T Käyttöliittymäpsykologia. Essee Mirja Lemmetty

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "T-121.200 Käyttöliittymäpsykologia. Essee 14.1.2004. Mirja Lemmetty"

Transkriptio

1 T Käyttöliittymäpsykologia Essee Mirja Lemmetty

2 Kognitiivisen psykologian soveltaminen tietokoneen käytön opettelussa Tämä essee käsittelee tietokoneen käytön opettelua ja opettamista erityisesti aikuiselle ihmisille, jotka eivät ole ennen tietokonetta käyttäneet. Pohdintojen taustalla on käytetty kognitiivisen psykologian teoriaa. Tässä esseessä käsitellään aikuisten aloittelevien käyttäjien kohtaamia käytettävyysongelmia tietokoneen käytössä. Olen työssäni opettanut aikuisille ihmisille näitä tietotekniikan perustaitoja. Tämän vuoksi luulisin osaavani arvioida, miten nämä ihmiset tehokkaimmin oppivat uusia asioita. Käytännön kokemukset opetustyöstä ovat selkeästi sovellettavissa kognitiivisen psykologian oppeihin. Esimerkeistä puhuttaessa viittaan Windows-käyttöliittymään, sillä sen avulla yleensä opetetaan aikuisia ihmisiä käyttämään tietokoneita. Uusien taitojen välttämättömyys Tietotekniikan käytön perusvalmiuksien hallitseminen on lähes välttämättömyys yhä useammassa työtehtävässä sekä yhteiskunnassa toimimisessa. Tietotekniikka helpottaa ja nopeuttaa monien asioiden hoitamista, tosin ensin täytyy opetella käyttämään tietoteknisiä apuvälineitä. Monet palvelut, kuten esimerkiksi pankkipalvelut, ovat nykyään helposti saatavilla verkosta. Kaikki palvelut ovat vielä ainakin toistaiseksi saatavilla myös perinteiseen tapaan asioimalla konttoreissa. Tulevaisuudessa perinteinen asiointi voi olla huomattavasti hankalampaa, jos yhä useammasta toimipisteestä luovutaan ja palveluja keskitetään verkkoon. Työpaikoilla tietotekniset taidot ovat jo monessa paikassa ehdoton vaatimus. Työntekijä ei voi enää valita tekeekö työnsä tietokoneen avulla vai ilman. Heiltä edellytetään tietokoneiden käyttöä työn apuna. Lapset oppivat luonnollisella tavalla käyttämään tietokoneita koulussa tai kotona. Heillä ei ole yleensä ennakkoluuloja tietokoneita kohtaan, sillä tekniset vempaimet ovat olleet aina osa heidän arkipäiväistä elämäänsä. Lapset ovat yleensä innostuneita oppimaan uutta, varsinkin kun tietokoneen käyttöä voi opetella leikin ja pelien kautta. Aikuiset uuden asian opettelijat ovat tässä vaikeammassa asemassa. Heille tietotekniikka ei ole kuulunut jokapäiväiseen elämään. Uusien asioiden opettelu saattaa aiheuttaa aikuisissa ihmisissä muutosvastarintaa. He saattavat kokea uuden opettelun turhaksi ja vaikeaksi, sillä asiat on pystynyt tähän mennessä hoitamaan ihan hyvin vanhoin keinoin. Kysymys ei ole pelkästään ihmisen iästä, vaan myös kulttuurisukupolvesta. Asiat, jotka edellinen sukupolvi joutuu opettelemaan aikuisena, ovat heille uusia ja vieraita. Seuraavalle sukupolvelle nämä asiat ovat jo tuttuja. Vanhempien mallin avulla asiat on helppo omaksua (Sinkkonen et al. 2002). Tärkein lähtökohta aikuisten opettamisessa on motivointi, joka auttaa asioiden oppimista ja omaksumista. Aikuisen oppimisessa aikaisemmin opituilla asioilla ja kokemuksilla on keskeinen merkitys. Tietokoneen käyttötaito ei ole pelkästään itsetarkoitus. Tietokonetta opetellaan käyttämään, jotta sitä voitaisiin hyödyntää työssä tai vapaa-ajalla. Tietokoneen käyttötaidosta on hyötyä erityisesti tiedon määrän lisääntyessä ja sen saatavuuden helpottuessa tietoverkkojen avulla. Faktatiedon opettelun merkitys vähenee ja tärkeämmäksi tulevat tiedon valikoinnin, jäsentämisen, analysoimisen ja kriittisen arvioinnin taidot. Motivoinnin merkitys Tärkein psykologinen lähtökohta tietokoneen käytön opettamisessa on motivointi. Ihminen oppii parhaiten ja helpoiten asioita, joista kokee olevan itselleen hyötyä. Konstruktivismin mukaan faktat opitaan parhaiten silloin, kun ne kytketään opiskelijoiden aiempaan tietoon, laajoihin mielekkäisiin kokonaisuuksiin ja aitoihin todellisen elämän tilanteisiin ja ongelmiin (Peltomaa 2004). Negatiivinen asenne uuden opettelua kohtaan saattaa estää oppimisen, vaikka asian opetteluun käytettäisiinkin paljon aikaa. Opiskelun aloitusvaiheessa opettajan rooli on ehkä tärkeimmillään. Hänen pitäisi pystyä motivoimaan opiskelijat kertomalla miten tietokoneen käyttötaidot voivat helpottaa opiskelijoiden elämää, kunhan ensin jaksaa hieman perehtyä perusasioiden opetteluun. Tietokoneen käytön opettelu tulisi myös esittää suhteellisen yksinkertaisena asiana, jonka jokainen varmasti oppii kun siihen käyttää hieman aikaa. Opettajan täytyy myös ymmärtää opiskelijoiden lähtökohdat ja selittää asiat tarpeeksi yksinkertaisesti. Opiskelijoiden tulisi ymmärtää, että jotkut asiat saattavat olla vaikeita toteuttaa tietokoneen avulla, eikä epäonnistuminen tietokoneen käytössä kaada maailmaa. Usein opiskelija saattaa turhautua, kun ei osaa tehdä jotain tehtävää ja pitää itseään toivottomana tapauksena. Vaikka tietokoneiden käyttöliittymät ovat kehittyneet käyttäjäystävällisempään suuntaan, käytettävyysongelmia esiintyy vielä paljon. Opiskelijan ei siis tarvitse luovuttaa, vaikka kaikki ei heti sujuisikaan. 2

3 Pelkkä työssä tarvittavien taitojen tarve ei välttämättä riitä motivoimaan kaikkia opiskelijoita. Muutosta vastustavia aikuisopiskelijoita kannattaa yrittää motivoida myös heidän henkilökohtaista elämää koskettavilla argumenteilla. Esimerkiksi internetistä löytyvä tieto ja palvelut houkuttelevat monia opettelemaan tietokoneen käytön perustaidot. Kaikkien eri toimintojen opettelussa on eduksi, jos harjoitustehtävät ovat mielekkäitä, mielenkiintoisia, hyödyllisiä ja käytännönläheisiä. Motivoinnin tarve vaihtelee tietysti ryhmittäin. Joissain ryhmissä opiskelijat ovat tulleet kurssille työnantajan pakottamana, toisissa taas omasta halustaan. Jälkimmäisessä tapauksessa motivointi on luonnollisesti helpompaa. Tietokoneen käyttö ensimmäistä kertaa Kun käyttäjä käyttää ensimmäistä kertaa uutta tuotetta, hänen toimintansa on tietoista pohdiskelua (Sinkkonen et al. 2002). Myöhemmin osa tästä toiminnasta automatisoituu. Jos ihminen ei ole koskaan ennen käyttänyt tietokonetta, yksinkertaisimmatkin toimenpiteet saattavat tuntua vaikeilta. Pelkästään hiiren käyttämisen opetteluun kuluu paljon aikaa. Windowsin käyttöliittymässä, kuten kaikissa muissakin tietokoneen käyttöliittymissä, on ongelmana monimutkaisuus. Tämä johtuu siitä, että sama käyttöliittymä on tarkoitettu sekä aloittelijoille että edistyneemmille käyttäjille. Aloittelija näkee ruudulla heti monia toimintoja, joita hän ei tule tarvitsemaan vielä pitkään aikaan. Aloittelijoiden kohtaamat käytettävyysongelmat liittyvät usein termistön ja perustoimintalogiikan ymmärtämiseen. Käyttöliittymässä käytetyt termit eivät avaudu uudelle käyttäjälle aivan itsestään. Hankala ja huono termistö on sekä aikuisten että nuorempien käyttäjien ongelma. Erityisesti ikääntyneille ihmisille kokemuksen puute vaikeuttaa termien ymmärtämistä. Tuotekehitysprosesseissa ei ole vielä kiinnitetty tarpeeksi huomiota termistöön. Tämän vuoksi opettelun alkuvaiheessa pitäisi selittää termejä, joita tietokoneen käyttämisessä tarvitaan. Jos perusasiat jäävät hämärän peittoon alussa, niitä on vaikea hahmottaa myöhemminkin. Aluksi kaikki ruudulla näkyvä on uutta ja outoa, mutta jo muutaman käyttökerran jälkeen käyttäjät oppivat tunnistamaan edellisillä kerroilla käyttämiään toimintoja. Ikonien merkitykset eivät ole itsestään selviä heti, mutta tutut ikonit löydetään helposti tulevilla käyttökerroilla. Oppimisprosessi Nykyinen kognitiivis-konstruktiivinen oppimisnäkemys pitää ihmistä aktiivisena tiedonkäsittelijänä. Ihminen oppii parhaiten, jos itse työstää asioita ja luo omia tietorakenteitaan (Peltomaa 2004). Tietokoneen käytön opettelussa tätä oppimiskäsitystä voidaan soveltaa teettämällä opiskelijoilla mahdollisimman paljon itsenäisiä tehtäviä. Konstruktivistisen oppimiskäsityksen mukaan opettajan rooli on muuttunut perinteisestä tiedon siirtämisestä oppilaslähtöisen oppimisprosessin ohjaajaksi. Opettajalla voi edelleen olla tärkeä rooli tiedon esittäjänä, mutta tärkeämpää on se, miten opettaja järjestää oppimistilanteet oppijan oppimisprosessia tukeviksi. Olen käytännössä havainnut, että asioita ei kannata opettajajohtoisesti edes yrittää esittää luokan edessä. Uusista opeteltavista asioista kannattaa vain näyttää nopeasti esimerkki omalta koneelta ja antaa sen jälkeen opiskelijoille asiaan liittyviä tehtäviä. Asioiden läpikäyminen yksityiskohtaisesti luokan edessä on usein melko turhaa. Parhaiten asia menee perille, kun kertoo opiskelijoille minkälaisia asioita tietokoneen avulla voi tehdä ja antaa heidän suorittaa tehtävä itsenäisesti sekä tarpeen tullen neuvoa henkilökohtaisesti. Jos moni opiskelija juuttuu pohtimaan samaa asiaa, voi esimerkin näyttää opettajan koneelta yhteisesti kaikille. Lähtökohtaisesti opiskelijalla ei ole motivaatiota katsoa esimerkkiä, ennen kuin on itse yrittänyt ratkaista tehtävän. Perusasioiden opetteluun kunnolla kannattaa käyttää aikaa. Perusasioiden oppimisen jälkeen opettelu helpottuu huomattavasti ja on paljon itsenäisempää. Kun opiskelijat tuntevat oppineensa jotain ja voittavat ennakkoluulonsa, uusien toimintojen oppiminen sujuu kuin itsestään. Aikaa pitää antaa myös itsenäiselle oppimiselle, eikä antaa valmiita ratkaisuja heti. Asiat jäävät paljon paremmin mieleen mitä enemmän joutuu ongelmaa itse ratkaisemaan. Myös asioiden kertaaminen on tärkeää oppimisen kannalta. Jonkin aikaa tietokonetta käyttäneet opiskelijat alkavat oppia asioita huomaamattaan ehdollistumisen kautta. Esimerkiksi opiskelijat tottuvat siihen, että tietokone pitää ääntä tallentaessaan levykkeelle ja antaa virhetilanteissa äänimerkkejä. Tällaista ehdollistumista kutsutaan väline-ehdollistumiseksi (Peltomaa 2004). Oppija on välineehdollistumisessa aktiivisempi kuin klassisessa ehdollistumisessa, koska oma toiminta ja sen seuraukset opettavat. Opiskelun tulee olla myös palkitsevaa, jotta opiskelijat jatkaisivat keskittyä asiaan. Palkitsemisen pitäisi konstruktivismin mukaan liittyä itse oppimistehtävään ja antaa oppijalle informaatiota hänen suorituksestaan 3

4 (Peltomaa 2004). Olen huomannut, että opiskelijoista on mielenkiintoista seurata kehitystään tekemällä testejä ja myös toistamalla samoja testejä taitojen karttuessa. Myös vertailu muiden kanssa kannustaa. Erittäin hyvä keino oppia on huomata omat virheensä ja korjata niitä. Palaute tehtävien suorittamisesta täytyy saada nopeasti ja virheiden korjaaminen pitää tehdä silloin, kun käsiteltävä asia on tuoreena mielessä. Muuten palautteen saaminen ei ole mielekästä. Muistaminen ja havainnointi Ihminen havaitsee asioita ensiksi sensorisen muistinsa avulla. Sensorisen muistin toiminta on tiedostamatonta. Kun ihminen päättää tietoisesti käsitellä jotain sensorisen muistin avulla havaitsemaansa asiaa, tieto siirtyy hyvin lyhytkestoisesta sensorisesta muistista työmuistiin. Työmuistin kesto on alle 20 sekuntia, mutta toistolla ja kertaamalla voidaan pidentää säilytysaikaa. Jos tietoa on käsitelty syvällisesti, toistettu tai siihen liittyy voimakkaita tunteita, se siirtyy työmuistista säilömuistiin. Mitä paremmin opittua asiaa on itse työstänyt, sitä paremmin se on myös löydettävissä tietomuistista. Aivoihin syntyy parempia muistijälkiä, mitä enemmän asioiden parissa askaroi. Mieleen palauttaminen voi onnistua parhaiten samassa tilanteessa ja ympäristössä, jossa oppiminen on tapahtunut (Peltomaa 2004). Sensorisella tasolla käyttäjät oppivat tunnistamaan esimerkiksi ikoneita Windowsin käyttöliittymässä. Niitä ei tarvitse jokaisella käyttökerralla yksityiskohtaisesti etsiä käymällä jokainen ikoni läpi. Käyttäjän huomio kiinnittyy nopeasti tuttuihin ikoneihin. Havainnot muodostuvat nopeasti ilman tietoista ponnistelua. Käyttäjällä on käynnissä monia havaitsemisen osaprosesseja samanaikaisesti. On kuitenkin rajoituksia sille, kuinka moneen kohteeseen käyttäjä voi kohdistaa huomionsa ja kuinka monta kohdetta voi tunnistaa samanaikaisesti (Laarni et al. 2001). Samoin kuin käyttäjä kohdistaa huomionsa käyttöliittymässä helposti äkillisiin muutoksiin ja silmiinpistäviin ärsykkeisiin, hän reagoi myös ympäristöstään tuleviin ärsykkeisiin. Opiskeluympäristöllä on siis merkitys oppimisprosessiin. Yleensä kurssiryhmät koostuvat samantasoisista opiskelijoista, joilla on sama tavoite. Toiset opiskelijat tukevat oppimista, sillä heiltä voi tarvittaessa kysyä neuvoa tai miettiä yhdessä ratkaisua ongelmaan. Jokaiseen ryhmään mahtuu myös tasoeroja. Ryhmään pyritään kokoamaan lähtötasoltaan samanlaiset opiskelijat, mutta yksilöllinen oppiminen tapahtuu eri tahdissa. Opettajan haasteena on keksiä nopeammin edistyville opiskelijoille uusia haasteita, samalla kun opastaa hitaampia. Useamman päivän kurssilla opiskelijat yleensä valitsevat päivittäin aina saman tietokoneen. Oppimisympäristö ja vieressä istuvat ihmiset pysyvät samoina, mikä tukee teoriaa siitä, että mieleen palauttaminen onnistuu parhaiten tutussa ympäristössä. Mieleen palauttaminen onkin tärkeää opittujen taitojen muistamiseksi. Yleensä uudet taidot eivät jää mieleen kovin pitkäksi aikaa ensimmäisen käyttökerran jälkeen. Uusi opiskelupäivä kannattaa aloittaa kertaamalla edellisenä päivänä tehtyjä asioita. Yhdelle päivälle kannattaa valita vain kohtuullinen määrä uusia, mielellään läheisesti toisiinsa liittyviä asioita. Jos kurssipäivät ovat pitkiä, vaihtelu virkistää. Välillä voi teettää opiskelijoilla kevyempiä tehtäviä, jotta keskittymistä riittäisi vaikeampiin asioihin. Häipymisteorian mukaan muistijälki heikkenee vanhetessaan. Tämän mukaan siis uusi tieto muistetaan vanhaa paremmin. Myös tämä teoria tukee sitä, että tieto pitäisi palauttaa mieleen säännöllisesti, ettei se unohtuisi. Toisaalta aiemmin opittu voi häiritä uuden oppimista. Tietokoneen käytössä useat toiminnot tukevat toisiaan, eivätkä usein estä oppimasta uutta. Näin voi tietenkin käydä esimerkiksi näppäinkomentoja opetellessa. Jos käyttäjä on ensin oppinut tekemään asioita hiiren avulla, voi olla vaikea totutella tekemään sama asia näppäinkomennon avulla. Usein tosin kokeneemmat käyttäjät ottavat mielellään käyttöön kaikki vaihtoehtoiset ja nopeammat toimintatavat. Torjuntateorian mukaan epämiellyttävät asiat torjutaan ja näin ollen ne unohtuvat. Torjuntavaihe on yleensä jo heti alussa, jolloin opiskelijat vastustavat uuden opettelua. Toisaalta jo opittu asia saattaa unohtua nopeasti, jos opiskelija kokee, ettei siitä ole hänelle mitään hyötyä. Käytettävyyden merkitys oppimisessa Aloittelevien käyttäjien kannalta olisi helpompaa, jos tietokoneiden käyttöliittymät olisivat yksinkertaisempia. Haasteena on kuitenkin käyttöliittymien sovittaminen sekä aloittelijoille että kokeneemmille käyttäjille. Vaikka aloittelevan käyttäjän ei tarvitse heti opetella käyttämään kaikkia toimintoja, monimutkaisemmat ominaisuudet saattavat häiritä perustoimintojen löytämistä käyttöliittymästä. Toisaalta käyttäjät oppivat nopeasti tunnistamaan yleisimmin tarvitsemansa ominaisuudet käyttöliittymästä ja olemaan huomioimatta muita. Suunnittelijoiden haasteena onkin pystyä asettumaan suunnittelemansa tuotteen käyttäjän rooliin. Se on vaikea tehtävä, sillä 4

5 suunnittelijan oma tausta ja osaaminen ovat todennäköisesti erilaisia kuin käyttäjällä. Käytettävyystutkimus toivottavasti edistää käyttöliittymien suunnittelua siihen suuntaan, että uusien käyttäjien olisi helpompi omaksua uusia tuotteita. Kenties joskus tietokoneen käyttöliittymät ovat niin helppokäyttöisiä, että kurssien järjestäminen tietokoneen käyttämisen opettelemiseksi on turhaa. 5

6 Lähteet Peltomaa, H. Kognitiivinen psykologia. Opinto.net sivusto 2004, [Viitattu ] Saatavissa: Sinkkonen, I.; Kuoppala, H.; Parkkinen, J.; Vastamäki, R Käytettävyyden psykologia. Helsinki. Edita, IT Press. 343 s. ISBN Laarni, J.; Kalakoski, V.; Saariluoma, P Ihmisen tiedonkäsittely. Teoksessa: Saariluoma, P.; Kamppinen, M.; Hautamäki, A. (toim.) Moderni kognitiotiede. Helsinki. Gaudeamus Kirja. 270 s. ISBN

Ajatuksia oppimisesta

Ajatuksia oppimisesta Ajatuksia oppimisesta Turun normaalikoulun kouluttajat Tampereen normaalikoulun 3. 6. sekä 7. 9. luokkalaiset Tampereen yliopiston 2.vsk luokanopettajaopiskelijat OPPIMINEN ON MUUTOS. Luonto ja opetus

Lisätiedot

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA ASIAOSAAMISEEN KESKITTYMINEN ON VÄÄRÄ FOKUS. ETSI ASENNETTA. Uuden työntekijän sopeutuminen uusiin tehtäviin voi viedä jopa

Lisätiedot

Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta

Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta 30-60 minuuttia valmentajan aikaa, ja Harjoituslomake ja kynä noin 1-2 viikkoa oman työn tarkkailuun. Tavoitteet Harjoite on kokonaisvaltainen

Lisätiedot

Kurssitusten tarve kipuaa

Kurssitusten tarve kipuaa Kurssitusten tarve kipuaa 9.11.2000 08:02 Muinoin tietotekniikkakurssilla opeteltiin ohjelmat läpikotaisin. Nyt niistä opetellaan vain työssä tarvittavat toiminnot. Niissäkin on työntekijälle tekemistä,

Lisätiedot

21.9.Hämeenlinna/Tuula Mikkola

21.9.Hämeenlinna/Tuula Mikkola Ohjaus on prosessi, johon liittyy välittämistä ja huolehtimista tukemista asioiden selventämistä ja opettamista aktivoimista ja motivointia arvostamista ja rohkaisua Tavoitteena on, että ohjaaja luo ohjattavalle

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

CHERMUG-pelien käyttö opiskelijoiden keskuudessa vaihtoehtoisen tutkimustavan oppimiseksi

CHERMUG-pelien käyttö opiskelijoiden keskuudessa vaihtoehtoisen tutkimustavan oppimiseksi Tiivistelmä CHERMUG-projekti on kansainvälinen konsortio, jossa on kumppaneita usealta eri alalta. Yksi tärkeimmistä asioista on luoda yhteinen lähtökohta, jotta voimme kommunikoida ja auttaa projektin

Lisätiedot

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin

Lisätiedot

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista

Lisätiedot

Miten ihminen kohtaa annetun ympäristön

Miten ihminen kohtaa annetun ympäristön Miten ihminen kohtaa annetun ympäristön Oppimisen ja ymmärtämisen ongelmien vaikutus ihmisen mahdollisuuksiin selviytyä muuttuvassa toimintaympäristössä Veijo Nikkanen Kehitysvammaisten Tukiliitto ry /

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011 Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja llä 11 Vanhempien palautteet Marja Leena Nurmela Tukeva/Rovaseutu Tietoa lasten eroryhmästä Lasten eroryhmät kokoontuivat 7

Lisätiedot

ALISUORIUTUMINEN. Ajoittain kaikki ihmiset saavuttavat vähemmv kuin mihin he pystyisivät t ja se voi suojata sekä säästää. ihmistä.

ALISUORIUTUMINEN. Ajoittain kaikki ihmiset saavuttavat vähemmv kuin mihin he pystyisivät t ja se voi suojata sekä säästää. ihmistä. ALISUORIUTUMINEN Ajoittain kaikki ihmiset saavuttavat vähemmv hemmän, kuin mihin he pystyisivät t ja se voi suojata sekä säästää ihmistä. Alisuoriutuminen on kyseessä,, kun siitä tulee tapa - voimavarat

Lisätiedot

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Liite Kansallinen vaativuustaso / eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen taso Taso1 Tutkinnot, oppimäärät ja

Lisätiedot

Kognitiivinen psykologia tutkii tiedonkäsittelyä. Neuropsykologia tutkii aivojen ja mielen suhdetta MITEN AIVOT TOIMIVAT?

Kognitiivinen psykologia tutkii tiedonkäsittelyä. Neuropsykologia tutkii aivojen ja mielen suhdetta MITEN AIVOT TOIMIVAT? SISÄLLYS I IHMINEN KÄSITTELEE JATKUVASTI TIETOA 10 1 Kognitiivinen psykologia tutkii tiedonkäsittelyä 12 Ympäristöön sopeudutaan kognitiivisten toimintojen avulla Kaikki asiat eivät tule tietoisuuteen

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

Lähtökohdat puheenvuorolle

Lähtökohdat puheenvuorolle Aistitoiminnot - Kognitiiviset toiminnot - Muisti ja oppiminen - Missä voi mennä pieleen? - Miten voi auttaa ja helpottaa muistamista? - Sosio-emotionaalinen alue - Summa Summarum KM Susanna Paloniemen

Lisätiedot

OPISKELIJOIDEN AIKAISEMPIEN TIETOJEN MERKITYS OPPIMISELLE AVOIMEN PEDAKAHVILA TELLE HAILIKARI

OPISKELIJOIDEN AIKAISEMPIEN TIETOJEN MERKITYS OPPIMISELLE AVOIMEN PEDAKAHVILA TELLE HAILIKARI OPISKELIJOIDEN AIKAISEMPIEN TIETOJEN MERKITYS OPPIMISELLE AVOIMEN PEDAKAHVILA TELLE HAILIKARI 29.10.2013 TAVOITTEET TÄNÄÄN Osallistujat Tunnistavat mikä merkitys opiskelijoiden aikaisemmalla tiedolla on

Lisätiedot

EKAPELI-ALKU LUKEMAAN OPETTAMISEN TUKENA

EKAPELI-ALKU LUKEMAAN OPETTAMISEN TUKENA JY/EOK-2016-2017 / ryhmä 2 Marjo Maula ERIA260 Teknologia ja apuvälineet vuorovaikutuksen ja viestinnän tukena Johanna Kainulainen 10.1.2017 EKAPELI-ALKU LUKEMAAN OPETTAMISEN TUKENA Ekapeli-sivusto tarjoaa

Lisätiedot

Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä

Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä Opinnollinen kuntoutus Aija Lund 2007 Ryhmän teemat: Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet (Jukka Nevala ja Marjukka Peltonen) Tekstinymmärtäminen ja sen

Lisätiedot

Tuotteen oppiminen. Käytettävyyden psykologia syksy 2004. T-121.200 syksy 2004

Tuotteen oppiminen. Käytettävyyden psykologia syksy 2004. T-121.200 syksy 2004 Tuotteen oppiminen Käytettävyyden psykologia syksy 2004 Oppiminen Havainto Kognitiiviset muutokset yksilössä Oppiminen on uuden tiedon omaksumista, joka perustuu havaintoon Ärsyke Behavioristinen malli

Lisätiedot

Musiikki oppimisympäristönä

Musiikki oppimisympäristönä Musiikki oppimisympäristönä Opetussuunnitelma, musiikkitieto ja dialogi leena.unkari-virtanen@metropolia.fi Mupe musiikkitiedon näkökulmasta OPSien taustalla Opetuksen dialogisuus Musiikki oppimisympäristönä

Lisätiedot

Matemaattiset oppimisvaikeudet

Matemaattiset oppimisvaikeudet Matemaattiset oppimisvaikeudet Matemaattiset taidot Lukumäärien ja suuruusluokkien hahmottaminen synnynnäinen kyky, tarkkuus (erottelukyky) lisääntyy lapsen kasvaessa yksilöllinen tarkkuus vaikuttaa siihen,

Lisätiedot

Mitä on taitovalmennus?

Mitä on taitovalmennus? Mitä on taitovalmennus? Ekologinen malli motorisesta kontrollista/oppimisesta Taitovalmentajan tehtävänä on tehdä itsestään tarpeeton Opeta urheilijat oppimaan! Luo olosuhteet ja tilanne, jossa oppiminen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä

Hyvinvointia työstä Hyvinvointia työstä www.ttl.fi/sujuva Julkaistu 11.05.2015 1 Inhimilliset virheet ja niiden vähentäminen työpaikoilla Sujuvaa työtä, vähemmän virheitä -tutkimushankkeen tuloksia Vuokko Puro, Henriikka

Lisätiedot

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 3: Vireys- ja suoritustilan hallinta. Harjoite 15: Keskittyminen ja sen hallinta

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 3: Vireys- ja suoritustilan hallinta. Harjoite 15: Keskittyminen ja sen hallinta Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 3: Vireys- ja suoritustilan hallinta Harjoite 15: Keskittyminen ja sen hallinta Harjoitteen tavoitteet ja hyödyt Harjoitteen tavoitteena on varmistaa, että

Lisätiedot

Tieto- ja viestintätekniikka. Internetistä toimiva työväline 1,5 osp (YV10TV2) (HUOM! Ei datanomeille)

Tieto- ja viestintätekniikka. Internetistä toimiva työväline 1,5 osp (YV10TV2) (HUOM! Ei datanomeille) Kuvaukset 1 (5) Tieto- ja viestintätekniikka Internetistä toimiva työväline 1,5 osp (YV10TV2) (HUOM! Ei datanomeille) Tavoitteet omaksuu verkko-oppimisympäristön ja sähköpostin keskeiset toiminnot tutustuu

Lisätiedot

Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä!

Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä! Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä! OPS 2016 Arvokeskustelun tuloksia Keravanjoen koulun huoltajat 1 a) Miksi lapsesi opiskelee koulussa? oppivelvollisuus ja yleissivistys oppii vastuulliseksi kansalaiseksi

Lisätiedot

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen 2 JOHDANTO Tämä opas on tarkoitettu työpaikkaohjaajille, jotka ohjaavat opiskelijoita työelämässä. Opas sisältää tietoa ohjaajana toimimisesta. Oppaassa käsitellään

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

320075 Mitä nyt (4) What now?

320075 Mitä nyt (4) What now? 320075 Mitä nyt (4) What now? Lapset joutuvat usein tilanteisiin, joissa on hyvä miettiä omia reaktioitaan ennen toimimista. Tässä korttisarjassa esitetään erilaisia hankalia tilanteita, joihin jokainen

Lisätiedot

Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin

Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin Luennon teemat Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin Hanna Salovaara, tutkija Kasvatustieteiden tiedekunta Koulutusteknologian tutkimusyksikkö Oulun Yliopisto Pedagogiset mallit ja skriptaus

Lisätiedot

Numeeriset arviot. Opintojaksolla vallinnut ilmapiiri loi hyvät puitteet oppimiselle. Saavutin opintojaksolle määritellyt osaamistavoitteet

Numeeriset arviot. Opintojaksolla vallinnut ilmapiiri loi hyvät puitteet oppimiselle. Saavutin opintojaksolle määritellyt osaamistavoitteet Tämä asiakirja sisältää opiskelijoiden antaman palautteen opettajan Metropoliassa vuoteen 2014 mennessä opettamista kursseista. Palautteet on kerätty Metropolian anonyymin sähköisen palautejärjestelmän

Lisätiedot

Sisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22

Sisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Sisällys Lukijalle...12 Johdanto...16 Ajattelutehtävä kokeiltavaksi... 18 1 Arvot, ihmiskäsitys ja oppimiskäsitys... 20 Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Mitä tästä voisi ajatella?...

Lisätiedot

4 ensimmäistä sähköpostiasi

4 ensimmäistä sähköpostiasi 4 ensimmäistä sähköpostiasi 1 Ohjeet Nyt rakennetaan neljä viestiä, jotka voit lähettää sähköpostilistallesi. Jos et vielä osaa rakentaa sähköpostilistaa, lue tämä kirjoitus: http://www.valmentaja-akatemia.fi/sahkopostilista/

Lisätiedot

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi Lapsen kielen kehitys II Kielen ja puheen kehityksen tukeminen www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 PUHUMAAN OPPIMINEN Puhe on ihmisen tärkein ilmaisun väline. Pieni lapsi oppii

Lisätiedot

OPPIMISKÄSITYKSET. Alku ja loppu? Behavioristinen oppimiskäsitys - viisaista päistä tyhmiin päihin

OPPIMISKÄSITYKSET. Alku ja loppu? Behavioristinen oppimiskäsitys - viisaista päistä tyhmiin päihin OPPIMISKÄSITYKSET Ateenalaiset syksy 2006 oppimiskäsityksellä tarkoitetaan oppimisprosessin luonteesta tehtyjä perusolettamuksia, jotka säätelevät tutkijan tai kasvattajan toimintaa oppimiskäsitykset luokitellaan

Lisätiedot

Yhteenveto, opiskelijoiden tieto- ja viestintätekniikan käyttö opiskelussa

Yhteenveto, opiskelijoiden tieto- ja viestintätekniikan käyttö opiskelussa Yhteenveto, opiskelijoiden tieto- ja viestintätekniikan käyttö opiskelussa Windows 8:lla abeista digiabeja hankkeen aluksi syksyllä 2013 ja lopuksi joulukuussa 2014 teimme opiskelijoille kyselyn heidän

Lisätiedot

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Helsingin terveyskeskus poliklinikka Puheterapeutit: K. Laaksonen, E. Nykänen, R. Osara, L. Piirto, K. Pirkola, A. Suvela, T. Tauriainen ja T. Vaara PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Lapsi oppii puheen tavallisissa

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (7-9 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (7-9 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS 1/5 Koulu: Yhteisön osaamisen kehittäminen Tämä kysely on työyhteisön työkalu osaamisen kehittämistarpeiden yksilöimiseen työyhteisön tasolla ja kouluttautumisen yhteisölliseen suunnitteluun. Valtakunnallisen

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

Videoita käytetään viestintävälineinä jatkuvasti enemmän. Tavallisen tekstin ja kuvan sijaan opiskelijat katsovat mieluummin videoita, ja muun muassa

Videoita käytetään viestintävälineinä jatkuvasti enemmän. Tavallisen tekstin ja kuvan sijaan opiskelijat katsovat mieluummin videoita, ja muun muassa Videoita käytetään viestintävälineinä jatkuvasti enemmän. Tavallisen tekstin ja kuvan sijaan opiskelijat katsovat mieluummin videoita, ja muun muassa tämän takia videot yleistyvät niin opetuksessa kuin

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

TAITO TARTTUU TREENAAMALLA!

TAITO TARTTUU TREENAAMALLA! TAITO TARTTUU TREENAAMALLA! TAIDON OPPIMINEN TAITO TARTTUU TAITOTASON VAIHEET Suunnittele harjoitus 1, jossa on neljä osiota omalle joukkueellesi - (Pohdi mitä harjoitteita käyttäisit samaan harjoitteluun

Lisätiedot

LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6

LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6 LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6 Normaalikoulun paikallinen sisältö 1 SISÄLLYSLUETTELO: LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6 14.3 Vuosiluokkien 3-6 opetus Rauman normaalikoulussa... 3 14.3.1 Siirtyminen kuudennelta luokalta

Lisätiedot

FYSP101/K1 KINEMATIIKAN KUVAAJAT

FYSP101/K1 KINEMATIIKAN KUVAAJAT FYSP101/K1 KINEMATIIKAN KUVAAJAT Työn tavoitteita tutustua kattavasti DataStudio -ohjelmiston käyttöön syventää kinematiikan kuvaajien (paikka, nopeus, kiihtyvyys) hallintaa oppia yhdistämään kinematiikan

Lisätiedot

Oppiminen ja oivaltaminen

Oppiminen ja oivaltaminen Oppiminen ja oivaltaminen Pohdittavaa Kuinka hyvä lapsestasi tulee, jos opetat hänelle kaiken sen mitä jo osaat? Riittääkö tämä lapselle? Kuinka hyvä pelaajasta tulee 2025, jos hän tekee kaiken sen, mitä

Lisätiedot

KEVÄÄN 2012 tietotekniikan kurssit Joensuun ympäristökunnissa Eno Kurssi: 120316 Tietokoneen @-ajokorttikurssi 2

KEVÄÄN 2012 tietotekniikan kurssit Joensuun ympäristökunnissa Eno Kurssi: 120316 Tietokoneen @-ajokorttikurssi 2 KEVÄÄN 2012 tietotekniikan kurssit Joensuun ympäristökunnissa Eno 120316 Tietokoneen @-ajokorttikurssi 2 Kurssin kesto: 12.01.12-15.03.12 Kokoontumisajat: Torstai 17:30-20:45 ENON YLÄKOULU Alapappilantie

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

ICT-taitojen tasoerot edellyttävät uusia malleja koulutukseen Helsinki. Maarit Mäkinen & Mika Sihvonen Tampereen yliopisto

ICT-taitojen tasoerot edellyttävät uusia malleja koulutukseen Helsinki. Maarit Mäkinen & Mika Sihvonen Tampereen yliopisto ICT-taitojen tasoerot edellyttävät uusia malleja koulutukseen 2.11.2016 Helsinki Maarit Mäkinen & Mika Sihvonen Tampereen yliopisto 1 TAITO-hankeverkosto, marraskuu 2016 Puhti Työelämän ICT-taidot Noheva

Lisätiedot

HARJOITTELUN ENNAKKOTEHTÄVÄ

HARJOITTELUN ENNAKKOTEHTÄVÄ HARJOITTELUN ENNAKKOTEHTÄVÄ --Raporttisi perehtymisestä harjoittelupaikkaasi-- Voit myös kerätä muuta tietoa harjoittelupaikastasi! ENNAKKOTETEHTÄVÄ: 1. Perehtyminen harjoittelupaikkaan 2. Organisaatio,

Lisätiedot

Oppimisen ja osaamisen arviointi. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Oppimisen ja osaamisen arviointi. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Oppimisen ja osaamisen arviointi Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppimisen (ammatillinen peruskoulutus) arvioinnin periaatteita kolmikantaisuus: työssäoppija, työpaikkaohjaaja

Lisätiedot

Verkko-opetus - Sulautuva opetus opettajan työssä PRO-GRADU KAUNO RIIHONEN

Verkko-opetus - Sulautuva opetus opettajan työssä PRO-GRADU KAUNO RIIHONEN Verkko-opetus - Sulautuva opetus opettajan työssä PRO-GRADU KAUNO RIIHONEN Opettajan näkökulma sulautuvaan opetukseen verkkooppimisympäristössä Hyödyllisintä opettajan näkökulmasta on verkkoympäristön

Lisätiedot

11. Oppimismotivaatio ja tehokas oppiminen. (s )

11. Oppimismotivaatio ja tehokas oppiminen. (s ) 11. Oppimismotivaatio ja tehokas oppiminen (s. 124-133) Käsitys itsestä oppijana käsitys itsestä oppijana muodostuu kokemusten pohjalta vaikuttavat esim. skeemat itsestä oppijana ja oppiaineesta tunteet

Lisätiedot

8. Jäällä tapahtuva toiminta - lajileikit ja pelit

8. Jäällä tapahtuva toiminta - lajileikit ja pelit 8. Jäällä tapahtuva toiminta - lajileikit ja pelit Leikkien käyttäminen lajitaitojen oppimisen tukena Leikit ja pelit jäällä Jääkiekkoleikit LEIKKIEN KÄYTTÄMINEN LAJITAITOJEN OPPIMISEN TUKENA Leikkien

Lisätiedot

Haastava, haastavampi, arviointi. Kirsi Saarinen/Tamk Insinööri 100 vuotta 4.10.2012

Haastava, haastavampi, arviointi. Kirsi Saarinen/Tamk Insinööri 100 vuotta 4.10.2012 Haastava, haastavampi, arviointi Kirsi Saarinen/Tamk Insinööri 100 vuotta 4.10.2012 Arviointi on osa oppimista, joten sitä ei pidä pitää irrallisena osana opettamisesta, oppimisesta, kehittämisestä ja

Lisätiedot

ADHD-LASTEN TUKEMINEN LUOKKAHUONEESSA

ADHD-LASTEN TUKEMINEN LUOKKAHUONEESSA ADHD-LASTEN TUKEMINEN LUOKKAHUONEESSA Tässä luvussa annetaan neuvoja parhaista tavoista tukea ADHD-lasta luokkahuoneessa. Lukuun on sisällytetty myös metodologiaan liittyviä ehdotuksia, joiden avulla voidaan

Lisätiedot

Koodaamme uutta todellisuutta FM Maarit Savolainen https://blog.edu.turku.fi/matikkaajakoodausta/

Koodaamme uutta todellisuutta FM Maarit Savolainen https://blog.edu.turku.fi/matikkaajakoodausta/ Koodaamme uutta todellisuutta FM Maarit Savolainen 19.1.2017 https://blog.edu.turku.fi/matikkaajakoodausta/ Mitä on koodaaminen? Koodaus on puhetta tietokoneille. Koodaus on käskyjen antamista tietokoneelle.

Lisätiedot

Kuva 1. Jokaisen tavallisen kuvan tasotyökalussa näkyy vain yksi taso, tässä nimellä tausta.

Kuva 1. Jokaisen tavallisen kuvan tasotyökalussa näkyy vain yksi taso, tässä nimellä tausta. Gimp alkeet XII 9 luokan ATK-työt/HaJa Sivu 1 / 6 GIMP:in tasotyökalu Lue ensin nämä ohjeet! Harjoitus lopussa! GIMP:in tasotyökalu on nimensä mukaisesti työkalu, jolla hallitaan tasoja, niiden läpinäkyvyyttä,

Lisätiedot

Ops14 Askola KYSELY HUOLTAJILLE JA YLÄKOULUN OPPILAILLE ARVOISTA JA OPPIMISEN TAIDOISTA KEVÄT 2014

Ops14 Askola KYSELY HUOLTAJILLE JA YLÄKOULUN OPPILAILLE ARVOISTA JA OPPIMISEN TAIDOISTA KEVÄT 2014 Ops14 Askola KYSELY HUOLTAJILLE JA YLÄKOULUN OPPILAILLE ARVOISTA JA OPPIMISEN TAIDOISTA KEVÄT 2014 Oppilaille 269 viestiä vastasi 85, 32% Huoltajille 768 viestiä 97 ei lukenut viestiä Vastauksia 220, 27%

Lisätiedot

LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9

LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9 LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9 Normaalikoulun paikallinen sisältö 1 SISÄLLYSLUETTELO: LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9 15.3 Vuosiluokkien 7-9 opetus Rauman normaalikoulussa... 3 15.3.1 Siirtyminen kuudennelta luokalta

Lisätiedot

Lapset ja Internetin turvallinen käyttö

Lapset ja Internetin turvallinen käyttö Lapset ja Internetin turvallinen käyttö 1 JOHDANTO... 1 2 VANHEMPIEN VASTUU... 1 2.1 Internetin käytön seuraaminen... 1 2.2 Suodatinohjelmat... 1 2.3 Henkilöllisyyden pitäminen salassa... 2 2.4 Kaupallisuus...

Lisätiedot

25 responses. Summary. Sopiiko omaan tahtiin oppiminen sinulle? Perustele edellisen kohdan vastauksesi. Edit this form

25 responses. Summary. Sopiiko omaan tahtiin oppiminen sinulle? Perustele edellisen kohdan vastauksesi. Edit this form herttaoksanen@gmail.com 25 responses Edit this form View all responses Publish analytics Summary Sopiiko omaan tahtiin oppiminen sinulle? 16% 28% 36% 20% Ei sovi. 5 20% Sopii melko hyvin. 9 36% Sopii hyvin.

Lisätiedot

Käytettävyys verkko-opetuksessa Jussi Mantere

Käytettävyys verkko-opetuksessa Jussi Mantere Käytettävyys verkko-opetuksessa 21.8.2002 Jussi Mantere Mitä käytettävyys on? Learnability (opittavuus) Efficiency (tehokkuus) Memorability (muistettavuus) Errors prevented (virheiden tekeminen estetty)

Lisätiedot

TOIMINNAN HAVAINNOINTI. Kysely Orimattilan ja Myrskylän perusopetuksen opettajille syksyllä 2015

TOIMINNAN HAVAINNOINTI. Kysely Orimattilan ja Myrskylän perusopetuksen opettajille syksyllä 2015 TOIMINNAN HAVAINNOINTI Kysely Orimattilan ja Myrskylän perusopetuksen opettajille syksyllä 2015 HAVAINNOINNIN TAVOITE Kehittämistyön alkukartoitus Laadun arvioinnin työkalu kysely uusitaan vuosittain Uuden

Lisätiedot

Mikä auttaa selviytymään?

Mikä auttaa selviytymään? Mikä auttaa selviytymään? Johanna Korkeamäki, tutkija, VTM Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus, Kuntoutussäätiö johanna.korkeamaki@kuntoutussaatio.fi Tutkimuksen tausta Osana Kuntoutussäätiön Opi

Lisätiedot

Ergonomia työterveyden edistäjänä

Ergonomia työterveyden edistäjänä Ergonomia työterveyden edistäjänä Työterveyslaitoksen koulutus 2016 Mika Nyberg, TtM, tft, erityisasiantuntija mika.nyberg@ttl.fi, Työterveyslaitos, Tampere Työterveyshuolto - Ergonomia Ergonomia on ihmisen

Lisätiedot

Ohje työpaikkaohjaajalle

Ohje työpaikkaohjaajalle Ohje työpaikkaohjaajalle oppisopimusopiskelijan ammattitaidon arvioinnista Vain oppilaista voi tulla mestareita. (intialainen sananlasku) AJATUKSIA OPPISOPIMUSOPISKELIJAN AMMATTITAIDON KEHITTYMISEN ARVIOINNISTA

Lisätiedot

Organisaatiokäyttäytyminen. 21C00250, 6 op, , periodi I

Organisaatiokäyttäytyminen. 21C00250, 6 op, , periodi I Organisaatiokäyttäytyminen 21C00250, 6 op, 2016 2017, periodi I Tämän päivän oppimistavoitteet Ymmärtää, mitä motivaatio on ja mikä sen merkitys on työssä suoriutumiselle Oppia keskeisimmät motivaatioita

Lisätiedot

Osaaminen osana työkykyä. Moniosaaja -valmennus I

Osaaminen osana työkykyä. Moniosaaja -valmennus I Osaaminen osana työkykyä Moniosaaja -valmennus I varhaiskuntoutusta työntekijän työelämäosaamisen ja pientyöpaikan tueksi Kuntoutuspäivät 12.4.2011 Elina Sipponen 1 Työelämäosaamista tukevan valmennuksen

Lisätiedot

Sulautuva yliopisto opetus, syksy 2009

Sulautuva yliopisto opetus, syksy 2009 Sulautuva yliopisto opetus, syksy 2009 Opettaja: verkkopedagogiikan asiantuntija Taina Joutsenvirta Aika: keskiviikkoina klo 16 18 4.11., 18.11., 2.12., 16.12.2009 Paikka: Metsätalo U40, sali 27 Kurssin

Lisätiedot

AIVOT JA INFORMAATIOÄHKY

AIVOT JA INFORMAATIOÄHKY AIVOT JA INFORMAATIOÄHKY Juhani Juntunen Professori, vakuutuslääketieteen ja neurotoksikologian dosentti Neurologian erikoislääkäri Share of GDP Three phases of development of economic structures each

Lisätiedot

Lounais-Suomen nuorisotyönpäivät. Miska Keskinen & Rosa Rantanen /

Lounais-Suomen nuorisotyönpäivät. Miska Keskinen & Rosa Rantanen / Lounais-Suomen nuorisotyönpäivät Miska Keskinen & Rosa Rantanen Miska.keskinen@redcross.fi / Rosa.rantanen@redcross.fi Nuorisotyön rooli kotouttamisessa Kysyin asiaa parilta ystävältä: Nuorisotyö voi auttaa

Lisätiedot

LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2

LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2 LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2 Normaalikoulun paikallinen sisältö 1 SISÄLLYSLUETTELO: LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2 13.3 Vuosiluokkien 1-2 opetus Rauman normaalikoulussa... 3 13.3.1 Siirtyminen esiopetuksesta perusopetukseen

Lisätiedot

TEORIA JA KÄSITTEET TUTKMUKSESSA

TEORIA JA KÄSITTEET TUTKMUKSESSA TEORIA JA KÄSITTEET TUTKMUKSESSA Hanna Vilkka Teoreettinen viitekehys ja käsitteet tutkimuksen työvälineenä: - kontekstualisoivat teoreettisesti ja käsitteellisesti tutkimusta - rajaavat tutkimusongelmaa,

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia Verkkosivujen silmäiltävyys ja selailtavuus v. 0.9 > 80 % % % < 50 %

Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia Verkkosivujen silmäiltävyys ja selailtavuus v. 0.9 > 80 % % % < 50 % Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia Verkkosivujen silmäiltävyys ja selailtavuus v. 0.9 > 80 % 80 60 % 60 50 %

Lisätiedot

KINESTETIIKAN PERUSKURSSI vuonna 2016

KINESTETIIKAN PERUSKURSSI vuonna 2016 1 KINESTETIIKAN PERUSKURSSI vuonna 2016 Aika Osa I 22. 23.8.2016 klo 8:00 15:00 Osa II 3.-4.10.2016 klo 8:00 15:00 Paikka Kohderyhmä Järjestäjä Kouluttaja Osallistujamäärä Tuki- ja osaamiskeskus Eskoo,

Lisätiedot

Erityisohjauksen palvelut

Erityisohjauksen palvelut Lapin ammattiopiston aikuisopinnot Erityisohjauksen palvelut Oppimishaaste ei ole ammattiin valmistumisen este. Väylä -hankkeen erityistuen ja -ohjauksen palvelut on kehitetty varmistamaan ammattiopinnoissa

Lisätiedot

Taitoharjoittelusta ja - valmentamisesta. Sami Kalaja

Taitoharjoittelusta ja - valmentamisesta. Sami Kalaja Taitoharjoittelusta ja - valmentamisesta Täydellinen tekniikka on se, joka katoaa: se ei enää ole tiellä. Emme ole lainkaan tietoisia siitä. Seuraamme palloa, heilautamme mailaa rytmissä ja kaikki muu

Lisätiedot

Pianonsoiton alkeet - opeta koko luokka soittamaan 2 kappaletta kahdeksassa viikossa.

Pianonsoiton alkeet - opeta koko luokka soittamaan 2 kappaletta kahdeksassa viikossa. Pianonsoiton alkeet - opeta koko luokka soittamaan 2 kappaletta kahdeksassa viikossa. Kurssilla koko luokka oppii pianonsoiton alkeet ja kaksi kappaletta. Kurssin voi suorittaa ilman pianonsoiton, musiikinteorian

Lisätiedot

Tiedot, taidot ja osaaminen oppivassa yhteiskunnassa

Tiedot, taidot ja osaaminen oppivassa yhteiskunnassa Tiedot, taidot ja osaaminen oppivassa yhteiskunnassa Prof. Sanna Järvelä Oulun yliopisto Oppijan taidot & oppivan yhteiskunnan haasteet Tarvitaan ehjät ja pidemmät työurat. Pään sisällä tehtävän työn osuus

Lisätiedot

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu VPN peli > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu VPN peli > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu VPN peli > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien Arviointialue

Lisätiedot

Monimutkainen käyttäjä. Käytettävyyden psykologia syksy 2004

Monimutkainen käyttäjä. Käytettävyyden psykologia syksy 2004 Monimutkainen käyttäjä Käytettävyyden psykologia syksy 2004 Lähde: E.B. Goldstein () Sensation and perception 1980. Valokuva: R.C.James. Havaintokehä Ulkomaailmasta saatava tieto Muokkaa Valikoi Mielessä

Lisätiedot

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Tytti Solantaus 2016 1 I LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELUUN VALMISTAUTUMINEN 1. Lapset puheeksi keskustelun tarkoitus Lapset puheeksi keskustelun pyrkimyksenä on

Lisätiedot

Aineenopettajien erikoistyö Sisällönsuunnittelu, kevät 2010

Aineenopettajien erikoistyö Sisällönsuunnittelu, kevät 2010 Aineenopettajien erikoistyö Sisällönsuunnittelu, kevät 2010 Peter Hästö ja Marko Leinonen 1. joulukuuta 2009 Matemaattisten tieteiden laitos Aineenopettajien erikoistyö, 10 op yo tehtävien tarkistus, 3

Lisätiedot

SUKELLUS TULEVAISUUDEN OPPIMISEEN

SUKELLUS TULEVAISUUDEN OPPIMISEEN SUKELLUS TULEVAISUUDEN OPPIMISEEN Prof Kirsti Lonka kirstilonka.fi, Twitter: @kirstilonka Opettajankoulutuslaitos Helsingin yliopisto Blogs.helsinki.fi/mindthegap Blogs.helsinki.fi/mindthegap Opettajan

Lisätiedot

VERKKO- OHJAUKSEN SUUNNITTELU JA TOTEUTTAMINE

VERKKO- OHJAUKSEN SUUNNITTELU JA TOTEUTTAMINE VERKKO- OHJAUKSEN SUUNNITTELU JA TOTEUTTAMINE PKAMK N HANNE KOLI VERKKO- VERKKO-OHJAUKSELLA TARKOITETAAN ERILAISISSA VERKKOYMPÄRISTÖISSÄ TAPAHTUVAA TAVOITTEELLISTA OPPIMISPROSESSIN, OPISKELUN, OPPIMISEN

Lisätiedot

Juurisyiden oivaltaminen perustuu usein matemaattisiin menetelmiin, jotka soveltuvat oireiden analysointiin.

Juurisyiden oivaltaminen perustuu usein matemaattisiin menetelmiin, jotka soveltuvat oireiden analysointiin. Juurisyiden oivaltaminen perustuu usein matemaattisiin menetelmiin, jotka soveltuvat oireiden analysointiin. Tämä pätee arkisten haasteiden ohella suuriin kysymyksiin: kestävä kehitys, talous, lääketiede,

Lisätiedot

Osaamisen tunnistamisen kautta nopeasti työelämään

Osaamisen tunnistamisen kautta nopeasti työelämään Osaamisen tunnistamisen kautta nopeasti työelämään Osama testin hyödyntäminen ammatillisen osaamisen tunnistamisessa Hiljaisen tiedon tunnistaminen ohjaustyössä Ammattilainen arvioi ammattitaidon Osaamistodistus

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 9-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas tunnistaa omaa kemian osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti T3 Oppilas ymmärtää kemian osaamisen

Lisätiedot

Etelä- Suomen aluehallintovirasto Ulla Rasimus. Ulla Rasimus. PRO koulutus ja konsultointi

Etelä- Suomen aluehallintovirasto Ulla Rasimus. Ulla Rasimus. PRO koulutus ja konsultointi Etelä- Suomen aluehallintovirasto 15.- 16.9. 2015 Ulla Rasimus Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi 20.9.2015 Osallisuuden muodot 1) Sosiaalinen osallisuus Kouluyhteisö muodostaa suhdeverkoston, johon

Lisätiedot

Tietotekniikan OPS Vähärauman koulussa

Tietotekniikan OPS Vähärauman koulussa Vähärauman koulu Tietotekniikan OPS Vähärauman koulussa Tietotekniikka meidän koulussa: Mottona: Tyvestä puuhun noustaan. Kaikkien ei tarvitse oppia kaikkea, mutta perustaidot opetetaan jokaiselle. Opettajien

Lisätiedot

AmisKOODI. AmisKOODI tarjoaa keskustelujen pohjaksi tehtäväkokonaisuuksia sovellettavaksi opintojen eri vaiheisiin aiheina

AmisKOODI. AmisKOODI tarjoaa keskustelujen pohjaksi tehtäväkokonaisuuksia sovellettavaksi opintojen eri vaiheisiin aiheina OPETTAJALLE Työelämä odottaa ammattiin valmistuvilta nuorilta ammattiosaamisen lisäksi yleisiä työelämätaitoja, jotka auttavat toimimaan kehittyvässä työelämässä. Työelämätaitoja, kuten vuorovaikutus-

Lisätiedot

Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1)

Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1) Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1) Mitä on oppimaan oppiminen? Kirjoita 3-5 sanaa, jotka sinulle tulevat mieleen käsitteestä. Vertailkaa sanoja ryhmässä. Montako samaa sanaa esiintyy? 1 Oppimaan oppiminen

Lisätiedot

Oppijakeskeisen mielekkään oppimisen seitsemän ominaisuutta

Oppijakeskeisen mielekkään oppimisen seitsemän ominaisuutta Oppijakeskeisen mielekkään oppimisen seitsemän ominaisuutta professori David. H. Jonassenin (PennState Un.), (1995) esittämät universaalit elinikäisen oppimisen ominaisuudet : lisäyksenä ( ETÄKAMU-hanke

Lisätiedot

PROFILES -hankkeeseen osallistuvien opettajien osaamisalueiden kartoittaminen

PROFILES -hankkeeseen osallistuvien opettajien osaamisalueiden kartoittaminen PROFILES -hankkeeseen osallistuvien opettajien osaamisalueiden kartoittaminen Ammatillisen kehittymisen prosessin aluksi hankkeeseen osallistuvat opettajat arvioivat omaa osaamistaan liittyen luonnontieteiden

Lisätiedot

POM2STN+TS jaksosuunnitelma, teemana joulu. Elina Lappalainen & Pia Perälä

POM2STN+TS jaksosuunnitelma, teemana joulu. Elina Lappalainen & Pia Perälä POM2STN+TS jaksosuunnitelma, teemana joulu Elina Lappalainen & Pia Perälä Suunnittelemamme käsityön kokonaisuuden teemana on joulu. Projekti on suunniteltu kuudesluokkalaisille. Projektin esittelyvaiheessa

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus

Lisätiedot