Kasvatus- ja opetuslautakunnan vastine tarkastuslautakunnan vuoden 2014 arviointikertomuksessa esitettyihin huomioihin ja kehittämisehdotuksiin

Transkriptio

1 Kasvatus- ja opetuslautakunta Kasvatus- ja opetuslautakunnan vastine tarkastuslautakunnan vuoden 2014 arviointikertomuksessa esitettyihin huomioihin ja kehittämisehdotuksiin 66/ /2015 KOLA 53 Valmistelija / lisätiedot: Kasvatus- ja opetustoimenjohtaja Tuija Willberg, puh etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi Arviointikertomuksessa todetaan kasvatus- ja ope tus toi mes ta seuraavaa: Kasvatus- ja opetustoimen talousarvion toimintakate toteutui 2,4 milj. euroa talousarviota parempana. Alitusta selittävät mm. varhaiskasvatuksen hoitotukimenojen jääminen budjetoitua pienemmiksi sekä kiinteistömenoissa saavutetut säästöt. Tuloja kertyi toimialalle 1,9 milj. euroa budjetoitua enemmän. Seuraavalla sivulla olevassa taulukossa ovat valtuuston toimialalle asettamat sitovat tavoitteet, niiden toteutuminen sekä tarkastuslautakunnan oma arvio siitä, miten ja missä määrin tavoite on saavutettu (alla mainittu vertailuaineisto tarkoittaa koulun hyvinvointiprofiilista saatua keskiarvoa). Valtuustoon nähden sitova toiminnallinen tavoite Varhaiskasvatus: Kaikille lapsille voidaan tarjota päivähoitopaikka määräajassa ja ainakin 90 %:lle perheistä kohtuullisesti saavutettavissa olevasta paikasta kysynnän muutoksista huolimatta. Henkilöstölle tehdyn työhyvinvointikyselyn tulokset ovat keskimäärin entiset tai aiempaa paremmat Toteuma/toimialan perustelut tilinpäätöksen mukaan Tavoite saavutettiin - 90 (8,2 %) lapsen päivähoidon aloitusta jouduttiin siirtämään - 6 lapsen päivähoitopaikka jouduttiin osoittamaan perheen kannalta huonosti saavutettavissa olevasta paikasta Kyselyä ei tehty vuonna Tarkastuslautakunnan arvio/kommentti Tavoite on toteutunut. Tavoitetta ei saavutettu, koska kyselyä ei tehty vuonna Tarkastuslautakunta on huomioinut kasvatus- ja opetustoimelta saamansa

2 Monikulttuuristen lasten kielen kehittäminen Henkilöstön osaamisen kehittäminen kasvatuskumppanuudessa Perusopetus: Kaikki suorittavat peruskoulun oppivelvollisuusiän aikana ja 99 % heistä hakee oppivelvollisuutensa suoritettuaan välittömästi jatko-opintopaikkaa. Oppilaiden kokema kouluhyvinvointi on vertailuaineistoa parempi. Päättötodistusten keskiarvojen keskiarvo on vertailukaupunkien keskiarvoa parempi. Opettajat kannustavat oppilaita onnistumaan ja menestymään koulussa. Vanhemmat kannustavat lapsiaan onnistumaan ja menestymään koulussa. Koulut lisäävät oppilaiden liikkumismahdollisuuksia koulupäivän yhteydessä. Hankkeen tuloksena palkattiin venäjänkielisten lasten kotikielen opetusta ja erityistä ja tehostettua tukea varten opettaja, sillä se säästää tulkkipalveluissa ja puheterapiassa. Toteutettiin kaksi koulutusta. Kasvatuskumppanuuskoulu tuksen saaneita on yhteensä oppilasta/709 oppilaasta ei saanut päättötodistusta eli peruskoulun suoritti 99,7 %. Kaikki hakivat jatkokoulutuspaikkaa. Suhdeluku vertailuaineistoon 5. -luokkalaiset 1, luokkalaiset 1,14 Vuoden 2014 vertailulukua ei vielä saatavissa Kouluikkunasta. 5. lk 72/67 ja 9.lk 73/59 5. lk 88/91 ja 9.lk 87/87 89/81 lisäselvityksen siitä, että työhyvinvointikyselyn toteuttamisesta vastaa konsernihallinnon henkilöstöasioiden tiimi, joka on teettänyt kyselyn vuoden 2015 alussa. Tavoite toteutui hyvin. Tavoitteessa on edistytty ja koulutusta on järjestetty. Tavoite saavutettiin. Tavoite saavutettiin. Kouluhyvinvointia tutkittiin 5-luokkalaisten ja 9-luokkalaisten oppilaiden osalta. Tavoitteen toteutumista ei voida vielä arvioida. Tavoite saavutettiin. Tavoitteen toteutumisen arviointi on vaikeata, koska kyseessä on oppilaiden vanhempiin kohdistuva tavoite. Tavoite saavutettiin tulosten perusteella.

3 Opettajat rohkaisevat oppilaita ilmaisemaan mielipiteitään Opettajat ja rehtorit rohkaisevat huoltajia ilmaisemaan mielipiteensä. Lukiokoulutus: Ylioppilaskirjoitusten tulokset ovat maakuntakeskuskaupunki en keski-määräistä tasoa tai paremmat Lukioiden hyvinvointiprofiilin tulokset (olosuhteet, sosiaaliset suhteet ja itsensä toteuttaminen) säilyvät tai paranevat Ilmiöpohjaiseen pedagogiikkaan liittyvien kurssikokonaisuuksien tarjonta Opinto-ohjauksen lisääminen Lukiolaisilla on mahdollisuus vaikuttaa lukion toimintakulttuuriin 5. lk 78/70 ja 9. lk 62/55 3,76/5 alakoulu 3,32/5 yläkoulu (tyytyväisyyskyselyn arvosana) 0,99 Maakuntakeskuskaupunkie n tuloksia ei ole vielä saatavilla. Vuonna 2013 vertailuluku oli 61,33, vuonna 2014 vertailuluku oli 64,33, eli tulokset parantuneet On toteutettu keväällä kaksi ja syksyllä kaksi ilmiöpohjaista kurssia. Lisätty edelliseen lukuvuoteen nähden erityisopetusta 1,5 henkilötyövuotta, molemmissa lukioissa on kaksi kokoaikaista opinto-ohjaajaa. Opiskelijoiden mielipiteet otetaan huomioon oppilaitoksen kehittämisessä (Hyvinvointiprofiili) Samaa mieltä olevat: 65 %, eri mieltä: 9 %. Opettajat rohkaisevat opiskelijoita ilmaisemaan mielipiteensä (hyvinvointiprofiili). Samaa mieltä 64 %, eri mieltä 10 %. Tavoite saavutettiin tulosten perusteella. Tavoitteessa jäätiin vertailuaineiston alapuolelle. Tavoite toteutui. Tavoite toteutui tulosten parantuessa edellisvuoteen verrattuna. Tavoitteessa on edistytty. Tavoitteessa on edistytty. Tulosten perusteella tavoite on pääosin saavutettu. Tarkastuslautakunnan haastateltavana olivat kasvatus- ja opetuslautakunnan puheenjohtaja sekä kasvatus- ja opetustoimenjohtaja. Lisäksi kuultavana olivat Kimpisen lukion

4 rehtori, apulaisrehtorit sekä opiskelijakunnan edustaja. Painopistealueena tarkastuslautakunnan arvioinnissa oli lukiokoulutus. Haastattelun pohjalta tarkastuslautakunta nostaa esille seuraavat kehittämiskohteet valtuuston asettamien sitovien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden lisäksi: - Kasvatus- ja opetustoimen toiminnalliset tavoitteet on saavutettu hyvin ja toimiala alitti sille myönnetyt määrärahat yli 2 milj. eurolla. Toimialalla on tehty rakenteellisia uudistuksia ja toiminnoista on saatu kustannussäästöjä, jotka kuitenkaan eivät ole vaikeuttaneet toiminnallisten tavoitteiden laadukasta saavuttamista. Tarkastuslautakunta toteaa, että tehostamistoimet eivät saa johtaa automaattisesti määrärahojen pienentämiseen tulevissa talousarvioissa. Päivähoitopaikkojen tarve tullee jatkossa aiheuttamaan lisääntyviä menoja toimialalla, mikä tulee huomioida määrärahakäsittelyssä. - Toimialan talousarviotavoitteissa esiintyy paljon yksityiskohtaisia tunnuslukutavoitteita, joiden osalta voidaan miettiä ovatko tavoitteet valtuustotasoisena sitovuutena tarpeen. Toiminnallinen tavoite on yleensä pyrkimys haluttuun suuntaan ja tavoitteen saavuttamista mitataan tunnusluvuin. Tavoitteiden lukumäärää ei tule pitää itseisarvona ja tarkastuslautakunta suosittaakin selvittämään voisiko toiminnallisia tavoitteita yhdistää suuremmiksi kokonaisuuksiksi. - Lukiokoulutuksen aloituspaikat eivät ole viimevuosina kaikki täyttyneet. Lukion keskiarvorajaksi on asetettu 7,0 ja keskustelua onkin käyty keskiarvorajan nostamisesta 7,5:een. Tarkastuslautakunta toteaa, että mahdollinen keskiarvorajan nosto ei saa vaikeuttaa nuorten opiskelupaikkojen saantia ja siten lisätä syrjäytymisvaarassa olevien nuorten määrää. Keskiarvorajan noston vaikutukset tulee analysoida tarkkaan ja varmistaa myös, että kaupungissa on riittävästi jatkokoulutuspaikkoja muutoin tarjolla. Kokonaisarvioina tarkastuslautakunta toteaa, että kasvatus- ja opetustoimi on saavuttanut asetetut tavoitteet hyvin. Toimiala säästi toimintamenoissa yli 2 milj. euroa, mutta palvelutarpeet ovat kasvussa, jotka tulee huomioida määrärahoja asetettaessa talousarvioon. Talousarvion toiminnallisten tavoitteiden asettelua on tarpeen kehittää. (TW)

5 Kotj Kasvatus- ja opetuslautakunta esittää vastineenaan tarkastuslautakunnan arviointikertomuksessa vuodelta 2014 esitettyihin kehittämisehdotuksiin ja havaintoihin seuraavaa: Tavoitteista Kasvatus- ja opetustoimen talousarviotekstissä on asetettu perustehtävän mukaiset tavoitteet sekä kaupungin strategian mukaiset tavoitteet. Strategian mukaisten tavoitteiden tunnuslukuja ja mittareita on useita, sillä valmisteluohje on ollut, että tavoitetta kohti tulee olla vähintään 1 tunnusluku/mittari. Tunnusluvut on pyritty määrittelemään siten, että ne antavat tietoa siitä, miten lapset ja nuoret ovat kokeneet strategian toimenpideohjelmassa määriteltyjen tavoitteiden toteutuvan. Tavoitteita kuvaavia tunnuslukuja on poimittu kahdelta ikäluokalta. Opetussuunnitelmat uudistetaan lukuvuoden aikana. Uudistustyön aikana pohditaan myös toiminnan arviointia ja palautejärjestelmää. Kaupungin strategiamallia uudistettiin tällä valtuustokaudella. Mallista on saatu nyt kokemuksia kahdelta vuodelta ja kokemukset otettaneen huomioon seuraavan valtuustokauden strategian valmistelussa sekä tavoitteiden ja mittareiden asettamisessa. Kaikkien toimijoiden kannalta on eduksi, kun tavoitteiden asettaminen ja toteutumisen arviointi saadaan toimivaksi ja linjakkaaksi ja kullekin vastuutaholle kerättyä sen tarvitsema tieto. Kasvatus- ja opetustoimen tavoitteen vuoden 2015 talousarvioon on asetettu samalla tarkkuustasolla kuin vuoden 2014 tavoitteet ja tunnusluvut. Tarkastuslautakunnan toivomaa toiminnallisten tavoitteiden yhdistämistä voidaan tehdä vuoden 2016 talousarviota laadittaessa ja vuoden 2015 tavoitteiden toteutumista raportoitaessa, mikäli kaupunginhallitus ja konsernihallinto näin ohjeistaa. Lukion keskiarvorajoista Kasvatus- ja opetustoimen tavoitteena on, että kaikki oppivelvollisuutensa suorittaneet saavat jatko-opintopaikan toisella asteella. Toinen yhtä tärkeä tavoite on, että opiskelijat menestyvät valitsemissaan opinnoissa. Mitä paremmin oppilas on omaksunut perusopetuksen oppimäärät, sitä paremmin hän suoriutuu toisen asteen opinnoistaan. Koska yleissivistävät lukio-opinnot perustuvat kokonaan perusopetuksen oppimääriin, voi oppilaalle, joka on omaksunut perusopetuksen oppimäärän keskeisissä aineissa vain välttävästi, tulla runsaasti epäonnistumisen kokemuksia tai

6 etenemisesteitä. Sen vuoksi on käyty keskustelua siitä, että ohjaisiko lukioonoton keskiarvorajan nosto lukio-opintoihin tähtääviä oppilaita opiskelemaan peruskoulun viimeisillä luokilla tehokkaammin ja tuloksekkaammin. Elokuussa 2015 alkavat lukiokoulutuksessa Lappeenrannan lukioihin oli enemmän ensisijaisia hakijoita kuin oli oppilaspaikkoja. Kun toisen asteen yhteishaussa paikat täytetään keskiarvojärjestyksessä oppilaiden toiveiden mukaan, nousi lukioiden keskiarvoraja oppilaiden hakeutumisen johdosta jo yli 7,5. Tässä vaiheessa ei ole tarpeen muuttaa alinta hyväksyttävää keskiarvoa. Kola Hyväksyttiin.