LOVIISAN KAUPUNKI ESITYSLISTA 3/2015 1

Transkriptio

1 LOVIISAN KAUPUNKI ESITYSLISTA 3/ Kaupunginvaltuusto AIKA klo 18:00 PAIKKA Suomenkielinen koulukeskus, Brandensteininkatu 5 A LÄSNÄ Isotalo Arja puheenjohtaja Liljestrand Tom I varapuheenjohtaja Erämaja Elias II varapuheenjohtaja Heijnsbroek-Wirén Mia Karlsson Mikael Alm Agneta Lindfors Leena Paakkanen Petra Stenvall Patrik Björkman-Nystén Nina Rosenberg Thomas Ekebom-Jönsas Benita Andersson Otto Anton Turku Roger Björklöf Johan Bäcklund Lars Björkell Jan-Eric Grundström Maria Skog Kim Hansson Kenneth Lönnfors Torbjörn Hydén Pia Karlsson Håkan Willner Stefan Mether Cosmo Lindholm Glenn Meriheinä Thérèse Grönberg Merja Lappalainen Kalevi Tähtinen Keijo Lohenoja Pertti Eriksson Mats Kekkonen Jari Holmström Eeva Laitinen Åke Wilenius Yvonne Ekström Veikko Hämäläinen Satu Lepola Janne Pere Nina Karvonen Juha Hagfors Kari Melamies Päivi

2 LOVIISAN KAUPUNKI ESITYSLISTA 3/ Antas Camilla Haverinen Katri Pekkola Janne Väkevä Antti Fellman Atte Lång Saara Peltoluhta Vesa Kouvo Katja Järvinen Paula Ilvetsalo-Koskinen Sonja Noroviita Timo Eloranta Kimmo Lindell Armi Träskelin Jerry Eriksson Sari Sihvonen Jarmo MUU Kaleva Olavi kaupunginjohtaja Lönnfors Kristina hallintojohtaja Kettunen Kirsi talousjohtaja Frondén Sten kehittämisjohtaja Grönholm Thomas sivistysjohtaja Blomberg Ulf tekninen johtaja Jansson Per-Mikael kielenkääntäjä POISSA Klawér Carola perusturvajohtaja Puheenjohtaja Arja Isotalo

3 LOVIISAN KAUPUNKI ESITYSLISTA 3/ Kaupunginvaltuusto AIKA :00 PAIKKA Suomenkielinen koulukeskus, Brandensteininkatu 5 A KÄSITELLYT ASIAT Sivu 1 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 4 2 Pöytäkirjantarkastajat 5 3 Kunniamerkit 6 4 Eroanomus luottamustehtävistä, Antas, Björklöf ja Träskelin 7 5 Loviisan ja Lapinjärven kuntarakenneselvitys 9 6 Itä-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvitys 12 7 Sopimus yhteisestä koulutoimesta, päivitys lähtien 15 8 Loviisan kaupungin konserniohjeiden uudistaminen 17 9 Kiinteistötoimitusmaksut ja kiinteistö- ja paikkatietotoimiston taksat Selvitys asianajopalveluiden hankkimisesta, asia Keskimäki Sidonnaisuusilmoituksen käyttöönotto, valtuustoaloite Maksuttomat uimavuorot loviisalaisille 70 vuotta täyttäneille, valtuustoaloite Kokouksen päättäminen Kyselytunti 30

4 LOVIISAN KAUPUNKI ESITYSLISTA 3/ Kaupunginvaltuusto Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus KV

5 LOVIISAN KAUPUNKI ESITYSLISTA 3/ Kaupunginvaltuusto Pöytäkirjantarkastajat KV

6 LOVIISAN KAUPUNKI ESITYSLISTA 3/ Kaupunginvaltuusto Kunniamerkit 142/ /2015 KV Tasavallan presidentti on Loviisan kaupungin esityksestä myöntänyt kunniamerkkejä seuraavasti; Suomen Valkoisen Ruusun ritarimerkki, agrologi Tom Liljestrand, Suomen Valkoisen Ruusun I luokan mitali kultaristein, kaupunginvaltuutettu Kimmo Eloranta, Suomen Valkoisen Ruusun I luokan mitali kultaristein, taloussuunnittelija Siv Mårtens, Suomen Valkoisen Ruusun I luokan mitali, kulttuuriohjaaja Sirpa Flinck, Suomen Valkoisen Ruusun mitali, kunnossapitotyöntekijä Hans Träskelin, Suomen Valkoisen Ruusun I luokan mitali, puutarhateknikko Gunilla Törnblom, Suomen Valkoisen Ruusun I luokan mitali, luokanopettaja Birgit Hietala.

7 LOVIISAN KAUPUNKI ESITYSLISTA 3/ Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Eroanomus luottamustehtävistä, Antas, Björklöf ja Träskelin 99/ /2015 KH 47 Valmistelija: hallintojohtaja Kristina Lönnfors Camilla Antas, Johan Björklöf ja Jerry Träskelin ovat kukin lähettämällään sähköpostiviestillä anoneet eroa osasta luottamustehtävistään tultuaan valituksi kaupunginhallituksen iksi kaudelle Camilla Antas anoo eroa yydestään teknisessä lautakunnassa, Johan Björklöf anoo eroa maaseutulautakunnan yydestä, jossa hän on myös puheenjohtajana ja Jerry Träskelin anoo eroa vapaa-aikalautakunnan yydestä. Kuntalain 38 mukaan luottamustoimesta voi erota pätevästä syystä. Eroanomusten perusteluksi Antas, Björklöf ja Träskelin ovat esittäneet kaupunginhallituksen yyden ja siitä aiheutuvan lisääntyneen työmäärän. Eron luottamustehtävistä myöntää tässä tapauksessa kaupunginvaltuusto. Esittelijä: kaupunginjohtaja Olavi Kaleva Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto 1) myöntää Camilla Antakselle eron teknisen lautakunnan yydestä 2) myöntää Johan Björklöfille eron maaseutulautakunnan yydestä 3) myöntää Jerry Träskelinille eron vapaa-aikalautakunnan yydestä 4) valitsee uuden en tekniseen lautakuntaan Camilla Antaksen tilalle 5) valitsee uuden en maaseutulautakuntaan Johan Björklöfin tilalle 6) valitsee maaseutulautakunnalle uuden puheenjohtajan Johan Björklöfin tilalle 7) valitsee uuden en vapaa-aikalautakuntaan Jerry Träskelinin tilalle. Ehdotuksen mukainen. ---

8 LOVIISAN KAUPUNKI ESITYSLISTA 3/ KV Kaupunginvaltuusto 1) myöntää Camilla Antakselle eron teknisen lautakunnan yydestä 2) myöntää Johan Björklöfille eron maaseutulautakunnan yydestä 3) myöntää Jerry Träskelinille eron vapaa-aikalautakunnan yydestä 4) valitsee uuden en tekniseen lautakuntaan Camilla Antaksen tilalle 5) valitsee uuden en maaseutulautakuntaan Johan Björklöfin tilalle 6) valitsee maaseutulautakunnalle uuden puheenjohtajan Johan Björklöfin tilalle 7) valitsee uuden en vapaa-aikalautakuntaan Jerry Träskelinin tilalle.

9 LOVIISAN KAUPUNKI ESITYSLISTA 3/ Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Loviisan ja Lapinjärven kuntarakenneselvitys 657/ /2014 KH 63 Valmistelija ja esittelijä: kaupunginjohtaja Olavi Kaleva Loviisan kaupunki ja Lapinjärven kunta ovat kunnanvaltuustojen päätösten mukaisesti teettäneet kuntarakenneselvityksen helmi joulukuun 2014 välisenä aikana. Selvitysmiehenä on toiminut VTM Risto Nieminen. Yhdistymisselvityksen ohjausryhmä on käsitellyt loppuraportin ja yhteistoimintakomitea Loppuraportti on ollut Loviisan kaupungin kotisivuilla kansalaisten kommentoitavana Kannanottoja saatiin yhteensä yhdeksän, joista viisi oli yhdistymistä puoltavaa. Loviisan ja Lapinjärven yhdistymisselvityksen tavoitteena on ollut antaa tarvittavat tiedot kuntien liitosta koskevan päätöksenteon tueksi sekä saada aikaan selvitysmiehen esitys kuntien yhdistymisestä ja siihen liittyvästä yhdistymissopimuksesta. Selvityksen taustalla ovat erityisesti molempien kuntien kiristyvä kuntatalous halu saada vaihtoehtoinen esitys päätöksenteon pohjaksi ja tarve selvittää, voidaanko olemassa olevasta yhteistoiminta-alueesta kehittää entistä tehokkaampi toiminnallinen kokonaisuus. Kuntarakennelain tavoitteena on elinvoimainen, alueellisesti eheä ja yhdyskuntarakenteeltaan toimiva kuntarakenne, joka vahvistaa kunnan asukkaiden itsehallinnon edellytyksiä. Tavoitteena on myös, että kunta muodostuu työssäkäyntialueesta tai muusta toiminnallisesta kokonaisuudesta, jolla on taloudelliset ja henkilöstövoimavaroihin perustuvat edellytykset vastata kunnan asukkaiden palvelujen järjestämisestä ja rahoituksesta sekä riittävästä omasta palvelutuotannosta. Kuntarakennelain mukaan yhdistymisselvityksessä on oltava arvio kuntien yhdistymisen eduista ja haitoista. Loppuraportissa on arvioitu etuja ja haittoja kuntien strategioiden painopisteiden mukaan. Asiakkaan ja kuntalaisen näkökulmasta etuna voidaan pitää mm. sitä, että yksi yhtenäinen kunta voi paremmin huolehtia tulevaisuuden asukkaiden tarpeista. Palveluja voidaan niiden yhteensovittamiseksi tarkastella kokonaisuutena. Lisäksi etuna voidaan nähdä mm. se, että palveluverkkoa voidaan optimoida ja samalla tehostaa tilojen käyttöä sekä hyödyntää teknologiaa mittakaavaedun aikaansaamiseksi. Haittana tai haasteena voidaan pitää mm. sitä, että päätöksenteko ja päättäjä siirtyvät kauemmas kuntalaisesta. Sama koskee organisaatiota, joka saattaa etääntyä ja muodostua kasvottomaksi aikaisempaan verrattuna. Myös yhdistymissopimuksen noudattaminen kolmen (3) vuoden jälkeen on poliittisesti haasteellista. Lisäksi on todettava, että joitakin palveluja

10 LOVIISAN KAUPUNKI ESITYSLISTA 3/ joudutaan hakemaan nykyistä kauempaa. Vetovoimaisuuden ja kilpailukyvyn kannalta etuina voidaan nähdä mm. se, että koko aluetta voidaan kehittää tasavertaisesti, alueen imago ja kilpailukyky voivat parantua ja elinkeinorakenne monipuolistua. Haittana tai haasteena voidaan pitää mm. sitä, että kehittäminen keskittyy ja kuntarakenne hajaantuu, mikä voi johtaa mm. siihen, että asiointikäyttäytyminen suuntautuu alueelta ulospäin useaan suuntaan. Henkilöstön ja johtamisen osalta etuina voidaan nähdä mm. se, että henkilöstön sijaistamismahdollisuudet paranevat ja voidaan myös paremmin varmistaa henkilöstön erikoisosaaminen. Haittana tai haasteena voidaan pitää mm. sitä, että ainakin aloitusvaiheessa johtamiskulttuurit voivat olla sangen erilaisia, samoin organisaatiokulttuurit. Lisäksi työpisteet todennäköisesti siirtyvät, jolloin ainakin joidenkin lapinjärveläisten työmatkat mahdollisesti muuttuvat. Talouden osalta etuna voidaan pitää mm. sitä, että yhdistymisellä voidaan taata kohtuullinen veroprosentti koko alueelle sekä sitä, että kuntien keskinäinen sopimus- ja laskutustoiminta poistuu. Haittana tai haasteena voidaan pitää sitä, että Loviisan veroprosentti saattaa nousta yhdistymisen myötä ja myös henkilöstön palkkojen harmonisointi on haasteellista. Lisäksi yhdistymissopimus saattaa jäykistää tiettyjen toimintojen rationalisointimahdollisuuksia. Loviisan kaupunki hoitaa jo nykyisin monia Lapinjärven kunnan palveluja. Kunnat muodostavat sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistoiminta-alueen, jossa on mukana myös muut sote-palvelut vanhustenhuoltoa lukuun ottamatta. Muita Loviisan kaupungin hoitamia palveluja ovat rakennus- ja ympäristövalvonta vuoden 2013 alusta lukien sekä mm. Lapinjärven lomituspalvelu ja maaseutuhallinto. Lisäksi Loviisalla, Lapinjärvellä ja Myrskylällä on sopimus yhteisestä koulutoimesta. Valkon kansalaisopiston ja Lovisa svenska medborgarinstitutin toimintaa järjestetään myös Lapinjärven ja Pyhtään sopimuskunnissa. Selvityksen aikana saadun tiedon perusteella selvitysmies katsoo, että Loviisan kaupungin ja Lapinjärven kunnan yhdistyminen on perusteltua ja että yhdistyminen vahvistaisi uuden Loviisan kaupungin asemaa Uudenmaan maakunnan itäisellä alueella. Tulevaisuuden haasteet liittyvät pitkälti kuntien talouden kehittymiseen, johon vaikuttavat paitsi valtiovallan toimenpiteet myös elinkeinopolitiikan tuloksellisuus ja alueellinen aktiviteetti sekä myönteiset muutokset väestökehityksessä. Kuntien onkin molemmissa vaihtoehdoissa, niin mahdollisessa yhdistymisessä kuin itsenäisenä toimimisessa, sopeutettava talouttaan tulevina vuosina. Loviisan ja Lapinjärven taloudellinen tilanne on ollut toistaiseksi sangen hyvä, mitä kuvaavat mm. alhainen velkataakka asukasta kohden sekä ylijäämäiset kuntataloudet. Tästä huolimatta toimintoja joudutaan sopeuttamaan olemassa olevien resurssien ja tulevaisuuden haasteiden mukaan. Kokonaisuuden kannalta arvioituna Loviisan ja Lapinjärven yhdistymisen myönteiset puolet painavat kuitenkin

11 LOVIISAN KAUPUNKI ESITYSLISTA 3/ enemmän kuin kielteiset. Liite nro 30. Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että Loviisan kaupunki ryhtyy neuvottelemaan kuntaliitossopimuksesta Lapinjärven kunnan kanssa, mikäli myös Lapinjärven kunta päättää aloittaa neuvottelut kuntaliitossopimuksesta Loviisan kaupungin kanssa. Samalla kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että se nimeäisi keskuudestaan henkilöt yhdistymissopimuksen valmistelua varten. Pykälä tarkastetaan välittömästi. Jäsen Camilla Antas ehdotti, että kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että Loviisa ei ryhdy neuvottelemaan Lapinjärven kanssa kuntaliitossopimuksesta. Ehdotus ei saanut kannatusta. Päätös ehdotuksen mukaan. Jäsen Camilla Antas jätti eriävän mielipiteen päätöksen johdosta. Pykälä tarkastettiin välittömästi. --- KV Liite nro 5. Kaupunginvaltuusto päättää, että Loviisan kaupunki ryhtyy neuvottelemaan kuntaliitossopimuksesta Lapinjärven kunnan kanssa, mikäli myös Lapinjärven kunta päättää aloittaa neuvottelut kuntaliitossopimuksesta Loviisan kaupungin kanssa. Kaupunginvaltuusto nimeää keskuudestaan henkilöt yhdistymissopimuksen valmistelua varten.

12 LOVIISAN KAUPUNKI ESITYSLISTA 3/ Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Itä-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvitys 253/ /2014 KH 64 Valmistelija ja esittelijä: kaupunginjohtaja Olavi Kaleva Askolan, Lapinjärven, Myrskylän, Pornaisten ja Sipoon kunnat sekä Loviisan ja Porvoon kaupungit päättivät toukokuussa 2013 tehdä Itä-Uudenmaan kuntarakenneselvityksen. Selvitysalueen kunnista Loviisa ja Lapinjärvi tekivät myös oman selvityksensä ja Sipoon kunta oli mukana Keski-Uudenmaan yhdistymisselvityksessä ja valtiovarainministeriön määräämässä pääkaupunkiseudun erityisessä kuntajakoselvityksessä. Pornaisten kunta jättäytyi pois kuntarakenneselvityksestä väliraportin jälkeen. Sipoon kunnanhallitus päätti kokouksessaan esittää kunnanvaltuustolle, että Sipoon kunta ei ole enää mukana yhdessäkään kuntarakenneselvityksessä. Yhdistymisselvityksen ohjausryhmä käsitteli loppuraportin ja Loviisan kaupungin yhteistoimintakomitea kokouksessaan Loppuraportti on ollut kommentoitavana Loviisan kaupungin kotisivuilla Määräaikaan mennessä saapui yhteensä yhdeksän kommenttia, joista ainoastaan yksi oli itäisen Uudenmaan kuntien yhdistymistä puoltava. Kuntarakennelain mukaan kuntajakoa voidaan muuttaa, mikäli muutos edistää kuntajaon kehittämisen tavoitteita sekä parantaa kunnan toiminnallisia ja taloudellisia edellytyksiä vastata palvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta tai muuten edistää kunnan toimintakykyä alueen asukkaiden palveluja tai elinolosuhteita alueen elinkeinojen toimintamahdollisuuksia alueen yhdyskuntarakenteen toimivuutta. Loppuraportin on laatinut FCG Konsultointi Oy. Selvityksen tavoitteena on toteuttaa kuntarakennelain mukainen selvitysvelvollisuus sekä tuottaa kuntien valtuustoille tarvittavat tiedot niiden päätöksenteon tueksi. Selvitysprosessi toteutettiin osallistavalla työtavalla. Työtä ohjaamaan valittiin poliittinen ohjausryhmä ja käytännön työtä johti selvitykseen osallistuvien kaupunkien ja kuntien kuntajohtajista muodostettu johtoryhmä. Selvitystä varten perustettiin viisi työryhmää ja lisäksi päätettiin käyttää asiantuntija-apua. Talousselvityksen tekijäksi valittiin Perlacon Oy, palveluverkkoselvityksen tekijäksi Granlund Oy ja sosiaali- ja terveystoimen selvityksen tekijäksi Nordic Healthcare Group Oy. Uuden kunnan visiotyön vetäjäksi valittiin LearningMiles Oy. Lisäksi Kuntien Tiera Oy laati kuntarakenneselvityksen rinnalla ICT-selvityksen itäisen

13 LOVIISAN KAUPUNKI ESITYSLISTA 3/ Uudenmaan kunnille. ICT-selvityksessä selvitetään palveluiden tehostamista nykyaikaisen tieto- ja viestintäteknologian avulla. Selvityksen tekijä toteaa selvitysalueen vetovoiman ja kilpailukyvyn osalta muun muassa, että kehityssuunnan jatkuessa samankaltaisena selvitysalueen kuntien väliset erot selvitysalueen sisällä tulevat kasvamaan sekä kilpailukyky ja vetovoima heikkenemään suhteessa muihin vastaavan tyyppisiin alueisiin. Ratkaisuna selvityksen tekijä toteaa, että kuntien kannattaisi kohdentaa yhdessä voimia alueen kilpailukykyyn eikä kilpailla asukkaista ja yrityksistä keskenään. Heikkoudet tai uhat selvitysalueen vetovoiman ja kilpailukyvyn osalta ovat muun muassa yhteisten tavoitteiden ja yhteisen tahtotilan puuttuminen sekä keskinäisen kilpailun jatkuminen uuden kunnan sisällä. Selvityksen tekijä toteaa vielä muun muassa, että alueen kuntien väliset erot asukkaiden ja yritysten lukumäärän kasvussa vaihtelevat suuresti. Lisäksi osaamisen ja työvoiman tarpeen kohtaaminen eriytyy. Selvityksen tekijä toteaa talouden tarkastelun näkökulmasta, että jos kunnat säilyvät itsenäisinä kuluvan vuosikymmenen loppuun, niiden veroprosentit nousevat toimintoja sopeuttamatta 20,75 27:n välille ja osa niistä on hyvin velkaisia. On aivan totta, että tulevaisuudessa on paljon taloudellisia haasteita. Mutta esimerkiksi Loviisa on jo vuodesta 2013 aloittanut sopeuttamisohjelman toteuttamisen, joten tulevaisuuden veroprosentin ennakoiminen taloutta tasapainottamatta ei ole realistinen vaihtoehto. Selvitysalueen kuntien yhteinen sopeuttamistarve taloussuunnitelmien 2015 ja 2016 mukaan on noin 40 miljoonaa euroa. Lienee selvää, että yhdistyneen kunnan sopeuttamistarpeen ollessa tuota luokkaa, se merkitsisi koko alueen osalta voimakasta palvelujen keskittämistä ja palveluverkon muutakin sopeuttamista. Tämä merkitsisi käytännössä sitä, että ns. reuna-alueet, eli alueen keskuspaikasta kauempana sijaitsevat kunnat, kärsisivät eniten. Taloudellisiin laskelmiin ja ennakointiin sisältyy aina epävarmuustekijöitä niin yksittäisen kunnan kuin teoreettisen yhdistetyn kunnankin osalta. Lukuihin tuleekin suhtautua suuntaa-antavina ja ne edellyttävät sopeuttamistoimenpiteitä tulevaisuuden haasteita silmällä pitäen. Tulevaisuuden haasteita on lukuisia niin koko selvitysalueella kuin yksittäisessäkin kunnassa. Kuntafuusio ei ole koskaan itsetarkoitus, vaan sen on tuotettava selvää lisäarvoa nykyiseen verrattuna. Kuntafuusion vaihtoehtona voi olla myös tehostettu yhteistyö, jonka avulla voidaan saavuttaa mm. kustannussäästöjä ja toimintojen rationalisointia. Fuusiolle pitää olla myös selkeä tahtotila. Jos sitä ei löydy, ei fuusiolla voida tavoitella myönteisiä vaikutuksia. Itä-Uudenmaan selvitysalue on maantieteellisesti laaja ja pelkästään palveluverkkoa ajatellen hyvin haasteellinen. Lisäksi alueen kuntien toimintamallit ja suuntautuneisuudet vaihtelevat melkoisesti. Alueella ei ole yhtenäistä yhdyskuntarakennetta, jolla pystyttäisiin perustelemaan näin laajaa fuusiota. Lisäksi voidaan todeta, että selvitysalueen kuntien fuusiolla ei pystytä selkeästi osoittamaan, että alueen asukkaiden palvelut ja elinolosuhteet parantuisivat.

14 LOVIISAN KAUPUNKI ESITYSLISTA 3/ Loviisan kaupungin näkökulmasta ei näin ollen ole osoitettavissa sellaisia seikkoja, joiden perusteella fuusio olisi selkeästi parempi vaihtoehto kuin sen ulkopuolelle jättäytyminen. Liite nro 31. Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että Loviisan kaupunki ei osallistu Itä-Uudenmaan yhdistymisselvityksen kuntasopimusneuvotteluihin ja toteaa, että Loviisan kaupunki on omalta osaltaan täyttänyt selvitysvelvollisuutensa. Pykälä tarkastetaan välittömästi. Jäsen Camilla Antas ehdotti, että kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että Loviisan kaupunki osallistuu Itä-Uudenmaan yhdistymisselvityksen kuntasopimusneuvotteluihin. Jäsen Jerry Träskelin kannatti Camilla Antaksen ehdotusta. Äänestys: Pohjaesitys JAA 9 ääntä (Holmström, Karlsson, Alm, Björklöf, Lindfors, Ekström, Peltoluhta, Björkman-Nystén, Heikkilä). Jäsen Camilla Antaksen vastaehdotus EI 2 ääntä (Antas, Träskelin) pohjaehdotus jäi voimaan. Päätös ehdotuksen mukaan. Jäsen Camilla Antas jätti eriävän mielipiteen päätöksen johdosta. Pykälä tarkastettiin välittömästi. --- KV Liite nro 6. Kaupunginvaltuusto päättää, että Loviisan kaupunki ei osallistu Itä-Uudenmaan yhdistymisselvityksen kuntasopimusneuvotteluihin ja toteaa, että Loviisan kaupunki on omalta osaltaan täyttänyt selvitysvelvollisuutensa.

15 LOVIISAN KAUPUNKI ESITYSLISTA 3/ Sivistyslautakunta Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Sopimus yhteisestä koulutoimesta, päivitys lähtien 173/ /2012 SL 5 Valmistelija ja esittelijä: sivistysjohtaja Thomas Grönholm, puh Voimassa oleva sopimus yhteisestä koulutoimesta Loviisan, Lapinjärven ja Myrskylän välillä on vuoden 2012 alusta. Koulu- ja sivistystoimen viranhaltijat Loviisasta, Lapinjärveltä ja Myrskylästä ovat syksyn 2014 aikana yhteisesti valmistelleet sopimuksen päivitystä. Sopimuksen päivitys koskee seuraavia kohtia sopimuksessa: - kohta 2.2: Erityisluokkaopetus. Erityiskoulut Harjuntaustan koulu ja Parkskolan siirtyvät osaksi yleisopetuksen kouluja lukuvuoden alusta - kohta 2.3: Vaikeimmin kehitysvammaisten ja muiden vaikeavammaisten lasten opetus. Sekä suomen- että ruotsinkielinen toi- opetus järjestetään Harjurinteen koulussa - kohta 3.2: Johtokunnat. Poistettu. - kohta 4.4: Erityisluokkaopetus. Kustannusjakoa muutettu. - kohta 4.4.1: Yleisopetukseen integroidut erityisen tuen oppilaat. Uusi kohta. Liite 1: Sopimus yhteisestä koulutoimesta, päivitys lähtien Sivistyslautakunta esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että Loviisa hyväksyy päivitetyn sopimuksen yhteisestä koulutoimesta liiteen mukaisesti. Sopimus astuu voimaan Sivistyslautakunta päätti esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että Loviisa hyväksyy päivitetyn sopimuksen yhteisestä koulutoimesta liiteen mukaisesti. Sopimus astuu voimaan KH 65 Liite nro 32. Esittelijä: kaupunginjohtaja Olavi Kaleva Kaupunginhallitus päättää esittää kaupunginvaltuustolle, että Loviisan kaupunki hyväksyy päivitetyn sopimuksen yhteisestä koulutoimesta liitteen mukaisesti. Sopimus astuu voimaan

16 LOVIISAN KAUPUNKI ESITYSLISTA 3/ Ehdotuksen mukainen. --- KV Liite nro 7. Kaupunginvaltuusto päättää, että Loviisan kaupunki hyväksyy päivitetyn sopimuksen yhteisestä koulutoimesta liitteen mukaisesti. Sopimus astuu voimaan

17 LOVIISAN KAUPUNKI ESITYSLISTA 3/ Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Loviisan kaupungin konserniohjeiden uudistaminen 103/ /2015 KH 48 Valmistelija ja esittelijä: kaupunginjohtaja Olavi Kaleva Loviisan kaupunginvaltuusto hyväksyi kokouksessaan kaupungin konserniohjeet. Ohjeiden hyväksymisen jälkeen on kaupungin organisaatiorakenteissa tapahtunut sellaisia muutoksia, jotka ovat aiheuttaneet tarpeen uudistaa ja selkeyttää konserniohjeistusta. Näitä muutoksia on esimerkiksi sataman yhtiöittäminen. Lisäksi tulevat muutokset kuntalaissa aiheuttavat konserniohjeiden muutostarpeita. Liitteenä olevassa konserniohjeessa on entisestäänkin terävöitetty ja selkeytetty kaupungin konserniohjeistusta ja omistajapolitiikkaa. Omistajapoliittisilla linjauksilla ei ole oikeudellista sitovuutta suhteessa esimerkiksi tytäryhtiöinä toimiviin osakeyhtiöihin, mutta yhtiöiden ja yhteisöjen intressinä on yleisesti ottaen huomioida konserniemon linjaukset ja tahdonilmaisut. Uudet konserniohjeet tuleekin käsitellä tytäryhteisöjen hallintoelimissä. Liite nro 21. Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että se hyväksyisi uudistetut konserniohjeet. Ehdotuksen mukainen. --- KV Liite nro 8. Kaupunginvaltuusto hyväksyy uudistetut konserniohjeet.

18 LOVIISAN KAUPUNKI ESITYSLISTA 3/ Tekninen lautakunta Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Kiinteistötoimitusmaksut ja kiinteistö- ja paikkatietotoimiston taksat 28/ /2015 TL 4 Valmistelija: Vs kaupungingeodeetti Aki Härmä puh Säädös- ym. perusteet kiinteistötoimitusmaksutaksalle: Kiinteistötoimitusmaksusta annetun lain (558/95) 4 :n mukaan kunnanvaltuusto päättää maksuista, jotka koskevat kunnan kiinteistörekisterinpitäjän määräämiä toimituksia ja tekemiä päätöksiä. Kiinteistötoimitusmaksun määräämistä koskevista perusteista säädetään laissa kiinteistötoimitusmaksusta. Lisäksi Suomen Kuntaliitto on antanut ohjeen taksan laatimisesta ( ). Periaatteena on, että maksun suuruuden tulee vastata kunnalle aiheutuvia kokonaiskustannuksia (omakustannusarvo). Toimituslajeittainen maksu määrätään keskimääräisten kokonaiskustannusten perusteella. Perustelut kiinteistötoimitusmaksutaksan korottamiselle: Valtuustoaloitteen Kiinteistörekisteri Maanmittauslaitokselta ja siten kustannussäästöjen aikaansaaminen (KVO ) jatkovalmistelun yhteydessä (TL ) kävi mm. ilmi, että Loviisan kaupungin päättäjien toimesta esimerkiksi tontin lohkomiskulut on haluttu pitää todellisia, aiheutuvia kustannuksia edullisemmalla tasolla. Perusteluna tälle nähtiin kilpailuetu naapurikuntiin verrattuna. Kaupungingeodeetti on selvittänyt kiinteistötoimitusten hintatasoa maanmittauslaitoksessa sekä Porvoossa ja muissa Uudenmaan alueen kiinteistörekisteriä pitävissä kunnissa. Porvoon kaupungin tämän hetkisen taksatason (vahvistettu ) voidaan katsoa vastaavan pääpiirteissään Maanmittauslaitoksen hintatasoa. Edellä esitetty huomioiden on perusteltua ottaa Porvoon taksataso lähtökohdaksi Loviisan kiinteistötoimitusmaksujen määrittämisessä. Korotustarvetta on kiinteistörekisterin pitäjän päätöksissä sekä kaikissa muissa kiinteähintaisissa toimituksissa paitsi rasite- ja tilusvaihtotoimituksissa. Liitteenä ehdotus Loviisan uusiksi kiinteistötoimitusmaksuiksi, joiden olisi tarkoitus tulla voimaan alkaen. Tarkennuksena todettakoon, että tässä vaiheessa ei ole tarpeen tarkistaa kiinteistö- ja paikkatietotoimiston hinnastoa muiden palveluiden ja tuotteiden osalta. Näiden osalta jää siis voimaan nykyinen taksa, jonka kaupunginvaltuusto kokouksessaan vahvisti.

19 LOVIISAN KAUPUNKI ESITYSLISTA 3/ Liite 1 Esittelijä: Tekninen johtaja Ulf Blomberg Tekninen lautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle, että kaupunginhallitus- ja valtuusto hyväksyvät liitteen mukaiset uudet kiinteistötoimitusmaksut ja että ne tulevat voimaan Pykälä tarkastetaan välittömästi. Tekninen lautakunta päätti esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle, että kaupunginhallitus- ja valtuusto hyväksyvät liitteen mukaiset uudet kiinteistötoimitusmaksut ja että ne tulevat voimaan Pykälä tarkastettiin välittömästi. Jatkokäsittely: Kaupunginhallitus ja edelleen kaupunginvaltuusto --- KH 53 Liite nro 25. Esittelijä: kaupunginjohtaja Olavi Kaleva Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto hyväksyy liitteen mukaiset uudet kiinteistötoimitusmaksut ja että ne tulevat voimaan Ehdotuksen mukainen. --- KV Liite nro 9. Kaupunginvaltuusto hyväksyy liitteen mukaiset uudet kiinteistötoimitusmaksut ja että ne tulevat voimaan

20 LOVIISAN KAUPUNKI ESITYSLISTA 3/ Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Selvitys asianajopalveluiden hankkimisesta, asia Keskimäki 737/00/2014, 919/ /2011 KH 14 Valmistelija ja esittelijä: hallintojohtaja Kristina Lönnfors Asian taustaa Loviisan kaupunginhallitus valitsi Tiina Keskimäen (Keskimäki) elinkeinopäällikön työsuhteiseen toimeen Keskimäki aloitti elinkeinopäällikön tehtävässä Loviisan kaupungin ja ympäristökuntien yhdistymisen myötä Keskimäki solmi uuden työsopimuksen uuden Loviisan kaupungin kanssa Tässä työsopimuksessa Keskimäen tehtävänimikkeenä oli elinkeinovastaava. Keskimäki teki lokakuussa 2010 selvityspyynnön Etelä-Suomen aluehallintovirastolle (AVI) kokemastaan epäasiallisesta kohtelusta ja valtuutti/pyysi työsuojeluvaltuutetun tekemään tutkintapyynnön mahdollisen työsuojelurikoksen selvittämiseksi poliisille. Loviisan kaupungin ja Keskimäen välinen ristiriita laajeni sittemmin niin suureksi, että kaupunki irtisanoi Keskimäen Keskimäki nosti asian johdosta kanteen kaupunkia vastaan käräjäoikeudessa Käräjäoikeus hylkäsi Keskimäen kanteen tuomiolla , leikaten samalla Keskimäen korvattavaksi määrättäviä kaupungin oikeudenkäyntikuluja. Keskimäki valitti käräjäoikeuden tuomiosta hovioikeuteen, joka ratkaisi asian käräjäoikeuden linjauksen mukaisesti Keskimäki on hakenut asiassa valituslupaa korkeimmalta oikeudelta, toistaiseksi korkeimman oikeuden ratkaisua valitusluvan osalta ei ole saatu. Hankintapäätöksestä ja asianajopalvelun kilpailuttamisesta Keskimäen tehtyä selvityspyynnön AVI:lle ja tutkimuspyynnön poliisille lokakuussa 2010, kaupunki katsoi tarpeelliseksi turvautua asiassa ulkopuoliseen lainopilliseen avustajaan. Kaupunginjohtaja Olavi Kaleva (Kaleva) sopi suullisesti kaupunginhallituksen puheenjohtajan Arja Isotalon (Isotalo) kanssa siitä, että toimeksianto avustaa kaupunkia asiassa annetaan asianajaja Stefan Anderssonille (Andersson). Toimeksianto annettiin suullisesti, eikä siitä tehty kirjallista hankintapäätöstä. Toimeksiantoa Anderssonille annettaessa ei osattu arvioida, että asiakokonaisuus laajuudeltaan tulisi olemaan sellainen, että hankinta olisi tullut kilpailuttaa. Vuoden 2011 aikana asia laajeni, johtaen loppuvuodesta Keskimäen irtisanomiseen. Tilanteessa oli tarkoituksenmukaista, että Andersson avusti kaupunkia myös irtisanomismenettelyssä. Kaupungin näkökulmasta oli erityisen tärkeää, että perusteet ja menettely Keskimäen irtisanomiseksi

21 LOVIISAN KAUPUNKI ESITYSLISTA 3/ olivat lain mukaiset. Anderssonilla oli jo asiassa tarvittavat taustatiedot, joten tässä vaiheessa ei ollut enää tarkoituksenmukaista kilpailuttaa hankittavaa asianajopalvelua. Asianajajan mahdollinen vaihtuminen olisi johtanut tilanteeseen, jossa uusi avustaja olisi joutunut perehtymään asiaan alusta, eli työ olisi jouduttu aloittamaan perehtymällä siihen materiaalin joka oli syntynyt Anderssonin alkuperäisen toimeksiannon yhteydessä. Samalla perusteella asianajopalvelujen kilpailuttaminen asian siirtyessä oikeuskäsittelyyn tai oikeuskäsittelyn eri vaiheissa ei ollut tarkoituksenmukaista. Kilpailutuksen (tai sen puuttumisen) merkitystä arvioitaessa on huomioitava, että asianajopalveluita kilpailutettaessa kilpailutettava sisältö on asianajajan palvelusta veloittama tuntihinta. Asiaan tarvittavaa työmäärää on aina arvioitava tapauskohtaisesti. Asianajopalvelujen hinta, oikeudenkäyntikulujen kokonaismäärä ja niiden kohtuullisuus Loviisan kaupungin oikeudenkäyntikulut käräjäoikeudessa olivat ,20 euroa laillisine korkoineen ja hovioikeudessa ,40 euroa laillisine korkoineen. Oikeudenkäyntikuluista Keskimäki velvoitettiin käräjäoikeudessa korvaamaan kaupungille ,00 euroa laillisine korkoineen ja hovioikeudessa euroa laillisine korkoineen. Arvioitaessa kaupungille asiassa aiheutuneiden kulujen määrää ja niiden kohtuullisuutta on todettava, että kyseessä olevalla asiakokonaisuudella on ollut kaupungille erittäin suuri merkitys. Oikeudenkäynnin on saattanut vireille Keskimäki ja kaupunki on ollut asiassa vastaajana. Loviisan kaupungille on ollut tärkeää, että kaupungin maine yleensä ja varsinkin työnantajan ominaisuudessa on saatu puolustettua Keskimäen aiheettomia, julkisuudessa laajasti levinneitä väitteitä vastaan. Tämän saavuttamiseksi on ollut tarpeellista varautua oikeudenkäyntiin perusteellisesti valmistetulla puolustuksella. Etukäteen on vaikea arvioida kuinka paljon todistelua jokin tietty seikka vaatii. Siten oikeudenkäyntiin valmistelun on oltava kattava ja eri vaihtoehdot huomioiva. Oikeudenkäynnin aikana on vaikea ryhtyä täydentämään todistelua. Käräjäoikeus leikkasi tuomion yhteydessä Keskimäen korvattavaksi tulleita kaupungin oikeudenkäyntikulukorvauksien määrää lausuen, että kysymyksessä on ollut varsin tavanomainen työsuhderiita ja että kaupungin asiassa antamat lausumat ovat olleet asian laatuun ja laajuuteen nähden tarpeettoman yksityiskohtaiset ja pitkät. Kaupungin näkökulmasta asiassa ei kuitenkaan ole ollut kyseessä tavanomaisesta asiasta. Koko prosessin ajan, myös vuoden 2014 aikana, Keskimäki on tehnyt asiaan liittyen lukuisia ilmoituksia ja tutkintapyyntöjä eri tahoille, minkä lisäksi hän myös on kirjoittanut asiasta julkisesti mm. sosiaalisessa mediassa. Näin ollen kaupungin näkökulmasta on ollut erityisen tärkeää saada vahvistettua, että Keskimäen irtisanominen on tapahtunut laillisin perustein. Arviota kaupungin oikeudenkäyntikulujen määrän kohtuullisuutta Loviisan kaupungin näkökulmasta ei siten voida perustaa vain siihen, että tuomioistuimet eivät ole katsoneet perustelluksi määrätä kaikki kaupungin

22 LOVIISAN KAUPUNKI ESITYSLISTA 3/ oikeudenkäyntikulut vastapuolen maksettavaksi. Kaupungin intressi ja taloudellinen menetys asiassa on suhteutettava myös Keskimäen oikeudessa esittämiin vaatimuksiin. Kaupungin oikeudenkäyntikulut on siten suhteutettava myös siihen, mikä kaupungin korvausvelvollisuus asiassa olisi ollut, jos kaupunki olisi oikeudenkäynnissä hävinnyt osapuoli. Haastehakemuksessaan Keskimäki vaati, että kaupunki velvoitetaan korvaamaan hänelle työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä 24 kuukauden palkkaa vastaava määrä, eli ,08 euroa, yhdenvertaisuuslain mukaista hyvitystä ,00 euroa sekä oikeudenkäyntikulujen korvaamista ,49 euroa, yhteensä ,57 euroa laillisine korkoineen. Jos kaupunki olisi hävinnyt asian, olisi maksettavaksi tullut Keskimäen vaatimien korvausten ja oikeudenkäyntikulujen lisäksi kaupungin omat oikeudenkäyntikulut. Tarkastuslautakunta on kokouksessaan päättänyt pyytää kaupunginhallitusta tarkistamaan Asianajajaliiton Valvontalautakunnalta onko asianajotoimisto Anderssonin laskutus Keskimäki-prosessia koskien kohtuullinen. Kaupunginhallitus on katsonut, että kaupungin intressissä ei ole pyytää Valvontalautakunnan kantaa asiaan. Valvontalautakuntaan asia saatetaan vireille kirjallisella kanteella, eli prosessi rinnastuu valitukseen. Andersson on suorittanut kaupungin hänelle antaman toimeksiannon kaupungin etujen mukaisesti, eikä kaupungilla ole ollut syytä reklamoida asian johdosta. Arvioidessaan kaupungin oikeudenkäyntikulujen määrän kohtuullisuutta hovioikeus on päätöksessään todennut, että Anderssonin tuntitaksaa on pidettävä kohtuullisena. Arvioitaessa kaupungin oikeudenkäyntikulujen määrän kohtuullisuutta on asiassa jätettävä Keskimäen näkemys asiasta huomioimatta. Keskimäki on asiassa kaupungin vastapuoli. Keskimäen ja kaupungin intressit asiassa ovat vastakkaiset. Se, että oikeus on hyväksynyt Keskimäen vaatimukset koskien Keskimäen korvattavaksi määrättyjen kaupungin oikeudenkäyntikulujen määrän leikkaamista, ei tarkoita sitä, että kaupungin kulut asiassa kaupungin näkökulmasta olisivat kohtuuttomat. Anderssonilta kaupunki on saanut tiedon, että Valvontalautakuntaan on kanneltu kyseessä olevan asian osalta. Valvontalautakunnan julkisesta ratkaisuselosteesta ( dnro 01814) ilmenee, että kantelija moitti Anderssonia mm. siitä, että Anderssonin käräjäoikeusvaiheesta perimä palkkio oli kohtuuttoman korkea. Valvontalautakunta totesi, ettei pelkästään se, että käräjäoikeus ja asianajajan päämiehen vastapuoli katsoivat oikeudenkäyntikuluvaatimuksen liian suureksi merkinnyt sitä, että palkkio olisi kohtuuton. Kohtuuttomuutta tuli arvioida ensisijaisesti asianajajan päämiehen näkökulmasta. Riita oli ollut Anderssonin päämiehelle erityisen tärkeä. Andersson ilmoitti päämiehensä edellyttäneen kaikkien tehtyjen toimenpiteiden suorittamista. Valvontalautakunta ei sille esitetyn selvityksen perusteella katsonut Anderssonin palkkion olleen tapauksen olosuhteissa kohtuuton tai muutoinkaan hyvän asian-ajajatavan vastainen. Valvontalautakunta ei havainnut, että Andersson olisi miltään osin menetellyt hyvän asianajajatavan vastaisesti kantelijan väittämällä tavalla.

23 LOVIISAN KAUPUNKI ESITYSLISTA 3/ Kaupungin vakuutusyhtiöltä on pyydetty lausuntoa siitä, korvataanko aiheutuneet asianajokulut kaupungin julkisyhteisön hallinnon vastuuvakuutuksesta. Asian tullessa vireille käräjäoikeudessa ei kaupungilla ollut erillistä oikeusturvavakuutusta. Asian vaiheiden tiedottamisesta kaupunginhallitukselle ja kulujen hyväksymisestä Keskimäen työoloja käsiteltiin useaan otteeseen kaupungin sisäisesti eri kokoonpanoissa myös kaupunginhallituksessa elokuusta 2007 lokakuuhun Päätöksen toimeksiannon antamisesta Anderssonille teki kaupunginjohtaja Kaleva asemavaltuutuksensa nojalla neuvoteltuaan asiasta kaupunginhallituksen puheenjohtajan Isotalon kanssa. Kaupunginhallitusta informoitiin asiasta suullisesti. Koko prosessin ajan kaupunginhallitukselle on suullisesti tiedotettu asian vaiheista, esim Andersson on kaupunginhallituksen kokouksessa tiedottanut prosessin eri vaiheista. Kaupunginhallituksen pöytäkirjassa Ilmoitusasioita kaupunginhallitukselle tiedoksi, kohta h) on kirjattu: Itä-Uudenmaan käräjäoikeuden tuomio annettu Keskimäki asiassa. Kaupunginhallitus päätti seuraavasti Mikäli Keskimäki valittaa tuomiosta Helsingin hovioikeuteen, valittaa kaupunki käräjäoikeuden tuomiosta sen oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskevilta osin. Mikäli Keskimäki jättää valituksen tekemättä, jää asia myös kaupungin osalta tähän. Päätöksestä on luettavissa, että kaupunginhallitus päättäessään miten asiassa meneteltäisiin jos se etenisi hovioikeuteen, on ollut tietoinen käräjäoikeuden tuomiosta sekä pääasian että oikeudenkäyntikulujen osalta. Kun kaupunginhallitus ei ole päättänyt asiaan liittyen muuta, on katsottava, että se on hyväksynyt sekä siihenastisen menettelyn kuluineen, että asian mahdollisen tulevan käsittelyn hovioikeudessa. Loviisan kaupunginvaltuusto hyväksyi vuoden 2013 tilinpäätöksen ja myöntänyt vastuuvapauden tilivelvollisille. Tilinpäätöksen liitteenä ollut tilintarkastuskertomus sisälsi kirjauksen asiantuntijapalveluiden hankintojen ja valvonnan puitteista. Kaupunginhallitus päättää antaa yllämainitun selvityksen Keskimäki-asiassa tarkastuslautakunnalle. Selvitys annetaan myös tiedoksi kaupunginvaltuustolle. Kaupunginhallitus kehottaa hallintokuntia ja viranhaltijoita kiinnittämään erityistä huomioita kaupungin hankintaohjeiden noudattamiseen sekä päätösten dokumentointiin. Kaupunginjohtaja Olavi Kaleva ja kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Arja Isotalo ilmoittivat esteellisyydestä ja poistuivat salista asian käsittelyn ajaksi. Päätös ehdotuksen mukainen. ---

24 LOVIISAN KAUPUNKI ESITYSLISTA 3/ KV Kaupunginvaltuusto merkitsee selvityksen tiedoksi.

25 LOVIISAN KAUPUNKI ESITYSLISTA 3/ Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Sidonnaisuusilmoituksen käyttöönotto, valtuustoaloite 603/ /2013 KV 89 Puheenjohtaja ilmoitti, että allekirjoittaneet valtuutetut olivat ennen kokousta ilmoittaneet haluavansa jättää seuraavan aloitteen: Liite nro 30. Kun aloite oli jätetty, lähetettiin se kaupunginhallitukselle valmisteltavaksi kaupunginvaltuuston työjärjestyksen 23 :n mukaisesti. --- KH 56 Valmistelu: hallintojohtaja Kristina Lönnfors Aloitteen tehneet valtuutetut ovat ehdottaneet, että Loviisan kaupungissa vahvistetaan käyttöönotettavaksi sidonnaisuusilmoitus kaupunginhallitusten ten ja varaten sekä ylempien viranhaltijoiden osalta laajentaen se sitten koskemaan myös kaupunginvaltuuston istöä viimeistään seuraavien kuntavaalien jälkeen. Eduskunnassa on käsiteltävänä hallituksen esitys kuntalaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 268/2014 vp). Lakiesityksessä ehdotetaan säädettäväksi pykälä 84 sidonnaisuuksien ilmoittaminen. Ehdotetun pykälän mukaan kunnan luottamushenkilön ja viranhaltijan on tehtävä sidonnaisuusilmoitus johtotehtävistään sekä luottamustoimistaan elinkeinotoimintaa harjoittavissa yrityksissä ja muissa yhteisöissä sekä muistakin sidonnaisuuksista, joilla voi olla merkitystä luottamus- ja virkatehtävien hoitamisessa. Velvollisuus ilmoittaa sidonnaisuuksista koskisi kunnanhallituksen ja maankäyttö- ja rakennuslaissa tarkoitettuja tehtäviä hoitavan toimielimen iä, valtuuston ja lautakunnan puheenjohtajaa ja varapuheenjohtajia, kunnanjohtajaa, pormestaria ja apulaispormestaria sekä kunnanhallituksen ja lautakunnan esittelijää. Sen sijaan lakiehdotuksessa on katsottu, että sidonnaisuussääntely valtuutettujen ja varavaltuutettujen kohdalla ei ole tarpeellista eikä tarkoituksenmukaista, koska valtuutettu on esteellinen vain, jos asia koskee henkilökohtaisesti häntä tai hänen hallintolaissa tarkoitettua läheistään. Tällöin yritys-, yhdistys- tai säätiötoiminnan sidonnaisuudet eivät yleensä aiheuta valtuutetun esteellisyyttä. Uuden kuntalain arvioidaan astuvan voimaan vielä vuoden 2015 aikana. Sidonnaisuuksien ilmoittamisesta säädetään mitä todennäköisimmin uudessa kuntalaissa. Loviisan kaupungin hallinnossa valmistaudutaan kuntalain muutosten edellyttämiin toimenpiteisiin.

26 LOVIISAN KAUPUNKI ESITYSLISTA 3/ Liite nro 28. Esittelijä: kaupunginjohtaja Olavi Kaleva Kaupunginhallitus hyväksyy omalta osaltaan vastauksen aloitteeseen ja esittää, että kaupunginvaltuusto hyväksyy vastauksen ja toteaa, että aloite on loppuun käsitelty. Jäsen Camilla Antas ehdotti, että päätökseksi kirjataan: Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että se hyväksyy vapaaehtoisen sidonnaisuuksien ilmoittamismenettelyn sidonnaisuuslomaketta käyttäen. Ilmoittamismenettely koskee johtavien viranhaltijoiden osalta kaupungin johtoryhmän iä ja lautakuntien esittelijöitä ja luottamushenkilöiden osalta kaupunginvaltuuston, kaupunginhallituksen ja lautakuntien iä ja varaiä sidonnaisuusilmoitusten julkaisemisen kaupungin internetsivuilla julkisten asioiden osalta. Valtuustokauden vaihtuessa luottamushenkilöiden / johtavien viranhaltijoiden sidonnaisuudet kootaan samassa yhteydessä kun tiedot muiden tehtävien hoitamista varten kootaan. Sidonnaisuuksien ilmoittaminen on vapaaehtoista. Jäsen Jerry Träskelin kannatti Camilla Antaksen ehdotusta. Äänestys: Pohjaesitys JAA 8 ääntä (Holmström, Karlsson, Alm, Björklöf, Ekebom-Jönsas, Tähtinen, Lång, Heijnsbroek-Wirén) Jäsen Camilla Antaksen vastaehdotus EI 2 ääntä (Antas, Träskelin) TYHJÄÄ 1 ääni (Heikkilä) Pohjaesitys jäi voimaan. Päätös ehdotuksen mukaan. --- KV Liite nro 11. Kaupunginvaltuusto hyväksyy vastauksen ja toteaa, että aloite on loppuun käsitelty.

27 LOVIISAN KAUPUNKI ESITYSLISTA 3/ Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Maksuttomat uimavuorot loviisalaisille 70 vuotta täyttäneille, valtuustoaloite 661/ /2014 KV 123 Puheenjohtaja ilmoitti, että allekirjoittaneet valtuutetut olivat ennen kokousta ilmoittaneet haluavansa jättää seuraavan aloitteen: Liite nro 75. Kun aloite oli jätetty, lähetettiin se kaupunginhallitukselle valmisteltavaksi kaupunginvaltuuston työjärjestyksen 23 :n mukaisesti. --- KH 57 Valmistelija: talousjohtaja Kirsi Kettunen Loviisan kaupunginvaltuustolle jätettiin valtuustoaloite ikäihmisten maksuttomista uintivuoroista. Ensimmäisenä allekirjoittajana valtuustoaloitteessa on kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Arja Isotalo. Loviisan kaupunki haluaa kannustaa ikäihmisiä omaehtoiseen liikuntaan. Vesiliikunta ei kuormita niveliä ja sopii useimmille liikuntamuotona. Palvelutalo Esplanadissa on kolme yleisöuintivuoroa viikossa: maanantaina kello , tiistaina kello ja perjantaina kello On perusteltua, että yhdellä yleisöuintivuorolla viikossa uiminen olisi yli 70-vuotialille maksutonta. Loviisan kaupunki on maksanut avustusta Palvelutalo Esplanadille euroa vuodessa. Vastineeksi mm. sivistyskeskus (päiväkodit, koulut) ovat saaneet ilmaisia uintivuoroja. Avustuksen suuruutta tullaan käymään läpi ja tarkentamaan kuluvan vuoden aikana yhteistyössä Palvelutalo Esplanadin kanssa. Samassa yhteydessä neuvotellaan mahdollisuuksista järjestää ikäihmisille ilmaisia uintivuoroja, siten että kokeilu asiassa alkaisi esim. tiistain yleisöuintivuorolla. Jatkokäytännöistä voidaan sopia seuraavan vuoden talousarvion valmistelun yhteydessä. Ilmaisista uintivuoroista aiheutuvat kulut voidaan huomioida kaupungin palvelutalolle maksamassa avustuksen määrässä.

28 LOVIISAN KAUPUNKI ESITYSLISTA 3/ Liite nro 29. Esittelijä: kaupunginjohtaja Olavi Kaleva Kaupunginhallitus hyväksyy omalta osaltaan vastauksen aloitteeseen ja esittää, että kaupunginvaltuusto hyväksyy vastauksen ja toteaa, että aloite on loppuun käsitelty. Ehdotuksen mukainen. --- KV Liite nro 12. Kaupunginvaltuusto hyväksyy vastauksen ja toteaa, että aloite on loppuun käsitelty.

29 LOVIISAN KAUPUNKI ESITYSLISTA 3/ Kaupunginvaltuusto Kokouksen päättäminen KV

30 LOVIISAN KAUPUNKI ESITYSLISTA 3/ Kaupunginvaltuusto Kyselytunti KV Välittömästi kaupunginvaltuuston kokouksen jälkeen pidetään valtuuston työjärjestyksen 25 :n mukainen kyselytunti, joka on ajaltaan rajattu yhden tunnin kestäväksi. - Valtuutettu Kari Hagfors on esittänyt kaupunginhallitukselle kirjallisen kysymyksen käsiteltäväksi kyselytunnilla. Kysymys 2/2015 (Kari Hagfors): Sahaniemi ja sen rakentaminen Kaavoituksellisesti Sahaniemen alueella ei ole voimassa olevaa oikeusvaikutteista yleiskaavaa. Vuonna 2004 kaupunginvaltuusto hyväksyi alueelle ns. Meri-Bellan kaavan, josta kuitenkin valitettiin Korkeimpaan Hallinto oikeuteen, joka puolestaan kumosi tehdyn valtuustopäätöksen lain vastaisena vuonna Perusteluina oli-vat, etteivät maankäyttö- ja rakennuslain mukaisiksi todetut turvallisen, terveellisen ja viihtyisän elinympäristön vaatimukset täyttyneet. KHO:n päätös tarkoitti myös sitä, että Sahaniemellä jäi voimaan vuonna 1990 vahvistettu asemakaava. Tekninen lautakunta asetti Sahaniemen rakennus- ja toimenpidekieltoon vuonna Alu-een rakennus- ja toimenpidekielto päättyi Nyt Sahaniemestä ja sen raken-tamisesta on käyty neuvottelua tarkoituksena löytää asiasta kiinnostunut ulkopuo-linen taho. Siitä onkin esitetty näyttävästi median välityksellä, erityisesti viimeisen vuoden aikana, mitä moninaisimpia rakentamissuunnitelmia. Tämän johdosta olemassa oleviin tietoihin ja selvityksiin liittyen on aiheellista kysyä: - kun Sahaniemeen on julkisuudessa esitetty rakennettavaksi m.m. torni- ja kerros-taloja sekä kylpyläkin, niin maankäyttö- ja rakennuslakiin ( /132 9) viitaten onko ja miten mahdollista kaavaa laadittaessa tehty vaadittavan riittäviä selvityksiä ympäristövaikutuksista, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuu-riset ja muut vaikutukset koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia liittyen alueen länsi- ja pohjoispuolella oleviin omakotialuei-siin sekä Tamminiemen alueeseen? - Loviisan tulvariskistrategiassa Sahaniemen alue on määritelty riskikohteeksi meren-pinnan noustessa tai rankkasateella. Erityisesti meritulvan vaara alueella on suuri, minkä johdosta alin suositeltava rakentamiskorkeus merenpinnasta on 280 cm. Mi-ten tämä on otettu huomioon rakentamista suunniteltaessa? Pystytäänkö infra-struktuurin rakentamista toteuttamaan ilman

31 LOVIISAN KAUPUNKI ESITYSLISTA 3/ merkittäviä lisäkustannuksia aiheut-tavia erityisjärjestelyjä, kuten paalutusta, ja jos ei, mitä sen toteuttaminen maksaa ja kuka sen maksaa? - Sahaniemen alueella on tehty pilaantuneiden maa-alueiden selvityksiä ja tuloksena todettu, että maamassoja tulee vaihtaa. Laajimmillaan on esitetty massavaihdot ja maanpinnan korottamisen laajuus tulvakorkeudelle 280 cm koko niemen alueella edellyttävän kuutiometrin poistoa ja kuutiometrin täyttöä. Miten se on käytännössä toteutettavissa ilman puuston ja kasvillisuuden vahingoittumista sekä luonnonsuojeltujen lepakkokantojen häviämistä ja onko tämä asia otettu huo-mioon ja siihen liittyen kaupunki hakenut/saanut asianmukaisen ympäristöluvan vai onko se jätetty alueen mahdollisen rakennuttajan tehtäväksi? - Miten myrkyllisten maamassojen vaihdon suojaus tullaan järjestämään, etteivät sen vaikutukset leviä lähiasuinalueiden asuinympäristöön m.m. pölyn kautta? - Mitä kulkureittiä tullaan em. pilaantuneen ja uusittavan maamassan poiskuljetus järjestämään, jotta se ei häiritse eikä aiheuta vaaratekijöitä ympärillä olevalle asu-jaimistolle, koska ko. määrä edellyttää konsulttiarvion mukaan kuorma-autollista eli autoa/työpäivä? - Maaperän pilaantuneisuus ei koske saadun tiedon mukaan ainoastaan kuivan maaperän alueita, vaan myös rantasedimenttiä. Sen puhdistus on ilmeisesti aloi-tettava pohjasedimenteistä, etteivät ympäristömyrkyt lähde liikkeelle rantojen käsit-telyn yhteydessä. Millaisia ovat Sahaniemeä ympäröivän merialueen puhdistamis-suunnitelmat ja onko siihen liittyvä ympäristölupa olemassa, jonka perusteella syntyvät kustannukset voidaan arvioida? Miten pohjasedimentit on aiottu puhdistaa, koska pilaantunut ruoppausmassa luokitellaan mereen läjityskelvottomaksi? - Millä kustannuksilla pystytään alueen kunnallistekniikka (vesija viemäröinti) to-teuttamaan em. maaperän epävarmuustekijöistä johtuen? - Kuinka suureksi kustannuksiltaan tulee muodostumaan jo julkisuudessa esillä ollut uuden tieyhteyden rakentaminen Sahaniemestä Valkon tielle sekä alueen katura-kennuksen- ja sen valaistuksen aikaansaaminen, minkä maksanee kaupunki? - KHO:n päätöksessä on todettu, että Sahaniemen alueella on tehty lepak-kokartoitus, jonka mukaan alueen pohjoisosassa on merkittävä lepakkokanta. Lepa-kot ovat olleet rauhoitettuja Suomessa vuodesta 1923 lähtien. Miten niiden elin-olosuhteet tullaan kaikkeen em. liittyen turvaamaan

32 LOVIISAN KAUPUNKI ESITYSLISTA 3/ syyllistymättä luonnonsuoje-lulain (1096/1996) 37 ja 38 :ään ja koska kaikki Suomessa tavattavat lepakkolajit kuuluvat myös EU:n luontodirektiivin liitteessä IV (a) lueteltuihin tiukkaa suojelua vaativiin lajeihin, luonnonsuojelulain 49 :ään, jottei syyllistytä harkittuun luonnon-suojelurikokseen?