SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON MONIMUOTOISTUMINEN JA TALOUS. Tampereen yliopisto VTT Jaakko Kiander Ilmarinen

Transkriptio

1 SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON MONIMUOTOISTUMINEN JA TALOUS Tampereen yliopisto VTT Jaakko Kiander Ilmarinen 1

2 SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON MONIMUOTOISTUMINEN JA TALOUS Muuttuva ikärakenne ja sosiaalimenojen kasvu Talouden pitkä taantuma ja julkisen sektorin rahoitus SoTe-uudistus ratkaisuna kestävyysvajeeseen Sosiaali- ja terveyssektorin uudistamisen tavoitteet Mitä kilpailulla tavoitellaan Kilpailun ja valinnanvapauden ongelmia Voidaanko rahoituspohjaa vahvistaa 2

3 MUUTTUVA IKÄRAKENNE JA SOSIAALIMENOJEN KASVU Väestön ikärakenne muuttuu Suomessa voimakkaasti Eläkeikäisten väestöosuus ja lukumäärä suhteessa työikäisiin (vanhushuoltosuhde) nousevat jyrkästi Tärkein syy vuosina syntyneiden suurten ikäluokkien siirtyminen eläkkeelle Nuoremmat ikäluokat ovat pienempiä (ellei maahanmuuton kasvu kompensoi muutosta) Taustalla myös elinajan odotteen ennustettua nopeampi nousu ja nousun jatkuminen Vanhusten (yli 85 v.) lukumäärä kasvaa enemmän kuin aiemmin osattiin odottaa 3

4 MUUTTUVA IKÄRAKENNE JA SOSIAALIMENOJEN KASVU Eläkeikäisten määrän kasvu suhteessa työikäisiin nostaa suhteellista eläkemenorasitusta Eläkemeno kasvaa suhteessa palkkasummaan ja BKT:n arvoon Vanhusväestön kasvun ennakoidaan kasvattavan terveys- ja sosiaalimenoja Muutos riippuu eliniän ja toimintakyvyn kehityksestä Odotettavissa on julkisten sosiaali- ja terveyspalvelumenojen nousu suhteessa BKT:n arvoon 4

5 IKÄRAKENNE JA JULKISET MENOT Eläkeikäisten määrä nousee Ikäriippuvaisten menojen kasvu nostaa julkisia menoja suhteessa BKT:n arvoon Vanhushuoltosuhde Julkiset menot / BKT 5

6 TALOUDEN PITKÄ TAANTUMA JA JULKISEN SEKTORIN RAHOITUS Julkisen sektorin (valtion ja kuntien) sopeutumista odotettavissa oleviin muutoksiin vaikeuttaa julkisen talouden vaikea lähtötilanne Odotettavissa nopeaa menojen kasvua vuoteen 2030 Julkinen talous kuitenkin jo lähtökohtaisesti alijäämäinen vuosien pitkän taantuman seurauksena seurauksena julkisen talouden kestävyysvaje 6

7 JULKISEN TALOUDEN ONGELMAT Taantuman seurauksena sitkeä alijäämä Alijäämäisyys johtanut nousevaan velka-asteeseen Julkisen talouden jäämä/bkt Julkinen bruttovelka/bkt 7

8 KESTÄVYYSVAJE 2010-luvun pitkän taantuman seurauksena julkisessa taloudessa krooninen alijäämä: noin 2 % / BKT Ikärakenteen muutos nostaa julkisia menoja suhteessa BKT:n arvoon noin 3 %-yksikköä Ilman muutoksia seurauksena alijäämän ja velan kasvu kestämättömäksi > 5 % 8

9 KESTÄVYYSVAJE JA SOTE- SEKTORI Eläkeuudistuksen arvioidaan tasapainottavan eläkesektorin rahoituksen Sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoituksessa (valtio & kunnat) sen sijaan kasvava vajaus & SoTe-menot suurin osa julkisista menoista tarvitaan SoTe-uudistus, joka hidastaa menojen kasvua 9

10 SUOMALAISET SOTE- MENOT VERTAILUSSA Toisaalta: Suomen julkiset terveysmenot eivät ole kovin suuret verrattuna muihin teollisuusmaihin Julkisten menojen korkea BKT-suhde johtuu muista tekijöistä Myös yksityisen sektorin eläkemenot lasketaan osaksi julkisia menoja Useimmat tulonsiirrot ovat verotettavaa tuloa, minkä vuoksi bruttomenot ja veroaste kasvavat Korkea työttömyys aiheuttaa runsaasti tulonsiirtomenoja (työttömyysturva + asumistuki) 10

11 MONIMUOTOISUUS JA VALINNANVAPAUS NYKYÄÄN Nykyinen SoTe-järjestelmä on osittain segregoitunut ja rahalla saa valinnanvapautta (Yksityinen) työterveyshuolto hoitaa aktiiviväestöä Hyvä pääsy hoitoon, pienet vaivat hoidetaan nopeasti, maltilliset kustannukset Kela-korvaukset tukevat edelleen yksityisten palvelujen käyttöä Julkinen sektori keskittyy erikoissairaanhoitoon ja passiiviväestön terveydenhoitoon 11

12 SOSIOEKONOMISET EROT Merkittävä ongelma (myös muihin maihin verrattuna) ovat terveyden ja sairauden suuret sosioekonomiset erot Köyhät sairastavat enemmän, saavat vähemmän hoitoa ja kuolevat aiemmin kuin hyvätuloiset Osaselityksenä luultavasti vaikeudet hoitoonpääsyssä ja sairastamisen korkeat asiakasmaksut mutta onko tärkein tekijä kuitenkin syrjäytyminen työmarkkinoilta? 12

13 SOTE-UUDISTUS RATKAISUNA KESTÄVYYSVAJEESEEN SoTe-uudistuksella halutaan hidastaa julkisten SoTe-menojen kasvavauhtia ja estää menojen nousu suhteessa BKT:n arvoon Jos onnistutaan, kestävyysvajeongelma saadaan suurelta osin ratkaistua 13

14 SOSIAALI- JA TERVEYSSEKTORIN UUDISTAMISEN TAVOITTEET Menojen kasvun hidastaminen ja menojen alentaminen suhteessa asiakastarpeen kasvuun Toisaalta uudistuksella halutaan myös parantaa hoitoonpääsyä ja kaventaa sosioekonomisia ja alueellisia terveyseroja Ovatko nämä tavoitteet ristiriidassa? 14

15 KASVAAKO MONIMUOTOISUUS? SoTe-palvelujen järjestämisen ja tuottamisen malli uudistetaan Valtio maksajaksi Järjestäminen maakunnille Tuotanto osakeyhtiöille Asiakkaille valinnanvapaus Uudistuksella tähdätään palvelutarjonnan monipuolistumiseen mutta samalla myös keskittämiseen ja standardisointiin 15

16 MITÄ KILPAILULLA TAVOITELLAAN Eri palveluntuottajien välisellä kilpailulla tavoitellaan kilpailusta syntyviä tehokkuushyötyjä ja asiakkaiden valinnanvapautta Kaikkien tarjoajien pitäisi olla tasavertaisessa asemassa (julkiset vs yksityiset) Valinnanvapaus edellyttää kilpailevia palveluntarjoajia 16

17 KILPAILUN JA VALINNANVAPAUDEN ONGELMIA Markkinoiden dynamiikka: aluksi useita palveluntarjoajia, sitten markkina keskittyy ja kilpailu vähenee Rahoituksen keskittäminen ja yhden maksajan periaate luo oman rajoitteensa kilpailulle ja valinnanvapaudelle Käytännössä yritykset tarjoavat standardipalvelupaketteja Tehostamispaine voi johtaa tarjonnan kaventumiseen pienillä alueilla Palveluyritykset eivät halua asiakkaikseen kalliiksi arvioituja potilaita 17

18 VOIDAANKO RAHOITUSPOHJAA VAHVISTAA Rahoituspohjaa halutaan vahvistaa yksikanavaisuudella Johtaako tämä Kela-korvausten ja työterveyden alasajoon? Osaratkaisuna voi olla asiakasmaksujen nostaminen entisestään Koska rahapula on ikuinen, keskustelussa pysyy myös pitkäaikaishoidon suurempi omavastuu ja yksityisen vakuutusturvan kehittäminen 18

19 MISTÄ KULUSÄÄSTÖJÄ VOISI SYNTYÄ SoTe-järjestelmän toiminnassa Perusterveydenhoidon ja erikoissairaanhoidon parempi integraatio, keskittäminen ja tehostaminen Potilastietojärjestelmien integraatio Parempi ennaltaehkäisy Sosiaali- ja terveyspalvelujen integraatio Asiakaspaine vähenisi, jos (sosiaalisia) ongelmia olisi vähemmän Korkeampi työllisyysaste Vähemmän syrjäytymistä ja köyhyyttä Vähemmän päihdeongelmia 19

20 JOHTOPÄÄTÖKSIÄ SoTe-uudistuksella on kunnianhimoiset tavoitteet Uudistus on suurin muutos 50 vuoteen Kustannussäästöihin ja laadun parantumiseen liittyvät tavoitteet osin ristiriidassa Lähtökohtana ajatus, että sosiaalimenoja voidaan vähentää järjestelmää tehostamalla mutta entä jos taustalla ovat aidot sosiaaliset ongelmat 20

21 21 Kiitos!