VALnONEUVOSTON KANSLIA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VALnONEUVOSTON KANSLIA"

Transkriptio

1 TASA-ARVOASIAIN NEUVBmEEUKUNTA VALnONEUVOSTON KANSLIA WEUHNK1 1982

2 Helsinki 1982

3 ISBN Kuvitus: meri Tamminen Helsinki 1982, Valtion painatuskeskus

4 .Valtioneuvosto ase-lti 2E.2,1980 työaikakomi-kean 1980, jonka tuli selvittaa -by6ajan uudelleenjzrjestelymalndoili- suuksia ottaen huomioon im. työsuojelu-, perhe-, ty5voim.a-, koulutus- ja kulttuuripoliittiset tarpeet, Komiteaan ni- mitettiin 23 jasenta, joista vain yksi oli nainen, Kun tyoaikakysymys on erittain polttava juuri naisille toi- saalta koti- ja ansiotyön yhteensovittamisongeimien ja toisaalta naisille yleisten ilta-, yo- ja vuorotoiden seka osa-aikatyön takia, lukuisat nais jar jestot reagoivat asiaan. Tasa-arvoasiain neuvottelukunta ku-tsui poliittiset naiajarjest5t kmolle pohtimaan keinoja, joilla naisten näk5kulma byeaikakysymyksiin voitaisiin tuoda esille. Polii ttisst naisja.~ jestöt perustivat yhdessa ns, työaika- homi tean, Vaikka vai jolcomitea ori poliittisten rmis j2.r jes- t6jen asettama ja niiden yhteis-työn tl~los, se toimii niista riippl~~atta ja vzijokoml.tea-, jasenet he~.kilöi~ohtaisss- sa ominaisuudessa,. var jokomi-teaan kutsuttiin 26 jacentz ja Iisaksi tasa-aivo- asiain neuvottelukucta paatti toimia yhteistyossa sen kanssa, neu.votteiulcunnan tahoita ovat työhön osailistu~zeet Leila Räsänen ja suunnitteli ~ aanita t Waata ja, Pirkko Kiviaho ja Eeva-Liisa Tuominen. Varjokomitean puheenjohtajaksi kutsuttiin Suomen sairaanhoitajaliiton puheenjohtaja Toini Nousiainen ja varapuheenjohtajaksi 2. puheenjohtaja Elsa Aaltonen, kansanedu-staja Tarja Halonen, varatuomari Päivi Hirsikangas, kansanedustaja Aila Jokinen ja maat.rnetsat.kand. Tarja Sand-vik. Muiksi jaseniksi kutsuttiin apul,prof. Elina Haavio-Man- nila, tutkimusjohtaja Elisabeth Helander, tutkija Pirkko Hernmilä, sihteeri Heli Iso-Markku, työsuojeluinsinööri

5 Eila Jokinen, val t, dia, Raija Julkunen, psykoloqi Kaisa Kauppinen-Toropainen, tutkimusvastaava Marja Kavenius, tu-tki ja Paivi Keinänen, toiminnanjohtaja Eila Rilpio, tutkimussihteeri Riitta Martisl;ainen, tutkija Iiris Niemi, sosiaalityontekija Maija Piirainen, kansanedustaja Eva- Maija Pukkio, yht-tri, Liisa Rantalaiho, toiminnanjohtaja Tuuli Rouhunkoski, tutkija Sinikka. Salo, tutkija Pirjo Siiskonen. Varjolcomitean sihteerina on toimin~rt valtiot.kand. Raisa- Leena Lintila. Varjokomitea on laatinut oheisen raportin Työaika naisnäkökulmasta. Raportin ovat kirjoittaneet valt. lis. Raija Julkunen (luvut 1-6 ja 8) ja sihteeri Kaisa-Leena Lintila (luvut 7 ja 81, Varja1;omitea on kehitellyt aita tavanomaisen komi teaty0skentelyn tapaan, Raportista pyy- dettiin lausunno-l poliittisilta nais jzrjestöibts, erailta muilta naisjar jest6ilts sekg keskeisilta tyi'irnarkkinäjarjestöilta ja nais~altais~iltamat-liliitoip-ta* bausunnois- sa esitetyt nakökohdát $yrittiin otkarnaan huomioon rapor- tin viiineis telysss, Yhteenveto saaduis ta lausunnoista on raportin Iiitteena, Varjokomitaa toivoo, etta sen tyon tuloksena syntynyt yksimielinen raportti TyQaika naianskokulmasta edesauttaa naisjarjest6jen tasa-arvoasiain neuvottelukunnan, tyoaika- komitean ja muiden kiinaostuneiden tyqaikaa koskevaa jul- kista keskustelua ja uudistustoimintaa. Melsingissa 8 paivana maaliskuuta 1982.

6 Toini Nousiainen /? /, 7& Elsa Aaltonen *, Aila Jokinen baïj a Halonen Tarja Sandvik hbina Haavio-Mannila Eila Kilpi0 Bel1 Iso-Markku P - : Raija Julkunen $- - Raisa Kauppinen-Toropainen Mxja Kavoniua Sinikka Salo Päivi Keinanen &;*. Kaisa-Leena LintiEa

7 sivu l, Johdanto 1.1. NaisnakQkulmaa ta 1.2. Naisten osallistuvuus ansioty6hon 1.3, Sukupuolen mukainen tyon jako a janlrayton valossa 1,4. Mies ken ja naisten ansiotyoaika 1.5, Tasa-arvotavoite ty6aikaratl;aisuissa 2, Tyoelaman kehittaminen ja tyoaikaratkaisut 2.1, Ty5eeLaman kehittämisen haasteet 2.2. Kokonaisnakemys tyoelaman kehittamiseen 2.3. Teknologinen kehitys ja rakennemuutos 2.4. Paikallinen opiskeluoikeus ja työajan sisallon laajentaminen 2-5, Työsuojelun edistaminen ja tyon uudelleenorganisointi 3, TyOajan yleinen lyhentamiaen 3-1. Ty6aja.n yleisen lyhentamisen perustelut 3,2, SaZnn8liiaen tygail~a 3.3, Vuosiloma 3,4. ElZkeika 4, Perhe ja tyijaikarzt?%af suik 4-1, Perheen ja ansiotyon yhteensovittamisesta 4.2, Vanhempainlornz 4-3. Nuut lapsiin liittyvst esitysvapaat 4.4, Lapsiperheiden lyhyempi työaika 5. Joustava työaika ja osa-aikatyo 5,1. Joustavan kygajan tarve 5.2, Osa-aikatyön luonne ja yleisyys 5-3. Osa-aikatyon yleistamisen ehdot 5.4, Liukuva työaika 6, Epäsäännölliset ja epamukavat työajat 6.1. Epasaannölliset työaikamuodot 6.2. Vuoro- ja yötyön haitat 6.3, Naisten yötyökielto

8 7, Maatalous- ja muiden yritkajien työaikalc_ysymys 7,l. Naisen asema ja. -työpanos maatalo~~.dessa 7-2. Yrikta jien kolcona.istyoaika ja,a jankäytto 7.3, Tyon sidonnaisuuden vahentaminen ja tyoe j an lyhentaminen Vuosiloma- ja si jaisapujarjestelsnat Tyoaika ja koulutus 7,3.3, Elina-iks.inen työailra ja elä,ke jarjestelmat Emantien koti- ja perhesidonnaisuus 8, Varjokomitean ehd-otukset Yahivuosien tyoaikaratkaisukai 87 8,1. Perustelut , Ehdotukset 9 0 LABTEET LIITTEET

9 Yhteisln~nnassame vallitsee edelleen syvälle käyvti suhvipuolen mukainen työnjako. Naisten ansio-työn yleistymisesra huolimatta työnjako toteutuu sekö työmarkkinoilla että kodin piirissä. Työmarkkinoi?le on ominaista j al<auttiininen naisten ja miesten aloihin ja amatteihin seka sukupuolen mukaisten palkkaerojen pysyvyys. Naiset vastaalrat edelleen paasaantöisesti l~otitalous- ja lastenhoitotyöstä joko siihen erikoistuneina perheenemiintina tai ansiotyönsä ohella. Työaikakysymys on tällä hetkella tie-tyssii mielessä moiiim-ckajsernpi kuin koskaan ennen. Työaikaratkaisuja p~imittaessa pyritään ottamaan huomioon niiden taloudelliset, sosiaaliset, perhepoliittiset, työllisyyspoliitti-. se t jne. vaiicutukset. Nalsten kaksimaissidomaisuudesta kotiin ja työhön seuraa, e-tta työaikaratkaisnt kocketta~rat eia_ityisosti naisia. SiitZ myös seuraa, et:; työaik--- a,atkaisujen jotkut seulaiikset \i2li~ty1/-&t paljoiti nai- sen, hänen_ ka-pasiteettinsö ja reagointitapansa liautta. TassS raportissa työaikaa katso.taan naisnakök~irnastö~ Naisn5köku.lman odotetaan tava.j.lisesti kiiriiit-tavan huoriiiota sei!raavi.i.n asiol5in a) iiai3en ás kehitys ju si~lcdpuolten viiliseir tasa-arvoisu-uden eaistaminen, b) lasten ja perheen tarpeiden esilletuoniinen, C) sosiaalisten ja inhimillisten nz1ökohtien huomioonotto, yhteiskuntapolitiikan pehmentäminen. Nämä naisnakökulnalle ominaiset piirteet ovat ohjanneet tamankin raportin tarkasteluja ja kannanottoja. Ennen kaikkea siinä iiojataari kasitykseen sukupuolen mukaisen työnjaon epaoikeudemkaisuudes'ca ja kestämättömyydesta. Raportin johdannossa luodaan yleiskatsaus sukupuolen mukaiseen työnjakoon sellaisena kuin se ilmenee ammatissa toimivuuden ja ajankäytön sukupuolittaisena eriytymisena. Myähemmissa jaksoissa esitetyt naisten erityistarpeet työajan suhteen nousevat pohjimmiltaan sukupuolen mukaisesta työnjaosta kotona ja työmarkkinoilla.

10 1.2. Naisten osal?istuiru~~s ansiotyöhön Ammatissa toimivan vastön ltasvu on kolmen viimeksikuluneen vuosikymnenen aikana nojannut täysin naisten ammatissa toimivuuden lisääntymiseen (kuvio 1 ). Kuvio 1. Ammatissa toimivat naiset ja miehet vuosina 1950, 1960, 1970, 1975 ja 1979 (1 000 henkilöä) Tästä on seurannut, että miesten ja naisten välinen ero ammatissa toimivuudessa on supistunut koko tämän ajanjakson. Taulukko 1. Anrmatissa toimivien osuus vuotiaista naisista ja miehista kaupungeissa ja maalaiskunnissa Vuosi Kaupungit Maalaiskumat Naiset Miehet Naiset Miehet Prosentteina (Jallinoja 1980, 1)

11 Vieia 1950-luinilla naimisiinmeno ja lasten syntyminen merkitsivät usein na-isen jäämistä pois työelämästä, 1950-luvulta lähtien työscäk~ynti onkin lisäantynyt juuri näissä ikäryhmissä (25-45-vuotiaat), jotka ennen perhesyista jäivät pois ansiotyöstä. Kuvio 2. Ammatissa toimivien naisten osuus eri ikaryhissa kaupungeissa Kaupur Kaupungit : 975 Työelämägn siirtyneet naisetovat olleet perheellisia, usein myös pienten lasten äitejä. Vuonna vuotiaiden lasten aideista kävi ansiotyössä kaupungeissa 61 % ja 7-15-vuotiaiden äideistä 75 %. Aitien työssakäynnin yleistymistä havainnollistaa seuraava laskelma, joka nojaa vaestö- laskentaan (1950) ja työvoimatiedustelun ennakkotietoihin (1980).

12 Kuvio 3. Arrnnatissa toimivat ja työvoimaan kuuluvat naiset perheellisyyden mukaan vuos ina Nuorin lapsi: 7-18-vuotias alle 7-vuotias Ei alle 18- vuotiaita lapsia [Työ~~oimatutkimus 1980, ennakkotiedot ja Anttalainen 1980, 34) Naisten työssäka~pnin yleist~ymineii on Suomessa tapahtunut ltolmessa vaiheessa (JaSPinojz 1980, Hemiila 1980)- Ensimniaisessa vaiheessa työvoimaan siirtyivät naimattomat naiset, Suomen pei-inteisesti korkea naisten -työhönosallistuvuus on nojanrxut pääasiassa naimattomien naisten työssakayntiin. Sellaisten naimisissa olevien naisten vetäminen työmarkkinoille, joilla oli kodinhoito- mutta ei lastersioitoestelta, allcoi toisen maailmansodan jälkeen, Niiden naisten tulo työmarkltinoille, joilla oli myös lastenhoitotehtäviä, alkoi yksilapsisilla aideilla 1950-luvulla ja on tämän jälkeen jatkunut koskien myös äitejä, joilla on kaksi tai useampia lapsia. Ja potentiaalista työhönsiirtymishalukkuutta on edelleen, minkä osoittavat mm. työvoimatutkimsten piilotyöttömia ja työhönsiirtymistoiveita koskevat tiedot. Naisten siirtyminen kodin ulkopuolelle ansiotyöhön on ollut monisyista, mutta se on noussut myös naisten tietoisesta itsenäistymispyrkimyksesta. Ruotsissa tehdyssä selvityksessa (KV~MO~S arbete 1979) todettiin 90 %:n naisista olevan halukkaita ansiotyöhön. Kotityö pysyvänä tai pitkäaikaisena vaihtoehtona ei tyydytä naista nykyisten olosuhteiden ja ehtojen vallitessa. Ansiotyö, ammatti, omat tulot, työn tarjoamat sosiaaliset suhteet ja näihin

13 nojaava. itsenäis-t-p~srnahdol1isuus ovat itseisa-rvoja naisen elämässä. Naisten lisääntynyt ansiotyö on mesltinnj/t miesten ja naisten elämänalu.ei- den yhtaläist-ymista, Kuitenkin sa-malpa sukupuolittainen työnjako on sel- västi säilynyt sekä työmarkkinoilla että kotitaloudessa. Työmarkkinoiden eriytyminen miesten ja naisten ammatteihin on säilynyt, jopa jyrkentynyt eräiltä osin. Tätä tukee koulutusrakenteen jakautuminen kahtia miesten ja naisten koulutusaloiksi ( httalainen 1980). Seuraa~iassa taulukossa Gn naisten aloina pidetty niitä, joilla yli puolet ammatissa toimivista on naisia ja miesten aloina niitä, joilla yli puolet on miehiä. Taulukko osoittaa, että miesten ja naisten sijoittuminen eri amna'itialoille on pysynyt vakaana. Naisten aloille on sijoittunu.t jatkuvasti kahdeksan kym- menestä naisesta ja miesten aloille kahdeksan lyrmnenestä miehestä. Taulukko 2. Miesten ja naisten sijoittuminen miesten ja naisten ammatti- aloille vuosina 1950, 1960, 1970 ja 1975 L1ai.z tea alat / ~oimi TaPol;s-, hoito- ja huoitotyö, opetilstyop maialous- ja koteelsiacsn hoitotyö, y,mälzh.-nkilzerö. saityö, elintarvike- ja vaatev~iieoliisuus~yc Miesten alat ' Lainopillinen, riskoniiollinen sek3 vartiointi- ja suojelueyö, hallinnollinen ja kai:pallinen työ, ysitystehlsvat, ms.atalvudsn yritys- ja jnhtotehe3vat, tekninen, teollinen ja liilcennc- ja kuljetustyö s l i ( httalainen 1980, 93)

14 1-3. SuLcpuolen multainrii tyoiijako ajarl<aytön valossa Naisen paaasiallinen vastuu palltattomasta kotityöstä ja nais'cyovoiman tietty toissijainen luonne työmarkkinoilla ovat tukeneet toisiaan. Nai- selle langennut vastuu kodista ja lapsista on heijastunut naistyövoiman tiettynä ma~gir:a.aliluonceena seka. "naisille ty\/pillasinä esteinä työmarkkinoilla. Nama ovat heijastuneet naisten cijoi"l-tumsessa tietyille viihem- man arvostetuille aloille ja armmattepihin, naisten a1empa:fia palkkatasona, s-yrjin"ln2 työhonotocsa ja uralla etenemisessa. Sulapuolen mukaisen työnjaon ja perinteisten roolien pysyvyys i~akyy my%s -työssäkäyvien miesten ja naisten ajankäytön erilaistumisessa, Taulukossa 3 esitetaih työllisten miesten ja naisten viikottainen ajankay'cön jakauma seuraa-viin paiiluokkiin : a. ansiotyöhön käytetty kokonaisaika sis2ltii2 pa2- j a s ivutyyhön k2-ytetyn ajan seka työmatka-t, mutta ei esimerkiksi palkatulla työajaila suoïitettuja yksityisluontoisia asiointeja tai ruokatsiltia, b, kotityö sisalta2 koti taloustyöt (mlran -val~i~istumi~-ier~, astizill;es~:, sii- vous jne.), kodin huoltotyöt (ihmity;, vesihuolto, pihatyöt, k~l.kune'ivoje~ ltorjs-us ja huolto jne.), Pasten hoidon seka ostokset ja a.sioii~:it. c.~sis'ien tarpeiden tyydytys kattaa ani_ikl;umiseri, i~okai4.m~ hei~itilökolitálsen hygienian jne. d., vapaa-aika tai-koietaa edellisilta jzljelle jiia~jaa aikaa. Tiedot o-va"ltilascokeslcuksen suorittmncta aj~xfi<3;ii:ittötu"cklrnuksesta, jon!<a "tedot on koottu syiisylla 1979 työvoimatutkimksen ;/hteyd.essa, Taulukko 3, Tyollisten miesten ja naisten ajankäyttö, Tunteina viikossa Miehet Naiset ansiotyö 44 kotityö 14 fyysiset tarpeet 72 vapaa-aika 38 Yhteensä

15 Ajm-kzytön jakact~misen paakoh-teisiin osoitttavar myös seuraavat kuviot ICuvio 4. Syöllisten miesten ja naisten ajankäyttö (90) (Niemi & Kiiski & Liilckmen 1989, 26) Taulukko ja Iwiot paljastavatsen itcestii2nsei\ryyden, etta ur:i lohkaisee cwren QSZ~ aikabucijetista. Fjysisiin tarpeisiin k2~ytetyssä ajassa ei ole suk~ipuolen mukaista eroa a. Fyysisiltii tarpeilta jäljelle j Zäv2sta ajasta n. 2/3 k2yte"can työhön, so. ansio- ja kotityöhön yhteei~sä. Naisilla. tämä kokonaistyöaika on viikottain n. 5 tuntia pitempi ja vapaa-aika vastaavasti 5 tuntia lyhyempi. Tha viiden tuniiin ero ei oikeuta puhumaar, naisen kaksinkertaisesta työstä tai kahdesta työviikosta. Ajankäyttötutkimuksen valossa sukupuolittainen työnjako ei keskimäärin toteudu naisten kaksinkertaisena työmääränä vaan pikemminkin kokonaistyöajan erilaisena koostumisena miehillä ja naisilla. Miehillä ansiotyön osuus kokonaistyöajasta on 3/4 ja naisilla runsas puolet. Kotityön ja lasten hoidon paine naisilla johtaa siihen, että työssäkäyvienkin naisten työaika muodostuu miehiä lyhyemmäksi. Sopeutuminen perheen asettamiin tulo- ja aikatarpeisiin tapahtuu sukupuolen mukaan epätasaisesti ja perinteisten sukupuoliroolien mukaisesti. Työssäkäyvien miesten ja naisten ajankäyttörakenteet erilaistuvat sitä enemmän mitä suurempi on kotityön tarve. Tämäm osoittavat seuraavat taulukot, joissa ajankäyttöä tarkastellaan perheellisyyden ja lasten mukaan.

16 Taulultko 4. Työliisten ansio- ja kotityöaika sukupuolen, si.vii: lsaadyn ja lasten mukaan. Tunteina viiltossa m i e h e t n a i s e t naimaton naimisissa naim~ton nainiisissa Ia-psia lapsia lapsia?:~psl a n" ei on ei on ei on,-l on ansiotyö 42 X) kotityö 'Yht X) N liian pieni Taulukko kestco naisten kokonaistyöajan inulcaut~~isesta perlieei Li5 :;,~:~~r-i-! tarpeisiin, Lapsipesl?*eiden tyijssak~,willa aideilia kokcns.isty6~1x.1!nuo<ss- tuu puolil-si ansio- ja kotityöstä. Miehillä vastaavaa rnirka~~tiii;riii;ta ei^ esiimly. Perileellis-txymisen mukana miesl:en sekg msioty5a?ikr! i:.i-:l :,,oi-'.-,-6- aika lisaanty-iiat -$JZ~~E. 'i'aiu.l.~<~ko myös paij astaa, ei ole ist2 mielren Criloihi? i~ojac\iaa -,&,:?aollisuut-t~~ Ly&j 23 -, vaan i;?~uri tulotarve j oh-taa E-ieil;g pis impaail kokonais'cyö:: yi~ 23;;. yi, sl-l;:~~:i t: j -l:~ is i :, a : ~ -:,~i; c;-ii.l,cen, ~ ~ - ~ 5, l Sygllisten ~ k k ~ ar.cio-- ja koritjiöailta 2- tai ~--5eazpli3.j?-:~;53r: pe.~h?~s su.k~~puoien j a n~loriiinu~ lapsen iä.n irrukaan, Turi'ce ir:~ II :.-!-<ossa miehet Nuorinman lapsen ika 0-6 \r 7-17 v Yhteensä Työssäkäyvien naisten ansio- ja kotityöaika on seïvassä yhteydessä lasten lukumäärään ja nuorimman lapsen ikään, kun taas miehilla yhteys on paljon lievempi. Erityisesti pienten lasten ansiotyöta tekevien gitien kokonaistyöaika on huomattavan pitkä.

17 Seu.raaiia 'k~:~~io vielä tiivistä5 naimisissa olevien ansio- ja kotity./öajaimutoksen lasten lu.lnimaaraii lisäantyessa perheessä. Tassa ta-rkastelussa ovat mukana myos työvoirman lniijlumattoimt ja si-ten siinä yhdistyvät naisten kotiin j aamisen ja lyhyemmän työajan vaihwtukse-t aj a-nkayttöön. K~~vio kertoo jo edellä todetun seikan, että naimisissa olevien miesten kotityöaika on keskimäarin riippumaton lasten lukumaarästä sen sijaan miesten ansiotyöaika lisääntyy perheen kasvaessa. Naisten kotityöaika kasvaa suoraviivaisesti lasten lukumäärän mukana ja ansiotyöaika lyhenee. Ika- rakenteen eroista johtuu, että lapsettomien naisten ansiotyöaika jaa hieman lyhyemäksi kuin yksilapsisten (vrt. kuvio 2). Tällainen perin- teisten sukupuoliroolien mukaan tapahtuva sopeutuminen perheen ta-rpeisiin ei luo edellytyksia sukupuolten tasa-arvoisuudelle tyossa ja kotona. Ibvio 4. Naimisissa olevien miesten ja naisten arrsio- ja kotityöhön käyttämä keskimäarainen aika päivässä lasten lukumäaran mukaan -d -- S 4 _P s-= - pi - --, kotlty6: nalset -d- ansiotyö, naiset -- _, _ _--- kotityci, miehet a 3. asten lukumäärä = ansiotyö (sisältää työmatkat) = kotityö

18 1.4, Miesten j a naisten ansio-ryöafka Edelliiien. ~a~ltastelu osoitti, ezra iidicleil aiisio-työaika i;ii rniester~ t)~0 aikaa lyhyempi ja että ero koiosjuu pe~heelli~ctpi sen nukana.. Seuras-v-assa yritetaän 'rilas-tokcsl<ul<sen cutkirimsleri vaiocsa selviitaa sitz, ini-tin iiais- ten lyhyenipi työaika muoclos ti?u, ~~~~oimatutkimksessa. tiedusieliaw vactaaj ien noi-maalia cyöalkaa. Se on maäritel-ty viikot~aiseksi työajaksi, jonka?yöllisen yleensä ku.uiuu tehdä paatgöpaikassaan. Työ~roim'cieduste1ussa pyydetaan vastaajia arvioimaen tiettynä vii-kkona tehdyt työ-tunnit erikseen p2.atoimecsn j 3. si\n:+oirni ssa. Aj ankayttötutkimu1~sessa on aj ankay-ttöpalvakirj ail nojalla iaclcei-tu todella tehdyt tyotu-mit (piiatoimi, ylityöt, ci~nityöt). Seuraz~assa talil~~kcssa oi~ acvtet tu i*in~zkkak ttyczl isten -nomln:l! i tyozika (sellaisena Ikiin ne ilmoittavat S ~ X työvoimat~itk&~.ksessa) ja p5.iityöpai- kassa. totei_ituni.it tyiiaika. ( ~is2.ltza ;7llty.Jt) ajan)iayttoti.:+k;iri~1ksen mkaar, Taululdco 6. Työ1 listeli noi-maali työaika ja toteutunut työaika paatoiness;. sos ioel<onoxiilcer; aselmn j z. sl1!;1ip~oier1 li~lkaan (L'mtvina aiilcuss z: I\iioiemimt 3~lh~p. ivlieh~ t?taiset Norm. Toteut. h10-m. loreut. 1Vorm. Ioteut. Muut yrittajat ja avuct Ylemmät toimihenkilöt Alemmat toimihenkilöt Erikoistuneet työntekij at Erikoistumattomat työntek Työlliset yht

19 ~.. biaisten m;~or;%aali työaika on kaikissa rjhniss~ miehiä lyhyempi- Nomaaii- työajan eroa aiheuttaa naisten yleisempi ~oimimiinen sellaisissa toimihen- kiiötehtavissä, joissa. sä3nnöllinen työaika on alle 40 tun'iia (noin 38 t. viikossa) (esim. rahoitus- ja ~rakuutustoimin-ta, paivell~kset, kaupa-n ja teol- lisuuden konttorihenkilök~~nta). Naisten no-maalityöaikaa alentaa myös nais- ten yleisempi osa-aikatyö (vrt. luku. 5.2.: Aj ankäyttötutkimui<sen nojalla on arvioitu, että naisten toimiminen osa-aikatyössa laskee heidän keskimaaräis- ta työaikzansa n. 3 tunnilla. Nomaalityoaj asta on aj ankayttötu.tkirmiksen mukaan toteeutl1.nu-i keskimäärin 90 %~ Ero arvioidun normaalityöajan ja toteutm-een työajan välillä On s~1.u- rempi yrittäjilla kuin palkansaajilla. Oiraa työtä tekevien työaika-a:rviois- sa sekoittuvat herkemmin ansiotyö ja kotityö ja heillä on sa~remmat mahdol- lisuudet työa-j an j oustoon kcnin palkansaaj illa. Keskimäärin naisilla ero normaalin ja toteutuneen työajan välillä on suurempi kuin miehillä; poikke- uksen muodostavat ylemmät toeimihe~kj.löi, Nom.alityöaikaa suurempaa suhv- puolten välistä eroa toteutuneessa. työajassa selit-tavat miesten yleisemt. ylityöt ja naisten Ii-emm su.urei~hpi poiscaolevaus. Aj micäytt"iutkim1csessa työllisiksi on lasket-tu myös tilápäisesri työstä poi~saoileet (äitiyslonxil- la, sairaslomaila), joskaan iiaiden osuuriecza ei uie ~ LIL:T~ eroa miehillä (4-7 9, ty6imin;at~~tkimkse~ mukaan) j s naisilla (5.7 1 ty6-vo.rnatu~kimilksen m.kaa.n). ivp,gs "-pimeft2' poj.csaolopsivig iialslila oli työilistä kohii laskettu-~a ~Jaln%-~ eileu~ kdi~ miehlllii. - i -- y ö ~ n a e d t mkaan e pá Ecansaa j ier? tflviiliool pit!nus on jonkin verl-a.n yli 38 tuntia., miehillä lähes 40 tii.alia ja naisilla 3 "r~jl'icia lylljrernpi. Toi-. mialoittain ja ammattiaseman mkam tehdyt työtim-mit vaihtelivat ta-~llukon 7 osoittamalla tavalla. Pienin miesten ja naisten välinen ero on teollisuuden työn,r ~e k. ijorllä,.... joilla osa-ailtatyötä ei esiinnykäär;.ts~ fyysisesti lmomittavimmssa työssä naiset tekevät miesten kanssa jokseenkin yhtäläisen työviikon.

20 roimialoittain ammattiaseman ja sriicupuolen mukaan paä- toimessa (lok~~~ccssa 1979) I(aiI<lii toimialat iviaa- ja metsatalous Teoll isuils kiakennu.~ colminta Kauppa Liikenne Rahoitus- ja vak. toirn. Palx~e?ukset - Julk.hail.., pd-1c.p. ~. - i'/hiut yht. k. pal~rel. - ~VRIL:: pálvehkcc't yli-i. ryönte- toimi- yht. ~yö~l-ce- ',c.jat iienk. lcl j 2; Siitä, miren nzistei_ ty6ajz-2 iylreneiriinen perhrellistynisen mukana tote~dtui'i; eivät- hiaytettaiiissz oie-vat tied:o-t z~ma yks-t~iskoht-iste kl~vaa. Tai-keiii s+lj;j,-li Jä Iien~e iisa-aikatyö, sillii se o!l nimrnomaaii naimisissa o! evien naisten työaik'iii~uo-co, PoissaoloL ova-t naisilla hlema:~ yleisempiä hin miehilla ja m-eidoilisesti rie kesltitir-pät juuri I~psipe~heiden $:teihin. Rita Liljeström on?cuvamut ruotsalaisen yhteisk~~man tasa-arvota-voitteita malliksi, jossa miehillä ja naisilla ori samat elä~niinalueet : - perhe, jossa on kaksi vanhempaa - anciotyij, johon csallist~lu kaksi elattäjää - yhteiskunta, johon kuuluu kaksi kansalaista - ~iapaa-aika, joka kuuluu kahdelle yksilölle. Elämänalueiden yhtäläisyyden aste näkyy mm. ajai&ä.yt-törakenteiden sama-nlaisuudessa: siinä että miehet ja naiset käyttävät yhtäläisesti aikaa ansiotyö- hön, palkattomaan kotityöhön, osallistumiseen ja vapaa-aikaan. Ajankäytön yhtäläisyys on eräs - vaikka ei riittävä- edel.lytys sille, että miesten ja naisten mahdollisu~idet näillä elämänalueilla muodostuvat yhtälaiciksi (ammattitaito ja eteneminen työssä, perheestä saatava tyydytys ja sille annettu panos, vaikuttaminen yhteislannassa).

21 Naisten ansiotyön yleistpirien on yh_t&lzistanj~t nies1:en ja naisten elzn?in-~ aluvita. Ic~iter-kari suk~.puolen m~~kz-tnen s.~"~etrisyys ei ole toteutunut. Vaihutu.s~~alta yhteis!wnii.ässa ori edelleen keskittynyt miehille, miesten ja naisten kokonaistyopanos m~.adost1~!u eri tavo.:? palkatiista ja paliiattomasta työstii, miesten ja naisten miatit ovat eriytyneet peiusteellisesti jne, Tämä tilanr,e, so, na-is ten irähaisempi s itsutuneisuus ans iotyijhön, vähän lyhyempi työaika, on tietyissä suhteissa saattanu:t edis-ta5 yhteiskuiman toimiiiuutta koetussa kehitysvaiheessa, jota on luomehtin~it voimakas siir- tyminen kaupwmltimaisiin elinkeiiloihin j a asumismuotoihin. iiastaavast i nais - ten tasa-arvoictmis- ja itsenäistyniispjirkirnyc voi olla ristiriidassa joiden- kin muiden näkökohtien kanssa (esim. Korkean syntyvyyden tai joiastavan ja halvm naistyövoiman]. Kuitenkaan *teislan.i-a ei voi enä5 pysyvästi raken- t~!a su.kupuoleri inukaisen työnjaon siiiljmiselle. Työaikaratkaisutkaan eivät voi nojata sen säiiymiseen, vaain niiden ïvillla 'culee edistää sukupuolten tasa-arvoisuutta seka sopeutumista tasa-aiiioistuimickehit~~ksen seurauksik. Naister~ znsioty;jn yleisljrinizien ja tasa-arvotavoite me~kitsevät, etta arlsiotyo ja kotizyö 011 sijoitettava saxoj en i'imisten elämäntilanteeseeri ja aii.:a"l~lu!-~.i,~ I2aä cri nosta-r~~~t aj a.~kti-liaisekci työr: ja perheen yhteensr-vii:-tariic::a helpotta~~ier: r;tkaii;~ij en talveen. i\i&a iioivat olla myös 90.- aiks:racka.ic~~ja. 1Cu.iZerlkin ~eihezri li:arye1sii11 suunrizttiit tyoaika~atkais~t -r ie. -t- L--",;sten L L ~ ~ kasitys&en mrsy-;i;r,l&en :,7~0ksi k~hdii;j:s-~& helpos L i i~aill naisiin. ~~Tari ~tioksi nai&- ra~kaisujec ;<qie7dessa on kimni-teti~-~j:iia eritj~is-cg liiuo- TX ''.. mlota tasa-amm-ia!l:6k~h'r:~ïan ja r.iqrrces ti pyritta~~ä ~s-i&~ggn se, etteivät t-y5aikaui~.dist~~lcsef: kaznny misiiii I-,o!,d 5s 'cu.~~ukc syrj iriilál<s i t./öma rlikinoiila... Työaj ari ja am.a"lia.loj en erilais-luminen su'kupuoler~ mkaan aiheuttaa tietty- jen työaikaongelmien tyypillisyyd-en JUT~ naisilla. Raportin kannanotoissa ja tarkasteluissa pyritaan pane~~twnaan juuri näihin naisille tyypillisiin työaikakysymyksiin (esim..osa-aikatyo ja periodityö). Sen ohella tarkeim- pia työaikaratkaisujen vaihtoehtoja pyritään tarkastelemaan niiden tasa- arvovailnitu.ksen ja naisen aseman kannalta.

22 ~,.-,. Teo Ll iseunelden niaid~ln tzlous j s iyöei21na o-va;: 'xom2:-meer sui:i< a ongeinia, jotka criiat r,ousseei useasti iodeizul~ta -caio-i~delliser~ 1tr.s~~~~ l~idasi~~nisest~, sliureimidn kansaii~välisen olkcuurr;inukal~~~~ue~~ -~ai-pees ca, ;~iorir:o~ lrara - j a e~:er.gia- 1~yiys-yrirr71~si.-t2., joukto-;yöt tomy~id~-s~t5. j ;. tshologir~n kehztyksei; ~iopeu~~i~~ilcestu - J1.öntsk1 j oiden icoclutus- j a elin"lasorl noucri, sekg anroctusten i-r~u~tt~m'inen yhd-es-. i:.2 ma-ct;yiidistys l7.ikke3n vuiloltuc~iaila:~ kisl,pm kinssc 31 heutt31rat svn, ztr2.. iyön sisait6öfi: ( suri. Ltsenaisyy't~rn ja va.liitrle\ntut-3ei tygssä), vl.uc~~hliie~sj~i~~ ja denokri.t~aön tp3pailcalls:. i<o13d?sti~u l isgii vaai:-imjks ia. Toisaalta!ir;.!;t cu?lat --- i~ld~ologise, i, kiipailn- ja rn~rlikliluolos:u.b-i:eet li;ovat paine-ta c~s.!fi. uc*s i ez-i GS~I- * - li:,t~~mis- ja oiga;ica~ Ciaj 5rje:.tehiifil :<eii.i-;t2'.nlsi,~:r5. Tass: :lla~iteis:;a t-~ö;i]:a. r&ks.is:~t ei"elp1,tt&rz.t n;~~~~n~~c-y hi l~~,i:iai~~.u:.~e- -5y~il <_s.i;&?ii:, - j a ;,mi:le+i -< a;:e;;ne - i a: 'h~_oe~i&ist? tolig -*:)i.&:.$(iai_ j<~l;il:-s2lili ;ei,?t~i:~j-:ai 5l-n~. a.;t:., S.,;jy:j.e-,ipi :a-,-k;. 5. iei:m 53h3 ak~-.: hal:~f.:ia-:- ~ ' o.7t2.a ~ 0 ~ k;nia -;&:"L 4.: oktza - T lqcjj:)e,..rtriïit tf,icrl.7iiig;~n ;n keh: ~2.3 ja kii>t-, q, ; Lh::~~-, ~ i ~ ~ cmria ~ri~utr~knlo ;~mt;at ti- ja L;,Y.:~:::k:~a:a.-e:~t:~~~~~ j. ia.d<t,:~:ij~.;h z2,m; t.:i. - e -c;a~n.c& sc~.:~,.c,?,. -caidoirsa i&.-p;'?;3t:se-ta k,:~:~u--ui.tg.n;s 3n E. h:-%115 j:y:5e..k 7k,s~-qi2~"~i. jl : e i:orlce -1 de kiii'eel! isirr;;ii~~ ;o p-3r'lc:g.3sri 31yv-31. ;~~m.at-:a':a:.da c,jl<j,7t--gr;i.ec-fl j a IJ~J 5i8iIisepn t,?h2i:,ig.-.r2 % ;~.y&~jy~-- j ; ~~JJ&I :-e+~~~~~::~~ ;G st:. 2 'Qrjn vai:,u~gs j!mis;=~n k;,'~c-. rig:n~.<:ti~~n;-~e5~~r: m?lz:ay",y c/sr;. 5 lsal? 63 -~jieaj,?r. pi.l:i~wiirn $?t;ej.;tulsk:,eix. 7jrCaj.);li ~~~~dij~?i)-5yiil>i:iti ui vc;i II ;-c ctz.a t-76~: slc,ai?6n ta;kas ;ul.as ta, '7acez ~ T ~ y mii",ex ~ t :yöel&&, ~ ~ ~ laatta g ja sita ka-htta koko eialii%i laatua vcidaan paraztcna tolszal tz tyilaikaratkaisuii~, toisaalta 111uin työelhzn. kehi"c2mi.;tolme~'~~ri.tc-i1-~ Mite~ tysa~ctksu ',cytkeyt:rv~"työ- olojen keliitts-miseeri tai LLyont~kf jside~ osal-ij s~:~~mtmis- ja iraihi:tzsni~mahci.oiii- suuksien ediscaiseen?

23 ~öj.lis;i./den r,akölc~liila_sta katsot-iuna on tu.1~-fai swdessa i-jsh'cy usein kolme vaihtoehtoista tiet5 (esiin. Relander : a] spontaanin kehityksen i~uottaiila p~larisoituiut eiii.ttiyh'ceishwat,7, joka j zkautim vaihenevaan ~LIO tai-ion kmnai ta ta-qeel l is tem;, kansalaisten j a tarpeet- tornien kuluttaj ien joukkoon, b) julkisen sektorin palvel!lsten ja suoran LyöllistSmisen kas-vx~uin no j aal~a kehitys, jonka rajoitteena on ser edellytykseaz oleva veroasteen ilousu, cj hieman toisistaan poikkeavat vaihtoeh60tl joista nieillä on esiintynyt uus- dual?smin pohdintaa (Mmolin 198 i), kansalais~>alltka.a~~ no j aarän pelmeän sekto- rin malli (Larrpinen 8: Soininvaara 1930) ja omapohj af sen "-mohonjuuritason" yrittäiilsen eh~jt-tklrier~ (Y~Jiiei~eus IOEJ). Yhihdistava on ajatus pienimuotoisesta, omatoimisesta, peheas"ca, vaihtoehtoisesta sekicrista, esiin. asillnaiueen nojal- la organisoiiiucta taiiaruiden tai palvelv.cten tuctamos ta, Tah311 vail~toeri-toon liittit./ iisein kasitys työaj2-n yj/r~isesta toi joustawasta ajihen~iiiisesta ja palk- ka";& nnii?mri:m.isesta oinaeh-::ciseics i ~pöks 5 A I T Pienta ~äf.~emnistoii lu7a1rnorta.n~atta xyö, eri'cyisest. teollisw~istyö on ollut sisaliölllsestl köyii5.a raadan-taas Vapal2.s on ty6n uikopuolella. Tal1a hetkeilg valmistetaan koko joukko turhaa tavaa-aa, joka. keinotekoisesti ylläpitää taloudellista toimintaa ja pitkaa ty6aikaa. VShen-t%nZllä turhaa kulutusta ja tuotanboa sepc2 automaation avulla voime vapautua työstä, 'Tilalle same vapaata aikaa, jonka tsrvin voime omistautua luovalle toiminnalle, toistenme hoitamiselle, taiteelle ja rakkaudelle. fiteiskuma.n tulee turvata v~himnaf spalkka (Ita.saiaispaikka) kaikii le. Oikeus kansalaispalkkaan vold.aan yhdistää veivollisu~~teen tehda jokln oikeudenmukainen osa jäljelle jaavasta ikavasta tyestä. Mutta suuren osan siitä mita tarvitseme wime valmistaa osuustoimintatyyppisesti pienissä asuinalueilla. sijaitsevissa yksikiiissä (korttelipajat, -kzpakat jne.) Ihmisten yhteicyys rakentuu ennen muuta asuinalueen varaan.

24 B ~?~-~!~Q+u~.u~~Q$u.~ szla heariiy tyon sls5llöi 3 a. epiisci3ir~ki-aatt'swus työel%n~s_sa -ky:keytp2t yl1xeislo.u7_.ian rakents5liiseen egaoikeuderimirk-isauteerg, Peri-.arteesca työ voisi ol; la niyös i00.ei12 iriliim~liisct a, vapaata tolinintaa, Ponc~ist~~kset tule2 s~i.umi?ti; l-,vb<i -~~a-~:ija~it;-a~iicqe~~~ joka voi -ta.pa?ii;ua rim:an rakenteellisteen ~mi~itoscei; Icarisa, Torca on, e~t& villii~i~tetaan.i1a~!<u jo.&- ko -2m h' ia L%~t-:eiti (ecini. usvvurds2&lil; : in~;;t~ sar~alla GA 93.1 jon t;-)72;jtjiaältsrnia tqeiia, j oit:! oi? xrji-2et'cii esiin, vnihtoehtcisuri t.20 23;1-~.0n olij elmi ssa. Tck-isslla kebi-i_.rkse?15 cn mnet Itasvct. Klel.teisin n~.~lj.in!nrc;lubu työvoiman. ~a-p~.~~tii~~ii nen, e Irrovaat.-- vqaasecn arita m vaan. työt151ny,vt~ jolta on "sy;.- jli;;ti~n?.sty; eparo~vca, ii?r? J.er.e'_ts ja ollittall (S:inclberg). T,jma ~i johdu ainoastaan \iallits2v?s ta työt a Korostevasta tnora.;~l Ls.:a v2.a:1 tyo11c1n iiitey\'k cosia~.licen $-teisyyrie~l ja ideati-teitjn.- mei;e.;:y-xses~ii 'Iyi'iri iiqai~t~~mlrie11 merkitsee - sek2 r.jc,tal~ior~ siluiita:ci:slmis-;13 1;im;ccn tc,de:.la Ca;rvit:;emiiil -ruotteissi-r~ ES"~ -~yon sisyllolllst5 vaija~itmista, E-rityinen caisnakeliiys tulevaisuuteen on s-p-t)?lyt uiiden na, si iikkeen pi ;.ri scii T[i.ci-9 ilakö!,xlmcistn iiiion!xc ei ole hoh(li s"iilll;it niiiikii3r. pall<k;i t.~öii s isxl.töön, IJS~~! t;~ei~ ~il?<o-guc~l:ist1i, y!:.si tyi:.?~; elb-m2.!qiiiii; 1-fcrdvl Ien-; äi j cs lar~iis~e~i~ Uusi5 s;.! y,irl;~~si-ma~eici3. or sicj~,t-iu<i~>:ti~,s~:qisei?, laci:!:ri hsiclo;; ;a kr:ticy8ri ui.!d:l ;il~:-t;ir-alla y~tsit~i, -_ qlj;irei-n pzcriise.1 i-ej a:. k.tl:s~3;!~~ IlLn hlr;;3:?r.~~-o~.j;~ll.;c:~nii'n i<;vj~g 3r. a.lsj,,yg,j, 1,,rii,y~~ ja SE? Xc-,:\ir~ai::i~:e-',:,-sr:irL7ykl,:elsiti? i?-lcir-:a org jn: - sci&~2 1s. GiW.1 1:: -!:yi~;lj ;$ c,:lg,;l:i-a 1:. <s-: ;]m:-.a t;'+:g. j;~ l:l\ ~yj:~ei';~~~ :3n n.cr?.i Cy:.t:- ~o~cs.i-av~s~~ k-!l:~-sk~li,~ls:,a ;ibii. ;.e i,:i-.;?~, [r- r_,m:n :;r(ji j,; igi;i;h,:e- m ~,jo-:tl:~lp,> s(,je;~ elppiiiii:e?-. --,-3i t,ip,il.,-tu$ FaLs;,a al is;a.iiaitcn::l:ia ja c:-tk,.,.~i,~:ei~ ~ik:ic<?n y:;den- \icr~::aisellu-:ax,iai Tirl itc!ril-; s?i?r%i, eit4 huo~~c;j.r m~.hdoil-~.noil -t~i.ie\~als~us og pola.:risoitvnz,t -1iiitj.- yhtelskimxa, joka r.,y, --- ~aflt&3. "' yhi:. su~i~empiô i~~x~iszyirnla yh~i:eis1~~-~naliic.e~ ky5 - dyllicen toiminnan ulkopuolelle. Tania kehi-tysku.11~ saattaisi inyös olla. naisil- le tuhoisa9 si4la naistyöiioima~ osittaisir; nli*~giiiaaliluonteen v~olcsi sy-ij,ï;rtta.- mj-nen voisi l<ohdistu;i erityisesti nzisi'n- Tällaisun -Lulevaisuu.&en:iiil"ck.i.sek- si tarvitaan tuleva-isuv.den poli.ti ikicavalhl-oehto j en tu tklmisea J a rakentamis ta, joissa keskeisella sijalla on mahd.ol1lse-t rnyonleiset tyollictkis- ja asiwa'cti- rakennevaihtoehdot. Edella esitellyt niyoniceiset utopiat eivät vältt?huiiattä olc toisensa poissulkevia. Ansiotyön sisitllöllinen kehittaniinen, -työelnm2n demok- ratisointi, ns, pehmeän sektorin Taken-taminen sukalpliolcn s~ih'teen erottelemat - tomalla ta-valla, julltis-ten palvelujen laaj entarninen ja arkielh:?n uusintamism~ioto j en uudistaminen ovat kaikki naisnakök~~lrnasta valtt5~nittt5miä ja suotavi a kehityskulkuja,

t P1 `UT. Kaupparek. nro Y-tunnus Hämeenlinnan. hallinto- oikeudelle. Muutoksenhakijat. 1( UiH S<

t P1 `UT. Kaupparek. nro Y-tunnus Hämeenlinnan. hallinto- oikeudelle. Muutoksenhakijat. 1( UiH S< 1(0 1 4 1 1 4 UiH 0 0 0 1 S< A S I A N A J O T O I M I S T O O S S I G U S T A F S S O N P L 2 9, Ra u h a n k a t u 2 0, 1 5 1 1 1 L a h t i P u h e l i n 0 3 / 7 8 1 8 9 6 0, G S M 0 5 0 0 / 8 4 0 5

Lisätiedot

K Ä Y T T Ö S U U N N I T E L M A Y H D Y S K U N T A L A U T A K U N T A

K Ä Y T T Ö S U U N N I T E L M A Y H D Y S K U N T A L A U T A K U N T A K Ä Y T T Ö S U U N N I T E L M A 2 0 1 7 Y H D Y S K U N T A L A U T A K U N T A Forssan kaupunki Talousarvio ja -suunnitelma 2017-2019 / T O I M I A L A P A L V E L U 50 YHDYSKUNTAPALVELUT 5 0 0 T E

Lisätiedot

TEHTÄVÄKORI Monisteita matikkaan. Riikka Mononen

TEHTÄVÄKORI Monisteita matikkaan. Riikka Mononen ---------------------------------------- TEHTÄVÄKORI Monisteita matikkaan Riikka Mononen ---------------------------------------- Tehtäväkori 2016 TEHTÄVÄKORI Monisteita matikkaan -materiaali on kokoelma

Lisätiedot

Segregaatio ja (2/2007 4/2008) TKn, ETLAn ja PTn yhteishanke Rahoittaja: ESR / STM (S 02239)

Segregaatio ja (2/2007 4/2008) TKn, ETLAn ja PTn yhteishanke Rahoittaja: ESR / STM (S 02239) Segregaatio ja sukupuolten väliset v palkkaerot (2/2007 4/2008) TKn, ETLAn ja PTn yhteishanke Rahoittaja: ESR / STM (S 02239) www.tilastokeskus.fi/segregaatio SUKUPUOLTEN PALKKAEROT SUOMESSA Yksityisen

Lisätiedot

Liukuvan työajan käyttö ja työajanseurantajärjestelmä Eurajoen ja Luvian kunnanvirastoissa alkaen

Liukuvan työajan käyttö ja työajanseurantajärjestelmä Eurajoen ja Luvian kunnanvirastoissa alkaen Yhteistyötoimikunta 15 28.09.2016 Yhdistymishallitus 102 05.10.2016 Liukuvan työajan käyttö ja työajanseurantajärjestelmä Eurajoen ja Luvian kunnanvirastoissa 1.1.2017 alkaen 280/01.01.03/2016 Yhttmk 15

Lisätiedot

Hätäkeskuslaitoksen ja Lohjan kaupungin välisen määräaikaisen vuokrasopimuksen päättäminen

Hätäkeskuslaitoksen ja Lohjan kaupungin välisen määräaikaisen vuokrasopimuksen päättäminen Kaupunginhallitus 139 31.03.2014 Kaupunginhallitus 271 16.06.2014 Kaupunginhallitus 511 15.12.2014 Hätäkeskuslaitoksen ja Lohjan kaupungin välisen määräaikaisen vuokrasopimuksen päättäminen 877/10.03.02/2013

Lisätiedot

TASA- ARVOSUUNNITELMA

TASA- ARVOSUUNNITELMA TASA- ARVOSUUNNITELMA Kaupunginhallituksen 2.10.2012 165 hyväksymä Haapajärven kaupungin tasa-arvosuunnitelma Tasa-arvolain 6a.n mukaan tasa-arvosuunnitelma on selvitys työpaikan tasaarvotilanteesta ja

Lisätiedot

TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS

TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS 1 5.5.2015 Naisten ja miesten tasa-arvo työelämässä Naisten ja miesten tosiasiallisissa oloissa tuntuvia eroja Työelämässä rakenteita, jotka ylläpitävät sukupuolten

Lisätiedot

Työsuojeluvaltuutettujen ajankäyttö ja vapautus työtehtävistä vuosina / Ajankäytön järjestäminen ,

Työsuojeluvaltuutettujen ajankäyttö ja vapautus työtehtävistä vuosina / Ajankäytön järjestäminen , Kaupunginhallitus 5 09.06.2014 Kaupunginhallitus 10 23.02.2015 Kaupunginhallitus 7 04.04.2016 Työsuojeluvaltuutettujen ajankäyttö ja vapautus työtehtävistä vuosina 2014-2017 / Ajankäytön järjestäminen

Lisätiedot

Samapalkkaisuusohjelma Pelastustoimen naisverkosto Outi Viitamaa-Tervonen, Sosiaali- ja terveysministeriö

Samapalkkaisuusohjelma Pelastustoimen naisverkosto Outi Viitamaa-Tervonen, Sosiaali- ja terveysministeriö Pelastustoimen naisverkosto 4.5.2016 Outi Viitamaa-Tervonen, Sosiaali- ja terveysministeriö Sukupuolten palkkatasa-arvo sitkeä ja keskeinen tasa-arvokysymys Naisten ja miesten syrjimätön ja tasa-arvoinen

Lisätiedot

Raportointi >> Perusraportti Tasa arvovaalikone

Raportointi >> Perusraportti Tasa arvovaalikone heli.kiemunki (Lapin ammattiopisto), olet kirjautuneena sisään. 10. maaliskuuta 2011 10:21:05 Your boss is {0} Kirjaudu ulos Etusivu Kyselyt Raportointi Asetukset Käyttäjätiedot Ota yhteyttä Oppaat Help

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Tasa-arvo yhteiskunnassa ja työelämässä. Opettajan tukimateriaali

Tasa-arvo yhteiskunnassa ja työelämässä. Opettajan tukimateriaali Tasa-arvo yhteiskunnassa ja työelämässä Opettajan tukimateriaali Tasa-arvo -materiaalia Diasarjaan on koottu linkkejä ja Lapin Letkan laatimaa tasa-arvomateriaalia, joita opettaja voi hyödyntää tasa- arvoa

Lisätiedot

Palkansaajien sairauspoissaolot

Palkansaajien sairauspoissaolot Palkansaajien sairauspoissaolot Kaikilla mausteilla Artikkeleita työolotutkimuksesta Julkaisuseminaari 2.6.2006 Marko Ylitalo Asetelma! Tutkimuksessa selvitettiin " omaan ilmoitukseen perustuvien sairauspoissaolopäivien

Lisätiedot

Vapaaehtoiset palkattomat virkavapaat ja työlomat (5+2)

Vapaaehtoiset palkattomat virkavapaat ja työlomat (5+2) Yhteistyöryhmä 1 16.01.2013 Kunnanhallitus 71 04.02.2013 Yhteistyöryhmä 14 24.10.2013 Kunnanhallitus 289 02.12.2013 Vapaaehtoiset palkattomat virkavapaat ja työlomat (5+2) 26/01.01.03/2013 Yhteistyöryhmä

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 23:2016

TILASTOKATSAUS 23:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 23:2016 1 13.12.2016 VANTAALAISTEN TYÖLLISTEN KESKIMÄÄRÄISET VALTIONVERON- ALAISET VUOSITULOT ERI TOIMIALOILLA VUOSINA 2011 2014 Vantaalaisten työllisten miesten keskitulot

Lisätiedot

Sosiaalijaosto päättää, miten lain kohta tulkitaan sosiaalipäivystyksen osalta Merikratoksen kanssa.

Sosiaalijaosto päättää, miten lain kohta tulkitaan sosiaalipäivystyksen osalta Merikratoksen kanssa. Sosiaalijaosto 22 23.04.2010 Sosiaalijaosto 36 31.05.2010 Sosiaalijaosto 52 18.06.2010 Sosiaalijaosto 58 11.08.2010 Sosiaalijaosto 67 08.09.2010 Sosiaalijaosto 76 17.09.2010 Lastensuojelun sijoituspäätökset

Lisätiedot

1. Kaikki kaatuu, sortuu August Forsman (Koskimies)

1. Kaikki kaatuu, sortuu August Forsman (Koskimies) olo q» date reliioso olo 7 K (2003) KE2a7 1. Kaikki kaatuu, sortuu uust Forsma (Koskimies) olo 14 olo 21 3 3 3 3 3 3 3 3 Ÿ ~~~~~~~~~~~ π K (2003) KE2a7 uhlakataatti (kuoro) - 2 - Kuula: - 3 - uhlakataatti

Lisätiedot

Palkkakartoitus. Tarja Arkio, asiantuntija, Akava. Toimenpiteet tasa arvon edistämiseksi työelämässä (Tasa arvol 6 a )

Palkkakartoitus. Tarja Arkio, asiantuntija, Akava. Toimenpiteet tasa arvon edistämiseksi työelämässä (Tasa arvol 6 a ) Palkkakartoitus Tarja Arkio, asiantuntija, Akava Toimenpiteet tasa arvon edistämiseksi työelämässä (Tasa arvol 6 a ) Jos työnantajan palvelussuhteessa olevan henkilöstön määrä on säännöllisesti vähintään

Lisätiedot

Rakennus- ja ympäristölautakunta 252 16.12.2015 655/11.01.00/2014. Rakennus- ja ympäristölautakunta 16.12.2015 252

Rakennus- ja ympäristölautakunta 252 16.12.2015 655/11.01.00/2014. Rakennus- ja ympäristölautakunta 16.12.2015 252 Rakennus- ja ympäristölautakunta 252 16.12.2015 Päätös / ympäristölupahakemus / Syväsatama, jätteiden loppusijoittaminen ja hyödyntäminen satamakentän rakenteissa, Kokkolan Satama / Länsi- ja Sisä-Suomen

Lisätiedot

Pöytäkirja 11/ (10) Helsinki, Radisson Blu Plaza -hotelli Videoyhteys Kotkaan (neuv.huone 110) ja Kouvolaan (C2010)

Pöytäkirja 11/ (10) Helsinki, Radisson Blu Plaza -hotelli Videoyhteys Kotkaan (neuv.huone 110) ja Kouvolaan (C2010) Pöytäkirja 11/2016 1 (10) Am mat ti kor kea kou lu Oy, hallitus 28.09.2016 Aika 28.09.2016 klo 14:37-16:11 Paikka Helsinki, Radisson Blu Plaza -hotelli Videoyhteys Kotkaan (neuv.huone 110) ja Kouvolaan

Lisätiedot

TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS

TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS 1 17.4.2015 2 17.4.2015 Outi Viitamaa- Tervonen Eurobarometri 82.4 Sukupuolten välinen tasa-arvo aineisto kerätty 11-12/2014 3 17.4.2015 Palkkatasa-arvo Naisten

Lisätiedot

Aikaisemmin kiinteistötoimitusten uskottuja miehiä on valittu kym me nen. Heille ei valita varajäseniä.

Aikaisemmin kiinteistötoimitusten uskottuja miehiä on valittu kym me nen. Heille ei valita varajäseniä. Kunnanhallitus 18 14.01.2013 Valtuusto 13 24.01.2013 Kunnanhallitus 102 16.03.2015 Valtuusto 13 26.03.2015 Kunnanhallitus 6 18.01.2016 Valtuusto 8 17.03.2016 Kunnanhallitus 227 22.08.2016 Valtuusto 32

Lisätiedot

Usko, toivo ja rakkaus

Usko, toivo ja rakkaus Makku Lulli-Seppälä sko toivo a akkaus 1. Ko. 1 baitoille viululle alttoviululle a uuille op. kummityttöi Päivi vihkiäisii 9.8.1986 iulu a alttoviulu osuude voi soittaa sama soittaa. Tavittaessa alttoviulu

Lisätiedot

Palkkamontun umpeenluonti kohti 1800 alinta palkkaa. SAK:n tasa-arvoviikonloppu 8.-9.6.2013/Jarkko Eloranta

Palkkamontun umpeenluonti kohti 1800 alinta palkkaa. SAK:n tasa-arvoviikonloppu 8.-9.6.2013/Jarkko Eloranta Palkkamontun umpeenluonti kohti 1800 alinta palkkaa SAK:n tasa-arvoviikonloppu 8.-9.6.2013/Jarkko Eloranta Toimintaympäristön haasteet Väestön ikääntyminen Palvelujen kysyntä (eläkejärjestelmä, hoito-

Lisätiedot

Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden päätös Torsti Patakankaan valituksesta/khall 5.5.2014 162

Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden päätös Torsti Patakankaan valituksesta/khall 5.5.2014 162 Kunnanhallitus 368 10.11.2015 Kunnanhallitus 404 08.12.2015 Kunnanhallitus 414 22.12.2015 Kunnanhallitus 43 09.02.2016 Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden päätös Torsti Patakankaan valituksesta/khall 5.5.2014

Lisätiedot

Piirrä kuvioita suureen laatikkoon. Valitse ruutuun oikea merkki > tai < tai =.

Piirrä kuvioita suureen laatikkoon. Valitse ruutuun oikea merkki > tai < tai =. Piirrä kuvioita suureen laatikkoon. Valitse ruutuun oikea merkki tai < tai =. 1 Valitse ruutuun oikea merkki tai < tai =. ------------------------------------------------------------------------------

Lisätiedot

Lapsiperheiden kotipalveluiden myöntämisperusteet ja asiakasmaksut 1.1.2016 alkaen

Lapsiperheiden kotipalveluiden myöntämisperusteet ja asiakasmaksut 1.1.2016 alkaen Hallitus 267 16.12.2015 Lapsiperheiden kotipalveluiden myöntämisperusteet ja asiakasmaksut 1.1.2016 alkaen H 267 (Valmistelija: perhepalvelujohtaja Matti Heikkinen ja vastuualuepäällikkö Tarja Rossinen)

Lisätiedot

Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli Helena Hiila-O Brien

Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli Helena Hiila-O Brien Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli 25.9.2012 Helena Hiila-O Brien KUKA LASTA KASVATTAA JA MITÄ VARTEN Lapsi työvoimana Lapsi rakentamassa kansakunnan tulevaisuutta Lapsi jatkamaan sukua

Lisätiedot

1 Pöytäkirja Avaa haku

1 Pöytäkirja Avaa haku D yn as t y t i et o pa l ve l u Sivu 1 / 9 Poistuminen ( Toimielimet 1 Jätelautakunta 1 Pöytäkirja 17.12.2013 Avaa haku 1 Jätelautakunta Pöytäkirja 17.12.2013 Pykälä 15 Edellinen asia 1Seuraava asia M

Lisätiedot

Lisätietoja tästä asiasta antaa hallituksen puheenjohtaja Elisa

Lisätietoja tästä asiasta antaa hallituksen puheenjohtaja Elisa Hallitus 24 25.02.2016 Hallitus 63 30.03.2016 Hallitus 72 26.04.2016 Valtuusto 19 12.05.2016 Kuntayhtymän johtajan virka 60/31.312/2016 Hallitus 25.02.2016 24 Hallituksen puheenjohtaja: Etelä-Savon sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

Suomalaisten näkemyksistä Suomen valtionhallinnon virkamiesetiikan ja - moraalin tilasta

Suomalaisten näkemyksistä Suomen valtionhallinnon virkamiesetiikan ja - moraalin tilasta Suomalaisten näkemyksistä Suomen valtionhallinnon virkamiesetiikan ja - moraalin tilasta TNS 0 Tutkimuksen toteuttaminen ja sisältö Kysely toteutettiin TNS Gallup Foruminternetpaneelissa. Yhteensä tehtiin

Lisätiedot

SuPerin PLM neuvottelupäivät Uudet kunta-alan jaksotyöaikamääräykset lähtien

SuPerin PLM neuvottelupäivät Uudet kunta-alan jaksotyöaikamääräykset lähtien SuPerin PLM neuvottelupäivät 17.4.15 Uudet kunta-alan jaksotyöaikamääräykset 1.6.2015 lähtien Vuosiloma Vuosiloma ja jaksotyö Vuosilomaa kuluttavat vain ne päivät, jotka olisivat säännölliseen työaikaan

Lisätiedot

Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja

Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja Timo Leino LT, työterveyshuollon ja työlääketieteen erikoislääkäri Nuoret ja työ ohjelman koordinaattori Yliopistojen 22. työsuojelupäivät

Lisätiedot

Selvitys tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustilanteesta

Selvitys tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustilanteesta Liite 1. Selvitys tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustilanteesta Kouvolan kaupunki Selvitys tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustilanteesta 1 1. Miehet ja naiset Kouvolan kaupungin henkilöstöstä naisia on 83,9 % ja

Lisätiedot

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle Pärnänen Anna Erikoistutkija Väestö- ja elinolotilastot Muistio 29.3.2016 1 (1) Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle Asiantuntijakuuleminen nollatuntisopimuksista Tilastokeskus selvitti vuonna 2014 työvoimatutkimuksen

Lisätiedot

Palvelussuhteet ja henkilöt Valtion eläketurva Tilastovuosi 2001

Palvelussuhteet ja henkilöt Valtion eläketurva Tilastovuosi 2001 Palvelussuhteet ja henkilöt Valtion eläketurva Tilastovuosi 2001 Valtiokonttori Aktuaaritoimi Helsinki 2003 ISSN 1457-6953 1 Gummerus Kirjapaino Oy Saarijärvi 2003 2 Sisällysluettelo 14.4.2003 JOHDANTO...7

Lisätiedot

Parempi työelämä Akavan opiskelijoiden eduskuntavaalitavoitteet

Parempi työelämä Akavan opiskelijoiden eduskuntavaalitavoitteet Parempi työelämä Akavan opiskelijoiden eduskuntavaalitavoitteet Maistraatinportti 2 puh. 020 7489 400 00240 Helsinki www.akava.fi/opiskelijat Sisällys 1. Sosiaaliturvajärjestelmän on oltava yhtenäinen

Lisätiedot

(Liikunta- ja nuorisopäällikkö) Esitän, että uimahalli pidetään yleisölle auki 35 h viikossa. Ma-ke 13.00-20.00, to 06.00-14.00 ja su 12.00-18.00.

(Liikunta- ja nuorisopäällikkö) Esitän, että uimahalli pidetään yleisölle auki 35 h viikossa. Ma-ke 13.00-20.00, to 06.00-14.00 ja su 12.00-18.00. Sivistyslautakunta 85 21.10.2014 Sivistyslautakunta 90 12.11.2014 Sivistyslautakunta 103 10.12.2014 Kunnanhallitus 41 16.03.2015 Valtuusto 12 30.03.2015 Uimahallin aukioloajat Sivistyslautakunta 21.10.2014

Lisätiedot

& # # w. œ œ œ œ # œ œ œ œ œ # œ w. # w nœ. # œ œ œ œ œ # œ w œ # œ œ œ Œ. œ œ œ œ œ œ œ œ # œ w. œ # œ œ œ w œ œ w w w w. W # w

& # # w. œ œ œ œ # œ œ œ œ œ # œ w. # w nœ. # œ œ œ œ œ # œ w œ # œ œ œ Œ. œ œ œ œ œ œ œ œ # œ w. œ # œ œ œ w œ œ w w w w. W # w Epainn muis (1.1., 6.12.) # œ œ œ œ œ # œ w i nun Kris lis sä py hää muis tus Tofia (6.1.) jo Jo pai a, y lis n [Ba li nu a, os,] kun ni, l nä ru k, i dän Ju ma lis, y lis ka i dän h tm h nk sl nu a, o

Lisätiedot

Työmarkkinoiden kehityskuvia

Työmarkkinoiden kehityskuvia Työmarkkinoiden kehityskuvia Heikki Räisänen, tutkimusjohtaja, dosentti Työ- ja elinkeinoministeriö Pirkanmaan liiton tulevaisuusfoorumi 7.11.2011, Tampere Sisältö 1. Lähtökohtia työmarkkinoiden toimintaan

Lisätiedot

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty Työpaikka- ja elinkeinorakenne Päivitetty 23.9.2013 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-2010 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Helsinki 372 352 372 101 370 342 364 981 365 597

Lisätiedot

Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) yhteistyösopimus

Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) yhteistyösopimus Kunnanhallitus 305 27.11.2014 Kunnanhallitus 151 10.06.2015 Kunnanhallitus 19 28.01.2016 Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) yhteistyösopimus 143/00.04.01/2014 KH 27.11.2014 305 Työ-

Lisätiedot

TEKNISTEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU

TEKNISTEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU VIESTINNÄN KESKUSLIITTO MEDIAUNIONI TEKNISTEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU Aika 23.11.2011 Paikka Viestinnän Keskusliiton kokoustilat, Helsinki Läsnä VKL Johanna Varis Elina Nissi

Lisätiedot

Yhtymähallitus 119 26.08.2015 Yhtymähallitus 151 28.10.2015 Yhtymähallitus 163 25.11.2015 Yhtymähallitus 26 25.02.2016

Yhtymähallitus 119 26.08.2015 Yhtymähallitus 151 28.10.2015 Yhtymähallitus 163 25.11.2015 Yhtymähallitus 26 25.02.2016 Yhtymähallitus 119 26.08.2015 Yhtymähallitus 151 28.10.2015 Yhtymähallitus 163 25.11.2015 Yhtymähallitus 26 25.02.2016 Mäntykodin palvelutuotannon kilpailuttaminen 53/00.01.00/2015 Yhtymähallitus 26.08.2015

Lisätiedot

Raahen koulutuskuntayhtymän talousarvio 2016 ja -suunnitelma KH 41 Raahen koulutuskuntayhtymän yhtymävaltuusto

Raahen koulutuskuntayhtymän talousarvio 2016 ja -suunnitelma KH 41 Raahen koulutuskuntayhtymän yhtymävaltuusto KAUPUNGINHALLITUS 41 01.02.2016 KAUPUNGINVALTUUSTO 17 22.02.2016 Raahen koulutuskuntayhtymän talousarvio 2016 ja -suunnitelma 2017-2018 802/02.0202.020200/2016 KH 41 Raahen koulutuskuntayhtymän yhtymävaltuusto

Lisätiedot

Lisää matalapalkkatyötä

Lisää matalapalkkatyötä Liite 1 Lisää matalapalkkatyötä Talousneuvosto 27.2.2013 Osmo Soininvaara Juhana Vartiainen Tausta Vlti Valtioneuvoston t kanslian tilaus kirjoittajilta, itt jilt sopimus 22.1.2013, 2013 määräaika 20.2.2013

Lisätiedot

Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalveluiden kuntayhtymän keskeisten virkojen valinnat

Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalveluiden kuntayhtymän keskeisten virkojen valinnat Hallitus 25 25.02.2016 Hallitus 64 30.03.2016 Hallitus 73 26.04.2016 Hallitus 89 12.05.2016 Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalveluiden kuntayhtymän keskeisten virkojen valinnat 61/31.312/2016 Hallitus

Lisätiedot

Näyttötutkinnot 20 vuotta, , klo

Näyttötutkinnot 20 vuotta, , klo Näyttötutkinnot 20 vuotta, 21.10.2014, klo 10.45 15.30 NÄYTTÖTUTKINTOJEN VAIKUTTAVUUDEN KYSYMYS? Mitä rekisteriaineistot ja vertailuasetelmat kertovat? Asko Suikkanen, emeritusprofessori (YTT), Lapin yliopisto

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Väestörakenteen muutos vähentää työvoimaa ja työllisten määrää 3 Väestörakenteen muutos vähentää työvoimaa ja työllisten määrää TÄNÄÄN 11:00

Lisätiedot

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus Rakennerahastokausi 2014-2020 - millaista toimintaa rahoitetaan? ELY-keskus 22.1.2015 Hankkeita on käynnissä Hakemuksia ELY-keskukselle maakunnassa ESR 43, EAKR 7 kpl, ESR hakemuksista 16% ylialueellisia

Lisätiedot

Keinoja tuottavuuden parantamiseen: Investoinnit, Lean, työaikajärjestelyt

Keinoja tuottavuuden parantamiseen: Investoinnit, Lean, työaikajärjestelyt Keinoja tuottavuuden parantamiseen: Investoinnit, Lean, työaikajärjestelyt Timo Haverinen, aluetoimitsija, Metallityöväen Liitto ry Esa Näätänen, aluepäällikkö Teknologiateollisuus ry 2.3.2016 Investoinnit

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA Pöytäkirja 3/2016 1/9. Kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone, Asikkala

ASIKKALAN KUNTA Pöytäkirja 3/2016 1/9. Kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone, Asikkala ASIKKALAN KUNTA Pöytäkirja 3/2016 1/9 Tarkastuslautakunta Aika 18.05.2016 klo 14:00-16:00 Paikka Kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone, Asikkala Käsitellyt asiat Asia Sivu 12 Laillisuuden ja päätösvaltaisuuden

Lisätiedot

TYÖN MARKKINOILLA TOIMIMISEN TAIDOT -YHTEINEN PELIKENTTÄ. Mikko Kesä, vanhempi neuvonantaja, Sitra Työsteen Sillat

TYÖN MARKKINOILLA TOIMIMISEN TAIDOT -YHTEINEN PELIKENTTÄ. Mikko Kesä, vanhempi neuvonantaja, Sitra Työsteen Sillat TYÖN MARKKINOILLA TOIMIMISEN TAIDOT -YHTEINEN PELIKENTTÄ, vanhempi neuvonantaja, Sitra 26.9.2016 Työsteen Sillat Edistämme työelämän uudistumista talouden ja työmarkkinoiden haasteisiin ja tulevaisuuteen

Lisätiedot

Periaatteet harkinnanvaraisten palkattomien ja palkallisten virka- ja työvapaiden myöntämisestä

Periaatteet harkinnanvaraisten palkattomien ja palkallisten virka- ja työvapaiden myöntämisestä 1 ja palkallisten virka- ja työvapaiden myöntämisestä 1. Virkavapaan/työvapaan myöntäminen on aina asianomaisen myöntävän viranomaisen harkinnassa. Asian ratkaisee kaupungin ao. säännössä mainittu viranomainen.

Lisätiedot

Raportointi >> Perusraportti Tasa arvovaalikone

Raportointi >> Perusraportti Tasa arvovaalikone heli.kiemunki (Lapin ammattiopisto), olet kirjautuneena sisään. 10. maaliskuuta 2011 10:16:23 Your boss is {0} Kirjaudu ulos Etusivu Kyselyt Raportointi Asetukset Käyttäjätiedot Ota yhteyttä Oppaat Help

Lisätiedot

Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto

Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus 239 28.11.2016 Kunnanvaltuusto 59 12.12.2016 TALOUSARVIOMUUTOKSET 2016 167/02.02/2016 KHALL 239 Vuoden 2016 talousarvioon on tullut tarve tehdä muutoksia sekä meno jen että tulojen osalta.

Lisätiedot

Koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi. Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen

Koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi. Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen Koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen 1 Ennakoinnin määritelmästä Ennakointi on käytettävissä olevalle nykytilaa ja menneisyyttä koskevalle tiedolle perustuvaa tulevan

Lisätiedot

Millainen olo sinulle tulee saunassa?

Millainen olo sinulle tulee saunassa? Millainen olo sinulle tulee saunassa? hyvä rauhallinen rento nälkäinen lämmin virkeä huono kiireinen kireä janoinen viluinen väsynyt CC Kirsi Alastalo 2016 Sauna-tekstiin liittyviä kysymyksiä Jos keskustelua

Lisätiedot

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ Juha Rantala ja Marja Riihelä Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 Sukupuolten välinen tasa-arvo on keskeinen arvo suomalaisessa

Lisätiedot

TYÖMARKKINOIDEN MURROS HPL-SEMINAARI TURKU

TYÖMARKKINOIDEN MURROS HPL-SEMINAARI TURKU TYÖMARKKINOIDEN MURROS HPL-SEMINAARI 10.11.2016 TURKU TULEVAISUUDEN TYÖMARKKINAJÄRJESTELMÄ Sopiminen muutoksessa keskusjärjestöt, liitot, paikallisuus, henkilökohtaisuus Palkanmuodostus - Suomen malli

Lisätiedot

Osatyökykyiset ja työssäkäynti

Osatyökykyiset ja työssäkäynti Osatyökykyiset ja työssäkäynti Mikko Kautto, johtaja Tutkimus, tilastot ja suunnittelu 8.3.2016 Mikko_Kautto@etk.fi Esityksen aiheita Näkökulma osatyökyvyttömyyseläkkeiden suunnasta Työurien pidentämisen

Lisätiedot

Kalatalouden kehittämisrahaston hallituksen nimeäminen toimikaudeksi 2013-2016 / kunnan edustajien nimeäminen / muut edustajat

Kalatalouden kehittämisrahaston hallituksen nimeäminen toimikaudeksi 2013-2016 / kunnan edustajien nimeäminen / muut edustajat Kunnanhallitus 38 31.01.2013 Kunnanhallitus 144 18.03.2013 Kunnanhallitus 291 03.06.2013 Kunnanhallitus 63 16.02.2015 Kunnanhallitus 132 30.03.2015 Kunnanhallitus 262 06.07.2015 Kunnanhallitus 319 21.09.2015

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysltk 201 09.12.2014 Sosiaali- ja terveysltk 22 26.01.2016

Sosiaali- ja terveysltk 201 09.12.2014 Sosiaali- ja terveysltk 22 26.01.2016 Sosiaali- ja terveysltk 201 09.12.2014 Sosiaali- ja terveysltk 22 26.01.2016 TILOJEN VUOKRAAMINEN TORNION SAIRASKOTISÄÄTIÖLTÄ PÄIVÄKESKUSTOIMINTAA VARTEN/TILOJEN VUOKRAAMINEN VUODELLE 2014/TILOJEN VUOKRAAMINEN

Lisätiedot

Kouvolan kaupunki Pöytäkirja 4/2015 41. Vammaisneuvosto 20.10.2015. Aika 20.10.2015 klo 16:00-17:12

Kouvolan kaupunki Pöytäkirja 4/2015 41. Vammaisneuvosto 20.10.2015. Aika 20.10.2015 klo 16:00-17:12 Kouvolan kaupunki Pöytäkirja 4/2015 41 Vammaisneuvosto 20.10.2015 Aika 20.10.2015 klo 16:00-17:12 Paikka Läsnä Toimitila Veturi, Kauppamiehenkatu 4 (Pohjola-talo) 2. krs Luettelon mukaan Pykälät 26-31

Lisätiedot

Ammattina avustaminen

Ammattina avustaminen Ammattina avustaminen Henkilökohtaisen avustajan työ työelämän tutkimuksen näkökulmasta Milja Mäkinen, YTK Henkilökohtainen avustaja Tampereen yliopiston Porin yksikkö Ammattina avustaminen 2010 - tutkimus

Lisätiedot

Parikkalan kunta Henkilöstöhallinto. Tasa-arvosuunnitelma 2016 2017. Yhteistyötoimikunta 11.11.2015 / 11 Henkilöstöjaosto 10.12.

Parikkalan kunta Henkilöstöhallinto. Tasa-arvosuunnitelma 2016 2017. Yhteistyötoimikunta 11.11.2015 / 11 Henkilöstöjaosto 10.12. Parikkalan kunta Henkilöstöhallinto Tasa-arvosuunnitelma 2016 2017 Yhteistyötoimikunta 11.11.2015 / 11 Henkilöstöjaosto 10.12.2015 / 18 1 Tasa-arvosuunnitelma vuosille 2016-2017 Tasa-arvotilanteen selvitys

Lisätiedot

Työkyky työuran lopussa julkisella sektorilla

Työkyky työuran lopussa julkisella sektorilla Työkyky työuran lopussa julkisella sektorilla VTT, dosentti Pauli Forma Keva Työelämän tutkimuspäivät 7.11.2014 7.11.2014 1 Tutkimuksen lähtökohdat Keskustelu työurien pidentämisestä ja tukemisesta jatkuu,

Lisätiedot

Oikaisuvaatimus toimenpideluvasta 15-391-T / Marttala Jyrki ja Marianne (laiturin rakentaminen)

Oikaisuvaatimus toimenpideluvasta 15-391-T / Marttala Jyrki ja Marianne (laiturin rakentaminen) Ympäristölautakunta 80 10.05.2016 Oikaisuvaatimus toimenpideluvasta 15-391-T / Marttala Jyrki ja Marianne (laiturin rakentaminen) 100/53.531/2016 YMPLTK 10.05.2016 80 Lupainsinööri Pirkko Ollila HAKIJA

Lisätiedot

Toimintakatteen toteumat tulosalueittain:

Toimintakatteen toteumat tulosalueittain: Perusturvalautakunta 27 26.04.2016 Perusturvalautakunnan talouden seuranta 2-3 /2016 Perusturvalautakunta 26.04.2016 27 Kaupunginhallitus on kokouksessaan 11.01.2016 4 hyväksynyt talous ar vion 2016 täytäntöönpano-ohjeen.

Lisätiedot

KÄRSÄMÄEN KUNTA ESITYSLISTA 18/2015 1

KÄRSÄMÄEN KUNTA ESITYSLISTA 18/2015 1 KÄRSÄMÄEN KUNTA ESITYSLISTA 18/2015 1 AIKA 16.11.2015 klo 17:30 PAIKKA Kärsämäki-sali, Frosteruksenkatu 25 KÄSITELTÄVÄT ASIAT Asia Otsikko Sivu 276 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen

Lisätiedot

ZA4811. Flash Eurobarometer 227 (Expectations of European Citizens Regarding the Social Reality in 20 Years' Time)

ZA4811. Flash Eurobarometer 227 (Expectations of European Citizens Regarding the Social Reality in 20 Years' Time) ZA4811 Flash Eurobarometer 227 (Expectations of European Citizens Regarding the Social Reality in 20 Years' Time) Country Specific Questionnaire Finland Flash Eurobarometer on The expectations and wishes

Lisätiedot

Vapaa-aikalautakunnan vuoden 2015 talousarvion käyttösuunnitelman hyväksyminen

Vapaa-aikalautakunnan vuoden 2015 talousarvion käyttösuunnitelman hyväksyminen Vapaa-aikalautakunta 3 12.02.2015 Vapaa-aikalautakunnan vuoden 2015 talousarvion käyttösuunnitelman hyväksyminen Vapaa-aikalautakunta 3 Valmistelija: Vapaa-aikapäällikkö Anne Koivisto Kaupunginvaltuusto

Lisätiedot

Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin

Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin Pohjois-Karjalan työllisyyshankkeiden kehittämispäivä 12.4.2013 Tuukka Arosara, projektipäällikkö Hanna Silvennoinen, projektisuunnittelija POKETTI-hanke: www.poketti.fi

Lisätiedot

6 toistaiseksi voimassa olevaksi 5 Rekisteriseloste sekä käyttäjäryhmät

6 toistaiseksi voimassa olevaksi 5 Rekisteriseloste sekä käyttäjäryhmät KITTILÄN KUNTA Kokouskutsu 1/2017 1 Koululautakunta Aika 19.01.2017 klo 09:00 Paikka Kunnanvirasto, valtuustosali Käsiteltävät asiat Asia Otsikko Sivu 1 Yöhoidon tarve varhaiskasvatuksessa 3 2 Työsuunnitelman

Lisätiedot

Sosterin kanssa on käyty neuvotteluja 30.1.2015 ja 4.3.2015 sääs töjen saamiseksi. Neuvottelujen tuloksia käsitellään kokouksessa.

Sosterin kanssa on käyty neuvotteluja 30.1.2015 ja 4.3.2015 sääs töjen saamiseksi. Neuvottelujen tuloksia käsitellään kokouksessa. Kunnanhallitus 60 30.03.2015 Kunnanhallitus 68 21.04.2015 Kunnanhallitus 82 11.05.2015 Kunnanhallitus 102 11.06.2015 Kunnanhallitus 107 18.06.2015 Kunnanvaltuusto 27 18.06.2015 Talouden tasapainottamistoimenpiteet

Lisätiedot

Kasvatus- ja opetuslautakunta Perusopetuksen koulun hyvinvointiprofiili

Kasvatus- ja opetuslautakunta Perusopetuksen koulun hyvinvointiprofiili Kasvatus- ja opetuslautakunta 53 11.08.2014 Perusopetuksen koulun hyvinvointiprofiili KOLA 53 Valmistelija / lisätiedot: Perusopetusjohtaja Mari Routti, puh. 040 837 2646 etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi

Lisätiedot

Rahoituspohjan muutos - työttömyysetuuksien käyttötarkoituksen laajentaminen

Rahoituspohjan muutos - työttömyysetuuksien käyttötarkoituksen laajentaminen Etelä-Pohjanmaan työ- ja elinkeinotoimisto MUUTOKSET PALKKATUKEEN Rahoituspohjan muutos - työttömyysetuuksien käyttötarkoituksen laajentaminen Välityömarkkinatoimijoille määräkiintiöt - yhdistyksille,

Lisätiedot

PALKKATILASTOJA KOSKEVIEN TIETOJEN HANKKIMINEN ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK:STA

PALKKATILASTOJA KOSKEVIEN TIETOJEN HANKKIMINEN ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK:STA TAPATURMA-ASIAIN KORVAUSLAUTAKUNTA KIERTOKIRJE 6/2014 Bulevardi 28 00120 Helsinki 1(5) Puh. 0404 504 244 Faksi 0404 504 246 Teemu Kastula 17.9.2014 PALKKATILASTOJA KOSKEVIEN TIETOJEN HANKKIMINEN ELINKEINOELÄMÄN

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Pöytäkirja 2/2010 1. Linja-auto, matka Kotimaan Matkailu-messuille Tampereelle

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Pöytäkirja 2/2010 1. Linja-auto, matka Kotimaan Matkailu-messuille Tampereelle UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Pöytäkirja 2/2010 1 Matkailulautakunta 16.04.2010 Aika 16.04.2010 klo 9:00-10:30 Paikka Linja-auto, matka Kotimaan Matkailu-messuille Tampereelle Luettelo käsitellyistä asioista

Lisätiedot

Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Tarja Kyllönen ja Pekka Sinkkonen.

Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Tarja Kyllönen ja Pekka Sinkkonen. LUUMÄEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 4/2016 31 Vapaa-aikalautakunta Aika 26.05.2016 klo 18:16-18:45 Paikka Kunnantalo, alakerran kokoushuone Käsitellyt asiat Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Kokous todettiin

Lisätiedot

Selvityksen perusteella esitetään seuraavaa:

Selvityksen perusteella esitetään seuraavaa: Varhaiskasvatus- ja 25 17.03.2016 koulutuslautakunta Henkilöstö- ja työllisyysjaosto 29 19.04.2016 Virkojen perustaminen ja tuntiopettajien siirtäminen virkoihin 89/01.01.00/2013 VARKOLK 17.03.2016 25

Lisätiedot

Kevan rooli nyt ja tulevaisuudessa (Jukka Ahtela: Selvitys kuntaeläkkeiden rahoituksesta)

Kevan rooli nyt ja tulevaisuudessa (Jukka Ahtela: Selvitys kuntaeläkkeiden rahoituksesta) Kevan rooli nyt ja tulevaisuudessa (Jukka Ahtela: Selvitys kuntaeläkkeiden rahoituksesta) Kuntajohtajapäivät 28. 29.8.2014 Pori Jukka Männistö, Keva Kunnallisen eläkejärjestelmän rahoituksen kestävyyttä

Lisätiedot

Matalasti koulutettujen osallistumisesta koulutukseen ja siihen vaikuttamisesta kansainvälinen ja kansallinen näkökulma

Matalasti koulutettujen osallistumisesta koulutukseen ja siihen vaikuttamisesta kansainvälinen ja kansallinen näkökulma Matalasti koulutettujen osallistumisesta koulutukseen ja siihen vaikuttamisesta kansainvälinen ja kansallinen näkökulma Ari Antikainen & Hanne Laukkanen Joensuun yliopisto email: ari.antikainen(at)joensuu.fi

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön kansainvälinen liikkuvuus 2009

Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön kansainvälinen liikkuvuus 2009 TILASTORAPORTTI Statistikrapport Statistical report Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön kansainvälinen liikkuvuus 2009 Reijo Ailasmaa +358 29 524 7062 reijo.ailasmaa@thl.fi Terveyden ja hyvinvoinnin

Lisätiedot

Ohjaamo osana ESR-toimintaa

Ohjaamo osana ESR-toimintaa Ohjaamo osana ESR-toimintaa Kohti ohjaamoa 23.9.2014 Merja Rossi Ohjelmakausi 2014-2020 yksi ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - Suomen rakennerahasto-ohjelma Sekä Euroopan sosiaalirahaston ESR

Lisätiedot

7 SAK:n edustajakokouksen sopimuspoliittiset päätökset 7.1 Sopimuspolitiikan tavoitetila vuosikymmenen jälkipuoliskolla Onnistuneen sopimuspolitiikan ansiosta, jossa on yhteen sovitettu talousja työmarkkinapolitiikka,

Lisätiedot

Taulukko 1. Tilastointipäivien opiskelijamäärätietoja.

Taulukko 1. Tilastointipäivien opiskelijamäärätietoja. Yhtymähallitus 94 24.08.2016 Yhtymähallitus 111 21.09.2016 Opiskelijamäärä 20.9.2016 Yh 24.08.2016 94 SAMIedun tammikuun tilastointipäivien opiskelijamäärät ovat vaihdel leet 1350 molemmin puolin vuosien

Lisätiedot

Terveydenhuoltolain mukaisen järjestämissuunnitelman hyväksyminen

Terveydenhuoltolain mukaisen järjestämissuunnitelman hyväksyminen Terveydenhuoltolain mukaisen järjestämissuunnitelman 2013-2016 hyväksyminen 219/00.01/2013 SOS 19.11.2013 144 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri pyytää jäsenkuntia tekemään 5.12.2013 mennessä päätöksen terveydenhuoltolain

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Korttelin 53 asemakaavan muutos / hyväksymisvaihe 358/10.02.03/2014

Korttelin 53 asemakaavan muutos / hyväksymisvaihe 358/10.02.03/2014 Kunnanhallitus 34 03.03.2014 Kunnanhallitus 143 16.06.2014 Kaavoitusjaosto 5 25.02.2015 Kunnanhallitus 189 18.05.2015 Kaavoitusjaosto 7 03.03.2016 Kunnanhallitus 47 21.03.2016 Korttelin 53 asemakaavan

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 15:2016

TILASTOKATSAUS 15:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 15:2016 1 25.8.2016 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 31.12.2015 Työttömyysaste oli Vantaalla 12,4 prosenttia vuoden 2015 lopussa. Työttömien määrä kasvoi kaikilla suuralueilla,

Lisätiedot

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto 28.3.2014 Mitä on ennakointi? SUUNNITTELU ENNAKOINTI VERKOSTOI- TUMINEN TULEVAI- SUUDEN- TUTKIMUS Lähde: Euroopan

Lisätiedot

Asiantuntijatyön ajat ja paikat

Asiantuntijatyön ajat ja paikat Asiantuntijatyön ajat ja paikat Tutkija Joonas Miettinen Tiedotustilaisuus 1.3.1 Yhteenveto Asiantuntijat ja esimiehet joustavat työajoissa muita palkansaajia useammin työtehtävien vaatimuksesta, asiakkaiden

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 4 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä 73,0 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta 0,7 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEIDEN

AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEIDEN AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEIDEN UUDISTAMINEN Opetusneuvos Seppo Hyppönen Aikuiskoulutuksen kehittäminen Osaamisen ja sivistyksen asialla Ammatillisten perustutkintojen kehittämisen

Lisätiedot

Asemakaavojen ajanmukaisuuden arviointi

Asemakaavojen ajanmukaisuuden arviointi Kaupunginhallitus 133 03.03.2014 Kaupunginvaltuusto 19 17.03.2014 Asemakaavojen ajanmukaisuuden arviointi 732/10/02/03/2011 KH 133 Valmistelijat: kaa voi tus pääl lik kö Veli Pekka Koivu, p. 0447809360,

Lisätiedot

LUKUVUODEN 2011-2012 KOULUKYYTIEN OPTIOISTA PÄÄTTÄMINEN LUKUVUODEKSI 2012-2013

LUKUVUODEN 2011-2012 KOULUKYYTIEN OPTIOISTA PÄÄTTÄMINEN LUKUVUODEKSI 2012-2013 Sivistyslautakunta 30 22.06.2011 Sivistyslautakunta 52 22.05.2012 LUKUVUODEN 2011-2012 KOULUKYYTIEN OPTIOISTA PÄÄTTÄMINEN LUKUVUODEKSI 2012-2013 Sivltk 30 Koululaisten kuljetuksista on pyydetty tarjoukset

Lisätiedot