Kasvatus- ja opetuslautakunta Lukiokoulutuksen toimintakertomus lukuvuodelta / /2016 KOLA 53

Transkriptio

1 Kasvatus- ja opetuslautakunta Lukiokoulutuksen toimintakertomus lukuvuodelta / /2016 KOLA 53 Valmistelija/lisätiedot: Kasvatus- ja opetustoimenjohtaja Tuija Willberg, puh Liite 1: Lukioiden hyvinvointiprofiilit 2016 Liite 2: Lyseon lukion vuosikirja Kasvatus- ja opetuslautakunta päätti kasvatus- ja opetustoimen strategisesta toimintasuunnitelmasta vuosille kokouksessaan Kaupungin strategia vahvistettiin kaupunginvaltuustossa ja strategian toimenpideohjelmat vahvistettiin kaupunginvaltuustossa Toimialan strategisessa toimintasuunnitelmassa on tarkennettu toimia, joiden avulla kaupungin strategian toimenpideohjelmia sekä kasvatus- ja opetuslautakunnan kehittämiskohteiksi valitsemia tavoitteita toteutetaan. Kaupungin strategian toimenpideohjelmien täytäntöönpanosta raportoidaan kaupunginvaltuustolle tilinpäätöksen ja puolivuotiskatsausten yhteydessä samalla kun raportoidaan myös talousarvion toteutumisesta. Toimialan strategisen toimintasuunnitelman toteutumista lukiokoulutuksessa seurataan mm. hyvinvointiprofiilikyselyin, asiakastyytyväisyyskyselyin, henkilöstön työtyytyväisyyskyselyin sekä ylioppilaskirjoitusten tulosten avulla. Myös kahden vuoden välein kansallisesti toteutettava kouluterveyskysely antaa tietoa Lappeenrannan lukiolaisten hyvinvoinnista. Tilastokeskukselta saadaan tietoa ylioppilastutkinnon suorittaneiden jatko-opinnoista kahden vuoden viiveellä. Oheiseen toimintakertomukseen on em. kyselyiden tulosten lisäksi sanallisesti kuvattu tavoitteiden toteuttamista lukuvuonna Yhteinen, myönteinen lappeenrantalainen kasvu- ja oppimiskokemus Uuden opetussuunnitelman laatiminen ja sen myötä toimintakulttuurin muuttaminen osallisuutta ja yhteisöllisyyttä edistävään suuntaan on ollut keskeistä lukioiden toiminnassa. Lukion opetussuunnitelmat perusteet vahvistettiin vasta lokakuun

2 lopussa 2015, mutta Lappeenrannan lukioiden sekä Imatran Yhteislukion yhteinen, pedagogiseen kehittämiseen tähtäävä opetussuunnitelmakoulutus aloitettiin jo alkusyksystä. Koulutus hankittiin samalta organisaatiolta, joka oli jo kouluttanut perusopetuksessa. Lukion opetussuunnitelman perusteissa ei tapahtunut niin suurta muutosta kuin perusopetuksessa, mutta uudet perusteet mahdollistavat paikallista kehittämistyötä. Molemmat lukiot hakivat ja pääsivät Opetushallituksen valtakunnalliseen lukioiden kehittämisverkostoon; Kimpisen lukio osallistuu toimintakulttuurin kehittämisverkostoon ja Lappeenrannan Lyseon lukio pedagogisen kehittämisen verkostoon. Lukiot toimivat toistensa kumppaneina, jolloin verkostoissa tehty kehittämistyö voidaan ulottaa molempiin lukioihin. Jatkettiin tiiviimmän yhteistyön suunnittelua ja toteutusta Lappeenrannan teknillisen yliopiston ja erityisesti sen Luma-keskuksen kanssa. Lukion opettajille järjestettiin tutustumiskäynti yliopistolle. Lukion opettajat osallistuivat Saimaan Mediakeskuksen järjestämään ja Opetushallituksen rahoittamaan Digivirtaa lukiokoulutukseen - koulutukseen, jonka painopiste on sähköisessä oppimisessa ja miten tieto- ja viestintätekniikan käyttö oppimisen keskeisenä työvälineenä voidaan mahdollista ja toteuttaa lukion ensimmäisistä kursseista ylioppilaskirjoituksiin saakka. Molemmissa lukioissa jatkettiin kansainvälisiä hankkeita, tehtiin sekä otettiin vastaan opiskelijavierailuja. Opiskelijaryhmä osallistui myös Euroopan parlamentin tiloissa Euroscola- kokoukseen. Kansainvälisiin hankkeisiin on saatu mm. Erasmus- ja Nordplusrahoitusta. Ryhmä opiskelijoita osallistui InnoDay tapahtumaan. Muutamat opiskelijat kouluttautuivat ainetutoreiksi ja avustivat peruskoululaisia esim. matematiikan opinnoissa. Lukioiden toimintakertomukset ovat luettavissa: Kimpisen lukion toimintakertomus a1df3e5 Lyseon lukion vuosikirja on pöytäkirjan liitteenä.

3 Osallistaminen ja vuorovaikutus Molempien lukioiden opiskelijakunnat osallistuivat opiskelijoiden hyvinvoinnin ja viihtymisen edistämiseen sekä opetussuunnitelmien valmisteluun. Hyvinvointiprofiilikyselyyn vastanneista lukion 2. vuosikurssin opiskelijoista 71% (2015:68 %, 2014:64 %) koki opettajien rohkaisevan heitä ilmaisemaan mielipiteensä. Vastaajista 69 % (2015:70 %, 2014:65%) koki, että opiskelijoiden mielipiteet otetaan huomioon oppilaitoksen kehittämisessä. Vastaajista 67 % (2015:69 %, 2014:61%) koki opettajien kannustavan heitä opiskelussa, 87 % (2015:92 %; 2014:87%) koki useimpien opettajien olevan ystävällisiä, mutta vain 42 % (2015:46 % ; 2014:38 %) oli sitä mieltä, että useimmat opettajat ovat kiinnostuneita mitä opiskelijalle kuuluu, 38 % (2015:36 %, 2014:39%) ei ollut tästä seikasta samaa eikä myöskään eri mieltä. Taloudellisuus, toimitilat ja henkilöstö Kimpisen lukion ja Lyseon lukion tilat ovat olleet täynnä ja tehokkaassa käytössä. Lukuvuoden aikana konsernihallinnon tekemässä henkilöstön työhyvinvointikyselyssä vastausaktiivisuus oli vain noin 37 %. Osa-alueittain kyselyn tulokset olivat parantuneet yleisen työhyvinvoinnin, osaamisen kehittämisen, kaupungin johtamisen ja muutosjohtamisen osa-alueilla. Sen sijaan arviot työympäristöstä, toimintatavoista ja työn organisoinnista sekä tyytyväisyys esimieheen, olivat hieman heikommat, kuin edellisenä vuonna. Kyselyn kokonaistulokset olivat hieman parantuneet edellisestä vuonna 2015 tehdystä kyselystä. Kysely ei ollut aivan identtinen edellisen vuoden kyselyyn nähden. Hyvinvointiprofiilit Opetushallituksen sivuilla täytettävissä oleva kysely tehtiin kuudetta kertaa Lappeenrannan lukioiden 2. vuosikurssin opiskelijoille. Vastauksia saatiin 258 mikä on 78 % kaikista toisen vuosikurssin opiskelijoista. Vastauksista on koottu liitteenä oleva kaupunkikohtainen graafinen yhteenveto, jossa ovat myös muutaman edellisen vuoden kaupunkikohtaiset tulokset. Valitettavasti kansallista vertailutietoa ei ole lukiokoulutuksesta saatavilla, sillä vertailutietoon kootaan kaikki toisen asteen tulokset. Kysely jakaantuu kuuteen osaan: oppilaitoksen olosuhteet,

4 oppilaitoksen sosiaaliset suhteet, itsensä toteuttamismahdollisuudet, koulukiusaaminen, perhe ja terveydentila. Opiskelijoiden vastaukset (tyytyväiset =laskettu yhteen väittämistä täysin samaa mieltä + samaa mieltä olevat, tyytymättömät =eri mieltä + täysin eri mieltä olevat). Oppilaitoksen olosuhteiden osalta tyytymättömiä oli 10% (2015:10%, 2014:11 %, 2013:13 %, 2012:19 %, 2011:18 %, 2010: 18 %) ja tyytyväisiä 70% (2015:70 %,67 % 2013: 61 %, 2012: 56 %, 2011:58 %, 2010: 57 %). Eniten tyytymättömyyttä oli luokkien lämpötilan osalta, mikä johtunee siitä, että peruskorjauksen jälkeisiä laitesäätöjä tehtiin vielä lukuvuoden aikana. Ruokailutilan viihtyisyyteen tyytymättömiä oli edellisiä vuosia vähemmän 12 % (2015:19 %). Sosiaaliset suhteet: Vastanneista 82 % (2015:87%, 2014:81 %, 2013: 83 %, 2012: 81 %, 2011:79 %, 2010: 81 %) oli tyytyväisiä ja 4 % (2015:2%, 2014: 5 %, 2013:4 %, 2012: 3 %, 2011:5 %, 2010: 5 %) tyytymättömiä. Itsensä toteuttamismahdollisuudet: Vastanneista 70 % (2015:69 %, 2013: 66 %, 2012: 63 %, 2011: 65 %, 2010: 66 %) oli tyytyväisiä ja 6 % (2015:8 %, 2013: 9 %, 2012: 10 %, 2011:10 %, 2010: 9 %) tyytymättömiä. Lukiolaisten osalta koetun kiusaamisen määrä oli hieman lisääntynyt. Muutos tarkoittaa, että muutaman kerran lukukauden aikana kiusatuksi tulleiden määrä oli kaksinkertaistunut eli heitä oli ei lainkaan kiusattu 95 % (2015:98 %, 2014:96 %, 2013:96 %, 2012:92 %, 2011:93 %, 2010: 95 %) - muutaman kerran lukukauden aikana kiusattu 5 % (2015:2 %, 2014:4 %, 2013: 4 %, 2012:7 %, 2011:7 %, 2010: 4 %) kertaa tai useammin lukukaudessa kiusattu 0 %, (2014:0 %, 2013:0 %, 2012:0 %, 2011:0 %, 2010: 1 %) Opiskelijoiden kokema terveydentila oli parempi kuin edellisenä lukuvuonna 56 % (2015:66,9 %, 2014: 64 %):lla opiskelijoista ei ollut sairausoireita tai niitä oli harvoin. Lähes joka päivä terveysoireita koki noin 5,5 % (2015:5 %, 2014:4 %) vastaajista. Opiskelijoista 90 % (2015:93 %, 2014:87 %, 2013:88 %, 2021: 82 %) koki perheensä arvostavan, kannustavan 89 % (2015: 93 %, 2014:88 %) ja auttavan opinnoissa. Talousarvioseurantaa varten edellä mainituista luvuista laskettu kouluhyvinvointia kuvaava kokonaisindeksi on hieman heikentynyt viime vuodesta, mutta on kuitenkin parempi kuin edellisinä vuosina

5 2016: 67 (2015:69, 2014:64, 2013:61, 2012: 56, 2011: 52). Kiusatuksi tulemisen kokemusta kuvaava indeksi on laskenut ja on nyt 90,5 (2015: 96, 2014:92, 2013:90,5, 2012:84, 2011:81). Ylioppilaskirjoitusten tulokset Lukuvuoden ylioppilaskirjoitusten yhteistulokset ylittävät valtakunnan keskiarvon, koko lukuvuoden suhdeluku 1,02. Syksyn 2015 ylittivät valtakunnan keskiarvon reilusti ja suhdeluku oli 1,06. Kevään 2016 tulokset olivat hieman valtakunnan keskiarvon yli ja suhdeluku on 1,01. Valtakunnan keskiarvon ylittävät yhteiskuntaopin, terveystiedon, psykologian, kemian, historian, evankelisluterilaisen uskonnon, maantieteen, biologian ja ruotsin tulokset. Alle valtakunnan keskiarvon ovat pitkän ja lyhyen matematiikan, fysiikan arvosanat. Aineista, joissa oli paljon kirjoittajia, jäivät alle valtakunnallisen keskiarvon äidinkielen ja pitkän englannin tulokset. Muutoin tulokset ovat hyvin samansuuntaiset kuin aiempina vuosinakin. Asiakastyytyväisyyskyselyn tulokset Lukion 2. vuosikurssin opiskelijoiden huoltajille lähetettiin keväällä kysely, jonka avulla pyrittiin saamaan huoltajien näkemyksiä lukiolaisten koulu- ja oppimiskokemuksista lukio-opintojen aikana. Kysely lähetettiin sähköpostitse. Kyselyjä lähetettiin 365 ja vastauksia saatiin 72 eli vastausprosentti oli 19,7 % eli viime vuosia heikompi. Vastausasteikko oli 1 5 eli keskiarvo on 3. Kyselyn tulosten keskiarvo oli hieman edellistä vuotta parempi 4,05 (2015:3,98, 2014:4,11; 2013: 3,77). Huoltajien näkemyksen mukaan koulussa vallitsee myönteinen ilmapiiri 420 (2015:3,92, 2014:3,98), lukio antaa hyvän perustan tulevaisuudelle 4,29 (2015:4,22, 2014:4,35), nuoret ovat saaneet lukiossa myönteisiä kasvu- ja oppimiskokemuksia 4,17 (2015:4,19, 2014:4,31) ja nuoret luottavat itseensä oppijana 4,25 (2015:4,27, 2014:4,4). Opiskelijoiden mielipiteiden ja ehdotusten kuuntelemisessa ja huomioon ottamisessa vastausten keskiarvo oli toiseksi matalin 3,64 (2015:3,52, 2014:3,87; 2013:3,47). Huoltajat olivat tyytyväisiä kodin ja lukion yhteistyöhön 3,96 (2015:3,79) ja kokivat lukion tiedotustoiminnan riittäväksi 4,22 (2015:3,98). (TW) Kotj Kola Kasvatus- ja opetuslautakunta merkitsee lukiokoulutuksen toimintakertomuksen lukuvuodelta tiedoksi. Merkittiin.

6