Talousraportti

Transkriptio

1 Talousraportti Tampereen kaupunki Talous ja strategiaryhmä

2

3 Esipuhe TAMMI HUHTIKUUN TALOUSRAPORTTI 2010 Tammi huhtikuun toimintakate oli 283,8,3 milj. euroa, mikä on 5,7 milj. euroa ajankohdan vuosisuunnitelmaa parempi. Verotuloarvio vuodelle 2010 on yhteensä 726,7 milj. euroa, joka on 9,8 milj. euroa eli 1,4 prosenttia enemmän kuin vuoden 2009 kertymä. Talousraporttiin verotulot jaksotetaan tasaisesti kuukausille ennusteen mukaisesti. Valtionosuuksia on kertynyt huhtikuun loppuun mennessä lähes budjetoidun mukaisesti 69,4 milj. euroa, joka on 3,2 milj. euroa vähemmän edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Tilikauden tulos on 9,5 milj. euroa ja se on 4,7 milj. euroa ajankohdan vuosisuunnitelmaa parempi. Henkilöstömenoja on kertynyt huhtikuun loppuun mennessä 181,1 milj. euroa, mikä on ajankohdan vuosisuunnitelmaan nähden 4,0 milj. euroa vähemmän. Kaupunginvaltuuston hyväksymässä vuoden 2010 talousarviossa vähennettiin henkilöstömenoja 20 milj. euroa yksiköiden talousarvioesityksistä. Säästöt sisältyvät toimintayksiköiden vuosisuunnitelmiin ja huhtikuun talousraportin henkilöstö menoennusteen mukaan säästöistä arvioidaan saavutettavan koko kaupungin tasolla 14,8 milj. euroa. Laitoshoidossa henkilöstömenojen ylitysennuste on 4,0 milj. euroa. Kaupungin henkilöstömäärä on vähentynyt vuodenvaihteesta 222 henkilöllä. Talousraportin perusteella laaditussa koko vuoden tuloslaskelmaennusteessa toimintakate muodostuu 19,9 milj. euroa vuosisuunnitelmaa heikommaksi. uste on heikentynyt maaliskuun tilanteesta 9,0 milj. eurolla, mikä johtuu lähinnä toimintamenojen arvioiduista ylityksistä erikoissairaanhoidon palveluissa 6,5 milj. euroa sekä varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen muun tuotannon palveluissa 1,4 milj. euroa. Tuloslaskelmaennusteessa toimintatulojen ennustetaan toteutuvan 5,9 milj. euroa ja toimintamenojen 25,8 milj. euroa budjetoitua suurempina. usteen mukaan nettomenot pienenevät vuoden 2009 tilinpäätökseen verrattuna 0,1 milj. euroa. Vuosikatteeksi ennustetaan 63,7 milj. euroa, mikä kattaa poistot 77,4 prosenttisesti. Tilikauden tuloksesta arvioidaan muodostuvan 18,6 milj. euroa alijäämäinen, mikä on vuosisuunnitelmaan nähden 16,0 milj. euroa heikompi tulos. ustettu tulos on vuoden 2009 tulosta 4,6 milj. euroa heikompi. Kaupungin lainamäärän arvioidaan nousevan 326,2 milj. euroon. Ydinprosessien yhteenlasketun toimintakatteen ennustetaan toteutuvan 15,6 milj. euroa vuosisuunnitelmaa heikompana. uste on heikentynyt maaliskuusta 8,6 milj. euroa. Toimintatulojen ennustetaan toteutuvan 7,5 milj. euroa budjetoitua parempina, mutta toimintamenot ylittävät budjetin 23,1 milj. eurolla. Toimintatulojen ennustetaan ylittyvän Ikäihmisten palveluissa asiakasmaksutulojen osalta 1,9 milj. eurolla sekä perustoimeentulotuen valtionosuuksissa ja takaisinperinnässä 3,8 milj. eurolla. Toimintamenojen ennustetaan ylittyvän toimeentulotuessa 9,9 milj. euroa, erikoissairaanhoidossa 6,5 milj. euroa, vammaispalveluissa 1,5 milj. euroa ja päihde ja mielenterveyspalveluissa 0,5 milj. euroa. Lasten ja nuorten palveluissa toimintamenojen ennustetaan ylittyvän perhehoidon ja omaishoidon tuen osalta 1,7 milj. eurolla ja varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen osalta 1,4 milj. eurolla. Hyvinvointipalveluiden yhteenlasketun tuloksen arvioidaan muodostuvan 6,9 milj. euroa vuosisuunnitelmaa heikommaksi. Hyvinvointipalvelujen kokonaisennuste on heikentynyt maaliskuusta 1,2 milj. eurolla. Tuloksen alitusennusteet ovat Laitoshoidon ( 4,8 milj. euroa), Erikoissairaanhoidon ( 0,7 milj. euroa) Päivähoidon ja perusopetuksen ( 0,7 milj. euroa) ja Toisen asteen koulutuksen ( 0,7 milj. euroa) tuotantoalueilla. Avopalvelujen ennuste on parantunut 0,3 milj. euroa, Erikoissairaanhoidon heikentynyt 0,4 milj. euroa, Päivähoidon ja perusopetuksen heikentynyt 0,7 milj. euroa ja Toisen asteen koulutuksen heikentynyt 0,3 milj. euroa maaliskuun tilanteesta. Liikelaitosten yhteenlasketun liikeylijäämän ennustetaan toteutuvan 0,8 milj. euroa vuosisuunnitelmaa parempana. uste on parantunut maaliskuusta 0,5 milj. euroa Tarja Puskala vs. laskentapäällikkö

4 Talousraportti 2010 SISÄLLYSLUETTELO Talouden yleinen kehitys Laskelmat Tilaajaosa Tuloslaskelma Tuloslaskelmaennuste Investoinnit Rahoituslaskelma Tase Kaupungin yhteiset erät Verotulot Valtionosuudet Henkilöstö Sijoitustoiminta Korolliset velat Yhteenveto ydinprosessit ja konsernihallinto Tilaaja ydinprosesseittain Konsernihallinto Tuottajaosa Konserni Yhteenveto Hyvinvointipalvelut Konsernipalvelut Liikelaitokset

5 Talouden yleinen kehitys 1 TALOUDEN YLEINEN KEHITYS Elpyminen etenee, Suomi nousee syvästä kuopasta Maailmantalous jatkaa tänä vuonna kasvuaan Kreikan vaikeuksista huolimatta. Kasvua tukee teollisuuden lisäksi myös palvelusektori. Kasvu on jakautunut epätasaisesti: Aasiassa talous on kasvanut koko ajan ja kasvun moottorit ovatkin juuri siellä. Vahvasti velkaantuneen Yhdysvaltojen talouden kehitys on viimeisen puolen vuoden aikana ollut Eurooppaa myönteisempää. Euroopan Keskuspankin ohjauskorko on ollut toukokuusta 2009 alkaen 1,0 prosentissa. Ohjauskorkoa nostettaneen aikaisintaan vuoden lopulla ja korko palannee asteittain 2 3 prosenttiin. Suomen talouden kasvuvauhti on parantunut kevään mittaan, vaikka lakot ovatkin hidastaneet viennin kehitystä. Suomen suhdanneodotukset ovat vahvistuneet. Luottamusta tulevaisuuteen herättää kotimaisen kysynnän elpyminen. Yksityinen kulutus kasvoi jo toisen perättäisen neljänneksen ajan ja investoinnit käynnistyivät. Myös suhdanneindikaattorit puoltavat talouden positiivisempaa tulkintaa, sillä luottamus on kevään aikana vahvistunut sekä teollisuudessa, rakentamisessa, että palveluissa. Lisäksi kuluttajat uskovat parempien aikojen olevan edessä. Suomen taantuma alkoi loppusyksyllä 2008 ja päättyi syksyyn Taantuma ei ollut pitkä, mutta sen rajuus oli ainutkertainen. BKT supistui 7,8 prosenttia vuonna 2009 eli enemmän kuin yhtenäkään vuonna sitten vuoden Kuluvana vuonna kasvuodotukset ovat 1 3 prosentissa. Suomen bruttokansantuotteen volyymin muutos 2010, % 3,5 3,2 3,0 3 2,7 2,5 1,9 2 1,6 1,5 1,5 1,2 1,1 1,0 1 0,5 0 Asuinrakentamisen investointinäkymät paranivat vuoden lopussa, sillä taloudellisen toimeliaisuuden vakautuminen ja matalat korot saivat aikaan asuntorakentamisen elpymisen. Samanlaista elpymistä ei nähdä toimi ja liiketilarakentamisessa tai teollisuusrakentamisessa. Työttömyys ei ole noussut pelätyllä tavalla, mitä voidaan selittää aiempia taantumia suuremmalla työvoiman pienenemisellä, joka johtuu ennen kaikkea suurten ikäluokkien tulosta eläkeikään. Toisaalta työllisyys ei ole pahentunut niin paljon kuin BKT lukujen perusteella voisi päällisin puolin päätellä, koska taantuma on koetellut ensisijaisesti vientisektoria, joka työllistää kotimaisia palvelualoja vähemmän. Työttömyyden huippulukemat saavutetaan vasta vuoden lopulla. Pahimmat työttömyyden lisääntymistä koskevat uhkakuvat eivät kuitenkaan toteudu ja työttömyysaste ei nouse 1990 luvun lamavuosien tasolle. Tampereen työttömyysprosentti oli ELY keskuksen mukaan huhtikuussa 13,8 ja se laskenut vuoden vaihteesta 1,8 prosenttiyksikköä. Vaikka loppuvuonna tapahtuisikin odotettu nousu, jäädään kauas 1990 luvun lamavuosien ennätystyöttömyydestä, jolloin työttömyysprosentti nousi 25:een. Myös nuorten työttömyys on alkanut vähentyä, mutta toisaalta pitkäaikaistyöttömien määrä on ylittänyt jo henkilöä. Inflaation arvioidaan nousevan loppuvuonna parin prosentin tuntumaan, kun arvonlisävero nousee kesällä ja asuntolainakorot eivät enää laske. Ilman energian hinnan ja asuntolainakorkojen muutoksia inflaatio hidastuu edelleen vuoden mittaan. Lähivuosien inflaatio on valitusta mittarista riippuen joko matala tai kohtuullinen. Kuntataloudessa vuodesta 2010 tulee erittäin vaikea yhteisöverotuoton epävarman kertymisen ja työttömyyden lisääntymisen aiheuttaman heikon kunnallisveropohjan kehityksen vuoksi. Kunnat hillitsevät taloutensa tasapainottamiseksi niin käyttömenoja kuin investointejakin. Talouskriisin seurauksena syntynyt vakava talouden epätasapaino säteilee kuntiin usean vuoden ajan, vaikka yleinen taloustilanne alkaakin parantua.

6 Laskelmat 2 LASKELMAT Tuloslaskelma Virallinen tuloslaskelma ilman sisäisiä eriä Milj. euroa TA 2010 TP 2009 Toimintatulot Myyntitulot 42,1 143,2 140,3 Maksutulot 17,5 58,7 59,5 Tuet ja avustukset 8,1 27,6 29,1 Vuokratulot 14,2 37,5 38,5 Muut toimintatulot 3,5 21,5 24,0 Tulot yhteensä 85,4 288,5 291,5 Valmistus omaan käyttöön 16,9 104,2 101,7 Toimintamenot Henkilöstömenot Palkat ja palkkiot 136,5 434,6 458,8 Henkilösivukulut Eläkekulut 36,5 110,9 116,9 Muut henkilösivukulut 8,2 25,9 29,9 Palvelujen ostot 140,5 490,9 469,8 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 24,7 87,5 86,2 Avustukset 30,6 88,8 101,9 Vuokramenot 7,6 22,0 21,9 Muut toimintamenot 1,6 7,4 4,7 Menot yhteensä 369, , ,4 Toimintakate 283,8 875,3 896,9 Verotulot 240,8 722,2 716,9 Valtionosuudet 69,4 195,6 217,5 Rahoitustulot ja menot 9,1 27,2 32,3 Vuosikate 35,6 69,6 69,7 Suunnitelmapoistot 26,1 82,4 83,7 Satunnaiset erät 0,0 0,0 0,0 Tilikauden tulos 9,5 12,8 14,0 Tuloslaskelman toteuma Tammi huhtikuun toteutunut toimintakate 283,8,3 milj. euroa on ajankohdan vuosisuunnitelmaa 5,7 milj. euroa parempi. Maksuperusteisia verotuloja on kertynyt maaliskuun loppuun mennessä 253,3 milj. euroa, edellisvuonna vastaavalla ajanjaksolla verotuloja oli kertynyt 5,8 milj. euroa vähemmän. Verotulot on jaksotettu talousraporttiin tasaisesti kuukausille arvioidun koko vuoden kertymän mukaisesti ja tammihuhtikuun osuus on 240,8 milj. euroa. Valtionosuuksia on kertynyt helmikuun loppuun mennessä vuosisuunnitelman mukaisesti 69,4 milj. euroa, mikä on edellisvuotta 3,2 milj. euroa vähemmän. Tammi huhtikuun vuosikate 35,6 milj. euroa on 3,3 milj. euroa vuosisuunnitelmaa parempi. Vuosikate riittää kattamaan huhtikuun tilanteessa poistot 136 prosenttisesti. Suunnitelman mukaisten poistojen jälkeen tulokseksi muodostuu huhtikuun lopun tilanteessa 9,5 milj. euroa.

7 Laskelmat 3 Tuloslaskelmaennuste Sisältäen sisäiset erät Milj. euroa TP 2009* TA 2010** Toimintatulot Myyntitulot 324,4 325,1 993,0 957,7 957,8 953,4 Maksutulot 18,1 17,7 60,1 58,7 58,4 60,3 Tuet ja avustukset 9,3 9,1 32,6 30,7 30,3 33,7 Vuokratulot 49,2 48,5 142,2 140,0 141,4 141,4 Muut toimintatulot 7,7 5,8 26,7 22,6 23,2 28,1 Tulot yhteensä 408,8 406, , , , ,9 Valmistus omaan käyttöön 35,1 16,9 101,7 104,2 108,2 104,0 Toimintamenot Henkilöstömenot Palkat ja palkkiot 140,4 136,5 458,8 434,6 436,3 439,5 Henkilösivukulut Eläkekulut 36,3 36,5 116,9 110,9 111,3 113,1 Muut henkilösivukulut 8,4 8,2 29,9 25,9 26,0 26,2 Palvelujen ostot 440,4 420, , , , ,2 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 33,1 28,6 98,5 100,1 100,3 100,0 Avustukset 30,4 33,2 105,0 91,9 92,0 103,7 Vuokramenot 41,7 41,6 125,7 125,0 125,2 125,4 Muut toimintamenot 2,6 1,7 6,0 8,1 7,6 7,5 Menot yhteensä 698,2 690, , , , ,6 Toimintakate 289,5 283,8 897,8 876,1 877,8 897,7 Verotulot 240,8 240,8 716,9 722,2 722,2 726,7 Valtionosuudet 69,2 69,4 217,5 195,6 207,6 207,6 Rahoitustulot ja menot 11,7 9,1 33,1 27,9 27,9 27,1 Vuosikate 32,2 35,6 69,7 69,6 79,9 63,7 Suunnitelmapoistot 27,4 26,1 83,7 82,4 82,5 82,3 Satunnaiset erät 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Tilikauden tulos 4,8 9,5 14,0 12,8 2,6 18,6 *Vuosien 2009 ja 2010 välisessä vertailussa tulee ottaa huomioon kaupunkiorganisaatiossa tapahtuneet muutokset. Tampereen ammattikorkeakoulu yhdistyi Pirkanmaan ammattikorkeakoulu Oy:n kanssa alkaen. TAMK:n toimintakate vuonna 2009 oli 2,0 milj. euroa ja tulos 1,0 milj. euroa. **TA 2010 on kaupunginvaltuuston hyväksymä alkuperäinen talousarvio. Kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen hyväksymät muutokset talousarvioon sisältyvät vuosisuunnitelmalukuihin (VS 2010).

8 Laskelmat 4 Tuloslaskelmaennusteen analysointi Toimintakatteen eli nettomenojen tilinpäätösennuste 897,7,3 milj. euroa on vuoden 2009 tilinpäätöksen toimintakatetta 0,1 milj. euroa parempi. Toimintakatteen ennustetaan toteutuvan 19,9 milj. euroa vuosisuunnitelmaa heikompana. Toimintamenojen osalta ennuste ylittää vuosisuunnitelman 25,7 milj. eurolla. Merkittävin ylitysennuste on toimeentulotuen menoissa 9,9 milj. euroa, palvelujen ostoissa 4,8 milj. euroa ja henkilöstömenoissa 5,2 milj. euroa. Toimintatulojen ennustetaan toteutuvan 5,9 milj. euroa vuosisuunnitelmaa suurempina. Valtionosuuksia arvioidaan kertyvän vuosisuunnitelman mukaisesti, mikä on 9,9 milj. euroa vähemmän kuin edellisvuonna. Valtionosuuksien pienenemiseen vaikuttaa osaltaan Tampereen ammattikorkeakoulun yhtiöittäminen. Verotuloja ennustetaan kertyvän 4,5 milj. euroa vuosisuunnitelmaa enemmän yhteisöverotulojen kertymästä johtuen. Rahoitustulojen ja menojen ennustetaan toteutuvan 0,8 milj. euroa vuosisuunnitelmaa heikompina. Tilinpäätösennusteen mukaiseksi vuosikatteeksi muodostuu 63,3 milj. euroa, joka kattaa 76,9 prosenttisesti ennustetut suunnitelmapoistot. Koko kaupungin suunnitelmapoistojen ennustetaan toteutuvan lähes vuosisuunnitelman mukaisesti. Tilikauden tuloksen tilinpäätösennuste on 18,6 milj. euroa alijäämäinen ja se on 16,0 milj. euroa vuosisuunnitelman mukaista tulosta heikompi. Huhtikuun tulosennuste on 9,0 milj. euroa maaliskuun talousraportin tulosennustetta heikompi, mikä johtuu muun muassa 6,5 milj. euron erikoissairaanhoidon kuntouttavan toiminnan ostopalvelujen ja PSHP:n tilauksen ylitysennusteesta sekä varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen 1,4 milj. euron ylitysennusteesta. Tilikauden tulosennuste on 4,6 milj. euroa edellisvuoden tulosta heikompi. Tilaajan ydinprosessien ja konsernihallinnon toimintakatteen tilinpäätösennuste on 14,7 milj. euroa vuosisuunnitelmaa heikompi ja se on heikentynyt maaliskuusta 7,9 milj. eurolla. Tulojen ennustetaan toteutuvan 8,0 milj. euroa budjetoitua parempina. Suurimmat tulojen ylitykset ovat seuraavissa ydinprosesseissa: Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen (4,6 milj. euroa), Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen (1,9 milj. euroa) ja Lasten ja nuorten kasvun tukeminen (1,0 milj. euroa). Ylitykset johtuvat toimeentulotukimenoihin saatavista valtionosuuksista ja takaisinperinnästä, Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitämisen ja perusterveydenhuollon avopalvelujen asiakasmaksutuloista sekä valtion maksamien elatustuen takautumissaatavien korvauksista ja valtionavustuksesta ryhmäkokojen pienentämiseen johtuen. Ydinprosessien ja konsernihallinnon menojen ennustetaan toteutuvan yhteensä 22,7 milj. euroa vuosisuunnitelmaa suurempina. Suurimmat ylitykset ovat seuraavissa ydinprosesseissa: Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen ( 19,1 milj. euroa), Lasten ja nuorten kasvun tukeminen ( 3,5 milj. euroa) ja Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen ( 0,5 milj. euroa). Ylitykset johtuvat erikoissairaanhoidon kuntouttavan toiminnan ostopalveluista, PSHP:n ostopalveluista, perusterveydenhuollon menoista, toimeentulotukimenoista, vammaispalvelujen menoista, päihde ja mielenterveyspalvelujen menoista, psykososiaalisen tuen palvelujen perhehoidon lisäämisestä ja kotona asumista tukevien palvelujen menoista. Hyvinvointipalveluiden yhteenlasketun tilikauden tuloksen arvioidaan muodostuvan 6,9 milj. euroa vuosisuunnitelmaa heikommaksi. Tilikauden tuloksen alitusennusteet ovat Laitoshoidon ( 4,8 milj. euroa), Erikoissairaanhoidon ( 0,7 milj. euroa), Päivähoidon ja perusopetuksen ( 0,7 milj. euroa) sekä Toisen asteen koulutuksen ( 0,7 milj. euroa) tuotantoalueilla. Liikelaitosten ja taseyksiköiden yhteenlaskettu tilikauden tulosennuste on 33,1 milj. euroa, joka ylittää vuosisuunnitelman 0,8 milj. eurolla. Aterian 0,7 milj. euroa vuosisuunnitelmaa heikompaa tulosennustetta rasittaa isojen asiakasryhmien ateriamäärien pieneneminen. Tilakeskuksessa liikeylijäämäennuste alittaa vuosisuunnitelman 0,8 milj. eurolla lähinnä energiakustannusten ylittymisen vuoksi. Tietotekniikkakeskus sen sijaan ennustaa ylittävänsä vuosisuunnitelmatavoitteensa 2,2 milj. eurolla mm. lisääntyneiden volyymien takia. Lisäksi vuodelle 2010 ei tehty aiottuja yksikköhintojen alennuksia, mikä tulee myös parantamaan tulosta. Infratuotannon 0,5 milj. euroa vuosisuunnitelmaa parempi liikeylijäämäennuste perustuu materiaalien ja palvelujen ostoissa syntyviin säästöihin.

9 Laskelmat 5 Investoinnit Aineettomat hyödykkeet Tietokoneohjelmistojen käyttöoikeudet Tietokoneohjelmistojen valmistusarvot Muut pitkävaikutteiset menot Aineelliset hyödykkeet Maa ja vesialueet Liittymismaksut (ei palautettavat) Rakennukset ja rakennelmat Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet akkomaksut aineellisista hyödykkeistä Keskeneräiset hankinnat Sijoitukset Osakkeet ja osuudet INVESTOINNIT YHTEENSÄ Rahoitusosuudet NETTOINVESTOINNIT YHTEENSÄ Pysyvien vastaavien myyntitulot Investointien toteuma Tammi huhtikuun investointien toteuma on yhteensä 45,0 milj. euroa, kun vuosisuunnitelman investoinnit koko vuodelle ovat 165,8 milj. euroa. Pysyvien vastaavien myyntituloja on toteutunut huhtikuun loppuun mennessä 25,6 milj. eurolla, mikä on 64,0 prosenttia koko vuoden vuosisuunnitelmasta. Investoinneissa näkyy Tampereen Ammattikorkeakoulun ja Pirkanmaan ammattikorkeakoulun yhdistymiseen liittyvät kiinteistöjärjestelyt. Tampereen Tilakeskus Liikelaitos on luovuttanut (käsitelty myyntinä) entisen TAMK:n Teiskontien kiinteistöt ensin konsernihallinnolle, josta ne on edelleen luovutettu apporttina Piramk Oy:lle. Kiinteistöjärjestelyt sisältävät myös TAMK:n irtaimen omaisuuden luovuttamisen Piramk Oy:lle. Osakkeisiin ja osuuksiin kirjattiin Piramk Oy:n osakkeita yhteensä 23,1 milj. euroa. Pysyvien vastaavien myyntituloihin sisältyy järjestelyistä aiheutuneita Tilakeskus Liikelaitokselle kirjattuja myyntituloja 20,2 milj. euroa. Vuodelta 2009 jatkuneet tieto ja viestintäteknologian investointiprojektit ovat edenneet odotetusti. Vuonna 2010 alkavat projektit eivät kaikilta osin ole käynnistyneet odotetun nopeasti ja mm. Kuntalaisportaalin toteutus viivästyy suunnitellusta kilpailutuksen vuoksi. Vuodelle 2010 on tvt investointeihin varattu vuosisuunnitelmassa 2,4 miljoonaa euroa. Talousarviomuutoksena ( ) valtuusto päätti esitetyn mukaisesti uudelleen budjetoida yhteensä 1,2 miljoonaa euroa vuodelta Investointien tilinpäätösennuste Investointien tilinpäätösennuste on 163,6 milj. euroa, mikä on 2,2 milj. euroa vuosisuunnitelmaa vähemmän. Maa ja vesialueinvestointien arvioidaan ylittävän vuosisuunnitelman noin 1,5 milj. eurolla. Vastaavasti kaupunkiympäristön kehittämisen infrainvestoinnit alittunevat 1,8 milj eurolla. Mahdollisen alituksen syynä on Ratinan kauppakeskuksen töiden aloittamisen arvioitu siirtyminen loppuvuoteen. Tällöin 2010 hankkeelle osoitettu määräraha on tarpeen uudelleen budjetoida vuodelle TVT investointien ennustetaan tässä vaiheessa toteutuvan suunnitelman mukaisesti. Hyvinvointipalveluiden investointiennuste on 0,8 milj. euroa vuosisuunnitelmaa pienempi. Tampereen kaupunkiliikenne ennustaa investointimenojensa alittavan vuosisuunnitelman 0,7 milj. eurolla.

10 Laskelmat 6 Rahoituslaskelma Milj. euroa Toiminnan rahavirta Vuosikate 35,6 69,7 69,6 79,9 63,7 Satunnaiset erät 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Tulorahoituksen korjauserät 1,9 13,7 15,3 15,3 15,3 Investointien rahavirta Investointimenot 44,0 134,2 131,6 165,8 163,6 Rahoitusosuudet investointimenoihin 0,1 2,5 3,1 3,1 3,1 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 24,7 15,3 19,8 42,9 40,5 Toiminnan ja investointien rahavirta 14,5 60,4 54,3 55,2 71,5 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset 0,1 41,0 0,1 0,1 0,0 Antolainasaamisten vähennykset 0,7 4,8 2,2 2,2 3,9 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 90,0 72,0 72,0 72,0 Pitkäaikaisten lainojen vähennys 4,0 34,9 12,0 12,0 12,0 Lyhytaikaisten lainojen muutos 33,4 31,5 0,0 0,0 0,0 Muut maksuvalmiuden muutokset 41,8 18,8 17,5 17,5 17,5 Rahoituksen rahavirta 11,9 69,2 44,6 44,6 46,4 Rahavarojen muutos 2,6 8,9 9,8 10,6 25,1 Rahavarat tilikauden lopussa 116,5 113,9 88,9 Rahavarat tilikauden alussa 113,9 105,1 113,9 Rahoituslaskelman toteuma Rahoituslaskelman tammi huhtikuun rahavarojen muutos on 2,6 milj. euroa positiivinen. Toiminnan rahavirta muodostui 33,7 milj. euroa positiiviseksi johtuen 35,6 milj. euron vuosikatteesta. Investointien rahavirta oli vain 14,5 milj. euroa negatiivinen johtuen 24,7 milj. euron pysyvien vastaavien luovutustuloista. Luovutustulot aiheutuivat Tampereen ammattikorkeakoulun kiinteistöjen myynnistä Pirkanmaan ammattikorkeakoulu Oy:lle. Tulorahoituksen ja investointien erotuksena laskettu välitulos toiminnan ja investointien rahavirta oli näin 14,5 milj. euroa positiivinen. Rahoitustoiminnan nettorahavirta on huhtikuun lopussa 11,9 milj. euroa negatiivinen. Nettomääräisesti tarkasteltuna lyhytaikaisten lainojen ja muiden maksuvalmiuden muutosten summa on 8,4 milj. euroa negatiivinen. Rahoituslaskelman tilinpäätösennuste Kaupungin koko vuoden rahoituslaskelmaennusteen mukaan rahavarojen muutos tulee olemaan 25,1 milj. euroa negatiivinen ja 14,5 milj. euroa vuosisuunnitelmaa heikompi. Merkittävin vaikutus rahoituslaskelman tilinpäätösennusteeseen on 16,2 milj. euroa vuosisuunnitelmaa heikommalla vuosikateennusteella.

11 Laskelmat 7 Tase Milj. euroa Muutos VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet 12,1 13,1 1,1 Aineelliset hyödykkeet 1 044, ,7 27,3 Sijoitukset 652,5 630,1 22,4 TOIMEKSIANTOJEN VARAT 4,2 4,8 0,5 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto omaisuus 3,1 3,0 0,1 Saamiset Pitkäaikaiset saamiset 2,3 2,3 0,0 Lyhytaikaiset saamiset 65,0 58,7 6,3 Rahoitusarvopaperit 39,5 62,4 22,9 Rahat ja pankkisaamiset 77,0 51,5 25,5 VASTAAVAA YHTEENSÄ 1 900, ,6 2,5 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA 1 420, ,2 9,7 Peruspääoma 636,7 636,7 0,0 Arvonkorotusrahasto 126,1 126,1 0,0 Muut omat rahastot 40,0 40,0 0,0 Edellisten tilikausien ylijäämä 607,5 624,2 16,7 Tilikauden ylijäämä 9,7 16,7 26,4 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET 25,3 25,5 0,2 PAKOLLISET VARAUKSET 9,4 9,9 0,4 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 15,5 16,0 0,5 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen 184,2 175,9 8,3 Lyhytaikainen 245,7 260,1 14,4 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 1 900, ,6 2,5 Taseen tunnusluvut Omavaraisuusaste, % 76,0 76,0 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 108,0 35,0 Kertynyt ylijäämä, milj. euroa Kertynyt ylijäämä, euroa/asukas Lainakanta, Lainat, euroa/asukas Lainasaamiset, Asukasmäärä Taseen toteuma Taseen loppusumma oli 1 900,1 milj. euroa ja kasvua tilinpäätökseen verrattuna on 2,5 milj. euroa. Taseen vastaavissa muutoksia on tapahtunut lähinnä pysyvien vastaavien aineellisissa hyödykkeissä ja sijoituksissa sekä vaihtuvien vastaavien rahoitusarvopapereissa sekä rahoissa ja pankkisaamisissa. Pysyvien vastaavien muutoksia selittää Tampereen ammattikorkeakoulun ja Pirkanmaan ammattikorkeakoulun yhdistymiseen liittyvät järjestelyt. Vaihtuvissa vastaavissa muutoksia selittää lyhytaikaisen sijoituksen erääntyminen alkuvuodesta.

12 Tilaajaosa 8 TILAAJAOSA Kaupungin yhteiset erät Verotulot Verolaji (milj. euroa) Tot TP 09 / 10 Kunnallisvero 236,2 205,7 205,7 618,6 617,0 617,0 617,0 1,6 0,3 Yhteisövero 11,0 20,8 20,8 62,7 62,5 62,5 67,0 4,3 6,8 Kiinteistövero 0,2 14,2 14,2 35,4 42,5 42,5 42,5 7,1 20,0 Koiravero 0,2 0,2 0,1 0,1 0,2 0,2 0,2 0,0 1,9 Yhteensä 247,5 240,8 240,8 716,9 722,2 722,2 726,7 9,8 1,4 % Verotulojen toteuma Verotuloja on kertynyt maksuperusteisesti huhtikuun loppuun mennessä 253,3 milj. euroa, edellisvuonna vastaavalla ajanjaksolla verotuloja oli kertynyt 5,8 milj. euroa vähemmän. Verotulot on jaksotettu talousraporttiin tasaisesti kuukausille arvioidun koko vuoden kertymän mukaisesti, jolloin tammimaaliskuun toteuma on 240,8 milj. euroa. Tilinpäätösennuste Tampereen kaupungin verotulojen ennustetaan kasvavan edellisvuodesta 9,8 milj. euroa eli noin 1,4 prosenttia. Kiinteistöverotulojen ennustetaan kasvavan 7,1 milj. eurolla kiinteistöveroprosenttien korotuksesta johtuen. Yhteisöveroa ennustetaan kertyvän 4,3 milj. euroa edellisvuotta enemmän. Valtionosuudet Milj. euroa Peruspalvelujen valtionosuus, ml. tasaukset 66,7 66,9 190,3 200,1 200,1 Opetus ja kulttuuritoimen muut valtionosuudet 2,5 2,5 5,3 7,5 7,5 Yhteensä 69,2 69,4 217,5 195,6 207,6 207,6 Valtionosuuksien toteuma Valtionosuuksia on kertynyt huhtikuun loppuun mennessä lähes vuosisuunnitelman mukaisesti 69,4 milj. euroa, mikä on edellisvuoden vastaavaa ajanjaksoa 3,2 milj. euroa vähemmän. Valtionosuusjärjestelmän uudistus tuli voimaan , minkä seurauksena sosiaali ja terveydenhuollon, esi ja perusopetuksen, kirjaston, kuntien kulttuuritoimen sekä asukaskohtaisen taiteen perusopetuksen valtionosuudet on yhdistetty ns. yhden putken mallin mukaisesti peruspalvelujen valtionosuudeksi. Erään sisältyy myös verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus ja järjestelmämuutoksen tasaus. Tilinpäätösennuste Valtionosuuksien ennustetaan toteutuvan vuosisuunnitelman mukaisesti. Ne laskevat 9,9 milj. euroa vuodesta 2009.

13 Tilaajaosa 9 Henkilöstö Henkilöstömäärä Kaupungin henkilöstömäärä oli huhtikuun lopuissa henkilöä. Määrä on laskenut vuodenvaihteesta n. 220 henkilöllä. Vakinaisen henkilöstön määrä oli Vakinaisen henkilöstömäärän merkittävän laskun takana on Tampereen ammattikorkeakoulun yhtiöittäminen ja yhdistyminen Pirkanmaan ammattikorkeakoulun kanssa vuoden 2010 alusta. Vuoden 2010 henkilöstösuunnitelmaan verrattuna vakinaisen henkilöstön määrä oli selkeästi alle suunnitellun. Vakinaisen henkilöstön kehitys Hesu 2010 Henkilöstön työpanos ja poissaolot Tammi huhtikuussa 2010 henkilöstön tekemä teoreettinen kokonaistyöaika oli henkilötyövuotta. Vuosilomat, sairauspoissaolot, perhevapaat ja muut poissaolot vähensivät varsinaisen tehdyn työpanoksen henkilötyövuoteen. Lasku edelliseen vuoteen selittyy ammattikorkeakoulun yhtiöittämisellä. Kun laskelmista eliminoidaan ammattikorkeakoulun vaikutus, henkilöstön työpanos on laskenut 3,8 prosentilla vuoteen 2009 verrattuna. Sijais ja määräaikaisen henkilöstön käyttö on vähentynyt tammi huhtikuussa merkittävästi edel liseen vuoteen verrattuna, lasku on 16,5 prosenttia sijaisissa ja 7,5 prosenttia muussa määräaikaisessa henkilöstössä. Taloudellisista syistä myönnettävien palkattomien vapaiden määrä oli tammi huhtikuussa (osa aikaprosentilla painotettuna 8 290) päivää. Koko vuoden tavoitteena on päivää. Vapaat tulevat keskittymään erityisesti kesäkauteen. Henkilöstön ajankäyttö tammi huhtikuussa vuosina 2009 ja 2010 Henkilöstön ajankäyttö Tot 2009 Teoreettinen työaika (htv) Vuosilomat (htv) Sairauspoissaolot (htv) Perhevapaat (htv) Muut poissaolot (htv) Tehty työaika yhteensä

14 Tilaajaosa 10 Henkilöstön tehty työpanos (henkilötyövuotta) tammi huhtikuussa vuosina 2009* ja kk 2009 kk Vakinainen Määräaik. Sijainen Työllistetty * 2009 ilman Tampereen ammattikorkeakoulua Henkilöstön vaihtuvuus Kaupungin palveluksesta irtisanoutuneiden määrä oli tammihuhtikuussa 139 työntekijää, joka on seitsemän prosenttia edellisvuoden vastaavaa ajankohtaa vähemmän. Eläkkeelle siirtyminen on kiihtynyt merkittävästi. Tammi huhtikuun aikana kaupungin palveluksesta jäi eri eläkkeille (pl. osaaikaeläkkeet) 101 henkilöä, mikä on 17 prosenttia edellisvuoden vastaavaa ajankohtaa enemmän. Päättyneitä palvelussuhteita oli kaiken kaikkiaan kappaletta. Määrä laski 32 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Henkilöstömenot Henkilöstömenoja on kertynyt huhtikuun loppuun mennessä 181,1 milj. euroa, mikä on ajankohdan vuosisuunnitelmaan 4,0 milj. euroa vähemmän. Kaupunginvaltuuston hyväksymässä vuoden 2010 talousarviossa vähennettiin henkilöstömenoja 20 milj. euroa yksiköiden talousarvioesityksistä. Säästöt sisältyvät toimintayksiköiden vuosisuunnitelmiin ja huhtikuun talousraportin henkilöstö menoennusteen perusteella voidaan arvioida henkilöstömenosäästöjä saavutettavan koko kaupungin tasolla 14,8 milj. euroa. Laitoshoidossa henkilöstömenojen ylitysennuste on 4,0 milj. euroa. Myös seuraavien tuotanto alueiden henkilöstösäästöjen ennustetaan jäävän toteutumatta: Erikoissairaanhoito ( 0,4 milj. euroa), Päivähoito ja perusopetus ( 0,7 milj. euroa), Toisen asteen koulutus ( 0,8 milj. euroa), Kulttuuri ja vapaaaikapalvelut ( 0,5 milj. euroa). Lisäksi Tampereen Aterian henkilöstösäästöistä ennustetaan jäävän toteutumatta 0,4 milj. euroa. Uusien aloitettujen palvelussuhteiden määrä tammihuhtikuussa oli kappaletta. Tässä on laskua 33 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Vakinaisia palvelussuhteita aloitettiin 349, joka on 48 prosenttia edellisvuoden vastaavaa ajankohtaa vähemmän. Aloitettuja sijaisuuksia oli kappaletta (34 prosenttia edellisvuotta vähemmän) ja muita määräaikaisuuksia 2 199, (29 prosenttia edellisvuotta vähemmän). 76 palvelussuhdetta aloitettiin palkkatuetulle henkilöstölle, mikä on 13 prosenttia edellisvuotta enemmän. Henkilöstön vaihtuvuus on laskenut edelliseen vuoteen verrattuna johtuen erityisesti määräaikaisen henkilöstön vähenemisestä. Samaan aikaan vaihtuvuutta on kuitenkin nostanut eläköitymisen kiihtyminen. Osa yllä mainittujen tuotantoalueiden henkilöstösäästöistä on suunniteltu säästämällä myös muista toiminta ja investointimenoista. Vuosisuunnitelmiin kirjattujen esitysten mukaan näiden avulla säästettäisiin 4,4 milj. euroa. Näiden säästöjen toteutuessa täysimääräisinä henkilöstösäästöistä jäisi toteutumatta koko kaupungin tasolla 0,8 milj. euroa. Henkilöstömenojen ennustetaan pienenevän 0,7 milj. eurolla edellisvuoden henkilöstömenoista, joista on eliminoitu Tampereen ammattikorkeakoulun henkilöstömenot. Tampereen ammattikorkeakoulun vuoden 2009 henkilöstömenot olivat 26,1 milj. euroa. usteen mukaan henkilöstömenot tulevat kuitenkin ylittämään kuluvan vuoden vuosisuunnitelman 5,2 miljoonalla eurolla.

15 Tilaajaosa 11 Henkilöstömenot (milj. euroa) Tot 2009 TP 09 / TP 2009* TA * kasvu %* Palkat ja palkkiot 145,5 140,4 136,5 437,9 434,6 436,3 439,5 1,6 0,4 Eläkekulut 37,9 36,3 36,5 113,1 110,9 111,3 113,1 0,1 0,1 Muut henkilösivukulut 10,7 8,4 8,2 28,5 25,9 26,0 26,2 2,3 8,2 Yhteensä 194,1 185,1 181,1 579,5 571,4 573,6 578,8 0,7 0,1 * TP 2009 ilman Tampereen ammattikorkeakoulun henkilöstömenoja. Henkilöstösäästövelvoite 2010 ja henkilöstömenototeuma 1000 euroa Säästövelvoite / VS 2010 Konsernihallinto ja ydinprosessit Hyvinvointipalvelu Konsernipalvelu Liikelaitokset Yhteensä

16 Tilaajaosa 12 Sijoitustoiminta Yleistä markkinoista Vuoden 2010 alkua on leimannut huoli julkisen sektorin talouden ongelmista, erityisen huomion kohteena on ollut Välimeren alue ja Kreikan valtion tilanne, jonka luottamus sijoitusmarkkinoilla loppui kokonaan huhti toukokuun vaihteessa. Tilanne olisi ilman EU:n ja EKP:n mittavia toimia saattanut johtaa uuteen euroopanlaajuiseen finanssikriisiin ja orastavan talouskasvun kuihtumiseen. Pinnan alla on kuitenkin epävakautta edelleen niin kauan kunnes talouden tasapaino on saatu aikaiseksi. Euroopan julkisen talouden haasteiden vastapainona kertovat alkuvuoden ulkomaankaupan tilastot maailmankaupan vahvasta elpymisestä. Kiinassa sekä vienti että tuontiluvut kasvoivat huomattavasti vuodentakaiseen verrattuna, samoin USA:n ja Saksan vientiluvut kertovat elpymisestä vuositasolla. Piristynyt kaupankäynti ja teollisuuden kasvuluvut maailmalla ennakoivat kansainvälisille yrityksille kohentuvia myynti ja tuloslukuja, mikä on ilmennyt vuoden ensimmäisen neljänneksen tuloksissa. Ajan kanssa piristyvä aktiviteetti välittyy edelleen kotimarkkinayrityksiin ja viennin alihankkijoihin. Kaupungin sijoitustoiminta Sijoitustoiminnassa noudatetaan valtuuston vahvistamia periaatteita ja pormestarin vuosittain hyväksymää sijoitussuunnitelmaa, joissa mm. määritellään rajat eri omaisuusluokkien välillä. Tammi huhtikuussa kaupungin sijoitussalkkua on tarkoituksella pienennetty, kun erääntyneiden 4,25 milj. euron korkosijoitusten tilalle on hankittu vain yksi 1,0 milj. euron suuruinen EuroStoxx50 osakeindeksisijoitus. Vapautuneilla varoilla on pyritty vähentämään kaupungin lainanottotarvetta. Huhtikuun lopussa sijoitusten jakauma oli selvästi vuoden 2010 sijoitussuunnitelman perusallokaatiota (rahamarkkina 60 %, korkosijoitukset 15 %, osakesijoitukset 20 Euroopan Keskuspankki on odotetusti pitänyt ohjauskorkonsa ennallaan 1,0 prosentissa, eikä pikaiselle nostolle ole vielä näkyvissä perusteita. Rahamarkkinoiden likviditeetin turvaamiseksi tehdyt erilaiset hätäohjelmat sen sijaan tullaan asteittain purkamaan ja näillä on vähäinen korkotasoa nostava vaikutus loppuvuoden aikana. Pitkät korot ovat alkuvuoden aikana laskeneet ja tasot ovat euroajan alhaisimmat. Kuluvana vuonna länsimaat ottavat ennätysmäärän velkaa ja mikäli markkinoiden kyky rahoittaa julkista velkaa pienenee, voi sillä olla nopeakin vaikutus pitkien korkojen nousuun. Omaisuuslajien välillä ovat riskipitoisemmat kohteet, kuten osakkeet ja yrityslainat, menestyneet turvallisempia, mutta hyvin alhaisen tuottopotentiaalin omaavia valtionlainoja ja rahamarkkinasijoituksia paremmin. Osakemarkkinat tosin kokivat jyrkkää hetkellistä pudotusta Kreikan tilanteen johdosta, mutta nouseva trendi tulee todennäköisesti taas jatkumaan, sillä myönteiset talousuutiset nostavat markkinoiden odotuksia. %, muut 5 %) varovaisempi. Neljän ensimmäisen kuukau den aikana kaupungin sijoitustoiminnan tuotto oli 3,19 prosenttia eli vuositasolla noin 9,5 prosenttia. Sijoitettavat varat koostuivat huhtikuun lopussa oheisen taulukon mukaisista lähteistä. RAHAN LÄHDE Milj. euroa % kaupungin varat 4,2 4 laina tytäryhtiöiltä laina henkilöstökassalta 46,1 39 elinkeinorahasto 11,4 10 lahjoitusrahastot 5,8 5 yhteensä 119,1 100

17 Tilaajaosa 13 Sijoitusomaisuuden kehitys 01/2007 4/2010 markkina arvo milj. e /07 04/07 07/07 10/07 1/08 4/08 7/08 10/08 1/09 4/09 7/09 10/09 1/ 10 4 / 10 Lyhyet korkosijoitukset Pitkät korkosijoitukset Osakesijoitukset Strukturoidut sijoitukset Elinkeinorahasto Korolliset velat Vuoden 2010 talousarviossa on varauduttu 72,0 milj. euron pitkäaikaisiin lainannostoihin. Summa ei pidä sisällään muutoksia tytäryhtiöiden ja henkilöstökassan veloissa, sillä ne luetaan lyhytaikaisiin lainoihin. Alkuvuoden aikana ei ole nostettu pitkäaikaisia rahalaitoslainoja. Kaupungin rahoitustarve on voitu hoitaa tytäryhtiöiden avulla, kun niiden poikkeuksellisen korkea alkuvuoden likviditeetti on konsernitilipalvelun myötä turvannut myös kaupungin maksuvalmiuden ja eliminoinut ulkopuolisen velan noston. Tilanteen ei kuitenkaan arvioida jatkuvan, vaan kaupunki joutuu todennäköisesti vielä kesän aikana hankkimaan pidempiaikaista vierasta pääomaa. Konsernin sisäisen velan mittava kasvu on pitänyt kaupungin korkomenot aisoissa, sillä konsernitilin korko on sidottu matalaan 1 kk euribor korkoon. Henkilöstökassan saldot ovat pankkien voimakkaan korkokilpailun seurauksena kääntyneet laskuun ja alkuvuoden aikana asiakasvarat ovat vähentyneet noin 4,9 milj. euroa Lyhennykset Nostot Korolliset velat, josta rahalaitoksille henkilöstökassalle tytäryhtiöille Euroa/asukas Korollisten velkojen keskikorko % 1,85 1,19 Milj. euroa TP 2000 TP 2001 TP 2002 TP 2003 Lainamäärän kehitys TP 2004 TP 2005 TP 2006 TP 2007 TP 2008 TP / 2010 TP euroa/as Lainakanta 105,8 117,7 125,1 141,9 166,9 202,6 217,7 199,3 196,4 283,0 312,3 326,2 /asukas

18 Tilaajaosa 14 Ydinprosessit ja konsernihallinto Yhteenveto talouden toteumasta ja tilinpäätösennusteesta Tot 2009 Lasten ja nuorten kasvun tukeminen Ero VS/ Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Osaamisen ja elinkeinojen kehittäminen Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Sivistyksen ja elämänlaadun edistäminen Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Kaupunkiympäristön kehittäminen Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate YDINPROSESSIT YHTEENSÄ Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Konsernihallinto Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate TILAAJAT JA KONSERNIHALLINTO YHTEENSÄ Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Talouden toteuma Ydinprosessien ja konsernihallinnon ajankohdan yhteenlasketut toimintatulot ovat toteutuneet 4,3 milj. euroa vuosisuunnitelmaa pienempinä. Suurimmat toimintatulojen alitukset ovat seuraavissa ydinprosesseissa: Kaupunkiympäristön kehittäminen ( 3,4 milj. euroa), Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen ( 0,8 milj. euroa) ja Terveyden ja hyvinvoinnin ylläpitäminen ( 0,8 milj. euroa). Lasten ja nuorten kasvun tukemisen ydinprosessin toimintatulot toteutuivat 0,5 milj. euroa vuosisuunnitelmaa suurempina ja konsernihallinnon 0,2 milj. euroa suurempina. Kaupunkiympäristön kehittämisen alitus johtuu pääosin maa alueiden myyntivoittojen toteumasta ja Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitämisen alitus hoidon ja asumisen yhdistävien palvelujen asiakasmaksutuloista. Tilaajan ydinprosessien ja konsernihallinnon yhteenlaskettujen toimintamenojen toteuma on 3,2 milj. euroa vuosisuunni

19 Tilaajaosa 15 telmaa alhaisempi (ilman laskutusvirhettä 6,6 milj. euroa). Suurimmat toimintamenojen alitukset ovat seuraavissa ydinprosesseissa: Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen (2,7 milj. euroa), Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen (1,0 milj. euroa), Kaupunkiympäristön kehittäminen (2,2 milj. euroa). Konsernihallinnon toimintamenot ovat toteutuneet 2,1 milj. euroa vuosisuunnitelmaa pienempinä. Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitämisen alitus johtuu pääosin ostopalvelujen laskutuksen viiveestä ja Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen alitus vammaispalvelujen laskutuksesta. Lasten ja nuorten kasvun tukemisen ydinprosessin toimintamenot ovat ylittyneet 4,8 milj. eurolla 3,4 milj. euron laskutusvirheen ja varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen sekä psykososiaalisen tuen palvelujen ylityksestä johtuen. Tilinpäätösennuste Tilaajan ydinprosessien ja konsernihallinnon toimintakatteen tilinpäätösennuste on 14,7 milj. euroa vuosisuunnitelmaa heikompi. Tulojen ennustetaan toteutuvan 8,0 milj. euroa budjetoitua parempina. Suurimmat tulojen ylitykset ovat seuraavissa ydinprosesseissa: Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen (4,6 milj. euroa), Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen (1,9 milj. euroa) ja Lasten ja nuorten kasvun tukeminen (1,0 milj. euroa). Ylitykset johtuvat toimeentulotukimenoihin saatavista valtionosuuksista ja takaisinperinnästä, perusterveydenhuollon avopalvelujen asiakasmaksutuloista sekä sosiaali ja terveydenhuollon asiakasmaksuihin tehdyistä indeksitarkistuksista, pitkäaikaisesta laitoshoidosta perittävän maksun kolmen prosenttiyksikön noususta ja hoitotuen vaikutuksesta sekä valtion maksamien elatustuen takautumissaatavien korvauksista ja valtionavustuksesta ryhmäkokojen pienentämiseen johtuen. Konsernihallinnon toimintatulojen ennustetaan toteutuvan 0,5 milj. euroa vuosisuunnitelmaa parempina. Ydinprosessien ja konsernihallinnon menojen ennustetaan toteutuvan yhteensä 22,7 milj. euroa vuosisuunnitelmaa suurempina. Suurimmat ylitykset ovat seuraavissa ydinprosesseissa: Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen ( 19,1 milj. euroa), Lasten ja nuorten kasvun tukeminen ( 3,5 milj. euroa) ja Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen ( 0,5 milj. euroa). Ylitykset johtuvat erikoissairaanhoidon kuntouttavan toiminnan ostopalveluista, PSHP:n ostopalveluista, perusterveydenhuollon menoista, toimeentulotukimenoista, vammaispalvelujen menoista, päihde ja mielenterveyspalvelujen menoista, psykososiaalisen tuen palvelujen perhehoidon lisäämisestä ja kotona asumista tukevien palvelujen menoista. Konsernihallinnon toimintamenojen ennustetaan toteutuvan 0,4 milj. euroa vuosisuunnitelmaa pienempinä.

20 Tilaajaosa 16 Tilaaja ydinprosesseittain Toimintatulot Myyntitulot Maksutulot Tuet ja avustukset Vuokratulot Muut toimintatulot Tulot yhteensä Valmistus omaan käyttöön Toimintamenot Henkilöstömenot Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Henkilöstömenot yhteensä Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Vuokramenot Muut toimintamenot Menot yhteensä Toimintakate Rahoitustulot ja menot Vuosikate Suunnitelmapoistot Tilikauden tulos

21 Tilaajaosa euroa Tulot euroa Menot Toteuma VS uste Toteuma VS uste 0 Lanu Teto Ike Kake 0 Lanu Ose Elsi Teto Ike Kake INVESTOINNIT Aineettomat hyödykkeet Kehittämismenot Tietokoneohjelmistojen käyttöoikeudet Muut aineettomat oikeudet 0 0 Tietokoneohjelmistojen valmistusarvot Aineelliset hyödykkeet Maa ja vesialueet Rakennukset ja rakennelmat Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Keskeneräiset hankinnat INVESTOINNIT YHTEENSÄ Rahoitusosuudet NETTOINVESTOINNIT YHTEENSÄ Pysyvien vastaavien myyntitulot

22 Tilaajaosa 18 Lasten ja nuorten kasvun tukeminen Ydinprosessin talouden toteuma ja tilinpäätösennuste Tot 2009 Ero VS/ Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Palvelukokonaisuuksien talouden toteuma ja tilinpäätösennuste Tot 2009 Ero VS/ Varhaiskasvatus ja esiopetus Toimintatulot Toimintamenot Perusopetus Toimintatulot Toimintamenot Neuvola ja terveydenhuoltopalvelut Toimintatulot Toimintamenot Psykososiaalisen tuen palvelut Toimintatulot Toimintamenot Kulttuuri ja vapaa ajan palvelut Toimintamenot

23 Tilaajaosa 19 Ydinprosessin tammi huhtikuun toimintakate on 4,3 milj. euroa ajankohdan vuosisuunnitelmaa heikompi, mikä johtuu pääosin päivähoidon laskutuksen virheestä. Ilman virhettä ero vuosisuunnitelmaan on 0,8 milj. euroa. Toimintamenot (ilman virhettä) ovat toteutuneet 1,4 milj. euroa vuosisuunnitelmaa suurempina varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen menojen 1,4 milj. euron ylityksestä sekä psykososiaalisen tuen palvelujen 0,8 milj. euron ylityksestä johtuen. Neuvola ja terveydenhuoltopalvelujen menot ovat toteutuneet 1,0 milj. euroa vuosisuunnitelmaa pienempinä. Suun terveydenhuollon laskutuksessa on siirrytty asiakaskohtaisesta laskutuksesta toimenpidekohtaiseen laskutukseen, mikä on muuttanut menojen toteumasykliä merkittävästi. Päivähoidon oman tuotannon toteuma ylittää budjetoidun noin 1,0 milj. eurolla, mikä johtuu kuukausikohtaisen talousarvion epätarkkuudesta. Lisäksi lakisääteisen kotihoidon ja Tampere lisän toteumat ylittävät kumulatiivisen vuosisuunnitelman yhteensä noin 0,4 milj. eurolla, mikä johtuu lakisääteisen kotihoidon tuen piirissä olevien lasten määrän kasvusta. Psykososiaalisen tuen palvelujen menot ovat toteutuneet 0,8 milj. euroa vuosisuunnitelmaa suurempina, mikä johtuu pääosin lastensuojelun perhehoidon ostopalvelujen merkittävästä kasvusta. Myös oman tuotannon palvelutilaus on toteutunut budjetoitua suurempana, mikä johtuu lähinnä huostaanotto ja sijoituspalvelujen kasvusta. Ydinprosessin toimintatulot ovat toteutuneet vuosisuunnitelmaa 0,5 milj. euroa suurempina johtuen psykososiaalisen tuen palvelujen ja perusopetuksen budjetoimattomista tuloista. Valtion maksama 0,4 milj. euron elatustuen takautumissaatavan korvaus on kirjattu psykososiaalisen tuen palvelujen tuloihin. Tuloja ei ole otettu huomioon tilaajan talousarviossa, koska ne koskevat vuotta 2009 ja ne kirjataan poikkeuksellisesti vuodelle Perusopetuksen tuloihin on kirjattu 0,3 milj. euroa valtion erityisavustusta opetusryhmäkokojen pienentämiseen. Avustuksen toinen erä 0,9 milj. euroa maksetaan kaupungille elokuussa. Avustuksesta kohdistetaan syyslukukaudelle 0,5 milj. euroa, mitä esitetään lisättäväksi kesäkuun talousarviomuutoksessa ydinprosessin tuloihin ja menoihin. Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen toimintatulot ovat toteutuneet 0,2 milj. euroa vuosisuunnitelmaa pienempinä mm. työttömyyden kasvusta johtuen. Tilinpäätösennuste Ydinprosessin toimintatulojen ennusteen tulee olla 1,8 milj. euroa vuosisuunnitelmaa parempi, koska v elatustuen takautumissaatavan korvaus ja valtionavustus ryhmäkokojen pienentämiseen eivät sisälly vuoden 2010 vuosisuunnitelmaan. Toimintatulojen ennustetaan kuitenkin toteutuvan vain 1,0 milj. euroa vuosisuunnitelmaa suurempina, koska päivähoidon asiakasmaksutulojen arvioidaan jäävän 0,8 milj. euroa budjetoidusta. Maksutulot alittuvat, koska kotihoidon osuus on lisääntynyt mm. työttömyydestä ja lomautuksista sekä Tampere lisästä johtuen. Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen muun tuotannon menojen ennustetaan ylittävän budjetin 1,4 milj. eurolla. Ylitys johtuu pääasiassa lakisääteisen kotihoidontuen piirissä olevien lasten määrän kasvusta, mikä nostaa kotihoidon tuen ja Tampere lisän kustannuksia. Vastaavasti yksityisen hoidon tuen menot toteutuvat arvion mukaan budjetoitua pienempinä. Oman tuotannon tilauksen arvioidaan toteutuvan koko vuoden osalta budjetin mukaisesti. Neuvola ja terveydenhuoltopalvelujen oman tuotannon sopimuksen ennustetaan toteutuvan 0,1 milj. euroa budjetoitua pienempänä koulu ja opiskeluterveydenhuollon käyntimääristä johtuen. Psykososiaalisen tuen palvelujen menojen ennustetaan ylittävän budjetin 1,7 milj. eurolla pääosin sijaisperhehoidon lisäämisestä (1,5 milj. euroa) johtuen. Perhehoito on kuitenkin selvästi laitoshoitoa ja perhekotia edullisempi hoitomuoto. Ylitysennuste saattaa kasvaa, sillä nuorisoikäisten päivystyspalvelujen kasvu omassa tuotannossa näkyy ostopalvelusijoituksissa vasta myöhemmin kuluvana vuonna. Omaishoidon tuen menojen arvioidaan ylittävän talousarvion 0,2 milj. eurolla, mikä johtuu mm. tuensaajien lukumäärän kasvusta. Perusopetuksen 0,5 milj. euron tulojen ja menojen ylitysennuste johtuu opetusryhmien pienentämiseen myönnetystä valtionavustuksesta. Palvelukokonaisuuden tuloarviota ja määrärahoja esitetään lisättäväksi 0,5 milj. eurolla.

24 Tilaajaosa 20 Osaamisen ja elinkeinojen kehittäminen Ydinprosessin talouden toteuma ja tilinpäätösennuste Tot 2009 Talouden toteuma Tilinpäätösennuste Osaamisen edistämisen vuosisuunnitelmaa 0,2 milj. euroa pienempi toimintamenojen toteuma johtuu siitä, että muun muassa professuurien maksatussykli eroaa hieman budjetoidusta. Ydinprosessin toimintatulot ovat toteutuneet vuosisuunnitelman mukaisesti Ero VS/ Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Palvelukokonaisuuksien talouden toteuma ja tilinpäätösennuste Tot 2009 Ero VS/ Toisen asteen koulutus Toimintatulot Toimintamenot Ammattikorkeakoulutus Toimintamenot Osaamisen edistäminen Toimintamenot Elinkeinojen edistäminen Toimintamenot Ydinprosessin toimintatulojen ja menojen ennustetaan toteutuvan vuosisuunnitelman mukaisesti.