Johdatus vuorovaikutteiseen teknologiaan

Save this PDF as:
Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Johdatus vuorovaikutteiseen teknologiaan 23.-25.9.2013"

Transkriptio

1 Aiheina Ihminen teknologian käyttäjänä Saila Ovaska Informaatiotieteiden yksikkö, Tampereen yliopisto Ihmisen informaation prosessointi Tarkkaavaisuus Muisti Aistijärjestelmät Ihminen teknologian käyttäjänä Motoriikka Toiminnan 7 vaihetta: Normanin vuorovaikutusmalli Moniaistinen vuorovaikutus Aihepiiriä voi syventää mm. seuraavilla VT:n kursseilla: TIEVS79 Multimodal Interaction TIEVS60 Interaction Techniques TIEVS54 Emotions and Sociality in Interactive Technology Ihminen tiedonkäsittelijänä KOGNITIIVINEN IHMINEN Kognitivistinen malli näkee ihmisen koneen kaltaisena tiedonkäsittelijänä Aistihavainnot syötteinä Tiedolliset eli kognitiiviset toiminnot: havaitseminen, tulkitseminen, tietoisuus, tarkkaavaisuus, muistaminen, ajattelu, järkeily, ongelmanratkaisu,... Reaktiot tulosteina Tarkkaavaisuus Tarkkaavaisuus Ärsyketulva ympärillämme on valtava Kaikkea ei voi käsitellä Tarkkaavaisuus vaikuttaa siihen, mitä havaitaan Erilaista tarkkaavaisuutta Keskittynyt vs. hajautunut tarkkaavaisuus Laske: Montako kertaa valkoinen joukkue heittää pallon? Tarkkaavaisuus ohjaa havaintoja Keskittynyt (selective) yhteen signaaliin suuresta joukosta muita signaaleja Kun tarkkaavaisuus keskittyy yhteen asiaan, muu asia jää prosessoinnin ulkopuolelle. Hajautunut (divided): tehdään useaa asiaa samaan aikaan (esim. laitteen käyttö ja tehtävän suoritus) Kun tarkkaavaisuus keskittyy moneen asiaan, suorituskyky heikkenee, etenkin vaikeissa tehtävissä. 1

2 Tarkkaavaisuutta ohjaavat Esimerkki: tarkkaavaisuus ratissa Ulkomaailmassa tapahtuvat asiat poikkeavat ärsykkeet hyvin voimakkaat ärsykkeet äkilliset muutokset Ihmisen oma informaation prosessointi odotukset, tavoitteet aikaisempi tieto tunnereaktiot ja mieliala Koejärjestely 40 minuuttia ajoa katseenseurantalaite päähän kiinnitettynä oma auto 25 henkilöä Tehtävät mm. säädä radiokanava kuvaile seuraavaa autoa muistamista ja järkeilyä vaativia tehtäviä annettuna puhelimitse Kolme videonpätkää Kuvaile seuraavaa autoa Normaaliajo Radiokanavan säätö Puhelimessa annetun tehtävän ratkaisu Silmänliike vaakatasossa Silmänliike ylös-alas Ratkaise tehtävä Tarkkaavaisuus Katsepolun koordinaatteja tutkittaessa löydettiin tilastollisesti merkittävä ero normaaliajon ja erikoistilanteiden välillä Siis: Puhelimessa puhuminen ajon aikana on vaarallista, mutta ei niinkään sen takia, että puhelinta pidetään korvalla vaan sen takia että kognitiivinen kuormitus kasvaa kuuntelun ja miettimisen takia M. Sodhi, B. Reimer, J. L. Cohen, E. Vastenburg, R. Kaars, S. Kirschenbaum. On-road driver eye movement tracking using head-mounted devices. Proc. ETRA

3 Tarkkaavaisuus Muisti Vaikuttaa siihen mitä havaitaan Huomionherättämis- ja kohdentamiskeinoja käyttöliittymässä Tiedon jäsentäminen Tiedon määrä näytöllä ei saa kasvaa liian suureksi Tiedon asettelu ja ryhmittely kokonaisuuksiksi (ensi luentokerralla kuvataan hahmolait, Gestalt laws) Luonnolliset vihjeet (spatial and temporal cues) Paikan mukaan (sijainti näytöllä muistuttaa) Ajan mukaan (esimerkiksi kahvipannun porina kahviaikaan) Värien käyttö Erilaiset varoitustekniikat Kahdentyyppistä muistamista Työmuisti Pitkäkestoinen muisti Työmuisti on rajallinen sekä kapasiteetiltaan että kestoltaan Esimerkki: Ystäväsi esittelee sinut uudelle tuttavuudelle, joka kertoo nimensä selkeästi. Puolen minuutin päästä mietit, mikä hänen nimensä olikaan. Pitkäkestoinen muisti voi säilyttää tietoa vuosikausia Esimerkki: Saatat muistaa millainen reppu sinulla oli kun menit ensimmäisenä päivänä kouluun ekaluokkalaisena. Tai muistat mikä oli lapsuudenystäväsi kissan nimi. Muistiprosessien toiminta Havaintomuisti Jatkuva kertaus Sensorinen (aisti-) muisti Työmuisti Kertaaminen, harjoittelu Pitkäkestoinen muisti tarkkaavaisuus osa häviää osa korvautuu osa unohtuu Aistikohtaiset havaintomuistit säilyttävät tietoa puhetta muutamia sekunteja nähtyä sekunnin murto-osia pyyhkiytyy yli ja korvautuu uudella havainnolla, ellei verestetä Työmuisti Työmuistin kapasiteetti Työmuistin ominaisuuksia Lyhytkestoinen Rajallinen kapasiteetti Sisältöä käytettävä - kerrattava jotta säilyisi mielessä Häiriytyy helposti Työmuistia voisi kutsua myös ihmisen tietoisuudeksi nykyhetkestä Työmuistissa kerrallaan 7 ± 2 "yksikköä" (Miller, 1956) Kesto sekunnin murto-osia ennen kuin unohtuu tai korvautuu uudella tiedolla Kapasiteetti kasvaa mieltämisyksiköiden koon noustessa Mieltämisyksikkö (chunk) Aloitteleva Word-käyttäjä (XP): Vie hiiri Tiedosto-valikon päälle Napsauta hiiren vasemmalla painikkeella Liikuta hiiri Tallenna-komennon päälle Napsauta hiiren vasemmalla painikkeella Kokenut Word-käyttäjä: Valitse valikosta Tallenna-komento 3

4 Muistamista auttaa Pitkäkestoinen muisti muistuttelu (ulkoaluku) ei ole tehokas tapa siirtää tietoa kestomuistiin parempi tapa: tietoinen kertaaminen muistisääntöjen käyttö tiedon organisointi isommiksi kokonaisuuksiksi Muistilistat one is a bun two is a shoe three is a tree jne; perustuu riimeihin visualisoi muistettava sana listan avulla Aiheen ja sisällön ymmärtäminenkin auttaa... Pitkäkestoisen muistin sisältö Osaksi täysin yhdenmukaista tietoa (faktoja, kuvia) reaalimaailman kanssa Kohteita, käsitemalleja, suhteita, rakenteita, käsiteltyä tietoa Liikesarjoja ja toimintaa: suora yhteys suorittaviin kehon osiin Pitkäkestoisen muistin kapasiteettia, kestoa ja toimintaperiaatetta ei täysin tunneta Pitkäkestoinen muisti Pitkäkestoisen muistin sisältönä Episodinen muisti tapahtumaepisodien muistaminen Semanttinen muisti esim. mitä sana semantiikka tarkoittaa Proseduraalinen muisti miten jokin asia tehdään Muistin osina voidaan tunnistaa Eksplisiittinen muisti (recognition & recall) Näit rikoksen tapahtuvan. Tunnistatko (recognition) syyllisen poliisin tunnistusjonosta, tai osaatko kuvailla hänen piirteensä ulkomuistista (recall) poliisin piirtäjälle? Ei-eksplisiittinen eli implisiittinen muisti ei välttämättä tietoisesti mieleen painettua eikä sanallisesti kuvattavissa esim. polkupyörällä ajamisen taito tai priming-efekti Pitkäkestoiseen muistiin tallentuu parhaiten syvällisesti prosessoitu tieto, joka on jotenkin erityistä ärsyke eroaa muista muistijäljistä ja tarkkaa: ärsykkeen merkitys ja linkittyminen läheisiin käsitteisiin auttaa Muistin toiminnasta opittua Ihminen muistaa huonosti nippelitietoa Mikäli joutuu tekemään jotain muuta ohessa, ei muista edes 7 asiaa Vihjeiden avulla voi muistaa enemmän Muistaminen ja ymmärtäminen paranee, jos tunnetaan asiayhteys Huomaa: (käyttöliittymässä) näkyvä asia voidaan tunnistaa jo yhden kerran jälkeen: Recognition rather than recall Vertaa, kumpi toimii paremmin (Norman): Knowledge in the world - tieto ja tietämys maailmassa vs. Knowledge in the head - tietämys omassa päässä / muistissa Saatavuus Oppiminen Käytön tehokkuus Käytön helppous ekalla kerralla Esteettisyys Tieto ja tietämys ulkomaailmassa (Knowledge in the world) Aina, kun tieto on näkyvillä tai kuuluvilla Ei vaadi oppimista vaan tulkintaa Hidastuu, jos tietoa pitää hakea ja tulkita Helppo (tai sitten ei; tulkinnan tarve?) Voi olla sekavaa, jos huonosti suunniteltu Tieto ja tietämys omassa päässä (Knowledge in the head) Vaatii muistihakua Vaatii oppimista Voi olla tehokasta Vaikea Mitään ei tarvitse olla näkyvillä Muistin toiminnasta opittua Ihmisen muisti on rajallinen SIIS: käyttöliittymässä Tee asiat näkyviksi! Tarjoa luonnollisia vihjeitä jotta oikea toiminto löytyy helposti ja itsestään Tue laajojen muistirakenteiden syntyä Lähde: Norman, DOET. 4

5 Model Human Processor Malli ihmisestä tietojenkäsittelijänä: Kuvattu muistin osien kapasiteetit ja viiveajat (latency) tyypillisine jakaumineen Mukana myös ns. motor processor eli liikeratoja ohjaavat keskushermoston osat Tätä mallia on käytetty pohjana erilaisissa ennustamaan pyrkivissä mallinnustavoissa, mm. Keystroke level model (KLM) Card, Moran & Newell, The psychology of human-computer interaction,1983. MOTORIIKKA Mitä on motoriikka? Motoriikan vaiheet Ärsyke havaitaan ja tieto välittyy aivoihin Tilanne prosessoidaan ja sopiva vaste valitaan Aivoista käsky lihaksille Lihaksista ja iholta palaute (tunto, asento, liike) aivoille mahdollinen palaute muita aistikanavia käyttäen Arvioidaan toiminnan seuraus (onnistuiko) Model Human Processor Card, Moran & Newell, The psychology of human-computer interaction,1983. Mitä on motoriikka? Motorisen toiminnan peruskomponentit Nopeus Reaktioaika + liikkeen suorittamiseen kuluva aika + tehdyn toiminnan arviointiin kuluva aika Tarkkuus Mitä tarkempaa motorista toimintaa vaaditaan, sitä hitaammaksi suoritus yleensä käy Fittsin laki (1954) (Fitts law) Nopeuden ja tarkkuuden kompromissi, speed-accuracy tradeoff Nopeuden kasvattaminen kasvattaa myös virhemäärää Lisätietoa esim: Motoriset taidot kehittyvät Lapsen kehityksessä karkea motoriikka ja hienomotoriikka kehittyvät rinnan eri vaiheissa Esim. kyky seistä tai kiivetä tuolille vs. tarttuminen kädellä kohteeseen ja sormiote kynästä Käyttäjien motoriset taidot vaihtelevat tietokoneen syöttölaitteiden käyttö vaatii motorisia taitoja Harjoittelu alkaa jo lapsena Kuinka tarkkaa motoriikkaa tietty toiminto käyttäjältä vaatii? esim. raahaus pudottamatta kohdetta välillä voi olla vaikeaa Ns. hand-eye coordination Kuluuko vaadittavan motoriikan opetteluun aikaa? Yleensä ei voida olettaa, että käyttäjän on käytettävä aikaa alkuun päästäkseen Sen sijaan joskus voidaan olettaa, että toiminnan tehostamiseksi vaaditaan opettelua esim. 10-sormijärjestelmä, hiiren käyttö, tietokonepelien kontrollit 5

6 Motoriikka Entä jos käyttäjän motoriikka ei toimikaan keskivertotavalla? Ikääntyminen ja sairaudet voivat heikentää motoriikkaa Myös käyttökonteksti voi vaikuttaa käyttäjän sen hetkiseen motoriikkaan Esim. mobiilikäyttö bussissa mukulakivikadulla Käyttöliittymäsuunnittelijan on huomioitava tehtävään vaadittava motoriikka Erityisesti, jos voidaan olettaa että heikentynyt motoriikka on yleistä käyttäjäryhmällä ja/tai laitteen tyypillisissä käyttökonteksteissa Toiminnan automatisoituminen Joskus toiminta automatisoituu toistojen myötä ja muuttuu rutiiniksi Lihas muisti Soittajan sormet Tietokoneiden yhteydessä? Vaikea oppia pois jos jokin muuttuu Rutiinin muodostuminen Tietoinen toiminta Hitaampaa Vaatii tarkkaavaisuutta Tietoisen kontrollin alainen Käyttää työmuistin kapasiteettia Joustava, mukautuu tilanteeseen rasittava? Rutiinitoiminta Nopeaa Ei tarkkaavaisuuden alainen Ei tietoisesti kontrolloitu Ei kuormita työmuistia Toistuu aina samanlaisena virheiden lähde? IHMINEN TEKNOLOGIAN KÄYTTÄJÄNÄ: NORMANIN TOIMINTASYKLI Norman: toiminnan 7 vaihetta Tavoite Tulkinnan arviointi Tavoite Aikomus Arviointi Täytäntöönpano Havainnon tulkinta Toimenpiteen määrittely Reaalimaailma Tuloksen havainnointi Suoritus Tavoitteiden ohjaama toimintasykli Lähde: Norman,

7 Toimeenpanon kuilu Gulf of Execution Mitkä toimenpiteet ovat mahdollisia? Mikä toimenpide on oikea tähän tarkoitukseen? Miten helposti voin suorittaa toimenpiteen? Arvioinnin kuilu Gulf of Evaluation Miten helposti voin havaita systeemin tilan? Miten helposti voin päätellä, mitä se tarkoittaa? Miten helposti voin arvioida onko tila se, mitä olen tarkoittanut? Näkyvyys Luonnolliset kytkennät Hyvä käsitteellinen malli Palaute Luonnolliset kytkennät Hyvä käsitteellinen malli Lähde: Norman, 1988 Lähde: Norman, 1988 Ihmisen aistijärjestelmät IHMISEN AISTIJÄRJESTELMÄT KOHTI MONIAISTISTA VUOROVAIKUTUSTA Modaliteetilla tarkoitetaan aistijärjestelmän osan ihmiselle tuottamaa syötekokemusta. Näköaistiin perustuva, visuaalinen (visual) Kuuloaistiin perustuva, auditiivinen (auditory) Hajuaistiin perustuva (olfactory) Makuaistiin perustuva (gustatory) Somaattiset" aistit (somatic) 1. of, relating to, or affecting the body [...]; 2. of or relating to the wall of the body A Taxonomy of Multimodal Interaction in the Human Information Processing System. A Report of the ESPRIT PROJECT 8579, February, Ns. somaattiset aistit Tuntoaistiin perustuva (haptic, tactile) Tuntoaisti monta erilaista "aistia (ihossa olevia reseptoreita): kuuma, kylmä, kosketus, paine, värähtely Tasapainoaistiin perustuva (vestibular) Fysiologiseen kehon liikkeiden kokemiseen perustuva (kinesthetical) Liikkeiden kokemiseen liittyvät seikat tärkeitä erityisesti keinotodellisuudessa (virtual reality) Tekniikkana voimatakaisinkytkentä (force feedback): kohdetta "työnnettävä" tai "nostettava", ei vain "kosketettava jotta haluttu toiminto tapahtuu Moniaistinen vuorovaikutus Ihmiselle on luonnollista käyttää kaikkia aisteja samanaikaisesti tiedon vastaanottamiseen Ihmisen ja tietokoneen vuorovaikutus voi olla monikanavaista Esim. tietokone ymmärtää liikkumista ja huutamista, kuten Kukakumma-pelissä Moniaistinen eli multimodaalinen käyttöliittymä Perustietokoneelle toteutettu vain muutama aisti, syötteenantotapa Näppäimistö, hiiri Kosketus(näyttö), muu (usein kynällä käytettävä) kosketuskäyttöliittymä (esim. tabletti) Kameroiden avulla toteutettu näköaisti Mikrofonien avulla toteutettu kuuloaisti 7

8 Hyödyntämättömiä mahdollisuuksia Rajoittava kanava kahden tehokkaan tietojenkäsittelijän välillä. Tavoite: kaistanleveyden kasvattaminen Ja käytön esteiden poistaminen Alikäytettyjä mahdollisuuksia: esim. näkövammaiselta, Puheentunnistus joka ei voi toimia hiiren avulla Silmät, katseenseuranta Liikkeet ja eleet (muutkin kuin hiirellä tehtävät...), kehon asentoon liittyvät syötteet Tuntoaisti ja koskettaminen Fysiologian kuten stressitasomittausten käyttö syötteenä Mahdollisuuksia on niiden käyttöönoton järkevyys ei ole itsestään selvää Uusien vuorovaikutustapojen haasteita Uusien vuorovaikutustapojen tulisi olla käyttäjälle luonnollisia ja luontevia Onko koneelle puhuminen luonnollista? Uudet vuorovaikutustavat ovat alttiita virheille Esim. hiirellä on mahdollista osoittaa tarkasti yksittäistä kuvapistettä, mutta uusiin vuorovaikutustapoihin liittyy epätarkkuutta; tarkka osoitus ei ole teknisesti mahdollista Esim. puhekäyttöliittymässä tulee tunnistusvirheitä kone kuulee väärin tai tulkitsee käyttäjän puheen eri tavalla kuin mitä käyttäjä tarkoitti Vuorovaikutustavat on sidottu käytössä olevaan tekniikkaan; käyttäjälle olisi helpointa valita joustavasti tässä tilanteessa paras mahdollinen tapa Vuorovaikutuksen viitekehys Vuorovaikutuksen viitekehys Dix et al. esittelee termin Interaction Framework Alunperin Abowd & Beale 1991 Vertaa Normanin 7-vaiheiseen sykliin Tässä systeemi piirretty näkyviin! Normanin laajennos Mallissa neljä osaa: käyttäjä syötteet systeemi tulosteet S systeemi Malli auttaa tarkentamaan syöte- ja tulostemodaliteetit voivat olla erilaisia O tulosteet I syötteet U käyttäjä Jokaisella mallin osalla on oma esityskielensä Vuorovaikutus edellyttää käännöstä kielten välillä Käyttäjän aikeet käännös siihen muotoon, jossa järjestelmän syötteet on annettava syötteiden annon myötä järjestelmän tila muuttuu muutos näkyy järjestelmän tulosteiden muuttumisena ja käyttäjän pitää pystyä tulkitsemaan muutos Jokaisen käännöksen vaikeutta tutkitaan erikseen S systeemi O tulosteet I syötteet U käyttäjä Moniaistinen eli multimodaalinen: monta vuorovaikutustapaa Yhteenveto Keskeisiä käsitteitä ihmisessä tietojenkäsittelijänä tavoite toiminnalle tarkkaavaisuus, havaitseminen, muistaminen tulee ottaa huomioon käyttöliittymiä suunniteltaessa Motoriikka ei ole vain liikeratoja, vaan aistiärsykkeet tulkitaan aivoissa ja sopiva liikerata tai muu reaktio tuotetaan Nopeuden ja tarkkuuden kompromissi Normanin 7-vaiheinen vuorovaikutusmalli kuvaa ihmisen ja tietokoneen vuorovaikutuksen vaiheet hyödyllinen malli suunnittelijan avuksi Haasteena tietokoneen aistien (ja kognitiivisen ja emotionaalisen älykkyyden) kehittäminen lisää kaistanleveyttä ihmisen ja koneen välille 8

Johdatus vuorovaikutteiseen teknologiaan 14.9.2011

Johdatus vuorovaikutteiseen teknologiaan 14.9.2011 Aiheina Ihminen teknologian käyttäjänä Saila Ovaska Informaatiotieteiden yksikkö, Tampereen yliopisto Ihmisen informaation prosessointi Muisti Aistijärjestelmät Toiminnan 7 vaihetta: Normanin vuorovaikutusmalli

Lisätiedot

Johdatus vuorovaikutteiseen teknologiaan 17.-19.9.2012

Johdatus vuorovaikutteiseen teknologiaan 17.-19.9.2012 Aiheina Ihminen teknologian käyttäjänä Saila Ovaska Informaatiotieteiden yksikkö, Tampereen yliopisto Ihmisen informaation prosessointi Tarkkaavaisuus Muisti Aistijärjestelmät Ihminen teknologian käyttäjänä

Lisätiedot

Ihminen teknologian käyttäjänä. Aiheina

Ihminen teknologian käyttäjänä. Aiheina Ihminen teknologian käyttäjänä Saila Ovaska Informaatiotieteiden yksikkö, Tampereen yliopisto *) Osan luentokalvoista on laatinut Jenni Anttonen syksyllä 2009. Aiheina Ihmisen informaation prosessointi

Lisätiedot

Ihminen teknologian käyttäjänä. Aiheina

Ihminen teknologian käyttäjänä. Aiheina Ihminen teknologian käyttäjänä Saila Ovaska Informaatiotieteiden yksikkö, Tampereen yliopisto Aiheina Ihmisen informaation prosessointi Tarkkaavaisuus Muisti Aistijärjestelmät Ihminen teknologian käyttäjänä

Lisätiedot

Tarkkaavaisuus ja muisti

Tarkkaavaisuus ja muisti Luennon sisältö Tarkkaavaisuus ja muisti IHTE-5100 Ihminen käyttäjänä Sari Kujala Tarkkaavaisuus - Mitä se on? - Tarkkaavaisuuden lajit ja rajallisuus - Johtopäätökset suunnitteluun Muisti ja muistaminen

Lisätiedot

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Hyvinkään sairaala 19.11.2015 Neuropsykologian erikoispsykologi Laila Luoma laila.luoma@hus.fi 1 Neuropsykologian kohteena on aivojen ja käyttäytymisen

Lisätiedot

Tuotteen oppiminen. Käytettävyyden psykologia syksy 2004. T-121.200 syksy 2004

Tuotteen oppiminen. Käytettävyyden psykologia syksy 2004. T-121.200 syksy 2004 Tuotteen oppiminen Käytettävyyden psykologia syksy 2004 Oppiminen Havainto Kognitiiviset muutokset yksilössä Oppiminen on uuden tiedon omaksumista, joka perustuu havaintoon Ärsyke Behavioristinen malli

Lisätiedot

LUENTO 3. Toiminnan kehä

LUENTO 3. Toiminnan kehä LUENTO 3 1) Ihminen toimijana ja laitteen käyttäjänä 2) Ihminen laitteen käytön oppijana 3) Käytettävyys 4) Harjoitustehtävä 2 5) Luentotehtävä 3 IHMINEN TOIMIJANA JA LAITTEEN KÄYTTÄJÄNÄ Toiminnan kehä

Lisätiedot

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden

Lisätiedot

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit.

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit. ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa Aistit. Aistien maailma Ympäristön havainnointi tapahtuu aistien välityksellä. Tarkkailemme aistien avulla jatkuvasti enemmän tai vähemmän tietoisesti

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

Lähtökohdat puheenvuorolle

Lähtökohdat puheenvuorolle Aistitoiminnot - Kognitiiviset toiminnot - Muisti ja oppiminen - Missä voi mennä pieleen? - Miten voi auttaa ja helpottaa muistamista? - Sosio-emotionaalinen alue - Summa Summarum KM Susanna Paloniemen

Lisätiedot

Monimutkainen käyttäjä. Käytettävyyden psykologia syksy 2004

Monimutkainen käyttäjä. Käytettävyyden psykologia syksy 2004 Monimutkainen käyttäjä Käytettävyyden psykologia syksy 2004 Lähde: E.B. Goldstein () Sensation and perception 1980. Valokuva: R.C.James. Havaintokehä Ulkomaailmasta saatava tieto Muokkaa Valikoi Mielessä

Lisätiedot

Mitä on taitovalmennus?

Mitä on taitovalmennus? Mitä on taitovalmennus? Ekologinen malli motorisesta kontrollista/oppimisesta Taitovalmentajan tehtävänä on tehdä itsestään tarpeeton Opeta urheilijat oppimaan! Luo olosuhteet ja tilanne, jossa oppiminen

Lisätiedot

Pelin kautta opettaminen

Pelin kautta opettaminen Pelin kautta opettaminen Pelin kautta opettaminen Pelaamaan oppii vain pelaamalla?? Totta, mutta myös harjoittelemalla pelinomaisissa tilanteissa havainnoimista, päätöksentekoa ja toimintaa. Pelikäsitystä

Lisätiedot

4.2.2003 Raino Vastamäki 1

4.2.2003 Raino Vastamäki 1 4.2.2003 Raino Vastamäki 1 Ihminen käyttäjänä 4.2.2003 Raino Vastamäki 2 Esimerkki 1. 4.2.2003 Raino Vastamäki 3 Ihminen on... biologinen olento psykologinen olento kulttuuriolento sosiaalinen olento yhteiskunnallinen

Lisätiedot

Aistit. Kaisa Tiippana Havaintopsykologian yliopistonlehtori. Luento Aistit ja kommunikaatio-kurssilla 12.9.

Aistit. Kaisa Tiippana Havaintopsykologian yliopistonlehtori. Luento Aistit ja kommunikaatio-kurssilla 12.9. Aistit Kaisa Tiippana Havaintopsykologian yliopistonlehtori kaisa.tiippana@helsinki.fi Luento Aistit ja kommunikaatio-kurssilla 12.9.2017 Aivokuoren alueita /eke/? /epe/? /ete/? Havainto Havainto on subjektiivinen

Lisätiedot

Ihmisellä on viisi perusaistia

Ihmisellä on viisi perusaistia Aistit ja oppiminen Ihmisellä on viisi perusaistia näköaisti eli visuaalinen aistijärjestelmä kuuloaisti eli auditiivinen aistijärjestelmä tuntoaisti eli kinesteettinen aistijärjestelmä hajuaisti eli olfaktorinen

Lisätiedot

oppimisella ja opiskelemisella

oppimisella ja opiskelemisella MITÄ ON OPPIMINEN? Miten, milloin ja missä ihminen oppii esim. suomen kieltä? Miten huomaat, että olet oppinut jotain? Mikä ero on oppimisella ja opiskelemisella? Mikä on PASSIIVISTA OPPIMISTA AKTIIVISTA

Lisätiedot

26.10.15. Työpaikan ongelmatilanteiden hallinta. Organisaatiokulttuuri. Organisaatiokulttuurin rattaat. Vuorovaikutus. Rakenteet. Arvot ja oletukset

26.10.15. Työpaikan ongelmatilanteiden hallinta. Organisaatiokulttuuri. Organisaatiokulttuurin rattaat. Vuorovaikutus. Rakenteet. Arvot ja oletukset Työpaikan ongelmatilanteiden hallinta Camilla Reinboth Organisaatiososiologi Sosiosolve VSSHP- 27.10.2015 Organisaatiokulttuuri Vuorovaikutus Rakenteet Arvot ja oletukset Organisaatiokulttuurin rattaat

Lisätiedot

4. Lausekielinen ohjelmointi 4.1

4. Lausekielinen ohjelmointi 4.1 4. Lausekielinen ohjelmointi 4.1 Sisällys Konekieli, symbolinen konekieli ja lausekieli. Lausekielestä konekieleksi: - Lähdekoodi, tekstitiedosto ja tekstieditorit. - Kääntäminen ja tulkinta. - Kääntäminen,

Lisätiedot

Muistintutkimuksesta ja tulkin muistista. Muistintutkimuksesta ja tulkin muistista

Muistintutkimuksesta ja tulkin muistista. Muistintutkimuksesta ja tulkin muistista Muistintutkimuksesta ja tulkin muistista SKTL:n Tulkkijaos Koulutus- ja virkistäytymisp ytymispäivä Tampere-talo, 8.10.2011 www.muistikuisti.net Sinikka Hiltunen FK (käännöstiede 1992), FM (kognitiotiede

Lisätiedot

Havaintomotoriikan harjoittelu koripalloa hyödyntäen

Havaintomotoriikan harjoittelu koripalloa hyödyntäen Havaintomotoriikan harjoittelu koripalloa hyödyntäen Tavoitteet Tutustua havaintomotorisen harjoittelun perusteisiin Esitellä havaintomotorista harjoittelua käytännössä erilaisten harjoitteiden, leikkien

Lisätiedot

Kestävä aivotyö aivotyön tuottavuus

Kestävä aivotyö aivotyön tuottavuus Kestävä aivotyö aivotyön tuottavuus Liito-ohjelman vuosiseminaari 8.9.2009 Työelämä muuttuu muuttuuko johtaminen? tutkimusprofessori Kiti Müller Aivot ja työ tutkimuskeskus Aivot ja työ tutkimuskeskus

Lisätiedot

T Johdatus käyttäjäkeskeiseen tuotekehitykseen: Ihminen laitteiden käyttäjänä Ihminen on...

T Johdatus käyttäjäkeskeiseen tuotekehitykseen: Ihminen laitteiden käyttäjänä Ihminen on... T-121.2100 Johdatus käyttäjäkeskeiseen tuotekehitykseen: Ihminen laitteiden käyttäjänä 29.1.2008 petri.mannonen@soberit.hut.fi Ihminen on... biologinen, psykologinen, sosiaalinen, yhteiskunnallinen,...

Lisätiedot

HELIA 1 (15) Outi Virkki Käyttöliittymät ja ohjelmiston suunnittelu 23.11.00 13:28

HELIA 1 (15) Outi Virkki Käyttöliittymät ja ohjelmiston suunnittelu 23.11.00 13:28 HELIA 1 (15) Luento 3 Käytettävyyden osapuolet... 2 Ihminen tietojenkäsittelijänä... 3 Muistitoiminnot... 4 Työmuisti (lyhytkestoinen muisti )... 4 Säilömuisti (pitkäkestoinen muisti)... 4 Sensoriset muistit...

Lisätiedot

Kolme pientä porrasta: kielellisten taitojen tuki esi- ja perusopetuksessa motivoivat oppimisympäristöt

Kolme pientä porrasta: kielellisten taitojen tuki esi- ja perusopetuksessa motivoivat oppimisympäristöt Tornio vaativan erityisen tuen koulutus Kolme pientä porrasta: kielellisten taitojen tuki esi- ja perusopetuksessa motivoivat oppimisympäristöt Ohjaava opettaja Sanna Alila Kielelliset erityisvaikeudet

Lisätiedot

Ohjeissa pyydetään toisinaan katsomaan koodia esimerkkiprojekteista (esim. Liikkuva_Tausta1). Saat esimerkkiprojektit opettajalta.

Ohjeissa pyydetään toisinaan katsomaan koodia esimerkkiprojekteista (esim. Liikkuva_Tausta1). Saat esimerkkiprojektit opettajalta. Ohjeissa pyydetään toisinaan katsomaan koodia esimerkkiprojekteista (esim. Liikkuva_Tausta1). Saat esimerkkiprojektit opettajalta. Vastauksia kysymyksiin Miten hahmon saa hyppäämään? Yksinkertaisen hypyn

Lisätiedot

KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa

KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa KUN LUKEMINEN ON HANKALAA Helena Sorsa Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet Lukivaikeus dysleksia fonologinen häiriö: henkilö ei kykene muuttamaan lukemaansa puheeksi näkee sanat, mutta ei löydä äänneasua

Lisätiedot

OPPIMAAN OPPIMINEN - OPPIMISEN KOGNITIIVISET PERUSTEET. Jonna Malmberg Learning and Educational Technology Research Unit (LET)

OPPIMAAN OPPIMINEN - OPPIMISEN KOGNITIIVISET PERUSTEET. Jonna Malmberg Learning and Educational Technology Research Unit (LET) 1 OPPIMAAN OPPIMINEN - OPPIMISEN KOGNITIIVISET PERUSTEET Jonna Malmberg Learning and Educational Technology Research Unit (LET) 2 LUENNON RAKENNE Mitä ovat myytit oppimisesta Miten ihmisen muisti toimii

Lisätiedot

Loikkien ketteräksi. Motoriikan kehittämisestä tukea tulevaisuuteen

Loikkien ketteräksi. Motoriikan kehittämisestä tukea tulevaisuuteen Loikkien ketteräksi Motoriikan kehittämisestä tukea tulevaisuuteen Helena Viholainen, Tutkijatohtori, KT, elto Jyväskylän yliopisto, Erityispedagogiikka MIKSI TUKEA MOTORISTA KEHITYSTÄ? 26.10.2011 Tampere

Lisätiedot

Luentoaikataulu Luento 2 (vko 49) Multimodaalisuus. Visuaaliset suunnitteluperiaatteet. IHTE-2100 KaSuper 2008-2009. Käyttöliittymätyyppejä

Luentoaikataulu Luento 2 (vko 49) Multimodaalisuus. Visuaaliset suunnitteluperiaatteet. IHTE-2100 KaSuper 2008-2009. Käyttöliittymätyyppejä IHTE-2100 KaSuper 2008-2009 Luento 2: multimodaalisuus, visuaaliset suunnitteluperiaatteet Luentoaikataulu Luento 1 (vko 49) Kurssijärjestelyt, käyttöliittymän määritelmä. GUI historiaa Luento 2 (vko 49)

Lisätiedot

KOHTI TIETOISIA ROBOTTEJA

KOHTI TIETOISIA ROBOTTEJA SESKOn kevätseminaari 2017 KOHTI TIETOISIA ROBOTTEJA Dr. Pentti O A Haikonen Adjunct Professor Department of Philosophy University of Illinois at Springfield pentti.haikonen@pp.inet.fi ESITYKSEN PÄÄAIHEET

Lisätiedot

Käyttöliittymien perusteet 5.12.2012

Käyttöliittymien perusteet 5.12.2012 Tarjolla tänään Multimodaaliset käyttöliittymät Saila Ovaska Informaatiotieteiden yksikkö Tampereen yliopisto Multimodaaliset käyttöliittymät Tietokoneen ohjaamiseen on käytössä monta erilaista ohjaustapaa

Lisätiedot

Autonavigaattorilaitteiden vaikutus käyttäjän ajosuoritukseen säie-kognitio-mallin mukaan

Autonavigaattorilaitteiden vaikutus käyttäjän ajosuoritukseen säie-kognitio-mallin mukaan Autonavigaattorilaitteiden vaikutus käyttäjän ajosuoritukseen säie-kognitio-mallin mukaan Esitän, että Salvuccin ja Taatgenin (2008) säie-kognitio-mallin (threaded cognition) avulla voidaan mallintaa autonavigaattoreiden

Lisätiedot

Perusliikuntataitojen kehittäminen

Perusliikuntataitojen kehittäminen Perusliikuntataitojen kehittäminen Suunnistusliiton seminaari 5.2.2011 Taitoharjoittelun teesejä (jotka eivät pidä paikkaansa) Lajitekniikan kehittämiseen tarvitaan runsaasti valmentajan ohjeita. Vain

Lisätiedot

1. DIAGNOSOIDUT OPPIMISEN VAIKEUDET PALOKUNTA- NUORELLA AD/HD = TARKKAAVAISUUS- JA YLIVILKKAUSHÄIRIÖ:

1. DIAGNOSOIDUT OPPIMISEN VAIKEUDET PALOKUNTA- NUORELLA AD/HD = TARKKAAVAISUUS- JA YLIVILKKAUSHÄIRIÖ: PALOTARUS SUURLEIRI 2010 / PADASJOKI MINILUENNOT /Taru Laurén / 5.-9.7.2010 1. DIAGNOSOIDUT OPPIMISEN VAIKEUDET PALOKUNTA- NUORELLA AD/HD = TARKKAAVAISUUS- JA YLIVILKKAUSHÄIRIÖ: A = ATTENTION = HUOMIO

Lisätiedot

Valmistaudu peliin, keskity omaan pelaamiseesi. Porin Narukerä Markku Gardin 6.2.2015

Valmistaudu peliin, keskity omaan pelaamiseesi. Porin Narukerä Markku Gardin 6.2.2015 Valmistaudu peliin, keskity omaan pelaamiseesi Porin Narukerä Markku Gardin 6.2.2015 Mentaaliharjoittelun perusta (hyvä tietää) Aivot ohjaavat - hermojärjestelmät, hormonit ja lihakset toimeenpanevat Omat

Lisätiedot

Moniaistisuus. Moniaistinen havaitseminen. Mitä hyötyä on moniaistisuudesta? Puheen havaitseminen. Auditorisen signaalin ymmärrettävyyden vaikutukset

Moniaistisuus. Moniaistinen havaitseminen. Mitä hyötyä on moniaistisuudesta? Puheen havaitseminen. Auditorisen signaalin ymmärrettävyyden vaikutukset Moniaistinen havaitseminen Moniaistisuus Miksi moniaistisuus on tärkeää? Ilmiöitä ja niiden anatomiaa ja fysiologiaa Puheen havaitseminen Toiminnan suuntaaminen Ympäristöä havainnoidaan luonnostaan useiden

Lisätiedot

Lean johtaminen ja työkalut. Työpaja 16.3.2016

Lean johtaminen ja työkalut. Työpaja 16.3.2016 Lean johtaminen ja työkalut Työpaja 16.3.2016 Lean ja Lean Construction Teoriainformoidut käytännön ihmiset MITÄ ON LEAN? LEAN on johtamisfilosofia joka on koko organisaatiota koskeva laaja-alainen muutosprosessi,

Lisätiedot

Käyttöliittymien perusteet 5.12.2012. TAUCHI Tampere Unit for Computer-Human Interaction. TAUCHI Tampere Unit for Computer-Human Interaction

Käyttöliittymien perusteet 5.12.2012. TAUCHI Tampere Unit for Computer-Human Interaction. TAUCHI Tampere Unit for Computer-Human Interaction Multimodaaliset käyttöliittymät Saila Ovaska Informaatiotieteiden yksikkö Tampereen yliopisto Tarjolla tänään Multimodaaliset käyttöliittymät Tietokoneen ohjaamiseen on käytössä monta erilaista ohjaustapaa

Lisätiedot

Mindfulness oppimisen tukena. Teea Ekola Ilon Kopse Mindfulness- tunnetaitovalmentaja

Mindfulness oppimisen tukena. Teea Ekola Ilon Kopse Mindfulness- tunnetaitovalmentaja Mindfulness oppimisen tukena Teea Ekola Ilon Kopse Mindfulness- tunnetaitovalmentaja Mindfulness- määritelmiä Thich Nhat Hanh: Ihminen on valppaana nykyhetkessä, pitää tietoisuutensa tarkkaavaisesti kulloisessakin

Lisätiedot

Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1)

Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1) Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1) Mitä on oppimaan oppiminen? Kirjoita 3-5 sanaa, jotka sinulle tulevat mieleen käsitteestä. Vertailkaa sanoja ryhmässä. Montako samaa sanaa esiintyy? 1 Oppimaan oppiminen

Lisätiedot

Matemaattiset oppimisvaikeudet

Matemaattiset oppimisvaikeudet Matemaattiset oppimisvaikeudet Matemaattiset taidot Lukumäärien ja suuruusluokkien hahmottaminen synnynnäinen kyky, tarkkuus (erottelukyky) lisääntyy lapsen kasvaessa yksilöllinen tarkkuus vaikuttaa siihen,

Lisätiedot

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma Esiopetuspaikka/päiväkoti Lapsen nimi Toimintavuosi 1/12 Lapsen oma osio (täytetään kotona) PIIRRÄ TÄHÄN KOTONA OMA KUVASI 2/12 Nämä asiat osaan jo Erityisen taitava

Lisätiedot

E. Oja ja H. Mannila Datasta Tietoon: Luku 2

E. Oja ja H. Mannila Datasta Tietoon: Luku 2 2. DATASTA TIETOON: MITÄ DATAA; MITÄ TIETOA? 2.1. Data-analyysin ongelma Tulevien vuosien valtava haaste on digitaalisessa muodossa talletetun datan kasvava määrä Arvioita: Yhdysvaltojen kongressin kirjasto

Lisätiedot

Käyttöohje. Model #s: 36-0050 / 36-0051 / 36-0052 / 36-0053 / 35-0055 (US) 36-0060 / 36-0061 / 36-0062 / 36-0063 / 36-0065 (EU) Lit# 98-1257 / 07-08

Käyttöohje. Model #s: 36-0050 / 36-0051 / 36-0052 / 36-0053 / 35-0055 (US) 36-0060 / 36-0061 / 36-0062 / 36-0063 / 36-0065 (EU) Lit# 98-1257 / 07-08 Käyttöohje Model #s: 36-0050 / 36-0051 / 36-0052 / 36-0053 / 35-0055 (US) 36-0060 / 36-0061 / 36-0062 / 36-0063 / 36-0065 (EU) Lit# 98-1257 / 07-08 Näppäimet ja näyttö Suuntanuolet MERKKI/Taustavalo- näppäin

Lisätiedot

Käyttöliittymän suunnitteluohje, käytettävyyden psykologia. Laskari 6

Käyttöliittymän suunnitteluohje, käytettävyyden psykologia. Laskari 6 Käyttöliittymän suunnitteluohje, käytettävyyden psykologia Laskari 6 Käytettävyyden psykologia Ihmisen psykologisen toiminnan periaatteet on otettava huomioon käyttöliittymää suunniteltaessa Miten ihminen

Lisätiedot

VASTASYNTYNEIDEN LÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNHOIDON MENETELMÄT

VASTASYNTYNEIDEN LÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNHOIDON MENETELMÄT VASTASYNTYNEIDEN LÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNHOIDON MENETELMÄT 11.4.2016 OPAS VANHEMMILLE EFJKVF Joskus pienimmät asiat ottavat suurimman paikan sydämessäsi. A. A. Milne, Nalle Puh Emmi Ristanen, Laura Kolari &

Lisätiedot

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 4.osa. Aivojen iloksi.

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 4.osa. Aivojen iloksi. ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 4.osa Aivojen iloksi. Aivojen aktivointi Ilo ja hyvä mieli ovat aivojen parhaita ystäviä. Meille kaikille on yksilöllistä se, miten painamme mieleen asioita.

Lisätiedot

LIIKUNTA & KOGNITIO. Pekka Hämäläinen

LIIKUNTA & KOGNITIO. Pekka Hämäläinen LIIKUNTA & KOGNITIO Pekka Hämäläinen Mistä puhutaan? KOGNITIO: tiedon prosessointia tiedon vastaanottaminen (havaitseminen, tarkkaavaisuus) + varastointi (muistaminen, oppiminen) + muokkaaminen (ajatteleminen,

Lisätiedot

5 vuotiaan kokonaiskehityksen seuranta ja arviointilomake

5 vuotiaan kokonaiskehityksen seuranta ja arviointilomake Rovaniemen kaupunki Päivähoidon palvelukeskus 1 5 vuotiaan kokonaiskehityksen seuranta ja arviointilomake Lapsen nimi: syntymäaika: Neuvola: Lomakkeen täytössä ja keskustelussa mukana: Päivähoidon yhteyshenkilö:

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

Vinkkejä valmennukseen

Vinkkejä valmennukseen Vinkkejä valmennukseen Seuraaville sivuille on koottu erilaisia valmennuksen vinkkejä, joita voi hyödyntää havainnointilomakkeita käytettäessä. Vinkkilista ei ole täydellinen, mutta toivomme, että sen

Lisätiedot

STEFAN KARKULAHTI HARJOITTELUN JA OPPIMISEN OPTIMOINTI. - case Black Knights korkeakoulujoukkue

STEFAN KARKULAHTI HARJOITTELUN JA OPPIMISEN OPTIMOINTI. - case Black Knights korkeakoulujoukkue STEFAN KARKULAHTI HARJOITTELUN JA OPPIMISEN OPTIMOINTI - case Black Knights korkeakoulujoukkue Harjoittelu Toistetaan määriteltyä toimintaa tai sen osaa jotta saavutetaan haluttu oppimistaso. Osaamistasot:

Lisätiedot

Kognitiivinen psykologia tutkii tiedonkäsittelyä. Neuropsykologia tutkii aivojen ja mielen suhdetta MITEN AIVOT TOIMIVAT?

Kognitiivinen psykologia tutkii tiedonkäsittelyä. Neuropsykologia tutkii aivojen ja mielen suhdetta MITEN AIVOT TOIMIVAT? SISÄLLYS I IHMINEN KÄSITTELEE JATKUVASTI TIETOA 10 1 Kognitiivinen psykologia tutkii tiedonkäsittelyä 12 Ympäristöön sopeudutaan kognitiivisten toimintojen avulla Kaikki asiat eivät tule tietoisuuteen

Lisätiedot

Mikä on mielestäsi elämäsi tärkein oppimiskokemus?

Mikä on mielestäsi elämäsi tärkein oppimiskokemus? Mikä on mielestäsi elämäsi tärkein oppimiskokemus? Mitä kaikkea ihminen voi oppia? Mitä uusia asioita tai taitoja haluaisit oppia elämäsi aikana? Oppiminen 1. Muistele tilannetta, jossa koit oppimisen

Lisätiedot

Paula Mustonen p Kaisa Hartikka p Aivotreeniä ryhmässä

Paula Mustonen p Kaisa Hartikka p Aivotreeniä ryhmässä Aivoterveyttä edistävä ryhmä Aivotreeniä ryhmässä Voimavaralähtöiset aivoterveyskeskustelut Tietoa työpaikoille ja työterveyshuoltoon Kaisa Hartikka p. 050 463 2458 kaisa.hartikka@osmy.fi Paula Mustonen

Lisätiedot

http://www.soberit.hut.fi/t-121/t-121.100

http://www.soberit.hut.fi/t-121/t-121.100 http://www.soberit.hut.fi/t-121/t-121.100 1 ! "# $ % &'(''')*!"# $ % & &$' &# % & +&, - %./ +-"0%'12)&* 2 #( & '*+%3 (*4 3 5*4 3 & % 6 3 / + 7 / ) - - 6 3 # 8 8 *+ 8 /, #'# 8 & 8 -. / 9 2:& 1 % '); % &'(''))

Lisätiedot

S Ihminen ja tietoliikennetekniikka, syksy 2005

S Ihminen ja tietoliikennetekniikka, syksy 2005 S-72.1510 Ihminen ja tietoliikennetekniikka Luento 4: Ihmisen toiminta Luennon rakenne 1. Havaitsemisen perusteita 2. Ihminen toimijana ja laitteen käyttäjänä 3. Emootiot ja tunteet 4. Uuden laitteen käytön

Lisätiedot

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä?

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Juha Rinne, Neurologian erikoislääkäri ja dosentti Professori PET- keskus ja neurotoimialue, TYKS ja Turun yliopisto MITÄ MUISTI ON? Osatoiminnoista koostuva kyky

Lisätiedot

S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta

S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta Heikki Hyyti 60451P Harjoitustyö 3 puheen havaitseminen Mikä on akustinen vihje (acoustic cue)? Selitä seuraavat käsitteet ohjelman ja kirjan tietoja käyttäen: Spektrogrammi

Lisätiedot

Taidon oppimisprosessi. 5.9.2012 Sirpa Rintala

Taidon oppimisprosessi. 5.9.2012 Sirpa Rintala Taidon oppimisprosessi Taito soittaa pianoa Pianokappaleen soittaminen saattaa kestää 20 minuuttia ja sisältää 10 000 soitettavaa nuottimerkkiä. Pianistin on soitettava siis keskimäärin 8 ääntä sekunnissa

Lisätiedot

Päivi Homanen Satakieliohjelma 17.1.2013 Tampere

Päivi Homanen Satakieliohjelma 17.1.2013 Tampere Päivi Homanen Satakieliohjelma 17.1.2013 Tampere LAPSET OVAT ERILAISIA SOSIAALINEN LAPSI Jos kommunikaatiotaidot vielä heikot Huomioidaan aloitteet Jatketaan lapsen aloittamaa keskustelua Jutellaan kahden

Lisätiedot

KINESTETIIKAN PERUSKURSSI vuonna 2016

KINESTETIIKAN PERUSKURSSI vuonna 2016 1 KINESTETIIKAN PERUSKURSSI vuonna 2016 Aika Osa I 22. 23.8.2016 klo 8:00 15:00 Osa II 3.-4.10.2016 klo 8:00 15:00 Paikka Kohderyhmä Järjestäjä Kouluttaja Osallistujamäärä Tuki- ja osaamiskeskus Eskoo,

Lisätiedot

TAUCHI Tampere Unit for Computer-Human Interaction Aktiiviset oppimistilat kampuksella

TAUCHI Tampere Unit for Computer-Human Interaction Aktiiviset oppimistilat kampuksella Aktiiviset oppimistilat kampuksella Jussi Okkonen, projektipäällikkö Arto Hippula, yhteyspäällikkö Roope Raisamo, professori SIS/ TAUCHI Tampereen yliopisto Tausta Oppimisen ja tutkintojen tavoitteet asetetaan

Lisätiedot

Vaihtelu virkistää taidon oppimisessa - Kisakallion taitokongressin antia. Kuntotestauspäivät 19.3.2016 Sami Kalaja

Vaihtelu virkistää taidon oppimisessa - Kisakallion taitokongressin antia. Kuntotestauspäivät 19.3.2016 Sami Kalaja Vaihtelu virkistää taidon oppimisessa - Kisakallion taitokongressin antia Kuntotestauspäivät 19.3.2016 Sami Kalaja Non-lineaarinen pedagogiikka / Keith Davids Urheilija, tehtävä ja ympäristö ovat jatkuvassa

Lisätiedot

5. Numeerisesta derivoinnista

5. Numeerisesta derivoinnista Funktion derivaatta ilmaisee riippumattoman muuttujan muutosnopeuden riippuvan muuttujan suteen. Esimerkiksi paikan derivaatta ajan suteen (paikan ensimmäinen aikaderivaatta) on nopeus, joka ilmaistaan

Lisätiedot

Ajanhallinta ja itsensä johtaminen

Ajanhallinta ja itsensä johtaminen Ajanhallinta ja itsensä johtaminen Tavoitteena on antaa pastoreille työvälineitä ja menetelmiä, joiden avulla he voivat arvioida ja kehittää omaa ajanhallintaansa ja itsensä johtamista. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Siirtymät urheilussa. Miksi? Tiedosta Ymmärrä - Vaikuta Mitä? Määritelmät - Tyypit Miten? Käytännössä Mikä toimii? Martina Roos-Salmi

Siirtymät urheilussa. Miksi? Tiedosta Ymmärrä - Vaikuta Mitä? Määritelmät - Tyypit Miten? Käytännössä Mikä toimii? Martina Roos-Salmi Siirtymät urheilussa Miksi? Tiedosta Ymmärrä - Vaikuta Mitä? Määritelmät - Tyypit Miten? Käytännössä Mikä toimii? Määritelmiä Urheilu-ura koostuu toisiaan seuraavista vaiheista. Vaiheesta toiseen siirtyminen

Lisätiedot

Tietoisuustaidot uusi keino hyvinvoinnin ja fyysisen aktiivisuuden edistämiseksi

Tietoisuustaidot uusi keino hyvinvoinnin ja fyysisen aktiivisuuden edistämiseksi Tietoisuustaidot uusi keino hyvinvoinnin ja fyysisen aktiivisuuden edistämiseksi Kangasniemi Anu 1,2,3 1 LIKES - tutkimuskeskus, Jyväskylä ; 2 Lääkärikeskus Dextra, Jyväskylä; 3 Liikunta- ja hyvinvointiakatemia

Lisätiedot

Havaintomotorisista valmiuksista ja niiden kehittämisestä

Havaintomotorisista valmiuksista ja niiden kehittämisestä Havaintomotorisista valmiuksista ja niiden kehittämisestä Havaintotaidot Liikehallintataidot Taitojen luokittelu Päätöksentekotaidot Pelin havainnointi on vaativa tehtävä Suuren informaatiomäärän integrointi

Lisätiedot

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista

Lisätiedot

LUENTORUNKO, KUOPIO SISÄLTÖ : - MIKSI AMPUMAHIIHTO? - AMPUMAHIIHDON AMMUNNAN ERITYISPIIRTEET. - AMMUNNAN TEKNIIKKAA ( ampumahiihto-)

LUENTORUNKO, KUOPIO SISÄLTÖ : - MIKSI AMPUMAHIIHTO? - AMPUMAHIIHDON AMMUNNAN ERITYISPIIRTEET. - AMMUNNAN TEKNIIKKAA ( ampumahiihto-) LUENTORUNKO, KUOPIO LIITE SISÄLTÖ : - MIKSI AMPUMAHIIHTO? - AMPUMAHIIHDON AMMUNNAN ERITYISPIIRTEET - AMMUNNAN TEKNIIKKAA ( ampumahiihto-) - HARJOITTELUN RAKENTEESTA - TOTEUTTAMISESTA - OHEISHARJOITTELU

Lisätiedot

Sisällys. Liikkuminen ja lapsen kokonais valtainen kasvu ja kehitys. Esipuhe...11 Johdanto... 15

Sisällys. Liikkuminen ja lapsen kokonais valtainen kasvu ja kehitys. Esipuhe...11 Johdanto... 15 Sisällys Esipuhe...11 Johdanto... 15 Liikkuminen ja lapsen kokonais valtainen kasvu ja kehitys Fyysinen kasvu ja kehitys...25 Kehon koko...25 Kehon koon muutokset...26 Kehityksen tukeminen eri ikävaiheissa...28

Lisätiedot

Ihminen keinotodellisuudessa. Aiheena

Ihminen keinotodellisuudessa. Aiheena Ihminen keinotodellisuudessa Saila Ovaska Informaatiotieteiden yksikkö, Tampereen yliopisto Aiheena Keinotodellisuus ja sen eri asteita Ihmisen aistittavaksi eri aistien välityksellä Erilaisia teknologisia

Lisätiedot

Havaitseminen ja tuote. Käytettävyyden psykologia syksy 2004

Havaitseminen ja tuote. Käytettävyyden psykologia syksy 2004 Havaitseminen ja tuote Käytettävyyden psykologia syksy 2004 Käytettävyysongelma? biologinen olento psykologinen olento kulttuuriolento sosiaalinen olento yhteiskunnallinen olento Ihminen on... tiedonkäsittelijä

Lisätiedot

Johdatus vuorovaikutteiseen teknologiaan 14.10.2013. TAUCHI Tampere Unit for Computer-Human Interaction

Johdatus vuorovaikutteiseen teknologiaan 14.10.2013. TAUCHI Tampere Unit for Computer-Human Interaction Hajuaisti Saila Ovaska Informaatiotieteiden yksikkö, Tampereen yliopisto Hajuaisti Aiheina Sense of olfaction, olfactory sense, sense of smell Smell, odor, scent, aroma, aistin toiminnasta makuaisti ohitetaan

Lisätiedot

HELSINKI UNIERSITY OF TECHNOLOGY T-121.200 Käyttöliittymäpsykologia 6.1.2005 VISUAALISEN HAVAINNOINNIN HUOMIOIMINEN KÄYTTÖLIITTYMÄSUUNNITTELUSSA

HELSINKI UNIERSITY OF TECHNOLOGY T-121.200 Käyttöliittymäpsykologia 6.1.2005 VISUAALISEN HAVAINNOINNIN HUOMIOIMINEN KÄYTTÖLIITTYMÄSUUNNITTELUSSA HELSINKI UNIERSITY OF TECHNOLOGY Asko Kokkonen T-121.200 Käyttöliittymäpsykologia 6.1.2005 VISUAALISEN HAVAINNOINNIN HUOMIOIMINEN KÄYTTÖLIITTYMÄSUUNNITTELUSSA 1 Johdanto Tuotteen käyttöliittymän havaitsemisessa

Lisätiedot

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,

Lisätiedot

Käytä sitä kättä. Opas pareettisen yläraajan terapeuttiseen harjoitteluun. Lisätietoa: www.aivoliitto.fi www.sydänliitto.fi. www.kaypahoito.

Käytä sitä kättä. Opas pareettisen yläraajan terapeuttiseen harjoitteluun. Lisätietoa: www.aivoliitto.fi www.sydänliitto.fi. www.kaypahoito. Oppaan ovat tuottaneet fysioterapeuttiopiskelijat Lasse Hytönen ja Petteri Lemmetyinen opinnäytetyönä Mikkelin Ammattikorkeakoulussa Savonlinnassa yhteistyössä Kruunupuisto Punkaharjun Kuntoutuskeskuksen

Lisätiedot

KOGNITIIVINEN KUNTOUTUS

KOGNITIIVINEN KUNTOUTUS KOGNITIIVINEN KUNTOUTUS Psykologi Nina Näyhä Osastonhoitaja Marja Nordling Psykiatrinen kuntoutumisosasto T9 Seinäjoen keskussairaala EPSHP 3.10.2007 Kuntoutusfoorumi OSASTO T9 18 kuntoutuspaikkaa selkeästi

Lisätiedot

Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin

Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin Luennon teemat Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin Hanna Salovaara, tutkija Kasvatustieteiden tiedekunta Koulutusteknologian tutkimusyksikkö Oulun Yliopisto Pedagogiset mallit ja skriptaus

Lisätiedot

Digitalisaatio tehostaa opetusta! RIVERIA.FI

Digitalisaatio tehostaa opetusta! RIVERIA.FI Digitalisaatio tehostaa opetusta! Vai tehostaako? Digitalisaatio mahdollistaa opetuksen ei tehosta sitä? Jokainen tekninen kehitysaskel on ollut voitto ihmiskunnan oppimiselle Luolamaalaukset Ihmisen muisti

Lisätiedot

Paremmilla kehityskeskusteluilla osaaminen tehokäyttöön!

Paremmilla kehityskeskusteluilla osaaminen tehokäyttöön! Paremmilla kehityskeskusteluilla osaaminen tehokäyttöön! Uudista ja Uudista 2013 Intohimona työelämän laadullinen kehittäminen Irma Meretniemi www.bdmoy.com Copyright BDM Oy 2 Asiat, joista puhumme Kehityskeskustelujen

Lisätiedot

Arjen hurmaa ympäristöstä. Osallistumisen hurmaa loppuseminaari 3.11.2014 Kotka Dos. Erja Rappe HY

Arjen hurmaa ympäristöstä. Osallistumisen hurmaa loppuseminaari 3.11.2014 Kotka Dos. Erja Rappe HY Arjen hurmaa ympäristöstä Osallistumisen hurmaa loppuseminaari 3.11.2014 Kotka Dos. Erja Rappe HY Ympäristö Fyysinen ympäristö: luonnollinen ja rakennettu Sosiaalinen ympäristö: suhteet ihmisten välillä,

Lisätiedot

Kahdet aivot ja psyykkinen trauma

Kahdet aivot ja psyykkinen trauma Kahdet aivot ja psyykkinen trauma Kirsi Eskelinen neuropsykologian erikoispsykologi, PsL Joensuu 20.9.2017 1 Lähde:http://www.lefthandersday.com/tour2.html 2 3 Limbinen järjestelmä - tunneaivot Pihtipoimu

Lisätiedot

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Lähtökohtia Tavoitteena asiakkaan osallisuuden lisääminen. Asiakkaan kokemusmaailmaa tulee rikastuttaa tarjoamalla riittävästi elämyksiä ja kokemuksia. Konkreettisten

Lisätiedot

Sisällys. Liikkuminen ja lapsen kokonais valtainen kasvu ja kehitys. Esipuhe...11 Johdanto... 15

Sisällys. Liikkuminen ja lapsen kokonais valtainen kasvu ja kehitys. Esipuhe...11 Johdanto... 15 Sisällys Esipuhe...11 Johdanto... 15 Liikkuminen ja lapsen kokonais valtainen kasvu ja kehitys Fyysinen kasvu ja kehitys...25 Kehon koko...25 Kehon koon muutokset...26 Kehityksen tukeminen eri ikävaiheissa...28

Lisätiedot

4-vuotiaan lapsen Hyve mallin mukainen vanhempien ja päivähoidon yhteinen varhaiskasvatuskeskustelurunko

4-vuotiaan lapsen Hyve mallin mukainen vanhempien ja päivähoidon yhteinen varhaiskasvatuskeskustelurunko 4-vuotiaan lapsen Hyve mallin mukainen vanhempien ja päivähoidon yhteinen varhaiskasvatuskeskustelurunko 1. Tunne-elämän kehitys, sosiaaliset taidot, vuorovaikutus ja leikki on utelias, haluaa tutkia,

Lisätiedot

Käyttäjäkeskeinen suunnittelu

Käyttäjäkeskeinen suunnittelu Käyttäjäkeskeinen suunnittelu Aapo Puskala Käytettävyystutkija, CEO User Point Oy aapo.puskala@userpoint.fi www.userpoint.fi Aapo Puskala Käytettävyystutkija, CEO +358 40 722 0706 aapo.puskala@userpoint.fi

Lisätiedot

Oppiminen ja oivaltaminen

Oppiminen ja oivaltaminen Oppiminen ja oivaltaminen OPPIMINEN Oppimiseen liittyy usein jotain vanhaa, tai osatun käyttöä uudella tavalla Oppiminen on hyödyllistä liittää jo osattuun Oppiminen on prosessi emme tule koskaan valmiiksi

Lisätiedot

Oppiminen yliopistossa. Satu Eerola Opintopsykologi

Oppiminen yliopistossa. Satu Eerola Opintopsykologi Oppiminen yliopistossa Satu Eerola Opintopsykologi Ongelmia voi olla.. missä tahansa opintojen vaiheissa Eniten ekana vuonna ja gradun kanssa, myös syventäviin siirryttäessä yllättävästi: huippu opiskelija

Lisätiedot

Sisällys. Suomenkielisen käännöksen alkulause... 11 Esipuhe...13 Johdanto...19 Kuinka kirjaa käytetään?...25

Sisällys. Suomenkielisen käännöksen alkulause... 11 Esipuhe...13 Johdanto...19 Kuinka kirjaa käytetään?...25 Sisällys Suomenkielisen käännöksen alkulause........................ 11 Esipuhe...13 Johdanto...19 Kuinka kirjaa käytetään?...25 OSA I Sensorisen integraation eli aistitiedon käsittelyn häiriön tunnistaminen

Lisätiedot

S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta

S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta Heikki Hyyti 60451P Harjoitustyö 2 visuaalinen prosessointi Treismanin FIT Kuva 1. Kuvassa on Treismanin kokeen ensimmäinen osio, jossa piti etsiä vihreätä T kirjainta.

Lisätiedot

Eye Pal Solo. Käyttöohje

Eye Pal Solo. Käyttöohje Eye Pal Solo Käyttöohje 1 Eye Pal Solon käyttöönotto Eye Pal Solon pakkauksessa tulee kolme osaa: 1. Peruslaite, joka toimii varsinaisena lukijana ja jonka etureunassa on laitteen ohjainpainikkeet. 2.

Lisätiedot

Muistisairaan ihmisen kohtaaminen Uudenmaan Muistiluotsi Muistiohjaaja Tanja Koljonen

Muistisairaan ihmisen kohtaaminen Uudenmaan Muistiluotsi Muistiohjaaja Tanja Koljonen Muistisairaan ihmisen kohtaaminen 22.5.2017 Uudenmaan Muistiluotsi Muistiohjaaja Tanja Koljonen Muistisairaudet Suomessa Lähes 193 000 muistisairasta ihmistä 14 500 uutta sairastunutta vuosittain 7 000

Lisätiedot

Online-kurssien pikaopas Adobe Connect -yhteyden käyttämiseen

Online-kurssien pikaopas Adobe Connect -yhteyden käyttämiseen Online-kurssien pikaopas Adobe Connect -yhteyden käyttämiseen Laitteisto ja ohjelmat Sovelton Online-kurssit käyttävät alustanaan Adobe Connect -ympäristöä. Asiakasohjelmaksi riittää pelkkä www-selain

Lisätiedot

ESSENTIAL MOTION OHJAAJAKOULUTUS

ESSENTIAL MOTION OHJAAJAKOULUTUS 1/6 ESSENTIAL MOTION OHJAAJAKOULUTUS Perusopetusjakson sisältö, 1. ja 2. vuosi Essential Motion kokemuksena Essential Motionin tarkoitus on luoda ilmapiiri, jossa ihmisillä on mahdollisuus saada syvä kokemuksellinen

Lisätiedot