VALnONEUVOSTON KANSLIA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VALnONEUVOSTON KANSLIA"

Transkriptio

1 TASA-ARVOASIAIN NEUVBmEEUKUNTA VALnONEUVOSTON KANSLIA WEUHNK1 1982

2 Helsinki 1982

3 ISBN Kuvitus: meri Tamminen Helsinki 1982, Valtion painatuskeskus

4 .Valtioneuvosto ase-lti 2E.2,1980 työaikakomi-kean 1980, jonka tuli selvittaa -by6ajan uudelleenjzrjestelymalndoili- suuksia ottaen huomioon im. työsuojelu-, perhe-, ty5voim.a-, koulutus- ja kulttuuripoliittiset tarpeet, Komiteaan ni- mitettiin 23 jasenta, joista vain yksi oli nainen, Kun tyoaikakysymys on erittain polttava juuri naisille toi- saalta koti- ja ansiotyön yhteensovittamisongeimien ja toisaalta naisille yleisten ilta-, yo- ja vuorotoiden seka osa-aikatyön takia, lukuisat nais jar jestot reagoivat asiaan. Tasa-arvoasiain neuvottelukunta ku-tsui poliittiset naiajarjest5t kmolle pohtimaan keinoja, joilla naisten näk5kulma byeaikakysymyksiin voitaisiin tuoda esille. Polii ttisst naisja.~ jestöt perustivat yhdessa ns, työaika- homi tean, Vaikka vai jolcomitea ori poliittisten rmis j2.r jes- t6jen asettama ja niiden yhteis-työn tl~los, se toimii niista riippl~~atta ja vzijokoml.tea-, jasenet he~.kilöi~ohtaisss- sa ominaisuudessa,. var jokomi-teaan kutsuttiin 26 jacentz ja Iisaksi tasa-aivo- asiain neuvottelukucta paatti toimia yhteistyossa sen kanssa, neu.votteiulcunnan tahoita ovat työhön osailistu~zeet Leila Räsänen ja suunnitteli ~ aanita t Waata ja, Pirkko Kiviaho ja Eeva-Liisa Tuominen. Varjokomitean puheenjohtajaksi kutsuttiin Suomen sairaanhoitajaliiton puheenjohtaja Toini Nousiainen ja varapuheenjohtajaksi 2. puheenjohtaja Elsa Aaltonen, kansanedu-staja Tarja Halonen, varatuomari Päivi Hirsikangas, kansanedustaja Aila Jokinen ja maat.rnetsat.kand. Tarja Sand-vik. Muiksi jaseniksi kutsuttiin apul,prof. Elina Haavio-Man- nila, tutkimusjohtaja Elisabeth Helander, tutkija Pirkko Hernmilä, sihteeri Heli Iso-Markku, työsuojeluinsinööri

5 Eila Jokinen, val t, dia, Raija Julkunen, psykoloqi Kaisa Kauppinen-Toropainen, tutkimusvastaava Marja Kavenius, tu-tki ja Paivi Keinänen, toiminnanjohtaja Eila Rilpio, tutkimussihteeri Riitta Martisl;ainen, tutkija Iiris Niemi, sosiaalityontekija Maija Piirainen, kansanedustaja Eva- Maija Pukkio, yht-tri, Liisa Rantalaiho, toiminnanjohtaja Tuuli Rouhunkoski, tutkija Sinikka. Salo, tutkija Pirjo Siiskonen. Varjolcomitean sihteerina on toimin~rt valtiot.kand. Raisa- Leena Lintila. Varjokomitea on laatinut oheisen raportin Työaika naisnäkökulmasta. Raportin ovat kirjoittaneet valt. lis. Raija Julkunen (luvut 1-6 ja 8) ja sihteeri Kaisa-Leena Lintila (luvut 7 ja 81, Varja1;omitea on kehitellyt aita tavanomaisen komi teaty0skentelyn tapaan, Raportista pyy- dettiin lausunno-l poliittisilta nais jzrjestöibts, erailta muilta naisjar jest6ilts sekg keskeisilta tyi'irnarkkinäjarjestöilta ja nais~altais~iltamat-liliitoip-ta* bausunnois- sa esitetyt nakökohdát $yrittiin otkarnaan huomioon rapor- tin viiineis telysss, Yhteenveto saaduis ta lausunnoista on raportin Iiitteena, Varjokomitaa toivoo, etta sen tyon tuloksena syntynyt yksimielinen raportti TyQaika naianskokulmasta edesauttaa naisjarjest6jen tasa-arvoasiain neuvottelukunnan, tyoaika- komitean ja muiden kiinaostuneiden tyqaikaa koskevaa jul- kista keskustelua ja uudistustoimintaa. Melsingissa 8 paivana maaliskuuta 1982.

6 Toini Nousiainen /? /, 7& Elsa Aaltonen *, Aila Jokinen baïj a Halonen Tarja Sandvik hbina Haavio-Mannila Eila Kilpi0 Bel1 Iso-Markku P - : Raija Julkunen $- - Raisa Kauppinen-Toropainen Mxja Kavoniua Sinikka Salo Päivi Keinanen &;*. Kaisa-Leena LintiEa

7 sivu l, Johdanto 1.1. NaisnakQkulmaa ta 1.2. Naisten osallistuvuus ansioty6hon 1.3, Sukupuolen mukainen tyon jako a janlrayton valossa 1,4. Mies ken ja naisten ansiotyoaika 1.5, Tasa-arvotavoite ty6aikaratl;aisuissa 2, Tyoelaman kehittaminen ja tyoaikaratkaisut 2.1, Ty5eeLaman kehittämisen haasteet 2.2. Kokonaisnakemys tyoelaman kehittamiseen 2.3. Teknologinen kehitys ja rakennemuutos 2.4. Paikallinen opiskeluoikeus ja työajan sisallon laajentaminen 2-5, Työsuojelun edistaminen ja tyon uudelleenorganisointi 3, TyOajan yleinen lyhentamiaen 3-1. Ty6aja.n yleisen lyhentamisen perustelut 3,2, SaZnn8liiaen tygail~a 3.3, Vuosiloma 3,4. ElZkeika 4, Perhe ja tyijaikarzt?%af suik 4-1, Perheen ja ansiotyon yhteensovittamisesta 4.2, Vanhempainlornz 4-3. Nuut lapsiin liittyvst esitysvapaat 4.4, Lapsiperheiden lyhyempi työaika 5. Joustava työaika ja osa-aikatyo 5,1. Joustavan kygajan tarve 5.2, Osa-aikatyön luonne ja yleisyys 5-3. Osa-aikatyon yleistamisen ehdot 5.4, Liukuva työaika 6, Epäsäännölliset ja epamukavat työajat 6.1. Epasaannölliset työaikamuodot 6.2. Vuoro- ja yötyön haitat 6.3, Naisten yötyökielto

8 7, Maatalous- ja muiden yritkajien työaikalc_ysymys 7,l. Naisen asema ja. -työpanos maatalo~~.dessa 7-2. Yrikta jien kolcona.istyoaika ja,a jankäytto 7.3, Tyon sidonnaisuuden vahentaminen ja tyoe j an lyhentaminen Vuosiloma- ja si jaisapujarjestelsnat Tyoaika ja koulutus 7,3.3, Elina-iks.inen työailra ja elä,ke jarjestelmat Emantien koti- ja perhesidonnaisuus 8, Varjokomitean ehd-otukset Yahivuosien tyoaikaratkaisukai 87 8,1. Perustelut , Ehdotukset 9 0 LABTEET LIITTEET

9 Yhteisln~nnassame vallitsee edelleen syvälle käyvti suhvipuolen mukainen työnjako. Naisten ansio-työn yleistymisesra huolimatta työnjako toteutuu sekö työmarkkinoilla että kodin piirissä. Työmarkkinoi?le on ominaista j al<auttiininen naisten ja miesten aloihin ja amatteihin seka sukupuolen mukaisten palkkaerojen pysyvyys. Naiset vastaalrat edelleen paasaantöisesti l~otitalous- ja lastenhoitotyöstä joko siihen erikoistuneina perheenemiintina tai ansiotyönsä ohella. Työaikakysymys on tällä hetkella tie-tyssii mielessä moiiim-ckajsernpi kuin koskaan ennen. Työaikaratkaisuja p~imittaessa pyritään ottamaan huomioon niiden taloudelliset, sosiaaliset, perhepoliittiset, työllisyyspoliitti-. se t jne. vaiicutukset. Nalsten kaksimaissidomaisuudesta kotiin ja työhön seuraa, e-tta työaikaratkaisnt kocketta~rat eia_ityisosti naisia. SiitZ myös seuraa, et:; työaik--- a,atkaisujen jotkut seulaiikset \i2li~ty1/-&t paljoiti nai- sen, hänen_ ka-pasiteettinsö ja reagointitapansa liautta. TassS raportissa työaikaa katso.taan naisnakök~irnastö~ Naisn5köku.lman odotetaan tava.j.lisesti kiiriiit-tavan huoriiiota sei!raavi.i.n asiol5in a) iiai3en ás kehitys ju si~lcdpuolten viiliseir tasa-arvoisu-uden eaistaminen, b) lasten ja perheen tarpeiden esilletuoniinen, C) sosiaalisten ja inhimillisten nz1ökohtien huomioonotto, yhteiskuntapolitiikan pehmentäminen. Nämä naisnakökulnalle ominaiset piirteet ovat ohjanneet tamankin raportin tarkasteluja ja kannanottoja. Ennen kaikkea siinä iiojataari kasitykseen sukupuolen mukaisen työnjaon epaoikeudemkaisuudes'ca ja kestämättömyydesta. Raportin johdannossa luodaan yleiskatsaus sukupuolen mukaiseen työnjakoon sellaisena kuin se ilmenee ammatissa toimivuuden ja ajankäytön sukupuolittaisena eriytymisena. Myähemmissa jaksoissa esitetyt naisten erityistarpeet työajan suhteen nousevat pohjimmiltaan sukupuolen mukaisesta työnjaosta kotona ja työmarkkinoilla.

10 1.2. Naisten osal?istuiru~~s ansiotyöhön Ammatissa toimivan vastön ltasvu on kolmen viimeksikuluneen vuosikymnenen aikana nojannut täysin naisten ammatissa toimivuuden lisääntymiseen (kuvio 1 ). Kuvio 1. Ammatissa toimivat naiset ja miehet vuosina 1950, 1960, 1970, 1975 ja 1979 (1 000 henkilöä) Tästä on seurannut, että miesten ja naisten välinen ero ammatissa toimivuudessa on supistunut koko tämän ajanjakson. Taulukko 1. Anrmatissa toimivien osuus vuotiaista naisista ja miehista kaupungeissa ja maalaiskunnissa Vuosi Kaupungit Maalaiskumat Naiset Miehet Naiset Miehet Prosentteina (Jallinoja 1980, 1)

11 Vieia 1950-luinilla naimisiinmeno ja lasten syntyminen merkitsivät usein na-isen jäämistä pois työelämästä, 1950-luvulta lähtien työscäk~ynti onkin lisäantynyt juuri näissä ikäryhmissä (25-45-vuotiaat), jotka ennen perhesyista jäivät pois ansiotyöstä. Kuvio 2. Ammatissa toimivien naisten osuus eri ikaryhissa kaupungeissa Kaupur Kaupungit : 975 Työelämägn siirtyneet naisetovat olleet perheellisia, usein myös pienten lasten äitejä. Vuonna vuotiaiden lasten aideista kävi ansiotyössä kaupungeissa 61 % ja 7-15-vuotiaiden äideistä 75 %. Aitien työssakäynnin yleistymistä havainnollistaa seuraava laskelma, joka nojaa vaestö- laskentaan (1950) ja työvoimatiedustelun ennakkotietoihin (1980).

12 Kuvio 3. Arrnnatissa toimivat ja työvoimaan kuuluvat naiset perheellisyyden mukaan vuos ina Nuorin lapsi: 7-18-vuotias alle 7-vuotias Ei alle 18- vuotiaita lapsia [Työ~~oimatutkimus 1980, ennakkotiedot ja Anttalainen 1980, 34) Naisten työssäka~pnin yleist~ymineii on Suomessa tapahtunut ltolmessa vaiheessa (JaSPinojz 1980, Hemiila 1980)- Ensimniaisessa vaiheessa työvoimaan siirtyivät naimattomat naiset, Suomen pei-inteisesti korkea naisten -työhönosallistuvuus on nojanrxut pääasiassa naimattomien naisten työssakayntiin. Sellaisten naimisissa olevien naisten vetäminen työmarkkinoille, joilla oli kodinhoito- mutta ei lastersioitoestelta, allcoi toisen maailmansodan jälkeen, Niiden naisten tulo työmarkltinoille, joilla oli myös lastenhoitotehtäviä, alkoi yksilapsisilla aideilla 1950-luvulla ja on tämän jälkeen jatkunut koskien myös äitejä, joilla on kaksi tai useampia lapsia. Ja potentiaalista työhönsiirtymishalukkuutta on edelleen, minkä osoittavat mm. työvoimatutkimsten piilotyöttömia ja työhönsiirtymistoiveita koskevat tiedot. Naisten siirtyminen kodin ulkopuolelle ansiotyöhön on ollut monisyista, mutta se on noussut myös naisten tietoisesta itsenäistymispyrkimyksesta. Ruotsissa tehdyssä selvityksessa (KV~MO~S arbete 1979) todettiin 90 %:n naisista olevan halukkaita ansiotyöhön. Kotityö pysyvänä tai pitkäaikaisena vaihtoehtona ei tyydytä naista nykyisten olosuhteiden ja ehtojen vallitessa. Ansiotyö, ammatti, omat tulot, työn tarjoamat sosiaaliset suhteet ja näihin

13 nojaava. itsenäis-t-p~srnahdol1isuus ovat itseisa-rvoja naisen elämässä. Naisten lisääntynyt ansiotyö on mesltinnj/t miesten ja naisten elämänalu.ei- den yhtaläist-ymista, Kuitenkin sa-malpa sukupuolittainen työnjako on sel- västi säilynyt sekä työmarkkinoilla että kotitaloudessa. Työmarkkinoiden eriytyminen miesten ja naisten ammatteihin on säilynyt, jopa jyrkentynyt eräiltä osin. Tätä tukee koulutusrakenteen jakautuminen kahtia miesten ja naisten koulutusaloiksi ( httalainen 1980). Seuraa~iassa taulukossa Gn naisten aloina pidetty niitä, joilla yli puolet ammatissa toimivista on naisia ja miesten aloina niitä, joilla yli puolet on miehiä. Taulukko osoittaa, että miesten ja naisten sijoittuminen eri amna'itialoille on pysynyt vakaana. Naisten aloille on sijoittunu.t jatkuvasti kahdeksan kym- menestä naisesta ja miesten aloille kahdeksan lyrmnenestä miehestä. Taulukko 2. Miesten ja naisten sijoittuminen miesten ja naisten ammatti- aloille vuosina 1950, 1960, 1970 ja 1975 L1ai.z tea alat / ~oimi TaPol;s-, hoito- ja huoitotyö, opetilstyop maialous- ja koteelsiacsn hoitotyö, y,mälzh.-nkilzerö. saityö, elintarvike- ja vaatev~iieoliisuus~yc Miesten alat ' Lainopillinen, riskoniiollinen sek3 vartiointi- ja suojelueyö, hallinnollinen ja kai:pallinen työ, ysitystehlsvat, ms.atalvudsn yritys- ja jnhtotehe3vat, tekninen, teollinen ja liilcennc- ja kuljetustyö s l i ( httalainen 1980, 93)

14 1-3. SuLcpuolen multainrii tyoiijako ajarl<aytön valossa Naisen paaasiallinen vastuu palltattomasta kotityöstä ja nais'cyovoiman tietty toissijainen luonne työmarkkinoilla ovat tukeneet toisiaan. Nai- selle langennut vastuu kodista ja lapsista on heijastunut naistyövoiman tiettynä ma~gir:a.aliluonceena seka. "naisille ty\/pillasinä esteinä työmarkkinoilla. Nama ovat heijastuneet naisten cijoi"l-tumsessa tietyille viihem- man arvostetuille aloille ja armmattepihin, naisten a1empa:fia palkkatasona, s-yrjin"ln2 työhonotocsa ja uralla etenemisessa. Sulapuolen mukaisen työnjaon ja perinteisten roolien pysyvyys i~akyy my%s -työssäkäyvien miesten ja naisten ajankäytön erilaistumisessa, Taulukossa 3 esitetaih työllisten miesten ja naisten viikottainen ajankay'cön jakauma seuraa-viin paiiluokkiin : a. ansiotyöhön käytetty kokonaisaika sis2ltii2 pa2- j a s ivutyyhön k2-ytetyn ajan seka työmatka-t, mutta ei esimerkiksi palkatulla työajaila suoïitettuja yksityisluontoisia asiointeja tai ruokatsiltia, b, kotityö sisalta2 koti taloustyöt (mlran -val~i~istumi~-ier~, astizill;es~:, sii- vous jne.), kodin huoltotyöt (ihmity;, vesihuolto, pihatyöt, k~l.kune'ivoje~ ltorjs-us ja huolto jne.), Pasten hoidon seka ostokset ja a.sioii~:it. c.~sis'ien tarpeiden tyydytys kattaa ani_ikl;umiseri, i~okai4.m~ hei~itilökolitálsen hygienian jne. d., vapaa-aika tai-koietaa edellisilta jzljelle jiia~jaa aikaa. Tiedot o-va"ltilascokeslcuksen suorittmncta aj~xfi<3;ii:ittötu"cklrnuksesta, jon!<a "tedot on koottu syiisylla 1979 työvoimatutkimksen ;/hteyd.essa, Taulukko 3, Tyollisten miesten ja naisten ajankäyttö, Tunteina viikossa Miehet Naiset ansiotyö 44 kotityö 14 fyysiset tarpeet 72 vapaa-aika 38 Yhteensä

15 Ajm-kzytön jakact~misen paakoh-teisiin osoitttavar myös seuraavat kuviot ICuvio 4. Syöllisten miesten ja naisten ajankäyttö (90) (Niemi & Kiiski & Liilckmen 1989, 26) Taulukko ja Iwiot paljastavatsen itcestii2nsei\ryyden, etta ur:i lohkaisee cwren QSZ~ aikabucijetista. Fjysisiin tarpeisiin k2~ytetyssä ajassa ei ole suk~ipuolen mukaista eroa a. Fyysisiltii tarpeilta jäljelle j Zäv2sta ajasta n. 2/3 k2yte"can työhön, so. ansio- ja kotityöhön yhteei~sä. Naisilla. tämä kokonaistyöaika on viikottain n. 5 tuntia pitempi ja vapaa-aika vastaavasti 5 tuntia lyhyempi. Tha viiden tuniiin ero ei oikeuta puhumaar, naisen kaksinkertaisesta työstä tai kahdesta työviikosta. Ajankäyttötutkimuksen valossa sukupuolittainen työnjako ei keskimäärin toteudu naisten kaksinkertaisena työmääränä vaan pikemminkin kokonaistyöajan erilaisena koostumisena miehillä ja naisilla. Miehillä ansiotyön osuus kokonaistyöajasta on 3/4 ja naisilla runsas puolet. Kotityön ja lasten hoidon paine naisilla johtaa siihen, että työssäkäyvienkin naisten työaika muodostuu miehiä lyhyemmäksi. Sopeutuminen perheen asettamiin tulo- ja aikatarpeisiin tapahtuu sukupuolen mukaan epätasaisesti ja perinteisten sukupuoliroolien mukaisesti. Työssäkäyvien miesten ja naisten ajankäyttörakenteet erilaistuvat sitä enemmän mitä suurempi on kotityön tarve. Tämäm osoittavat seuraavat taulukot, joissa ajankäyttöä tarkastellaan perheellisyyden ja lasten mukaan.

16 Taulultko 4. Työliisten ansio- ja kotityöaika sukupuolen, si.vii: lsaadyn ja lasten mukaan. Tunteina viiltossa m i e h e t n a i s e t naimaton naimisissa naim~ton nainiisissa Ia-psia lapsia lapsia?:~psl a n" ei on ei on ei on,-l on ansiotyö 42 X) kotityö 'Yht X) N liian pieni Taulukko kestco naisten kokonaistyöajan inulcaut~~isesta perlieei Li5 :;,~:~~r-i-! tarpeisiin, Lapsipesl?*eiden tyijssak~,willa aideilia kokcns.isty6~1x.1!nuo<ss- tuu puolil-si ansio- ja kotityöstä. Miehillä vastaavaa rnirka~~tiii;riii;ta ei^ esiimly. Perileellis-txymisen mukana miesl:en sekg msioty5a?ikr! i:.i-:l :,,oi-'.-,-6- aika lisaanty-iiat -$JZ~~E. 'i'aiu.l.~<~ko myös paij astaa, ei ole ist2 mielren Criloihi? i~ojac\iaa -,&,:?aollisuut-t~~ Ly&j 23 -, vaan i;?~uri tulotarve j oh-taa E-ieil;g pis impaail kokonais'cyö:: yi~ 23;;. yi, sl-l;:~~:i t: j -l:~ is i :, a : ~ -:,~i; c;-ii.l,cen, ~ ~ - ~ 5, l Sygllisten ~ k k ~ ar.cio-- ja koritjiöailta 2- tai ~--5eazpli3.j?-:~;53r: pe.~h?~s su.k~~puoien j a n~loriiinu~ lapsen iä.n irrukaan, Turi'ce ir:~ II :.-!-<ossa miehet Nuorinman lapsen ika 0-6 \r 7-17 v Yhteensä Työssäkäyvien naisten ansio- ja kotityöaika on seïvassä yhteydessä lasten lukumäärään ja nuorimman lapsen ikään, kun taas miehilla yhteys on paljon lievempi. Erityisesti pienten lasten ansiotyöta tekevien gitien kokonaistyöaika on huomattavan pitkä.

17 Seu.raaiia 'k~:~~io vielä tiivistä5 naimisissa olevien ansio- ja kotity./öajaimutoksen lasten lu.lnimaaraii lisäantyessa perheessä. Tassa ta-rkastelussa ovat mukana myos työvoirman lniijlumattoimt ja si-ten siinä yhdistyvät naisten kotiin j aamisen ja lyhyemmän työajan vaihwtukse-t aj a-nkayttöön. K~~vio kertoo jo edellä todetun seikan, että naimisissa olevien miesten kotityöaika on keskimäarin riippumaton lasten lukumaarästä sen sijaan miesten ansiotyöaika lisääntyy perheen kasvaessa. Naisten kotityöaika kasvaa suoraviivaisesti lasten lukumäärän mukana ja ansiotyöaika lyhenee. Ika- rakenteen eroista johtuu, että lapsettomien naisten ansiotyöaika jaa hieman lyhyemäksi kuin yksilapsisten (vrt. kuvio 2). Tällainen perin- teisten sukupuoliroolien mukaan tapahtuva sopeutuminen perheen ta-rpeisiin ei luo edellytyksia sukupuolten tasa-arvoisuudelle tyossa ja kotona. Ibvio 4. Naimisissa olevien miesten ja naisten arrsio- ja kotityöhön käyttämä keskimäarainen aika päivässä lasten lukumäaran mukaan -d -- S 4 _P s-= - pi - --, kotlty6: nalset -d- ansiotyö, naiset -- _, _ _--- kotityci, miehet a 3. asten lukumäärä = ansiotyö (sisältää työmatkat) = kotityö

18 1.4, Miesten j a naisten ansio-ryöafka Edelliiien. ~a~ltastelu osoitti, ezra iidicleil aiisio-työaika i;ii rniester~ t)~0 aikaa lyhyempi ja että ero koiosjuu pe~heelli~ctpi sen nukana.. Seuras-v-assa yritetaän 'rilas-tokcsl<ul<sen cutkirimsleri vaiocsa selviitaa sitz, ini-tin iiais- ten lyhyenipi työaika muoclos ti?u, ~~~~oimatutkimksessa. tiedusieliaw vactaaj ien noi-maalia cyöalkaa. Se on maäritel-ty viikot~aiseksi työajaksi, jonka?yöllisen yleensä ku.uiuu tehdä paatgöpaikassaan. Työ~roim'cieduste1ussa pyydetaan vastaajia arvioimaen tiettynä vii-kkona tehdyt työ-tunnit erikseen p2.atoimecsn j 3. si\n:+oirni ssa. Aj ankayttötutkimu1~sessa on aj ankay-ttöpalvakirj ail nojalla iaclcei-tu todella tehdyt tyotu-mit (piiatoimi, ylityöt, ci~nityöt). Seuraz~assa talil~~kcssa oi~ acvtet tu i*in~zkkak ttyczl isten -nomln:l! i tyozika (sellaisena Ikiin ne ilmoittavat S ~ X työvoimat~itk&~.ksessa) ja p5.iityöpai- kassa. totei_ituni.it tyiiaika. ( ~is2.ltza ;7llty.Jt) ajan)iayttoti.:+k;iri~1ksen mkaar, Taululdco 6. Työ1 listeli noi-maali työaika ja toteutunut työaika paatoiness;. sos ioel<onoxiilcer; aselmn j z. sl1!;1ip~oier1 li~lkaan (L'mtvina aiilcuss z: I\iioiemimt 3~lh~p. ivlieh~ t?taiset Norm. Toteut. h10-m. loreut. 1Vorm. Ioteut. Muut yrittajat ja avuct Ylemmät toimihenkilöt Alemmat toimihenkilöt Erikoistuneet työntekij at Erikoistumattomat työntek Työlliset yht

19 ~.. biaisten m;~or;%aali työaika on kaikissa rjhniss~ miehiä lyhyempi- Nomaaii- työajan eroa aiheuttaa naisten yleisempi ~oimimiinen sellaisissa toimihen- kiiötehtavissä, joissa. sä3nnöllinen työaika on alle 40 tun'iia (noin 38 t. viikossa) (esim. rahoitus- ja ~rakuutustoimin-ta, paivell~kset, kaupa-n ja teol- lisuuden konttorihenkilök~~nta). Naisten no-maalityöaikaa alentaa myös nais- ten yleisempi osa-aikatyö (vrt. luku. 5.2.: Aj ankäyttötutkimui<sen nojalla on arvioitu, että naisten toimiminen osa-aikatyössa laskee heidän keskimaaräis- ta työaikzansa n. 3 tunnilla. Nomaalityoaj asta on aj ankayttötu.tkirmiksen mukaan toteeutl1.nu-i keskimäärin 90 %~ Ero arvioidun normaalityöajan ja toteutm-een työajan välillä On s~1.u- rempi yrittäjilla kuin palkansaajilla. Oiraa työtä tekevien työaika-a:rviois- sa sekoittuvat herkemmin ansiotyö ja kotityö ja heillä on sa~remmat mahdol- lisuudet työa-j an j oustoon kcnin palkansaaj illa. Keskimäärin naisilla ero normaalin ja toteutuneen työajan välillä on suurempi kuin miehillä; poikke- uksen muodostavat ylemmät toeimihe~kj.löi, Nom.alityöaikaa suurempaa suhv- puolten välistä eroa toteutuneessa. työajassa selit-tavat miesten yleisemt. ylityöt ja naisten Ii-emm su.urei~hpi poiscaolevaus. Aj micäytt"iutkim1csessa työllisiksi on lasket-tu myös tilápäisesri työstä poi~saoileet (äitiyslonxil- la, sairaslomaila), joskaan iiaiden osuuriecza ei uie ~ LIL:T~ eroa miehillä (4-7 9, ty6imin;at~~tkimkse~ mukaan) j s naisilla (5.7 1 ty6-vo.rnatu~kimilksen m.kaa.n). ivp,gs "-pimeft2' poj.csaolopsivig iialslila oli työilistä kohii laskettu-~a ~Jaln%-~ eileu~ kdi~ miehlllii. - i -- y ö ~ n a e d t mkaan e pá Ecansaa j ier? tflviiliool pit!nus on jonkin verl-a.n yli 38 tuntia., miehillä lähes 40 tii.alia ja naisilla 3 "r~jl'icia lylljrernpi. Toi-. mialoittain ja ammattiaseman mkam tehdyt työtim-mit vaihtelivat ta-~llukon 7 osoittamalla tavalla. Pienin miesten ja naisten välinen ero on teollisuuden työn,r ~e k. ijorllä,.... joilla osa-ailtatyötä ei esiinnykäär;.ts~ fyysisesti lmomittavimmssa työssä naiset tekevät miesten kanssa jokseenkin yhtäläisen työviikon.

20 roimialoittain ammattiaseman ja sriicupuolen mukaan paä- toimessa (lok~~~ccssa 1979) I(aiI<lii toimialat iviaa- ja metsatalous Teoll isuils kiakennu.~ colminta Kauppa Liikenne Rahoitus- ja vak. toirn. Palx~e?ukset - Julk.hail.., pd-1c.p. ~. - i'/hiut yht. k. pal~rel. - ~VRIL:: pálvehkcc't yli-i. ryönte- toimi- yht. ~yö~l-ce- ',c.jat iienk. lcl j 2; Siitä, miren nzistei_ ty6ajz-2 iylreneiriinen perhrellistynisen mukana tote~dtui'i; eivät- hiaytettaiiissz oie-vat tied:o-t z~ma yks-t~iskoht-iste kl~vaa. Tai-keiii s+lj;j,-li Jä Iien~e iisa-aikatyö, sillii se o!l nimrnomaaii naimisissa o! evien naisten työaik'iii~uo-co, PoissaoloL ova-t naisilla hlema:~ yleisempiä hin miehilla ja m-eidoilisesti rie kesltitir-pät juuri I~psipe~heiden $:teihin. Rita Liljeström on?cuvamut ruotsalaisen yhteisk~~man tasa-arvota-voitteita malliksi, jossa miehillä ja naisilla ori samat elä~niinalueet : - perhe, jossa on kaksi vanhempaa - anciotyij, johon csallist~lu kaksi elattäjää - yhteiskunta, johon kuuluu kaksi kansalaista - ~iapaa-aika, joka kuuluu kahdelle yksilölle. Elämänalueiden yhtäläisyyden aste näkyy mm. ajai&ä.yt-törakenteiden sama-nlaisuudessa: siinä että miehet ja naiset käyttävät yhtäläisesti aikaa ansiotyö- hön, palkattomaan kotityöhön, osallistumiseen ja vapaa-aikaan. Ajankäytön yhtäläisyys on eräs - vaikka ei riittävä- edel.lytys sille, että miesten ja naisten mahdollisu~idet näillä elämänalueilla muodostuvat yhtälaiciksi (ammattitaito ja eteneminen työssä, perheestä saatava tyydytys ja sille annettu panos, vaikuttaminen yhteislannassa).

21 Naisten ansiotyön yleistpirien on yh_t&lzistanj~t nies1:en ja naisten elzn?in-~ aluvita. Ic~iter-kari suk~.puolen m~~kz-tnen s.~"~etrisyys ei ole toteutunut. Vaihutu.s~~alta yhteis!wnii.ässa ori edelleen keskittynyt miehille, miesten ja naisten kokonaistyopanos m~.adost1~!u eri tavo.:? palkatiista ja paliiattomasta työstii, miesten ja naisten miatit ovat eriytyneet peiusteellisesti jne, Tämä tilanr,e, so, na-is ten irähaisempi s itsutuneisuus ans iotyijhön, vähän lyhyempi työaika, on tietyissä suhteissa saattanu:t edis-ta5 yhteiskuiman toimiiiuutta koetussa kehitysvaiheessa, jota on luomehtin~it voimakas siir- tyminen kaupwmltimaisiin elinkeiiloihin j a asumismuotoihin. iiastaavast i nais - ten tasa-arvoictmis- ja itsenäistyniispjirkirnyc voi olla ristiriidassa joiden- kin muiden näkökohtien kanssa (esim. Korkean syntyvyyden tai joiastavan ja halvm naistyövoiman]. Kuitenkaan *teislan.i-a ei voi enä5 pysyvästi raken- t~!a su.kupuoleri inukaisen työnjaon siiiljmiselle. Työaikaratkaisutkaan eivät voi nojata sen säiiymiseen, vaain niiden ïvillla 'culee edistää sukupuolten tasa-arvoisuutta seka sopeutumista tasa-aiiioistuimickehit~~ksen seurauksik. Naister~ znsioty;jn yleisljrinizien ja tasa-arvotavoite me~kitsevät, etta arlsiotyo ja kotizyö 011 sijoitettava saxoj en i'imisten elämäntilanteeseeri ja aii.:a"l~lu!-~.i,~ I2aä cri nosta-r~~~t aj a.~kti-liaisekci työr: ja perheen yhteensr-vii:-tariic::a helpotta~~ier: r;tkaii;~ij en talveen. i\i&a iioivat olla myös 90.- aiks:racka.ic~~ja. 1Cu.iZerlkin ~eihezri li:arye1sii11 suunrizttiit tyoaika~atkais~t -r ie. -t- L--",;sten L L ~ ~ kasitys&en mrsy-;i;r,l&en :,7~0ksi k~hdii;j:s-~& helpos L i i~aill naisiin. ~~Tari ~tioksi nai&- ra~kaisujec ;<qie7dessa on kimni-teti~-~j:iia eritj~is-cg liiuo- TX ''.. mlota tasa-amm-ia!l:6k~h'r:~ïan ja r.iqrrces ti pyritta~~ä ~s-i&~ggn se, etteivät t-y5aikaui~.dist~~lcsef: kaznny misiiii I-,o!,d 5s 'cu.~~ukc syrj iriilál<s i t./öma rlikinoiila... Työaj ari ja am.a"lia.loj en erilais-luminen su'kupuoler~ mkaan aiheuttaa tietty- jen työaikaongelmien tyypillisyyd-en JUT~ naisilla. Raportin kannanotoissa ja tarkasteluissa pyritaan pane~~twnaan juuri näihin naisille tyypillisiin työaikakysymyksiin (esim..osa-aikatyo ja periodityö). Sen ohella tarkeim- pia työaikaratkaisujen vaihtoehtoja pyritään tarkastelemaan niiden tasa- arvovailnitu.ksen ja naisen aseman kannalta.

22 ~,.-,. Teo Ll iseunelden niaid~ln tzlous j s iyöei21na o-va;: 'xom2:-meer sui:i< a ongeinia, jotka criiat r,ousseei useasti iodeizul~ta -caio-i~delliser~ 1tr.s~~~~ l~idasi~~nisest~, sliureimidn kansaii~välisen olkcuurr;inukal~~~~ue~~ -~ai-pees ca, ;~iorir:o~ lrara - j a e~:er.gia- 1~yiys-yrirr71~si.-t2., joukto-;yöt tomy~id~-s~t5. j ;. tshologir~n kehztyksei; ~iopeu~~i~~ilcestu - J1.öntsk1 j oiden icoclutus- j a elin"lasorl noucri, sekg anroctusten i-r~u~tt~m'inen yhd-es-. i:.2 ma-ct;yiidistys l7.ikke3n vuiloltuc~iaila:~ kisl,pm kinssc 31 heutt31rat svn, ztr2.. iyön sisait6öfi: ( suri. Ltsenaisyy't~rn ja va.liitrle\ntut-3ei tygssä), vl.uc~~hliie~sj~i~~ ja denokri.t~aön tp3pailcalls:. i<o13d?sti~u l isgii vaai:-imjks ia. Toisaalta!ir;.!;t cu?lat --- i~ld~ologise, i, kiipailn- ja rn~rlikliluolos:u.b-i:eet li;ovat paine-ta c~s.!fi. uc*s i ez-i GS~I- * - li:,t~~mis- ja oiga;ica~ Ciaj 5rje:.tehiifil :<eii.i-;t2'.nlsi,~:r5. Tass: :lla~iteis:;a t-~ö;i]:a. r&ks.is:~t ei"elp1,tt&rz.t n;~~~~n~~c-y hi l~~,i:iai~~.u:.~e- -5y~il <_s.i;&?ii:, - j a ;,mi:le+i -< a;:e;;ne - i a: 'h~_oe~i&ist? tolig -*:)i.&:.$(iai_ j<~l;il:-s2lili ;ei,?t~i:~j-:ai 5l-n~. a.;t:., S.,;jy:j.e-,ipi :a-,-k;. 5. iei:m 53h3 ak~-.: hal:~f.:ia-:- ~ ' o.7t2.a ~ 0 ~ k;nia -;&:"L 4.: oktza - T lqcjj:)e,..rtriïit tf,icrl.7iiig;~n ;n keh: ~2.3 ja kii>t-, q, ; Lh::~~-, ~ i ~ ~ cmria ~ri~utr~knlo ;~mt;at ti- ja L;,Y.:~:::k:~a:a.-e:~t:~~~~~ j. ia.d<t,:~:ij~.;h z2,m; t.:i. - e -c;a~n.c& sc~.:~,.c,?,. -caidoirsa i&.-p;'?;3t:se-ta k,:~:~u--ui.tg.n;s 3n E. h:-%115 j:y:5e..k 7k,s~-qi2~"~i. jl : e i:orlce -1 de kiii'eel! isirr;;ii~~ ;o p-3r'lc:g.3sri 31yv-31. ;~~m.at-:a':a:.da c,jl<j,7t--gr;i.ec-fl j a IJ~J 5i8iIisepn t,?h2i:,ig.-.r2 % ;~.y&~jy~-- j ; ~~JJ&I :-e+~~~~~::~~ ;G st:. 2 'Qrjn vai:,u~gs j!mis;=~n k;,'~c-. rig:n~.<:ti~~n;-~e5~~r: m?lz:ay",y c/sr;. 5 lsal? 63 -~jieaj,?r. pi.l:i~wiirn $?t;ej.;tulsk:,eix. 7jrCaj.);li ~~~~dij~?i)-5yiil>i:iti ui vc;i II ;-c ctz.a t-76~: slc,ai?6n ta;kas ;ul.as ta, '7acez ~ T ~ y mii",ex ~ t :yöel&&, ~ ~ ~ laatta g ja sita ka-htta koko eialii%i laatua vcidaan paraztcna tolszal tz tyilaikaratkaisuii~, toisaalta 111uin työelhzn. kehi"c2mi.;tolme~'~~ri.tc-i1-~ Mite~ tysa~ctksu ',cytkeyt:rv~"työ- olojen keliitts-miseeri tai LLyont~kf jside~ osal-ij s~:~~mtmis- ja iraihi:tzsni~mahci.oiii- suuksien ediscaiseen?

23 ~öj.lis;i./den r,akölc~liila_sta katsot-iuna on tu.1~-fai swdessa i-jsh'cy usein kolme vaihtoehtoista tiet5 (esiin. Relander : a] spontaanin kehityksen i~uottaiila p~larisoituiut eiii.ttiyh'ceishwat,7, joka j zkautim vaihenevaan ~LIO tai-ion kmnai ta ta-qeel l is tem;, kansalaisten j a tarpeet- tornien kuluttaj ien joukkoon, b) julkisen sektorin palvel!lsten ja suoran LyöllistSmisen kas-vx~uin no j aal~a kehitys, jonka rajoitteena on ser edellytykseaz oleva veroasteen ilousu, cj hieman toisistaan poikkeavat vaihtoeh60tl joista nieillä on esiintynyt uus- dual?smin pohdintaa (Mmolin 198 i), kansalais~>alltka.a~~ no j aarän pelmeän sekto- rin malli (Larrpinen 8: Soininvaara 1930) ja omapohj af sen "-mohonjuuritason" yrittäiilsen eh~jt-tklrier~ (Y~Jiiei~eus IOEJ). Yhihdistava on ajatus pienimuotoisesta, omatoimisesta, peheas"ca, vaihtoehtoisesta sekicrista, esiin. asillnaiueen nojal- la organisoiiiucta taiiaruiden tai palvelv.cten tuctamos ta, Tah311 vail~toeri-toon liittit./ iisein kasitys työaj2-n yj/r~isesta toi joustawasta ajihen~iiiisesta ja palk- ka";& nnii?mri:m.isesta oinaeh-::ciseics i ~pöks 5 A I T Pienta ~äf.~emnistoii lu7a1rnorta.n~atta xyö, eri'cyisest. teollisw~istyö on ollut sisaliölllsestl köyii5.a raadan-taas Vapal2.s on ty6n uikopuolella. Tal1a hetkeilg valmistetaan koko joukko turhaa tavaa-aa, joka. keinotekoisesti ylläpitää taloudellista toimintaa ja pitkaa ty6aikaa. VShen-t%nZllä turhaa kulutusta ja tuotanboa sepc2 automaation avulla voime vapautua työstä, 'Tilalle same vapaata aikaa, jonka tsrvin voime omistautua luovalle toiminnalle, toistenme hoitamiselle, taiteelle ja rakkaudelle. fiteiskuma.n tulee turvata v~himnaf spalkka (Ita.saiaispaikka) kaikii le. Oikeus kansalaispalkkaan vold.aan yhdistää veivollisu~~teen tehda jokln oikeudenmukainen osa jäljelle jaavasta ikavasta tyestä. Mutta suuren osan siitä mita tarvitseme wime valmistaa osuustoimintatyyppisesti pienissä asuinalueilla. sijaitsevissa yksikiiissä (korttelipajat, -kzpakat jne.) Ihmisten yhteicyys rakentuu ennen muuta asuinalueen varaan.

24 B ~?~-~!~Q+u~.u~~Q$u.~ szla heariiy tyon sls5llöi 3 a. epiisci3ir~ki-aatt'swus työel%n~s_sa -ky:keytp2t yl1xeislo.u7_.ian rakents5liiseen egaoikeuderimirk-isauteerg, Peri-.arteesca työ voisi ol; la niyös i00.ei12 iriliim~liisct a, vapaata tolinintaa, Ponc~ist~~kset tule2 s~i.umi?ti; l-,vb<i -~~a-~:ija~it;-a~iicqe~~~ joka voi -ta.pa?ii;ua rim:an rakenteellisteen ~mi~itoscei; Icarisa, Torca on, e~t& villii~i~tetaan.i1a~!<u jo.&- ko -2m h' ia L%~t-:eiti (ecini. usvvurds2&lil; : in~;;t~ sar~alla GA 93.1 jon t;-)72;jtjiaältsrnia tqeiia, j oit:! oi? xrji-2et'cii esiin, vnihtoehtcisuri t.20 23;1-~.0n olij elmi ssa. Tck-isslla kebi-i_.rkse?15 cn mnet Itasvct. Klel.teisin n~.~lj.in!nrc;lubu työvoiman. ~a-p~.~~tii~~ii nen, e Irrovaat.-- vqaasecn arita m vaan. työt151ny,vt~ jolta on "sy;.- jli;;ti~n?.sty; eparo~vca, ii?r? J.er.e'_ts ja ollittall (S:inclberg). T,jma ~i johdu ainoastaan \iallits2v?s ta työt a Korostevasta tnora.;~l Ls.:a v2.a:1 tyo11c1n iiitey\'k cosia~.licen $-teisyyrie~l ja ideati-teitjn.- mei;e.;:y-xses~ii 'Iyi'iri iiqai~t~~mlrie11 merkitsee - sek2 r.jc,tal~ior~ siluiita:ci:slmis-;13 1;im;ccn tc,de:.la Ca;rvit:;emiiil -ruotteissi-r~ ES"~ -~yon sisyllolllst5 vaija~itmista, E-rityinen caisnakeliiys tulevaisuuteen on s-p-t)?lyt uiiden na, si iikkeen pi ;.ri scii T[i.ci-9 ilakö!,xlmcistn iiiion!xc ei ole hoh(li s"iilll;it niiiikii3r. pall<k;i t.~öii s isxl.töön, IJS~~! t;~ei~ ~il?<o-guc~l:ist1i, y!:.si tyi:.?~; elb-m2.!qiiiii; 1-fcrdvl Ien-; äi j cs lar~iis~e~i~ Uusi5 s;.! y,irl;~~si-ma~eici3. or sicj~,t-iu<i~>:ti~,s~:qisei?, laci:!:ri hsiclo;; ;a kr:ticy8ri ui.!d:l ;il~:-t;ir-alla y~tsit~i, -_ qlj;irei-n pzcriise.1 i-ej a:. k.tl:s~3;!~~ IlLn hlr;;3:?r.~~-o~.j;~ll.;c:~nii'n i<;vj~g 3r. a.lsj,,yg,j, 1,,rii,y~~ ja SE? Xc-,:\ir~ai::i~:e-',:,-sr:irL7ykl,:elsiti? i?-lcir-:a org jn: - sci&~2 1s. GiW.1 1:: -!:yi~;lj ;$ c,:lg,;l:i-a 1:. <s-: ;]m:-.a t;'+:g. j;~ l:l\ ~yj:~ei';~~~ :3n n.cr?.i Cy:.t:- ~o~cs.i-av~s~~ k-!l:~-sk~li,~ls:,a ;ibii. ;.e i,:i-.;?~, [r- r_,m:n :;r(ji j,; igi;i;h,:e- m ~,jo-:tl:~lp,> s(,je;~ elppiiiii:e?-. --,-3i t,ip,il.,-tu$ FaLs;,a al is;a.iiaitcn::l:ia ja c:-tk,.,.~i,~:ei~ ~ik:ic<?n y:;den- \icr~::aisellu-:ax,iai Tirl itc!ril-; s?i?r%i, eit4 huo~~c;j.r m~.hdoil-~.noil -t~i.ie\~als~us og pola.:risoitvnz,t -1iiitj.- yhtelskimxa, joka r.,y, --- ~aflt&3. "' yhi:. su~i~empiô i~~x~iszyirnla yh~i:eis1~~-~naliic.e~ ky5 - dyllicen toiminnan ulkopuolelle. Tania kehi-tysku.11~ saattaisi inyös olla. naisil- le tuhoisa9 si4la naistyöiioima~ osittaisir; nli*~giiiaaliluonteen v~olcsi sy-ij,ï;rtta.- mj-nen voisi l<ohdistu;i erityisesti nzisi'n- Tällaisun -Lulevaisuu.&en:iiil"ck.i.sek- si tarvitaan tuleva-isuv.den poli.ti ikicavalhl-oehto j en tu tklmisea J a rakentamis ta, joissa keskeisella sijalla on mahd.ol1lse-t rnyonleiset tyollictkis- ja asiwa'cti- rakennevaihtoehdot. Edella esitellyt niyoniceiset utopiat eivät vältt?huiiattä olc toisensa poissulkevia. Ansiotyön sisitllöllinen kehittaniinen, -työelnm2n demok- ratisointi, ns, pehmeän sektorin Taken-taminen sukalpliolcn s~ih'teen erottelemat - tomalla ta-valla, julltis-ten palvelujen laaj entarninen ja arkielh:?n uusintamism~ioto j en uudistaminen ovat kaikki naisnakök~~lrnasta valtt5~nittt5miä ja suotavi a kehityskulkuja,

Työllisyysaste Pohjoismaissa

Työllisyysaste Pohjoismaissa BoF Online 2008 No. 8 Työllisyysaste Pohjoismaissa Seija Parviainen Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen Pankki Rahapolitiikka-

Lisätiedot

Työtä eri elämänvaiheissa ja ajankäyttö Äidit ja ikääntyvät

Työtä eri elämänvaiheissa ja ajankäyttö Äidit ja ikääntyvät Lehdistötiedote Julkaistavissa 8.1.07 klo.00 Työtä eri elämänvaiheissa ja ajankäyttö Äidit ja ikääntyvät Eurooppalaisten ajankäyttö on samankaltaistumassa, mutta Suomessa pienten lasten vanhemmilla ja

Lisätiedot

Kotitöiden tasa-arvoon on vielä matkaa. Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos

Kotitöiden tasa-arvoon on vielä matkaa. Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos Kotitöiden tasa-arvoon on vielä matkaa Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos Luennon aiheita Miksi työnjako perheessä ei muutu vai muuttuuko? Isän työt, äidin työt Onko tasa-arvolla väliä:

Lisätiedot

TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS

TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS 1 15.4.2015 Naisten ja miesten tasa-arvo työelämässä Naisten ja miesten tosiasiallisissa oloissa tuntuvia eroja Työelämässä rakenteita, jotka ylläpitävät sukupuolten

Lisätiedot

K Ä Y T T Ö S U U N N I T E L M A Y H D Y S K U N T A L A U T A K U N T A

K Ä Y T T Ö S U U N N I T E L M A Y H D Y S K U N T A L A U T A K U N T A K Ä Y T T Ö S U U N N I T E L M A 2 0 1 7 Y H D Y S K U N T A L A U T A K U N T A Forssan kaupunki Talousarvio ja -suunnitelma 2017-2019 / T O I M I A L A P A L V E L U 50 YHDYSKUNTAPALVELUT 5 0 0 T E

Lisätiedot

t P1 `UT. Kaupparek. nro Y-tunnus Hämeenlinnan. hallinto- oikeudelle. Muutoksenhakijat. 1( UiH S<

t P1 `UT. Kaupparek. nro Y-tunnus Hämeenlinnan. hallinto- oikeudelle. Muutoksenhakijat. 1( UiH S< 1(0 1 4 1 1 4 UiH 0 0 0 1 S< A S I A N A J O T O I M I S T O O S S I G U S T A F S S O N P L 2 9, Ra u h a n k a t u 2 0, 1 5 1 1 1 L a h t i P u h e l i n 0 3 / 7 8 1 8 9 6 0, G S M 0 5 0 0 / 8 4 0 5

Lisätiedot

Pakkauksen sisältö: Sire e ni

Pakkauksen sisältö: Sire e ni S t e e l m a t e p u h u v a n v a r a s h ä l y t ti m e n a s e n n u s: Pakkauksen sisältö: K e s k u s y k sikk ö I s k u n t u n n i s ti n Sire e ni P i u h a s a rj a aj o n e st or el e Ste el

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

Nuorten toiveammatit ja työelämän sukupuolittuneisuus

Nuorten toiveammatit ja työelämän sukupuolittuneisuus Nuorten toiveammatit ja työelämän sukupuolittuneisuus Mia Teräsaho & Miina Keski-Petäjä Nuoret ja tulevaisuus satavuotiaassa Suomessa -seminaari 7.3.2017 Nuoret eivät tee valintoja tyhjiössä Sukupuoliroolit

Lisätiedot

Työaika, palkat ja työvoimakustannukset

Työaika, palkat ja työvoimakustannukset Työaika, palkat ja työvoimakustannukset Konsultit 2HPO 1 Osa-aikaista ja määräaikaista työtä tekevien osuus palkansaajista Lähde: Tilastokeskus ja Findikaattori 2 Työsuhteiden muodot 2000-2012 Lähde: Tilastokeskus

Lisätiedot

Vanhempien työajat ja lasten kanssa vietetty aika onko 24/7 yhteiskunta uhka vai mahdollisuus lapsiperheille?

Vanhempien työajat ja lasten kanssa vietetty aika onko 24/7 yhteiskunta uhka vai mahdollisuus lapsiperheille? Vanhempien työajat ja lasten kanssa vietetty aika onko 24/7 yhteiskunta uhka vai mahdollisuus lapsiperheille? Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos Luennon aiheita Kuinka yleistä on vanhempien

Lisätiedot

TEHTÄVÄKORI Monisteita matikkaan. Riikka Mononen

TEHTÄVÄKORI Monisteita matikkaan. Riikka Mononen ---------------------------------------- TEHTÄVÄKORI Monisteita matikkaan Riikka Mononen ---------------------------------------- Tehtäväkori 2016 TEHTÄVÄKORI Monisteita matikkaan -materiaali on kokoelma

Lisätiedot

i lc 12. Ö/ LS K KY: n opiskelijakysely 2014 (toukokuu) 1. O pintojen ohjaus 4,0 3,8 4,0 1 ( 5 ) L i e d o n a mma t ti - ja aiku isopisto

i lc 12. Ö/ LS K KY: n opiskelijakysely 2014 (toukokuu) 1. O pintojen ohjaus 4,0 3,8 4,0 1 ( 5 ) L i e d o n a mma t ti - ja aiku isopisto i lc 12. Ö/ 1 ( 5 ) LS K KY: n opiskelijakysely 2014 (toukokuu) 1. O pintojen ohjaus 1=Täysi n en mi eltä. 2=Jokseenki n er i m ieltä, 3= En osaa sanoa 4= Jokseenki n sa m a a mieltä, 5= Täysin sa ma a

Lisätiedot

20-30-vuotiaat työelämästä

20-30-vuotiaat työelämästä Sakari Nurmela Tutkimuksen toteuttaminen ja sisältö Tutkimuksen toteuttaminen Tutkimukseen vastanneet edustavat maamme 20-30-vuotiasta lapsetonta väestöä (pl. Ahvenanmaan maakunnassa asuvat). Kyselyyn

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

ZA5776. Flash Eurobarometer 341 (Gender Inequalities in the European Union) Country Questionnaire Finland (Finnish)

ZA5776. Flash Eurobarometer 341 (Gender Inequalities in the European Union) Country Questionnaire Finland (Finnish) ZA77 Flash Eurobarometer (Gender Inequalities in the European Union) Country Questionnaire Finland (Finnish) FL - Women in the European Union - FIF D Minkä ikäinen olette? (KIRJOITA IKÄ JOS KIELTÄYTYI,

Lisätiedot

Segregaatio ja (2/2007 4/2008) TKn, ETLAn ja PTn yhteishanke Rahoittaja: ESR / STM (S 02239)

Segregaatio ja (2/2007 4/2008) TKn, ETLAn ja PTn yhteishanke Rahoittaja: ESR / STM (S 02239) Segregaatio ja sukupuolten väliset v palkkaerot (2/2007 4/2008) TKn, ETLAn ja PTn yhteishanke Rahoittaja: ESR / STM (S 02239) www.tilastokeskus.fi/segregaatio SUKUPUOLTEN PALKKAEROT SUOMESSA Yksityisen

Lisätiedot

Yrittäjät. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI

Yrittäjät. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI Yrittäjät Konsultit 2HPO 1 Yrittäjien lukumäärä pl. maatalous 1990-270 250 230 210 190 170 150 130 110 90 tuhatta yrittäjää 261 000 169 000 92 000 70 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010

Lisätiedot

Yykaakoo 1A opettajan oppaan liitteet

Yykaakoo 1A opettajan oppaan liitteet Yykaakoo A opettajan oppaan liitteet Kopiointipohjat. Laskemisen tukimateriaali 2 a. Kymppiruudukot 2 b. Pistenapit 3 c. Lukunapit 4 d. Geometriset tasokuviot 5 e. Rahat 6 2. Ruutupohjia 7 a. Ruutupohja

Lisätiedot

Alle kouluikäisten lasten ja heidän vanhempiensa hyvinvointi

Alle kouluikäisten lasten ja heidän vanhempiensa hyvinvointi Alle kouluikäisten lasten ja heidän vanhempiensa hyvinvointi Valtakunnalliset neuvolapäivät, Helsinki 21..214 Johanna Lammi-Taskula 3..214 Esityksen nimi / Tekijä 1 Lammi-Taskula Johanna, Karvonen Sakari

Lisätiedot

YHDYSKUNTALAUTAKUNTA TALOUSARVIOEHDOTUS 2018 TALOUSSUUNNITELMA

YHDYSKUNTALAUTAKUNTA TALOUSARVIOEHDOTUS 2018 TALOUSSUUNNITELMA YHDYSKUNTALAUTAKUNTA TALOUSARVIOEHDOTUS 2018 TALOUSSUUNNITELMA 2018-2020 TOIMIALA 50 YHDYSKUNTAPALVELUT P A L V E L U 5 0 0 T E K N I S E N J A Y M P Ä R I S T Ö T O I M E N H A L L I N T O J A M A A S

Lisätiedot

TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS

TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS 1 5.5.2015 Naisten ja miesten tasa-arvo työelämässä Naisten ja miesten tosiasiallisissa oloissa tuntuvia eroja Työelämässä rakenteita, jotka ylläpitävät sukupuolten

Lisätiedot

Liukuvan työajan käyttö ja työajanseurantajärjestelmä Eurajoen ja Luvian kunnanvirastoissa alkaen

Liukuvan työajan käyttö ja työajanseurantajärjestelmä Eurajoen ja Luvian kunnanvirastoissa alkaen Yhteistyötoimikunta 15 28.09.2016 Yhdistymishallitus 102 05.10.2016 Liukuvan työajan käyttö ja työajanseurantajärjestelmä Eurajoen ja Luvian kunnanvirastoissa 1.1.2017 alkaen 280/01.01.03/2016 Yhttmk 15

Lisätiedot

TASA- ARVOSUUNNITELMA

TASA- ARVOSUUNNITELMA TASA- ARVOSUUNNITELMA Kaupunginhallituksen 2.10.2012 165 hyväksymä Haapajärven kaupungin tasa-arvosuunnitelma Tasa-arvolain 6a.n mukaan tasa-arvosuunnitelma on selvitys työpaikan tasaarvotilanteesta ja

Lisätiedot

Nuori työntekijänä. Ohjeita työnantajalle

Nuori työntekijänä. Ohjeita työnantajalle Nuori työntekijänä Ohjeita työnantajalle Kuka on nuori työntekijä? Laki nuorista työntekijöistä (998/1993) koskee alle 18-vuotiasta työntekijää. Lain nojalla on annettu asetus nuorten työntekijäin suojelusta

Lisätiedot

Kansalaistutkimus viikkotyöajoista STTK

Kansalaistutkimus viikkotyöajoista STTK Kansalaistutkimus viikkotyöajoista STTK Kaikki vastaajat, n=1177 Ikäryhmät Alle 35-vuotiaat, n=211 35-50 vuotiaat, n=427 51-65-vuotiaat, n=414 Sukupuoli Naiset, n=746 Miehet, n=422 Ammattiasema Työntekijä,

Lisätiedot

Työsuojeluvaltuutettujen ajankäyttö ja vapautus työtehtävistä vuosina / Ajankäytön järjestäminen ,

Työsuojeluvaltuutettujen ajankäyttö ja vapautus työtehtävistä vuosina / Ajankäytön järjestäminen , Kaupunginhallitus 5 09.06.2014 Kaupunginhallitus 10 23.02.2015 Kaupunginhallitus 7 04.04.2016 Työsuojeluvaltuutettujen ajankäyttö ja vapautus työtehtävistä vuosina 2014-2017 / Ajankäytön järjestäminen

Lisätiedot

Hätäkeskuslaitoksen ja Lohjan kaupungin välisen määräaikaisen vuokrasopimuksen päättäminen

Hätäkeskuslaitoksen ja Lohjan kaupungin välisen määräaikaisen vuokrasopimuksen päättäminen Kaupunginhallitus 139 31.03.2014 Kaupunginhallitus 271 16.06.2014 Kaupunginhallitus 511 15.12.2014 Hätäkeskuslaitoksen ja Lohjan kaupungin välisen määräaikaisen vuokrasopimuksen päättäminen 877/10.03.02/2013

Lisätiedot

Samapalkkaisuusohjelma Pelastustoimen naisverkosto Outi Viitamaa-Tervonen, Sosiaali- ja terveysministeriö

Samapalkkaisuusohjelma Pelastustoimen naisverkosto Outi Viitamaa-Tervonen, Sosiaali- ja terveysministeriö Pelastustoimen naisverkosto 4.5.2016 Outi Viitamaa-Tervonen, Sosiaali- ja terveysministeriö Sukupuolten palkkatasa-arvo sitkeä ja keskeinen tasa-arvokysymys Naisten ja miesten syrjimätön ja tasa-arvoinen

Lisätiedot

Pron tutkimus: Sukupuolten välinen palkkaero näkyy myös esimiesten palkoissa

Pron tutkimus: Sukupuolten välinen palkkaero näkyy myös esimiesten palkoissa TIEDOTE 1 (5) Pron tutkimus: Sukupuolten välinen palkkaero näkyy myös esimiesten palkoissa Työpaikoilla naiset valikoituvat harvemmin esimiestehtäviin ja sellaisiin työnkuviin, jotka mahdollistavat etenemisen

Lisätiedot

Raportointi >> Perusraportti Tasa arvovaalikone

Raportointi >> Perusraportti Tasa arvovaalikone heli.kiemunki (Lapin ammattiopisto), olet kirjautuneena sisään. 10. maaliskuuta 2011 10:21:05 Your boss is {0} Kirjaudu ulos Etusivu Kyselyt Raportointi Asetukset Käyttäjätiedot Ota yhteyttä Oppaat Help

Lisätiedot

Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus

Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus 14 08.03.2010 Kaupunginhallitus 11 23.02.2015 Kaupunginhallitus 6 04.04.2016 Kaupunginhallitus 9 02.10.2017 Paikallinen virka- ja työehtosopimus JHL ry 638:n luottamusmiesten lukumäärästä

Lisätiedot

Tasa-arvo yhteiskunnassa ja työelämässä. Opettajan tukimateriaali

Tasa-arvo yhteiskunnassa ja työelämässä. Opettajan tukimateriaali Tasa-arvo yhteiskunnassa ja työelämässä Opettajan tukimateriaali Tasa-arvo -materiaalia Diasarjaan on koottu linkkejä ja Lapin Letkan laatimaa tasa-arvomateriaalia, joita opettaja voi hyödyntää tasa- arvoa

Lisätiedot

PALKKAKYSELY PALKKAKYSELY

PALKKAKYSELY PALKKAKYSELY 1. PALKKAKYSELY 1 Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RILin jäsenille tehtiin lokakuussa 2016 työmarkkinatutkimus internet-kyselynä. Kysely toteutettiin yhteistyössä Tekniikan Akateemisten Liitto TEKin vastaavan

Lisätiedot

Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi?

Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi? Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi? Pauli Forma, Keva Toteuttaneet: Kalle Mäkinen & Tuomo Lähdeniemi, Fountain Park Verkkoaivoriihi, taustatietoa Tavoite: selvittää

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä! Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä! Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä! Perhevapaalta työelämään paluun tukeminen - vertaisryhmätoiminnalla Pia Pulkkinen, tutkija, VTM Salla Toppinen-Tanner, tiimipäällikkö, PsT Synnyttäjät Lapsia syntyy vuosittain noin

Lisätiedot

N I K E A N U S K O N T U N N U S T U S

N I K E A N U S K O N T U N N U S T U S 100 H a n n u P o h a n n o r o N I K E A N U S K O N T U N N U S T U S lauluäänelle, kitaralle sekä viola da gamballe tai sellolle or voices, guitar, viola da gamba / violoncello - ' 00 Teosto Suomalaisen

Lisätiedot

Perheen yhteistä aikaa etsimässä. Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos

Perheen yhteistä aikaa etsimässä. Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos Perheen yhteistä aikaa etsimässä Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos Luennon aiheita Viekö työ kaikki mehut: onko vanhemmilla enää nykyisin aikaa lapsilleen? Kouluikäisten yksinolo Ulos

Lisätiedot

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta tulee käydä ilmi kunnan koko huomioon ottaen ainakin:

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta tulee käydä ilmi kunnan koko huomioon ottaen ainakin: JOROISTEN KUNTA HENKILÖSTÖ- JA KOULUTUSSUUNNITELMA 214 1. Johdanto Laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa määrää, että kunnassa on laadittava yhteistoimintamenettelyssä vuosittain

Lisätiedot

Kokonaistyöajassa olevat kansanopistot

Kokonaistyöajassa olevat kansanopistot Kokonaistyöajassa olevat kansanopistot Uusi työaikamalli Kansanopistojen rehtorit 16.2.2010 Asiantuntija Salla Pyymäki Tuottavuus- ja palkkakilpailukykyohjelma Neuvottelutulos 8.2.2010 (hallitus vahvistaa

Lisätiedot

Joustavaa hoitorahaa käyttävät hyvässä työmarkkina-asemassa olevat äidit

Joustavaa hoitorahaa käyttävät hyvässä työmarkkina-asemassa olevat äidit Joustavaa hoitorahaa käyttävät hyvässä työmarkkina-asemassa olevat äidit Jenni Kellokumpu Marraskuu 217 Talouspolitiikka Joustavaa hoitorahaa käyttävät hyvässä työmarkkina-asemassa olevat äidit Tämän keskustelualoitteen

Lisätiedot

Palkansaajien sairauspoissaolot

Palkansaajien sairauspoissaolot Palkansaajien sairauspoissaolot Kaikilla mausteilla Artikkeleita työolotutkimuksesta Julkaisuseminaari 2.6.2006 Marko Ylitalo Asetelma! Tutkimuksessa selvitettiin " omaan ilmoitukseen perustuvien sairauspoissaolopäivien

Lisätiedot

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi Suomalainen työelämätietous Pikku-koto kurssi Työelämätietoutta - Suomalaisia pidetään ahkerasti työtä tekevänä kansana. - Erityisen haluttuja työntekijöitä tulee Pohjanmaalta. - Nykyisin Suomessa on paljon

Lisätiedot

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Suvi Heikkinen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu NaisUrat-hanke Työn ja yksityiselämän tasapaino 6.5.2014 Väitöskirjatutkimus Pyrkimyksenä on selvittää

Lisätiedot

TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS

TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS 1 17.4.2015 2 17.4.2015 Outi Viitamaa- Tervonen Eurobarometri 82.4 Sukupuolten välinen tasa-arvo aineisto kerätty 11-12/2014 3 17.4.2015 Palkkatasa-arvo Naisten

Lisätiedot

Uudenkaupungin kaupungin tasa-arvosuunnitelma. * Yhteisty ötoimikunta 29.11.2006 * Yhteisty ötoimikunta 17.01.2007 * Kaupunginhallitus 05.02.

Uudenkaupungin kaupungin tasa-arvosuunnitelma. * Yhteisty ötoimikunta 29.11.2006 * Yhteisty ötoimikunta 17.01.2007 * Kaupunginhallitus 05.02. 1 Uudenkaupungin kaupungin tasa-arvosuunnitelma * Yhteisty ötoimikunta 29.11.2006 * Yhteisty ötoimikunta 17.01.2007 * Kaupunginhallitus 05.02.2007 1 Johdanto Tasa-arvosuunnitelman laatiminen perustuu lakiin

Lisätiedot

Miten työeläkejärjestelmä kohtelee herraa ja duunaria?

Miten työeläkejärjestelmä kohtelee herraa ja duunaria? Miten työeläkejärjestelmä kohtelee herraa ja duunaria? 10.2.2014 Sosioekonomiset erot elinajan odotteissa suuria erityisesti miehillä Onko eläkejärjestelmä reilu? Raportti tarjoaa tietoa eri näkökulmista

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 8.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 8.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 8.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Palvelualojen taskutilasto 2012

Palvelualojen taskutilasto 2012 Jäsenyys ja liittyminen 030 100 600 Jäsenten työsuhdeasiat 030 100 620 Työttömyysturvaneuvonta 020 690 211 Vaihde 020 774 002 (ma pe klo 9 16) www.pam.fi pam@pam.fi etunimi.sukunimi@pam.fi Keskustoimisto

Lisätiedot

Vapaaehtoiset palkattomat virkavapaat ja työlomat (5+2)

Vapaaehtoiset palkattomat virkavapaat ja työlomat (5+2) Yhteistyöryhmä 1 16.01.2013 Kunnanhallitus 71 04.02.2013 Yhteistyöryhmä 14 24.10.2013 Kunnanhallitus 289 02.12.2013 Vapaaehtoiset palkattomat virkavapaat ja työlomat (5+2) 26/01.01.03/2013 Yhteistyöryhmä

Lisätiedot

Perhehoidon palkkiot ja kulukorvaukset muuttuvat lukien.

Perhehoidon palkkiot ja kulukorvaukset muuttuvat lukien. Liperin sosiaali- ja terveyslautakunta Liperin sosiaali- ja terveyslautakunta 101 15.12.2015 22 22.03.2016 Perhehoidon palkkiot ja korvaukset 1.1.2016 alkaen 444/02.05.00/2015 Soteltk 15.12.2015 101 Perhehoidon

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 23:2016

TILASTOKATSAUS 23:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 23:2016 1 13.12.2016 VANTAALAISTEN TYÖLLISTEN KESKIMÄÄRÄISET VALTIONVERON- ALAISET VUOSITULOT ERI TOIMIALOILLA VUOSINA 2011 2014 Vantaalaisten työllisten miesten keskitulot

Lisätiedot

Kyselytutkimus työajan käytöstä

Kyselytutkimus työajan käytöstä Kyselytutkimus työajan käytöstä Omien asioiden hoitaminen ja Internetin käyttö työajalla Markkina- ja mielipidetutkimusyritys Q-Tutkimus toteutti kesäkuussa 2013 (3.6. 17.6.2013) kyselytutkimuksen, joka

Lisätiedot

1. Kaikki kaatuu, sortuu August Forsman (Koskimies)

1. Kaikki kaatuu, sortuu August Forsman (Koskimies) olo q» date reliioso olo 7 K (2003) KE2a7 1. Kaikki kaatuu, sortuu uust Forsma (Koskimies) olo 14 olo 21 3 3 3 3 3 3 3 3 Ÿ ~~~~~~~~~~~ π K (2003) KE2a7 uhlakataatti (kuoro) - 2 - Kuula: - 3 - uhlakataatti

Lisätiedot

Sosiaalijaosto päättää, miten lain kohta tulkitaan sosiaalipäivystyksen osalta Merikratoksen kanssa.

Sosiaalijaosto päättää, miten lain kohta tulkitaan sosiaalipäivystyksen osalta Merikratoksen kanssa. Sosiaalijaosto 22 23.04.2010 Sosiaalijaosto 36 31.05.2010 Sosiaalijaosto 52 18.06.2010 Sosiaalijaosto 58 11.08.2010 Sosiaalijaosto 67 08.09.2010 Sosiaalijaosto 76 17.09.2010 Lastensuojelun sijoituspäätökset

Lisätiedot

Miten jaksamme työelämässä?

Miten jaksamme työelämässä? Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Rakennus- ja ympäristölautakunta 252 16.12.2015 655/11.01.00/2014. Rakennus- ja ympäristölautakunta 16.12.2015 252

Rakennus- ja ympäristölautakunta 252 16.12.2015 655/11.01.00/2014. Rakennus- ja ympäristölautakunta 16.12.2015 252 Rakennus- ja ympäristölautakunta 252 16.12.2015 Päätös / ympäristölupahakemus / Syväsatama, jätteiden loppusijoittaminen ja hyödyntäminen satamakentän rakenteissa, Kokkolan Satama / Länsi- ja Sisä-Suomen

Lisätiedot

Pöytäkirja 11/ (10) Helsinki, Radisson Blu Plaza -hotelli Videoyhteys Kotkaan (neuv.huone 110) ja Kouvolaan (C2010)

Pöytäkirja 11/ (10) Helsinki, Radisson Blu Plaza -hotelli Videoyhteys Kotkaan (neuv.huone 110) ja Kouvolaan (C2010) Pöytäkirja 11/2016 1 (10) Am mat ti kor kea kou lu Oy, hallitus 28.09.2016 Aika 28.09.2016 klo 14:37-16:11 Paikka Helsinki, Radisson Blu Plaza -hotelli Videoyhteys Kotkaan (neuv.huone 110) ja Kouvolaan

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Suomi palkkatyön yhteiskuntana Harri Melin Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Nopea muutos Tekninen muutos Globalisaatio Työmarkkinoiden joustot Globalisaatio ja demografinen muutos Jälkiteollisesta

Lisätiedot

Sisäpiirintiedon syntyminen

Sisäpiirintiedon syntyminen Kai Kotiranta Sisäpiirintiedon syntyminen Kontekstuaalinen tulkinta Y liopistollinen väitöskirja, jo k a Lapin yliopiston oikeustieteiden tiedekunnan suostum uksella esitetään julkisesti tarkastettavaksi

Lisätiedot

Kiinteistöveroprosenttien ja kunnan tuloveroprosentin vahvistaminen vuodeksi 2016

Kiinteistöveroprosenttien ja kunnan tuloveroprosentin vahvistaminen vuodeksi 2016 Kunnanhallitus 308 09.11.2015 Valtuusto 71 16.11.2015 Kiinteistöveroprosenttien ja kunnan tuloveroprosentin vahvistaminen vuodeksi 2016 804/02.03.01/2015 KHALL 308 9.11.2015 Kuntalain 66 :n mukaan valtuusto

Lisätiedot

1 Pöytäkirja Avaa haku

1 Pöytäkirja Avaa haku D yn as t y t i et o pa l ve l u Sivu 1 / 9 Poistuminen ( Toimielimet 1 Jätelautakunta 1 Pöytäkirja 17.12.2013 Avaa haku 1 Jätelautakunta Pöytäkirja 17.12.2013 Pykälä 15 Edellinen asia 1Seuraava asia M

Lisätiedot

Kysely tehtiin loka-marraskuussa 2015 Kohderyhmänä työmarkkinoilla olevat TEKin jäsenet Vastaajia noin , vastausprosentti noin 25 YTN-teemana

Kysely tehtiin loka-marraskuussa 2015 Kohderyhmänä työmarkkinoilla olevat TEKin jäsenet Vastaajia noin , vastausprosentti noin 25 YTN-teemana Kysely tehtiin loka-marraskuussa 2015 Kohderyhmänä työmarkkinoilla olevat TEKin jäsenet Vastaajia noin 11 000, vastausprosentti noin 25 YTN-teemana työtyytyväisyys ja työn muutokset Tuunia Keränen @TEK_akateemiset

Lisätiedot

Aikaisemmin kiinteistötoimitusten uskottuja miehiä on valittu kym me nen. Heille ei valita varajäseniä.

Aikaisemmin kiinteistötoimitusten uskottuja miehiä on valittu kym me nen. Heille ei valita varajäseniä. Kunnanhallitus 18 14.01.2013 Valtuusto 13 24.01.2013 Kunnanhallitus 102 16.03.2015 Valtuusto 13 26.03.2015 Kunnanhallitus 6 18.01.2016 Valtuusto 8 17.03.2016 Kunnanhallitus 227 22.08.2016 Valtuusto 32

Lisätiedot

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 OHJE KYSELYN TÄYTTÄMISEEN: Käykää ensin läpi koko kysely. Vastatkaa sen jälkeen omaa yhteisöänne koskeviin kysymyksiin. Kyselyssä on yleinen osa, johon pyydetään vastaus

Lisätiedot

Palkkamontun umpeenluonti kohti 1800 alinta palkkaa. SAK:n tasa-arvoviikonloppu 8.-9.6.2013/Jarkko Eloranta

Palkkamontun umpeenluonti kohti 1800 alinta palkkaa. SAK:n tasa-arvoviikonloppu 8.-9.6.2013/Jarkko Eloranta Palkkamontun umpeenluonti kohti 1800 alinta palkkaa SAK:n tasa-arvoviikonloppu 8.-9.6.2013/Jarkko Eloranta Toimintaympäristön haasteet Väestön ikääntyminen Palvelujen kysyntä (eläkejärjestelmä, hoito-

Lisätiedot

Usko, toivo ja rakkaus

Usko, toivo ja rakkaus Makku Lulli-Seppälä sko toivo a akkaus 1. Ko. 1 baitoille viululle alttoviululle a uuille op. kummityttöi Päivi vihkiäisii 9.8.1986 iulu a alttoviulu osuude voi soittaa sama soittaa. Tavittaessa alttoviulu

Lisätiedot

Henkilökuntaa rekrytoitaessa noudatetaan voimassa olevia sääntöjä ja määräyksiä pätevyysvaatimuksista ja kelpoisuusehdoista.

Henkilökuntaa rekrytoitaessa noudatetaan voimassa olevia sääntöjä ja määräyksiä pätevyysvaatimuksista ja kelpoisuusehdoista. ALAVIESKAN KUNNAN TASA-ARVOSUUNNITELMA 1. Tavoitteet Kunnanvaltuusto 26.9.2006 19 Tavoitteena on tasa-arvoinen, yhteistyökykyinen ja kehittyvä sekä hyvää tulosta tekevä työyhteisö, jossa tasa-arvo on osa

Lisätiedot

Työolotutkimus 2003. Tiedotustilaisuus 5.10.2004

Työolotutkimus 2003. Tiedotustilaisuus 5.10.2004 Työolotutkimus 3 Tiedotustilaisuus 5..4 13..4 Työolotutkimukset Työolosuhdetiedustelu 1972 - postikysely - koetutkimus Työolosuhdetiedustelu 1977 - käynti, otos 75 työllistä - vastausprosentti 91 % - palkansaajia

Lisätiedot

Taulukko 2. Regressioanalyysi, Työntekijän persoonaan kohdistuvat työn vaatimukset, k16b-i ja l

Taulukko 2. Regressioanalyysi, Työntekijän persoonaan kohdistuvat työn vaatimukset, k16b-i ja l Taulukko 1. Faktorianalyysi työssä vaadittavista tekijöistä (k16). Muuttujia, joiden kommunaliteetti on alle 0, 3 ei ole otettu mukaan faktorianalyysiin. Kommunaliteetti Faktori 1 Korkea ammattitaito,200

Lisätiedot

Onko eläkeköyhyys faktaa vai fiktiota? - Eläkkeiden tasot ja ostovoiman kehitys Juha Rantala Ekonomisti Eläketurvakeskus

Onko eläkeköyhyys faktaa vai fiktiota? - Eläkkeiden tasot ja ostovoiman kehitys Juha Rantala Ekonomisti Eläketurvakeskus Onko eläkeköyhyys faktaa vai fiktiota? - Eläkkeiden tasot ja ostovoiman kehitys Juha Rantala Ekonomisti Eläketurvakeskus Eläkeläiset ry:n seminaari, Kuntoranta 27.4.2017 Esityksen sisältö 1) Taustaa. -

Lisätiedot

Lapsiperheiden kotipalveluiden myöntämisperusteet ja asiakasmaksut 1.1.2016 alkaen

Lapsiperheiden kotipalveluiden myöntämisperusteet ja asiakasmaksut 1.1.2016 alkaen Hallitus 267 16.12.2015 Lapsiperheiden kotipalveluiden myöntämisperusteet ja asiakasmaksut 1.1.2016 alkaen H 267 (Valmistelija: perhepalvelujohtaja Matti Heikkinen ja vastuualuepäällikkö Tarja Rossinen)

Lisätiedot

Työmarkkinoilta kadonneet

Työmarkkinoilta kadonneet Julkinen BoF Online 6 2014 Työmarkkinoilta kadonneet Seppo Orjasniemi Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen Pankki Rahapolitiikka-

Lisätiedot

Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden päätös Torsti Patakankaan valituksesta/khall 5.5.2014 162

Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden päätös Torsti Patakankaan valituksesta/khall 5.5.2014 162 Kunnanhallitus 368 10.11.2015 Kunnanhallitus 404 08.12.2015 Kunnanhallitus 414 22.12.2015 Kunnanhallitus 43 09.02.2016 Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden päätös Torsti Patakankaan valituksesta/khall 5.5.2014

Lisätiedot

Well-being through work Hyvinvointia työstä. Finnish Institute of Occupational Health www.ttl.fi

Well-being through work Hyvinvointia työstä. Finnish Institute of Occupational Health www.ttl.fi Well-being through work Hyvinvointia työstä Perhevapaalta takaisin työelämään Kaisa Kauppinen, vanhempi tutkija, Työterveyslaitos, dosentti, Helsingin yliopisto 20.5.2013 Suomalainen perhevapaajärjestelmä

Lisätiedot

Tasa-arvon tilastoseuranta keskustasolla. Tilastokoulutus Tilastokeskus 8.10.2008 Mika Happonen, VTML

Tasa-arvon tilastoseuranta keskustasolla. Tilastokoulutus Tilastokeskus 8.10.2008 Mika Happonen, VTML Tasa-arvon tilastoseuranta keskustasolla Tilastokoulutus Tilastokeskus 8.10.2008 Mika Happonen, VTML Lähtökohdat Uudistettu tasa-arvolaki (2005) Taustalla EU:n samapalkkaisuus ja tasa-arvodirektiivit naisten

Lisätiedot

Palkkakartoitus. Tarja Arkio, asiantuntija, Akava. Toimenpiteet tasa arvon edistämiseksi työelämässä (Tasa arvol 6 a )

Palkkakartoitus. Tarja Arkio, asiantuntija, Akava. Toimenpiteet tasa arvon edistämiseksi työelämässä (Tasa arvol 6 a ) Palkkakartoitus Tarja Arkio, asiantuntija, Akava Toimenpiteet tasa arvon edistämiseksi työelämässä (Tasa arvol 6 a ) Jos työnantajan palvelussuhteessa olevan henkilöstön määrä on säännöllisesti vähintään

Lisätiedot

PS. Jos vastaanotit Sinulle kuulumattoman viestin, pyydän ilmoittamaan siitä viipymättä allekirjoittaneelle ja tuhoamaan viestin, kiitos.

PS. Jos vastaanotit Sinulle kuulumattoman viestin, pyydän ilmoittamaan siitä viipymättä allekirjoittaneelle ja tuhoamaan viestin, kiitos. Teamware Office' Posti Saapunut posti : Olavi Heikkisen lausunto Lähettäjä : Karjalainen Mikko Vastaanottaja : Leinonen Raija Lähetetty: 18.1.2013 10:29 He i! Korjasin nyt tämän spostiliitteenä olevaan

Lisätiedot

Piirrä kuvioita suureen laatikkoon. Valitse ruutuun oikea merkki > tai < tai =.

Piirrä kuvioita suureen laatikkoon. Valitse ruutuun oikea merkki > tai < tai =. Piirrä kuvioita suureen laatikkoon. Valitse ruutuun oikea merkki tai < tai =. 1 Valitse ruutuun oikea merkki tai < tai =. ------------------------------------------------------------------------------

Lisätiedot

Eläkkeet ja kansantalous. Keva-päivä 26.5.2011. Seppo Honkapohja Suomen Pankki*

Eläkkeet ja kansantalous. Keva-päivä 26.5.2011. Seppo Honkapohja Suomen Pankki* Eläkkeet ja kansantalous Keva-päivä 26.5.2011 Seppo Honkapohja Suomen Pankki* *Esitetyt näkemykset ovat omiani eivätkä välttämättä vastaa SP:n kantaa. 1 I. Eläkejärjestelmät: kansantaloudellisia peruskysymyksiä

Lisätiedot

Lisätietoja tästä asiasta antaa hallituksen puheenjohtaja Elisa

Lisätietoja tästä asiasta antaa hallituksen puheenjohtaja Elisa Hallitus 24 25.02.2016 Hallitus 63 30.03.2016 Hallitus 72 26.04.2016 Valtuusto 19 12.05.2016 Kuntayhtymän johtajan virka 60/31.312/2016 Hallitus 25.02.2016 24 Hallituksen puheenjohtaja: Etelä-Savon sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

Toisen asteen koulutuksen läpäisy ja keskeyttäminen

Toisen asteen koulutuksen läpäisy ja keskeyttäminen Toisen asteen koulutuksen läpäisy ja keskeyttäminen Vuosina 2001 ja 2006 toisen asteen opinnot aloittaneiden seurantatutkimus Simo Aho Ari Mäkiaho Tutkimuksen tavoitteet 1) Kuinka yleistä on toisen asteen

Lisätiedot

Kunnanhallitus 88 02.03.2015 Valtuusto 18 26.03.2015. Vuonna 2014 jätetyt aloitteet 63/00.01.02/2015

Kunnanhallitus 88 02.03.2015 Valtuusto 18 26.03.2015. Vuonna 2014 jätetyt aloitteet 63/00.01.02/2015 Kunnanhallitus 88 02.03.2015 Valtuusto 18 26.03.2015 Vuonna 2014 jätetyt aloitteet 63/00.01.02/2015 KHALL 88 Hallintojohtaja Kuntalain 28 :n mukaan kunnan asukkaalla on oikeus tehdä kunnalle aloitteita

Lisätiedot

Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli Helena Hiila-O Brien

Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli Helena Hiila-O Brien Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli 25.9.2012 Helena Hiila-O Brien KUKA LASTA KASVATTAA JA MITÄ VARTEN Lapsi työvoimana Lapsi rakentamassa kansakunnan tulevaisuutta Lapsi jatkamaan sukua

Lisätiedot

MINISTEREITÄ VÄHEMMÄN OHJELMA YLEISPIIRTEISEKSI

MINISTEREITÄ VÄHEMMÄN OHJELMA YLEISPIIRTEISEKSI MINISTEREITÄ VÄHEMMÄN OHJELMA YLEISPIIRTEISEKSI Eduskuntavaalien jälkeiseen hallitukseen kohdentuvia odotuksia selvitettiin kysymällä, mikä on sopiva ministerien määrä hallitusta muodostettaessa. Kysymys

Lisätiedot

Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Rakennus- ja ympäristölautakunnan valinta 113/ /2017. Khall

Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Rakennus- ja ympäristölautakunnan valinta 113/ /2017. Khall Kunnanhallitus 193 08.06.2017 Kunnanvaltuusto 36 19.06.2017 Rakennus- ja ympäristölautakunnan valinta 113/00.00.01/2017 Khall 08.06.2017 193 Kunnan toimielimistä säädetään kuntalain 30 :ssä. Toimielinten

Lisätiedot

Hannu Issakainen 14.2.2011. HAKU- hankkeen tunnusluvuista

Hannu Issakainen 14.2.2011. HAKU- hankkeen tunnusluvuista Hannu Issakainen 14.2.2011 HAKU- hankkeen tunnusluvuista Henkilötyöpäivä ja -vuosi Htp= henkilötyöpäivä = täyden työajan kalenteripäivä Htv = henkilötyövuosi = 365 (366) htp Htt = henkilötyötunti (sopimatta)

Lisätiedot

Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta

Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta Työeläkepäivä 14.11.2012, Seminaari 2 Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta Eila Tuominen Vanhuuseläkkeelle siirtyminen yleistynyt v. 2000 2011 Vuonna 2000 kolmasosa

Lisätiedot

Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja

Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja Timo Leino LT, työterveyshuollon ja työlääketieteen erikoislääkäri Nuoret ja työ ohjelman koordinaattori Yliopistojen 22. työsuojelupäivät

Lisätiedot

SuPerin PLM neuvottelupäivät Uudet kunta-alan jaksotyöaikamääräykset lähtien

SuPerin PLM neuvottelupäivät Uudet kunta-alan jaksotyöaikamääräykset lähtien SuPerin PLM neuvottelupäivät 17.4.15 Uudet kunta-alan jaksotyöaikamääräykset 1.6.2015 lähtien Vuosiloma Vuosiloma ja jaksotyö Vuosilomaa kuluttavat vain ne päivät, jotka olisivat säännölliseen työaikaan

Lisätiedot

Tasa-arvolaki työelämässä

Tasa-arvolaki työelämässä Tasa-arvolaki työelämässä Mahdollisuus vai taakka? Koulutus työelämän asiantuntijoille 23.4.2015 TASA-ARVOLAKI 2 23.4.2015 Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta (609/1986) Tarkoitus: estää sukupuoleen

Lisätiedot

Osa-aikatyö ja talous

Osa-aikatyö ja talous Osa-aikatyö ja talous Eri ehdot naisille ja miehille Pohjoismaissa NIKK:n tietolehtinen Namn på kapitlet 1 NIKK:n tietolehtinen Osa-aikatyö ja talous Eri ehdot naisille ja miehille Pohjoismaissa Naiset

Lisätiedot

- 16 Kokouksen avaaminen Pöytäkirjantarkastajien valinta Työjärjestyksen hyväksyminen. Vt. kaupunginjohtajan päätösehdotus:

- 16 Kokouksen avaaminen Pöytäkirjantarkastajien valinta Työjärjestyksen hyväksyminen. Vt. kaupunginjohtajan päätösehdotus: Kaupunginhallitus 198 12.06.2017 Kaupunginvaltuuston kokouksen 24.4.2017 päätösten täytäntöönpano 1898/00.02.01/2017 KHALL 12.06.2017 198 Kuntalain (410/2015) 39 :n 1 momentin mukaan kunnanhallitus vas

Lisätiedot

Työolojen kehityslinjoja

Työolojen kehityslinjoja Työolojen kehityslinjoja Anna-Maija Lehto anna-maija.lehto@stat.fi Työolotutkimukset! Työolosuhdetiedustelu 1972 - postikysely, koetutkimus! Työolosuhdetiedustelu 1977 - käynti, otos 7500 työllistä - vastausprosentti

Lisätiedot