Multimedian käytettävyys wwwympäristössä
|
|
- Tuomas Parviainen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 HELSINKI UNIVERSITY OF TECHNOLOGY Tik Käyttöliittymä psykologia Kevät 2004: Multimedian käytettävyys wwwympäristössä Esa Hotanen 54146T
2 Esa Hotanen HUT, Tietoliikenne ohjelmistojen ja multimedian laboratorio Tiivistelmä Tässä esseessä käsitellään multimedian käytettävyyttä www-ympäristössä. Tarkoituksena on muodostaa katsaus multimedian pääelementtien animaation, videon ja äänen käytettävyys ominaisuuksiin, jotka on otettava huomioon www-sivujen suunnittelussa. Lisäksi tutustutaan hieman kognitiivisen psykologian taustoihin tarkkaavaisuusteorioiden ja vaste-aika käsittelyn muodossa. Työstä olisi tarkoitus saada yleiskäsitys multimedia kokonaisuuksien suunnitteluun liittyvästä problematiikasta käytettävyyden näkökulmasta. JOHDANTO Internet sivustot ovat 2000-luvun vaihteessa muuttuneet voimakkaasti uusien teknisten mahdollisuuksien ja laajakaistaisten tietoliikenneyhteyksien yleistymisen myötä. Käytettävän median määrä ja moninaisuus ovat kasvaneet lähes hallitsemattomasti: käytetään animaatioita, ääntä, videoita ja usein päällekkäisiäkin medioita. Tästä kokonaisuudesta käytetään joissain yhteyksissä myös nimitystä rich media, joka koostuu pääasiassa erilaisista plugin-tekniikoista (flash, shockwave), java-sovelluksista sekä muista muista mahdollisista multimedian tuotantomuodoista. Uudet tekniikat antavat suunnittelijoille runsaasta uusia toteutus mahdollisuuksia ja sovelluksista pystytään helposti rakentamaan näyttäviä, kaupallisia tai taiteellisia intressejä palvelevia. Kysymys kuuluukin: mitä hyötyä tästä on ns. tavalliselle kuluttajalle? Entä miten tuotteet pystytään pitämään käytettävinä ja esteettöminä? Tässä esseessä pyritään selvittämään, miten multimediaa voidaan käyttää hyödyksi www-käyttöliittymissä pilaamatta tuotteen käytettävyyttä ja minkälaisia kompromisseja mahdollisesti joudutaan tekemään. Pääasiassa keskitytään animaatioihin, mutta sivutaan myös muita www-ympäristössä käytettyjä media muotoja ääntä ja videota. Teoreettisena viitekehyksenä tarkastelulle käytetään tarkkaavaisuusteorioita ja vasteaikojen tarkastelua. 1
3 TARKKAAVAISUUS TEORIAT JA VASTE-AIKA Ihmisen toimintaa ohjaavat aistit, joiden avulla aivoissa muodostetaan käsitys ympäröivästä mailmasta sekä käskyt toimintaa varten. Ihmisen tärkeimmät aistit ovat näkö- ja kuuloaisti. Jotta toimiminen onnistuisi, ihminen pystyy kiinnittämään huomion vain vain aivojen prosessointikyvyn rajoittamaan määrään aisti ärsykkeitä. Prosessoituva tieto valikoituu tarkkaavaisuuden avulla. Ihminen voi prosessoida yksityiskohtia ainoastaan yhdestä kohteesta kerrallaan eikä yleensä havaitse kohteita tiedostetun alueen ulkopuolella (Sinkkonen, Kuoppala et al. 2002). Rajallisesta tietojen käsittelykapasiteetista johtuen aisti-informaatiota joudutaan valikoimaan, valikointi tapahtuu kolmen eritasoisen mekanismin mukaan (Sinkkonen, Kuoppala et al. 2002): Valikoiva tarkkavaisuus: Ihminen suuntaa huomionsa tietoisesti johonkin kohteeseen. Huomion automaattinen ohjautuminen odotusten mukaan kohteeseen, jossa on ihmiselle tärkeää tai mielenkiintoista tietoa. Suuntautumisfefleksi: Jokin ulkoinen asia, esimerkiksi äkillinen ääni, saa tarkkaivaisuuden suuntautumaan siihen. Tarkkaavaisuuden kohdistaminen tiettyyn kohteeseen on sitä helpompaa, mitä paremmin kohde eroaa ympäristöstään. Aistihavaintoa tehostavia menetelmiä voidaan multimedian avulla toteuttaa useita, kuten esimerkiksi poikkeava väri, ääni, liike tai kohdetta ympäröivä tyhjätila. Näiden avulla voidaan kilpailla käyttäjän tarkkaavaisuudesta. Moderni käsitys oppimisesta tulkitsee, että havaitsemiseen liittyy aina havaitsijan aktiivinen panos havaintoprosessissa (Lavonen, Meisalo et al.). Kun ihminen tekee havaintoja, näitä havantoja myös prosessoidaan. Havainnot saavat merkityksensä, kun niitä prosessoidaan henkilön aikaisemman kokemusten, tavotteiden ja motiivien pohjalta (Lavonen, Meisalo et al.). Tämä prosessointi ohjaa ihmisen toimintaa sekä sen seurauksena saattaa myös syntyä uusia toimintamalleja eli skeemoja. Eräs tärkeä käsite multimedia sovelluksien ärsykkeiden havaitsemista arvioitaessa on vaste-aika, joka on otettava huomioon hyvää käytettävyyttä tavoiteltaessa. Vasta-aika tarkoittaa aikaa jonka kuluessa järjestelmä reagoi käyttäjän tekemään liikkeeseen. Tälläinen liike voi olla esimerkiksi hiiren liikuttaminen tai näppäimistön painallus. Vaste-aika voidaan jakaa kolmeen ohjeelliseen perustasoon (Nielsen 1995): Tunne viiveettömästä (reaaliaikaisesta) vasteesta vaatii 0,1 sekunnin tai nopeamman vasteajan. Jos käyttäjän ei tarvitse tuntea välitöntä fyysistä yhteyttä toimintoihinsa, tällöin 1.0 sekunnin vasteaika on hyväksyttävä. Pidemmillä vasteajoilla käyttäjä tuntee odottavansa tietokoneen reagoimista, joka hävittää tunteen vapaasta tiedon operoinnista. Tälläinen toiminto voi olla esimerkiksi linkki napin painaminen. 15 sekunnin vasteaikaa voidaan pitää rajana, mitä pidempään käyttäjä ei jaksa odottaa, jos ei anneta vastetta tietokoneen toiminnasta. 2
4 MULTIMEDIA JA KÄYTETTÄVYYS Multimedian avulla pystytään www-ympäristöä elävöittämään huomattavasti staattisiin sivukokonaisuuksiin verrattuna. Tällöin oikein käytettynä esimerkiksi animaatioiden avulla voidaan parantaa käyttöliittymän käyttäjälleen antamaa palautetta sekä voidaan antaa käyttäjälle vihjeitä järjestelmän toiminnasta, jolloin parhaimmillaan voidaan saavuttaa miellyttävämpi käyttökokemus. Toisaalta pahimmillaan multimedian runsas käyttö voi saada aikaan sivustosta lähes käyttökelvottoman. Tärkeäksi käsitteeksi muodostuukin tällöin esteettömyys. Esteettömyydellä tarkoitetaan erilaisten käyttäjäryhmien huomioimista käyttöliittymän suunnittelussa. Esteettömyyden saavuttamiseksi joudutaan huomioimaan erilaisten käyttäjien ominaisuuksia, kuten näkö- ja kuuloaisti. Esimerkiksi käyttäjän mahdollinen värisokeus on otettava huomioon sivuston värisuunnittelussa. Tämän lisäksi on huomioitava erilaiset käyttöympäristöt sekä erilaiset laitteistorajoitukset. Tälläinen tapaus on esimekiksi, kun käytetään raskasta multimediaa käytettäessä on käyttäjälle annettava mahdollisuus joko pitkiä kokonaisuus osiin tai käyttää kevyempää versiota sivustosta. Seuraavassa käydään läpi multimedian pääosa-alueihin animaatioon, videoon ja ääneen liittyviä ominaispiirteitä yksitellen, jotka olisi otettava huomioon käytettävyyden ja esteettömyyden ylläpitämiseksi. Animaatio Hyvin suunniteltujen animaatioiden avulla voidaan lisätä käyttöliittymän vuorovaikutteisuutta. Animaatioilla on kuitenkin voimakkaasti tarkkaavaisuutta ohjaava vaikutus, joka saattaa vaikeuttaa merkittävästi esimerkiksi tekstin lukemista. Tästä syystä jatkuvia animaatioita ei kannata käyttää. Animaatioita käytettäessä kannattaa koko käyttöliittymään liittyvät animaatiot ladata kerralla ja latauksen yhteydessä käyttää ns. lataajia, joista selviää latauksen eteneminen. Tällöin pystytään myös vähentämään hitaampien yhteyksien tuomia haittoja, joskin latausaika saattaa venyä liian pitkäksi. Animaatioiden käytössä on myös tärkeää olla käyttämättä liikaa samoja animaatioita hyvät animaatiot tukevat sivulla esitettävän sisällön etenemistä. Käyttöliittymä elementtejä rakennettaessa on lisäksi muistettava pitää huolta muista käyttöliittymän yleisistä suunnittelu säännöistä, kuten konsistenttiudesta. Liiallinen vaihtuvuus varsinkin valikoiden ja muiden navigaatioon keskittyvien elementtien kohdalla huonontaa muistettavuutta ja opittavuutta. Video Videopätkiä voidaan käyttää www-käyttöliittymissä antamaan mahdollista lisäinformaatiota. Video ei kuitenkaan saa olla osa varsinaista käyttöliittymää vaan sen käytön pitää olla vapaa-ehtoinen lisätoiminne. Videoita käytettäessä on järkevää antaa käyttäjän erikseen ladata video tietokoneelleen, tällöin käyttöliittymä on koko ajan käytettävissä muihin tarkoituksiin. 3
5 Ääni Äänen käyttö on vielä suhteellisen uusi ja vähän käytetty ominaisuus wwwkäyttöliittymissä. Merkittävin hyöty äänen käytöstä saadaan sen tarjoaman lisäkanavan avulla, jonka avulla voidaan antaa informaatiota näyttöruudulla olevan informaation lisäksi (Nielsen, 1995). Äänimerkkien avulla voidaan informoida erilaisista tapahtumista ja musiikin avulla voidaan luoda tunnelmia, jotka vahvistavat esimerkiksi sivuston luonnetta ja viestintää. Ääntä käytettäessä on kuitenkin oltava varovainen, koska useimmat äänet ovat käyttäjälle ärsyttäviä ja vähentävät näin ollen miellyttävyyden tunnetta. Äänien käyttö myös kasvattaa tiedostokokoja, joka taas vaatii nopeampaa tietoliikenne yhteyttä. Aina kun ääniä käytetään www-käyttöliittymissä on annettava käyttäjälle mahdollisuus kytkeä ne pois. Lisäksi äänien käyttö animaatioiden yhteydessä on vain harvoin kannattavaa. YHTEENVETO Rich median käyttö internet-sivustoilla on tullut jäädäkseen. Yksinkertaiset ja pelkistetyt sivustot ovat usein käytettäviä ja toimivat hyvin, kuitenkin median avulla on helppo myydä. Ja koska merkittävä osa www-sivustojen tulosta tulee mainoksista on multimedian kysyntä varmistettu (Spencer, 2004). Tästä huolimmatta suurella osalla sivustoista ei ole tarkoitus tehdä rahaa ainakaan mainoksien kautta. Tällöinkin joudutaan tekemään kompromisseja visuaalisuuden, kaupallisuuden ja käytettävyyden kanssa. If you can, does not mean that you should (Eric Pressman, Käytettävyys insinööri/macromedia) Kuten Eric Pressman mietelauseessaan ilmaisee, tärkeää on muistaa kohtuus erilaisten medioiden käytössä. Loppujen lopuksi sivustojen käyttötarkoitus ja käyttäjien tavoitteet ovat ratkaisevia tekijöitä sivuston ulkoasun ja käytettyjen menetelmien kannalta. 4
6 LÄHDELUETTELO Spencer Russ, Newmedia.com: In depth: is rich media worth its weight in gold?. www-artikkeli: [viitattu ]. Sinkkonen I., Kuoppala H.,. Parkkinen J., Vastamäki R., 2002, Käytettävyyden psykologia. Edita prima OY, Helsinki. Lavonen, Meisalo & al. Havaitseminen ja mittaaminen: [viitattu ]. Helsingin Yliopisto. Nielsen Jakob, Jakob Nielsen s Alertbox for December 1995: Guidelines for multimedia on the web. [viitattu ].
Vasteaika. Vasteaikaa koskeva ohje ei ole juuri muuttunut Robert B. Millerin vuonna 1968 pitämästä esityksestä:
Nielsen: "Olen tutkinut Webin käytettävyyttä vuodesta 1994, ja jokaisessa tutkimuksessa esiin on noussut sama asia: käyttäjät haluaisivat sivujen latautuvan nopeammin. Aluksi olin sitä mieltä, että käyttäjät
LisätiedotTarkkaavaisuus ja muisti
Luennon sisältö Tarkkaavaisuus ja muisti IHTE-5100 Ihminen käyttäjänä Sari Kujala Tarkkaavaisuus - Mitä se on? - Tarkkaavaisuuden lajit ja rajallisuus - Johtopäätökset suunnitteluun Muisti ja muistaminen
LisätiedotMiksi käytettävyys on tärkeää
WWW-suunnittelu Webissä tärkeintä on käytettävyys. Tämä tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että jos käyttäjä ei löydä jotakin tuotetta, hän ei myöskään osta sitä. Webissä asiakas on kuningas, hiiri aseenaan
LisätiedotVaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely
Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Lähtökohtia Tavoitteena asiakkaan osallisuuden lisääminen. Asiakkaan kokemusmaailmaa tulee rikastuttaa tarjoamalla riittävästi elämyksiä ja kokemuksia. Konkreettisten
LisätiedotT-121.200 Käyttöliittymäpsykologia Tarkkaavaisuuden suuntaaminen käyttöliittymissä - hahmolakien ja värien avulla parempaan suunnitteluun
T-121.200 Käyttöliittymäpsykologia Tarkkaavaisuuden suuntaaminen käyttöliittymissä - hahmolakien ja värien avulla parempaan suunnitteluun Anna Oikarinen 1 Tarkkaavaisuus ja sen määritelmät Vaikka tarkkaavaisuus
LisätiedotSuomen virtuaaliammattikorkeakoulu XML_mark_up_language > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)
Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu XML_mark_up_language > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien
LisätiedotSuomen virtuaaliammattikorkeakoulu Boolen operaattorit v. 0.5 > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)
Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Boolen operaattorit v. 0.5 > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien
LisätiedotTampereen ammattikorkeakoulu Verkkokeskustelu > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)
Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Tampereen ammattikorkeakoulu Verkkokeskustelu > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien Arviointialue
LisätiedotSikarodut > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)
Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain 6.11.2006 Sikarodut > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien Arviointialue Ominaisuuksien Valmis/
LisätiedotSavonia ammattikorkeakoulu Miten tilintarkastajan tulee toimia? v. 0.5 > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)
Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Savonia ammattikorkeakoulu Miten tilintarkastajan tulee toimia? v. 0.5 > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue
LisätiedotSuomen virtuaaliammattikorkeakoulu Vedenpuhdistus > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)
Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Vedenpuhdistus > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien
LisätiedotSuomen virtuaaliammattikorkeakoulu Teknillinen mekaniikka monivalinta aihio > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)
Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Teknillinen mekaniikka monivalinta aihio > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue
LisätiedotVirtuaaliAMK Ympäristömerkkipeli > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)
Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain VirtuaaliAMK Ympäristömerkkipeli > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien Arviointialue Ominaisuuksien
LisätiedotDiakonia ammattikorkeakoulu Päihdetyön historia > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)
Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Diakonia ammattikorkeakoulu Päihdetyön historia > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien Arviointialue
LisätiedotSuomen virtuaaliammattikorkeakoulu Mobile IP > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)
Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Mobile IP > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien Arviointialue
LisätiedotSuomen virtuaaliammattikorkeakoulu Vetokoe v.0.5 > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)
Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Vetokoe v.0.5 > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien Arviointialue
LisätiedotSuomen virtuaaliammattikorkeakoulu Teknillinen mekanikka fem tutorials > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)
Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Teknillinen mekanikka fem tutorials > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue
LisätiedotSuomen virtuaaliammattikorkeakoulu Tapauskertomus tietojärjestelmähanke > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)
Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Tapauskertomus tietojärjestelmähanke > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue
LisätiedotOulun ja Pohjois Karjalan ammattikorkeakoulu Virtuaalivasikan kasvatuspeli v. 0.5 > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)
Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Oulun ja Pohjois Karjalan ammattikorkeakoulu Virtuaalivasikan kasvatuspeli v. 0.5 > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50
LisätiedotSuomen Virtuaaliammattikorkeakoulu Kasvinsuojelu ruiskutustekniikka v. 0.5 > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)
Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen Virtuaaliammattikorkeakoulu Kasvinsuojelu ruiskutustekniikka v. 0.5 > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue
LisätiedotHELSINKI UNIERSITY OF TECHNOLOGY T-121.200 Käyttöliittymäpsykologia 6.1.2005 VISUAALISEN HAVAINNOINNIN HUOMIOIMINEN KÄYTTÖLIITTYMÄSUUNNITTELUSSA
HELSINKI UNIERSITY OF TECHNOLOGY Asko Kokkonen T-121.200 Käyttöliittymäpsykologia 6.1.2005 VISUAALISEN HAVAINNOINNIN HUOMIOIMINEN KÄYTTÖLIITTYMÄSUUNNITTELUSSA 1 Johdanto Tuotteen käyttöliittymän havaitsemisessa
LisätiedotVirtuaaliAMK Työhyvinvointi > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)
Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain VirtuaaliAMK Työhyvinvointi > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien Arviointialue Ominaisuuksien
LisätiedotSuomen virtuaaliammattikoulu Kaasutustekniikka v. 0.5 > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)
Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikoulu Kaasutustekniikka v. 0.5 > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien
LisätiedotVirtuaaliAMK Työsopimuksella sovitaan pelisäännöt? V.1.0 > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)
Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain VirtuaaliAMK Työsopimuksella sovitaan pelisäännöt? V.1.0 > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien
LisätiedotLahden, Pohjois Karjalan ja Kemi Tornion AMK Effective Reading > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)
Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Lahden, Pohjois Karjalan ja Kemi Tornion AMK Effective Reading > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien
LisätiedotVirtaaliAMK Virtuaalihotelli > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)
Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain VirtaaliAMK Virtuaalihotelli > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien Arviointialue Ominaisuuksien
LisätiedotPirkanmaan ammattikorkeakoulu Hotel Management Case Hotel v 0.5 > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)
Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Pirkanmaan ammattikorkeakoulu Hotel Management Case Hotel v 0.5 > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien
LisätiedotVirtuaaliAMK Potilaan polku tietojärjestelmässä v.2ver8 > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)
Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain VirtuaaliAMK Potilaan polku tietojärjestelmässä v.2ver8 > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien
LisätiedotSuomen virtuaaliammattikorkeakoulu Teknillinen mekaniikka templateaihio > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)
Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Teknillinen mekaniikka templateaihio > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue
LisätiedotSaavutettavuus > Tapio Haanperä Saavutettavuusasiantuntija tel
Saavutettavuus > Tapio Haanperä Saavutettavuusasiantuntija tel. 0505588666 www.papunet.net/saavutettavuus GOOD DESIGN ENABLES BAD DESIGN DISABLES WCAG 2.x - Verkkosisällön saavutettavuusohjeet World Wide
LisätiedotSuomen virtuaaliammattikorkeakoulu Tietojohtaminen rakennus prosesseissa > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)
Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Tietojohtaminen rakennus prosesseissa > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue
LisätiedotSuomen virtuaaliammattikorkeakoulu Villan keritseminen, karstaus ja kehrääminen v.0.5 > 80 % % % < 50 %
Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Villan keritseminen, karstaus ja kehrääminen v.0.5 > 80 % 80 60 % 60 50 %
LisätiedotVirtuaaliAMK Tietolaari > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)
Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain VirtuaaliAMK Tietolaari > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien Arviointialue Ominaisuuksien
LisätiedotVirtuaaliammattikorkeakoulu Seksuaaliterveyden edistäminen v. 0.9 > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)
Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Virtuaaliammattikorkeakoulu Seksuaaliterveyden edistäminen v. 0.9 > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue
LisätiedotTuotteen oppiminen. Käytettävyyden psykologia syksy 2004. T-121.200 syksy 2004
Tuotteen oppiminen Käytettävyyden psykologia syksy 2004 Oppiminen Havainto Kognitiiviset muutokset yksilössä Oppiminen on uuden tiedon omaksumista, joka perustuu havaintoon Ärsyke Behavioristinen malli
LisätiedotOpetuksen ja opiskelun tehokas ja laadukas havainnointi verkkooppimisympäristössä
Opetuksen ja opiskelun tehokas ja laadukas havainnointi verkkooppimisympäristössä Jukka Paukkeri (projektitutkija) Tampereen Teknillinen Yliopisto Matematiikan laitos Intelligent Information Systems Laboratory
LisätiedotHAMK Pähkinäkori > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)
Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain HAMK Pähkinäkori > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien Arviointialue Ominaisuuksien Valmis/
LisätiedotSuomen virtuaaliammattikorkeakoulu Metso hyökkää Miksi? v. 0.5 > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)
Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Metso hyökkää Miksi? v. 0.5 > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien
LisätiedotVirtuaaliAMK Miten osallistun ryhmäkeskusteluun? > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)
Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain VirtuaaliAMK Miten osallistun ryhmäkeskusteluun? > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien Arviointialue
LisätiedotKäytettävyys verkko-opetuksessa Jussi Mantere
Käytettävyys verkko-opetuksessa 21.8.2002 Jussi Mantere Mitä käytettävyys on? Learnability (opittavuus) Efficiency (tehokkuus) Memorability (muistettavuus) Errors prevented (virheiden tekeminen estetty)
LisätiedotVirtuaaliAMK Opinnäytetyön ohjausprosessi > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)
Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain VirtuaaliAMK Opinnäytetyön ohjausprosessi > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien Arviointialue
LisätiedotKäyttäjäkeskeisyys verkkopalveluissa
Käyttäjäkeskeisyys verkkopalveluissa JHS-keskustelutilaisuus 6. kesäkuuta 2013 Raino Vastamäki raino.vastamaki@adage.fi Käyttäjäkeskeisyys verkkopalveluissa KLO 14.45 15.15 Käytettävyys ja esteettömyys
LisätiedotMitä käytettävyys on? Käytettävyys verkko-opetuksessa. Miksi käytettävyys on tärkeää? Mitä käytettävyys on? Nielsen: käytettävyysheuristiikat
Mitä käytettävyys on? Käytettävyys verkko-opetuksessa 21.8.2002 Jussi Mantere Learnability (opittavuus) Efficiency (tehokkuus) Memorability (muistettavuus) Errors prevented (virheiden tekeminen estetty)
LisätiedotKäytettävyyssuunnittelu. Kristiina Karvonen Käytettävyysasiantuntija Nokia Networks
Käytettävyyssuunnittelu Kristiina Karvonen Käytettävyysasiantuntija Nokia Networks Mitä on käytettävyys helppo käyttää helppo oppia helppo muistaa virheetön miellyttävä käyttää Käyttäjän tehtävänä ei ole
Lisätiedot4.2.2003 Raino Vastamäki 1
4.2.2003 Raino Vastamäki 1 Ihminen käyttäjänä 4.2.2003 Raino Vastamäki 2 Esimerkki 1. 4.2.2003 Raino Vastamäki 3 Ihminen on... biologinen olento psykologinen olento kulttuuriolento sosiaalinen olento yhteiskunnallinen
LisätiedotSuomen virtuaaliammattikorkeakoulu Kestävää kehitystä etsimässä v. 0.9 > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)
Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Kestävää kehitystä etsimässä v. 0.9 > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue
LisätiedotAnimaatio Web-sivuilla
Ihmisen koko huomio kiinnittyy vaistomaisesti (hyökkääjiltä suojautuminen) liikkuvaan kuvaan. Yleisesti ottaen animaatioita kannattaa käyttää mahdollisimman vähän. Suunnitteluvaiheessa on hyvä pohtia,
LisätiedotHelsingin ammattikorkeakoulu Stadia Verkkosivujen silmäiltävyys ja selailtavuus v. 0.9 > 80 % % % < 50 %
Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia Verkkosivujen silmäiltävyys ja selailtavuus v. 0.9 > 80 % 80 60 % 60 50 %
LisätiedotVirtuaaliAMK Tilastollinen päättely > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)
Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain VirtuaaliAMK Tilastollinen päättely > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien Arviointialue
LisätiedotSuomen virtuaaliammattikorkeakoulu The XML Dokuments > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)
Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu The XML Dokuments > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien
LisätiedotKäyttöliittymän suunnittelu tilastotieteen verkko-opetukseen. Jouni Nevalainen
Käyttöliittymän suunnittelu tilastotieteen verkko-opetukseen Jouni Nevalainen Esityksen sisällysluettelo Työn tausta Ongelman asettelu Käsitteitä ja määritelmiä Käytetyt menetelmät Tulokset Johtopäätökset
LisätiedotSuomen virtuaaliammattikorkeakoulu Teknillinen mekaniikka: Voima ja sen komponentit > 80 % % % < 50 %
Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Teknillinen mekaniikka: Voima ja sen komponentit > 80 % 80 60 % 60 50 %
LisätiedotArcada yrkeshögskola Hållbar utveckling v 0.5 > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)
Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Arcada yrkeshögskola Hållbar utveckling v 0.5 > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien Arviointialue
LisätiedotOulun seudun ammattikorkeakoulu Aineistojen polku kirjastoon > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)
Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Oulun seudun ammattikorkeakoulu Aineistojen polku kirjastoon > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien
LisätiedotPurot.net Wiki. Tutkielma. Paavo Räisänen. Centria Ammattikorkeakoulu 24.10.2012
Purot.net Wiki Tutkielma Paavo Räisänen Centria Ammattikorkeakoulu 24.10.2012 Sisällysluettelo 1: Esittely 2: Perustaminen 3: Uuden sivun luonti 4: Kuvien lisääminen 5: Linkin lisääminen 6: Lopuksi 1:
LisätiedotKognitiivinen psykologia tutkii tiedonkäsittelyä. Neuropsykologia tutkii aivojen ja mielen suhdetta MITEN AIVOT TOIMIVAT?
SISÄLLYS I IHMINEN KÄSITTELEE JATKUVASTI TIETOA 10 1 Kognitiivinen psykologia tutkii tiedonkäsittelyä 12 Ympäristöön sopeudutaan kognitiivisten toimintojen avulla Kaikki asiat eivät tule tietoisuuteen
LisätiedotVirtuaaliammattikorkeakoulu Taide kasvatus taidekasvatus > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)
Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Virtuaaliammattikorkeakoulu Taide kasvatus taidekasvatus > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien
LisätiedotKuva: Questmarketing.ltd.uk GRAAFINEN SUUNNITTELU?
Kuva: Questmarketing.ltd.uk GRAAFINEN SUUNNITTELU? Graafinen suunnittelu pähkinänkuoressa: Graafinen suunnittelu on universaalia. Se on kaikkialla ympärillämme, sisällä ja ulkona. Se selittää, koristelee,
LisätiedotVirtuaaliAMK Tulipesän paineen ja palamisilman säätö > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)
Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain VirtuaaliAMK Tulipesän paineen ja palamisilman säätö > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien
LisätiedotSuomen virtuaaliammattikorkeakoulu Business in The EU v. 0.5 > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)
Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Business in The EU v. 0.5 > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien
LisätiedotNetEazer informaatiojärjestelmä www- palvelujen sisällönhallintaan ja julkaisuun
NetEazer informaatiojärjestelmä www- palvelujen sisällönhallintaan ja julkaisuun OpenSpace NetEazer julkaisujärjestelmä on täydellinen informaatiojärjestelmä nykyaikaisten wwwpalvelujen sisällöntuotantoon.
LisätiedotARVO - verkkomateriaalien arviointiin
ARVO - verkkomateriaalien arviointiin Arvioitava kohde: Jenni Rikala: Aloittavan yrityksen suunnittelu, Arvioija: Heli Viinikainen, Arviointipäivämäärä: 12.3.2010 Osa-alue 5/8: Mediaelementit Edellinen
LisätiedotMiten näkövammainen eroaa 'tavallisesta' käyttäjästä?
Luennon sisältö 1. Miten näkövammaiset eroaa "tavallisesta" käyttäjästä? 2. Tilastoja 3. Näkövammaiselle haastavia tilanteita 4. Käytettävissä olevia apuvälineitä 5. Miten ja mistä apuvälineitä saa? 6.
LisätiedotLähtökohdat puheenvuorolle
Aistitoiminnot - Kognitiiviset toiminnot - Muisti ja oppiminen - Missä voi mennä pieleen? - Miten voi auttaa ja helpottaa muistamista? - Sosio-emotionaalinen alue - Summa Summarum KM Susanna Paloniemen
LisätiedotSuomen virtuaalikylä Virtuaalikylä v. 0.9 > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)
Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaalikylä Virtuaalikylä v. 0.9 > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien Arviointialue
LisätiedotSuomen virtuaaliammattikorkeakoulu VPN peli > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)
Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu VPN peli > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien Arviointialue
LisätiedotVieraan kielen viestinnällinen suullinen harjoittelu skeema- ja elaborointitehtävien
Vieraan kielen viestinnällinen suullinen harjoittelu skeema- ja elaborointitehtävien avulla Pirjo Harjanne Vieraiden kielten opetuksen tutkimuskeskus http://www.edu.helsinki.fi/vk/index.htm Soveltavan
LisätiedotHelppokäyttöisen www-sivuston suunnittelu Verkkomultimedia ICT1tn004. Elina Ulpovaara
Helppokäyttöisen www-sivuston suunnittelu Verkkomultimedia ICT1tn004 Elina Ulpovaara Käyttäjäkeskeinen suunnittelu Tavoitteena: * käytettävyys tuotteeseen * hyvä käyttökokemus käyttäjälle tuotteen liiketoiminnalliset
LisätiedotSuomen virtuaaliammattikorkeakoulu Turvallisuus turpeen tuotannossa v. 0.5 > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)
Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Turvallisuus turpeen tuotannossa v. 0.5 > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue
LisätiedotKäyttöliittymän suunnitteluohje, käytettävyyden psykologia. Laskari 6
Käyttöliittymän suunnitteluohje, käytettävyyden psykologia Laskari 6 Käytettävyyden psykologia Ihmisen psykologisen toiminnan periaatteet on otettava huomioon käyttöliittymää suunniteltaessa Miten ihminen
LisätiedotKaupunki kaikille aisteille
Kaupunki kaikille aisteille Moniaistisuus ja saavutettavuus rakennetussa ympäristössä Teknillinen korkeakoulu Arkkitehtiosasto Kaupunkisuunnittelu Espoo, 16.11.2007 DI Jukka Jokiniemi Havaitseminen, moniaistisuus
LisätiedotDigitaalisen median tekniikat. Esteettömyys ja käytettävyys Harri Laine 1
Digitaalisen median tekniikat Esteettömyys ja käytettävyys 30.4.2004 Harri Laine 1 WWW-sivujen käytettävyyttä arvioidaan usein tyypillisen normaalikäyttäjän kannalta Esteettömyydellä (accessibility) tarkoitetaan
LisätiedotSEPA päiväkirja. Dokumentti: SEPA_diary_EM_PV.doc Päiväys: 26.10.2004 Projekti : AgileElephant Versio: V0.9
AgilElephant T-76.115 Esa Mommo, 57197J Pauli Vesterinen, 65220P Tekijä: Esa Mommo/Pauli Vesterinen Omistaja: ElectricSeven Aihe: Sivu 1 of 6 Dokumentti Historia Revisio Historia Revision päiväys: 26.10.2004
LisätiedotHyvän salasanan tunnusmerkit Hyökkääjästä salasanan pitää näyttää satunnaiselta merkkijonolta. Hyvän salasanan luominen: Luo mahdollisimman pitkä
Hyvä Salis Hyvän salasanan tunnusmerkit Hyökkääjästä salasanan pitää näyttää satunnaiselta merkkijonolta. Hyvän salasanan luominen: Luo mahdollisimman pitkä salasana. Jokainen salasanaan lisäämäsi kirjain
LisätiedotKäytettävyys ja käyttäjätutkimus. Yhteisöt ja kommunikaatiosuunnittelu 2012 / Tero Köpsi
Käytettävyys ja käyttäjätutkimus Yhteisöt ja kommunikaatiosuunnittelu 2012 / Tero Köpsi Teron luennot Ke 15.2 miniluento Ti 28.2 viikkotehtävän anto (T,M) To 1.3 Tero paikalla (tehtävien tekoa) Ti 6.3
LisätiedotMiksi tarvitsemme verkkokirjoittamisen taitoa?
Verkkokirjoittaminen Luento Miksi tarvitsemme verkkokirjoittamisen taitoa? Mitä on verkkokirjoittaminen? Ennen: internet-sivujen tekeminen Nyt: blogit, wikit, sähköpostit Sosiaalisen median aikakautena
LisätiedotAistit. Kaisa Tiippana Havaintopsykologian yliopistonlehtori. Luento Aistit ja kommunikaatio-kurssilla 12.9.
Aistit Kaisa Tiippana Havaintopsykologian yliopistonlehtori kaisa.tiippana@helsinki.fi Luento Aistit ja kommunikaatio-kurssilla 12.9.2017 Aivokuoren alueita /eke/? /epe/? /ete/? Havainto Havainto on subjektiivinen
LisätiedotARVO - verkkomateriaalien arviointiin
ARVO - verkkomateriaalien arviointiin Arvioitava kohde: Jenni Rikala: Aloittavan yrityksen suunnittelu, Arvioija: Heli Viinikainen, Arviointipäivämäärä: 12.3.2010 Osa-alue 8/8: Esteettömyys Edellinen osa-alue
Lisätiedot- Flash on ennen muuta multimedian koosto-ohjelma, jossa muista ohjelmista tuodut mediaelementit voidaan yhdistää ja linkittää toisiinsa.
Tievie-seminaari : Teknologinen muutos Jyväskylä 12.8.2004 FLASH - miksi ja mihin tarkoitukseen Mika Sihvonen mika.sihvonen@uta.fi 1. Flash-tekniikan perusteet - Tuottajan näkökulmasta - Flash on Macromedia
LisätiedotLinkkitekstit. Kaikkein vanhin WWW-suunnitteluohje:
Linkit Linkit ovat hypertekstin tärkein osa. Niiden avulla sivut liitetään toisiinsa ja käyttäjille tarjoutuu mahdollisuus liikkua muille kiinnostaville sivuille. Linkit Linkkejä on kolmea eri tyyppiä:
LisätiedotHelppokäyttöisen www-sivuston suunnittelu Verkkomultimedia ICT1tn004
Helppokäyttöisen www-sivuston suunnittelu Verkkomultimedia ICT1tn004 17.8.2009 Elina Ulpovaara Käyttäjäkeskeinen suunnittelu Tavoitteena: * käytettävyys tuotteeseen * hyvä käyttökokemus käyttäjälle tuotteen
LisätiedotDigi-TV:n käytettöliittymät
Digi-TV:n käytettöliittymät Helppokäyttöisyys Tehokkuus Luotettavuus Virheettömyys Käyttäjän tyytyväisyys Käytettävyys Käyttäjäkeskeinen suunnittelu 19.11.2001 Sofia Digital Oy sivu 3 Käyttäjä, katsoja
LisätiedotPerussurffaajat: Tiia Tirkkonen, Teppo Porkka, Janne Tuomisto. Verkkopalvelun arviointisuunnitelma Spotify
Perussurffaajat: Tiia Tirkkonen, Teppo Porkka, Janne Tuomisto Verkkopalvelun arviointisuunnitelma Spotify Tampereen teknillinen yliopisto Hypermedia MATHM- 00000 Hypermedian opintojakso 30.9.2011 Sisällysluettelo
LisätiedotKiipulan ammattiopisto. Liiketalous ja tietojenkäsittely. Erja Saarinen
Kiipulan ammattiopisto Liiketalous ja tietojenkäsittely Erja Saarinen 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Hyvät internetsivut... 3 3. Kuvien koko... 4 4. Sivujen lataus... 4 5. Sivukartta... 5 6. Sisältö...
LisätiedotMatkailutoimialan aamu. 1.4.2009 Design Hill, Halikko Riikka Niemelä
Matkailutoimialan aamu 1.4.2009 Design Hill, Halikko Riikka Niemelä Asiakaskäyttäytyminen internetissä asiakkaan tietotarpeet ja ostopäätökseen vaikuttavat tekijät Internet on noussut vallitsevaksi viestintävälineeksi.
LisätiedotAINEISTOJEN TEKNINEN OHJEISTUS 2009
AINEISTOJEN TEKNINEN OHJEISTUS 2009 VERKKOMAINONTA Esa Verkkomedia noudattaa verkkomainonnassa alan yleisiä standardeja. Bannerimainokset voidaan toimittaa jpg-, gif-, html- tai flash-muodoissa. Lisäksi
LisätiedotS Ihminen ja tietoliikennetekniikka, syksy 2005
S-72.1510 Ihminen ja tietoliikennetekniikka Luento 4: Ihmisen toiminta Luennon rakenne 1. Havaitsemisen perusteita 2. Ihminen toimijana ja laitteen käyttäjänä 3. Emootiot ja tunteet 4. Uuden laitteen käytön
LisätiedotKäytettävyyslaatumallin rakentaminen verkkosivustolle
Käytettävyyslaatumallin rakentaminen verkkosivustolle Tapaus kirjoittajan ABC-kortti Oulun yliopisto tietojenkäsittelytieteiden laitos pro gradu -tutkielma Timo Laapotti 9.6.2005 Esityksen sisältö Kirjoittajan
LisätiedotVinkkejä hankeviestintään
Vinkkejä hankeviestintään Viestintä vs. tiedottaminen Tiedon siirto ja vaihdanta kokonaisuutena Kanavina esim. nettisivut, intrat, uutiskirjeet, esitteet ja logot, kokoukset ja tilaisuudet, sosiaalinen
LisätiedotTestaajan eettiset periaatteet
Testaajan eettiset periaatteet Eettiset periaatteet ovat nousseet esille monien ammattiryhmien toiminnan yhteydessä. Tämä kalvosarja esittelee 2010-luvun testaajan työssä sovellettavia eettisiä periaatteita.
Lisätiedothttp://www.soberit.hut.fi/t-121/t-121.100
http://www.soberit.hut.fi/t-121/t-121.100 1 ! "# $ % &'(''')*!"# $ % & &$' &# % & +&, - %./ +-"0%'12)&* 2 #( & '*+%3 (*4 3 5*4 3 & % 6 3 / + 7 / ) - - 6 3 # 8 8 *+ 8 /, #'# 8 & 8 -. / 9 2:& 1 % '); % &'(''))
LisätiedotPsyykkinen toimintakyky
Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia
LisätiedotLomalista-sovelluksen määrittely
Thomas Gustafsson, Henrik Heikkilä Lomalista-sovelluksen määrittely Metropolia Ammattikorkeakoulu Insinööri (AMK) Tietotekniikka Dokumentti 14.10.2013 Tiivistelmä Tekijä(t) Otsikko Sivumäärä Aika Thomas
LisätiedotDigitaalisen median tekniikat Luento 1: Intro
Digitaalisen median tekniikat Luento 1: Intro Web Mahtava alusta tiedon välittämiseen! Information Superhighway! Web Archive! Gutenberg! DEMO Kirjasto ja analoginen media digitaaliseksi Julkaisutekniikan
LisätiedotTieto- ja viestintätekniikka. Internetistä toimiva työväline, 1 ov (YV10TV2) (HUOM! Ei datanomeille)
Kuvaukset 1 (9) Tieto- ja viestintätekniikka Internetistä toimiva työväline, 1 ov (YV10TV2) (HUOM! Ei datanomeille) Tavoitteet omaksuu verkko-oppimisympäristön ja sähköpostin keskeiset toiminnot tutustuu
LisätiedotTIEDONHAKU INTERNETISTÄ
TIEDONHAKU INTERNETISTÄ Internetistä löytyy hyvin paljon tietoa. Tietoa ei ole mitenkään järjestetty, joten tiedonhaku voi olla hankalaa. Tieto myös muuttuu jatkuvasti. Tänään tehty tiedonhaku ei anna
LisätiedotNäin rakennat mielenkiintoiset nettisivut
Näin rakennat mielenkiintoiset nettisivut Ajattele ennen kuin toimit Ei kannata lähteä suinpäin nettisivuja rakentamaan. Hyvin suunniteltu on enemmän kuin puoliksi tehty. Muuten voi käydä niin, että voit
LisätiedotLUENTO 3. Toiminnan kehä
LUENTO 3 1) Ihminen toimijana ja laitteen käyttäjänä 2) Ihminen laitteen käytön oppijana 3) Käytettävyys 4) Harjoitustehtävä 2 5) Luentotehtävä 3 IHMINEN TOIMIJANA JA LAITTEEN KÄYTTÄJÄNÄ Toiminnan kehä
LisätiedotTassu Takala pääaineinfo 2.3.2009
Tassu Takala pääaineinfo 2.3.2009 1 Kaksi näkökulmaa mediaan Tekniikka eri medialajeja ja koosteita käsittelevät algoritmit uudet teknologiat Sisältö mediatuotteiden käsittely valmiilla välineillä tuotantoprosessin
LisätiedotMuistitko soittaa asiakkaallesi?
webcrm Finland 1 webcrm Finland Muistitko soittaa asiakkaallesi? Riippumatta siitä, oletko myyntipäällikkö, markkinoija vai työskenteletkö HR tehtävissä, voit käyttää CRM ratkaisua erilaisiin tarpeisiin.
Lisätiedot