourage efficiency Sosiaali- ja terveydenhuollon integraation vaikutukset palvelujen käyttöön, kustannuksiin, laatuun ja terveyteen. Arvioitavana 38 tutkimushanketta Rahoituksen ja palvelujen tuotannon integraation vaikutuksia ei voitu erotella toisistaan. Arvioitavana IRM + integroitu hoito vs. tavallinen hoito Linnosmaa / Interaatio ja talous 27

28 Integraation vaikutukset kustannuksiin ja palvelujen käyttöön Erikoissairaanhoito (34 hanketta): Ei vaikutusta käyttöön ja kustannuksiin 11 hankkeessa Kustannukset tai käyttö alenivat 3 hankkeessa Palvelujen käyttö (rate of admissions) lisääntyi yhdessä hankkeessa Johtopäätöksiä ei voitu tehdä (tai ne olivat epäselviä) 19 hankkeessa Linnosmaa / Interaatio ja talous 28

29 Integraation vaikutukset palvelujen käyttöön, kustannuksiin Vanhusten laitoshoito (11 hanketta): Integraatio ei lisännyt eikä vähentänyt laitoshoidon todennäköisyyttä neljässä hankkeessa Integraatio lisäsi laitoshoitoa yhdessä hankkeessa Integraatio vähensi laitoshoitoa kahdessa hankkeessa Johtopäätöksiä ei voitu tehdä (tai ne olivat epäselviä) neljässä hankkeessa Linnosmaa / Interaatio ja talous 29

30 Johtopäätöksiä Integraation taloudelliset vaikutukset (so. säästöt) näyttäisivät olevan maltillisia Rakenteiden muuttaminen on mahdollisuus, toimivuus riippuu pitkälti päätöksenteosta ja johtamisesta Näyttöä sosiaali- ja terveydenhuollon sektoreiden riippuvuudesta on olemassa ja tämä tulisi syytä huomioida päätettäessä sosiaali- ja terveydenhuollon resursseista Linnosmaa / Interaatio ja talous 30