OPINTOJEN JA OSAAMISEN HYVÄKSILUKEMISEN MENETTELYOHJE

Transkriptio

1 OPINTOJEN JA OSAAMISEN HYVÄKSILUKEMISEN MENETTELYOHJE Ammattikorkeakoulun hallitus hyväksynyt

2 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto Hyväksilukeminen Hyväksilukemismenettelyyn liitetään seuraavat käsitteet: Hyväksilukuprosessin vaiheet Hyväksilukemisen periaatteet Formaalin oppimisen tuottama osaaminen Non-formaalin ja informaalin oppimisen tuottama osaaminen Kansainvälinen vaihto Ammattitaitoa edistävä harjoittelu ja työkokemus Hyväksiluettujen suoritusten rekisteröinti Hyväksilukumenettely... 8

3 3 1. Johdanto Opiskelija saa tutkintosäännössä määrätyin perustein lukea tutkintoa suorittaessaan hyväkseen muussa kotimaisessa tai ulkomaisessa korkeakoulussa taikka muussa oppilaitoksessa suorittamiaan vastaavia opintoja sekä korvata tutkintoon kuuluvia opintoja ja harjoittelua muilla samantasoisilla opinnoilla taikka vastaavalla harjoittelulla tai työkokemuksella. Opiskelija saa ammattikorkeakoulun päätöksen mukaisesti lukea hyväkseen sekä korvata tutkintoon kuuluvia opintoja myös muulla tavoin osoitetulla osaamisella. (Asetus ammattikorkeakouluista 352/ ) 2. Hyväksilukeminen Muualla ennen opintojen alkamista tai opiskeluoikeuden aikana hankittu osaaminen tunnistetaan ja tunnustetaan sekä luetaan hyväksi opiskelijan opintosuorituksena niin kuin tässä ohjeessa määritellään Hyväksilukemismenettelyyn liitetään seuraavat käsitteet: Formaali oppiminen tapahtuu tavallisesti oppilaitoksissa ja oppiminen on oppimistavoitteiden, oppimiseen käytetyn ajan tai oppimiseen saatavan tuen osalta järjestelmällistä ja siitä saa todistuksen. Non-formaali oppiminen tarkoittaa epävirallista, mutta oppijan kannalta tarkoituksellista oppimista, joka on järjestelmällistä oppimistavoitteiden, oppimiseen käytetyn ajan tai oppimiseen saatavan tuen osalta. Tällaista oppimista tapahtuu mm. kansalaisopistoissa ja työpaikkakoulutuksessa. Informaali- eli arkioppiminen tarkoittaa oppimista päivittäisessä työhön perheeseen tai vapaa-aikaan liittyvässä toiminnassa Tunnistaminen Opiskelijan näkökulma: Opiskelija pyrkii ymmärtämään eri tavoin hankkimaansa osaamista ja jäsentää sitä suhteessa osaamistavoitteisiin niin, että hän pystyy kuvaamaan ja osoittamaan osaamisensa Korkeakoulun näkökulma: Ammattikorkeakoulu arvioi opiskelijan esittämän, hänen aiemmin (tai opiskeluoikeusaikanaan muualla) hankkimansa osaamisen suhteessa osaamistavoitteisiin Tunnustaminen tarkoittaa ammattikorkeakoulun virallisen hyväksynnän antamista opiskelijan muualla hankkimalle osaamiselle. Korvaaminen on hyväksilukemisen muoto, jolla tarkoitetaan suoritettavien opintojen (pakolliset opintojaksot ja työharjoittelu) korvaamista muualla suoritetuilla, sisällöltään vastaavilla saman alan opinnoilla tai muulla tavoin todennetulla osaamisella.

4 4 Sisällyttäminen on hyväksilukemisen muoto, jolla tarkoitetaan muualla suoritettujen opintojen liittämistä osaksi tutkintoa. (Voidaan soveltaa kaikkiin opintoihin) 2.2. Hyväksilukuprosessin vaiheet opiskelija arvioi omaa osaamistaan suhteessa osaamistavoitteisiin ja hakeutuu osaamisen tunnistamis- ja tunnustamismenettelyyn, korkeakoulu arvioi osana HOPS-prosessia (henkilökohtainen opintosuunnitelma=hops) opiskelijan esittämän aikaisemmin hankitun tai muualla hankkimansa osaamisen suhteessa korkeakoulun opetussuunnitelmassa tai opetuksen toteutussuunnitelmassa kerrottuihin osaamistavoitteisiin ja oppimistuloksiin jos opiskelijan näyttö (todistukset, mahdolliset lisäsuoritukset yms.) hyväksytään, korkeakoulu tunnustaa osaamisen antamalla virallisen hyväksynnän (arvosanan tai suoritusmerkinnän) opiskelijan muualla hankkimalle osaamiselle. 3. Hyväksilukemisen periaatteet Kotimaisessa tai ulkomaisessa korkeakoulussa tai muussa oppilaitoksessa suoritettujen opintojen hyväksilukemisen edellytyksenä on, että ne nivoutuvat osaksi tutkintoa siten, että tutkinnon tavoitteiden mukainen kokonaisvaltainen oppiminen toteutuu. Sama periaate koskee muulla tavoin hankittua osaamista. Aikuiskoulutuksena toteutettaviin tutkintoihin sovelletaan samoja periaatteita. Hyväksilukujen jälkeen suoritettavien opintojen laajuus määräytyy henkilökohtaisen opintosuunnitelman perusteella. Kemi-Tornion ammattikorkeakoulussa tutkinto-opiskelija voi hakea hyväksilukua sellaisista opinnoista (opintojakso tai opintojakson osa), jonka tavoitteet ja arviointiperusteet on opetuksen toteutussuunnitelmassa määritelty. Hakemus / päätös koskee aina arvioitavaa kokonaisuutta, joka rekisteröidään opintosuorituksena. Taso- ja laatuvaatimukset täyttävät opinnot ja osaaminen luetaan hyväksi vain kerran. Aikaisemmin hankitun osaamisen hyväksilukua haetaan pääsääntöisesti ensimmäisen lukuvuoden aikana, kuitenkin viimeistään ennen korvattavaksi haettavan opintojakson alkua. Opintojen aikana muualla hankitun osaamisen hyväksilukua on syytä hakea mahdollisimman nopeasti HOPS:n päivityksen yhteydessä Formaalin oppimisen tuottama osaaminen Hakukelpoisuuteen (peruskoulu tai toisen asteen tutkinnot) kuuluvaan koulutukseen sisältyviä opintoja ei voida suoraan hyväksilukea ammattikorkeakouluopinnoissa. Poikkeuksena ovat lukioissa, ammatillisissa lukioissa ja nuorisoasteen koulutuskokeiluissa suoritetut ammattikorkeakoulun opintojaksot. Opistoasteisesta koulutuksesta, jossa on ammattikorkeakoulun koulutusohjelman tavoitteit

5 5 vastaavia opintojaksoja, voidaan hyväksilukea opintojaksoja. Yliopistoissa suoritetut arvosanat sekä kesäyliopistoissa, kansalaisopistoissa, kansanopistoissa tai muualla suoritetut yliopistolliset opintokokonaisuudet voivat korvata opintoja, mikäli ne tutkintovaatimuksiltaan vastaavat ammattikorkeakoulututkintoon sisältyviä kokonaisuuksia tai niiden osia. Koko tutkintoa ei voida hyväksilukea Mikäli avoimessa ammattikorkeakoulussa opintoja suorittanut tulee valituksi ammattikorkeakouluun tutkinto-opiskelijaksi, avoimessa ammattikorkeakoulussa suoritettuja opintoja voidaan hyväksilukea kunkin koulutusohjelman opintojen sisältöjen mukaan. Vapaasti valittaviin opintoihinsa opiskelija voi sisällyttää oman opintoalansa ulkopuolisia opintoja muista ammattikorkeakouluista, yliopiastoista (myös ulkomailta), joiden tarkoitus on yksilöllisesti syventää ja laajentaa opiskelijan osaamista. Vapaasti valittaviin opintoihin ei lueta hyväksi suorituksia opetussuunnitelman osoittamaa määrää enempää. Reservinupseerien ja aliupseerien johtajakoulutuksen tutkinnosta voidaan hyväksilukea enintään 7 opintopistettä. Opintosuoritusrekisteriin merkitään arvosana ja opintojen laajuus sekä tieto, että hyväksilukeminen perustuu johtajakoulutuksen tutkintoon (tutkinto/suorituspaikka/pvm). Toisesta ammattikorkeakoulusta siirtyvän nk. siirto-opiskelijan opinnot luetaan pääsääntöisesti täysimääräisenä hyväksi. Koulutusalaan liittyviä kieliopintoja ei voi kokonaan korvata muilla ammattikorkeakoulun tai korkeakoulun koulutusaloilla suoritetuilla kieliopinnoilla. Äidinkielen, toisen kotimaisen kielen ja vieraiden kielten opinnot korvataan muissa koulutusohjelmissa suoritetuilla opinnoilla siltä osin kuin ne kehittävät yleistä kielitaitoa. Opinnäytetyön korvaaminen ammattikorkeakoulun toiseen tutkintoon sisältyvällä opinnäytetyöllä vaatii erityiset perusteet. Hyväksilukuun vaikuttaa aiempien suoritusten ikä ja arviointi. Yli kymmenen vuoden ikäisiä suorituksia luetaan hyväksi vain perustellusta syystä. 3.2 Non-formaalin ja informaalin oppimisen tuottama osaaminen Epävirallisen ja arkioppimisen tuottaman osaamisen todentaminen edellyttää usein erilaisia toimenpiteitä tullakseen tunnistetuksi ja tunnustetuksi. Opiskelijan esittämien todistusten yms. lisäksi tarvitaan lisänäyttöä esim. aihepiirin teoriataustan hallinnasta. Käyttökelpoisia tapoja ovat mm. 1) Essee sopii täydentämään käytännöllisen osaamisen näyttöä ja/tai osoittamaan aiemmin hankitun osaamisen yhteyttä korkeakoulun vaatimaan teoreettiseen osaamiseen.

6 6 2) Haastattelu sopii käytettäväksi yhdessä monien osaamisen näyttötapojen kanssa. Se täydentää ja luo lisätietoa, mutta ei sovi ainoaksi arviointimenetelmäksi. 3) Kuulustelu voidaan järjestää kirjallisena tai suullisena. 4) Esitelmät ja muut taidonnäytteet Esitelmä toimii suullisena ja kirjallisena taidonnäytteenä, jonka esitystapa, laajuus ja sisältö vaihtelevat tavoitteen mukaan. Osaamista voidaan havainnoida käytännön työtilanteissa tai tilanteet voidaan simuloida vastaamaan käytännön toimintaympäristöä ja työtehtäviä. 5) Oppimispäiväkirja Sopii todentamaan työelämässä syntyvää oppimista. Oppimispäiväkirjaan voi kerätä havaintoja ja kokemuksia ja näin syntyy tuotos, joka voi toimia itsearvioinnin ja ulkoisen arvioinnin välineenä ja sen osia voi liittää portfolioon. 6) Portfolio on monilla aloilla perinteinen ja luonteva tapa näyttää osaamista ja sillä voidaan tunnistaa ja näyttää myös työpaikalla hankittua kokemusperäistä osaamista. Portfolion sisältö, laajuus ja esitystapa riippuvat sen tarkoituksesta. Kun lisäsuoritus on riittävän kattava, voidaan koko hyväksiluettava opintojakso arvioida sen perusteella. Koko opintojakson opintopistemäärä voidaan lukea opiskelijan opintotukeen oikeuttavaksi suoritukseksi. 4. Kansainvälinen vaihto Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu noudattaa Euroopan unionin hyväksymää opintosuoritusten siirtojärjestelmää, joten ulkomailla hyväksytysti suoritetut opinnot ja harjoittelu hyväksiluetaan täysimääräisinä suoritettavaan tutkintoon, mikäli suoritukset ovat ennakkoon hyväksytyn opinto-ohjelman (Learning Agreement) tai siihen myöhemmin sovittujen muutosten mukaiset ja opinnoista on vastaanottavan korkeakoulun antama opintosuoritusote, josta käy ilmi opintojen toteutuminen ja opintomenestys. Hyväksiluku voidaan evätä ainoastaan, jos opiskelija ei saavuta vastaanottavan korkeakoulun vaatimaa suoritustasoa tai täytä ehtoja, jotka vaihdosta sopineet korkeakoulut ovat asettaneet. Hyväksiluettavien opintojen arvosanat muunnetaan Lapin ammattikorkeakoulun arviointiasteikkoon seuraavasti: A = kiitettävä (5), B = hyvä (4), C = hyvä (3), D = tyydyttävä (2), E = tyydyttävä (1), FX = hylätty (0) Joissakin yhteistyöoppilaitoksissa arviointiasteikko voi olla ilmaistuna käänteisesti. Esim 1 = kiitettävä (5) Poikkeustapauksessa suoritus voidaan hyväksilukea merkinnällä hyväksytty (HYV). Ammattiopintoihin sisällytetään sellaiset opintojaksot, jotka vastaavat opiskelijan opintoalaa, mutta joille ei löydy korvattavaa opintojaksoa/-kokonaisuutta. Opintojen sisällyttä-

7 7 minen ammattiopintoihin saattaa vaatia opetussuunnitelman muuttamista tältä osin, mutta päätöksen muutoksesta tekee koulutuspäällikkö/koulutusohjelmavastaava Suoritettujen opintojaksojen laajuus siirretään todistuksen mukaisena, jos on käytetty ECTS-credits järjestelmää. Ellei näin ole, hyväksiluvussa opintojakson laajuus määritellään käyttäen hyväksi todistuksessa ilmoitettua yhden opintopisteen vaatimaa työmäärää. Ulkomailla opiskelijavaihdossa suoritettujen opintojen hyväksilukemiset hyväksyy koulutuspäällikkö/koulutusohjelmavastaava (= henkilö, joka hyväksynyt Learning Agreementin) ja ne merkitään opintosuoritusrekisteriin korvaavana (k) tai muuna (m) suorituksena. Opintosuoritusrekisteriin merkitään, että hyväksilukeminen perustuu vaihto-oppilaitoksessa suoritettuihin opintoihin (suorituspaikka ja suorituspäivämäärä). Epäselvissä ja harkintaa vaativissa tilanteissa keskustellaan kvkoordinaattorin kanssa ja ratkaisu tehdään opiskelijan eduksi. 5. Ammattitaitoa edistävä harjoittelu ja työkokemus Työharjoittelu tai työkokemus, joka on suoritettu ennen opintojen alkamista, voidaan hyväksilukea ammattitaitoa edistäväksi harjoitteluksi. Työkokemuksen kautta saavutettua osaamista voidaan esim. näytön jälkeen hyväksilukea muuhunkin kuin harjoitteluun. Harjoittelun hyväksilukemisessa sovelletaan opintojen hyväksilukemisen yleisiä periaatteita ja harjoitteluohjetta. Lisäksi kiinnitetään huomiota kyseisen koulutusohjelman opetussuunnitelman tavoitteiden mukaiseen ammatilliseen kehittymiseen. Harjoittelun hyväksilukemista haetaan samoin kuin opintojen hyväksilukemista, mutta tarvittaessa lausunnon antajana toimii koulutusohjelman harjoittelun vastuuhenkilö. Hakemuksen liitteeksi tulee laittaa työtodistus. 6. Hyväksiluettujen suoritusten rekisteröinti Hyväksiluettujen suoritusten merkitseminen opintosuoritusrekisteriin koodataan seuraavasti: k = m = Opetussuunnitelman opintojakson opiskelu on korvattu muualla hankitulla osaamisella. Kirjausvaiheessa määritellään, ovatko suorituksen opintopisteet opintotukeen oikeuttavia (K/E). Opintotukeen oikeuttavat ne korvaavat suoritukset, jotka on tehty opiskeluoikeuden ollessa voimassa. Muualla hankittu osaaminen sisällytetään opiskelijan henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaan. Kirjausvaiheessa määritellään, ovatko suorituksen opintopisteet opintotukeen oikeuttavia (K/E). Opintotukeen oikeuttavat ne suoritukset, jotka on tehty opiskeluoikeuden ollessa voimassa.

8 8 7. Hyväksilukumenettely 1) Hyväksilukuprosessi käynnistetään HOPS:n laatimisen yhteydessä HOPS-prosessista vastaava henkilö käy läpi opiskelijan kanssa hyväksilukemisen periaatteet ja menettelyn. Keskustelussa tuodaan esille opiskelijan oma vastuu hakemuksen tekemisestä ja hyväksiluettavien opintojen tai työharjoittelun todentamisesta. 2) Opiskelija hakee hyväksilukemista täyttämällä hyväksilukemislomakkeen. Opiskelijan tulee liittää siihen todistukset tai muun aineiston, joiden perusteella hän hyväksilukua hakee. Muodollisessa/virallisessa koulutuksessa (formaali oppiminen) hankitun osaamisen hyväksilukua haetaan omalla lomakkeella ja epävirallisen ja/tai arkioppimisen (non-formaali ja informaali) kautta hankittua osaamista haetaan sitä varten laaditulla lomakkeella. 3) Opiskelija toimittaa lomakkeen/t liitteineen opintojensa ohjauksesta ja HOPSprosessista vastaavalle henkilölle, joka tarkastaa, että lomake on asianmukaisesti täytetty ja kaikki tarvittavat liitteet ovat lomakkeen mukana. 4) Opintojen ohjauksesta ja HOPS-prosessista vastaava henkilö puoltaa tai ei puolla hyväksilukuesitystä omalla allekirjoituksellaan. Tarvittaessa hän neuvottelee hyväksiluvuista ao. opintojaksojen opettajien kanssa. Jos neuvottelussa todetaan, että hyväksilukeminen edellyttää osaamisen todentamista näytöllä, päätös näiden opintojaksojen osalta annetaan kielteisenä ja opiskelijalle ilmoitetaan päätöksen yhteydessä, kenen opettajan kanssa hän voi keskustella lisänäytön antamisesta. 5) Lisänäyttöä vaativien opintojaksojen osalta opiskelija tekee uuden hakemuksen ja suorittaa sovitut näytöt, joista saa opettajalta hyväksymismerkinnän/todistuksen. 6) Hakemuksen liitteineen opiskelija antaa HOPS-prosessista vastaavalle henkilölle, joka toimittaa hakemuksen edelleen päätettäväksi. Päätösesitys sisältää myös esityksen opintojakson arvosanaksi. Vain poikkeustapauksessa arviointi voi olla hylätty/hyväksytty. 7) Koulutusohjelmavastaava tekee hyväksilukupäätöksen ja toimittaa asiakirjat opintotoimistoon. 8) Toimialalla merkitään hyväksiluetut suoritukset lisätietoineen opintorekisteriin ja lomake liitteineen arkistoidaan siihen saakka, kunnes opiskelija on valmistunut tai eronnut. Hakemuksen käsittelyaika on enimmillään neljä (4) viikkoa. Opintotoimisto lähettää kopion päätöksestä muutoksenhakuohjeineen tiedoksi opiskelijalle. 9) Muutoksenhaku Opiskelija voi hakea oikaisua suullisesti tai kirjallisesti arvioinnin suorittaneelta opettajalta tai hyväksilukemisesta päätöksen tehneeltä koulutuspäälliköltä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Ellei uusikaan päätös opiskelijaa tyydytä, hän voi hakea oikaisua Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun tutkintolautakunnalta 14 päivän kuluessa tiedon saamisesta. Kirjallinen oikaisupyyntö jätetään opintotoimistoon, joka toimittaa sen edelleen tutkintolautakunnan valmistelijalle/sihteerille.