Talousraportti

Transkriptio

1 Talousraportti Tampereen kaupunki Talous ja strategiaryhmä

2

3 Esipuhe TAMMI HELMIKUUN TALOUSRAPORTTI 2010 Veronkorotusten ohella vuoden 2010 talousarviossa kaupungin taloutta on tasapainotettu vähentämällä henkilöstömenoja 20 milj. euroa. Talousarvion mukaan kaupungin yksiköiden tulee lisäksi vähentää painatuksiin ja ilmoituksiin sekä tarvikkeisiin ja palvelujen ostoon suunniteltuja menojaan. Kaupunginhallitukselle raportoidaan talouden tilanteesta ja kehityksestä vuonna 2010 kuukausittain helmikuusta alkaen. Elokuun raportti on muita laajempi välitilinpäätös. Tammi helmikuun toimintakate oli 138,3 milj. euroa, mikä on 13,6 milj. euroa ajankohdan vuosisuunnitelmaa parempi. Henkilöstömenot, aineet, tarvikkeet ja tavarat sekä palvelujen ostot ovat toteutuneet yhteensä 7,7 milj. euroa edellisvuoden vastaavaa ajankohtaa pienempinä. Verotuloarvio vuodelle 2010 on yhteensä 722 milj. euroa, joka on 5,2 milj. euroa eli 0,7 prosenttia enemmän kuin vuoden 2009 kertymä. Talousraporttiin verotulot jaksotetaan tasaisesti kuukausille ennusteen mukaisesti. Valtionosuuksia on kertynyt helmikuun loppuun mennessä budjetoidun mukaisesti 34,7 milj. euroa, joka on 1,6 milj. euroa vähemmän edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Tilikauden tulos on helmikuun tilanteessa 8,2 milj. euroa ja se on 17,1 milj. euroa vuosisuunnitelmaa parempi. Talousraportin perusteella laaditussa koko vuoden tuloslaskelmaennusteessa toimintakate muodostuu 9,5 milj. euroa vuosisuunnitelmaa heikommaksi. Toimintatulojen ennustetaan toteutuvan 5,6 milj. euroa ja toimintamenojen 15,1 milj. euroa budjetoitua suurempina. Helmikuun talousraportissa ennustetaan merkittäviä toimintamenojen ylityksiä toimeentulotukimenoihin ja vammaispalveluihin yhteensä 10 milj. euroa sekä laitoshoitoon noin 4 milj. euroa. usteen mukaan nettomenot pienenevät kuitenkin vuoden 2009 tilinpäätökseen verrattuna 9,9 milj. euroa eli 1,1 prosenttia. Vuosikatteeksi ennustetaan 69,9 milj. euroa, mikä kattaa poistot 85 prosenttisesti. Tilikauden tuloksesta arvioidaan muodostuvan 12,2 milj. euroa alijäämäinen, mikä on vuosisuunnitelmaan nähden 9 milj. euroa heikompi tulos. ustettu tulos on vuoden 2009 tulosta 1,8 milj. euroa parempi. Kaupungin lainamäärän arvioidaan nousevan 326,2 milj. euroon. Ydinprosessien tulojen ennustetaan toteutuvan 7,0 milj. euroa vuosisuunnitelmaa parempina ja menojen 11,9 milj. euroa vuosisuunnitelmaa heikompina. Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitämisen ydinprosessin asiakasmaksutulojen ennuste on 1,9 milj. euroa vuosisuunnitelmaa parempi. Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen ydinprosessin tulojen arvioidaan toteutuvan 3,9 milj. euroa budjetoitua suurempina pääosin perustoimeentulotuen valtionosuuksista ja takaisinperinnästä johtuen. Lasten ja nuorten kasvun tukemisen ydinprosessin tulojen ennustetaan toteutuvan 1,3 milj. euroa vuosisuunnitelmaa suurempina valtion elatustuen takautumissaatavan korvauksesta johtuen. Toimeentulotukimenojen ja vammaispalvelujen ostojen ennustetaan ylittyvän terveyden ja toimintakyvyn edistämisen ydinprosessissa 10,0 milj. euroa. Lasten ja nuorten ydinprosessissa toimintamenojen 1,3 milj. euron ylitysennuste aiheutuu psykososiaalisen tuen palvelujen perhehoidon ja omaishoidon tuen kustannuksista. Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitämisen ydinprosessin kotona asumista tukevien palvelujen menojen ennustetaan ylittyvän 0,6 milj. eurolla. Konsernihallinnon toimintakatteen ennustetaan toteutuvan 0,1 milj. euroa vuosisuunnitelmaa parempana. Hyvinvointipalveluiden yhteenlasketun tuloksen arvioidaan muodostuvan 5,7 milj. euroa vuosisuunnitelmaa heikommaksi. Tuloksen alitusennusteet ovat Laitoshoidon ( 4,7 milj. euroa), Avopalvelujen ( 1,0 milj. euroa) ja Erikoissairaanhoidon ( 0,3 milj. euroa) tuotantoalueilla. Liikelaitosten yhteenlasketun liikeylijäämän ennustetaan toteutuvan 1,1 milj. euroa vuosisuunnitelmaa parempana Tarja Puskala vs. laskentapäällikkö

4 Talousraportti 2010 SISÄLLYSLUETTELO Talouden yleinen kehitys Laskelmat Tilaajaosa Tuloslaskelma Tuloslaskelmaennuste Investoinnit Rahoituslaskelma Tase Kaupungin yhteiset erät Verotulot Valtionosuudet Henkilöstö Sijoitustoiminta Korolliset velat Yhteenveto ydinprosessit ja konsernihallinto Tilaaja ydinprosesseittain Konsernihallinto Tuottajaosa Yhteenveto Hyvinvointipalvelut Konsernipalvelut Liikelaitokset

5 Talouden yleinen kehitys 1 TALOUDEN YLEINEN KEHITYS Maailmantalous elpyy odotetusti, Suomen talouskasvu kivuliasta Maailmantalous toipuu vakavimmasta rauhanaikaisesta talouskriisistään sitten 1930 luvun. Raha ja finanssipolitiikalla on tuettu talouskasvua poikkeuksellisella tavalla, mikä on auttanut rahoitusmarkkinoiden tilan kohenemista ja talouden elpymistä. Talouskasvu on silti edelleen hauraalla pohjalla ja liikaa elvytyksen varassa. Kuluttajien luottamus on pysynyt heikkona niin Yhdysvalloissa kuin Euroopan unionissa eikä työmarkkinoilla ole vielä tapahtunut riittävää vakautumista, jotta kotitalouksien kulutuskysyntä olisi noussut elpymisen tahtiin saati sen veturiksi. Maailmantalouden kasvun odotetaan elpyvän lähivuosina edelleen, mutta jäävän kuitenkin hitaammaksi kuin vuosina totuttiin. Kasvu on maantieteellisesti laajaa mutta epätasaista ja painottuu kehittyviin maihin, kuten Kiinaan. Taantuman aikana taloudessa oli nähtävissä selvä jako kahteen: teollisuustuotanto sekä rakentaminen romahtivat ja varsinkin monilla metalliteollisuudenaloilla kasvu on vieläkin hapuilevaa. Kaupanalalla ja monilla muilla palvelualoilla taantuma on näkynyt selvästi lievempänä. Alkuvuoden uutiset teollisuustuotannon kehityksestä eivät anna aihetta uskoa kasvuvauhdin pikaiseen nopeutumiseen. Satamatyöntekijöiden työtaistelu häiritsee ikävällä tavalla teollisuuden aktiviteetin normalisoitumista syvän tasokorjauksen jäljiltä. BKT:n kasvuvauhti saattaa painua vuoden 2010 ensimmäisellä neljänneksellä uudelleen negatiiviseksi, mutta palautuu toiselta vuosineljännekseltä alkaen maltilliselle kasvu uralle. Koko vuoden kasvu noussee 1 2 prosenttiin. Vuonna 2009 euroalueen kokonaistuotanto supistui noin neljä prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Suurimmassa osassa euroalueen maita kokonaistuotanto kääntyi kasvuun viime syksynä. Kasvu oli peräisin julkisesta kysynnästä, varastojen lisäyksestä ja viennin hienoisesta lisääntymisestä. Eräissä maissa BKT:n supistuminen on kuitenkin jatkunut pidempään, kuten Espanjassa ja Kreikassa. Euroopan Keskuspankin ohjauskorko on ollut toukokuusta 2009 alkaen 1,0 prosentissa. Ohjauskorkoa nostetaan vasta, kun talouskasvu on vakaammalla pohjalla ja työmarkkinoilla käänne parempaan on tapahtunut. Nosto ajoittuu aikaisintaan vuoden lopulle. Korko palannee asteittain 2 3 prosenttiin. Suomen talous sukelsi koko alkuvuoden 2009 yhtä jyrkästi kuin 1990 luvun laman alkuvaiheessa. Suhdannepohja ajoittui toiselle neljännekselle. Talouskasvun pysähtyminen viime vuoden viimeisellä neljänneksellä oli epämieluisa yllätys, joka valitettavasti kasvattaa vuodelle 2010 siirtyvää negatiivista kasvuperintöä. Suomen bruttokansantuotteen lähtötaso vuodelle 2010 on viitisen prosenttia vuoden 2009 lähtötasoa alempana. Vaikka taantuman kesto oli sangen lyhyt, vain 9 kuukautta, on se rajuudessaan kuitenkin ainutkertainen. Bruttokansantuotteen volyymin lasku ennätysluvuissa Suomen bruttokansantuotteen volyymi supistui Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan viime vuonna 7,8 prosenttia. Pudotus oli suurin yksittäisenä vuonna tapahtunut tuotannon väheneminen vuosien 1917 ja 1918 jälkeen. Suomen bruttokansantuotteen volyymin muutos, % % Lähde: Tilastokeskus, *ennuste valtiovarainministeriö Asuntokauppa on käynyt vilkkaana syksystä lähtien ja uusista asunnoista on jo pulaa, mikä innostaa rakennusliikkeitä lisäämään uusien työmaiden aloituksia huomattavasti jo tänä vuonna. Muu rakentaminen on edelleen vaikeaa, sillä toimisto ja liiketiloista on markkinoilla vielä ylikapasiteettia. Palveluiden tuotannossa ei tapahtunut merkittävää notkahdusta taantuman myötä. Kuluttajien lisääntynyt varovaisuus on vaikuttanut negatiivisesti lähinnä erikoistavarakauppaan sekä hinnakkaampiin majoitus ja ravintolapalveluihin *

6 Talouden yleinen kehitys 2 Vuoden 2009 inflaatioprosentti jää nollan tuntumaan öljyn ja ruuan halpenemisen, asuntojen hintojen sekä asuntolainojen korkomenojen alenemisen myötä. Tänä vuonna kuluttajahinnat kääntyvät hienoiseen nousuun. Merkittäviä nousupaineita ei ole odotettavissa, jollei niitä muodostu tulevista palkkaratkaisuista. Vuosina 2011 ja 2012 kuluttajahintojen nousuvauhti kiihtyy talouskasvun voimistuessa ja työvoimakustannusten kasvaessa. Työttömyyden huippu vasta edessä Työttömyys on noussut varsin vähän verrattuna bruttokansantuotteen voimakkaaseen laskuun. Vaikka työttömyys oli helmikuussa 2010 kasvanut 9,2 prosenttiin, avointen työpaikkojen määrä on vielä viime vuosikymmenen puolivälin tasolla. Työttömyys onkin paitsi normaalia suhdannetyöttömyyttä myös jossain määrin rakenteellista. Työpaikkoja syntyy nyt toisille toimialoille ja toisille paikkakunnille kuin mistä ne ovat lähteneet. Työmarkkinoiden sopeutuminen tuotannon rakenteen muutokseen vienee aikansa ja voi hidastaa työllisyyden paranemista talouskasvun myötä. Työttömyyden huippulukemat saavutetaan vasta tämän vuoden lopulla, sillä alkuvuoden aikana työpaikkoja menetetään vielä ainakin kymmenentuhatta. Myös osa teollisuudesta lomautetuista todennäköisesti menettää työpaikkansa ja monilla jälkisyklisillä palvelualoilla sekä julkisella sektorilla kovimmat vähennystarpeet ovat vasta edessä. Työllisyyden paranemista hidastaa myös se, että yritykset ovat sopeuttaneet työvoiman kysyntää työaikajärjestelyillä ja ne pidentävät ensin työaikaa ennen kuin palkkaavat uutta väkeä. Työttömyyden kasvua on osaltaan hillinnyt se, että työmarkkinoilta on poistunut paljon sellaista, usein osa aikaista työvoimaa, kuten opiskelijoita ja kotiäitejä, joka aikanaan ryhtyivät työnhakijaksi korkeasuhdanteen houkuttelemana. Myös eläkkeelle on jääty useammin kuin nousukauden aikana, kun suuret ikäluokat ovat tulleet eläkeikään. Lähivuodet ovat työvoiman tarjonnan kannalta poikkeuksellisia. Työmarkkinoilta lähtevien (60 64 v.) määrä ylittää työmarkkinoille tulevien (20 24 v.) määrän selvästi. Ikäluokkien erotus kasvaa suurimmillaan tänä vuonna noin henkeen. Tulevina vuosina menetetään erittäin suuri määrä ikääntyviä työvoiman ulkopuolelle. vaihteesta lähes yhden prosenttiyksikön, odotetaan sen nousevan vielä loppuvuoden aikana ainakin hetkellisesti lähelle 18 prosenttia. Tästä huolimatta jäädään kauas 1990 luvun lamavuosien ennätystyöttömyydestä, jolloin työttömyysprosentti nousi 25:een. Huolestuttavinta on nuorten työttömien määrän nousu, heitä oli helmikuussa noin 2 400, noin 500 nuorta enemmän kuin vuosi sitten. Myös pitkäaikaistyöttömien määrä on kasvanut vuodessa henkilöllä, yhteensä heitä oli Kunnilla edessä vaikeat vuodet Kuntien menojen kasvu oli vuonna 2009 edelleen verrattain nopeaa eli noin viisi prosenttia. Kasvuvauhti hidastui muun muassa kuntien aloittamien säästötoimenpiteiden johdosta. Kuitenkin yhdessä verotulojen heikon kehityksen kanssa se johti viime vuonna kuntien vuosikatteiden alenemiseen ja lainakannan tuntuvaan kasvuun. Lama iski voimakkaimmin suurten kaupunkien ja vientivetoisten kuntien talouteen ja niiden taloudellinen tilanne heikentyi voimakkaasti. Kuntien yhteisövero osuuden määräaikainen korotus helpotti tilannetta hieman, mutta apu on tilapäinen. Vuodesta 2010 tulee kuntataloudessa erittäin vaikea yhteisöverotuoton epävarman kertymisen ja työttömyyden lisääntymisen aiheuttaman heikon kunnallisveropohjan kehityksen vuoksi. Kunnat hillitsevät taloutensa tasapainottamiseksi niin käyttömenoja kuin investointejakin. Talouskriisin seurauksena syntynyt vakava talouden epätasapaino säteilee kuntiin usean vuoden ajan, vaikka yleinen taloustilanne alkaakin parantua Inflaatio, % Talouden ennusteet vuodelle 2010 usteen Julkaisuaika BKT, laatija muutos, % Työttömyysaste, % VM ,1 1,5 10,2 Tapiola ,0 1,0 10,5 ETLA ,5 1,0 10,3 SP ,6 1,3 9,1 PTT ,2 0,7 9,0 Sampo ,5 1,4 10,0 Aktia ,5 1,1 10,0 OP Pohjola ,2 0,8 9,9 Nordea ,7 1,0 9,8 Tampereella työttömyysprosentti oli ELY keskuksen mukaan helmikuussa 14,7. Vuodessa se on heikentynyt 2,3 prosenttiyksikköä. Vaikka työttömyysprosentti on parantunut vuoden

7 Laskelmat 3 LASKELMAT Tuloslaskelma Virallinen tuloslaskelma ilman sisäisiä eriä Milj. euroa TA 2010 TP 2009 Toimintatulot Myyntitulot 18,5 143,2 140,3 Maksutulot 7,4 58,7 59,5 Tuet ja avustukset 4,8 27,6 29,1 Vuokratulot 2,4 37,5 38,5 Muut toimintatulot 2,8 21,5 24,0 Tulot yhteensä 35,9 288,5 291,5 Valmistus omaan käyttöön 5,8 104,2 101,7 Toimintamenot Henkilöstömenot Palkat ja palkkiot 68,3 434,6 458,8 Henkilösivukulut Eläkekulut 11,5 110,9 116,9 Muut henkilösivukulut 4,3 25,9 29,9 Palvelujen ostot 66,3 490,9 469,8 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 11,1 87,5 86,2 Avustukset 13,9 88,8 101,9 Vuokramenot 3,8 22,0 21,9 Muut toimintamenot 0,8 7,4 4,7 Menot yhteensä 174, , ,4 Toimintakate 138,3 875,3 896,9 Verotulot 120,3 722,2 716,9 Valtionosuudet 34,7 195,6 217,5 Rahoitustulot ja menot 4,4 27,2 32,3 Vuosikate 21,2 69,6 69,7 Suunnitelmapoistot 12,9 82,4 83,7 Satunnaiset erät 0,0 0,0 0,0 Tilikauden tulos 8,2 12,8 14,0 Tuloslaskelman toteuma Tammi helmikuun toteutunut toimintakate 138,3 milj. euroa on ajankohdan vuosisuunnitelmaa 13,6 milj. euroa parempi. Toteutuneista eläkekuluista puuttuu 6,7 milj. euroa tammihelmikuulle kuuluvia eläke ja varhaiseläkemenoperusteisia ennakkomaksuja, jotka kirjataan maaliskuulle. Verotuloja on kertynyt helmikuun loppuun mennessä 120,3 milj. euroa, edellisvuonna vastaavalla ajanjaksolla verotuloja oli kertynyt 6,8 milj. euroa enemmän. Verotulot on jaksotettu talousraporttiin tasaisesti kuukausille arvioidun koko vuoden kertymän mukaisesti, kun edellisvuonna verotulot kirjattiin maksuperusteisesti. Valtionosuuksia on kertynyt helmikuun loppuun mennessä vuosisuunnitelman mukaisesti 34,7 milj. euroa, mikä on edellisvuotta 1,6 milj. euroa vähemmän. Tammi helmikuun vuosikate 21,2 milj. euroa on 16,4 milj. euroa vuosisuunnitelmaa parempi. Vuosikate riittää kattamaan helmikuun tilanteessa poistot 164 prosenttisesti. Suunnitelman mukaisten poistojen jälkeen tulokseksi muodostuu helmikuun lopun tilanteessa 8,2 milj. euroa.

8 Laskelmat 4 Tuloslaskelmaennuste Sisältäen sisäiset erät Milj. euroa TP 2009* TA 2010 Toimintatulot Myyntitulot 157,2 156,2 993,0 957,7 957,0 954,4 Maksutulot 8,0 7,6 60,1 58,7 58,4 60,8 Tuet ja avustukset 4,6 5,3 32,6 30,7 30,0 32,3 Vuokratulot 20,3 19,5 142,2 140,0 141,4 141,3 Muut toimintatulot 3,8 4,3 26,7 22,6 23,2 27,0 Tulot yhteensä 193,9 192, , , , ,7 Valmistus omaan käyttöön 16,8 5,8 101,7 104,2 108,2 108,2 Toimintamenot Henkilöstömenot Palkat ja palkkiot 69,1 68,3 458,8 434,6 436,0 439,7 Henkilösivukulut Eläkekulut 17,9 11,5 116,9 110,9 111,2 112,1 Muut henkilösivukulut 4,1 4,3 29,9 25,9 26,0 26,2 Palvelujen ostot 217,9 203, , , , ,1 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 16,3 12,9 98,5 100,1 100,3 99,4 Avustukset 15,1 15,0 105,0 91,9 92,0 101,2 Vuokramenot 20,8 20,7 125,7 125,0 125,2 124,7 Muut toimintamenot 1,3 0,9 6,0 8,1 7,6 8,3 Menot yhteensä 345,9 331, , , , ,6 Toimintakate 151,9 138,3 897,8 876,1 878,4 887,9 Verotulot 120,3 120,3 716,9 722,2 722,2 722,2 Valtionosuudet 30,6 34,7 217,5 195,6 207,6 207,6 Rahoitustulot ja menot 5,8 4,4 33,1 27,9 27,9 28,1 Vuosikate 4,8 21,2 69,7 69,6 79,2 69,9 Suunnitelmapoistot 13,7 12,9 83,7 82,4 82,5 82,1 Satunnaiset erät 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Tilikauden tulos 8,9 8,2 14,0 12,8 3,2 12,2 *Vuosien 2009 ja 2010 välisessä vertailussa tulee ottaa huomioon kaupunkiorganisaatiossa tapahtuneet muutokset. Tampereen ammattikorkeakoulu yhdistyi Pirkanmaan ammattikorkeakoulu Oy:n kanssa alkaen. TAMK:n toimintakate vuonna 2009 oli 2,0 milj. euroa ja tulos 1,0 milj. euroa.

9 Laskelmat 5 Tuloslaskelmaennusteen analysointi Toimintakatteen eli nettomenojen tilinpäätösennuste 887,9 milj. euroa on vuoden 2009 tilinpäätöksen toimintakatetta 9,9 milj. euroa parempi. Nettomenojen ennustetaan pienenevän vuoden 2009 tilinpäätöksen nettomenoista 1,1 prosenttia. Toimintakatteen ennustetaan toteutuvan 9,5 milj. euroa vuosisuunnitelmaa heikompana. Toimintamenojen osalta ennuste ylittää vuosisuunnitelman 15,1 milj. eurolla. Toimintatulojen ennustetaan toteutuvan 5,6 milj. euroa vuosisuunnitelmaa suurempina. Verotulojen ja valtionosuuksien ennustetaan toteutuvan vuosisuunnitelman mukaisesti. Kaupunginvaltuusto korotti valtionosuuksien talousarviota 12,0 milj. eurolla. Valtionosuuksia arvioidaan kertyvän 9,9 milj. euroa vähemmän kuin edellisvuonna. Valtionosuuksien pienenemiseen vaikuttaa osaltaan Tampereen ammattikorkeakoulun yhtiöittäminen. Rahoitustulojen ja menojen ennustetaan toteutuvan lähes vuosisuunnitelman mukaisesti. en mukaiseksi vuosikatteeksi muodostuu 69,9 milj. euroa, joka kattaa 85,1 prosenttisesti ennustetut suunnitelmapoistot. Koko kaupungin suunnitelmapoistojen ennustetaan toteutuvan lähes vuosisuunnitelman mukaisesti. Tilikauden tuloksen tilinpäätösennuste on 12,2 milj. euroa alijäämäinen ja se on 9,0 milj. euroa vuosisuunnitelman mukaista tulosta heikompi. Tulosennuste on 1,8 milj. euroa edellisvuoden tulosta parempi. Tilaajan ydinprosessien ja konsernihallinnon toimintakatteen tilinpäätösennuste on 4,8 milj. euroa vuosisuunnitelmaa heikompi. Tulojen ennustetaan toteutuvan 7,1 milj. euroa budjetoitua parempina. Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitämisen ydinprosessin asiakasmaksutulojen ennuste on 1,9 milj. euroa vuosisuunnitelmaa parempi. Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen ydinprosessin tulojen arvioidaan toteutuvan 3,9 milj. euroa budjetoitua suurempina pääosin perustoimeentulotuen valtionosuuksista ja takaisinperinnästä johtuen. Lasten ja nuorten kasvun tukemisen ydinprosessin tulojen ennustetaan toteutuvan 1,3 milj. euroa vuosisuunnitelmaa suurempina valtion elatustuen takautumissaatavan korvauksesta johtuen. Konsernihallinnon toimintatulojen ennustetaan toteutuvan 0,1 milj. euroa vuosisuunnitelmaa parempana. Tilaajan ydinprosessien ja konsernihallinnon menojen ennustetaan toteutuvan yhteensä 11,9 milj. euroa vuosisuunnitelmaa suurempina. Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen ydinprosessissa toimeentulotukimenojen ja vammaispalvelujen ostojen ennustetaan ylittyvän 10,0 milj. euroa. Lasten ja nuorten ydinprosessissa 1,3 milj. euron ylitysennuste aiheutuu psykososiaalisen tuen palvelujen perhehoidon ja omaishoidon tuen kustannuksista. Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitämisen ydinprosessin kotona asumista tukevien palvelujen menojen ennustetaan ylittyvän 0,6 milj. eurolla. Hyvinvointipalveluiden yhteenlasketun tuloksen ennustetaan muodostuvan 5,7 milj. euroa vuosisuunnitelmaa heikommaksi. Tuloksen alitusennusteet ovat Laitoshoidon ( 4,7 milj. euroa), Avopalvelujen ( 1,0 milj. euroa) ja Erikoissairaanhoidon ( 0,3 milj. euroa) tuotantoalueilla. Toisen asteen koulutuksen tuotantoalueen tuloksen ennustetaan toteutuvan 0,3 milj. euroa vuosisuunnitelmaa parempana. Liikelaitosten ja taseyksiköiden yhteenlaskettu tilikauden tulosennuste on 35,2 milj. euroa, joka ylittää vuosisuunnitelman 1,1 milj. eurolla. Aterian 0,8 milj. euroa vuosisuunnitelmaa heikompaa tulosennustetta rasittaa isojen asiakasryhmien ateriamäärien pieneneminen. Tietotekniikkakeskus sen sijaan ennustaa ylittävänsä vuosisuunnitelmatavoitteensa 1,4 milj. eurolla mm. lisääntyneiden volyymien takia. Lisäksi vuodelle 2010 ei tehty aiottuja yksikköhintojen alennuksia., mikä tulee myös parantamaan tulosta. Infratuotanto ennustaa tuloksen toteutuvan 0,4 milj. euroa vuosisuunnitelmaa parempana materiaalien ja palvelujen ostoissa syntyvien säästöjen vuoksi.

10 Laskelmat 6 Investoinnit Investoinnit () Aineettomat hyödykkeet Tietokoneohjelmistojen käyttöoikeudet Tietokoneohjelmistojen valmistusarvot Muut pitkävaikutteiset menot Aineelliset hyödykkeet Maa ja vesialueet Liittymismaksut (ei palautettavat) Rakennukset ja rakennelmat Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet akkomaksut aineellisista hyödykkeistä Keskeneräiset hankinnat Sijoitukset Osakkeet ja osuudet INVESTOINNIT YHTEENSÄ Rahoitusosuudet NETTOINVESTOINNIT YHTEENSÄ Pysyvien vastaavien myyntitulot Investointien toteuma Tammi helmikuun investointien toteuma on yhteensä 32,0 milj. euroa, kun vuosisuunnitelman investoinnit koko vuodelle ovat 165,8 milj. euroa. Pysyvien vastaavien myyntituloja on toteutunut helmikuun loppuun mennessä 23,6 milj. eurolla, mikä on 55,0 prosenttia koko vuoden vuosisuunnitelmasta. Investoinneissa näkyy Tampereen Ammattikorkeakoulun ja Pirkanmaan ammattikorkeakoulun yhdistymiseen liittyvät kiinteistöjärjestelyt. Tampereen Tilakeskus Liikelaitos on luovuttanut (käsitelty myyntinä) entisen TAMK:n Teiskontien kiinteistöt ensin konsernihallinnolle, josta ne on edelleen luovutettu apporttina osakepääomaa vastaan uudelle Piramk Oy:lle. Kiinteistöjärjestelyt sisältävä myös entisen TAMK:n investointien luovuttamisen uudelle Piramk Oy:lle. Osakkeisiin ja osuuksiin kirjattiin Piramk Oy:n osakkeita yhteensä 23,1 milj. euroa. Pysyvien vastaavien myyntituloihin sisältyy järjestelyistä aiheutuneita, Tilakeskus Liikelaitokselle kirjattuja myyntituloja 20,2 milj. euroa. Kaupunkiympäristön kehittämisen infrainvestointien kustannukset painottuvat loppuvuoteen. Tuloksen ennustetaan tässä vaiheessa toteutuvan vuosisuunnitelman mukaisesti. Tieto ja viestintäteknologia (TVT) investoinneissa vuodelta 2009 jatkuneet projektit ovat edenneet odotetusti. Vuonna 2010 alkavien osalta alkuvuodesta tapahtumia on vielä vähän. Huomioitavaa on palkkakirjauksissa esiintyneet virheet, joiden vuoksi investoinneille on jäänyt kirjautumatta noin euron verran henkilöstömenoja. Virhe on korjattu ja tiedot näkyvät oikein maaliskuun raportissa. Investoinnit tulevat tämän hetkisen tiedon mukaan toteutumaan suunnitellusti. Vuodelle 2010 on TVT investointeihin varattu vuosisuunnitelmassa 2,4 milj. euroa. Talousarviomuutoksena ( ) valtuusto päätti esitetyn mukaisesti uudelleenbudjetoida yhteensä 1,16 miljoonaa euroa vuodelta Investointien tilinpäätösennuste Investointien tilinpäätösennuste on 165,3 milj. euroa, mikä on lähes vuosisuunnitelman mukainen.

11 Laskelmat 7 Rahoituslaskelma Milj. euroa 1 12 Toiminnan rahavirta Vuosikate 21,2 69,7 69,6 79,2 69,9 Satunnaiset erät 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Tulorahoituksen korjauserät 0,7 13,7 15,3 15,3 15,3 Investointien rahavirta Investointimenot 31,1 134,2 131,6 165,6 165,3 Rahoitusosuudet investointimenoihin 0,0 2,5 3,1 3,1 3,1 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 23,6 15,3 19,8 42,9 42,9 Toiminnan ja investointien rahavirta 13,0 60,4 54,3 55,6 64,6 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset 0,0 41,0 0,1 0,1 0,1 Antolainasaamisten vähennykset 0,5 4,8 2,2 2,2 2,2 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 0,0 90,0 72,0 72,0 72,0 Pitkäaikaisten lainojen vähennys 0,0 34,9 12,0 12,0 12,0 Lyhytaikaisten lainojen muutos 30,8 31,5 0,0 0,0 0,0 Muut maksuvalmiuden muutokset 41,7 18,8 17,5 17,5 17,5 Rahoituksen rahavirta 10,6 69,2 44,6 44,6 44,6 Rahavarojen muutos 2,4 8,9 9,8 11,1 20,1 Rahavarat tilikauden lopussa 118,1 113,9 93,9 Rahavarat tilikauden alussa 113,9 105,1 113,9 Rahoituslaskelman toteuma Rahoituslaskelman tammi helmikuun rahavarojen muutos on 2,4 milj. euroa positiivinen. Toiminnan rahavirta muodostui 20,5 milj. euroa positiiviseksi johtuen 21,2 milj. euron vuosikatteesta. Investointien rahavirta oli 7,5 milj. euroa negatiivinen johtuen 23,6 milj. euron pysyvien vastaavien luovutustuloista. Luovutustulot aiheutuivat entisen Tampereen ammattikorkeakoulun kiinteistöjen myynnistä uudelle Pirkanmaan ammattikorkeakoulu Oy:lle. Tulorahoituksen ja investointien erotuksena laskettu välitulos toiminnan ja investointien rahavirta oli näin 13,0 milj. euroa positiivinen. Rahoitustoiminnan nettorahavirta on helmikuun lopussa 10,6 milj. euroa negatiivinen. Nettomääräisesti tarkasteltuna lyhytaikaisten lainojen ja muiden maksuvalmiuden muutosten summa on 10,9 milj. euroa negatiivinen. Rahoituslaskelman tilinpäätösennuste Kaupungin koko vuoden rahoituslaskelmaennusteen mukaan rahavarojen muutos tulee olemaan 20,1 milj. euroa negatiivinen ja 9 milj. euroa vuosisuunnitelmaa heikompi. Merkittävin vaikutus rahoituslaskelman tilinpäätösennusteeseen on 9,3 milj. euroa vuosisuunnitelmaa heikommalla vuosikateennusteella.

12 Laskelmat 8 Tase Milj. euroa Muutos VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet 12,6 13,1 0,5 Aineelliset hyödykkeet 1 044, ,7 27,4 Sijoitukset 652,7 630,1 22,6 TOIMEKSIANTOJEN VARAT 4,5 4,8 0,3 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto omaisuus 3,0 3,0 0,0 Saamiset Pitkäaikaiset saamiset 2,3 2,3 0,0 Lyhytaikaiset saamiset 61,5 58,7 2,8 Rahoitusarvopaperit 42,4 62,4 20,0 Rahat ja pankkisaamiset 75,7 51,5 24,2 VASTAAVAA YHTEENSÄ 1 899, ,6 1,4 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA 1 420, ,2 10,1 Peruspääoma 636,7 636,7 0,0 Arvonkorotusrahasto 126,1 126,1 0,0 Muut omat rahastot 40,0 40,0 0,0 Edellisten tilikausien ylijäämä 607,5 624,2 16,7 Tilikauden ylijäämä 10,1 16,7 26,8 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET 25,4 25,5 0,1 PAKOLLISET VARAUKSET 9,7 9,9 0,2 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 15,4 16,0 0,6 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen 188,0 175,9 12,1 Lyhytaikainen 240,2 260,1 19,9 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 1 899, ,6 1,4 Taseen tunnusluvut Omavaraisuusaste, % 76,2 76,0 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 221,3 35,0 Kertynyt ylijäämä, milj. euroa Kertynyt ylijäämä, euroa/asukas Lainakanta, Lainat, euroa/asukas Lainasaamiset, Asukasmäärä Taseen toteuma Taseen loppusumma oli 1 899,0 milj. euroa. Taseen loppusumma kasvoi tilinpäätökseen verrattuna 1,4 milj. euroa. Taseen vastaavissa muutoksia on tapahtunut lähinnä pysyvien vastaavien aineellisissa hyödykkeissä ja sijoituksissa sekä vaihtuvien vastaavien rahoitusarvopapereissa sekä rahoissa ja pankkisaamisissa. Pysyvien vastaavien muutoksia selittää Tampereen ammattikorkeakoulun ja Pirkanmaan ammattikorkeakoulun yhdistymiseen liittyvät järjestelyt. Taseen vastattavissa muutoksia selittää vieraan pääoman muutokset. Taseen pitkäaikainen vieras pääoma on kasvanut 12,1 milj. eurolla ja lyhytaikainen vieras pääoma vähentynyt 19,9 milj. eurolla.

13 Tilaajaosa 9 TILAAJAOSA Kaupungin yhteiset erät Verotulot Verolaji (milj. euroa) Tot TP 09 / 10 Kunnallisvero 120,4 102,8 102,8 618,6 617,0 617,0 617,0 1,6 0,3 Yhteisövero 6,6 10,4 10,4 62,7 62,5 62,5 62,5 0,2 0,4 Kiinteistövero 0,2 7,1 7,1 35,4 42,5 42,5 42,5 7,1 20,0 Koiravero 0,0 0,0 0,0 0,1 0,2 0,2 0,2 0,0 1,9 Yhteensä 127,1 120,3 120,3 716,9 722,2 722,2 722,2 5,2 0,7 % Verotulojen toteuma Verotuloja on kertynyt helmikuun loppuun mennessä 120,3 milj. euroa, edellisvuonna vastaavalla ajanjaksolla verotuloja oli kertynyt 6,8 milj. euroa enemmän. Verotulot on jaksotettu talousraporttiin tasaisesti kuukausille arvioidun koko vuoden kertymän mukaisesti, kun edellisvuonna verotulot kirjattiin maksuperusteisesti. Tampereen kaupungin verotulojen ennustetaan kasvavan vuodesta ,2 milj. euroa eli noin 0,7 prosenttia. Verotulojen ennustetaan kasvavan kiinteistöverotuloista johtuen. Kiinteistöverotulojen ennustetaan kasvavan edellisvuodesta 7,1 milj. eurolla kiinteistöveroprosenttien korotuksesta johtuen. Valtionosuudet Milj. euroa TA 2010 Peruspalvelujen valtionosuus, ml. tasaukset 33,3 33,5 190,3 200,1 200,1 Opetus ja kulttuuritoimen muut valtionosuudet 1,3 1,3 5,3 7,5 7,5 Yhteensä 34,6 34,7 195,6 207,6 207,6 Valtionosuuksien toteuma Valtionosuuksia on kertynyt helmikuun loppuun mennessä vuosisuunnitelman mukaisesti 34,7 milj. euroa, mikä on edellisvuotta 1,6 milj. euroa vähemmän. Valtionosuusjärjestelmän uudistus tuli voimaan , minkä seurauksena sosiaalija terveydenhuollon, esi ja perusopetuksen, kirjaston, kuntien kulttuuritoimen sekä asukaskohtaisen taiteen perusopetuksen valtionosuudet on yhdistetty ns. yhden putken mallin mukaisesti peruspalvelujen valtionosuudeksi. Erään sisältyy myös verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus ja järjestelmämuutoksen tasaus. Valtionosuuksien ennustetaan toteutuvan vuosisuunnitelman mukaisesti 9,9 milj. euroa vuoden 2009 valtionosuuksia pienempinä. Kaupunginvaltuusto korotti valtionosuuksien talousarviota 12,0 milj. eurolla.

14 Tilaajaosa 10 Henkilöstö Henkilöstömäärä Kaupungin henkilöstömäärä oli henkilöä (12/09: ). Vakinaisen henkilöstön osuus oli henkilöä (12/2009: ). Henkilöstömäärän merkittävän laskun takana on Tampereen ammattikorkeakoulun yhtiöittäminen ja yhdistyminen Pirkanmaan ammattikorkeakoulun kanssa vuoden 2010 alusta. Vuoden 2010 henkilöstösuunnitelmaan verrattuna vakinaisen henkilöstön määrä oli selkeästi alle suunnitellun (Hesu 2010: ). Vakinaisen henkilöstön määrän kehitys vuonna Hesu 2010 Henkilöstön työpanos ja poissaolot Työpanoksen ja poissaolojen seuranta tehdään muuhun raportointiin nähden yhden kuukauden viiveellä ajantasaisen tiedon varmistamiseksi. Tammikuussa 2010 henkilöstön teoreettinen kokonaistyöaika oli henkilötyövuotta. Vuosilomat, sairauspoissaolot, perhevapaat ja muut poissaolot vähensivät varsinaisen työpanoksen 995 henkilötyövuoteen. Lasku edelliseen vuoteen selittyy ammattikorkeakoulun yhtiöittämisestä. Eliminoitaessa ammattikorkeakoulu tuloksista vakinaisen henkilöstön työpanos on noussut lievästi vuoteen 2009 verrattuna. Sijais ja määräaikaisen henkilöstön käyttö on vähentynyt tammikuussa merkittävästi edelliseen vuoteen verrattuna. Taloudellisista syistä myönnettävien palkattomien vapaiden määrä oli tammikuussa päivää. Koko vuoden tavoitteena on päivää. Vapaat tulevat keskittymään kesäkauteen. Henkilöstön ajankäyttö tammikuussa vuosina 2009 ja 2010 Kalenterivuosi Teoreettinen työaika (htv) 1 309, ,86 Vuosilomat (htv) 79,08 70,59 Sairauspoissaolot (htv) 63,21 52,34 Perhevapaat (htv) 46,54 43,53 Muut poissaolot (htv) 47,49 41,91 Tehty työaika yhteensä (htv) 1 074,76 994,49

15 Tilaajaosa 11 Henkilöstön tehty työpanos tammikuussa vuosina 2009* ja 2010 (henkilötyövuosia) Vakinainen Sijainen Määräaik. Palkkatuettu 1 kk kk 2010 * 2009 ilman Tampereen ammattikorkeakoulua Henkilöstön vaihtuvuus Kaupungin palveluksesta irtisanoutuneiden määrä oli tammihelmikuussa 70 työntekijää. Vuonna 2009 vastaavana ajankohtana irtisanoutuneiden määrä oli 76. Eläkkeelle siirtyminen on kiihtynyt merkittävästi. Tammi helmikuun aikana kaupungin palveluksesta jäi eri eläkkeille 54 henkilöä kun edellisenä vuonna määrä oli 42 työntekijää. Uusien aloitettujen palvelussuhteiden määrä laski vuoden 2010 tammihelmikuussa 38 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Alkaneet sijaisuudet laskivat tammi helmikuussa kappaleeseen, kun edellisenä vuonna vastaava luku oli Henkilöstömenot Tammi helmikuun henkilöstömenot toteutuivat vuosisuunnitelmaa pienempinä. Toteutuneista eläkekuluista puuttuu kuitenkin 6,7 milj. euroa eläke ja varhaiseläkemenoperusteisia ennakkomaksuja, jotka kirjataan maaliskuulle. usteen mukaan henkilöstömenot tulevat ylittämään vuosisuunnitelman 4,8 miljoonalla eurolla. Henkilöstömenot (milj. euroa) Tot 2009 TP 09 /. 10 % Palkat ja palkkiot 72,5 69,1 68,3 458,8 434,6 436,0 439,7 19,1 4,2 Eläkekulut 12,5 17,9 11,5 116,9 110,9 111,2 112,1 4,8 4,1 Muut henkilösivukulut 5,5 4,1 4,3 29,9 25,9 26,0 26,2 3,7 12,3 Yhteensä 90,5 91,2 84,1 605,6 571,4 573,2 578,0 27,6 4,6

16 Tilaajaosa 12 Sijoitustoiminta Yleistä markkinoista Vuoden 2010 alkua on leimannut huoli julkisen sektorin talouden ongelmista, erityisesti tarkastelussa on ollut Välimeren alue ja Kreikan valtion tilanne. Sijoitusmarkkinat reagoivat tilanteeseen odotetun huolestuneesti, mutta eivät kutenkaan kovin dramaattisesti. Luottoriskimarkkinoilla Kreikan valtion hinta nousi hetkellisesti voimakkaasti, sen sijaan osake ja korkomarkkinoilla usko ongelman ratkaisemiseen oli olemassa koko ajan. Ulkomaankaupan tilastot alkuvuodelta kertovat maailmankaupan elpymisen jatkuneen vahvana. Kiinassa sekä vienti että tuontiluvut kasvoivat helmikuussa rajusti vuodentakaiseen verrattuna, samoin USA:n ja Saksan vientiluvut kertovat elpymisestä vuositasolla. Piristynyt kaupankäynti ja teollisuuden kasvuluvut maailmalla ennakoivat kansainvälisille yrityksille kohentuvia myynti ja tuloslukuja. vielä näkyvissä perusteita. Rahamarkkinoiden likviditeetin turvaamiseksi laaditut erilaiset hätäohjelmat sen sijaan tultaneen asteittain purkamaan ja näillä on hienoinen korkotasoa nostava vaikutus loppuvuoden aikana. Pitkät korot ovat alkuvuoden aikana laskeneet loivasti ja tasot ovat euroajan alhaisimmat. Kuluvana vuonna länsimaat ottavat ennätysmäärän velkaa ja mikäli markkinoiden kyky rahoittaa julkista velkaa pienenee, voi sillä olla nopeakin vaikutus pitkien korkojen nousuun. Omaisuuslajien välillä riskipitoisemmat kohteet, kuten osakkeet ja yrityslainat, ovat menestyneet turvallisempia, mutta hyvin alhaisen tuottopotentiaalin omaavia, valtionlainoja ja rahamarkkinasijoituksia paremmin. Trendi tulee todennäköisesti jatkumaan edelleen, sillä myönteiset talousuutiset nostanevat markkinoiden odotuksia kevään aikana. Euroopan Keskuspankki on odotetusti pitänyt ohjauskorkonsa ennallaan 1,00 prosentissa, eikä pikaiselle nostolle ole Kaupungin sijoitustoiminta Sijoitustoiminnassa noudatetaan valtuuston vahvistamia periaatteita, jotka päivitettiin valtuuston kokouksessa , ja pormestarin vuosittain hyväksymää sijoitussuunnitelmaa, jossa määritellään rajat mm. eri omaisuusluokkien välillä. Tammi helmikuussa kaupungin sijoitussalkussa ei tehty merkittäviä muutoksia ja sijoitusten jakauma oli jonkin verran v.2010 sijoitussuunnitelman perusallokaatiota (rahamarkkina 60 %, korkosijoitukset 15 %, osakesijoitukset 20 %, muut 5 %) varovaisempi. Suunnitelmassa osakesijoitusten painoa nostettiin 5 % yksiköllä korkosijoitusten kustannuksella. Ensimmäiset askeleet muutoksen toteutuksessa ovat olleet Euros toxx50 osakeindeksiin liitetyn sijoituksen tekeminen helmikuussa sekä korkosijoitusten osuuden tarkoituksellinen alentaminen erääntymisten myötä. Kahden ensimmäisen kuukauden aikana kaupungin sijoitustoiminnan tuotto oli 1,36 prosenttia eli vuositasolla runsas 8 prosenttia. RAHAN LÄHDE Milj. euroa % kaupungin käyttövarat 5,9 4 laina tytäryhtiöiltä 62,2 47 laina henkilöstökassalta 47,3 36 elinkeinorahasto 10,9 8 lahjoitusrahastot 5,8 4 yhteensä 132,1 100 Sijoitettavat varat koostuivat helmikuun lopussa oheisen taulukon mukaisista lähteistä. Sijoitusomaisuuden määrä on kuukauden vaihteen markkina arvoin laskettuna vakiintunut runsaaseen 100 miljoonaan euroon, kuten seuraavan sivun kuvasta voidaan havaita.

17 Tilaajaosa 13 Sijoitusomaisuuden kehitys 01/2007 2/2010 markkina arvo milj. e R /07 04/07 07/07 10/07 1/08 4/08 7/08 10/08 1/09 4/09 7/09 10/09 1/10 Lyhyet korkosijoitukset Pitkät korkosijoitukset Osakesijoitukset Strukturoidut sijoitukset Elinkeinorahasto Korolliset velat Vuoden 2010 talousarviossa on varauduttu 72,0 milj. euron pitkäaikaisiin lainannostoihin. Summa ei pidä sisällään muutoksia tytäryhtiöiden ja henkilöstökassan veloissa, sillä ne luetaan lyhytaikaisiin lainoihin. Alkuvuoden aikana pitkäaikaisia rahalaitoslainoja ei ole nostettu lainkaan. Kaupungin rahoitustarpeen ovat hoitaneet tytäryhtiöt, joiden poikkeuksellisen korkea alkuvuoden likviditeetti on konsernitilipalvelun myötä turvannut myös kaupungin maksuvalmiuden ja eliminoinut ulkopuolisen velan noston. Kovin pitkään näin ei voi jatkua, vaan kaupunki joutuu todennäköisesti vielä kevään aikana hankkimaan pidempiaikaista vierasta pääomaa. Henkilöstökassan saldot ovat pankkien voimakkaan korkokilpailun seurauksena kääntyneet laskuun ja alkuvuoden aikana asiakasvaroja on tileiltä lähtenyt noin 3,7 milj. euroa Lyhennykset Nostot Korolliset velat, josta rahalaitoksille henkilöstökassalle tytäryhtiöille Euroa/asukas Rahalaitoslainojen keskikorko % 2,1 2,06 Milj. euroa TP 2000 TP 2001 TP 2002 TP 2003 Lainamäärän kehitys TP 2004 TP 2005 TP 2006 TP 2007 TP 2008 TP / 2010 TP euroa/as Lainakanta 105,8 117,7 125,1 141,9 166,9 202,6 217,7 199,3 196,4 283,0 313,7 326,2 /asukas

18 Tilaajaosa 14 Ydinprosessit ja konsernihallinto Yhteenveto talouden toteumasta ja tilinpäätösennusteesta Tot 2009 Lasten ja nuorten kasvun tukeminen Ero VS/ Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Osaamisen ja elinkeinojen kehittäminen Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Sivistyksen ja elämänlaadun edistäminen Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Kaupunkiympäristön kehittäminen Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Konsernihallinto Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate TILAAJAT JA KONSERNIHALLINTO YHTEENSÄ Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Tilaajan ydinprosessien ja konsernihallinnon yhteenlaskettujen toimintamenojen toteuma on 7,2 milj. euroa vuosisuunnitelmaa alhaisempi, vaikka Lasten ja nuorten kasvun tukemisen ydinprosessin menot ylittävät 2,3 milj. eurolla budjetoidun tason. Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen ydinprosessin toimintamenot ovat alittuneet vuosisuunnitelmaan nähden 3,5 milj. eurolla, Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitämisen ydinprosessin 2,6 milj. eurolla, Kaupunkiympäristön kehittämisen ydinprosessin 2,0 milj. eurolla, Osaamisen ja elinkeinojen kehittämisen ydinprosessin 0,4 milj. eurolla ja konsernihallinnon 0,9 milj. eurolla. Ydinprosessien ja konsernihallinnon yhteenlasketut toimintatulot ovat toteutuneet 2,1 milj. euroa vuosisuunnitelmaa pienempinä. Suurimmat toimintatulojen alitukset ovat Kaupunkiympäristön kehittämisen ydinprosessissa (2,2 milj. euroa) ja Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitämisen ydinprosessissa ( 0,7 milj. euroa). Konsernihallinnon toimintatulot ovat toteutuneet 1,0 milj. euroa vuosisuunnitelmaa suurempina. Tilaajan ydinprosessien ja konsernihallinnon toimintakatteen tilinpäätösennuste on 4,8 milj. euroa vuosisuunnitelmaa heikompi. Tulojen ennustetaan toteutuvan 7,1 milj. euroa budje

19 Tilaajaosa 15 toitua parempina. Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitämisen ydinprosessin asiakasmaksutulojen ennuste on 1,9 milj. euroa vuosisuunnitelmaa parempi. Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen ydinprosessin tulojen arvioidaan toteutuvan 3,9 milj. euroa budjetoitua suurempina pääosin perustoimeentulotuen valtionosuuksista ja takaisinperinnästä johtuen. Lasten ja nuorten kasvun tukemisen ydinprosessin tulojen ennustetaan toteutuvan 1,3 milj. euroa vuosisuunnitelmaa suurempina valtion elatustuen takautumissaatavan korvauksesta johtuen. Konsernihallinnon toimintatulojen ennustetaan toteutuvan 0,1 milj. euroa vuosisuunnitelmaa parempana. Menojen ennustetaan toteutuvan yhteensä 11,9 milj. euroa vuosisuunnitelmaa suurempina. Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen ydinprosessissa toimeentulotukimenojen ja vammaispalvelujen ostojen ennustetaan ylittyvän 10,0 milj. euroa. Lasten ja nuorten ydinprosessissa 1,3 milj. euron ylitysennuste aiheutuu psykososiaalisen tuen palvelujen perhehoidon ja omaishoidon tuen kustannuksista. Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitämisen ydinprosessin kotona asumista tukevien palvelujen menojen ennustetaan ylittyvän 0,6 milj. eurolla. Tilaaja ydinprosesseittain Toimintatulot Myyntitulot Maksutulot Tuet ja avustukset Vuokratulot Muut toimintatulot Tulot yhteensä Valmistus omaan käyttöön Toimintamenot Henkilöstömenot Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Henkilöstömenot yhteensä Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Vuokramenot Muut toimintamenot Menot yhteensä Toimintakate Rahoitustulot ja menot Vuosikate Suunnitelmapoistot Tilikauden tulos

20 Tilaajaosa euroa Tulot euroa Menot Toteuma VS uste Lanu Teto Ike Kake Toteuma VS uste Lanu Ose Elsi Teto Ike Kake INVESTOINNIT Aineettomat hyödykkeet Tietokoneohjelmistojen valmistusarvot Aineelliset hyödykkeet Maa ja vesialueet Rakennukset ja rakennelmat Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Keskeneräiset hankinnat INVESTOINNIT YHTEENSÄ Rahoitusosuudet NETTOINVESTOINNIT YHTEENSÄ Pysyvien vastaavien myyntitulot

21 Tilaajaosa 17 Lasten ja nuorten kasvun tukeminen Ydinprosessin talouden toteuma ja tilinpäätösennuste Tot 2009 Ero VS/ Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Palvelukokonaisuuksien talouden toteuma ja tilinpäätösennuste Tot 2009 Ero VS/ Varhaiskasvatus ja esiopetus Toimintatulot Toimintamenot Perusopetus Toimintatulot Toimintamenot Neuvola ja terveydenhuoltopalvelut Toimintatulot Toimintamenot Psykososiaalisen tuen palvelut Toimintatulot Toimintamenot Kulttuuri ja vapaa ajan palvelut Toimintamenot Ydinprosessin tammi helmikuun toimintakate on 2,1 milj. euroa ajankohdan vuosisuunnitelmaa heikompi. Ydinprosessin toimintamenojen toteuma on 2,3 milj. euroa vuosisuunnitelmaa suurempi, johtuen varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen menojen 1,8 milj. euron ylityksestä ja psykososiaalisen tuen palvelujen 0,9 milj. euron ylityksestä. Päivähoidon oman tuotannon palvelutilaus on toteutunut budjetoitua suurempana, koska tammikuussa laskutettiin erityispäivähoitoa 0,5 milj. euroa liikaa ja helmikuun vuosisuunnitelmassa oli huomioitu hiihtoloma, joka sijoittuikin maaliskuulle. Psykososiaalisen tuen palvelujen menot sisältävät virheellisesti 0,5 milj. euroa KASTE hankkeen osahankkeille kuuluvia menoja, jotka eivät kuulu Tampereen kaupungin toimintamenoihin. Lisäksi perhehoidon ostopalvelut ovat kasvaneet merkittävästi. Neuvola ja terveydenhuoltopalvelujen oman tuotannon tilaus on toteutunut selvästi vuosisuunnitelmaa pienempänä. Suun terveydenhuollon laskutuksessa on siirrytty asiakaskohtaisesta laskutuksesta toimenpidekohtaiseen laskutukseen, mikä on muuttanut menojen toteumasykliä merkittävästi. Kuukausikohtainen budjetti oli laadittu viime vuoden kuukausitoteumien perusteella. Ydinprosessin toimintatulot ovat toteutuneet 0,2 milj. euroa vuosisuunnitelmaa suurempina. Valtion maksama 0,2 milj. euron elatustuen takautumissaatavan korvaus on kirjattu psykososiaalisen tuen palvelujen tuloihin. Tuloja ei ole otettu huomioon tilaajan talousarviossa. Korvaukset vuodelta 2010 ovat yhteensä noin 1,3 milj. euroa. Ydinprosessin toimintatulojen ennustetaan toteutuvan 1,3 milj. euroa vuosisuunnitelmaa suurempina valtion maksamien elatustuen takautumissaatavien korvauksista johtuen. Ydinprosessin menojen ennustetaan toteutuvan 1,3 milj. euroa vuosisuunnitelmaa suurempina psykososiaalisen tuen palvelujen perhehoidon lisäämisestä (1,0 milj. euroa) ja omaishoidon tuen saajien määrän kasvusta (0,3 milj. euroa) johtuen.

22 Tilaajaosa 18 Osaamisen ja elinkeinojen kehittäminen Ydinprosessin talouden toteuma ja tilinpäätösennuste Tot 2009 Ero VS/ Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Palvelukokonaisuuksien talouden toteuma ja tilinpäätösennuste Tot 2009 Ydinprosessin toimintamenot ovat toteutuneet 0,4 milj. euroa vuosisuunnitelmaa pienempinä. Tämä johtuu pääosin siitä, että Elinkeinojen edistämisen palvelukokonaisuuden menot Työllisyydenhoidon palveluyksikölle laskutettiin järjestelmäongelmien vuoksi vasta maaliskuulle. Ero VS/ Toisen asteen koulutus Toimintatulot Toimintamenot Ammattikorkeakoulutus Toimintamenot Osaamisen edistäminen Toimintamenot Elinkeinojen edistäminen Toimintamenot Ydinprosessin toimintatulojen ja menojen ennustetaan toteutuvan vuosisuunnitelman mukaisesti.

23 Tilaajaosa 19 Sivistyksen ja elämänlaadun edistäminen Ydinprosessin talouden toteuma ja tilinpäätösennuste Tot 2009 Ero VS/ Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Palvelukokonaisuuksien talouden toteuma ja tilinpäätösennuste Tot 2009 Ero VS/ Kirjastopalvelut Toimintatulot Toimintamenot Museopalvelut Toimintatulot Toimintamenot Kulttuuripalvelut Toimintatulot Toimintamenot Liikuntapalvelut Toimintatulot Toimintamenot Vapaan sivistystyön palvelut Toimintatulot Toimintamenot Ydinprosessin talous yhteensä on toteutunut tammihelmikuussa suunnitellun mukaisesti. Kulttuuripalvelujen toimintamenot ovat toteutuneet 0,1 milj. euroa vuosisuunnitelmaa pienempinä koska taidelaitosten avustusten maksu on tapahtunut hieman eri aikataulussa kuin oli budjetoitu. Ydinprosessin toimintatulojen ja menojen ennustetaan toteutuvan vuosisuunnitelman mukaisesti.

24 Tilaajaosa 20 Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen Ydinprosessin talouden toteuma ja tilinpäätösennuste Tot 2009 Ero VS/ Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Palvelukokonaisuuksien talouden toteuma ja tilinpäätösennuste Tot 2009 Ero VS/ Perusterveydenhuollon avopalvelut Toimintatulot Toimintamenot Erikoissairaanhoito Toimintatulot Toimintamenot Päihde ja mielenterveyspalvelut Toimintatulot Toimintamenot Sosiaalisen tuen palvelut Toimintatulot Toimintamenot Vammaispalvelut Toimintatulot Toimintamenot Ydinprosessin toimintamenot ovat toteutuneet 3,5 milj. euroa vuosisuunnitelmaa pienempinä. Vammaispalvelujen toimintamenot ovat toteutuneet ajankohdan vuosisuunnitelmaa 1,6 milj. euroa pienempinä. Vammaispalvelujen laskutuksessa on tapahtunut muutoksia viime vuoteen verrattuna, kun Pirkanmaan sairaanhoitopiiri siirtyi reaaliaikaiseen laskutukseen. PSHP:n helmikuun laskutus kehitysvammaisten laitospalveluista (n. 0,8 milj. euroa) sekä kuljetuspalvelujen helmikuun kustannukset (n. 0,5 milj. euroa) puuttuvat vammaispalvelujen menoista. Perusterveydenhuollon avopalvelujen toimintamenojen 0,8 milj. euron vuosisuunnitelmaa pienempi toteuma ja päihde ja mielenterveyspalvelujen menojen 0,6 milj. euron pienempi toteuma johtuu ostopalvelujen laskutuksen viiveestä. Sosiaalisen tuen palvelukokonaisuudelta puuttuu 0,3 milj. euroa menoja, koska Työllisyydenhoidon palveluyksikön palvelut laskutettiin järjestelmäongelmien vuoksi vasta maaliskuulle. Työmarkkinatuen kuntaosuutta on maksettu tammi helmikuussa kuukausibudjettia vähemmän, niiden ennustetaan kuitenkin toteutuvan n. 3 milj. euroa vuosisuunnitelmaa suurempina. Ydinprosessin toimintatulot ovat toteutuneet 0,4 milj. euroa vuosisuunnitelmaa pienempinä. Alitus johtuu siitä, että perustoimeentulotuen valtionosuudet maksetaan ennakoiden perusteella, jotka korjataan kesällä ja vuoden lopussa vastaamaan toteutuneiden menojen perusteella laskettuja valtionosuuksia. Alitus johtuu myös siitä, että pakolaisten ja paluumuuttajien toimeentulotukimenojen valtion korvausten maksatus poikkeaa kuukausibudjetoidusta. Ydinprosessin toimintakatteen ennustetaan toteutuvan 6,1 milj. euroa vuosisuunnitelmaa heikompana. Toimintatulojen ennuste on 3,9 milj. euroa budjetoitua suurempi. Tulojen ylitys johtuu toimeentulotukimenoihin saatavista valtionosuuksista ja takaisinperinnästä sekä perusterveydenhuollon avopalvelujen asiakasmaksutuloista. Erikoissairaanhoidon ja päide ja mielenterveyspalvelujen toimintatulojen ennustetaan toteutuvan yhteensä 0,5 milj. euroa vuosisuunnitelmaa pienempinä. Ydinprosessin toimintamenojen ennustetaan toteutuvan 10,0 milj. euroa vuosisuunnitelmaa suurempina. Toimeentulotukimenojen ennustetaan ylittyvän 8,5 milj. eurolla. Vammaispalvelujen toimintamenojen ennustetaan ylittyvän 1,5 milj. eurolla. Menojen ylitys johtuu muun muassa siitä, että vammaisten henkilökohtaisten avustajien taloudellinen tuki muuttui subjektiiviseksi oikeudeksi