T Käyttöliittymäpsykologia. Essee Mirja Lemmetty

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "T-121.200 Käyttöliittymäpsykologia. Essee 14.1.2004. Mirja Lemmetty"

Transkriptio

1 T Käyttöliittymäpsykologia Essee Mirja Lemmetty

2 Kognitiivisen psykologian soveltaminen tietokoneen käytön opettelussa Tämä essee käsittelee tietokoneen käytön opettelua ja opettamista erityisesti aikuiselle ihmisille, jotka eivät ole ennen tietokonetta käyttäneet. Pohdintojen taustalla on käytetty kognitiivisen psykologian teoriaa. Tässä esseessä käsitellään aikuisten aloittelevien käyttäjien kohtaamia käytettävyysongelmia tietokoneen käytössä. Olen työssäni opettanut aikuisille ihmisille näitä tietotekniikan perustaitoja. Tämän vuoksi luulisin osaavani arvioida, miten nämä ihmiset tehokkaimmin oppivat uusia asioita. Käytännön kokemukset opetustyöstä ovat selkeästi sovellettavissa kognitiivisen psykologian oppeihin. Esimerkeistä puhuttaessa viittaan Windows-käyttöliittymään, sillä sen avulla yleensä opetetaan aikuisia ihmisiä käyttämään tietokoneita. Uusien taitojen välttämättömyys Tietotekniikan käytön perusvalmiuksien hallitseminen on lähes välttämättömyys yhä useammassa työtehtävässä sekä yhteiskunnassa toimimisessa. Tietotekniikka helpottaa ja nopeuttaa monien asioiden hoitamista, tosin ensin täytyy opetella käyttämään tietoteknisiä apuvälineitä. Monet palvelut, kuten esimerkiksi pankkipalvelut, ovat nykyään helposti saatavilla verkosta. Kaikki palvelut ovat vielä ainakin toistaiseksi saatavilla myös perinteiseen tapaan asioimalla konttoreissa. Tulevaisuudessa perinteinen asiointi voi olla huomattavasti hankalampaa, jos yhä useammasta toimipisteestä luovutaan ja palveluja keskitetään verkkoon. Työpaikoilla tietotekniset taidot ovat jo monessa paikassa ehdoton vaatimus. Työntekijä ei voi enää valita tekeekö työnsä tietokoneen avulla vai ilman. Heiltä edellytetään tietokoneiden käyttöä työn apuna. Lapset oppivat luonnollisella tavalla käyttämään tietokoneita koulussa tai kotona. Heillä ei ole yleensä ennakkoluuloja tietokoneita kohtaan, sillä tekniset vempaimet ovat olleet aina osa heidän arkipäiväistä elämäänsä. Lapset ovat yleensä innostuneita oppimaan uutta, varsinkin kun tietokoneen käyttöä voi opetella leikin ja pelien kautta. Aikuiset uuden asian opettelijat ovat tässä vaikeammassa asemassa. Heille tietotekniikka ei ole kuulunut jokapäiväiseen elämään. Uusien asioiden opettelu saattaa aiheuttaa aikuisissa ihmisissä muutosvastarintaa. He saattavat kokea uuden opettelun turhaksi ja vaikeaksi, sillä asiat on pystynyt tähän mennessä hoitamaan ihan hyvin vanhoin keinoin. Kysymys ei ole pelkästään ihmisen iästä, vaan myös kulttuurisukupolvesta. Asiat, jotka edellinen sukupolvi joutuu opettelemaan aikuisena, ovat heille uusia ja vieraita. Seuraavalle sukupolvelle nämä asiat ovat jo tuttuja. Vanhempien mallin avulla asiat on helppo omaksua (Sinkkonen et al. 2002). Tärkein lähtökohta aikuisten opettamisessa on motivointi, joka auttaa asioiden oppimista ja omaksumista. Aikuisen oppimisessa aikaisemmin opituilla asioilla ja kokemuksilla on keskeinen merkitys. Tietokoneen käyttötaito ei ole pelkästään itsetarkoitus. Tietokonetta opetellaan käyttämään, jotta sitä voitaisiin hyödyntää työssä tai vapaa-ajalla. Tietokoneen käyttötaidosta on hyötyä erityisesti tiedon määrän lisääntyessä ja sen saatavuuden helpottuessa tietoverkkojen avulla. Faktatiedon opettelun merkitys vähenee ja tärkeämmäksi tulevat tiedon valikoinnin, jäsentämisen, analysoimisen ja kriittisen arvioinnin taidot. Motivoinnin merkitys Tärkein psykologinen lähtökohta tietokoneen käytön opettamisessa on motivointi. Ihminen oppii parhaiten ja helpoiten asioita, joista kokee olevan itselleen hyötyä. Konstruktivismin mukaan faktat opitaan parhaiten silloin, kun ne kytketään opiskelijoiden aiempaan tietoon, laajoihin mielekkäisiin kokonaisuuksiin ja aitoihin todellisen elämän tilanteisiin ja ongelmiin (Peltomaa 2004). Negatiivinen asenne uuden opettelua kohtaan saattaa estää oppimisen, vaikka asian opetteluun käytettäisiinkin paljon aikaa. Opiskelun aloitusvaiheessa opettajan rooli on ehkä tärkeimmillään. Hänen pitäisi pystyä motivoimaan opiskelijat kertomalla miten tietokoneen käyttötaidot voivat helpottaa opiskelijoiden elämää, kunhan ensin jaksaa hieman perehtyä perusasioiden opetteluun. Tietokoneen käytön opettelu tulisi myös esittää suhteellisen yksinkertaisena asiana, jonka jokainen varmasti oppii kun siihen käyttää hieman aikaa. Opettajan täytyy myös ymmärtää opiskelijoiden lähtökohdat ja selittää asiat tarpeeksi yksinkertaisesti. Opiskelijoiden tulisi ymmärtää, että jotkut asiat saattavat olla vaikeita toteuttaa tietokoneen avulla, eikä epäonnistuminen tietokoneen käytössä kaada maailmaa. Usein opiskelija saattaa turhautua, kun ei osaa tehdä jotain tehtävää ja pitää itseään toivottomana tapauksena. Vaikka tietokoneiden käyttöliittymät ovat kehittyneet käyttäjäystävällisempään suuntaan, käytettävyysongelmia esiintyy vielä paljon. Opiskelijan ei siis tarvitse luovuttaa, vaikka kaikki ei heti sujuisikaan. 2

3 Pelkkä työssä tarvittavien taitojen tarve ei välttämättä riitä motivoimaan kaikkia opiskelijoita. Muutosta vastustavia aikuisopiskelijoita kannattaa yrittää motivoida myös heidän henkilökohtaista elämää koskettavilla argumenteilla. Esimerkiksi internetistä löytyvä tieto ja palvelut houkuttelevat monia opettelemaan tietokoneen käytön perustaidot. Kaikkien eri toimintojen opettelussa on eduksi, jos harjoitustehtävät ovat mielekkäitä, mielenkiintoisia, hyödyllisiä ja käytännönläheisiä. Motivoinnin tarve vaihtelee tietysti ryhmittäin. Joissain ryhmissä opiskelijat ovat tulleet kurssille työnantajan pakottamana, toisissa taas omasta halustaan. Jälkimmäisessä tapauksessa motivointi on luonnollisesti helpompaa. Tietokoneen käyttö ensimmäistä kertaa Kun käyttäjä käyttää ensimmäistä kertaa uutta tuotetta, hänen toimintansa on tietoista pohdiskelua (Sinkkonen et al. 2002). Myöhemmin osa tästä toiminnasta automatisoituu. Jos ihminen ei ole koskaan ennen käyttänyt tietokonetta, yksinkertaisimmatkin toimenpiteet saattavat tuntua vaikeilta. Pelkästään hiiren käyttämisen opetteluun kuluu paljon aikaa. Windowsin käyttöliittymässä, kuten kaikissa muissakin tietokoneen käyttöliittymissä, on ongelmana monimutkaisuus. Tämä johtuu siitä, että sama käyttöliittymä on tarkoitettu sekä aloittelijoille että edistyneemmille käyttäjille. Aloittelija näkee ruudulla heti monia toimintoja, joita hän ei tule tarvitsemaan vielä pitkään aikaan. Aloittelijoiden kohtaamat käytettävyysongelmat liittyvät usein termistön ja perustoimintalogiikan ymmärtämiseen. Käyttöliittymässä käytetyt termit eivät avaudu uudelle käyttäjälle aivan itsestään. Hankala ja huono termistö on sekä aikuisten että nuorempien käyttäjien ongelma. Erityisesti ikääntyneille ihmisille kokemuksen puute vaikeuttaa termien ymmärtämistä. Tuotekehitysprosesseissa ei ole vielä kiinnitetty tarpeeksi huomiota termistöön. Tämän vuoksi opettelun alkuvaiheessa pitäisi selittää termejä, joita tietokoneen käyttämisessä tarvitaan. Jos perusasiat jäävät hämärän peittoon alussa, niitä on vaikea hahmottaa myöhemminkin. Aluksi kaikki ruudulla näkyvä on uutta ja outoa, mutta jo muutaman käyttökerran jälkeen käyttäjät oppivat tunnistamaan edellisillä kerroilla käyttämiään toimintoja. Ikonien merkitykset eivät ole itsestään selviä heti, mutta tutut ikonit löydetään helposti tulevilla käyttökerroilla. Oppimisprosessi Nykyinen kognitiivis-konstruktiivinen oppimisnäkemys pitää ihmistä aktiivisena tiedonkäsittelijänä. Ihminen oppii parhaiten, jos itse työstää asioita ja luo omia tietorakenteitaan (Peltomaa 2004). Tietokoneen käytön opettelussa tätä oppimiskäsitystä voidaan soveltaa teettämällä opiskelijoilla mahdollisimman paljon itsenäisiä tehtäviä. Konstruktivistisen oppimiskäsityksen mukaan opettajan rooli on muuttunut perinteisestä tiedon siirtämisestä oppilaslähtöisen oppimisprosessin ohjaajaksi. Opettajalla voi edelleen olla tärkeä rooli tiedon esittäjänä, mutta tärkeämpää on se, miten opettaja järjestää oppimistilanteet oppijan oppimisprosessia tukeviksi. Olen käytännössä havainnut, että asioita ei kannata opettajajohtoisesti edes yrittää esittää luokan edessä. Uusista opeteltavista asioista kannattaa vain näyttää nopeasti esimerkki omalta koneelta ja antaa sen jälkeen opiskelijoille asiaan liittyviä tehtäviä. Asioiden läpikäyminen yksityiskohtaisesti luokan edessä on usein melko turhaa. Parhaiten asia menee perille, kun kertoo opiskelijoille minkälaisia asioita tietokoneen avulla voi tehdä ja antaa heidän suorittaa tehtävä itsenäisesti sekä tarpeen tullen neuvoa henkilökohtaisesti. Jos moni opiskelija juuttuu pohtimaan samaa asiaa, voi esimerkin näyttää opettajan koneelta yhteisesti kaikille. Lähtökohtaisesti opiskelijalla ei ole motivaatiota katsoa esimerkkiä, ennen kuin on itse yrittänyt ratkaista tehtävän. Perusasioiden opetteluun kunnolla kannattaa käyttää aikaa. Perusasioiden oppimisen jälkeen opettelu helpottuu huomattavasti ja on paljon itsenäisempää. Kun opiskelijat tuntevat oppineensa jotain ja voittavat ennakkoluulonsa, uusien toimintojen oppiminen sujuu kuin itsestään. Aikaa pitää antaa myös itsenäiselle oppimiselle, eikä antaa valmiita ratkaisuja heti. Asiat jäävät paljon paremmin mieleen mitä enemmän joutuu ongelmaa itse ratkaisemaan. Myös asioiden kertaaminen on tärkeää oppimisen kannalta. Jonkin aikaa tietokonetta käyttäneet opiskelijat alkavat oppia asioita huomaamattaan ehdollistumisen kautta. Esimerkiksi opiskelijat tottuvat siihen, että tietokone pitää ääntä tallentaessaan levykkeelle ja antaa virhetilanteissa äänimerkkejä. Tällaista ehdollistumista kutsutaan väline-ehdollistumiseksi (Peltomaa 2004). Oppija on välineehdollistumisessa aktiivisempi kuin klassisessa ehdollistumisessa, koska oma toiminta ja sen seuraukset opettavat. Opiskelun tulee olla myös palkitsevaa, jotta opiskelijat jatkaisivat keskittyä asiaan. Palkitsemisen pitäisi konstruktivismin mukaan liittyä itse oppimistehtävään ja antaa oppijalle informaatiota hänen suorituksestaan 3

4 (Peltomaa 2004). Olen huomannut, että opiskelijoista on mielenkiintoista seurata kehitystään tekemällä testejä ja myös toistamalla samoja testejä taitojen karttuessa. Myös vertailu muiden kanssa kannustaa. Erittäin hyvä keino oppia on huomata omat virheensä ja korjata niitä. Palaute tehtävien suorittamisesta täytyy saada nopeasti ja virheiden korjaaminen pitää tehdä silloin, kun käsiteltävä asia on tuoreena mielessä. Muuten palautteen saaminen ei ole mielekästä. Muistaminen ja havainnointi Ihminen havaitsee asioita ensiksi sensorisen muistinsa avulla. Sensorisen muistin toiminta on tiedostamatonta. Kun ihminen päättää tietoisesti käsitellä jotain sensorisen muistin avulla havaitsemaansa asiaa, tieto siirtyy hyvin lyhytkestoisesta sensorisesta muistista työmuistiin. Työmuistin kesto on alle 20 sekuntia, mutta toistolla ja kertaamalla voidaan pidentää säilytysaikaa. Jos tietoa on käsitelty syvällisesti, toistettu tai siihen liittyy voimakkaita tunteita, se siirtyy työmuistista säilömuistiin. Mitä paremmin opittua asiaa on itse työstänyt, sitä paremmin se on myös löydettävissä tietomuistista. Aivoihin syntyy parempia muistijälkiä, mitä enemmän asioiden parissa askaroi. Mieleen palauttaminen voi onnistua parhaiten samassa tilanteessa ja ympäristössä, jossa oppiminen on tapahtunut (Peltomaa 2004). Sensorisella tasolla käyttäjät oppivat tunnistamaan esimerkiksi ikoneita Windowsin käyttöliittymässä. Niitä ei tarvitse jokaisella käyttökerralla yksityiskohtaisesti etsiä käymällä jokainen ikoni läpi. Käyttäjän huomio kiinnittyy nopeasti tuttuihin ikoneihin. Havainnot muodostuvat nopeasti ilman tietoista ponnistelua. Käyttäjällä on käynnissä monia havaitsemisen osaprosesseja samanaikaisesti. On kuitenkin rajoituksia sille, kuinka moneen kohteeseen käyttäjä voi kohdistaa huomionsa ja kuinka monta kohdetta voi tunnistaa samanaikaisesti (Laarni et al. 2001). Samoin kuin käyttäjä kohdistaa huomionsa käyttöliittymässä helposti äkillisiin muutoksiin ja silmiinpistäviin ärsykkeisiin, hän reagoi myös ympäristöstään tuleviin ärsykkeisiin. Opiskeluympäristöllä on siis merkitys oppimisprosessiin. Yleensä kurssiryhmät koostuvat samantasoisista opiskelijoista, joilla on sama tavoite. Toiset opiskelijat tukevat oppimista, sillä heiltä voi tarvittaessa kysyä neuvoa tai miettiä yhdessä ratkaisua ongelmaan. Jokaiseen ryhmään mahtuu myös tasoeroja. Ryhmään pyritään kokoamaan lähtötasoltaan samanlaiset opiskelijat, mutta yksilöllinen oppiminen tapahtuu eri tahdissa. Opettajan haasteena on keksiä nopeammin edistyville opiskelijoille uusia haasteita, samalla kun opastaa hitaampia. Useamman päivän kurssilla opiskelijat yleensä valitsevat päivittäin aina saman tietokoneen. Oppimisympäristö ja vieressä istuvat ihmiset pysyvät samoina, mikä tukee teoriaa siitä, että mieleen palauttaminen onnistuu parhaiten tutussa ympäristössä. Mieleen palauttaminen onkin tärkeää opittujen taitojen muistamiseksi. Yleensä uudet taidot eivät jää mieleen kovin pitkäksi aikaa ensimmäisen käyttökerran jälkeen. Uusi opiskelupäivä kannattaa aloittaa kertaamalla edellisenä päivänä tehtyjä asioita. Yhdelle päivälle kannattaa valita vain kohtuullinen määrä uusia, mielellään läheisesti toisiinsa liittyviä asioita. Jos kurssipäivät ovat pitkiä, vaihtelu virkistää. Välillä voi teettää opiskelijoilla kevyempiä tehtäviä, jotta keskittymistä riittäisi vaikeampiin asioihin. Häipymisteorian mukaan muistijälki heikkenee vanhetessaan. Tämän mukaan siis uusi tieto muistetaan vanhaa paremmin. Myös tämä teoria tukee sitä, että tieto pitäisi palauttaa mieleen säännöllisesti, ettei se unohtuisi. Toisaalta aiemmin opittu voi häiritä uuden oppimista. Tietokoneen käytössä useat toiminnot tukevat toisiaan, eivätkä usein estä oppimasta uutta. Näin voi tietenkin käydä esimerkiksi näppäinkomentoja opetellessa. Jos käyttäjä on ensin oppinut tekemään asioita hiiren avulla, voi olla vaikea totutella tekemään sama asia näppäinkomennon avulla. Usein tosin kokeneemmat käyttäjät ottavat mielellään käyttöön kaikki vaihtoehtoiset ja nopeammat toimintatavat. Torjuntateorian mukaan epämiellyttävät asiat torjutaan ja näin ollen ne unohtuvat. Torjuntavaihe on yleensä jo heti alussa, jolloin opiskelijat vastustavat uuden opettelua. Toisaalta jo opittu asia saattaa unohtua nopeasti, jos opiskelija kokee, ettei siitä ole hänelle mitään hyötyä. Käytettävyyden merkitys oppimisessa Aloittelevien käyttäjien kannalta olisi helpompaa, jos tietokoneiden käyttöliittymät olisivat yksinkertaisempia. Haasteena on kuitenkin käyttöliittymien sovittaminen sekä aloittelijoille että kokeneemmille käyttäjille. Vaikka aloittelevan käyttäjän ei tarvitse heti opetella käyttämään kaikkia toimintoja, monimutkaisemmat ominaisuudet saattavat häiritä perustoimintojen löytämistä käyttöliittymästä. Toisaalta käyttäjät oppivat nopeasti tunnistamaan yleisimmin tarvitsemansa ominaisuudet käyttöliittymästä ja olemaan huomioimatta muita. Suunnittelijoiden haasteena onkin pystyä asettumaan suunnittelemansa tuotteen käyttäjän rooliin. Se on vaikea tehtävä, sillä 4

5 suunnittelijan oma tausta ja osaaminen ovat todennäköisesti erilaisia kuin käyttäjällä. Käytettävyystutkimus toivottavasti edistää käyttöliittymien suunnittelua siihen suuntaan, että uusien käyttäjien olisi helpompi omaksua uusia tuotteita. Kenties joskus tietokoneen käyttöliittymät ovat niin helppokäyttöisiä, että kurssien järjestäminen tietokoneen käyttämisen opettelemiseksi on turhaa. 5

6 Lähteet Peltomaa, H. Kognitiivinen psykologia. Opinto.net sivusto 2004, [Viitattu ] Saatavissa: Sinkkonen, I.; Kuoppala, H.; Parkkinen, J.; Vastamäki, R Käytettävyyden psykologia. Helsinki. Edita, IT Press. 343 s. ISBN Laarni, J.; Kalakoski, V.; Saariluoma, P Ihmisen tiedonkäsittely. Teoksessa: Saariluoma, P.; Kamppinen, M.; Hautamäki, A. (toim.) Moderni kognitiotiede. Helsinki. Gaudeamus Kirja. 270 s. ISBN

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

Tarkkaavaisuus ja muisti

Tarkkaavaisuus ja muisti Luennon sisältö Tarkkaavaisuus ja muisti IHTE-5100 Ihminen käyttäjänä Sari Kujala Tarkkaavaisuus - Mitä se on? - Tarkkaavaisuuden lajit ja rajallisuus - Johtopäätökset suunnitteluun Muisti ja muistaminen

Lisätiedot

Kurssitusten tarve kipuaa

Kurssitusten tarve kipuaa Kurssitusten tarve kipuaa 9.11.2000 08:02 Muinoin tietotekniikkakurssilla opeteltiin ohjelmat läpikotaisin. Nyt niistä opetellaan vain työssä tarvittavat toiminnot. Niissäkin on työntekijälle tekemistä,

Lisätiedot

E-oppimateriaalit. Opinaika vs. CD-verkko-ohjelmat

E-oppimateriaalit. Opinaika vs. CD-verkko-ohjelmat Nokian N8 puhelimessa Uutta Toimii netin kautta, ei ohjelmien asennuksia eikä ylläpitoa, koulun lisäksi käytettävissä myös kotona ja muualla 24/7, lisäksi muita opiskelua helpottavia verkko-opetuksen mahdollistavia

Lisätiedot

SEL KOULUTTAJAKOULUTUS OPETUSOHJELMA

SEL KOULUTTAJAKOULUTUS OPETUSOHJELMA SEL KOULUTTAJAKOULUTUS OPETUSOHJELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Koulutuksen perusteet ja tavoitteet 2. Koulutustaidot 3. Koulutusmenetelmät 3.1. Perinteiset koulutusmenetelmät 3.2. Etä- ja verkko-opetus 4. Koulutuksen

Lisätiedot

CHERMUG-pelien käyttö opiskelijoiden keskuudessa vaihtoehtoisen tutkimustavan oppimiseksi

CHERMUG-pelien käyttö opiskelijoiden keskuudessa vaihtoehtoisen tutkimustavan oppimiseksi Tiivistelmä CHERMUG-projekti on kansainvälinen konsortio, jossa on kumppaneita usealta eri alalta. Yksi tärkeimmistä asioista on luoda yhteinen lähtökohta, jotta voimme kommunikoida ja auttaa projektin

Lisätiedot

21.9.Hämeenlinna/Tuula Mikkola

21.9.Hämeenlinna/Tuula Mikkola Ohjaus on prosessi, johon liittyy välittämistä ja huolehtimista tukemista asioiden selventämistä ja opettamista aktivoimista ja motivointia arvostamista ja rohkaisua Tavoitteena on, että ohjaaja luo ohjattavalle

Lisätiedot

KOGNITIIVINEN KUNTOUTUS

KOGNITIIVINEN KUNTOUTUS KOGNITIIVINEN KUNTOUTUS Psykologi Nina Näyhä Osastonhoitaja Marja Nordling Psykiatrinen kuntoutumisosasto T9 Seinäjoen keskussairaala EPSHP 3.10.2007 Kuntoutusfoorumi OSASTO T9 18 kuntoutuspaikkaa selkeästi

Lisätiedot

ALISUORIUTUMINEN. Ajoittain kaikki ihmiset saavuttavat vähemmv kuin mihin he pystyisivät t ja se voi suojata sekä säästää. ihmistä.

ALISUORIUTUMINEN. Ajoittain kaikki ihmiset saavuttavat vähemmv kuin mihin he pystyisivät t ja se voi suojata sekä säästää. ihmistä. ALISUORIUTUMINEN Ajoittain kaikki ihmiset saavuttavat vähemmv hemmän, kuin mihin he pystyisivät t ja se voi suojata sekä säästää ihmistä. Alisuoriutuminen on kyseessä,, kun siitä tulee tapa - voimavarat

Lisätiedot

Täydellisen oppimisen malli

Täydellisen oppimisen malli Täydellisen oppimisen malli Yrjö Engeström: Perustietoa opetuksesta. Helsinki 1991 Johtaa korkealaatuiseen tietoon Opittavan aineksen itsenäiseen hallintaan Kykyyn soveltaa sitä uusissa tilanteissa Oppilas

Lisätiedot

J.J. Jedulainen 20.11.2012 1

J.J. Jedulainen 20.11.2012 1 1 MOOD- VALMENNUS Ohjauksen apuvälineenä Susanna Hjulberg LÄHDE: Koskinen, K. & Hautaluoma, M. (toim.) Valmennuksessa erilainen oppija. Välineitä työ- ja yksilövalmennukseen. Valtakunnallinen työpajayhdistys

Lisätiedot

Taidon oppimisprosessi. 5.9.2012 Sirpa Rintala

Taidon oppimisprosessi. 5.9.2012 Sirpa Rintala Taidon oppimisprosessi Taito soittaa pianoa Pianokappaleen soittaminen saattaa kestää 20 minuuttia ja sisältää 10 000 soitettavaa nuottimerkkiä. Pianistin on soitettava siis keskimäärin 8 ääntä sekunnissa

Lisätiedot

Aivojen hyvinvointi työssä

Aivojen hyvinvointi työssä Aivojen hyvinvointi työssä Virpi Kalakoski, PsT, erikoistutkija Työterveyslaitos, Helsinki 14.3.2011 Salon muistiyhdistys Aivojen kuormittuminen - kaikille tuttu ongelma Työ ja terveys 2009 tutkimus (TTL)

Lisätiedot

Verkkoalusta erityisopiskelijan työssäoppimisen ohjaamisessa

Verkkoalusta erityisopiskelijan työssäoppimisen ohjaamisessa Erityisopiskelijoiden työssäoppimisen kokeilu- ja kehittämishanke Verkkoalusta erityisopiskelijan työssäoppimisen ohjaamisessa Pirkko-Liisa Iivari Omnian ammattiopisto 9.11.2006 Työssäoppimisen ohjaus

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (1-6 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (1-6 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS 1/4 Koulu: Yhteisön osaamisen kehittäminen Tämä kysely on työyhteisön työkalu osaamisen kehittämistarpeiden yksilöimiseen työyhteisön tasolla ja kouluttautumisen yhteisölliseen suunnitteluun. Valtakunnallisen

Lisätiedot

Kertausta aivovammojen oireista

Kertausta aivovammojen oireista Toiminta takkuaa, auttaako terapia? Toimintaterapeutti Kari Löytönen 16.4.2013 Kertausta aivovammojen oireista (Tenovuon, Raukolan ja Ketolan luennot) Aivovamman tyypillinen oirekokonaisuus Poikkeava väsyvyys,

Lisätiedot

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajan tehtävät. momutoko. monimuotoinen työpaikkaohjaajien koulutus

Työpaikkaohjaajan tehtävät. momutoko. monimuotoinen työpaikkaohjaajien koulutus Työpaikkaohjaajan tehtävät momutoko monimuotoinen työpaikkaohjaajien koulutus Työpaikkaohjaaja voi monin tavoin auttaa opiskelijan oppimista työssäoppimisjaksoilla. Ohjaaja voi ottaa huomioon oppimisen

Lisätiedot

Tuotteen oppiminen. Käytettävyyden psykologia syksy 2004. T-121.200 syksy 2004

Tuotteen oppiminen. Käytettävyyden psykologia syksy 2004. T-121.200 syksy 2004 Tuotteen oppiminen Käytettävyyden psykologia syksy 2004 Oppiminen Havainto Kognitiiviset muutokset yksilössä Oppiminen on uuden tiedon omaksumista, joka perustuu havaintoon Ärsyke Behavioristinen malli

Lisätiedot

Vasteaika. Vasteaikaa koskeva ohje ei ole juuri muuttunut Robert B. Millerin vuonna 1968 pitämästä esityksestä:

Vasteaika. Vasteaikaa koskeva ohje ei ole juuri muuttunut Robert B. Millerin vuonna 1968 pitämästä esityksestä: Nielsen: "Olen tutkinut Webin käytettävyyttä vuodesta 1994, ja jokaisessa tutkimuksessa esiin on noussut sama asia: käyttäjät haluaisivat sivujen latautuvan nopeammin. Aluksi olin sitä mieltä, että käyttäjät

Lisätiedot

Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä!

Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä! Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä! OPS 2016 Arvokeskustelun tuloksia Keravanjoen koulun huoltajat 1 a) Miksi lapsesi opiskelee koulussa? oppivelvollisuus ja yleissivistys oppii vastuulliseksi kansalaiseksi

Lisätiedot

TOIMIVAN NÄYTÖN JA TYÖSSÄ OPPIMISEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN

TOIMIVAN NÄYTÖN JA TYÖSSÄ OPPIMISEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN TOIMIVAN NÄYTÖN JA TYÖSSÄ OPPIMISEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN Uudistuva korkeakoulujen aikuiskoulutus oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus ja erityispätevyydet Opetusministeriö 8.10.2009 Petri Haltia

Lisätiedot

Pelin kautta opettaminen

Pelin kautta opettaminen Pelin kautta opettaminen Pelin kautta opettaminen Pelaamaan oppii vain pelaamalla?? Totta, mutta myös harjoittelemalla pelinomaisissa tilanteissa havainnoimista, päätöksentekoa ja toimintaa. Pelikäsitystä

Lisätiedot

Tietotekniikan koulutus Savonlinnassa

Tietotekniikan koulutus Savonlinnassa Tietotekniikan koulutus Savonlinnassa Paikka Savonlinnan ammatti ja aikuisopisto Pohjolankatu 4 6, Savonlinna Hinta 80 euroa/osallistuja, sisältää 20 h Koulutuspäivän kesto 5 tuntia, klo 10:00 15:00 Ilmoittautuminen

Lisätiedot

Tutkimushavaintoja kahdesta virtuaaliympäristöstä

Tutkimushavaintoja kahdesta virtuaaliympäristöstä Tutkimushavaintoja kahdesta virtuaaliympäristöstä Haasteita ja mahdollisuuksia uusiin toimintatapoihin 8.2.2008 Eija Korpelainen ja Meri Jalonen TKK, Työpsykologian ja johtamisen laboratorio Esityksen

Lisätiedot

Matemaattiset oppimisvaikeudet

Matemaattiset oppimisvaikeudet Matemaattiset oppimisvaikeudet Matemaattiset taidot Lukumäärien ja suuruusluokkien hahmottaminen synnynnäinen kyky, tarkkuus (erottelukyky) lisääntyy lapsen kasvaessa yksilöllinen tarkkuus vaikuttaa siihen,

Lisätiedot

TAUCHI Tampere Unit for Computer-Human Interaction Aktiiviset oppimistilat kampuksella

TAUCHI Tampere Unit for Computer-Human Interaction Aktiiviset oppimistilat kampuksella Aktiiviset oppimistilat kampuksella Jussi Okkonen, projektipäällikkö Arto Hippula, yhteyspäällikkö Roope Raisamo, professori SIS/ TAUCHI Tampereen yliopisto Tausta Oppimisen ja tutkintojen tavoitteet asetetaan

Lisätiedot

Opiskelijoiden ja opettajien erilaiset käsitykset opettamisesta koulutuksen suunnittelun taustalla

Opiskelijoiden ja opettajien erilaiset käsitykset opettamisesta koulutuksen suunnittelun taustalla Opiskelijoiden ja opettajien erilaiset käsitykset opettamisesta koulutuksen suunnittelun taustalla Viivi Virtanen ja Sari Lindblom-Ylänne Kasvatustieteen päivät Vaasa 23.11.2007 Kuvat Aki Suzuki ja Heikki

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

Aivojen hyvinvointi tietotyössä

Aivojen hyvinvointi tietotyössä Aivojen hyvinvointi tietotyössä Virpi Kalakoski, PsT, erikoistutkija Aivot ja työ -tutkimuskeskus TIEKE -seminaari Vaikuta ja vaikutu - digikansalainen tänään ja huomenna 16.9.2010 Tietotyössä haastetaan

Lisätiedot

Lukivaikeus. ttömällä kouluopetuksella

Lukivaikeus. ttömällä kouluopetuksella LUKIVAIKEUS Lukivaikeus Lukemiseen ja/tai kirjoittamiseen liittyvät erityisvaikeudet, jotka ovat ristiriidassa oppijan muuhun lahjakkuustasoon ja oppimiskykyyn eli lukivaikeus ei selity - alhaisella älykkyydellä

Lisätiedot

ADHD KUN ARKIPÄIVÄ ON YHTÄ KAAOSTA

ADHD KUN ARKIPÄIVÄ ON YHTÄ KAAOSTA ADHD KUN ARKIPÄIVÄ ON YHTÄ KAAOSTA On aivan tavallista, että pikkulapsen on vaikea istua paikallaan, keskittyä ja hillitä mielijohteitaan. ADHD:stä (Attention Deficit Hyperactivity Disorder) kärsivillä

Lisätiedot

Mitä on taitovalmennus?

Mitä on taitovalmennus? Mitä on taitovalmennus? Ekologinen malli motorisesta kontrollista/oppimisesta Taitovalmentajan tehtävänä on tehdä itsestään tarpeeton Opeta urheilijat oppimaan! Luo olosuhteet ja tilanne, jossa oppiminen

Lisätiedot

MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT

MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT MEMO OHJELMA MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT SELKOKIELELLÄ 2015 Inkeri Vyyryläinen (toim.) SELKOESITE MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT SELKOKIELELLÄ Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muistiliiton esite Selkokielimukautus:

Lisätiedot

- ja tänä elinikäisen oppimisen aikakautena myös aikuiset..

- ja tänä elinikäisen oppimisen aikakautena myös aikuiset.. 1 - ja tänä elinikäisen oppimisen aikakautena myös aikuiset.. 2 - koulutus = - kasvatuksen osa-alue; - tapa järjestää opetus; - prosessi hankkia tutkinto; - se, jokin, johon hakeudutaan oppimaan ja opiskelemaan;

Lisätiedot

KINESTETIIKAN PERUSKURSSI vuonna 2016

KINESTETIIKAN PERUSKURSSI vuonna 2016 1 KINESTETIIKAN PERUSKURSSI vuonna 2016 Aika Osa I 22. 23.8.2016 klo 8:00 15:00 Osa II 3.-4.10.2016 klo 8:00 15:00 Paikka Kohderyhmä Järjestäjä Kouluttaja Osallistujamäärä Tuki- ja osaamiskeskus Eskoo,

Lisätiedot

Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä

Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä Opinnollinen kuntoutus Aija Lund 2007 Ryhmän teemat: Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet (Jukka Nevala ja Marjukka Peltonen) Tekstinymmärtäminen ja sen

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (7-9 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (7-9 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS 1/5 Koulu: Yhteisön osaamisen kehittäminen Tämä kysely on työyhteisön työkalu osaamisen kehittämistarpeiden yksilöimiseen työyhteisön tasolla ja kouluttautumisen yhteisölliseen suunnitteluun. Valtakunnallisen

Lisätiedot

KYSELY MUISTIHÄIRIÖPOTILAAN LÄHEISELLE

KYSELY MUISTIHÄIRIÖPOTILAAN LÄHEISELLE KYSELY MUISTIHÄIRIÖPOTILAAN LÄHEISELLE Suomen Alzheimer-tutkimusseura ja muistitutkimusyksiköiden asiantuntijaryhmä Kustantaja: Novartis Oy otilaan ja omaisen huolellinen haastattelu on tärkeä osa muistihäiriöpotilaan

Lisätiedot

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen 2 JOHDANTO Tämä opas on tarkoitettu työpaikkaohjaajille, jotka ohjaavat opiskelijoita työelämässä. Opas sisältää tietoa ohjaajana toimimisesta. Oppaassa käsitellään

Lisätiedot

ESTÄ AIVOINFARKTI YLEINEN JA YLEISTYVÄ ETEISVÄRINÄ. Tunne pulssisi

ESTÄ AIVOINFARKTI YLEINEN JA YLEISTYVÄ ETEISVÄRINÄ. Tunne pulssisi Ammattilaisille Tunne pulssisi ESTÄ AIVOINFARKTI Eteisvärinä on iäkkäillä yleinen, vointia heikentävä ja terveyttä uhkaava rytmihäiriö, jonka vakavin seuraus on aivoinfarkti. Epäsäännöllinen syke on eteisvärinän

Lisätiedot

Ajattele aivojasi, pidä huolta muististasi! Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja 1.10.2012

Ajattele aivojasi, pidä huolta muististasi! Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja 1.10.2012 Ajattele aivojasi, pidä huolta muististasi! Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja.0.202 Lähde: Muistiliitto ry, Pidä huolta muististasi-hanke 2005 - Sairaan tai vammaisen suuri ongelma on se, että

Lisätiedot

Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot

Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot Jarmo Alarinta, SEAMK Matti Väänänen, Turun AMK Jussi Horelli, HAMK, Miksi työelämä on projekteja, joiden kautta prosesseja ja osaamista kehitetään

Lisätiedot

MATO-hankkeen tuloksia

MATO-hankkeen tuloksia MATO-hankkeen tuloksia 2009-2013 Juho Airola Hankkeen haaste Pitkän matematiikan valitsevien lukiolaisten määrä vähenee Opiskelijoilla on käytettävissään paljon tietoteknisiä välineitä, mutta niitä käytetään

Lisätiedot

Oppimisen ja osaamisen arviointi. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Oppimisen ja osaamisen arviointi. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Oppimisen ja osaamisen arviointi Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppimisen (ammatillinen peruskoulutus) arvioinnin periaatteita kolmikantaisuus: työssäoppija, työpaikkaohjaaja

Lisätiedot

Käyttöliittymän suunnittelu tilastotieteen verkko-opetukseen. Jouni Nevalainen

Käyttöliittymän suunnittelu tilastotieteen verkko-opetukseen. Jouni Nevalainen Käyttöliittymän suunnittelu tilastotieteen verkko-opetukseen Jouni Nevalainen Esityksen sisällysluettelo Työn tausta Ongelman asettelu Käsitteitä ja määritelmiä Käytetyt menetelmät Tulokset Johtopäätökset

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin

Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin Luennon teemat Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin Hanna Salovaara, tutkija Kasvatustieteiden tiedekunta Koulutusteknologian tutkimusyksikkö Oulun Yliopisto Pedagogiset mallit ja skriptaus

Lisätiedot

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011 Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja llä 11 Vanhempien palautteet Marja Leena Nurmela Tukeva/Rovaseutu Tietoa lasten eroryhmästä Lasten eroryhmät kokoontuivat 7

Lisätiedot

AJATUKSIA TYÖPAIKKAOHJAAJALLE PARTURI- KAMPAAJA OPISKELIJAN OHJAAMISESTA JA MOTIVOINNISTA TYÖPAIKALLA

AJATUKSIA TYÖPAIKKAOHJAAJALLE PARTURI- KAMPAAJA OPISKELIJAN OHJAAMISESTA JA MOTIVOINNISTA TYÖPAIKALLA AJATUKSIA TYÖPAIKKAOHJAAJALLE PARTURI- KAMPAAJA OPISKELIJAN OHJAAMISESTA JA MOTIVOINNISTA TYÖPAIKALLA OPISKELIJAN OHJAAMINEN - Työssäoppijalle määritellään henkilökohtainen työpaikkaohjaaja, joka on vastuussa

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN PERHEOPPIMINEN. Opetushallituksen seminaari Jyväskylä 5.9.2008 Johanna Jussila

MAAHANMUUTTAJIEN PERHEOPPIMINEN. Opetushallituksen seminaari Jyväskylä 5.9.2008 Johanna Jussila MAAHANMUUTTAJIEN PERHEOPPIMINEN Opetushallituksen seminaari Jyväskylä 5.9.2008 Johanna Jussila MITÄ ON? Perheoppimisella tarkoitetaan eri sukupolveen kuuluvien ihmisten yhteistä usein informaalia oppimista,

Lisätiedot

KIELTENOPETUSTA TYÖSALISSA. (Jousto - Joustokaks / FOJO Orimattila) www.salpaus.fi

KIELTENOPETUSTA TYÖSALISSA. (Jousto - Joustokaks / FOJO Orimattila) www.salpaus.fi KIELTENOPETUSTA TYÖSALISSA (Jousto - Joustokaks / FOJO Orimattila) www.salpaus.fi KIELENOPPIMISEN OSA-ALUEITA: 1.KUULLUN YMMÄRTÄMINEN 2.PUHUMINEN ENGLANTI 1-2 KURSSIEN ARVIOINNIN KOHTEET: 1. Tiedonhankinta

Lisätiedot

Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa

Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa Kirsi Viitanen Palautteen merkitys oppijalle Oppimisen edistäminen Osaamisen tunnistaminen Ongelmanratkaisun kehittäminen Ryhmässä toimiminen vuorovaikutustaidot Itsetuntemuksen

Lisätiedot

VERKKO- OHJAUKSEN SUUNNITTELU JA TOTEUTTAMINE

VERKKO- OHJAUKSEN SUUNNITTELU JA TOTEUTTAMINE VERKKO- OHJAUKSEN SUUNNITTELU JA TOTEUTTAMINE PKAMK N HANNE KOLI VERKKO- VERKKO-OHJAUKSELLA TARKOITETAAN ERILAISISSA VERKKOYMPÄRISTÖISSÄ TAPAHTUVAA TAVOITTEELLISTA OPPIMISPROSESSIN, OPISKELUN, OPPIMISEN

Lisätiedot

Psykologitiimi Päämäärä Oy

Psykologitiimi Päämäärä Oy Psykologitiimi Päämäärä Oy Perustettu 1994 Turussa Päätoimiala soveltuvuustutkimukset ja opiskelijavalintojen tutkimukset Valintakoeyhteistyötä 14 toisen asteen oppilaitoksen ja 5 ammattikorkeakoulun kanssa

Lisätiedot

Kulttuuriset käytännöt opetuksessa ja oppimisessa Marianne Teräs

Kulttuuriset käytännöt opetuksessa ja oppimisessa Marianne Teräs Kulttuuriset käytännöt opetuksessa ja oppimisessa Marianne Teräs Esitys koulutuksessa: Maahanmuuttajien ammatillinen koulutus, 20.3.2009 Opetushallitus Esityksen sisältö Lähestymistapoja kulttuuriin ja

Lisätiedot

Verkkokurssin laadun arviointi ja mittaaminen

Verkkokurssin laadun arviointi ja mittaaminen Verkkokurssin laadun arviointi ja mittaaminen Mittaamiseen liittyvien termien määrittelyä: - Mittaväline = mittauslaite - Tunnusluku = osoitin/ilmaisin = mittarin tulos = indikaattori Mihin laadun arviointi

Lisätiedot

Tietokannoista hyöty irti myös työterveyshuollossa. Dos. Kalle Romanov

Tietokannoista hyöty irti myös työterveyshuollossa. Dos. Kalle Romanov Tietokannoista hyöty irti myös työterveyshuollossa Dos. Kalle Romanov Tietotarve, tietokannat ja työterveyshuolto Terveysportti ja lukuisat muut tietokannat ovat keskeisiä työvälineitä Ajantasainen tieto

Lisätiedot

Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista

Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista HAE apua ajoissa www.muistiliitto.fi Muistiliitto on muistisairaiden ihmisten ja heidän läheistensä järjestö. Liitto ja sen jäsenyhdistykset

Lisätiedot

Numeeriset arviot. Opintojaksolla vallinnut ilmapiiri loi hyvät puitteet oppimiselle. Saavutin opintojaksolle määritellyt osaamistavoitteet

Numeeriset arviot. Opintojaksolla vallinnut ilmapiiri loi hyvät puitteet oppimiselle. Saavutin opintojaksolle määritellyt osaamistavoitteet Tämä asiakirja sisältää opiskelijoiden antaman palautteen opettajan Metropoliassa vuoteen 2014 mennessä opettamista kursseista. Palautteet on kerätty Metropolian anonyymin sähköisen palautejärjestelmän

Lisätiedot

VALMENTAMISEN JA OPETTAMISEN PERUSTEET. 31.10.2012 Suomen Jääkiekkoliitto / Etunimi Sukunimi 1

VALMENTAMISEN JA OPETTAMISEN PERUSTEET. 31.10.2012 Suomen Jääkiekkoliitto / Etunimi Sukunimi 1 VALMENTAMISEN JA OPETTAMISEN PERUSTEET 31.10.2012 Suomen Jääkiekkoliitto / Etunimi Sukunimi 1 MINÄ VALMENTAJANA TEHTÄVÄ: Mistä tunnistaa hyvän valmentajan? Mitkä asiat tekevät minusta hyvän valmentajan?

Lisätiedot

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin

Lisätiedot

Aikuisten museo. Aikuisten museo

Aikuisten museo. Aikuisten museo Aikuisten museo Aikuisten museo Aikuisten museo Johdatus päivän teemaan 15.12.2009 Kalle Kallio museonjohtaja Työväenmuseo Werstas Päivän ohjelma ennen lounasta 11.00-12.15 Miten kapitalismi ruostuttaa

Lisätiedot

Opetuksen ja opiskelun tehokas ja laadukas havainnointi verkkooppimisympäristössä

Opetuksen ja opiskelun tehokas ja laadukas havainnointi verkkooppimisympäristössä Opetuksen ja opiskelun tehokas ja laadukas havainnointi verkkooppimisympäristössä Jukka Paukkeri (projektitutkija) Tampereen Teknillinen Yliopisto Matematiikan laitos Intelligent Information Systems Laboratory

Lisätiedot

Oppijakeskeisen mielekkään oppimisen seitsemän ominaisuutta

Oppijakeskeisen mielekkään oppimisen seitsemän ominaisuutta Oppijakeskeisen mielekkään oppimisen seitsemän ominaisuutta professori David. H. Jonassenin (PennState Un.), (1995) esittämät universaalit elinikäisen oppimisen ominaisuudet : lisäyksenä ( ETÄKAMU-hanke

Lisätiedot

Epione Valmennus 2015. Ensimmäinen painos. www.epione.fi. ISBN 978-952-5723-41-0 Painopaikka: Kopijyvä Oy, Kuopio 2015

Epione Valmennus 2015. Ensimmäinen painos. www.epione.fi. ISBN 978-952-5723-41-0 Painopaikka: Kopijyvä Oy, Kuopio 2015 1 Epione Valmennus 2015. Ensimmäinen painos. www.epione.fi ISBN 978-952-5723-41-0 Painopaikka: Kopijyvä Oy, Kuopio 2015 Tämän teoksen painamiseen käytetty paperi on saanut Pohjoismaisen ympäristömerkin.

Lisätiedot

Perusliikuntataitojen kehittäminen

Perusliikuntataitojen kehittäminen Perusliikuntataitojen kehittäminen Suunnistusliiton seminaari 5.2.2011 Taitoharjoittelun teesejä (jotka eivät pidä paikkaansa) Lajitekniikan kehittämiseen tarvitaan runsaasti valmentajan ohjeita. Vain

Lisätiedot

Arviointi ja palaute käytännössä

Arviointi ja palaute käytännössä Arviointi ja palaute käytännössä Merja Ellilä Arvioinnista Oppimista ohjaavan arvioinnin merkitys ohjattavan oppimisen tukemista ja suuntaamista tietojen, taitojen ja asenteiden arvioimista ohjattavan

Lisätiedot

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden

Lisätiedot

TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS. 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen

TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS. 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen Koulutuksen rakenne Ryhmästä syntyy turvallinen oppimista ja itsen reflektointia edistävä ympäristö Tukihenkilönä toimimisen lähtökohdat: mikä

Lisätiedot

Saksan sanastopainotteinen kurssi. Helsingin yliopiston kielikeskus, syksy 2007, Seppo Sainio

Saksan sanastopainotteinen kurssi. Helsingin yliopiston kielikeskus, syksy 2007, Seppo Sainio Oppimispäiväkirja. Nimi: Saksan sanastopainotteinen kurssi. Helsingin yliopiston kielikeskus, syksy 2007, Seppo Sainio Huomaa että oppimispäiväkirjan tekeminen on huomioitu kurssin mitoituksessa osaksi

Lisätiedot

Sulautuvalla opetuksella vuorovaikutteisuutta ja laatua farmakologian opiskeluun

Sulautuvalla opetuksella vuorovaikutteisuutta ja laatua farmakologian opiskeluun Sulautuvalla opetuksella vuorovaikutteisuutta ja laatua farmakologian opiskeluun Dosentti Atso Raasmaja Farmakologian & toksikologian osasto Farmasian tiedekunta Helsingin yliopisto atso.raasmaja@helsinki.fi

Lisätiedot

Otos 1. Otoksen sisältö:

Otos 1. Otoksen sisältö: Tekijät: Hanne Cojoc, Projektipäällikkö, Hyvinvointiteknologia Taneli Kaalikoski, Projektityöntekijä, Apuvälinetekniikka Laura Kosonen, Projektityöntekijä, Vanhustyö Eija Tapionlinna, Kontaktivastaava,

Lisätiedot

AIVOT JA INFORMAATIOÄHKY

AIVOT JA INFORMAATIOÄHKY AIVOT JA INFORMAATIOÄHKY Juhani Juntunen Professori, vakuutuslääketieteen ja neurotoksikologian dosentti Neurologian erikoislääkäri Share of GDP Three phases of development of economic structures each

Lisätiedot

8. Jäällä tapahtuva toiminta - lajileikit ja pelit

8. Jäällä tapahtuva toiminta - lajileikit ja pelit 8. Jäällä tapahtuva toiminta - lajileikit ja pelit Leikkien käyttäminen lajitaitojen oppimisen tukena Leikit ja pelit jäällä Jääkiekkoleikit LEIKKIEN KÄYTTÄMINEN LAJITAITOJEN OPPIMISEN TUKENA Leikkien

Lisätiedot

Teemana aikajanat Polku versio 0.2

Teemana aikajanat Polku versio 0.2 Teemana aikajanat Polku versio 0.2 UTA VT Polku-projekti Tekijä: J.M. Jokiniemi Tulostettu: Jakelu: Uteam, Polku Dokumentin tila: lopullinen versio Muokattu: 5.11.09 VERSIOHISTORIA Versio Päiväys Tekijät

Lisätiedot

Mistä tuotteiden opittavuus riippuu: oppimisen ymmärtämisen kautta kohti käytettävämpiä tuotteita

Mistä tuotteiden opittavuus riippuu: oppimisen ymmärtämisen kautta kohti käytettävämpiä tuotteita Teknillinen korkeakoulu T-121.200 Käytettävyyden psykologia Essee 13.1.2005 Mistä tuotteiden opittavuus riippuu: oppimisen ymmärtämisen kautta kohti käytettävämpiä tuotteita Meri Jalonen 54212F meri.jalonen@hut.fi

Lisätiedot

Miten oppimista voi tehostaa?

Miten oppimista voi tehostaa? Miten oppimista voi tehostaa?, PsT, erikoistutkija TIEKE Vaikuta ja vaikutu juhlaseminaari 11.11.2014, Helsinki Virpi.Kalakoski@TTL.FI Oppiminen on vaativaa - tänään ja tulevaisuudessa Ihmisen kyky käsitellä

Lisätiedot

Kandidaatintyön aiheita

Kandidaatintyön aiheita Kandidaatintyön aiheita PM&RG:n aihe-ehdotukset Mervi L. Ranta ja Henrik J. Asplund Mervi L. Ranta & Henrik J. Asplund PL 15400, 00076 AALTO email: pmrg@tkk.fi FINLAND http://www.cs.hut.fi/~pmrg Version

Lisätiedot

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Kaikissa toisen asteen

Lisätiedot

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme

Lisätiedot

KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020

KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020 KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020 Sisällys 1. Opetus muutoksessa.2 2. Visio.2 3. Tavoitteet.2 4. Toteutus 3 5. Kehittämissuunnitelmat 4 1 1. Opetus muutoksessa Oppimisympäristöt ja oppimistavat

Lisätiedot

Haastava, haastavampi, arviointi. Kirsi Saarinen/Tamk Insinööri 100 vuotta 4.10.2012

Haastava, haastavampi, arviointi. Kirsi Saarinen/Tamk Insinööri 100 vuotta 4.10.2012 Haastava, haastavampi, arviointi Kirsi Saarinen/Tamk Insinööri 100 vuotta 4.10.2012 Arviointi on osa oppimista, joten sitä ei pidä pitää irrallisena osana opettamisesta, oppimisesta, kehittämisestä ja

Lisätiedot

Oppiminen yliopistossa. Satu Eerola Opintopsykologi

Oppiminen yliopistossa. Satu Eerola Opintopsykologi Oppiminen yliopistossa Satu Eerola Opintopsykologi Ongelmia voi olla.. missä tahansa opintojen vaiheissa Eniten ekana vuonna ja gradun kanssa, myös syventäviin siirryttäessä yllättävästi: huippu opiskelija

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

Mitä käytettävyys on? Käytettävyys verkko-opetuksessa. Miksi käytettävyys on tärkeää? Mitä käytettävyys on? Nielsen: käytettävyysheuristiikat

Mitä käytettävyys on? Käytettävyys verkko-opetuksessa. Miksi käytettävyys on tärkeää? Mitä käytettävyys on? Nielsen: käytettävyysheuristiikat Mitä käytettävyys on? Käytettävyys verkko-opetuksessa 21.8.2002 Jussi Mantere Learnability (opittavuus) Efficiency (tehokkuus) Memorability (muistettavuus) Errors prevented (virheiden tekeminen estetty)

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1)

Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1) Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1) Mitä on oppimaan oppiminen? Kirjoita 3-5 sanaa, jotka sinulle tulevat mieleen käsitteestä. Vertailkaa sanoja ryhmässä. Montako samaa sanaa esiintyy? 1 Oppimaan oppiminen

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

Oppimisen kaikkiallisuus aikuisoppijan näkökulmasta! Professori Lasse Lipponen! Helsingin yliopisto Opettajakoulutuslaitos! Avara Museo 23.11.2010!

Oppimisen kaikkiallisuus aikuisoppijan näkökulmasta! Professori Lasse Lipponen! Helsingin yliopisto Opettajakoulutuslaitos! Avara Museo 23.11.2010! Oppimisen kaikkiallisuus aikuisoppijan näkökulmasta! Professori Lasse Lipponen! Helsingin yliopisto Opettajakoulutuslaitos! Avara Museo 23.11.2010! Miten Luonnehtia oppimista?! Konstruktiivisuus! Kumulatiivisuus

Lisätiedot

Tiedonhankinnan opetusta etäopiskelijoille

Tiedonhankinnan opetusta etäopiskelijoille Tiedonhankinnan opetusta etäopiskelijoille Paula Kangasniemi Tekstiä tekstiä Informaatikko Lapin yliopisto tekstiä tekstiä tekstiä tekstiä tekstiä tekstiä tekstiä tekstiä tekstiä tekstiä Sisältö LaYn tiedonhankinnan

Lisätiedot

TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama

TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama Tekijät: Auli Siltanen, Vaajakosken päiväkoti, erityislastentarhanopettaja Eva Iisakka, Haapaniemen päiväkoti, lastenhoitaja Sanna Leppänen, Linnan päiväkoti,

Lisätiedot

KEVÄÄN 2012 tietotekniikan kurssit Joensuun ympäristökunnissa Eno Kurssi: 120316 Tietokoneen @-ajokorttikurssi 2

KEVÄÄN 2012 tietotekniikan kurssit Joensuun ympäristökunnissa Eno Kurssi: 120316 Tietokoneen @-ajokorttikurssi 2 KEVÄÄN 2012 tietotekniikan kurssit Joensuun ympäristökunnissa Eno 120316 Tietokoneen @-ajokorttikurssi 2 Kurssin kesto: 12.01.12-15.03.12 Kokoontumisajat: Torstai 17:30-20:45 ENON YLÄKOULU Alapappilantie

Lisätiedot

Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus. Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15)

Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus. Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15) Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15) Aluksi Ainoa tapa ennustaa tulevaisuutta, on keksiä se (Alan Kay) Tulevaisuus

Lisätiedot

Miksi käytettävyys on tärkeää

Miksi käytettävyys on tärkeää WWW-suunnittelu Webissä tärkeintä on käytettävyys. Tämä tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että jos käyttäjä ei löydä jotakin tuotetta, hän ei myöskään osta sitä. Webissä asiakas on kuningas, hiiri aseenaan

Lisätiedot

Ohje työpaikkaohjaajalle

Ohje työpaikkaohjaajalle Ohje työpaikkaohjaajalle oppisopimusopiskelijan ammattitaidon arvioinnista Vain oppilaista voi tulla mestareita. (intialainen sananlasku) AJATUKSIA OPPISOPIMUSOPISKELIJAN AMMATTITAIDON KEHITTYMISEN ARVIOINNISTA

Lisätiedot

Sosiaalinen verkosto musiikinopetuksessa

Sosiaalinen verkosto musiikinopetuksessa Sosiaalinen verkosto musiikinopetuksessa Miikka Salavuo Teknodida 2008 Onko oppiminen tuote vai prosessi? Kuka määrittelee mitä opitaan? Mikä on tiedon merkitys ja tietokäsitys? Mikä on yhteisön rooli?

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot