[ Ι. Pantone 300 ± ± ± ±± ±± ; ;± ±

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "[ Ι. Pantone 300 ± ± ± ±± ±± ; ;± ±"

Transkriptio

1 [ Ι ƒ Pantone 3 [ ± ± ± ±± ±± ; ;± ± ±

2

3 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO METALLIKUORMITUS TARKKAILUALUEELLA AINEISTO JA MENETELMÄT Tarkkailualue ja näyteasemat Näytteenotto ja laboratorioanalyysit TULOKSET Kokemäenjoki ja Porin edustan merialue Sedimentin laatu Raskasmetallit Satamat (Mäntyluoto ja Tahkoluoto) SEDIMENTTINÄYTTEIDEN NORMALISOIDUT PITOISUUDET YHTEENVETO VIITTEET LIITTEET Liite 1. Tarkkailuvelvollisten luvat Liite 2. Näytteiden maastomerkinnät. Koordinaatit, syvyys ja sedimenttipatsaat. Liite 3. Sedimenttinäytteiden savipitoisuus, orgaanisen aineen pitoisuus, kuiva-aine sekä hehkutushäviö.

4

5 Kalaosasto/AV Julkaisu 784 KOKEMÄENJOEN JA PORIN EDUSTAN MERIALUEEN YHTEISTARKKAILU: SEDIMENTIN HAITTA- AINETARKKAILU VUONNA JOHDANTO Kokemäenjoen ja Porin edustan merialueen yhteistarkkailuun osallistuvien kuormittajien tarkkailuvelvoitteet perustuvat kuormittajille myönnettyihin ympäristölupiin (Liite 1). Yhteistarkkailun tarkkailumenetelmiä ovat veden laadun seuranta, rehevyystarkkailu, ulpukan haitta-ainepitoisuuden tarkkailu, pohjaeläintarkkailu sekä sedimentin haitta-ainetarkkailu. Tässä raportissa esitetään sedimentin ja liejusimpukoiden haitta-ainetarkkailun tulokset vuodelta 216. Kokemäenjoen ja Porin edustan merialueen pintasedimentin sekä merialueen pohjaeläinten raskasmetallipitoisuuksia on seurattu viiden vuoden välein Kokemäenjoessa vuodesta 1985 ja Porin edustan merialueella vuosista lähtien. Sitä ennen silloinen Turun vesipiiri tutki sedimentin ja jokisimpukan raskasmetallipitoisuuksia Kokemäenjoessa vuonna 198 (Häkkilä 1984) ja pintasedimentin ja pohjaeläinten raskasmetallipitoisuuksia Selkämerellä vuosina (Häkkilä 1985). Vuonna 21 uusitun tarkkailuohjelman (Perälä ym. 21) mukaan sedimentin haitta-ainetarkkailu tehdään jatkossa samassa rytmissä ulpukan haitta-ainepitoisuuksien seurannan kanssa kuuden vuoden välein. Uuden rytmin mukainen raportointi alkoi vuodesta 21, jolloin edellisin tarkkailuraportti ilmestyi (Valkama 212). Kokemäenjoen ja sen edustan merialueen sedimentin haitta-ainepitoisuuksia on seurattu myös vuonna 214 tapahtuneen Norilsk Nickel Harjavalta Oy:n tehtaalla tapahtuneen nikkelipäästön vuoksi. Päästön vaikutuksia seurattiin heinä-ja lokakuussa vuonna 214 sekä syksyllä 215. Siten tässä raportissa tarkastellaan sedimentin haitta-ainepitoisuuksia myös Varsinais-Suomen Ely-keskuksen hyväksymän nikkelipäästön vesistövaikutusten seurantaa varten laaditun tarkkailuohjelman (Dnro VARELY/1622/214) mukaisesti. 2. METALLIKUORMITUS TARKKAILUALUEELLA Kokemäenjoen pistemäinen metallikuormitus pieneni merkittävästi 199-luvun alussa. Nykyisin kuormitus on keskittynyt Harjavaltaan ja Poriin. Suurimpia metallikuormittajia ovat Boliden Harjaval- etunimi.sukunimi@kvvy.fi ( 3 ) PL 265, 3311 Tampere

6 ta Oy (kupari, nikkeli, lyijy, kadmium ja elohopea), Norilsk Nickel Harjavalta Oy (nikkeli) ja Porin Kupariteollisuuspuisto (Aurubis, Boliden, Cupori, Luvata, Turun Kovakromi ja Outotec) (kupari, nikkeli ja kromi). Aikaisemmin Kokemäenjoen suurin elohopeakuormittaja oli Kemira Chemicals Oy:n klooritehdas Äetsässä. Metallikuormitus on vähentynyt murto-osaan tarkkailun alkuvuosista. Venatorin (entinen Sachtleben Pigments Oy) jätevedet johdetaan Selkämereen Karhuluodon edustalle noin kahden kilometrin päähän rannasta ja jäähdytysvedet johdetaan Pihlavanlahteen. Prosessiveden pääkomponentit ovat olleet rikkihappo ja rautasulfaatti. Lisäksi jätevesi on sisältänyt titaanidioksidia ja erilaisia metalleja, mangaania sekä sulfiittia (Alajoki 217). kg/a Kokemäenjoen elohopeakuormitus Kuva 2.1. Kokemäenjoen elohopeakuormitus

7 kg/a Kokemäenjoen kadmiumkuormitus Kuva 2.2. Kokemäenjoen kadmiumkuormitus kg/a Kokemäenjoen kromikuormitus Kuva 2.3. Kokemäenjoen kromikuormitus

8 kg/a Kokemäenjoen kuparikuormitus Kuva 2.4. Kokemäenjoen kuparikuormitus kg/a Kokemäenjoen nikkelikuormitus Kuva 2.5. Kokemäenjoen nikkelikuormitus

9 kg/a Kokemäenjoen lyijykuormitus Kuva 2.6. Kokemäenjoen lyijykuormitus kg/d Titaani- ja vanadiinikuormitus titaani vanadiini Kuva 2.7. Kokemäenjoen titaani-ja vanadiinikuormitus

10 6 3. AINEISTO JA MENETELMÄT 3.1 Tarkkailualue ja näyteasemat Tarkkailualue ulottuu Vammalan Liekovedeltä Kokemäenjoen edustalle ja käsittää Selkämeren rannikolla Merikarvian edustan ja Pyhämaan välisen alueen (kuvat ). Näyteasemat on esitetty taulukossa 2.1. Tarkkailuun on lisätty uuden tarkkailuohjelman myötä neljä uutta näyteasemaa, joista kaksi (M1 ja M2) sijaitsee Eteläselällä Mäntyluodon sataman läheisyydessä ja kaksi (T1 ja T2) Tahkoluodon syväsataman läheisyydessä. Sen sijaan vanhan tarkkailun pohjoisin näyteasema Siipyyssä jätettiin uudesta ohjelmasta pois. Taulukko 3.1 Sedimentin ja liejusimpukoiden haitta-ainetarkkailun näyteasemat ja analyysit 216. lisäanalyysi lieju- näyte- koordinaatit syvyys sedimentti sedimentti simpukka asema (m) Hg Cd Cr Cu Ni Pb Ti V Co Zn Ti V KOKEMÄENJOKI Liekovesi A Hg Cd Cr Cu Ni Pb Äetsän yläpuoli C Hg Cd Cr - Ni Pb Äetsän alapuoli D Hg Cd Cr - Ni Pb Loimijoen yläpuoli F Hg Cd Cr - Ni Pb Loimijoen alapuoli G Hg Cd Cr - Ni Pb Kolsin yläpuoli H Hg Cd Cr - Ni Pb Kolsin alapuoli J Hg Cd Cr - Ni Pb Merstola K Hg Cd Cr Cu Ni Pb - - Co Zn - - Harjavallan patoallas L Hg Cd Cr Cu Ni Pb - - Co Zn - - Lammaistenlahti M Hg Cd Cr Cu Ni Pb - - Co Zn - - Outokummun yläpuoli O Hg Cd Cr Cu Ni Pb - - Co Zn - - Outokummun alapuoli P Hg Cd Cr Cu Ni Pb - - Co Zn - - Kivini R Hg Cd Cr Cu Ni Pb - - Co Zn - - SUISTO Kolpanselkä P Hg Cd Cr Cu Ni Pb - - Co Zn - - Ahlainen P Hg Cd Cr Cu Ni Pb Ti V Co Zn - - Eteläselkä P Hg Cd Cr Cu Ni Pb - - Co Zn - - MERI SATAMAT Merikarvian edusta Ti V Ahlaisten edusta Hg Cd Cr Cu Ni Pb Ti V Co Zn Ti V Iso-Enskeri Hg - Cr Cu Ni Pb Ti V Ti V Tahkoluodon edusta Cd Cr Cu Ni Pb Ti V Co Zn Ti V Purkuputken suu Cr Cu Ni Pb Ti V Co Zn Ti V Preiviikinlahden edusta Hg - Cr Cu Ni Pb Ti V Ti V Luvian edusta Ti V Ti V Luvian edusta Ti V Ti V Luvian edusta Ti V Ti V Olkiluodon edusta Ti V Ti V Pyhämaan edusta Ti V Ti V Mäntyluoto M Hg - Cr Cu Ni Pb M Hg - Cr Cu Ni Pb Tahkoluoto T Hg - Cr Cu Ni Pb T Hg - Cr Cu Ni Pb

11 7 PORI Kupariteollisuuspuisto (tarkkailija Luvata Oy, Pori) P O Voimalaitos metallikuormitus näyteasema 1 km Harjavalta Harjavallan suurteollisuuspuisto (Boliden Harjavalta Oy Norilsk Nickel Harjavalta Oy) M Harjavalta L K J H Kolsi Kokemäki G Äetsä Äetsä D C F Tyrvää A Vammala L o i m i j o k i Huittinen Kuva 3.1. Sedimentin haitta-ainetarkkailun näyteasemat Kokemäenjoessa. Pohjakartta Maanmittauslaitos 2/217 T2 P9 Ahlainen T1 Tahkoluoto Reposaari P2 M2 M1 Mäntyluoto P3 5 km R Kokemäenjoki Kuva 3.2. Sedimentin haitta-ainetarkkailun näyteasemat Kokemäenjoen edustalla. Pohjakartta Maanmittauslaitos 2/217

12 8 2 Merikarvia 11 1 Ahlainen Sachtleben Pigments Oy Luvia Pori K o k e m ä e n j o k i 3 Eurajoki Rauma 1 km 36 Pyhämaa Kuva 3.3. Sedimentin ja pohjaeläinten haitta-ainetarkkailun näyteasemat Porin edustan merialueella. Pohjakartta Maanmittauslaitos 2/ Näytteenotto ja laboratorioanalyysit Sedimenttinäytteet haettiin näyteasemilta välisenä aikana. Näytteenotto ja näytteiden käsittely suoritettiin näytteenottostandardin SFS 573 (SFS ) mukaan. Sedimenttinäytteet otettiin putkinoutimella, poikkeuksena kovapohjainen havaintopaikka 18, josta näytteet otettiin entiseen tapaan pienellä van Veen -noutimella. Ns. vanhoilla näyteasemilla yksi näyte koostui kolmesta nostosta, joista näytteeseen otettiin 2 cm:n vahvuinen kerros sedimenttiprofiilin pinnasta. Poikkeuksena Mänty- ja Tahkoluodon uudet näyteasemat M1, M2, T1 ja T2, joissa otettiin näytteet - 5 cm, 5-1 cm ja 1 2 cm pinnasta. Merialueella mitattiin sedimentin lisäksi myös liejusimpukan titaani- ja vanadiinipitoisuudet. Liejusimpukoita kerättiin koosta riippuen vähintään 2 kpl kultakin näyteasemalta. Liitteessä 2 esitetään tiedot ja havainnot näytteenotosta ja sedimentin laadusta.

13 A C D F G H J K L M O P R P3 P9 P T1-5 cm T1 1-2 cm T1 1-2 cm T2-5 cm T2 5-1 cm T2 1-2 cm M1-5 cm M1 5-1 cm M1 1-2 cm M2-5 cm M2 5-1 cm M2 1-2 cm 9 Näytteistä määritettiin kuiva-ainepitoisuuden lisäksi taulukossa 3.1 esitetyt metallit. Nikkelipäästön mukaisen tarkkailuohjelman havaintoasemilla analysoitiin lisäksi sinkki ja koboltti. Liejusimpukoista määritykseen käytettiin pehmeät osat. Analyysit tehtiin standardin SFS-EN ISO (SFS-EN ISO 27) mukaan Kvvy:n laboratoriossa, joka on Mittatekniikan keskuksen FINAS-yksikön akkreditoima testauslaboratorio T 64. Haitta-ainepitoisuuksille tehtiin normalisoinnit savesaineen ja orgaanisen aineen osuuksien perusteella sedimentin ruoppaus- ja läjitysohjeen mukaisesti (Ympäristöministeriö 24). Raekoon määritys tehtiin Eurofins Oy:n laboratoriossa. 4. TULOKSET 4.1 Kokemäenjoki ja Porin edustan merialue Sedimentin laatu Sedimentin metallipitoisuus riippuu kuormituksen lisäksi sedimentin laadusta. Metallipitoisuudet ovat suurempia runsaasti orgaanista ainesta sisältävillä pohjilla kuin karkeammilla mineraalipohjilla. Mitä suurempi on sedimentin kuiva-ainepitoisuus, sitä suurempi on kivennäisaineksen osuus. Näyteasemien kuiva-ainepitoisuus vaihteli välillä %. Suurimmat kuiva-ainepitoisuudet tavattiin aiempaan tapaan Loimijoen yläpuolen hiesu- ja hiekkapohjaisella asemalla F ja joen alaosan liejupohjilla sekä Porin edustalla vanhan purkuputken suulla sijaitsevalla havaintopaikalla 18, missä näyte on kovan hiesupohjan vuoksi jouduttu perinteisesti ottamaan pienellä van Veen noutimella. % 8 Kuiva-ainepitoisuus Kuva 4.1. Sedimenttinäytteiden kuiva-ainepitoisuus vuonna 216.

14 Raskasmetallit Pintasedimentin raskasmetallipitoisuudet on esitetty taulukossa 4.1. Taulukko 4.1 Sedimentin metallipitoisuudet () -2 cm syvyisessä sekä satamien osalta kolmelta eri syvyydeltä sedimentissä vuonna 216. lisäanalyysi liejukoordinaatit näyteasema syvyys sedimentti sedimentti simpukka (m) Hg Cd Cr Cu Ni Pb Ti V Co Zn Ti V KOKEMÄENJOKI Liekovesi A ,13, Äetsän yläpuoli C ,2, Äetsän alapuoli D ,38, Loimijoen yläpuoli F ,2, ,7 Loimijoen alapuoli G ,24, ,1 Kolsin yläpuoli H ,55, Kolsin alapuoli J ,48, Merstola K ,51, Harjavallan patoallas L ,82 3, Lammaistenlahti M , Outokummun yläpuoli O , , Outokummun alapuoli P ,31, , Kivini R ,65, , SUISTO Kolpanselkä P ,13, Ahlainen P ,38, Eteläselkä P ,14, MERI SATAMAT Merikarvian edusta ,8 <1 Ahlaisten edusta ,14, <1 Iso-Enskeri , , ,6 <1 Tahkoluodon edusta <, , ,3 4 4,7 <1 Purkuputken suu ,8 <1 Preiviikinlahden edusta , ,7 <1 Luvian edusta ,7 <1 Luvian edusta ,1 <1 Luvian edusta ,3 <1 Olkiluodon edusta <1 Pyhämaan edusta ,7 <1 Mäntyluoto M1-5 cm , M1 5-1 cm, M1 1-2 cm, M2-5 cm , ,8 M2 5-1 cm, M2 1-2 cm, Tahkoluoto T1-5 cm , T1 5-1 cm, T1 1-2 cm, T2-5 cm , T2 5-1 cm, T2 1-2 cm, Elohopea Kokemäenjoen pintasedimentin suurin elohopeapitoisuus 4,5 mitattiin Äetsän yläpuolelta (C) vuonna 216. Muualla pitoisuus vaihteli välillä <,3-,87 (Kuva 4.2). Liekoveden (A) pitoisuus (,13 ) ja ns. luonnontaso (,1 ) ylittyivät alajuoksun kolmea näyteasemaa (O, P ja R) lukuun ottamatta koko joessa ja sen edustalla. Paikoilla O, P ja R pitoisuudet ovat olleet matalia viimeisimmissä tarkkailuissa. Vuonna 198 Kokemäenjoen pintasedimentin koko tarkkailun suurimmat elohopeapitoisuudet mitattiin Äetsän alapuolella (D) ja Harjavallan patoaltaassa (L). Sen jälkeen pitoisuudet ovat koko tarkkailualueella pääsääntöisesti pienentyneet. Poikkeuksena kuitenkin Äetsän seutu, missä elohopeapitoisuus on 2-luvulla ollut Äetsän alapuolella (D) varsin suuri. Vuonna 216 tällä paikalla pitoisuus oli enää vain,38, mikä johtunee pohjanlaadun vuosien välisistä vaihteluista. Mitatun kuivaainepitoisuuden perusteella näyteaseman yläpuolen C asemaa korkeampi kuiva-ainepitoisuus viittaa korkeampaan mineraalimaapitoisuuteen näytteessä D (liite 3.) Harjavallan patoaltaalla ja Lammaistenlahdella pitoisuudet olivat myös matalia (,82,88 ). Merialueella elohopeapitoisuudet ovat laskeneet 197-luvulta lähtien ja ovat nykyisin suurin piirtein luonnon tasoa. Vuonna 216 pitoisuudet jäivät alle luonnontasona pidetyn,1 (Kuva 4.2).

15 11 7 Elohopea (Hg) A C D F G H J K L M O P R P3 P9 P Kuva 4.2. Pintasedimentin elohopeapitoisuus Kokemäenjoessa (näyteasemat A-R), suistossa (P3-P2) ja merialueella (1 2) vuosina Kadmium Pintasedimentin suurin kadmiumpitoisuus mitattiin aiempien vuosien tapaan Lammaistenlahdelta (M) (57 ) ja toiseksi suurin Harjavallan patoaltaasta (L) (3,6 ). Muualla pitoisuus vaihteli välillä <,1-1,, vertailualue Liekoveden (A) pitoisuuden ollessa,7 (Kuva 4.3). Merialueella kadmiumpitoisuus on ollut luonnontasoa eikä sitä muuten enää analysoida, muuta kuin nikkelipäästön jälkeisessä tarkkailussa (Kuva 4.4). Kokemäenjoen pintasedimentin kadmiumpitoisuudet ovat tarkkailun aikana ja kuten nytkin olleet alle 1 ja melko vakaita. Selvästi suurempia pitoisuuksia on mitattu Lammaistenlahdella (M) vuosina 25, 21 sekä 216 myös Harjavallan patoaltaassa (L). Kohonneita pitoisuuksia havaittiin myös nikkelipäästön jälkeisessä tarkkailussa (Kuva 4.4). Vuosien 215 ja 216 pitoisuudet ovat samaa tasoa keskenään ja korkeampia kuin koskaan aiemmin tarkkailun aikana. Koska kadmiumkuormitus on laskenut, johtuvat kohonneet pitoisuudet mahdollisesti virtaus- ja sedimentaatio-olosuhteiden muutoksista. Harjavallan patoaltaassa Boliden Oy Harjavallan ja Norilsk Nickel Harjavalta Oy:n yhteisen purkuputken siirrolla rannasta keskelle uomaa on myös saattanut olla vaikutusta. Lammaistenlahden pintasedimentin metallipitoisuuksia kohottavat osaltaan myös Kokemäenjokeen laskevissa pohjavesissä todetut suuret kadmium- ja nikkelipitoisuudet (Valkonen 215, Valkonen 217).

16 Kadmium (Cd) A C D F G H J K L M O P R P3 P9 P Kuva 4.3. Pintasedimentin kadmiumpitoisuus Kokemäenjoessa (näyteasemat A-R), suistossa (P3-P2) ja merialueella (1 2) vuosina Cd VII 214 X K L M O R P3 P9 P Kuva 4.4. Pintasedimentin (-2 cm) kadmiumpitoisuus Merstolan (K) ja merialueen (1 18) välisellä tarkkailualueella vuosina mukaan lukien nikkelipäästön jälkeiset näytteenotot Kromi Pintasedimentin kromipitoisuus vaihteli välillä koko tarkkailualueella. Suurimmat pitoisuudet mitattiin edellisten vuosien tapaan Liekovedeltä (A) ja Ahlaisista (P9). Liekoveden kromipitoisuudet ovat peräisin Tampereen seudun kuormituksesta (Kuva 4.5). Suurimpien kromipitoisuuksien

17 13 trendi joen alaosassa, suistossa ja merialueella on ollut laskeva tarkkailun aikana, mutta paikoitellen pitoisuudet ovat hieman kasvaneetkin, esim. havaintoasemalla O (Kuva 4.6). Kromi (Cr) A C D F G H J K L M O P R P3 P9 P Kuva 4.5. Pintasedimentin kromipitoisuus Kokemäenjoessa (näyteasemat A-R), suistossa (P3-P2) ja merialueella (1-2) vuosina Cr K L M O R P3 P9 P VII 214 X Kuva 4.6. Pintasedimentin (-2 cm) kromipitoisuus Merstolan (K) ja merialueen (1 18) välisellä tarkkailualueella vuosina mukaan lukien nikkelipäästön jälkeiset näytteenotot.

18 Kupari Pintasedimentin kuparipitoisuus vaihteli välillä Suurin pitoisuus mitattiin aiempaan tapaan Harjavallan patoaltaasta (L). Liekoveden taso (24 ) ylittyi ainoastaan Lammaistenlahdella (M) (91 ), Ahlaisessa (P9) (43 ) ja Eteläselällä (P2) (99 ). Harjavallan patoaltaassa pintasedimentin kuparipitoisuus laski vuonna 1995 jo alle 1, mutta kohosi taas selvästi 2-luvulla. Koska kuparikuormitus on laskenut, on kohonneiden pitoisuuksien syynä ilmeisesti patoaltaan virtaus- ja sedimentaatio-olosuhteiden muutokset. Vuosina pitoisuudet ovat hieman nousseet, mutta Lammaistenlahdessa taso on pysynyt vakaana (Kuva 4.8). Äetsän (C) ja Kolsin (J) välillä kuparipitoisuudet ovat olleet jatkuvasti luonnontasoa eikä niitä enää analysoida. Merialueen kuparipitoisuus on laskenut 197-luvun lopun arvoista ja on nykyisin luonnontasoa (Kuva 4.7, Kuva 4.8) Kupari (Cu) A C D F G H J K L M O P R P3 P9 P Kuva 4.7. Pintasedimentin kuparipitoisuus Kokemäenjoessa (näyteasemat A-R), suistossa (P3-P2) ja merialueella (1 2) vuosina

19 Cu VII 214 X K L M O R P3 P9 P Kuva 4.8. Pintasedimentin (-2 cm) kuparipitoisuus Merstolan (K) ja merialueen (1 18) välisellä tarkkailualueella vuosina mukaan lukien nikkelipäästön jälkeiset näytteenotot Nikkeli Pintasedimentin nikkelipitoisuus vaihteli välillä Suurimmat pitoisuudet mitattiin aiempaan tapaan Harjavallan voimalaitoksen alapuolella sijaitsevasta Lammaistenlahdesta (M) (95 ) ja voimalaitoksen yläpuolisesta patoaltaasta (L) (21 ) (Kuva 4.9). Liekoveden (A) pitoisuuteen (35 ) verrattuna nikkelipitoisuudet olivat lisäksi niukasti koholla jokisuun edustalla Ahlaisten (P9) ja Eteläselän (P2) sedimentaatiopohjilla aiempaan tapaan. Pitoisuudet ovat olleet samaa tasoa niin koko tarkkailun ajan kuin nikkelipäästön jälkeisinä vuosina. Harjavallan patoaltaassa (L) pintasedimentin nikkelipitoisuus laski kuparin tavoin vuoteen 1995 asti, mutta kääntyi nousuun vuonna 2 ja kohosi ennätyksellisen suureksi vuonna 25 ennen nikkelipäästöä. Nikkelipäästön jälkeen nikkelipitoisuus kasvoi patoaltaalla vuoden 214 heinäkuun näytteenotossa, mutta tämän jälkeen pitoisuudet ovat vaihdelleet välillä, mikä on normaali taso patoaltaalla. Lammaistenlahden (M) tarkkailun alkuaikojen matala nikkelipitoisuus on kohonnut jatkuvasti ja vuodesta 21 eteenpäin pitoisuudet ovat kasvaneet. Vuonna 216 nikkelipitoisuus on samaa tasoa kuin vuonna 214 välittömästi nikkelipäästön jälkeen, joskin laskenut vuoden 215 tasosta. On todettu, että Lammaistenlahden nikkelipitoisuuksia kasvattaa Kokemäenjokeen laskevien pohjavesien kohonneet kadmium- ja nikkelipitoisuudet (Valkonen 215, Valkonen 217).

20 Nikkeli (Ni) A C D F G H J K L M O P R P3 P9 P Kuva 4.9. Pintasedimentin nikkelipitoisuus Kokemäenjoessa (näyteasemat A-R), suistossa (P3-P2) ja merialueella (1-2) vuosina Ni VII 214 X K L M O R P3 P9 P Kuva 4.1. Pintasedimentin (-2 cm) nikkelipitoisuus Merstolan (K) ja merialueen (1 18) välisellä tarkkailualueella vuosina mukaan lukien nikkelipäästön jälkeiset näytteenotot Lyijy Tutkituilla näyteasemilla sedimentin lyijypitoisuus vaihteli välillä Korkeimmat pitoisuudet (21 22 ) tavattiin Harjavallan patoaltaalta (L) sekä Lammaistenlahdelta (M). Liekoveden (A)

21 17 pitoisuutta (19 ) hieman suuremmat lyijypitoisuudet mitattiin näiden lisäksi sekä Ahlaisista (P9) sekä mereltä Ahlaisten edustalta (1) (Kuva 4.11). Pintasedimentin lyijypitoisuudet ovat laskeneet lähes kaikilla havaintopaikoilla tarkkailuvuosien aikana. Vuonna 216 kaikkien havaintoasemien lyijypitoisuudet olivat laskeneet aiemmista vuosista, lukuun ottamatta paikkoja P3 ja 1 (Kuva 4.11 ja Kuva 4.12). Äetsän alapuolella vuonna 21 todetun korkean lyijypitoisuuden lähde on tuntematon, koska lyijykuormitusta Äetsässä ei tiettävästi ole eikä aikaisemmastakaan kuormituksesta ole tietoa. Vuonna 216 pitoisuus oli tällä paikalla normaalia tasoa Lyijy (Pb) A C D F G H J K L M O P R P3 P9 P Kuva Pintasedimentin lyijypitoisuus Kokemäenjoessa (näyteasemat A-R), suistossa (P3-P2) ja merialueella (1 2) vuosina

22 Pb VII 214 X K L M O R P3 P9 P Kuva Pintasedimentin (-2 cm) lyijypitoisuus Merstolan (K) ja merialueen (1 18) välisellä tarkkailualueella vuosina mukaan lukien nikkelipäästön jälkeiset näytteenotot Titaani Pintasedimentin titaanipitoisuus vaihteli välillä Suurimmat pitoisuudet mitattiin näyteasemalla 1 ja Ahlaisissa näyteasemalla P9 (Kuva 4.13). Pyhämaan aseman 36 pitoisuus, jota pidetään luonnontilaisena, on tarkkailuvuosina vaihdellut välillä Luontaisena pidetty pitoisuus 2 ei ylittynyt ainoallakaan näyteasemalla ja Pyhämaan tasokin vain niukasti kahdella em. näyteasemalla (1 ja P9). Pääsääntöisesti pintasedimentin titaanipitoisuudet ovat tarkkailuvuosien aikana laskeneet.

23 19 12 Titaani (Ti) Porin edusta P Kuva Pintasedimentin titaanipitoisuus Porin edustan merialueella vuosina Liejusimpukoiden titaanipitoisuus oli kaikilla asemilla huomattavasti aiempia vuosia matalampi vaihdellen välillä 4,7 11 tuorepainoa kohti. Liejusimpukoiden suurimmat titaanipitoisuudet laskivat selvästi jo 198-luvulla ja sen jälkeenkin suunta on ollut laskeva. Poikkeuksellinen on Preiviikinlahden edustan asema 2, missä pitoisuus on vuodesta 1995 lähtien jatkuvasti kasvanut. Vuonna 216 pitoisuus oli tällä asemalla kuitenkin samaa tasoa kuin muilla asemilla (Kuva 4.14). 25 Titaani (Ti) Liejusimpukka Kuva Liejusimpukan titaanipitoisuus Porin edustan merialueella vuosina

24 Vanadiini Pintasedimentin vanadiinipitoisuus vaihteli välillä Pyhämaan aseman 36 pitoisuus, jota pidetään luonnontilaisena, on tarkkailuvuosina vaihdellut välillä Pitoisuudet jäivät kaikilla paikoilla Selkämeren rannikon luontaisena pidetyn pitoisuusvaihteluvälin (4 6 ) väliin. Pintasedimentin vanadiinipitoisuudet ovat laskeneet kautta linjan, mutta erityisen voimakkaasti Tahkoluodon ja Karhuluodon edustalla (15 ja 18), missä 197-luvun lopussa mitattiin suurimmat pitoisuudet. 2-luvulla pitoisuudet ovat olleet matalia, joskin paikalla 18 pitoisuus kohosi vuonna 216 aiemmista vuosista (53 ) (Kuva 4.15). 4 Vanadiini (V) Porin edusta P Kuva Pintasedimentin vanadiinipitoisuus Porin edustan merialueella vuosina Liejusimpukoiden vanadiinipitoisuus oli kaikilla asemilla alle määritysrajan (>1 tp). Liejusimpukoiden suurimmat vanadiinipitoisuudet laskivat jo 198- ja 199-lukujen vaihteessa ja sen jälkeenkin suunta on pääsääntöisesti ollut laskeva (Kuva 4.16).

25 21 2 Vanadiini (V) Liejusimpukka Kuva Liejusimpukan vanadiinipitoisuus Porin edustan merialueella vuosina Sinkki ja koboltti Nikkelionnettomuuden tarkkailuohjelman mukaisesti havaintopaikoilla K, L, M, O, R, 1, 15 ja 18 analysoitiin myös sinkin ja koboltin pitoisuudet sedimentissä. Ko. metalleja on tarkkailualueella analysoitu vain nikkelipäästön jälkeisenä aikana vuosina Sinkkipitoisuudet olivat keskimäärin samalla tasolla kuin aikaisempina tutkimusvuosina, lukuun ottamatta Harjavallan padon (L) asemaa, jossa pitoisuus kohosi hieman (Kuva 4.17). Kobolttipitoisuudet olivat pysyneet samalla tasolla tai hieman laskeneet lukuun ottamatta havaintoasemaa 1, jossa pitoisuus on noin kaksinkertainen verrattuna vuoteen 214 (Kuva 4.18).

26 22 7 Zn VII 214 X K L M N O R P3 P5 P9 P Kuva Pintasedimentin (-2 cm) sinkkipitoisuus Merstolan (K) ja merialueen (1 18) välisellä tarkkailualueella vuosina Co 214 VII 214 X K L M N O R P3 P5 P9 P Kuva Pintasedimentin (-2 cm) kobolttipitoisuus Merstolan (K) ja merialueen (1 18) välisellä tarkkailualueella vuosina

27 Satamat (Mäntyluoto ja Tahkoluoto) Kromipitoisuudet vaihtelivat Mäntyluodossa välillä ollen suurimmillaan näyteaseman M2 1 2 cm syvyydessä. Pitoisuudet olivat samaa tasoa kuin vuonna ja keskimäärin samaa tasoa kuin Kokemäenjoella. Tahkoluodon näytteissä oli hieman enemmän vaihtelua ja pitoisuudet olivat vuosiin verraten koholla näyteaseman T1 kaikilla syvyyksillä ja keskimäärin korkeampia kuin Mäntyluodon näyteasemilla (Kuva 4.19) Kromi Kuva Pintasedimentin kromipitoisuus Mäntyluodon (M1 ja M2) ja Tahkoluodon (T1 ja T2) satamien pintasedimentissä (-5 cm, 5-1 cm ja 1 2 cm) vuonna 21 (T1) ja 211 (M1, M2 ja T2) ja 216 (kaikki asemat ja syvyydet). Kuparipitoisuudet olivat Mäntyluodon satamassa hyvin samaa tasoa lukuun ottamatta aseman M1 sedimentin pintakerrosta (-5 cm), jossa kuparipitoisuus oli noin kaksinkertainen vuoteen verraten. Tahkoluodolla erot olivat suuremmat paikalla T1. On mahdollista, että vuoden 21 pintakerroksen suuri kuparipitoisuus näkyy edelleen vuoden 216 syvimmässä profiilissa (1 2 cm). Näyteaseman T2 pitoisuudet olivat huomattavasti paikkaa T1 matalammat (Kuva 4.2).

28 24 5 Kupari Kuva 4.2. Pintasedimentin kuparipitoisuus Mäntyluodon (M1 ja M2) ja Tahkoluodon (T1 ja T2) satamien pintasedimentissä (-5 cm, 5-1 cm ja 1 2 cm) vuonna 21 (T1) ja 211 (M1, M2 ja T2) ja 216 (kaikki asemat ja syvyydet). Tahkoluodon nikkelipitoisuuksissa esiintyi sama trendi, kuin kuparillakin eli asemalla T1 vuonna 21 pinnassa havaittu korkea nikkelipitoisuus näkyi vuonna 216 syvemmällä sedimentissä (5-1 cm, 1 2 cm). Vertailuaseman T2 pitoisuudet olivat matalia, kuten myös Mäntyluodon alueen pitoisuudet (Kuva 4.21). 3 Nikkeli Kuva Pintasedimentin nikkelipitoisuus Mäntyluodon (M1 ja M2) ja Tahkoluodon (T1 ja T2) satamien pintasedimentissä (-5 cm, 5-1 cm ja 1 2 cm) vuonna 21 (T1) ja 211 (M1, M2 ja T2) ja 216 (kaikki asemat ja syvyydet). Lyijypitoisuudet olivat korkeimmillaan aseman M2 syvimmässä näytteenottokerroksessa (1 2 cm), kuten oli tilanne myös vuonna Lyijypitoisuudet olivat vuonna 216 kasvaneet vuodesta Tahkoluodosssa pitoisuudet olivat asemalla T1 lähes samaa tasoa aiempaan verraten, ase-

29 25 malla T2 vaihtelua oli enemmän. Satamien lyijypitoisuudet ovat keskimäärin hieman korkeampia, kuin Kokemäenjoella (Kuva 4.22). 3 Lyijy Kuva Pintasedimentin lyijyipitoisuus Mäntyluodon (M1 ja M2) ja Tahkoluodon (T1 ja T2) satamien pintasedimentissä (-5 cm, 5-1 cm ja 1 2 cm) vuonna 21 (T1) ja 211 (M1, M2 ja T2) ja 216 (kaikki asemat ja syvyydet). 5. SEDIMENTTINÄYTTEIDEN NORMALISOIDUT PITOISUUDET Normalisoituja arvoja verrattiin ruoppausmassojen läjityskelpoisuuksille merialueelle kehitettyihin haitta-ainetasoihin 1 ja 2 (Ympäristöministeriö 214). Tässä tutkimuksessa mukana olleille titaanille, koboltille ja vanadiinille ei vastaavaa ohjetasoa ole olemassa, joten normalisoidut pitoisuudet laskettiin elohopealle, kadmiumille, kromille, kuparille, lyijylle, nikkelille ja sinkille (Taulukko 5.1). Sedimentti katsotaan haitattomaksi, jos pitoisuudet jäävät ruoppaus- ja läjitysohjeen tasolle 1. Tällaiset lietteet kelpaavat sellaisenaan esimerkiksi vesistöön läjitettäviksi ja ovat meriympäristölle haitattomia. Tasoa 2 vastaava sedimentti on voimakkaasti likaantunutta tai pilaantunutta ja vaatii läjitystoiminnassa erilliskäsittelyitä. Tasojen 1 ja 2 välialue ns. harmaa alue on jaettu uusimmassa ohjeessa (Ympäristöministeriö 214) vielä ala-alueisiin, joiden perusteella voidaan arvioida tarkemmin lietteen haitallisuutta ja mahdollista erilliskäsittelyn tarvetta.

30 A C D F G H J K L M O P R P3 P9 P M1-5 cm M1 5-1 cm M1 1-2 cm M2-5 cm M2 5-1 cm M2 1-2 cm T1-5 cm T1 5-1 cm T1 1-2 cm T2-5 cm T2 5-1 cm T2 1-2 cm 26 Luokitusrajat ovat metalleille seuraavat ( ka), perustuen läjitysohjeeseen: Läjityskriteerit ja harmaan alueen välitasot 1 1A 1B 1C 2 *Hg ka <,1,1-,6,6-,8,8-1 >1 *Cd ka <,5,5-2,5 >2,5 *Cr ka < >27 *Cu ka < >9 *Pb ka < >2 *Ni ka < >6 *Zn ka < >5 *As ka < >7 Taulukossa 5.1. esitetään normalisoitujen näytteiden pitoisuudet ja liitteessä 3. näytteiden savipitoisuudet sekä orgaanisen aineen pitoisuus. Savipitoisuus vaihteli tutkituissa näytteissä välillä <2,- 41,1 % ja orgaanisen aineen pitoisuus,8-17 % välillä (Liite 3.). Elohopean suhteen haitattomaksi todettiin vain asemien P, R, 11 ja M2 (-5 cm) sedimentit. Taso 2 ylittyi reilusti asemilla C ja F. Loput näyteasemat sijoittuivat ns. harmaan alueen välitasoille 1a, 1b ja 1 c. Merialueella Tahkoluodon aseman T2 pitoisuudet olivat Mäntyluotoa ja asemaa T1 suuremmat (Taulukko 5.1 ja Kuva 5.1). ka Hg 1,5 1,4 1,3 1,2 1,1 1,,9,8,7,6,5,4,3,2,1, 4,54 1,57 Hg /ka Taso 1 Taso 2 Kuva 5.1 Pohjalietteen kuiva-aineen normalisoitu elohopeapitoisuus tutkituilla näyteasemilla.

31 27 Taulukko 5.1 Normalisoidut pitoisuudet tutkittujen metallien suhteen. Asema Hg Cd Cr Cu Pb Ni Zn /ka /ka /ka /ka /ka /ka /ka A,11,6 49,17 19,41 15,79 23,97 C 4,54,59 5,79 13,19 31,6 D,41,26 56,99 12,55 34,44 F 1,57,26 36,92 1,76 34, G,27,25 42,53 9,58 28,25 H,53,38 49,82 13,52 26,12 J,51,45 57,69 15,1 28,62 K,53,47 57,73 25,52 14,62 32,39 158,63 L,88 3,95 65,85 281,84 23,91 246,64 286,81 M,91 62,4 54,74 98,74 22,23 123,8 671,84 O,11 1,21 38,65 35,75 11,33 41,83 112,64 P,3,56 39,5 23,14 11,33 32,64 87,75 R,8,85 33,14 25,61 9,39 44,42 115,99 P3,15,95 45,93 35,6 12,6 51,52 153,37 P9,35,69 54,89 4,8 19,97 39,61 P2,17,46 46,42 143,47 16,64 63,22 164,43 1,19,57 56,6 29,77 21,42 36,59 168,77 11,8 37,19 42,19 11,42 36,15 15,15 23,5 17,95 8,26 17,23 68,13 2,14 48,43 38,8 16,95 31,34 M1-5 cm,14 61,84 155,13 22,65 66,33 M1 5-1 cm,15 56,76 18,31 23,56 55,45 M1 1-2 cm,15 49,12 463,37 25,1 5,54 M2-5 cm,7 32,91 74,32 12,14 19,5 M2 5-1 cm,14 6,13 5,26 2,69 57,89 M2 1-2 cm,15 52,58 29,37 2,11 32,7 T1-5 cm,12 29,41 171,42 14,8 167,39 T1 5-1 cm,11 33,11 138,19 12,52 254,55 T1 1-2 cm,11 38,64 119,8 11,94 368,42 T2-5 cm,38 53,19 265, 18,5 61,43 T2 5-1 cm,32 55,29 211,56 21,74 28,9 T2 1-2 cm,61 77,45 164,16 33,99 19,94 Kadmiumin suhteen taso 2 ylitettiin näyteasemilla L (Harjavallan patoallas) ja M (Lammaistenlahti). Lammaistenlahdella pitoisuus oli monikymmenkertainen tason 2 raja-arvoon nähden. Asemilla A, C, O, P, R, P3, P9 ja 1 taso 1 ylittyi. Haitattomaksi määritellyn raja-arvon alle pitoisuudet jäivät Äetsän alapuolelta Harjavallan patoaltaaseen asti sekä asemilla P2 sekä 15 (Kuva 5.2 ja Taulukko 5.1).

32 A C D F G H J K L M O P R P3 P9 P M1-5 cm M1 5-1 cm M1 1-2 cm M2-5 cm M2 5-1 cm M2 1-2 cm T1-5 cm T1 5-1 cm T1 1-2 cm T2-5 cm T2 5-1 cm T2 1-2 cm 28 Cd Cd /ka Taso 1 Taso 2 ka 3, 3,96 62,4 2,5 2, 1,5 1,,5, A C D F G H J K L M O P R P3 P9 P Kuva 5.2 Pohjalietteen kuiva-aineen normalisoitu kadmiumpitoisuus tutkituilla näyteasemilla. Kuparipitoisuudet ylittivät tason 2 usealla näyteasemalla: reiluimmin patoaltaalla (L), Mäntyluodon aseman M1 1 2 cm syvyydellä, sekä Tahkoluodossa asemien T2-5 cm ja 5-1 cm syvyydellä. Myös asemilla M (Lammaistenlahti), P2, M1 (-5 cm ja 5-1 cm) sekä T1 (kaikki syvyydet) ja T 2 (1 2 cm) taso 2 ylittyi. Ns. harmaalle alueelle sijoittui asemat P9, 11 sekä 2 ja aseman M2 syvyydet - 5 cm sekä 5-1 cm. Muut näyteasemat jäivät tason 1 alapuolelle (Taulukko 5.1 ja Kuva 5.3). Cu Cu /ka Taso 1 Taso 2 ka 281,84 463, ,5 2, 15, 1, 5,, Kuva 5.3 Pohjalietteen kuiva-aineen normalisoitu kuparipitoisuus tutkituilla näyteasemilla.

33 A C D F G H J K L M O P R P3 P9 P M1-5 cm M1 5-1 M1 1- M2-5 cm M2 5-1 M2 1- T1-5 cm T1 5-1 cm T1 1-2 T2-5 cm T2 5-1 cm T2 1-2 A C D F G H J K L M O P R P3 P9 P M1-5 cm M1 5-1 cm M1 1-2 cm M2-5 cm M2 5-1 cm M2 1-2 cm T1-5 cm T1 5-1 cm T1 1-2 cm T2-5 cm T2 5-1 cm T2 1-2 cm 29 Lyijypitoisuudet jäivät kaikilla tutkituilla näyteasemilla alle tason 1 (Kuva 5.4 ja Taulukko 5.1). ka Pb Pb /ka Taso 1 Taso 2 25, 2, 15, 1, 5,, Kuva 5.4 Pohjalietteen kuiva-aineen normalisoitu lyijypitoisuus tutkituilla näyteasemilla. Nikkelipitoisuudet ylittivät selvästi tason 2 Harjavallan patoaltaan (L) ja Lammaistenlahden asemilla (M) sekä lisäksi merialueella Tahkoluodon aseman T1 kaikilla syvyysprofiileilla ja Mäntyluodon asemalla M2-5 cm profiilissa. Lievä ylitys havaittiin myös aseman M1 pinnassa (-5 cm) sekä asemalla P2. Harmaalle alueelle sijoittuvat asemat P3, M1 (5-1, 1 2 cm) sekä M2 (5-1 cm). Muilla asemilla pitoisuudet jäivät tason 1 alle (Taulukko 5.1 ja Kuva 5.5). Tahkoluodon normalisoidut nikkelipitoisuudet olivat vuoden näytteenotossa vuotta 216 korkeampia (Valkama 212). Ni Ni /ka Taso 1 Taso 2 123,8 ka 5, 45, 4, 35, 3, 25, 2, 15, 1, 5,, Kuva 5.5 Pohjalietteen kuiva-aineen normalisoitu nikkelipitoisuus tutkituilla näyteasemilla.

34 A C D F G H J K L M O P R P3 P9 P M1-5 cm M1 5-1 cm M1 1-2 cm M2-5 cm M2 5-1 cm M2 1-2 cm T1-5 cm T1 5-1 cm T1 1-2 cm T2-5 cm T2 5-1 cm T2 1-2 cm 3 Sinkkiä analysoitiin kymmenellä Kokemäenjoen asemalla ja taso 2 ylittyi asemalla D Äetsän alapuolella. Taso 1 ylittyi Äetsän yläpuolisella asemalla C. Muilla asemilla pitoisuudet jäivät alle tason 1 (Kuva 5.6 ja Taulukko 5.1). Zn Zn /ka Taso 1 Taso 2 ka 6, 55, 5, 45, 4, 35, 3, 25, 2, 15, 1, 5,, 671,84 A C D F G H J K L M O P Kuva 5.6 Pohjalietteen kuiva-aineen normalisoitu sinkkipitoisuus tutkituilla näyteasemilla. Kromipitoisuudet jäivät kauttaaltaan alle tason 1 jokialueella ja satamissa, lukuun ottamatta Tahkoluodon T2 syvintä näytettä (1 2 cm), jossa taso ylitettiin niukasti (Taulukko 5.1 ja Kuva 5.7). ka Cr Cr /ka Taso 1 Taso 2 35, 3, 25, 2, 15, 1, 5,, Kuva 5.7 Pohjalietteen kuiva-aineen normalisoitu kromipitoisuus tutkituilla näyteasemilla.

35 31 6. YHTEENVETO Kokemäenjoen ja sen edustan merialueella tarkkailtiin vuonna 216 sedimenttien ja liejusimpukoiden haitta-ainepitoisuuksia vuonna 21 uusitun tarkkailuohjelman mukaisesti. Lisäksi tarkasteltiin sedimenttien tilaa Varsinais-Suomen Ely-keskuksen hyväksymän nikkelipäästön vesistövaikutusten seurantaa varten laaditun tarkkailuohjelman mukaisesti. Kokemäenjoen pintasedimentin metallipitoisuudet ovat pääsääntöisesti laskeneet tarkkailuvuosien aikana, mutta Äetsän ja Harjavallan alapuolella kehitys on ollut toisenlainen. Äetsän alapuolella elohopeapitoisuus on ollut 2-luvulla voimakkaasti koholla, joskin vuonna 216 alapuolen näyteaseman pitoisuudet olivat huomattavasti aiempaa ja yläpuolista näyteasemaa matalammat. Suuret vaihtelut kuvastavat osaltaan myös jokiympäristön epävakautta. Voimakkaasti säännöstellyssä Kokemäenjoessa virtaukset ja sedimentaatio-olot muuttuvat ja vanhat sedimentit saattavat lähteä liikkeelle, jolloin sedimentin metallipitoisuudet voivat kohota vaikka kuormitus on vähentynyt tai kokonaan loppunut. Elohopean osalta näyteasemilla C (Äetsän yläpuoli) ja F (Loimijoen yläpuoli) pitoisuudet ylittivät ruoppausmassoille laaditun haitta-ainetason 2. Harjavallan patoaltaassa ja Lammaistenlahdella kadmium-, kupari- ja nikkelipitoisuudet ovat olleet voimakkaasti koholla 2-luvulla. Kadmiumpitoisuudet ovat kohonneet erityisesti Lammaistenlahdessa vuosina 215 ja 216. Osaltaan pitoisuuksia on todettu kasvattavan Kokemäenjokeen laskevat pohjavedet. Kadmiumin suhteen ruoppausmassoille laadittu haitta-ainetaso 2 ylitettiin näyteasemilla L (Harjavallan patoallas) ja M (Lammaistenlahti). Lammaistenlahdella pitoisuus oli monikymmenkertainen tason 2 raja-arvoon nähden. Kuparipitoisuudet ylittivät Liekoveden eli ns. luonnontason Harjavallan patoaltaassa (L), Lammaistenlahdella (M), Ahlaisissa (P9) ja Eteläselällä (P2). Koska kuparikuormitus on laskenut, on kohonneiden pitoisuuksien syynä ilmeisesti patoaltaan virtaus- ja sedimentaatio-olosuhteiden muutokset. Vuosina pitoisuudet ovat hieman nousseet patoaltaalla, mutta Lammaistenlahdessa taso on pysynyt vakaana. Haitta-ainetaso 2 ylittyi jokialueella patoaltaalla sekä Lammaistenlahdella. Nikkelipitoisuudet olivat niin ikään koholla patoaltaalla (L) sekä Lammaistenlahdella (M) ylittäen selvästi haitta-ainetason 2. Patoaltaassa pintasedimentin nikkelipitoisuus laski kuparin tavoin vuoteen 1995 asti, mutta kääntyi nousuun vuonna 2 ja kohosi ennätyksellisen suureksi vuonna 25 ennen nikkelipäästöä. Nikkelipäästön jälkeen nikkelipitoisuus kasvoi patoaltaalla vuoden 214 heinäkuun näytteenotossa, mutta tämän jälkeen pitoisuudet ovat vaihdelleet välillä, mikä on normaali taso patoaltaalla. Lammaistenlahden tarkkailun alkuaikojen matala nikkelipitoisuus on kohonnut jatkuvasti ja vuodesta 21 eteenpäin pitoisuudet ovat kasvaneet. Vuonna 216 Lammaistenlahden nikkelipitoisuus on samaa tasoa kuin vuonna 214 välittömästi nikkelipäästön jälkeen, joskin laskenut vuoden 215 tasosta. Kromipitoisuus on ollut perinteisestikin suuri tarkkailun ylimmällä näyteasemalla Liekovedellä. Vuonna 216 kaikkien näyteasemien pitoisuudet Ahlaista (P9) lukuun ottamatta jäivät sitä pienemmiksi. Pitoisuudet olivat kauttaaltaan alle haitattoman tason 1, lukuun ottamatta Tahkoluodon aseman T2 syvintä näytettä (1 2 cm), jossa taso 1 ylitettiin niukasti. Merialueella sedimentin korkeimmat titaani- ja vanadiinipitoisuudet ovat laskeneet lähelle Pyhämaan tasoa, joskin vuonna 216 aseman 18 vanadiinipitoisuus nousi aiemmista tarkkailuvuosista. Liejusimpukoiden suurimmat titaani- ja vanadiinipitoisuudet ovat myös laskeneet, eikä aiempina vuosi-

36 32 na Preiviikinlahdella havaittuja korkeampia pitoisuuksia enää esiintynyt. Vanadiinin osalta simpukoiden pitoisuudet jäivät alle määritysrajan. Mänty- ja Tahkoluodon satamissa sedimentin kuparipitoisuus oli suuri aiemman tarkkailuvuoden tapaan lähes kaikissa näytteissä (pienimmät pitoisuudet mitattiin Mäntyluodon aseman M2 syvimmissä näytteissä) ja taso 2 ylittyi kaikissa muissa näytteissä lukuun ottamatta aseman M2 näytteitä. Pitoisuudet olivat kuitenkin hieman matalampia tai enimmäkseen samaa tasoa kuin vuoden 21 tarkkailussa, lukuun ottamatta aseman T1 syvintä näytettä, jossa pitoisuus yli kolminkertaistui vuodesta 21. Tahkoluodon nikkelipitoisuuksissa esiintyi sama trendi, kuin kuparillakin eli asemalla T1 vuonna 21 pinnassa havaittu korkea nikkelipitoisuus näkyi vuonna 216 syvemmällä sedimentissä (5-1 cm, 1 2 cm). Haitallinen taso 2 ylittyi Tahkoluodon aseman T1 kaikilla syvyysprofiileilla ja Mäntyluodon asemalla M2-5 cm profiilissa. Lievä ylitys havaittiin myös aseman M1 pinnassa (-5 cm). Lyijypitoisudet olivat satamissa hieman muita näyteasemia korkeammat, mutta jäivät alle haitattoman tason 1 ruoppaus-ja läjitysohjeen mukaisesti. Kromipitoisuudet olivat keskimäärin samaa tasoa kuin Kokemäenjoella, lukuun ottamatta Tahkoluodon aseman T2 syvintä näytettä (1 2 cm), jossa taso 1 ylitettiin niukasti. Vuonna 21 uusitun ohjelman (Perälä ym. 21) mukaan suuria haitta-ainepitoisuuksia havaittaessa tulee tehdä lisäselvitys. Erityistä huomiota tulee kiinnittää molempien satamien kupari- ja nikkelipitoisuuksiin. KOKEMÄENJOEN VESISTÖN VESIENSUOJELUYHDISTYS RY Laatinut: Biologi,FM Anna Väisänen Hyväksynyt: Osastonjohtaja Olli Piiroinen

37 33 VIITTEET Häkkilä, K. 1984: Pohjasedimentin ja jokisimpukan raskasmetallipitoisuudet Kokemäenjoessa. Vesihallituksen monistesarja nro 33. Häkkilä, K. 1985: Pohjasedimentin ja simpukoiden raskasmetallipitoisuuksista Selkämeren eteläosan rannikolla Vesihallituksen monistesarja nro 38 Perälä, H., Valkama, J. & Paakkinen, M. 21: Kokemäenjoen ja Porin edustan merialueen yhteistarkkailu. Tarkkailuohjelma. Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry. Moniste, 36 s. + liitteet. Perälä, H. 21: Kokemäenjoen ja Porin edustan yhteistarkkailu vuonna Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry. Julkaisu nro 638. SFS-EN ISO : Water quality. Determination of selected elements by inductively coupled plasmaoptical emission spectrometry (ICP-OES). - Suomen standardisoimisliitto. Valkama J Kokemäenjoen ja Porin edustan yhteistarkkailu. Sedimentin haitta-ainetarkkailu 21. Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry. Julkaisu 674. Valkonen K Harjavallan suurteollisuuspuiston pinta-, orsi-, ja pohjavesitarkkailu vuonna214. Kirjenumero 126/15. Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry. Valkonen K Harjavallan suurteollisuuspuiston pinta-, orsi-, ja pohjavesitarkkailu vuonna214. Kirjenumero 249/17. Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry. Ympäristöministeriö 214. Sedimenttien ruoppaus- ja läjitysohje. JAKELU Jakelu postitse Kemira Chemicals Oy, Äetsä Finnamyl Oy, Kokemäki Porin Vesi Venator, Pori Sastamalan perusturvakuntayhtymä Varsinais-Suomen ELY-keskus, kirjaamo Suomen ympäristökeskus, kirjasto Porin kaupunki, kirjasto Tampereen kaupungin kirjasto, Pirkanmaan maakuntakirjasto Helsingin yliopisto, vapaakappaletoimisto 6 kpl Jakelu sähköisesti Sastamalan kaupunki, keskusjätevedenpuhdistamo (sastamalanvesi@sastamala.fi) Sastamalan kaupunki, Äetsän jätevedenpuhdistamo (sastamalanvesi@sastamala.fi) Kemira Oyj, Harjavallan tehtaat (jussi.ruusunen@kemira.com) Kokemäen Vesihuolto Oy (marjo.salo-pihlajamaki@kokemaki.fi) Finnamyl Oy (sirpa.varpula@kokemaki.fi) Yara Suomi Oy, Harjavallan tehtaat (hannu.kallio@yara.com, krista.ritola@yara.com) Boliden Harjavalta Oy (ymparisto.boha@boliden.com)

38 34 Luvata Pori Oy Corenso United Oy LTD, Pori Porin Vesi Venator, Pori Fortum Power and Heat Oy / Voimatuotanto, Meri-Porin voimalaitos (katri.nyberg@fortum.com) Porin satama, Tahkoluoto (juha-pekka.tall@portofpori.fi) Porin satama, Mäntyluoto (juha-pekka.tall@portofpori.fi) Harjavallan kaupunki, ympäristölautakunta (taina.ruoho@harjavalta.fi, reijo.roininen@harjavalta.fi) Kokemäen kaupunki, ympäristölautakunta (markus.virtanen@kokemaki.fi) Nakkilan kunta, ympäristölautakunta(kari.ylikoski@nakkila.fi) Ulvilan kaupunki, ympäristölautakunta (mikael.albrecht@ulvila.fi) Porin kaupunki, ympäristövirasto (ymparistovirasto@pori.fi) Aurubis Finland Oy, Development & Environmental Protection Manager Minna Eerola (minna.eerola@aurubis.com) Norisk Nickel Harjavalta Oy /Jari Hämäläinen (jari.hamalainen@nornik.fi) Varsinais-Suomen ELY-keskus, kirjaamo ja kirjasto (kirjaamo.varsinaissuomi@ely-keskus.fi) Varsinais-Suomen ELY-keskus/Asko Sydänoja (asko.sydanoja@ely-keskus.fi) Varsinais-Suomen ELY-keskus/Harri Helminen (harri.helminen@ely-keskus.fi) Varsinais-Suomen ELY-keskus/Heli Perttula (heli.perttula@ely-keskus.fi) Varsinais-Suomen ELY-keskus, kalatalousyksikkö (leena.rannikko@ely-keskus.fi) Pirkanmaan ELY-keskus/kirjaamo (kirjaama.pirkanmaa@ely-keskus.fi) Pohjois-Savon Ely-keskus, Järvi-Suomen kalatalouspalvelut (jorma.kirjavainen@ely-keskus.fi) Pohjois-Savon Ely-keskus, kirjaamo@ (kirjaamo.pohjois-savo@ely-keskus.fi) Maa- ja Metsätalousministeriö, Kala- ja riistaosasto (kirjaamo@mmm.fi) Etelä-Suomen aluehallintovirasto, ympäristölupavastuualue (kirjaamo.etela@avi.fi) ProAgria Länsi-Suomi, Pori (info.lansi@proagria.fi)

39 Liite 1. Tarkkailuvelvollisten luvat Luvan Päätöksen Toiminnanharjoittaja myöntäjä Lupapäivä numero Kemira Chemicals Oy (Finnish Chemicals Oy) LSSAVI /215/1 Sastamalan kaupunki, keskusjätevedenpuhdistamo LSSAVI /211/1 Sastamalan kaupunki, Äetsän taajaman jätevedenpuhdistamo LSSAVI /211/1 Finnamyl Oy, Kokemäki ESAVI /215/1 Boliden Harjavalta Oy (Harjavallan tehtaat) ESAVI /214/1 Norilsk Nickel Harjavalta Oy ESAVI /214/1 Kemira Oyj, Harjavallan tehtaat ESAVI /214/1 Yara Suomi Oy ESAVI /214/1 Kokemäen Vesihuolto Oy ESAVI /213/2 Corenso United Oy Ltd (Porin kartonkitehdas) ESAVI /217/1 Porin kaupunki, Luotsinmäki ESAVI /214/2 Porin kaupunki, Reposaari LSY YLO Porin kaupunki, Ahlainen LSY YLO Porin kupariteollisuuspuisto *) Luvata Oy hoitaa jätevesiasiat *) Luvata Pori Oy, ESAVI /215/1 Cupori Oy, ESAVI /215/1 Boliden Harjavalta Oy Porin kuparisulatto ESAVI /215/1 Turun Kovakromi Oy Pori ESAVI /215/1 Outotec (Finland) Oy ESAVI /215/1 Aurubis Finland Oy ESAVI /215/1 Venator (ent. Huntsman Pigment and Additives Oy) LSY /27/2 PVO-Lämpövoima, Tahkoluoto (lupamääräysten tarkistushakemus vireillä) LSY /25/2 Porin Satama,Tahkoluoto LSY /27/2 ESAVI /214/1 Porin Satama, Mäntyluoto LSY /26/2 ESAVI /214/1 Fortum Power and Heat Oy, Meri-Porin voimalaitos (lupamääräysten tarkistushakemus vireillä) LSY /25/2

40 Liite 2. Sedimenttien kuvaus Piste P E syvyys patsaat kuvaus näytteenotin Liekovesi ruskea pinta 3-4-mm; alla harmaa lieju Kajak+vanveen Äetsän yläpuoli tummanruskea pinta 1-2mm; alla harmaa Kajak+vanveen Äetsän alapuoli tummanruskea pinta 1-2mm; alla vaal.harmaa savi-lieju Kajak-vanveen Loimijoen yläpuoli , pinnalla karike 5-15mm; alla hiesu/hiekka Kajak+vanveen Loimijoen alapuoli , ruskea pinta n. 5mm; alla harmaa mustarait. Lieju Kajak+vanveen Kolsin yläpuoli , ruskea pinta n. 1mm; alla harmaa lieju Limnos Kolsin alapuoli ruskea pinta, alla harmaa lieju Limnos Merstola ,7 n. 1 ruskea pinta, alla harmaa hieman mustaa raitaa Limnos Harjavallan patoallas ruskea ohut pinta; alla harmaa lieju Limnos Lammaistenlahti n. 1 pinta musta löysä; alla tummanharmaa lieju Limnos Outokummun yläpuoli * ruskea karik. pinta 5mm; alla harmaa mustarait lieju Kajak+vanveen Outokummun alapuoli ,6* 5--8 ruskea pinta 3-5mm; alla harmaa mustarait kiinteä Kajak+vanveen Kivini ,1* 8--1** pinta karik.; harmaa lieju 1-2cm; alla mustarait lieju Limnos** Kolpanselkä P ,2* n. 1 ruskea pinta 2-3mm; alla harmaa lieju Limnos Ahlainen P ,4* n. 15 paksu ruskea pinta hiesulieju; alla musta lieju Limnos Eteläselkä P ,6* 5--1 ruskea pinta, harmaa lieju 2cm; alla musta tiivis lieju Limnos + 2 p. Merikarvian edusta Ahlaisten saaristo ,8* 8--1 ruskea pinta; alla grafiitinharmaa/musta lieju Limnos + 2p. Iso-Enskeri ,8* 7--1 ruskea hiesulieju n.1 cm; alla musta lieju Limnos Tahkoluodon edusta ,5* n. 5 ruskea hiesulieju n. 2cm; alla mustarait hiesulieju Kajak+vanveen Purkuputken suu ,2* n. 3 hiesua/hiekkaa vanveen Preiviikinlahden edusta * 8--9 hiesu+hiesulieju n. 15mm; alla musterait hiesulieju Limnos + 2p. Luvian edusta * 8--1 ruskea pinta; harmaa lieju, hieman tummaa Limnos Luvian edusta ,4* 8--1 ruskea pinta; harmaa lieju hieman tummaa raitaa Limnos Luvian edusta , ruskea pinta; harmaa lieju, tummaa raitaa Limnos Olkiluodon edusta Pyhämaan edusta ,5* löysä rusk.harmaa; mustarait harmaa lieju; rikkivety Limnos Mäntyluoto M , ruskea pinta; harmaa lieju 3-4cm; alla musta lieju Kajak + 1 p. Mäntyluoto M , ruskea pinta; harmaa lieju 2-3 cm; alla musta lieju Kajak + 1 p. Tahkoluoto T , ruskea pinta n. 2mm; syvemmälle tummeneva lieju Kajak Tahkoluoto T , ruskea pinta 2mm; n. 5 cm harmaa; alla musta lieju Kajak + 1 p.

Kokemäenjoen ja sen edustan merialueen kalansaaliiden kehitys velvoitetarkkailutulosten valossa

Kokemäenjoen ja sen edustan merialueen kalansaaliiden kehitys velvoitetarkkailutulosten valossa Kokemäenjoen ja sen edustan merialueen kalansaaliiden kehitys velvoitetarkkailutulosten valossa Anna Väisänen 15.3.2019 Velvoitetarkkailusta Toteutettu kalataloudellisena yhteistarkkailuna 1970-luvulta

Lisätiedot

Kokemäenjoen vedenlaadun kehitys ja kalastushaitat. 15.3.2012 Nakkila Heikki Holsti

Kokemäenjoen vedenlaadun kehitys ja kalastushaitat. 15.3.2012 Nakkila Heikki Holsti Kokemäenjoen vedenlaadun kehitys ja kalastushaitat 15.3.2012 Nakkila Heikki Holsti Kokemäenjoen kuormittajat 19 18 15c 57 52 17 15d 0 Ahlainen 56 Pihlavanlahti 51 50 15b 16 47 46 15a 42 40 Pori 14 13 12

Lisätiedot

Norilsk Nickel Oy:n nikkelipäästön vaikutukset. Anna Väisänen, KVVY

Norilsk Nickel Oy:n nikkelipäästön vaikutukset. Anna Väisänen, KVVY Norilsk Nickel Oy:n nikkelipäästön vaikutukset Anna Väisänen, KVVY 4.12. 2015 Nikkelipäästö Laiterikko 5.-6.7.2014 Tehtaan jäähdytysveteen ja edelleen Kokemäenjokeen pääsi 30 h aikana - 66 189 kg nikkeliä

Lisätiedot

Norilsk Nickel Oy Harjavallan tehtaan nikkelipäästön kalataloudelliset vaikutukset

Norilsk Nickel Oy Harjavallan tehtaan nikkelipäästön kalataloudelliset vaikutukset Norilsk Nickel Oy Harjavallan tehtaan nikkelipäästön kalataloudelliset vaikutukset xxx.xx.2012 Kokemäki Heikki 24.3.2015 Holsti Kokemäki Anna Väisänen, KVVY ry Nikkelipäästö Laiterikko 5.-6.7.2014 Tehtaan

Lisätiedot

KOKEMÄENJOEN VESISTÖN VESIENSU KVVY OJELUYHDISTYS

KOKEMÄENJOEN VESISTÖN VESIENSU KVVY OJELUYHDISTYS KOKEMÄENJOEN VESISTÖN VESIENSUOJELUYHDISTYS ry KVVY Pantone 300 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 1 2. TUTKIMUSALUEEN KUVAUS... 3 2.1 Kokemäenjoki... 4 2.2 Porin edustan merialue... 6 3. VESITUTKIMUKSET... 7 3.1

Lisätiedot

Kokemäenjoen suunniteltujen ruoppausten sedimenttitutkimus

Kokemäenjoen suunniteltujen ruoppausten sedimenttitutkimus Kokemäenjoen suunniteltujen ruoppausten sedimenttitutkimus Raumanjuopa ja Luotsinmäenhaara Kaisa Lehto Maaperägeologian osasto Maantieteen ja geologian laitos Turun Yliopisto 3.2.2011 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Kokkolan merialueen yhteistarkkailu

Kokkolan merialueen yhteistarkkailu Kokkolan merialueen yhteistarkkailu Marjut Mykrä, Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry. Ympäristönsuojeluviranhaltijat ry:n kesäpäivät 15.6.218 Kokkolan edustan merialueen yhteistarkkailu Alueelle johdettu

Lisätiedot

TERRAFAME OY OSA VI TERRAFAMEN KAIVOKSEN ALAPUOLISTEN VIRTAVESIEN VESISAMMALTEN METALLIPITOI- SUUDET VUONNA 2015. Terrafame Oy. Raportti 22.4.

TERRAFAME OY OSA VI TERRAFAMEN KAIVOKSEN ALAPUOLISTEN VIRTAVESIEN VESISAMMALTEN METALLIPITOI- SUUDET VUONNA 2015. Terrafame Oy. Raportti 22.4. Vastaanottaja Terrafame Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 22.4.2016 Viite 1510016678-009 Osaprojekti Biologinen tarkkailu pintavesissä TERRAFAME OY OSA VI TERRAFAMEN KAIVOKSEN ALAPUOLISTEN VIRTAVESIEN

Lisätiedot

ENTINEN ÖLJYVARASTOALUE ÖLJYSATAMANTIE 90, AJOS, KEMI

ENTINEN ÖLJYVARASTOALUE ÖLJYSATAMANTIE 90, AJOS, KEMI SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY TEBOIL AB ENTINEN ÖLJYVARASTOALUE ÖLJYSATAMANTIE 90, AJOS, KEMI Pohjaveden laadun tarkkailu FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 26.6.2013 1160-P20618 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA

Lisätiedot

Kuva Kuerjoen (FS40, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (FS42, FS41) tarkkailupisteet.

Kuva Kuerjoen (FS40, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (FS42, FS41) tarkkailupisteet. Kuva 1-8-8. Kuerjoen (FS4, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (, ) tarkkailupisteet. Kuva 1-8-9. Kuerjoki. 189 1.8.4.3 Kuerjoki ja Kivivuopionoja Kuerjoen vedenlaatua on tarkasteltu kahdesta tarkkailupisteestä

Lisätiedot

Puolukoiden metallipitoisuuksia Torniossa ja Haaparannalla vuonna 2010

Puolukoiden metallipitoisuuksia Torniossa ja Haaparannalla vuonna 2010 1 Puolukoiden metallipitoisuuksia Torniossa ja Haaparannalla vuonna 2010 Tornion kaupunki 2 Kirjoittaja: ympäristönsuojelusihteeri Kai Virtanen Tornion kaupunki Suensaarenkatu 4 FI-95400 Tornio puh. +358-(0)40-7703239

Lisätiedot

Linkkipuiston maankaatopaikan vesistövaikutusten tarkkailuraportti vuodelta 2018

Linkkipuiston maankaatopaikan vesistövaikutusten tarkkailuraportti vuodelta 2018 Linkkipuiston maankaatopaikan vesistövaikutusten tarkkailuraportti vuodelta 2018 Asta Laari RAPORTTI 2018 nro 863/18 Linkkipuiston maankaatopaikan vesistövaikutusten tarkkailuraportti vuodelta 2018 Tutkimusraportti

Lisätiedot

Jatkuvatoimiset mittaukset Ilmanlaadun mittausverkot Suomessa

Jatkuvatoimiset mittaukset Ilmanlaadun mittausverkot Suomessa Jatkuvatoimiset mittaukset Ilmanlaadun mittausverkot Suomessa Maaseutu / Ilmatieteen laitos Liikenne Harjavalta-Pori-Rauma Teollisuus Kaupunki Suomessa on noin 100 mittausasemaa, jotka mittaavat jatkuvatoimisesti

Lisätiedot

TALVIVAARA SOTKAMO OY

TALVIVAARA SOTKAMO OY VESISAMMALTEN METALLIPITOISUUDET 16X170583 5.5.2014 TALVIVAARA SOTKAMO OY Talvivaaran kaivoksen tarkkailu v. 2013 Osa IVb_4 Vesisammalten metallipitoisuudet Talvivaaran kaivoksen alapuolisten virtavesien

Lisätiedot

Liite 8. Koverharin sataman sedimenttitutkimus vuonna 2015.

Liite 8. Koverharin sataman sedimenttitutkimus vuonna 2015. Liite 8. Koverharin sataman sedimenttitutkimus vuonna 2015. Kala- ja vesijulkaisuja nro 187 Sauli Vatanen Koverharin sataman sedimenttitutkimus vuonna 2015 KUVAILULEHTI Julkaisija: Kala- ja vesitutkimus

Lisätiedot

Olli-Matti Kärnä: UPI-projektin alustavia tuloksia kesä 2013 Sisällys

Olli-Matti Kärnä: UPI-projektin alustavia tuloksia kesä 2013 Sisällys Olli-Matti Kärnä: UPI-projektin alustavia tuloksia kesä 213 Sisällys 1. Vedenlaatu... 2 1.1. Happipitoisuus ja hapen kyllästysaste... 3 1.2. Ravinteet ja klorofylli-a... 4 1.3. Alkaliniteetti ja ph...

Lisätiedot

SISÄLTÖ 1. JOHDANTO TARKKAILUN PERUSTE JA SUORITUS PURKUALUEEN YLEISKUVAUS KOKEMÄENJOKI...21

SISÄLTÖ 1. JOHDANTO TARKKAILUN PERUSTE JA SUORITUS PURKUALUEEN YLEISKUVAUS KOKEMÄENJOKI...21 Pantone 300 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 1 2. TARKKAILUN PERUSTE JA SUORITUS... 2 3. PURKUALUEEN YLEISKUVAUS... 7 3.1 KOKEMÄENJOKI... 7 3.2 PIHLAVANLAHTI JA AHLAISTEN SAARISTO... 8 3.3 PORIN EDUSTAN MERIALUE...

Lisätiedot

Tahkolahden vesistösedimentin koontiraportti

Tahkolahden vesistösedimentin koontiraportti Tahkon matkailukeskuksen keskustan liikennejärjestelyjen ja ympäristön kehittäminen Tuomas Pelkonen 29. huhtikuuta 2019 / 1 Tahkolahden vesistösedimentin koontiraportti Geologian tutkimuskeskus on tehnyt

Lisätiedot

Kalataloudelliset velvoitetarkkailut kalakantojen tilan arvioinnissa

Kalataloudelliset velvoitetarkkailut kalakantojen tilan arvioinnissa Kalataloudelliset velvoitetarkkailut kalakantojen tilan arvioinnissa Esimerkkinä: Kulo- ja Rautavesi sekä Kokemäenjoki ja sen suualue 15.3.2012 Nakkila Heikki Holsti Tarkkailualue Pihlavanlahti ja Ahlaisten

Lisätiedot

7. MERIALUE PIHLAVANLAHTI JA AHLAISTEN SAARISTO Talvitulokset Alkukesän tulokset

7. MERIALUE PIHLAVANLAHTI JA AHLAISTEN SAARISTO Talvitulokset Alkukesän tulokset Pantone 300 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 1 2. TARKKAILUN PERUSTE JA SUORITUS... 2 3. PURKUALUEEN YLEISKUVAUS... 7 3.1 KOKEMÄENJOKI... 7 3.2 PIHLAVANLAHTI JA AHLAISTEN SAARISTO... 8 3.3 PORIN EDUSTAN MERIALUE...

Lisätiedot

Jäteveden ja purkuvesistön mikrobitutkimukset kesällä 2016

Jäteveden ja purkuvesistön mikrobitutkimukset kesällä 2016 Tutkimusraportti 121 / 2017 Jyväskylän Seudun Puhdistamo Oy Nenäinniemen puhdistamo Jäteveden ja purkuvesistön mikrobitutkimukset kesällä 2016 Nab Labs Oy Arja Palomäki Sisällys 1 TUTKIMUKSEN TAUSTA...

Lisätiedot

Sedimenttianalyysin tulokset

Sedimenttianalyysin tulokset Liite 6 Sedimenttianalyysin tulokset Sedimenttinäytteet otettiin kokoomanäytteenä ruopattavista kohdista noin 1,2 metrin syvyyteen saakka. Näytteissä on mukana siis eloperäisen aineksen lisäksi pohjan

Lisätiedot

LIITE 4. Pintavesitarkkailutuloksia

LIITE 4. Pintavesitarkkailutuloksia LIITE 4 Pintavesitarkkailutuloksia Tutkimustodistus Nro VEJV898/2011 4.7.2011 1(2) YMPÄRISTÖLABORATORIO Toivonen Yhtiöt Oy Ruskon jätteenkäsittelykeskuksen pintavesitarkkailu Näytteenottopäivä: 11.5.2011

Lisätiedot

HAUKILUOMA II ASEMAKAAVA-ALUE NRO 8360

HAUKILUOMA II ASEMAKAAVA-ALUE NRO 8360 Vastaanottaja Tampereen kaupunki Kaupunkiympäristön kehittäminen Asiakirjatyyppi Tutkimusraportti ID 1 387 178 Päivämäärä 13.8.2015 HAUKILUOMA II ASEMAKAAVA-ALUE NRO 8360 PAIKOITUSALUEEN MAAPERÄN HAITTA-AINETUTKIMUS

Lisätiedot

TUTKIMUSTODISTUS 2012E

TUTKIMUSTODISTUS 2012E TUTKIMUSTODISTUS 2012E- 21512-1 Tarkkailu: Talvivaara kipsisakka-altaan vuoto 2012 Tarkkailukierros: vko 51 Tilaaja: Pöyry Finland Oy Otto pvm. Tulo pvm. Tutkimuksen lopetus pvm. Havaintopaikka Tunnus

Lisätiedot

Tampereen Infra Yhdyskuntatekniikka

Tampereen Infra Yhdyskuntatekniikka Tampereen Infra Yhdyskuntatekniikka Pilaantuneisuustarkastelu tontilla Ristinarkku-4940-6 Tampereen kaupunki tekee uutta asemakaavaa (nro 8224) tontille 4940-6 Tampereen Ristinarkussa. Tilaajan pyynnöstä

Lisätiedot

Sade, mm Keskilämpötila, o C sade sade 2016 lämpötila lämpötila 2016

Sade, mm Keskilämpötila, o C sade sade 2016 lämpötila lämpötila 2016 18 25 15 2 Sade, mm 12 9 6 15 1 5 Keskilämpötila, o C 3-5 sade 2-215 sade 216 lämpötila 2-215 lämpötila 216 Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry JAKSORAPORTTI Yhdistelmätaulukko

Lisätiedot

Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry (KVVY)

Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry (KVVY) Järkivihreä Forssa 19.11.2013 Taina Korpiharju Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry (KVVY) Perustettu 1961 Toimialue Kokemäenjoen ja Karvianjoen vesistöalueet Toimipaikat Tampereella ja Hämeenlinnassa

Lisätiedot

Talvivaaran alapuolisten vesistöjen tila keväällä 2015

Talvivaaran alapuolisten vesistöjen tila keväällä 2015 Katsaus Julkaistavissa 9.6.2015 Talvivaaran alapuolisten vesistöjen tila keväällä 2015 Talvivaara Sotkamo Oy:n konkurssipesä on johtanut vuoden 2015 alusta toukokuun loppuun mennessä yhteensä n. 3,7 miljoonaa

Lisätiedot

KASVISTEN JA VIHANNESTEN RASKASMETALLlT 1992

KASVISTEN JA VIHANNESTEN RASKASMETALLlT 1992 KASVISTEN JA VIHANNESTEN RASKASMETALLlT 1992 kaupunki Ympäristövirasto Raportti 9/1992 IjOulun Oulu KASVISTEN JA VIHANNESTEN RASKASMETALLIT 1992 Oulun kaupungin ympäristövirasto jatkaa ympäristöhygienian

Lisätiedot

KEHÄVALU OY Mattilanmäki 24 TAMPERE

KEHÄVALU OY Mattilanmäki 24 TAMPERE PENTTI PAUKKONEN VALUHIEKAN HAITTA-AINETUTKIMUS KEHÄVALU OY Mattilanmäki 24 TAMPERE Työ nro 82102448 23.10.2002 VALUHIEKAN HAITTA-AINETUTKIMUS Kehävalu Oy 1 SISÄLLYS 1. JOHDANTO 2 2. TUTKIMUSKOHDE 2 2.1

Lisätiedot

LOKAN JA PORTTIPAHDAN TEKOJÄRVIEN KALOJEN ELOHOPEAPITOISUUDEN TARKKAILU VUONNA 2012

LOKAN JA PORTTIPAHDAN TEKOJÄRVIEN KALOJEN ELOHOPEAPITOISUUDEN TARKKAILU VUONNA 2012 LOKAN JA PORTTIPAHDAN TEKOJÄRVIEN KALOJEN ELOHOPEAPITOISUUDEN TARKKAILU VUONNA 2012 JOHANNA MEHTÄLÄ 2014 TARKKAILUN PERUSTA Lokan ja Porttipahdan tekojärvien kalaston elohopeapitoisuuksien tarkkailu perustuu

Lisätiedot

Tutkimusraportti KUOPION ENERGIA OY Snellmaninkatu 25, KUOPIO Maaperän pilaantuneisuustutkimus

Tutkimusraportti KUOPION ENERGIA OY Snellmaninkatu 25, KUOPIO Maaperän pilaantuneisuustutkimus Tutkimusraportti 101005340-019 19.6.2017 KUOPION ENERGIA OY Snellmaninkatu 25, KUOPIO Maaperän pilaantuneisuustutkimus 1 Esipuhe Pöyry Finland Oy on Kuopion Energia Oy:n toimeksiannosta tehnyt maaperän

Lisätiedot

Kuusakoski Oy:n rengasrouheen kaatopaikkakelpoisuus.

Kuusakoski Oy:n rengasrouheen kaatopaikkakelpoisuus. Kuusakoski Oy:n rengasrouheen kaatopaikkakelpoisuus. 2012 Envitop Oy Riihitie 5, 90240 Oulu Tel: 08375046 etunimi.sukunimi@envitop.com www.envitop.com 2/5 KUUSAKOSKI OY Janne Huovinen Oulu 1 Tausta Valtioneuvoston

Lisätiedot

Norilsk Nickel Harjavalta Oy

Norilsk Nickel Harjavalta Oy Pantone 300 Norilsk Nickel Harjavalta Oy 5.-6.7.2014 TAPAHTUNEEN NIKKELIPÄÄSTÖN VAIKUTUSTEN SELVITTÄMINEN LOPPURAPORTTI 2015 KVVY ry 13.1.2016 Kirjenro 139/16 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 1 2. TUTKIMUSALUEEN

Lisätiedot

Eviran raportti. Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran tuhkavalvonnan tuloksia vuosilta 2007-2009

Eviran raportti. Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran tuhkavalvonnan tuloksia vuosilta 2007-2009 Eviran raportti Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran tuhkavalvonnan tuloksia vuosilta 2007-2009 Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran tuhkavalvonnan tuloksia vuosilta 2007 2009 Dnro 7171/0749/2010 Eviran

Lisätiedot

sade sade 2016 lämpötila lämpötila 2016

sade sade 2016 lämpötila lämpötila 2016 18 25 15 2 Sade, mm 12 9 6 15 1 5 Keskilämpötila, o C 3-5 sade 2-215 sade 216 lämpötila 2-215 lämpötila 216 Liite 1 Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry JAKSORAPORTTI Yhdistelmätaulukko

Lisätiedot

17VV VV 01021

17VV VV 01021 Pvm: 4.5.2017 1/5 Boliden Kevitsa Mining Oy Kevitsantie 730 99670 PETKULA Tutkimuksen nimi: Kevitsan vesistötarkkailu 2017, huhtikuu Näytteenottopvm: 4.4.2017 Näyte saapui: 6.4.2017 Näytteenottaja: Mika

Lisätiedot

17VV VV Veden lämpötila 14,2 12,7 14,2 13,9 C Esikäsittely, suodatus (0,45 µm) ok ok ok ok L. ph 7,1 6,9 7,1 7,1 RA2000¹ L

17VV VV Veden lämpötila 14,2 12,7 14,2 13,9 C Esikäsittely, suodatus (0,45 µm) ok ok ok ok L. ph 7,1 6,9 7,1 7,1 RA2000¹ L 1/5 Boliden Kevitsa Mining Oy Kevitsantie 730 99670 PETKULA Tutkimuksen nimi: Kevitsan vesistötarkkailu 2017, elokuu Näytteenottopvm: 22.8.2017 Näyte saapui: 23.8.2017 Näytteenottaja: Eerikki Tervo Analysointi

Lisätiedot

HIIDENSALMI, LOHJA SEDIMENTIN PILAANTUNEISUUSTUTKIMUS. Lohjan kaupunki Palvelutuotanto / rakennuttaminen ja kaupunkitekniikka Seppo Lötjönen

HIIDENSALMI, LOHJA SEDIMENTIN PILAANTUNEISUUSTUTKIMUS. Lohjan kaupunki Palvelutuotanto / rakennuttaminen ja kaupunkitekniikka Seppo Lötjönen Vastaanottaja Lohjan kaupunki Palvelutuotanto / rakennuttaminen ja kaupunkitekniikka Seppo Lötjönen Asiakirjatyyppi Tutkimusraportti Päivämäärä 19.9.2018 Viite 1510042322 HIIDENSALMI, LOHJA SEDIMENTIN

Lisätiedot

Í%R]'ÂÂÂVqEÎ. Päivämäärä Sivu 1 / 2

Í%R]'ÂÂÂVqEÎ. Päivämäärä Sivu 1 / 2 113-2016-00010172 Päivämäärä 14.9.2016 Sivu 1 / 2 Reisjärven Vesiosuuskunta Asiakasnro: KF0000653 Reisjärven Vesiosuuskunta Kirkkotie 6 A 1 85900 Reisjärvi Jakelu : Jorma Turunen (jorma.turunen@selanne.net),

Lisätiedot

TUTKIMUSSELOSTE. Tarkkailu: Talvivaaran prosessin ylijäämävedet 2012 Jakelu: Tarkkailukierros: vko 2. Tutkimuksen lopetus pvm

TUTKIMUSSELOSTE. Tarkkailu: Talvivaaran prosessin ylijäämävedet 2012 Jakelu: Tarkkailukierros: vko 2. Tutkimuksen lopetus pvm TUTKIMUSSELOSTE Tarkkailu: Talvivaaran prosessin ylijäämävedet 2012 Jakelu: pirkko.virta@poyry.com Tarkkailukierros: vko 2 hanna.kurtti@poyry.com Tilaaja: Pöyry Finland Oy Havaintopaikka Tunnus Näytenumero

Lisätiedot

FINAS-akkreditoitu testauslaboratorio T 025. SELVITYS ENDOMINES OY:n SIVUKIVINÄYTTEIDEN LIUKOISUUDESTA

FINAS-akkreditoitu testauslaboratorio T 025. SELVITYS ENDOMINES OY:n SIVUKIVINÄYTTEIDEN LIUKOISUUDESTA FINAS-akkreditoitu testauslaboratorio T 0 SELVITYS ENDOMINES OY:n SIVUKIVINÄYTTEIDEN LIUKOISUUDESTA LABTIUM OY Endomines Oy Selvitys sivukivinäytteiden liukoisuudesta Tilaaja: Endomines Oy Juha Reinikainen

Lisätiedot

TUTKIMUSSELOSTE. Tutkimuksen lopetus pvm. Näkösyv. m

TUTKIMUSSELOSTE. Tutkimuksen lopetus pvm. Näkösyv. m TUTKIMUSSELOSTE Tarkkailu: Talvivaaran prosessin ylijäämävedet 2012 Jakelu: pirkko.virta@poyry.com Tarkkailukierros: vko 3 hanna.kurtti@poyry.com Tilaaja: Pöyry Finland Oy Havaintopaikka Tunnus Näytenumero

Lisätiedot

Analyysi Menetelmä Yksikkö Kaivovesi Tehdasalue P1. 148,4 Alkaliniteetti Sis. men. O-Y-003 mmol/l < 0,02 Väriluku. lämpötilakompensaatio

Analyysi Menetelmä Yksikkö Kaivovesi Tehdasalue P1. 148,4 Alkaliniteetti Sis. men. O-Y-003 mmol/l < 0,02 Väriluku. lämpötilakompensaatio Tutkimustodistus 2012-8409 1(3) 06.08.2012 Pöyry Finland Oy PL 40774 LASKUTUS Näytetiedot Näyte Kaivovesi Näyte otettu 12.06.2012 Näytteen ottaja Esa-Pekka Kukkonen Saapunut 13.06.2012 Näytteenoton syy

Lisätiedot

KaiHali & DROMINÄ hankkeiden loppuseminaari

KaiHali & DROMINÄ hankkeiden loppuseminaari KaiHali & DROMINÄ hankkeiden loppuseminaari Sedimentin geokemiallisten olojen muuttuminen kaivoskuormituksessa (KaiHali-projektin työpaketin 2 osatehtävä 3), Jari Mäkinen, Tommi Kauppila ja Tatu Lahtinen

Lisätiedot

Talvivaaran vesistövaikutuksista Pohjois-Savon alueella

Talvivaaran vesistövaikutuksista Pohjois-Savon alueella Talvivaaran vesistövaikutuksista Pohjois-Savon alueella Sonkajärvi 22.3.2012 Pohjois-Savon ELY-keskus 26.3.2012 1 Talvivaaran velvoitetarkkailupaikat ja tarkkailuohjelma (tilanne 1/2012) Aineisto:Talvivaara

Lisätiedot

SEDIMENTTISELVITYKSET 2014

SEDIMENTTISELVITYKSET 2014 KELIBER OY KESKI-POHJANMAAN LITIUM- PROVINSSIN PERUSTILASELVITYKSET SEDIMENTTISELVITYKSET 2014 AHMA YMPÄRISTÖ OY Projektinro: 20854 Keliber Oy Sedimenttiselvitykset 2014 i KELIBER OY SEDIMENTTISELVITYKSET

Lisätiedot

Wiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet 10.4.2014

Wiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet 10.4.2014 Lausunto 8.5.2014 Wiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet 10.4.2014 Tausta: Kalastajat olivat 6.4.2014 tehneet havainnon, että jäällä oli tummaa lietettä lähellä Viitasaaren

Lisätiedot

TARKKAILUSUUNNITELMA TAMMERVOIMA OY:N JÄTEVOIMALAN HULE- JA POHJAVESILLE

TARKKAILUSUUNNITELMA TAMMERVOIMA OY:N JÄTEVOIMALAN HULE- JA POHJAVESILLE SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 1 2. PINTA- JA POHJAVESIEN NYKYINEN TILA... 1 3. ENNAKKOTARKKAILU... 2 3.1 Ojavedet... 2 3.2 Ojasedimentit... 3 3.3 Ennakkotarkkailun jatkaminen... 3 4. TARKKAILUSUUNNITELMA... 3

Lisätiedot

ASIA. Pietarsaaren merialueen tarkkailuohjelman hyväksyminen. HAKIJA

ASIA. Pietarsaaren merialueen tarkkailuohjelman hyväksyminen. HAKIJA PÄÄTÖS Tarkkailuohjelman hyväksymisestä Annettu julkipanon jälkeen 7.3.2018 Dnro EPOELY/1616/2016 ASIA Pietarsaaren merialueen tarkkailuohjelman hyväksyminen. HAKIJA Pietarsaaren merialueen yhteistarkkailun

Lisätiedot

KK4 P25 KK2 P24 KK1 KK3 P26 KK5 P23. HP mg/kg öljy. HP mg/kg öljy. Massanvaihto 2004 (syv. 3m) Massanvaihto 2000

KK4 P25 KK2 P24 KK1 KK3 P26 KK5 P23. HP mg/kg öljy. HP mg/kg öljy. Massanvaihto 2004 (syv. 3m) Massanvaihto 2000 Kaupunginvaltuusto 25.1.2016 Liite 2 3 P25 KK4 491-2-10-111 P26 P24 KK2 KK3 KK1 Rakennenäytteet kellarikerroksesta: MHT1 (Tiiliseinä) MHT2 (Betonilattia) P23 HP 2 1100 mg/kg öljy KK5 Massanvaihto 2004

Lisätiedot

FORTUM POWER AND HEAT OY LENTOTUHKAN HYÖTYKÄYTTÖKELPOISUUS 2017 (ANALYYSIT), LAADUNVALVONTA

FORTUM POWER AND HEAT OY LENTOTUHKAN HYÖTYKÄYTTÖKELPOISUUS 2017 (ANALYYSIT), LAADUNVALVONTA astaanottaja Fortum Power and Heat Oy, Naantalin voimalaitos Satu iranko satu.viranko@fortum.com Päivämäärä 19.1.2018 iite 15100 10375/50 FORTUM POWER AND HEAT OY LENTOTUHKAN HYÖTYKÄYTTÖKELPOISUUS 2017

Lisätiedot

Kokemäenjoen nahkiaisselvitys. -toukkien määrä ja elinympäristö -ylisiirtojen tuloksellisuus

Kokemäenjoen nahkiaisselvitys. -toukkien määrä ja elinympäristö -ylisiirtojen tuloksellisuus Kokemäenjoen nahkiaisselvitys -toukkien määrä ja elinympäristö -ylisiirtojen tuloksellisuus Lähtötilanne suunnittelulle Voimalaitosten kalatalousmaksut Hoitosuunnitelma: tarpeellista selvittää nahkiaisen

Lisätiedot

TURUN JÄTTEENPOLT- TOLAITOS SAVUKAASUJEN RASKASMETALLI- JA DIOKSIINIMITTAUKSET 2013

TURUN JÄTTEENPOLT- TOLAITOS SAVUKAASUJEN RASKASMETALLI- JA DIOKSIINIMITTAUKSET 2013 Vastaanottaja Jätteenpolttolaitos TE Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 18.12.2013 Viite 1510005392-001A TURUN JÄTTEENPOLT- TOLAITOS SAVUKAASUJEN RASKASMETALLI- JA DIOKSIINIMITTAUKSET 2013 TURUN JÄTTEENPOLTTOLAITOS

Lisätiedot

Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu toukokuu 2015

Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu toukokuu 2015 1 / 4 Endomines Oy LAUSUNTO E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU 23.6.2015 Tiedoksi: Ilomantsin kunta Pohjois-Karjalan ELY-keskus Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu toukokuu 2015 Kaivoksesta pumpattava

Lisätiedot

KESKIMMÄISEN JÄLKIHOIDETUN KAATOPAIKAN OLUSUHTEIDEN JA VAIKUTUSTEN TARKKAILU

KESKIMMÄISEN JÄLKIHOIDETUN KAATOPAIKAN OLUSUHTEIDEN JA VAIKUTUSTEN TARKKAILU SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY E 732 SIILINJÄRVEN KUNTA KESKIMMÄISEN JÄLKIHOIDETUN KAATOPAIKAN OLUSUHTEIDEN JA VAIKUTUSTEN TARKKAILU ESITYS UUDEKSI TARKKAILUSUUNNITELMAKSI KUOPIO 9.6.2010 TÄYDENNETTY

Lisätiedot

ENÄJÄRVEN SEDIMENTTITUTKIMUS HUHTIKUUSSA Raportti nro

ENÄJÄRVEN SEDIMENTTITUTKIMUS HUHTIKUUSSA Raportti nro 1. YLEISTÄ ENÄJÄRVEN SEDIMENTTITUTKIMUS HUHTIKUUSSA 2018 Raportti nro 654-18-2933 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy teki 25.4.2018 Salossa Enäjärvellä sedimentti- ja vesitutkimuksen Salon ympäristönsuojeluviranomaisen

Lisätiedot

HÄMEENLINNA ASEMANSEUTU MAAPERÄN PILAANTU- NEISUUDEN JATKOTUT- KIMUS

HÄMEENLINNA ASEMANSEUTU MAAPERÄN PILAANTU- NEISUUDEN JATKOTUT- KIMUS Vastaanottaja Hämeenlinnan kaupunki Asiakirjatyyppi Tutkimusraportti Päivämäärä 7.10.2015 Viite 1510019903 HÄMEENLINNA ASEMANSEUTU MAAPERÄN PILAANTU- NEISUUDEN JATKOTUT- KIMUS ASEMANSEUTU MAAPERÄN PILAANTUNEISUUDEN

Lisätiedot

ASBESTI- JA HAITTA-AINEKARTOITUS 23.3 ja KOY JOENSUUN JOKELANKULMA TORIKATU 26, JOENSUU

ASBESTI- JA HAITTA-AINEKARTOITUS 23.3 ja KOY JOENSUUN JOKELANKULMA TORIKATU 26, JOENSUU 1/11 ASBESTI- JA HAITTA-AINEKARTOITUS 23.3 ja 26.3 2018 KOY JOENSUUN JOKELANKULMA TORIKATU 26, 80100 JOENSUU 2/11 ASBESTI- JA HAITTA-AINEKARTOITUS Tutkimus pvm : 23.3 JA 26.3 2018 Toimipaikka: A-Kuivaus

Lisätiedot

Taustapitoisuusrekisteri TAPIR. Timo Tarvainen Geologian tutkimuskeskus

Taustapitoisuusrekisteri TAPIR. Timo Tarvainen Geologian tutkimuskeskus Taustapitoisuusrekisteri TAPIR Timo Tarvainen Geologian tutkimuskeskus GTK + SYKE yhteishanke 2008-2009: Valtakunnallinen taustapitoisuustietokanta Suomi jaetaan geokemian karttojen perusteella provinsseihin,

Lisätiedot

ENERGIA- JA METSÄTEOLLISUUDEN TUHKIEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS

ENERGIA- JA METSÄTEOLLISUUDEN TUHKIEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS ENERGIA- JA METSÄTEOLLISUUDEN TUHKIEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS NOORA LINDROOS, RAMBOLL FINLAND OY noora.lindroos@ramboll.fi TUTKIMUKSEN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET Ohjausryhmä: Ympäristöministeriö Metsäteollisuus

Lisätiedot

Analyysi Menetelmä Yksikkö 32057-1 Verkostovesi Pattasten koulu. * SFS-EN ISO pmy/ml 1 Est. 7,5 Sähkönjohtavuus, 25 C * SFS-EN 10523:2012

Analyysi Menetelmä Yksikkö 32057-1 Verkostovesi Pattasten koulu. * SFS-EN ISO pmy/ml 1 Est. 7,5 Sähkönjohtavuus, 25 C * SFS-EN 10523:2012 1 Tutkimustodistus 214-3257 1(4) Raahen Vesi Oy Marintie 1 9214 Pattijoki Näytetiedot Näyte Verkostovesi Näyte otettu 25.8.214 Näytteen ottaja Jukka Ollikkala Saapunut 26.8.214 Näytteenoton syy Jaksottainen

Lisätiedot

Endomines Oy:n Rämepuron alueen tarkkailutuloksia kesä elokuulta

Endomines Oy:n Rämepuron alueen tarkkailutuloksia kesä elokuulta 1 / 3 Endomines Oy LAUSUNTO E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU 16.10.2015 Tiedoksi: Ilomatsin kunta Pohjois-Karjalan ELY-keskus Endomines Oy:n Rämepuron alueen tarkkailutuloksia kesä elokuulta 2015 Toiminnanharjoittajan

Lisätiedot

1. LAITOKSEN TOIMINTA YMPÄRISTÖN TARKKAILU Päästöt ilmaan Päästöt veteen... 4

1. LAITOKSEN TOIMINTA YMPÄRISTÖN TARKKAILU Päästöt ilmaan Päästöt veteen... 4 EKOKEM OYJ:N JEPUAN HYÖTYVOIMALAITOKSEN ILMAN LAADUN JA YMPÄRISTÖN TILAN TARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. LAITOKSEN TOIMINTA... 1 2. YMPÄRISTÖN TARKKAILU 2015... 1 2.1 Päästöt ilmaan...

Lisätiedot

Haukiveden vesistötarkkailun tulokset talvelta 2015

Haukiveden vesistötarkkailun tulokset talvelta 2015 1 / 3 Stora Enso Oyj LAUSUNTO A 1741.6 Varkauden tehdas 14.10.2013 Varkauden kaupunki Tekninen virasto Carelian Caviar Oy Tiedoksi: Pohjois-Savon ely-keskus Keski-Savon ympäristölautakunta Rantasalmen

Lisätiedot

RIIHIMÄEN KAUPUNKI KORTTIONMÄEN KAATOPAIKKA YMPÄRISTÖTUTKIMUKSET

RIIHIMÄEN KAUPUNKI KORTTIONMÄEN KAATOPAIKKA YMPÄRISTÖTUTKIMUKSET Vastaanottaja Riihimäen kaupunki Asiakirjatyyppi Tutkimusraportti Päivämäärä 23.6.2011 Viite 82136875 RIIHIMÄEN KAUPUNKI KORTTIONMÄEN KAATOPAIKKA YMPÄRISTÖTUTKIMUKSET RIIHIMÄEN KAUPUNKI KORTTIONMÄEN KAATOPAIKKA

Lisätiedot

Ympäristönsuojelulain 80 perusteella ELY-keskuksen tulee selvityksen perusteella tehdä arvio ympäristöluvan tarkistamisen tarpeesta.

Ympäristönsuojelulain 80 perusteella ELY-keskuksen tulee selvityksen perusteella tehdä arvio ympäristöluvan tarkistamisen tarpeesta. PÄÄTÖS VARELY/493/2015 26.7.2018 ASIA Ympäristönsuojelulain (YSL 527/2014) 80 :n mukainen arvio ympäristöluvan tarkistamisen tarpeesta uusien päätelmien, ympäristönsuojelulain tai ympäristönsuojelulain

Lisätiedot

Tutkimuskohteen sijainti: Eli järvi 1 :

Tutkimuskohteen sijainti: Eli järvi 1 : Tutkimuskohteen sijainti: K E M I Eli järvi 1 : 400 000 OUTOKUMPU Oy - Malminetsinta HUMUSTUTKIMUSKOKEILU KEMI, ELIJARVI Tutkimusalueen sijainti Tutkimuksen tarkoitus Näytteenoton suoritus Preparointi

Lisätiedot

Kuva Rautuojan (FS27), Kylmäojan (FS03) ja Laurinojan (FS04) tarkkailupisteet.

Kuva Rautuojan (FS27), Kylmäojan (FS03) ja Laurinojan (FS04) tarkkailupisteet. Kuva 1-8-18. Rautuojan (), Kylmäojan (FS3) ja Laurinojan (FS4) tarkkailupisteet. 2 1.8.4.6 Äkäsjokeen laskevat purot Hannukaisen alueella Äkäsjokeen laskevien purojen vedenlaatua on tutkittu Hannukaisen

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan kuntien suljettujen kaatopaikkojen yhteistarkkailu 2017-

Keski-Pohjanmaan kuntien suljettujen kaatopaikkojen yhteistarkkailu 2017- Keski-Pohjanmaan kuntien suljettujen kaatopaikkojen yhteistarkkailu 2017- Tiia Sillanpää, Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry. YSV:n kesäpäivät Kokkolassa 15.6.2018 Taustaa Lestinjokivarren ja Perhonjokivarren

Lisätiedot

Firan vesilaitos. Laitosanalyysit. Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi

Firan vesilaitos. Laitosanalyysit. Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi Laitosanalyysit Firan vesilaitos Lämpötila C 3 8,3 8,4 4 8,4 9 ph-luku 3 6,5 6,5 4 7,9 8,1 Alkaliteetti mmol/l 3 0,53 0,59 4 1 1,1 Happi 3 2,8 4 4 11,4 11,7 Hiilidioksidi 3 23,7 25 4 1 1,9 Rauta Fe 3

Lisätiedot

Ehdotus velvoitetarkkailusuunnitelmaksi Kalarannan ruoppaus ja täyttö

Ehdotus velvoitetarkkailusuunnitelmaksi Kalarannan ruoppaus ja täyttö Ehdotus velvoitetarkkailusuunnitelmaksi Kalarannan ruoppaus ja täyttö Vaasan kaupungin tekninen toimi Kuntatekniikka Antti Ruokonen 0.8.018 Sisällys 1. Johdanto. Hankkeen kuvaus. Vesistön ekologinen tila.

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO 1. LAITOKSEN TOIMINTA YMPÄRISTÖN TARKKAILU

SISÄLLYSLUETTELO 1. LAITOKSEN TOIMINTA YMPÄRISTÖN TARKKAILU SISÄLLYSLUETTELO 1. LAITOKSEN TOIMINTA... 2 2. YMPÄRISTÖN TARKKAILU 2013... 2 2.1 Vuoden 2013 mittauksista/tutkimuksista valmistuneet raportit... 3 2.2 Päästöt ilmaan... 3 2.3 Päästöt veteen... 4 2.4 Ilmanlaadun

Lisätiedot

Alajärven ja Takajärven vedenlaatu

Alajärven ja Takajärven vedenlaatu Alajärven ja Takajärven vedenlaatu 1966-16 Alajärvi Alajärven vedenlaatua voidaan kokonaisuudessaan pitää hyvänä. Veden ph on keskimäärin 7,3 (Jutila 1). Yleisellä tasolla alusvesi on lievästi rehevää

Lisätiedot

KUULUTUS Esitys Vapo Oy:n Taipalsaaren Suursuon turvetuotantoalueen kalataloudellisesta tarkkailuohjelmasta

KUULUTUS Esitys Vapo Oy:n Taipalsaaren Suursuon turvetuotantoalueen kalataloudellisesta tarkkailuohjelmasta KUULUTUS VARELY/2494/5723/2018 22.11.2018 Esitys Vapo Oy:n Taipalsaaren Suursuon turvetuotantoalueen kalataloudellisesta tarkkailuohjelmasta Asia Ohjelmaesitys on toimitettu Varsinais-Suomen ELY-keskuksen

Lisätiedot

!"## "$! % & $ $ " #$ " '( $&

!## $! % & $ $  #$  '( $& !"## $ "$! % & $ " #$ " ' $& !"##"$! %&$$"#$" '$& * && ) * *!"" #$$$% & #$$$% ''') ! ",-*..-" / 0.!/12.*" $ %, )-. -. 1 3 4 - $ % 5 / - 0 0. /.-.* $ 5 4 $ 3 4 $ * 4 $4 5 4 $4 65 4 $4 0-4 $4 0 $ $44 0 $

Lisätiedot

Hulevesien määrän ja laadun vaihtelu Lahden kaupungin keskusta- ja pientaloalueilla

Hulevesien määrän ja laadun vaihtelu Lahden kaupungin keskusta- ja pientaloalueilla Lahden tiedepäivä 11.11.2014 Hulevesien määrän ja laadun vaihtelu Lahden kaupungin keskusta- ja pientaloalueilla Marjo Valtanen, Nora Sillanpää, Heikki Setälä Helsingin yliopisto, Ympäristötieteiden laitos,

Lisätiedot

Koekalastuskierroksen löydökset ja niiden merkitys kalojen käyttöön Eija-Riitta Venäläinen

Koekalastuskierroksen löydökset ja niiden merkitys kalojen käyttöön Eija-Riitta Venäläinen Koekalastuskierroksen löydökset ja niiden merkitys kalojen käyttöön Eija-Riitta Venäläinen Kalojen raskasmetalli- ja hivenainemääritykset Maa- ja metsätalousministeriöltä toimeksianto 12.11.2012 laatia

Lisätiedot

CABB Oy polttolaitos. 1. Prosessin toiminta

CABB Oy polttolaitos. 1. Prosessin toiminta CABB Oy polttolaitos 1. Prosessin toiminta CABB Oy:n polttolaitoksella poltetaan omassa toiminnassa syntyviä nestemäisiä ja kaasumaisia jätteitä. Nestemäiset jätteet ovat hienokemikaalitehtaan orgaanisia

Lisätiedot

Näytenumero Näytetunnus Tunnus Ottopvm. Näytteenottaja Saapunut pvm. Tutkimus alkoi Tutkimus valmis

Näytenumero Näytetunnus Tunnus Ottopvm. Näytteenottaja Saapunut pvm. Tutkimus alkoi Tutkimus valmis Tutkimustodistus '1.RA03' Kierros: elo 26.09.2018 Ranuan Infra Oy Keskustie 11 97700 Ranua Tulokset hyväksynyt Hanna Kemppe Laboratoriokemisti 040 704 0528 22569 (26.09.2018), 22570 (21.09.2018), 22571

Lisätiedot

HULEVEDEN LAATU HELSINGISSÄ Johanna Airola, Paula Nurmi ja Katja Pellikka Pienvesitapaaminen/Paula Nurmi 1

HULEVEDEN LAATU HELSINGISSÄ Johanna Airola, Paula Nurmi ja Katja Pellikka Pienvesitapaaminen/Paula Nurmi 1 HULEVEDEN LAATU HELSINGISSÄ Johanna Airola, Paula Nurmi ja Katja Pellikka 1 Tutkimuksen tavoitteet Selvittää huleveden yleistä laatua Helsingissä Arvioida huleveden puhdistustarvetta Vertailla huleveden

Lisätiedot

LAKARIN ALUE MAAPERÄN KUNNOSTUS

LAKARIN ALUE MAAPERÄN KUNNOSTUS Vastaanottaja Rauman kaupunki Asiakirjatyyppi Maaperän tutkimusraportti Päivämäärä 08.07.2013 LAKARIN ALUE MAAPERÄN KUNNOSTUS LAKARIN ALUE MAAPERÄN KUNNOSTUS Päivämäärä 08/07/2013 Laatija Tarkastaja Hyväksyjä

Lisätiedot

Talvivaara Projekti Oy

Talvivaara Projekti Oy 9M608035 27.3.2009 Talvivaara Projekti Oy Talvivaaran kaivoksen tarkkailu v. 2008 Osa IV f Pölylaskeuman tarkkailu 9M608035 Talvivaaran kaivoksen tarkkailu v. 2008, Osa IV f Pölylaskeuman tarkkailu 1 Sisältö

Lisätiedot

Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi. Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi

Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi. Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi Firan vesilaitos Lahelan vesilaitos Lämpötila C 12 9,5 14,4 12 7,9 8,5 ph-luku 12 6,6 6,7 12 8,0 8,1 Alkaliteetti mmol/l 12 0,5 0,5 12 1,1 1,1 Happi mg/l 12 4,2 5,3 12 11,5 13,2 Hiilidioksidi mg/l 12 21

Lisätiedot

NTKIMJSKOHTEEN SlJAINTI AKAIWEN, SAHAKOSKI KARTAN MITTAKAAVA 1 :

NTKIMJSKOHTEEN SlJAINTI AKAIWEN, SAHAKOSKI KARTAN MITTAKAAVA 1 : NTKIMJSKOHTEEN SlJAINTI AKAIWEN, SAHAKOSKI KARTAN MITTAKAAVA 1 : 400 000 OUTOKUMPU Oy Malminets inta MOREENITUTKIMUS AHLAINEN, SAHAKOSKI Tutkimuskohteen sijainti Tutkimuksen tarkoitus Tyon suoritus ja

Lisätiedot

Pietarsaaren kaatopaikan velvoitetarkkailuraportti vuosi 2014

Pietarsaaren kaatopaikan velvoitetarkkailuraportti vuosi 2014 Pietarsaaren kaatopaikan velvoitetarkkailuraportti vuosi 2014 Joni Virtanen Pietarsaari 2015 Sisällys 1 JOHDANTO... 3 2 KAATOPAIKKA... 3 3 KAATOPAIKAN TARKKAILU... 4 3.1 Pohjaveden tarkkailu... 4 3.2 Pintavesien

Lisätiedot

Elodean käyttö maanparannusaineena ja kasvitautitorjunnassa

Elodean käyttö maanparannusaineena ja kasvitautitorjunnassa Elodean käyttö maanparannusaineena ja kasvitautitorjunnassa OHRY 2 1.12.2016 Lea Hiltunen Vesiruton käyttö maanparannusaineena ja kasvitautitorjunnassa Maanparannusaineella pyritään edistämään kasvien

Lisätiedot

Satakunnan vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat. Kankaanpää Heli Perttula

Satakunnan vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat. Kankaanpää Heli Perttula Satakunnan vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat Kankaanpää 22.11.211 Heli Perttula Varsinais-Suomen ELY-keskus, Vesien tila -yksikkö, Vesien seuranta -ryhmä, Heli Perttula 22.11.211

Lisätiedot

Liite 3 Yhteisen suomalais-venäläisen rajavesistöjen käyttökomission 52. kokouksen pöytäkirjaan

Liite 3 Yhteisen suomalais-venäläisen rajavesistöjen käyttökomission 52. kokouksen pöytäkirjaan Liite 3 Yhteisen suomalais-venäläisen rajavesistöjen käyttökomission 52. kokouksen pöytäkirjaan Vesien laadun tarkastajien yhteinen ilmoitus rajavesistöissä vuoden 213 tammikuun ja joulukuun välisenä aikana

Lisätiedot

No 296b/18 VAPO OY:N KAAKKOIS-SUOMEN ELY- KESKUSALUEELLA SIJAITSEVIEN TURVETUOTANTOALUEIDEN BIOLOGINEN TARKKAILUOHJELMA 2018-

No 296b/18 VAPO OY:N KAAKKOIS-SUOMEN ELY- KESKUSALUEELLA SIJAITSEVIEN TURVETUOTANTOALUEIDEN BIOLOGINEN TARKKAILUOHJELMA 2018- No 296b/18 VAPO OY:N KAAKKOIS-SUOMEN ELY- KESKUSALUEELLA SIJAITSEVIEN TURVETUOTANTOALUEIDEN BIOLOGINEN TARKKAILUOHJELMA - Lappeenrannassa 3. päivänä toukokuuta Niina Hätinen tutkija SISÄLTÖ FINAS-akkreditointipalvelun

Lisätiedot

CABB Oy polttolaitoksen toiminta Prosessin toiminta

CABB Oy polttolaitoksen toiminta Prosessin toiminta CABB Oy polttolaitoksen toiminta 2016 1. Prosessin toiminta CABB Oy:n polttolaitoksella poltetaan omassa toiminnassa syntyviä nestemäisiä ja kaasumaisia jätteitä. Nestemäiset jätteet ovat hienokemikaalitehtaan

Lisätiedot

Kemira Chemicals Oy PL Sastamala TARKKAILUN PERUSTE. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston päätös no 12/2015/1, annettu

Kemira Chemicals Oy PL Sastamala TARKKAILUN PERUSTE. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston päätös no 12/2015/1, annettu Tarkkailusuunnitelman hyväksymispäätös annettu julkipanon jälkeen PIRELY/5427/2015 10.10.2016 1(5) ASIA HAKIJA Päätös ympäristönsuojelulain mukaisesta tarkkailusuunnitelman hyväksymisestä, joka koskee

Lisätiedot

18 Satakunta Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

18 Satakunta Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 18 Satakunta 18.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 18.1. SATAKUNTA Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 3 kpl Taajaan asutut: 6 kpl Maaseutumaiset: 12 kpl Satakunnan

Lisätiedot

Elohopeaa kaloissa mistä ja miksi?

Elohopeaa kaloissa mistä ja miksi? Vesistöpäivä 15.6. 2018 Haukivuori Elohopeaa kaloissa mistä ja miksi? Jaakko Mannio, Suomen ympäristökeskus jaakko.mannio@ymparisto.fi Tässä esityksessä Elohopea nousee kulkee laskeutuu muuttuu kertyy

Lisätiedot

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 26.4.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

Huntsman Pigments and Additives Oy, Pori PORIN EDUSTAN MERIALUEEN POHJAELÄIMISTÖ VUONNA Jussi Iso-Tuisku Julkaisunumero 768 ISSN

Huntsman Pigments and Additives Oy, Pori PORIN EDUSTAN MERIALUEEN POHJAELÄIMISTÖ VUONNA Jussi Iso-Tuisku Julkaisunumero 768 ISSN Huntsman Pigments and Additives Oy, Pori PORIN EDUSTAN MERIALUEEN POHJAELÄIMISTÖ VUONNA 216 Jussi Iso-Tuisku 216 Julkaisunumero 768 ISSN 781-8645 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 1 1.1 TARKKAILUALUE... 1 1.2 KUORMITUS

Lisätiedot

Esikäsittely, mikroaaltohajotus, kuningasvesi ok Metallit 1. Aromaattiset hiilivedyt ja oksygenaatit, PIMA ok

Esikäsittely, mikroaaltohajotus, kuningasvesi ok Metallit 1. Aromaattiset hiilivedyt ja oksygenaatit, PIMA ok Pvm: 16.8.2013 1/2 Projekti: 1510005691/9 Talvivaara Sotkamo Oy Talvivaarantie 66 88120 TUHKAKYLÄ Tutkimuksen nimi: Talvivaara Sotkamo Oy, sakkanäytteiden kaatopaikkakelpoisuustutkimukset, Maauimala, kon

Lisätiedot

Tarkkailuvelvolliset. Vapo Oy, Kanteleen Voima Oy, Kokkolan Energia Oy ja Keski- Pohjanmaan Turvetuotanto Oy. Asian vireilletulo

Tarkkailuvelvolliset. Vapo Oy, Kanteleen Voima Oy, Kokkolan Energia Oy ja Keski- Pohjanmaan Turvetuotanto Oy. Asian vireilletulo Päätös 1 (4) Annettu julkipanon jälkeen Päätös Kalajoen vesistöalueen turvetuotantoalueiden vaikutustarkkailusuunnitelman hyväksymisestä vuodesta 2019 alkaen ympäristönsuojelulain 64 :n mukaisesti Tarkkailuvelvolliset

Lisätiedot