SOTE tulee Kommentteja kuntanäkökulmasta. Erkki Lehtomäki, tuotantojohtaja/johtava lääkäri

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "SOTE tulee Kommentteja kuntanäkökulmasta. Erkki Lehtomäki, tuotantojohtaja/johtava lääkäri"

Jutta Kouki
6 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 SOTE tulee Kommentteja kuntanäkökulmasta Erkki Lehtomäki, tuotantojohtaja/johtava lääkäri

2 SOTE - kiemurat Erikoissairaanhoidon menoja voimakas kasvu ja kuntayhtymien heikko ohjattavuus Perusterveydenhuollossa saatavuusongelmat Olisiko voitu ratkaista kevyemmällä menettelyllä kuntayhtymien päätöksentekojärjestelmän rukkaus (yhtymäkokoukset 4 krt/v, kunnanhallitus valitsee edustajat ja evästää, äänivaltaleikkuri pois, kuntien asukasluku- ja kuntien enemmistösäädökset tilalle, hallitukseen asiantuntijoita tai valmisteluelin) perusterveydenhuollon resurssilisäys Kuntapolitiikan intohimot, soteuudistus kärsii

3 Kuinka suuri muutos SOTEmalli on Palvelujen järjestämisvelvollisuus, henkilöstön kelpoisuudet, mitoitukset vahvasti säädeltyjä, STM:n arviot lakien kustannusvaikutuksista aliarvioidut (hoitotakuu, vamm.palv., sair.kulj.) kunnan liikkumavara pieni Päivähoito siirtynyt opetustoimeen, perustoimeentulotuki siirtyy Kelalle 2017 Vanhustenhuollon rakenneuudistus toteutettu/käynnissä Sote - päätöksenteon kannalta muutos ei faktisesti suuri rahoituksen ja kuntien toiminnan osalta kyllä Hajottaa kuntien hyvinvointipalvelujen kokonaisuuden

4 Rahoitus Kuntien sote menojen poikkeamiin paljon selittäviä tekijöitä ikävakiointi, tarvevakiointi (PYLL) ovatko kustannukset vertailukelpoisia, esim. eläkemenot, talous- ja henkilöstöhallinto, tietohallinto palvelujen käyttö riippuu palvelujen saatavuudesta palvelujen kirjo erilainen (isoissa yksiköissä erityispalveluja) vanhustenhuollon rakenne kotihoito

5 Rahoitus Rahoitusvelvollisuus nyt suurelta osin kunnilla/ei kuitenkaan olisi suoraa mahdollisuutta päätöksentekoon vaikuttamiseen suunnitellussa maakuntamallissa Rahoituksen siirto valtiolle miten onnistuu ohjaus (alueilla erilaiset toimintaympäristöt, kustannuspaineet) vrt luvun valtion ohjaus Miten sitoutetaan kunnat ja niiden muut hyvinvointipalvelut terveyden edistämiseen?

6 Kansallinen ohjaus Johtaako perinteiseen byrokraattiseen ohjaukseen vai kyetäänkö ohjaamaan sotealueita tavoiteohjauksella miten mitataan terveyttä ja hyvinvointia? Vertailutiedon saanti helpottuu (esim. Ruotsi) Miten ohjataan rahoitus sote-alueille (nykyiset valtionosuuskriteerit eivät sellaisinaan sovellu) Tarvitaan kansallinen elin, joka valmistelee esitykset tuotteistuksesta, kustannuslaskennasta, tilastoinnista, hoitomenetelmistä j.n.e. yhteistyössä sotealueiden kanssa

7 Maakunnallinen järjestäjä Järjestäjä päättää, mitä palveluita, kuinka paljon ja asettaa laatuvaatimukset, on poliittista päätöksentekoa Tulee uusi hallinnollinen taso Lisää kustannuksia Ketkä omistavat tuotantoyksiköt kunnat/kunnallinen kiinteistöosakeyhtiö?? Tuotannon ohjauksessa ei tarvita poliittista ohjausta, vaan asiantuntijaohjausta

8 Järjestämisvastuu Tampereella vahva kokemus sote palvelujen järjestämisestä tiltu vuodesta 2007 (2006) Miten sote käännetään asiakaslähtöiseksi/kustannustehokkaaksi Rahoitusjärjestelmän yksikanavaistaminen on edellytys aidolle järjestämisvastuulle (myös tth rahoitus kapitaation ja bonusten perusteella) Yksityisten palvelujen rooli? Päästäänkö resurssien uudelleen allokointiin (peruspalvelujen vahvistaminen) vai tyydytäänkö nykyisen palvelujärjestelmän turvaamiseen

9 Sote-alueiden ohjaus tuotantoon Pystyvätkö sote-alueet antamaan tuotantoyksiköille riittävän itsenäisyyden toiminnan kehittämiseen (asiakaslähtöisyys) ja tuottavuuden parantamiseksi näitä asioita ei voi määrätä/ohjeistaa syntyvät työyksiköissä Jyrääkö erikoissairaanhoidon toimintalogiikka perusterveydenhuollon toimintalogiikan Palkkojen harmonisointi tulee kalliiksi

10 Näkökulmat Asiakas sujuvat, laadukkaat, vaikuttavat palvelut Henkilöstö osaamisen varmentaminen ja kehittäminen, hyvä asiakaspalaute, hyvä työilmapiiri Talous tehokas palvelujärjestelmä (kapasiteetin tehokas käyttö), osaoptimoinnin estäminen (yksikanavarahoitus) Näkökulmat eivät ole ristiriidassa, vaan täydentävät toisiaan, muodostavat toisiaan vahvistavan kokonaisuuden

11 Palvelujen tuotanto Isoja organisaatioita Joudutaan organisoimaan pienempiin kokonaisuuksiin toimintojen kokonaisvastuu/tuotantoyksiköiden johtaminen matriisiorganisaatio? Yhteys kuntien muihin hv-palveluihin (kunnan tk itsenäinen palvelutuottaja?) Miten tuotanto saa tulonsa kapitaatio?/palvelukokonaisuus (SITRA)?/yksittäiset palvelut? eri palveluissa erilainen rahoitus?

12 Sosiaalipalvelut Vanhustenhuolto, päihde- ja mielenterveyspalvelut, lastensuojelu, vammaispalvelut moniammatillisesta yhteistyöstä aitoon yhdessä tekemiseen Ennaltaehkäisevä sosiaalityö etsivän sosiaalityön vahvistaminen

13 Menojen kasvun hillinnän mahdollisuuksia Rakenteelliset muutokset erikoissairaanhoito (leikkaustoiminnan keskittäminen), yöpäivystyspisteiden vähentäminen vanhustenhuolto kotona asumisen tukemisessa vielä paljon tehtävää (ympärivuorokautinen avun saanti) Tuottavuuden parantaminen erikoissairaanhoidossa suurimmat potentiaalit, mutta kaikessa toiminnassa on parantamisen varaa (esim. tilojen käyttö, tietojärjestelmät, sähköiset palvelut, kirjaamisen vähentäminen, tietosuojassa jälkikäteisvalvontaan)

14 Tuottavuuden kehitys Muutos % Hoitojaksot % Pkl-käynnit % Leikkaukset % Menot ,5 % Def. menot %

15 Suoritteet/Htv , Hasa Muutos % Muutos % Sisätaudit Hj/Htv 40,1 43,3 8,0 % Käyn/htv 1 152, ,5 5,9 % Neurologia Hj/Htv 26,5 28,7 8,0 % Käyn/htv 1 286, ,7 2,0 % Yleger (ei Orivesi) Hj/Htv 48,4 50,4 4,2 % Leikkaustoiminta Hj/Htv 92,9 89,4-3,8 % Käyn/htv 1 397, ,8 1,4 % Leikk/htv 138,6 142,0 2,4 %

16 Kiitos!

Samankaltaiset tiedostot

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON RAKENNE- JA RAHOITUSRATKAISUT VAIHTOEHTOJEN TARKASTELUA. Jussi Huttunen

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON RAKENNE- JA RAHOITUSRATKAISUT VAIHTOEHTOJEN TARKASTELUA Jussi Huttunen Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneselvityksen loppuseminaari 14.6.2011 SUOMEN