TEKSTIILI- JA VAATETUSTEOLLISUUDEN TOIMIHENKILÖIDEN PALKKAUSJÄRJESTELMÄN YLLÄPITO-OHJEET KULUTUSTAVARARYHMÄ RY

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TEKSTIILI- JA VAATETUSTEOLLISUUDEN TOIMIHENKILÖIDEN PALKKAUSJÄRJESTELMÄN YLLÄPITO-OHJEET KULUTUSTAVARARYHMÄ RY"

Transkriptio

1 TEKSTIILI- JA VAATETUSTEOLLISUUDEN TOIMIHENKILÖIDEN PALKKAUSJÄRJESTELMÄN YLLÄPITO-OHJEET KULUTUSTAVARARYHMÄ RY TOIMIHENKILÖUNIONI TU RY

2 JOHDANTO Tekstiili- ja vaatetusteollisuus ry sekä Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liitto STL ry ja Teknisten Liitto TL ry sopivat vuoden 1997 aikana osana liittojen välistä tekstiili- ja vaatetusteollisuuden toimihenkilöiden työehtosopimuksen uudistamisratkaisua, että alan yrityksissä sekä teknisiin että teollisuustoimihenkilöihin ryhdytään alkaen soveltamaan uutta palkkausjärjestelmää. Vuoden 2007 työehtosopimusratkaisussa sovittiin, että sopimuksen nykyiset allekirjoittajat Kulutustavararyhmä ry ja Toimihenkilöunioni TU ry uudistavat tämän palkkausjärjestelmän ylläpito-ohjeen 10 vuoden aikana saatujen kokemusten pohjalta. Tämä vihkonen sisältää lyhyen kuvauksen palkkausjärjestelmän sisällöstä ja käytöstä työpaikalla. Vihkosen ovat laatineet yhteistyössä Kulutustavararyhmä ry:n jäsenliitto Tekstiili- ja vaatetusteollisuus ry ja Toimihenkilöunioni TU ry ja se on tarkoitettu käsikirjaksi yrityksille palkkausjärjestelmän soveltamisessa ja ylläpidossa. 1

3 1 YRITYKSEN PALKKAPOLITIIKKA Työyhteisöltä ja sen henkilöstöltä odotetaan tuloksellisuutta. Tuloksiin pyrkivä organisaatio tavoittelee hyvää ja pysyvää työvoimaa, kannustaa ja motivoi sitä kehittymään ja ottamaan vastaan uusia haasteita. Organisaatiot poikkeavat monessa suhteessa toisistaan. Niillä on erilainen historia, ihmiset, arvot, toimintakulttuuri, ympäristö, toiminta-ajatukset, teknologia, tuotteet jne. Näin myös toiminnan kehittämisen tavoitteet eri organisaatioissa muodostuvat erilaisiksi. Johdonmukainen yrityskohtainen palkkapolitiikka on pitkäjänteinen prosessi, joka on osa organisaation toiminta-ajatuksen, tavoitteiden ja ohjausjärjestelmien kehikkoa ja hyvin toimivana tukee kunkin työyhteisön tavoitteiden saavuttamista. Perustan palkkapolitiikan hoidolle muodostaa palkkausjärjestelmä. Sen tulisi olla rakennettu niin, että se heijastelee tunnetta tasa-arvoisten ja oikeudenmukaisten periaatteiden toteutumista töitä ja työsuorituksia arvioitaessa, ja sen tulee motivoida ja ohjata työkäyttäytymistä oikeaan ja tarkoituksenmukaiseen suuntaan. Vaikka henkilön tai henkilöstöryhmän ansioiden taso tai ansioiden kehittyminen ei ole palkankorotusten peruste toiselle henkilölle tai henkilöstöryhmälle, edellyttää johdonmukainen palkkapolitiikka, että toisaalta työpaikan eri henkilöstöryhmien ansiotasot ja toisaalta ansiokehitys ovat oikeudenmukaisessa suhteessa toisiinsa nähden. Vaikka toimeen sisältyvä johtaminen ja valvonta ovat jo sinänsä tekijöinä arvioitaessa toimen vaativuutta, tulee yrityksen palkkapolitiikassa kuitenkin jatkuvasti seurata esimiesten ja alaisten palkkausta, jotta esimiesasemassa olevan toimihenkilöiden palkkataso ylittää alaisinaan toimivien palkkojen tason. Työn vaativuuden arviointi on osa palkkausjärjestelmää ja sillä tuetaan oikeudenmukaisen palkkausjärjestelmän toteutumista. Arviointijärjestelmässä tulee ottaa huomioon se, mihin suuntaan työtä halutaan kehittää, jotta organisaation työprosessit kehittyisivät haluttuun suuntaan. Mikään palkkausjärjestelmä ei toimi itsestään vaan kaikki riippuu siitä, suostuuko työyhteisö käyttämään sitä kannustavan johtamisen välineenä. Järjestelmä on yksi järkevän ja joustavan johtamisen ja toiminnan ohjaamisen instrumentti. Menestys riippuu osaltaan siitä, miten sitä käytetään, ylläpidetään ja kehitetään. 2

4 2 TOIMIHENKILÖN PALKAN RAKENNE Toimihenkilön henkilökohtainen kokonaispalkka muodostuu kolmesta elementistä, jotka perustuvat toimen vaativuuteen, henkilökohtaiseen pätevyyteen ja palvelusaikalisään. Toimen vaativuus - palkanosa Keskeisin elementti on toimen vaativuuteen perustuva palkanosa. Vaativuus arvioidaan palkkausjärjestelmän sisältämällä vaativuuden arviointijärjestelmällä. Arvioinnista saatujen tulosten perusteella toimi sijoittuu johonkin kymmenestä vaativuusluokasta, joista jokaiselle on voimassa olevassa työehtosopimuksessa sovittu vaativuusluokkapalkka. Henkilökohtainen palkanosa Palvelusaikalisä Henkilökohtainen palkanosa Palkkarakenteen toinen elementti, henkilökohtainen palkanosa, määräytyy tointa hoitavan toimihenkilön pätevyyden ja työsuorituksen perusteella. Pätevyys- ja suoritustekijöitä on työpaikoilla esimiesten toimesta arvioitava järjestelmällisesti ja oikeudenmukaisesti. Tämä opas sisältää mallijärjestelmiä, joita voidaan käyttää sellaisenaan taikka yrityksen olosuhteisiin sovellettuna. Voidaan käyttää myös muita arviointimenetelmiä. Henkilökohtaisen palkanosan suuruuden tulee puolen vuoden palveluksessaolon jälkeen olla vähintään 3 prosenttia asianomaisen toimen vaativuusluokan ohjepalkasta. Palvelusaikalisä Palvelusaikalisä on erillisenä lisänä maksettava lisä, jonka suuruus määräytyy asianomaisen toimihenkilön työsuhteen yhtäjaksoisen pituuden perusteella. Lisä maksetaan kuukausittain ja suuruus määritellään työehtosopimuksessa. Henkilökohtainen palkka Toimen vaativuuspalkanosa 3

5 3 TOIMEN VAATIVUUTEEN PERUSTUVA PALKANOSA Toimen vaativuus määritellään toimenkuvauksen perusteella. Vaativuuden arvioinnissa käytetään tähän järjestelmään liittyvää matriisia. Paikallisesti on mahdollista sopia myös muun palkkausjärjestelmän käytöstä erityisesti tilanteissa, joissa yrityksen eri henkilöstöryhmiin sovelletaan jotakin muuta yhteistä palkkausjärjestelmää. Toimen vaativuusluokituksessa arvioidaan ainoastaan tointa ja sen luonnetta. Sitä hoitavan toimihenkilön ominaisuudet eivät vaikuta toimen vaativuusluokitukseen. Arviointijärjestelmä mittaa toimihenkilöiden tehtäville ominaisia vaativuustekijöitä tarkoituksena tuottaa oikeudenmukaiseksi koettu tehtävien vaativuusskaala (so. erottaa tehtävät vaativuudeltaan toisistaan) ja kytkeä sen avulla toisiinsa tehtävän vaativuus ja palkka. 3.1 VAATIVUUSTEKIJÖIDEN MITTAUSALUEET Toimen luonne Toimen luonteella mitataan tehtävän hoitamisessa edellytettävän itsenäisen harkinnan vaativuutta. Harkintatilanteissa tarvittavien tietojen laajuutta ja syvyyttä lisäävät paitsi koulutus, myös harkintatilanteissa tarvittava kokemus. Vaativuus on sitä suurempi - mitä useimmin harkintatilanteita esiintyy, - mitä erilaisimpia ne ovat, - mitä lyhyempi on harkinta-aika, - mitä laajemmat ja syvällisemmät tiedot ratkaisujen tekemiseen tarvitaan, - mitä väljemmät ovat ohjeet ja/tai - mitä hitaampaa on palaute Vaativuus on riippuvainen toimen itsenäisyydestä eli harkinnan vapausasteesta, tarvittavien tietojen määrästä ja laadusta sekä siitä, kuinka vaikeaa on ratkaisujen löytyminen. Oleellista on myös, missä määrin harkintatilanteita toimessa esiintyy. Harkinnan tarkoituksena on tuottaa ratkaisuja. Mitä itsenäisempiä ratkaisuja tehdään ja mitä väljemmät ovat toimintaohjeet, sen vaativammasta harkinnasta on kysymys. Mitä tarkemmat ohjeet työstä on annettu, sen vähemmäksi jää harkinnan mahdollisuus ja näin ollen myös vaikeus. Tarvittavan harkinnan määrää mietittäessä on kuitenkin otettava huomioon, että ohjeita voi olla vähän ja ne saattavat olla yksinkertaisia ja toisaalta niitä voi olla paljon ja ne ovat mutkikkaita. Tarvittavan harkinnan määrä saattaa lisääntyä sen mukaan, mitä enemmän toimen hoitamisessa edellytetään lakien, viranomaismääräysten ja -ohjeiden sekä järjestelmien tuntemusta. 4

6 Harkinnan ja suunnittelun vaativuus lisääntyy, mikäli ratkaisutilanteissa on epävarmuustekijöitä tai palaute ei ole selkeä toimintaohje, vaan edellyttää sinänsä lisäharkintaa ja erittelyjä. Harkintaan tai päätöksentekoon saattaa liittyä myös jatkuva uuden tiedon tarve, koska määräykset muuttuvat ja entinen tieto tulee tarpeettomaksi tai sen lisäksi on hankittava yhä uutta, muuttuvaa tietoa. Erityisosaamista vaativa harkinta edellyttää laajojen tietojen ja tiedostojen käyttöä, tietojen yhdistelyä ja uusien sovellusten tekoa, mutkikkaiden ongelmien ratkaisemista syvällisen harkinnan perusteella. Toimen itsenäisyyttä kuvataan sillä, mikä tehtäviä tai tointa ohjaa. Ohjeet: Tehtäviä varten on olemassa kirjalliset tai suulliset ohjeet, joita noudattamalla tehtävistä selviydytään. Ohjeiden noudattaminen ei vaadi sanottavasti harkintaa. Menettelytavat ja annetut ohjeet: Menettelytapa on edellistä väljempi ohje ja yksityiskohdissa tarvitaan soveltavaa harkintaa. Menettelytavat ovat usein talon tapoja eikä niille ole kattavia ohjeita. Tutut lähteet: Samantyyppisiä tilanteita esiintyy usein niiden kuitenkin poiketessa siinä määrin, ettei menettelytapoja voida soveltaa sellaisenaan, vaan työt on suunniteltava soveltaen ja koostaen useista menettelytavoista sekä toiminnon sisäistä ammattitietoutta hyödyntäen. Toimipaikan asiantuntemus ja ennakkotapaukset: Ratkaisujen perusteeksi hyödynnetään koko yrityksen ja/tai toimipaikan asiantuntemusta ja ennakkotapaukset auttavat painottamaan harkinnan oikeaan kohteeseen. Palaute usealta taholta: Palaute edellyttää sinänsä itsenäistä harkintaa palautteen merkityksen arvioimiseksi. Palautteen ja usean tietynlaisen erityisasiantuntemuksen avulla luodaan edellytykset jatkotoiminnalle. Toimintaperiaatteet: Vain tehtävän tavoitteet ovat tunnetut. Ratkaisut tehdään olemassa olevaa tietoa analysoiden ja yhdistämällä sitä uuteen, hankittavaan tietoon. 5

7 3.1.2 Päätöksenteon/ratkaisujen vaikutukset Päätöksenteon vaikutuksilla mitataan niiden merkittävyyttä ja laajuutta. Päätöksentekoon rinnastetaan asiantuntijatehtäville ominainen neuvonta, suositus tvs. asiantuntijuuden käyttöön perustuva vaikutus. Vaativuus on sitä suurempi - mitä suuremmat ovat taloudelliset vaikutukset, - mitä laajemmin ovat vaikutukset tuotantoon ja laatuun ja - mitä merkittävämmät ovat ihmisiin, ympäristöön, työsuojeluun ja yleiseen turvallisuuteen liittyvät vaikutukset. Vaikutuksia tarkastellaan kokonaisuutena ja yhteisvaikutusta arvioidaan yrityksen toimipaikan kannalta. Vaikutuksilla arvioidaan toimeen kuuluvien ratkaisujen ja päätösten vaikutusten seuraamuksia (tekeminen, jälkivaikutukset, tilintekovelvollisuus jne.) ja laajuutta. Luokitustyöryhmän tulee toimipaikoilla yhteisesti todeta, miten matriisissa mainittuja termejä osasto, yksikkö jne. tulkitaan. Lähestymistapa voi olla esim. seuraavanlainen: Osasto/suuri yksikkö on osastoista koostuva kokonaisuus yrityksessä ja/tai toimipaikassa, esim: - tuotanto - suunnittelu ja tutkimus - tietojen hallinta - myynti ja markkinointi - henkilöstöhallinto - taloushallinto - logistiikka, tvs. Osasto/suuri yksikkö on puolestaan useasta osasta koostettu luonnollinen kokonaisuus, jolla tuetaan jonkin suuremman yksikön tuloksentekoa. Tuotanto voi esimerkiksi koostua seuraavista osastoista: - valmistus - tuotannon suunnittelu - tuotannon kunnossapito - laadunohjaus, jne., ja esim. taloushallinto saattaa jakautua - rahoitukseen - kirjanpitoon - kassanhoitoon jne. 6

8 3.1.3 Vuorovaikutuksen vaativuus Vaikuttamisella mitataan oman yrityksen henkilöstöön ja ulkopuolisiin henkilöihin vaikuttamisen vaativuutta. Vaikuttaminen on tyypillistä kommunikointia johtamisen, suunnittelun, markkinoinnin, henkilöstöhallinnon ja kaupan alueella sekä muihin yrityskuvaan liittyvissä yhteydenpidoissa. Vaativuus on sitä suurempi - mitä suurempi on neuvonnan, opastamisen tai kouluttamisen velvoite, - mitä syvällisempi ja laajempi on motivoinnin vaatimus, - mitä monitahoisempi ja laajempi on kommunikointi- ja yhteysverkko ( asiakkaat, muut organisaatiot, viranomaiset, alihankkijat, julkinen sana ja vastaavat sidosryhmät) - mitä suurempaa asiantuntemusta yhteydenpito vaatii. - mitä merkittävämpiä ihmissuhdetaitoja tarvitaan Toimen hoitamisen edellyttämän vuorovaikutuksen vaativuuden porrastamista voidaan lähestyä esim. seuraavasti: Työyhteydet ovat tavanomaisia, kun toimen hoitamiseen liittyvään informaatioon ei sisälly erityistä asiantuntijapanosta ja se tapahtuu pääasiassa oman toimen lähipiirissä. Toimeen sisältyy omaan työhön liittyviä asiantuntijatason yhteyksiä omassa toiminnossa. Tavoitteellisia yhteyksiä asiantuntijatasolla esiintyy silloin, kun toimen hoitaminen edellyttää asiantuntijatason yhteyksiä, joissa edellytetään vaikuttamis- ja neuvottelutaitoa oman toiminnon piirissä tavoitteena lähinnä oman toiminnon varmistaminen. Voi esiintyä myös tavanomaista kommunikointia ulkopuolisiin sidosryhmiin. Merkittävästi oma-aloitteista yhteydenpitoa esiintyy silloin, kun toimeen sisältyy merkittävästi oma-aloitteista vaikuttamista yrityksessä ja/tai toimipaikassa sekä yrityksen edustamista asiakkaisiin tai asiantuntijoihin. Kommunikointiin liittyy ammatillista erityisosaamista, TAI merkittävä osa työstä on vaativia yhteyksiä myönteisen yrityskuvan luomiseksi asiakkaisiin tai muihin sidosryhmiin. Työhön voi kuulua asiantuntijatason yhteydenpitoa toisiin maihin Johtaminen ja asema Johtamistehtävissä vaikuttamisen osatekijöiden merkitys korostuu ja sen vaativuus riippuu esimiestehtävän luonteesta. Esimiestehtävään on rinnastettavissa erilaisten projektiluontoisten töiden vetäminen, joissa toimen vaatiman asiantuntijuuden perusteella ohjataan erilaisia työryhmiä. Itsenäinen tehtäväaluevastuu saattaa esimiestehtävään rinnastettavasti korostaa vuorovaikutuksen vaativuutta. 7

9 Tekijää johtaminen/asema tarkasteltaessa on muodollisen aseman ohella kiinnitettävä huomiota myös muihin johtamiseen liittyviin tekijöihin. Alaisten lukumäärä ei esimerkiksi välttämättä anna täyttä kuvaa toimen vaativuudesta. Pienen projekti- tai tutkimusryhmän johtaminen voi johtamisen näkökulmasta olla vaativampaa kuin suuren, rutiininomaista työtä tekevän työryhmän johtaminen. Esimiesasema voi myös olla sitä muodollisempi ja vähemmän vaativa, mitä itsenäisempää työtä alaiset tekevät. Toimi voi johtamisen näkökulmasta olla vaativa ilman, että siihen lainkaan liittyy muodollista esimiesasemaa, esimerkiksi kun erilaisten työ-, projekti- ja vastaavien ryhmien toimintaa ohjataan toimen edellyttämän asiantuntijuuden avulla. 3.2 TOIMEN VAATIVUUSLUOKAN MÄÄRÄYTYMINEN VAATIVUUSPISTEET Vaativuuden mittauksen lähtökohta on toimen ja sen sisältämien tehtävien kuvaus, jonka sisällön perusteella toimelle haetaan jokaisen em. mittarin suhteen vaativuustaso ja ko. tason mukainen pistemäärä. Toimen vaativuuspisteet syntyvät kunkin mittarin antamien pisteiden summana ja johtavat johonkin kymmenestä vaativuusluokasta seuraavasti: TVL-pisteet TVL-luokka Kullekin vaativuusluokalle on työehtosopimuksessa määritetty vaativuusluokkapalkka. 3.3 VAATIVUUDEN ARVIOINTI KÄYTÄNNÖSSÄ Seuraavassa kuvaus siitä, miten toimien vaativuuden arviointijärjestelmää käytännössä voidaan ylläpitää. 1. Toimen vaativuuden arviointi perustuu toimenkuvaukseen. Kuvauksen muotoon kannattaa kiinnittää huomiota. Jotta toimien vaativuus voidaan mitata mahdollisimman luotettavasti, tulee toimenkuvien olla asiallisia ja tosiasioihin pidättäytyviä. Niiden tulee lähteä toimen todellisesta sisällöstä niin, että toimen sisältö sekä siihen liittyvät vastuut ja yhteydet käyvät mahdollisimman hyvin ilmi. Oppaan lopussa on malli toimenkuvauslomakkeesta. 8

10 2. Uuden tai muuttuneen toimen vaativuuden arviointi tapahtuu seuraavasti: Uudelle toimihenkilölle muodostettavan uuden toimen vaativuus määritellään niin pian kuin mahdollista, kuitenkin viimeistään kuuden kuukauden kuluttua toimihenkilötyösuhteen alkamisesta. Olemassa olevan toimen sisällön pysyvästi muuttuessa on toimen vaativuus ensi tilassa arvioitava uudelleen. Vaativuusluokan muuttuessa on siitä mahdollisesti aiheutuvat palkankorotukset toteutettava muutoshetkeä seuraavan palkanmaksukauden alusta lukien. Toimihenkilön siirtyessä toimesta toiseen, noudatetaan uuden toimen mukaista luokitusta siirtymistä seuraavan palkanmaksukauden alusta lähtien. Mikäli henkilövaihdoksella on vaikutuksia uuden toimen sisältöön, on ensi tilassa tarkistettava muutoksen mahdollinen vaikutus luokitukseen. Muuttuneen luokituksen mahdollisesti aiheuttama palkankorotus toteutetaan siirtymisajankohtaa seuraavan palkanmaksukauden alusta lukien. 3. Vaativuusluokitusta tulee tarkastella säännöllisin väliajoin, vähintään kerran vuodessa. Tämän tarkastelun yhteydessä varataan toimihenkilöiden edustajalle/ edustajille tai yritykseen/toimipaikkaan mahdollisesti perustetulle luokitustyöryhmälle tilaisuus tuoda esiin perusteltu näkemyksensä luokituksesta, järjestelmän toimivuudesta ja mahdollisesti esiintulleista ongelmista. Mainittu luokitusryhmä voi pienimmillään koostua yhdestä työnantajan ja yhdestä toimihenkilöiden edustajasta, mutta voi sovittaessa olla suurempikin osapuolten välisen yhteistoimintasopimuksen tarkoittamassa laajuudessa. 3.4 YRITYSKOHTAISET SOVELLUKSET Paikallisesti voidaan sopia myös ns. väliluokkien käyttöönotosta. Käytännössä se tarkoittaa vaativuusluokkien määrän kasvua. Väliluokkia ei tarvitse sijoittaa jokaiseen työehtosopimuksen määrittelemään väliin, vaan niitä voidaan sijoittaa haluttuun kohteeseen. Tämä voi tulla kysymykseen silloin, jos useita toimia on luokiteltu samaan vaativuusluokkaan vaativuusluokkapisteiden kuitenkin erotessa toisistaan. Vaativuusluokkapalkka tulee tällöin määritellä myös matemaattisesti oikeaan tasoon. 9

11 4 HENKILÖKOHTAINEN PÄTEVYYS 4.1 HENKILÖKOHTAISEN PALKANOSAN SUURUUS Henkilökohtaisen palkanosan tulee puolen vuoden kuluessa työsuhteen alkamisesta tapahtuvan ensimmäisen pätevyyden arvioinnin jälkeen kullakin toimihenkilöllä olla vähintään 3 %:a hänen hoitamansa toimen vaativuuden mukaisesta palkasta. Henkilökohtaisen palkanosan suuruuteen vaikuttaa toimihenkilön pätevyys ja työsuoritus. Pätevyys- ja suoritustekijöitä on työpaikoilla arvioitava järjestelmällisesti. Tämä opasvihkonen sisältää pätevyyden- ja työsuorituksen arviointijärjestelmiä, joista yritys voi valita käyttöönsä jonkun, joko sellaisenaan tai työpaikan olosuhteisiin sovellettuna. Myös muita vastaavanlaisia kriteerejä sisältäviä arviointijärjestelmiä voidaan käyttää. Järjestelmään sisältyvien tekijöiden tulee tukea yrityksen toimintatapoja ja tavoitteita ja niiden tulee olla yksiselitteisiä ja ymmärrettäviä. Pätevyyttä ja työsuoritusta koskevassa arvioinnissa tärkeimpiä asioita ovat oikeudenmukaisuus ja kannustavuus. Järjestelmän tulee myöskin olla uskottava ja avoin niin, että arvioinnin kohteena oleva toimihenkilö tietää sen tavoitteet ja myöskin sen, miten arvioinnin tuloksia käytetään hänen palkkakehityksensä ohjaamisessa. Mainitut tavoitteet ja sitoutuminen järjestelmään saavutetaan parhaiten, kun sen perusteet ja sisältö käsitellään ennen käyttöönottoa toimihenkilöiden ja heidän edustajiensa kanssa ja heille samalla varataan tilaisuus tuoda esille omat mielipiteensä ja kehittämisehdotuksensa. 4.2 PÄTEVYYDEN ARVIOINTI Pätevyydellä käsitetään kaikkia niitä toimihenkilön henkilökohtaisia ominaisuuksia, joilla on välittömästi tai välillisesti merkitystä toimen suorittamiselle. Pätevyyttä verrataan suhteessa toimen vaativuuteen. Hyvää pätevyyttä ja hyviä suorituksia esiintyy kaikilla vaativuustasoilla. Pätevyystekijöiden tulee täyttää oikeudenmukaisuuden ja kannustavuuden vaatimukset. Tästä seuraa, että tekijöille on asetettava ainakin seuraavat kriteerit: - niiden tulee liittyä toimeen ja sen sisältämiin työtehtäviin, - niiden tulee esiintyä kaikissa tarkasteltavissa työsuorituksissa, - niiden tulee olla arvioitavissa, - niiden tulee olla itsenäisiä muuttujia, - toimihenkilön pitää voida vaikuttaa arvioitavaan tekijään. Tasapuolisuus ja johdonmukaisuus turvataan, kun pätevyyden arvioinnissa käytetään järjestelmää, joka huomioi paitsi toimihenkilön pätevyyden tasoa ja kehittymistä myös pätevyyden säilyttämisen jatkuvasti hyvällä tasolla. Pätevyystekijöiden valinta ja niiden painotus määritellään työpaikoilla lähtien yrityksen tavoitteista. Järjestelmän käytön yhdenmukaisuuden turvaaminen toteutetaan perehdyttämällä esimiehet arviointijärjestelmän ja valittujen arviointikriteerien sisältöön sekä niihin liittyviin tavoitteisiin. 10

12 Järjestelmän on syytä olla selkeä ja yksinkertainen niin, että sitä on riittävän helppo käyttää ja että pätevyystekijöitä tai painotuksia voidaan muuttaa tilanteen mukaan. Pätevyyden arvioinnin suorittaa esimies, joka pyrkii pätevyyden arvioinnissa ehdottomaan objektiivisuuteen. Henkilökohtaisten tekijöiden arviointi suoritetaan, ellei paikallisesti toisin sovita, vähintään kerran vuodessa, esimerkiksi osana tavanomaista kehitys-, tavoite- yms. keskustelua. Liitot suosittavat, että tehtävien vaativuuden arvioinnin perustana olevat toimenkuvat tarkistetaan samassa yhteydessä. Uuden toimihenkilön henkilökohtaisten tekijöiden arviointi suoritetaan puolen vuoden kuluessa työsuhteen alkamisesta. Siihen saakka palkka on vähintään tehtäväkohtaisen palkan suuruinen. Toimihenkilön pätevyyttä ja työsuoritusta arvioidaan aina suhteessa hänen senhetkiseen toimeensa. Mikäli toimi muuttuu, on henkilön pätevyys suhteessa uuteen toimeen arvioitava uudelleen. Pätevyyttä vastaava osuus henkilökohtaisesta kokonaispalkasta voi siis tällaisessa tilanteessa muuttua. Toimihenkilöllä ja toimihenkilöiden luottamusmiehellä on oikeus arvioinnin jälkeen saada tietää pätevyyden arvioinnin perusteet, tulokset ja vaikutukset. 4.3 PÄTEVYYSTEKIJÄT Alla olevassa taulukossa on esitetty joukko pätevyyden ja suorituksen arviointiin sopivia tekijöitä, joiden avulla yrityksessä voidaan laatia pätevyyden arviointijärjestelmä. Tekijät on ryhmitelty kolmeen ryhmään. Useimmiten yhden päätekijän arviointiin ei tarvita kaikkien alatekijöiden käyttöä. Yksinkertaisimmillaan esimerkiksi työtehotekijän mittariksi riittää alatekijä työtulos. Työteho Vastuullisuus Yhteistyötaito Koulutus * työtulos * laatu * monitaitoisuus * kehityskyky * erityisosaaminen * harkintakyky * taloudellinen vastuu * vastuu toisista ihmisistä * viestintävastuu * säännöllisyys * huolellisuus * itsenäisyys * ihmissuhdetaidot * joustavuus * kommunikointi Yllä olevista pätevyystekijöistä ja niiden ulottuvuuksista voidaan ottaa mukaan yrityksissä tärkeiksi katsotut. Samoin voidaan ottaa mukaan muita tekijöitä, jotka eivät sisälly yllä oleviin. 4.4 ARVIOINNIN TULOSTUS Pätevyysarvioinnin tulostus voidaan tehdä käyttämällä pistearviointia tai pätevyysprofiilia. Pistejärjestelmää käytettäessä kutakin pätevyystekijää voidaan painottaa eri tavalla pisteiden avulla. Arvioinnin tuloksena saadaan summapistemäärä, joka kuvaa kunkin henkilön senhetkistä pätevyyttä suhteessa työtehtäviinsä. 11

13 Esimerkkejä pistejärjestelmistä Seuraavat esimerkit ovat laadittu matriisimuotoon. Yrityksissä voidaan valita sopivampikin tapa arvioida henkilökohtaista pätevyyttä. Tärkätä on, että arviointitapa on ymmärrettävä ja että se motivoi toimihenkilöä pätevöittämään itseään. Ensimmäisessä esimerkissä työtehoa kuvaavaksi tekijäksi on valittu työtulos, vastuuntuntoa kuvaavaksi tekijäksi taloudellinen vastuu ja yhteistyökykyä kuvaavaksi tekijäksi ihmissuhdetaidot. Kutakin tekijää voidaan painottaa esimerkiksi alla esitetyllä tavalla. Tekijä Todettu kehittämistarvetta Vastaa normaalitasoa Ylittää normaalitason työtulos taloudellinen vastuu yhteistyötaito koulutus Yhteensä Esimerkiksi henkilö, jonka työtulos pätevyyden arvioinnissa vastasi normaalitasoa, vastuullisuus vaatii kehittämistä ja jonka yhteistyötaidot ylittivät normaalitason sai esimerkkitapauksessa pisteitä = 8. Piste-esimerkki vaihtelee tässä esimerkissä neljästä kahteentoista. Pätevyyden arvioinnilla voidaan henkilökohtainen palkanosa määrittää järjestelmällisesti, oikeudenmukaisesti ja kannustavasti. Työehtosopimuksen mukaan henkilökohtaisen palkan osuuden vähimmäismäärä on vähintään 3%:a toimen vaativuusluokkapalkasta. Seuraavissa esimerkeissä 2 ja 3 toimihenkilöiden osaamista ja henkilökohtaisia ominaisuuksia, toiminnan tuloksellisuutta, työtapoja jne. arvioidaan erilaisten, ao. yrityksissä toiminnan ja osaamisen kehittämisen kannalta tärkeiksi katsottujen tekijöitten avulla. Kunkin tekijän painoarvo suhteessa kokonaisarvioon on säädetty eri tekijöille annettujen erilaisten pistearvojen avulla. Esimerkissä 2 on saman pääotsikon alla annettu eri painoarvoja halutuille kohdille. Esimerkissä 3 kaikki tekijät ovat keskenään samanarvoisia. 12

14 Esimerkki 2: TYÖN TULOKSET A B C D * tavoitteellisuus/määrätietoisuus * onnistuminen * vastuun otto/kanto * ympäristö- ja turvallisuusasioiden huomioiminen YHTEISTYÖKYKY A B C D * esimiehenä * alaisena * työtoverina * suhteessa asiakkaisiin * edellytysten luominen toisten onnistumiselle HENKILÖKOHTAISET OMINAISUUDET A B C D * monitaitoisuus * erityisosaaminen * paineensieto * joustavuus * kehittymisaktiivisuus AKTIIVISUUS A B C D * omatoimisuus * viestintä * aloitteellisuus KOKONAISARVIO A Todettu kehittämis- tai ohjaustarvetta B Vastaa tehtävän vaatimuksia C Ylittää tehtävän vaatimukset D Ylittää huomattavasti tehtävän vaatimukset 13

15 Esimerkki 3: todettu kehittämisja ohjaustarvetta vastaa tehtävän vaatimuksia vastaa hyvin tehtävän vaatimuksia ylittää tehtävän vaatimukset 1. OSAAMINEN JA AMMATTITAITO * tehtävän hallinta * monitaitoisuus * kokemuksen hyödyntäminen * kokonaisnäkemys * organisointikyky pätevyyspisteet 2. TULOKSELLISUUS JA TAVOITTEELLISUUS * vastuu tuloksista ja laadusta * sitoutuminen tavoitteisiin * tavoitteiden saavuttaminen * osallistuminen toiminnan jatkuvaan parantamiseen YHTEISTYÖ- JA VUORO VAIKUTUSTAIDOT TYÖYHTEISÖSSÄ * edellytysten luominen toisten onnistumiselle * ryhmässä työskentelykyky * toistemme arvostaminen * kommunikointikyky ja halu YKSILÖLLINEN TYÖTAPA * omatoimisuus ja aloitteellisuus * luotettavuus ja huolellisuus * joustavuus, monipuolisuus ja halu kehittyä * luovuus ja harkintakyky KULUVAN VUODEN SUMMAPISTEET EDELLISEN VUODEN SUMMAPISTEET EDELLISEN VUODEN PÄTEVYYSTASO 14

16 5 PALVELUSAIKALISÄ Toimihenkilölle maksetaan erillisenä lisänä työsuhteen keston mukaan porrastettua palvelusaikalisää. 5.1 PALVELUSAIKA Palvelusajalla tarkoitetaan nykyisen työsuhteen yhtäjaksoista kestoaikaa. Myöskin nykyiseen työsuhteeseen välittömästi liittyvä aikaisempi työskentely työntekijäasemassa tai työskentelyaika saman yrityksen määräysvallassa olevissa eri yrityksissä lasketaan palvelusvuosia kartuttavaksi ajaksi. Yrityksen omistajavaihdoksen yhteydessä ns. vanhoina työntekijöinä uuden omistajan palvelukseen siirtyvien palvelusaikaan lasketaan myös työsuhteen yhtäjaksoinen kesto entisen omistajan palveluksessa. Palvelusaikaa kerryttävät vuosilomalain 3 :n 4. ja 5. momenteissa mainitut työssäolopäivien veroiset päivät. 5.2 LISÄN SUURUUS Palvelusaikalisän suuruus määräytyy sen mukaan, kuinka paljon palvelusaikaa on kertynyt edellisen kuukauden loppuun mennessä. Palvelusaikalisä maksetaan toimihenkilölle kuukausittain ja sen suuruus ilmenee kulloinkin voimassa olevasta työehtosopimuksesta. Palvelusaika vuotta Palvelusaikalisä /kk yli 30 Palvelusaikalisää käsitellään palkkahallinnon eri tilanteissa (muun muassa vuosilomapalkkaa, osa-ajan palkkaa, yli- ja sunnuntaityökorotuksia, vuorolisiä jne. laskettaessa) kuten varsinaista kuukausipalkkaa. 15

17 6 TIETOJEN KÄSITTELY JA REKISTERÖINTI YRITYKSEN PALKKAHALLINNOSSA JA PALKKAHALLINNON JÄRJESTELMISSÄ Erilaisia palkkahallinnossa esiin tulevia tilanteita ja tarpeita silmällä pitäen on palkkarakenteen eri elementit ja niiden perusteena olevat tiedot syytä palkkakirjanpidossa toimihenkilökohtaisesti rekisteröidä erikseen. Vaikka toimihenkilön toimen vaativuuden mukainen ja henkilökohtaisen pätevyyden mukainen palkanosa yhdessä muodostavatkin hänen henkilökohtaisen kuukausipalkkansa, jota erilaisissa palkanlaskentatilanteissa käsitellään yhtenä kokonaisuutena, on nämä osat tavalla taikka toisella syytä rekisteröidä lähinnä palkankorotustilanteita varten myöskin erillisinä erinä. Niinikään on syytä rekisteröidä ko. palkanosien määräytymisperusteet eli toimen vaativuusluokituksen pistemäärä ja luokka sekä henkilökohtaista pätevyyttä kuvaavan palkanosan määrittelyssä sovelletut prosentit. Palvelusaikalisä on palkkahallinnossa syytä rekisteröidä ja käsitellä erillisenä lisänä. Samoin on syytä tallentaa yksiselitteinen, lisän suuruuden määrittelevä, palvelusajan pituutta koskeva tieto. Toimihenkilöitä koskevan palkkatilaston vastaamisohjeet on saatettu vastaamaan uutta palkkausjärjestelmää. 16

18 JÄRJESTELMÄN YLLÄPITO Palkkausjärjestelmän ylläpito edellyttää perusteellista paneutumista järjestelmän sisältöön ja käyttöön. Oikein sovellettuna se toimii oikeudenmukaisen ja kannustavan palkkapolitiikan tukena sekä ohjaa ja kannustaa henkilöstöä työskentelemään organisaation tavoitteiden kanssa samaan suuntaan. Järjestelmän ylläpito edellyttää, että toimenkuvauksia ylläpidetään, vaativuuden arvioinnin tulokset päivitetään toimien ja niiden sisältöjen muuttuessa ja että henkilökohtaisen pätevyyden arvioinnista muodostuu luonnollinen osa esimiesten ja alaisten välistä keskustelua. Esimies/alaiskeskusteluissa voidaan henkilön työsuorituksen ja asetettujen kehitystavoitteiden arvioinnin lisäksi saada aikaan vuorovaikutusta, jossa tavoitteet ja odotukset tehokkaalla tavalla välittyvät molempiin suuntiin. Vaativuusluokituksen ja/tai henkilökohtaisen osuuden uudelleenmäärityksen yhteydessä tehdään määrityksiä vastaavat muutokset toimihenkilön vaativuus- ja henkilökohtaisiin palkanosuuksiin seuraavan palkanmaksukauden alusta. Uudelleenmäärityksistä mahdollisesti aiheutuva kuukausipalkan korotus tehdään seuraavan palkanmaksukauden alusta. Tapauksissa, joissa toimihenkilön vaativuus- ja/tai henkilökohtainen palkanosuus muuttuvat aiempaa pienemmiksi, ei kuitenkaan hänen kuukausipalkkaansa alenneta ilman irtisanomisperusteeseen verrattavaa perustetta ja käyttäen toimihenkilön henkilökohtaista irtisanomisaikaa, ellei toimihenkilön kanssa toisin sovita. Seuraavassa on poimittu tarkistuslistan omaisesti yhteenveto eräistä asioista, jotka työpaikalla tulee miettiä ja selvittää järjestelmän ylläpidon turvaamiseksi. Kuka/ketkä asiaa hoitavat Järjestelmän sisältö * Jokaisen järjestelmän piiriin kuuluvan tulee tuntea palkkauksensa perusteet sekä periaatteet Toimenkuvaukset * Kuvausten tulee vastata toimen todellista sisältöä * Toimenkuvaukset on tarkistettava aina toimen sisällön muuttuessa Toimen vaativuuden arviointi * Vaativuuden arviointi on tarkastettava toimen sisällön muuttuessa * Vaativuuden arvioinnit on tarkistettava vuosittain * Arvioinnin kohteena on toimen vaativuus, ei sitä hoitava henkilö 17

19 Pätevyyden arvioinnin * tulee tapahtua esimiehen toimesta, * tulee perustua järjestelmällisyyteen, perusteet tutuiksi toimihenkilöille * tulee tapahtua vähintään kerran vuodessa * tulee tapahtua suhteessa tehtävään, * tulokset tulee kertoa toimihenkilöille sekä ryhmätietoina heidän yhdyshenkilölleen/luottamusmiehelleen Esimiesten koulutus pätevyyden arviointiin * Pätevyyden arviointijärjestelmän sisällön, merkityksen ja roolin selvittäminen järjestelmän käyttäjille. Palvelusaikalisän suuruus määräytyy sen mukaan, kuinka paljon palvelusaikaa on kertynyt edellisen kuukauden loppuun mennessä. Sen suuruus määritetään työehtosopimuksessa. 18

20 LIITE 1 TEKSTIILI- JA VAATETUSTEOLLISUUDEN TOIMIHENKILÖTEHTÄVIEN VAATIVUUS KULUTUSTAVARARYHMÄ RY TOIMIHENKILÖUNIONI RY 19

21 TOIMEN LUONNE PÄÄTÖKSENTEON/RATKAISUJEN VAIKUTUKSET Toimen luonteella mitataan itsenäisen harkinnan vaativuutta. Vaativuus on sitä suurempi - mitä useammin harkintatilanteita esiintyy - mitä erilaisempia ne ovat - mitä lyhyempi on harkinta-aika - mitä laajemmat ja syvällisemmät tiedot ratkaisujen tekemiseen tarvitaan - mitä suurpiirteisemmät ovat ohjeet - mitä enemmän viranomaismääräykset ja -järjestelmät säätelevät työntekoa, - mitä ylimalkaisempaa ja hitaampaa on palaute Päätöksenteon vaikutuksilla mitataan niiden merkittävyyttä ja laajuutta. Vaativuus on sitä suurempi - mitä suuremmat ovat taloudelliset vaikutukset - mitä laajemmin ne vaikuttavat tuotantoon ja laatuun ja - mitä merkittävämmät ovat ihmisiin, ympäristöön, työsuojeluun ja yleiseen turvallisuuteen liittyvät vaikutukset Päätöksentekoon rinnastetaan asiantuntijatehtäville ominainen neuvonta, suositus tvs. asiantuntijuuteen perustuva vaikutus. Vaikutuksia tarkastellaan kokonaisuutena ja yhteisvaikutusta arvioidaan yrityksen / toimipaikan toiminnan kannalta. Harkintatilanteissa tarvittavien tietojen laajuutta ja syvyyttä lisäävät paitsi koulutus myös harkintatilanteissa tarvittava kokemus PÄÄTÖKSET JA RATKAISUJEN VAIKUTUKSET P. 1 OMA TYÖ P. 2 TYÖ- RYHMÄ P. 3 OSASTO/ YKSIKKÖ P. 4 OSASTOJA/ SUURI YKSIKKÖ TOIMEN LUONNE T. 1 RATKAISUJA SAMANKALTAISISSA TILANTEISSA * Työkenttä rajattu ohjeilla tai tutuilla menettelytavoilla * Ohjeiden ja normien soveltamista T. 2 HARKINTAA JA RATKAISUJA UUSISSA TILANTEISSA * Perusteet toiminnon omista tutuista lähteistä * Muuttuvat ohjeet ja normit T. 3 SUUNNITTELUA, HARKINTAA JA RATKAISUJA * Ohjeiden ja normien kehittävää ja luovaa soveltamista T. 4 SUUNNITTELUA, ERITTELYJÄ JA VAATIVIA RATKAISUJA * Usealta taholta saadun palautteen perusteella tehdään itsenäisiä erittelyjä ja yhteenvetoja * Laajat tiedot ja ennakkotapaukset perusteena sovelluksille * Ohjeiden ja normien kehittämistä ja itsenäisiä ja uusia ratkaisuja T. 5 KEHITYSTAVOITTEITA, LAAJOJEN TIEDOSTOJEN HYÖDYNTÄMINEN * Oman alueen toimintaperiaatteet ohjaavat väljästi yhdessä usean asiantuntijatahon palautteen kanssa

22 VUOROVAIKUTUS / TOIMEN ASEMA Vaikuttamisella mitataan oman yrityksen henkilöstöön ja ulkopuolisiin henkilöihin vaikuttamisen vaativuutta. Vaativuus on sitä suurempi - mitä suurempi on neuvonnan, opastamisen tai kouluttamisen velvoite - mitä syvällisempi ja laajempi on motivoinnin vaatimus - mitä monitahoisempi ja laajempi on kommunikointi- ja yhteysverkko (sisäiset ja ulkoiset asiakkaat, muut organisaatiot, viranomaiset, alihankkijat, julkinen sana ja vastaavat sidosryhmät) - mitä suurempaa asiantuntemusta yhteydenpito vaatii Vaikuttaminen on tyypillistä kommunikointia johtamisen, suunnittelun, markkinoinnin, henkilöstöhallinnon ja kaupan alueella sekä muihin yrityskuvaan liittyvissä yhteydenpidoissa. Johtamistehtävissä vaikuttamisen osatekijöiden merkitys korostuu ja sen vaativuus riippuu esimiestehtävän luonteesta. Esimiestehtävään on rinnastettavissa erilaisten projektiluonteisten töiden vetäminen, joissa asiantuntijuuden perusteella ohjataan erilaisia työryhmiä. Itsenäinen tehtäväaluevastuu saattaa esimiestehtävään rinnastettavasti korostaa vuorovaikutuksen vaativuutta. VUOROVAIKUTUS JOHTAMINEN/ ASEMA Oma tehtävä Opastava tai ohjaava tehtävä tai itsenäinen tehtäväalue Laaja itsenäinen tehtävä tai organisointi- ja resurssivastuu (esim. projekteissa) tai esimiestehtävä Laaja esimiestehtävä tai esimiestehtävä, jossa organisointija resurssivastuu (esim. laajoissa projekteissa) tai asiantuntijatehtävä, jossa huomattava asema- tai tavoitevastuu (esim. viranomaisvelvoitte et, kehitystavoitteet) A B C D V. 1 TYÖYHTEYDET TAVANOMAISIA * Kommunikointia työn lähipiirissä V. 2 OMAAN TYÖHÖN LIITTYVIÄ ASIANTUNTIJATASON YHTEYKSIÄ V. 3 TAVOITTEELLISIA YHTEYKSIÄ ASIANTUNTIJATASOLLA * Vaikuttamis- ja neuvottelutaitoa * Ihmissuhdetaitoja * Mahdollisesti tavanomaisia yhteyksiä ulkopuolisiin sidosryhmiin V. 4 MERKITTÄVÄSTI OMA-ALOITTEISTA YHTEYDENPITOA * Ammatillista erityisosaamista * Vaativien ihmissuhdetaitojen hallintaa * Yhteyksiä asiakkaisiin, asian tuntijoihin tai vastaaviin sidosryhmiin

23 TOIMENKUVAUS PÄIVÄYS TOIMEN NIMI TOIMIALA, YKSIKKÖ TAI OSASTO TOIMEN HOITAJAN NIMI VÄLITTÖMÄN ESIMIEHEN TOIMI (ja nimi) TOIMEN HOITAJAN SIJAISENA TOIMII SIJAISUUSTOIM ET TOIMEN TARKOITUS KESKEISET TEHTÄVÄT VASTUUT TOIMEEN LIITTYVÄ YHTEYDENPITO 1 sisäiset toiminnalliset yhteydet 2 yhteydet yrityksen/toimipaikan ulkoisiin sidosryhmiin TOIMEN HOITAMISEN PERUSVAATIMUKSET 1 koulutus ja/tai kokemus 2 erityisvaatimuksia 22

24 TOIMENKUVAUS TOIMEN NIMI PÄIVÄYS TOIMIALA, YKSIKKÖ TAI OSASTO TOIMEN HOITAJANA NIMI VÄLITTÖMÄN ESIMIEHEN TOIMI (ja nimi) TOIMEN HOITAJAN SIJAISENA TOIMII SIJAISUUSTEHTÄVÄT / SIJAISUUDEN LUONNE TOIMEN TARKOITUS KESKEISET TEHTÄVÄT TOIMEN HOITAMISEN PERUSVAATIMUKSET KOULUTUS JA KOKEMUS ERITYISVAATIMUKSET VAATIVUUSTEKIJÖIDEN ILMENTYMINEN TIETO-TAITO SEKÄ LÄHTEET JA HALLINTA PÄÄTÖKSENTEON VAIKUTUKSET JA LAAJUUS HARKINNAN LUONNE JA TILANTEET VAIKUTUSTEN MERKITYS TYÖYHTEYDET JA NIIDEN LUONNE TOIMEN ASEMA VUOROVAIKUTUS TOIMEN VASTUUT TOIMIHENKILÖ ESIM IES 23

TOIMIHENKILÖN PALKAN RAKENNE. henkilökohtainen palkanosuus. tehtäväkohtainen palkanosuus

TOIMIHENKILÖN PALKAN RAKENNE. henkilökohtainen palkanosuus. tehtäväkohtainen palkanosuus TOIMIHENKILÖN PALKAN RAKENNE yko yrityskohtainen palkanosuus heko henkilökohtainen palkanosuus (tes) vähimmäispalkka vlp tehtäväkohtainen palkanosuus (tes) Toimihenkilöiden jakautuminen toimenvaativuusluokkiin

Lisätiedot

SOSIAALIALAN JÄRJESTÖJEN PALKKAUSJÄRJESTELMÄN SOVELTAMISEN ABC

SOSIAALIALAN JÄRJESTÖJEN PALKKAUSJÄRJESTELMÄN SOVELTAMISEN ABC SOSIAALIALAN JÄRJESTÖJEN PALKKAUSJÄRJESTELMÄN SOVELTAMISEN ABC Tämän ohjeistuksen tarkoitus on toimia muistilistana työnantajan edustajille ja luottamusmiehille toimenpiteistä, joita sosiaalialan järjestöjen

Lisätiedot

TURVATEKNIIKAN KESKUS 11.12.2000 TUKES - PALKKAUSJÄRJESTELMÄ

TURVATEKNIIKAN KESKUS 11.12.2000 TUKES - PALKKAUSJÄRJESTELMÄ 1 TURVATEKNIIKAN KESKUS 11.12.2000 TUKES - PALKKAUSJÄRJESTELMÄ 2 1. PALKKAUSJÄRJESTELMÄ OSA JOHTAMISTA Palkkaus ja palkitseminen ovat keskeinen osa turvatekniikan keskuksen johtamisjärjestelmää. Organisaation

Lisätiedot

Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI

Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI 1 Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI 1. TEHTÄVÄN PERUSTIEDOT Tehtävän nimike: Koulutus ja KVTES:n hinnoitteluryhmä: Työyksikkö (esim. kotihoito): Työpaikka

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeriö. Columbus- palkkausjärjestelmä. Osa I: Vaativuusarviointi

Maa- ja metsätalousministeriö. Columbus- palkkausjärjestelmä. Osa I: Vaativuusarviointi Maa- ja metsätalousministeriö Columbus- palkkausjärjestelmä Osa I: Vaativuusarviointi 2004 28.1.2014 muutettu kohtaa 3.2., voimaan 1.4.2014 Sisällysluettelo Ydinosaaminen Osaamisen monipuolisuus tai laajuus

Lisätiedot

1 Tehtävien vaativuuden määrittelyssä käytetään Hay-järjestelmää.

1 Tehtävien vaativuuden määrittelyssä käytetään Hay-järjestelmää. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS NEUVOTTELUPÖYTÄKIRJA Pöytäkirja Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) sekä JUKO ry:n, Pardia ry:n ja JHL ry:n välisistä neuvotteluista, jotka koskivat GTK:ssa sovellettavaa palkkausjärjestelmää.

Lisätiedot

TEHTÄVÄNKUVAUKSET JA TEHTÄVIEN VAATIVUUSARVIOINTI

TEHTÄVÄNKUVAUKSET JA TEHTÄVIEN VAATIVUUSARVIOINTI TEHTÄVÄNKUVAUKSET JA TEHTÄVIEN VAATIVUUSARVIOINTI Valmistelija: Kuntayhtymän johtaja YT 9.11.2015 Palkkatoimikunta 3.11.2015 Hallitus 16.11.2015 Voimaantulo 01.12.2015 1 1 Ohjeen soveltaminen Tämän ohjeen

Lisätiedot

1 Tehtävien vaativuuden määrittelyssä käytetään Hay-järjestelmää.

1 Tehtävien vaativuuden määrittelyssä käytetään Hay-järjestelmää. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS NEUVOTTELUPÖYTÄKIRJA Pöytäkirja Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) sekä JUKO ry:n, Pardia ry:n ja JHL ry:n välisistä neuvotteluista, jotka koskivat GTK:ssa sovellettavaa palkkausjärjestelmää.

Lisätiedot

PALKKALIITE (K) Vaativat johtamistehtävät (yksikön päällikkö tai esimies), erittäin vaativat kehittämis-

PALKKALIITE (K) Vaativat johtamistehtävät (yksikön päällikkö tai esimies), erittäin vaativat kehittämis- LIITE 2 PALKKALIITE 02 I SOVELTAMISALA Viestintäviraston henkilöstön tehtävien vaativuusluokka ja tehtäväkohtainen palkanosa määräytyy Viestintäviraston, Viestintäviraston henkilöstö ry:n ja JUKO ry:n

Lisätiedot

Viestinnän asiantuntijat

Viestinnän asiantuntijat Viestinnän asiantuntijat Vähimmäispalkkasuositus 1.4.2016 31.3.2017 Akavan Erityisalat AE ry ja Viestinnän asiantuntijoiden ammattijärjestö Viesti ry ovat antaneet tämän vähimmäispalkkasuosituksen yksityisellä

Lisätiedot

Osaamispohjainen palkkausjärjestelmä

Osaamispohjainen palkkausjärjestelmä Osaamispohjainen palkkausjärjestelmä Osaamispohjainen palkkausjärjestelmä TOIMINTATAVAN KEHITTÄMINEN - nykyisen toimintatavan kyseenalaistaminen - toiminnallinen joustavuus - osaamisen laaja-alaisuus ja

Lisätiedot

palkkausjärjestelmän Talotekniikan toimihenkilöiden käyttöönotto-opas

palkkausjärjestelmän Talotekniikan toimihenkilöiden käyttöönotto-opas Talotekniikan toimihenkilöiden palkkausjärjestelmän käyttöönotto-opas LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry Palvelualojen työnantajat PALTA ry Sähkötekniset työnantajat STTA ry Ammattiliitto Pro ry 2015

Lisätiedot

Tehtävän vaativuuden arviointi TVA Arviointijärjestelmä ja sen kuvaus

Tehtävän vaativuuden arviointi TVA Arviointijärjestelmä ja sen kuvaus Tehtävän vaativuuden arviointi TVA Arviointijärjestelmä ja sen kuvaus 1 Tehtävien vaativuuden arviointi TVA Tehtävän vaativuuden arviointi (TVA) perustuu KVTES:n palkkausluvun 9. Tehtävän vaativuuden arvioinnilla

Lisätiedot

Uuden palkkausjärjestelmän käyttöönotto

Uuden palkkausjärjestelmän käyttöönotto TES: 279202 Pöytäkirja 30.6.2005 Allekirjoittamispöytäkirja, joka tehtiin puolustusministeriön sekä Maanpuolustuksen Henkilökuntaliitto MPHL ry:n ja Valtion ja erityispalvelujen ammattiliitto VAL ry:n

Lisätiedot

Osaamispohjainen palkkausjärjestelmä. Esittelyaineisto 2016

Osaamispohjainen palkkausjärjestelmä. Esittelyaineisto 2016 Osaamispohjainen palkkausjärjestelmä Esittelyaineisto 2016 Osaamispohjainen palkkausjärjestelmä TOIMINTATAVAN KEHITTÄMINEN - nykyisen toimintatavan kyseenalaistaminen - toiminnallinen joustavuus - osaamisen

Lisätiedot

Henkilökohtaisen lisän myöntämisperusteet

Henkilökohtaisen lisän myöntämisperusteet Yhteistyöryhmä 24 17.09.2018 Henkilökohtaisen lisän myöntämisen perusteiden tarkastaminen YTRYHMA 24 Esittely Palkkausjärjestelmä koostuu työn vaativuuden arviointiin perustuvasta tehtäväkohtaista palkkauksesta

Lisätiedot

Suorituksen ja palkitsemisen johtaminen (TU-E3140) Kevät 2016

Suorituksen ja palkitsemisen johtaminen (TU-E3140) Kevät 2016 Suorituksen ja palkitsemisen johtaminen (TU-E3140) Kevät 2016 Luento 3: Palkitsemisen kokonaisuus osa I: Palkka Minna Nylander Palkitseminen hyvin toimivaksi ULKOINEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Teknologistaloudelliset

Lisätiedot

Historian, kirjallisuuden ja kulttuuriaineiden FM-tutkinnon suorittaneet

Historian, kirjallisuuden ja kulttuuriaineiden FM-tutkinnon suorittaneet Historian, kirjallisuuden ja kulttuuriaineiden FM-tutkinnon suorittaneet Vähimmäispalkkasuositus 1.4.2018 31.3.2020 Akavan Erityisalat, SPECIA Asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ja Taideja kulttuurialan

Lisätiedot

Suorituksen ja palkitsemisen johtaminen (Ako-E3140)

Suorituksen ja palkitsemisen johtaminen (Ako-E3140) Suorituksen ja palkitsemisen johtaminen (Ako-E3140) 5.10.2016 Luento 3: Palkitsemisen kokonaisuus osa I: Palkka Minna Nylander, VTM, tohtorikoulutettava, HR-koordinaattori Palkitseminen hyvin toimivaksi

Lisätiedot

1 PELTI- JA TEOLLISUUSERISTYSALAN TYÖNTEKIJÖIDEN PALKANKOROTUKSET

1 PELTI- JA TEOLLISUUSERISTYSALAN TYÖNTEKIJÖIDEN PALKANKOROTUKSET METALLITEOLLISUUDENHARJOITTAJAIN LIITTO MTHL:N TYÖNANTAJAT Jukka Huhtala/EL JÄSENTIEDOTE 3/2008 1 (5) 27.8.2008 Jakelu Rakennuspelti- ja teollisuuseristysalan jäsenliikkeet 1 PELTI- JA TEOLLISUUSERISTYSALAN

Lisätiedot

Palkkavaaka Tehtävänkuvauslomake

Palkkavaaka Tehtävänkuvauslomake Palkkavaaka Tehtävänkuvauslomake Toiminto / yksikkö / osasto: Toimen nimi: VIITETAHTÄVÄ 2 Laadittu: 15.3.2016 1 1. Tehtävän tarkoitus ja sisältö 1.1 Tehtävän tarkoitus ja tavoitteet Tehtävän tarkoituksena

Lisätiedot

Palkantarkistukset syksy Pelti- ja teollisuuseristysalan työehtosopimus

Palkantarkistukset syksy Pelti- ja teollisuuseristysalan työehtosopimus Palkantarkistukset syksy 2018 Pelti- ja teollisuuseristysalan työehtosopimus 1 Palkkaratkaisusta neuvotellaan paikallisesti Neuvottelut aidosti yritys- tai työpaikkatasolla tiedetään menestystekijät, vaatimukset,

Lisätiedot

Tehtävien vaativuuden arviointi TVA (KVTES) Arviointijärjestelmän kuvaus

Tehtävien vaativuuden arviointi TVA (KVTES) Arviointijärjestelmän kuvaus Tehtävien vaativuuden arviointi TVA (KVTES) Arviointijärjestelmän kuvaus 1 (5) 1. Tehtävien vaativuuden arviointi TVA Tehtävän vaativuuden arviointi (TVA) perustuu KVTES:n palkkausluvun 9. Tehtävän vaativuuden

Lisätiedot

Työn vaativuuden arviointiprosessi

Työn vaativuuden arviointiprosessi Työn vaativuuden arviointiprosessi Tiedotus- ja opastustilaisuus Seija Kuningas 1 Käsitteet Työn vaativuus = työn tekijälleen asettamat vaatimukset millaisia valmiuksia työntekijällä tulee olla, jotta

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden työehtosopimuksen palkkarakenne KARKEARYHMITTELYOPAS

Teknologiateollisuuden työehtosopimuksen palkkarakenne KARKEARYHMITTELYOPAS Teknologiateollisuuden työehtosopimuksen palkkarakenne KARKEARYHMITTELYOPAS 2010 Teknologiateollisuus ry Metallityöväen Liitto ry Puh. (09) 19 231 Puh. 020 77 4001 www.teknologiateollisuus.fi www.metalliliitto.fi

Lisätiedot

Paikallisen neuvottelutoiminnan ja sopimisen edistäminen

Paikallisen neuvottelutoiminnan ja sopimisen edistäminen Paikallisen neuvottelutoiminnan ja sopimisen edistäminen PALKANTARKISTUKSET AJALLE 1.12.2017 31.10.2020 KUMITEOLLISUUS RY TEOLLISUUSLIITTO RY 1 Sisällysluettelo 1. Paikallisten palkkaneuvotteluiden tavoitteet...

Lisätiedot

VIESTINTÄALAN TOIMIHENKILÖIDEN PALKKAUSJÄRJESTELMÄ

VIESTINTÄALAN TOIMIHENKILÖIDEN PALKKAUSJÄRJESTELMÄ VIESTINTÄALAN TOIMIHENKILÖIDEN PALKKAUSJÄRJESTELMÄ KOULUTUSOPAS 2008 VAAL VKL - TU 1 ESIPUHE Liittojen välillä on sovittu uudesta toimihenkilöitä koskevasta vähimmäispalkkajärjestelmästä ja siihen liittyvistä

Lisätiedot

KULTTUURITUOTTAJAT. Vähimmäispalkkasuositus 1.5.2010 30.4.2012

KULTTUURITUOTTAJAT. Vähimmäispalkkasuositus 1.5.2010 30.4.2012 KULTTUURITUOTTAJAT Vähimmäispalkkasuositus 1.5.2010 30.4.2012 Akavan Erityisalat ry ja Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU ry ovat laatineet tämän vähimmäispalkkasuosituksen yksityisellä taide-

Lisätiedot

Toimintaterapeutit Vähimmäispalkkasuositus

Toimintaterapeutit Vähimmäispalkkasuositus Toimintaterapeutit Vähimmäispalkkasuositus 1.5.2018 31.3.2020 Suomen Toimintaterapeuttiliitto ry Finlands Ergoterapeutförbund rf Suomen Toimintaterapeuttiliitto ry on laatinut tämän vähimmäispalkkasuosituksen

Lisätiedot

TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN PALKKAUSJÄRJESTELMÄ KOULUTUSAINEISTO 2/2008

TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN PALKKAUSJÄRJESTELMÄ KOULUTUSAINEISTO 2/2008 1 TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 26.10.2007 30.4.2010 PALKKAUSJÄRJESTELMÄ KOULUTUSAINEISTO 2/2008 2 ISBN 978-951-817-970-5 3 SISÄLLYSLUETTELO 1 ALKULAUSE... 4 1 JOHDANTO... 5 2 TEHTÄVÄKOHTAINEN PALKANOSUUS...

Lisätiedot

TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN PALKKAUSJÄRJESTELMÄ KOULUTUSAINEISTO 2/2008

TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN PALKKAUSJÄRJESTELMÄ KOULUTUSAINEISTO 2/2008 1 TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 26.10.2007 30.4.2010 PALKKAUSJÄRJESTELMÄ KOULUTUSAINEISTO 2/2008 2 ISBN 978-951-817-970-5 3 SISÄLLYSLUETTELO 1 ALKULAUSE... 4 1 JOHDANTO... 5 2 TEHTÄVÄKOHTAINEN PALKANOSUUS...

Lisätiedot

KEMIJÄRVEN KAUPUNGIN OVTES PALKKAUSJÄRJESTELMÄ 1.8.2014 ALKAEN (LUONNOS)

KEMIJÄRVEN KAUPUNGIN OVTES PALKKAUSJÄRJESTELMÄ 1.8.2014 ALKAEN (LUONNOS) KEMIJÄRVEN KAUPUNGIN OVTES PALKKAUSJÄRJESTELMÄ 1.8.2014 ALKAEN (LUONNOS) 1 (4) 1. OVTES -palkkausjärjestelmä Palkkausjärjestelmällä tarkoitetaan kokonaisuutta, joka muodostuu palkkauksen eri perusteista

Lisätiedot

Palkkaratkaisu syksy 2012. Info syksy 2012 1

Palkkaratkaisu syksy 2012. Info syksy 2012 1 Palkkaratkaisu syksy 2012 Info syksy 2012 1 Palkkaratkaisusta neuvotellaan paikallisesti Neuvottelut aidosti työpaikkatasolla tiedetään menestystekijät, vaatimukset, muutospaineet palkkaratkaisu mitoitetaan

Lisätiedot

TES: 325002 PL: 01 Liite 1

TES: 325002 PL: 01 Liite 1 TES: 325002 PL: 01 Liite 1 MEKin palkkausjärjestelmäliite 1 Määräysten soveltamisala Määräyksiä sovelletaan Matkailun edistämiskeskuksen (MEK) niihin kotimaassa työskenteleviin työsopimussuhteisiin toimihenkilöihin,

Lisätiedot

kulttuurituottajat Vähimmäispalkkasuositus 1.6.2014 31.3.2016 Akavan Erityisalat Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU

kulttuurituottajat Vähimmäispalkkasuositus 1.6.2014 31.3.2016 Akavan Erityisalat Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU kulttuurituottajat Vähimmäispalkkasuositus 1.6.2014 31.3.2016 Akavan Erityisalat Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU Akavan Erityisalat AE ry ja Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU ry

Lisätiedot

TUOTANNOLLISEN HENKILÖSTÖN PALKKAUSJÄRJESTELMÄ

TUOTANNOLLISEN HENKILÖSTÖN PALKKAUSJÄRJESTELMÄ TUOTANNOLLISEN HENKILÖSTÖN PALKKAUSJÄRJESTELMÄ KOULUTUSOPAS 2008 ESIPUHE Kirjatyöntekijöitä koskevan työehtosopimuksen pohjalta Viestintäalan ammattiliitto (VAAL) ja Viestinnän Keskusliitto (VKL) ovat

Lisätiedot

Kasvatustieteilijät. Vähimmäispalkkasuositus

Kasvatustieteilijät. Vähimmäispalkkasuositus Kasvatustieteilijät Vähimmäispalkkasuositus 1.4.2018 31.3.2020 Akavan Erityisalat AE ry ja Specia Asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry ovat antaneet tämän vähimmäispalkkasuosituksen yksityisellä sektorilla

Lisätiedot

Historian, kirjallisuuden ja kulttuuriaineiden FM-tutkinnon suorittaneet

Historian, kirjallisuuden ja kulttuuriaineiden FM-tutkinnon suorittaneet Historian, kirjallisuuden ja kulttuuriaineiden FM-tutkinnon suorittaneet Vähimmäispalkkasuositus 1.8.2016 31.1.2018 Akavan Erityisalat, SPECIA Asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ja Taideja kulttuurialan

Lisätiedot

TOIMITUKSELLISEN HENKILÖSTÖN PALKKAUSJÄRJESTELMÄ JOVA

TOIMITUKSELLISEN HENKILÖSTÖN PALKKAUSJÄRJESTELMÄ JOVA TOIMITUKSELLISEN HENKILÖSTÖN PALKKAUSJÄRJESTELMÄ JOVA OPAS 2008 2 3 ESIPUHE Toimituksellisen henkilöstön tehtävät ovat moninaiset ja tehtävänimikkeitä toimituksissa on kymmeniä. Tehtävät voivat poiketa

Lisätiedot

Kulttuurituottajat. Vähimmäispalkkasuositus

Kulttuurituottajat. Vähimmäispalkkasuositus Kulttuurituottajat Vähimmäispalkkasuositus 1.4.2018 31.3.2020 Akavan Erityisalat ry ja Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU ry ovat laatineet tämän vähimmäispalkkasuosituksen yksityisellä taide-

Lisätiedot

HENKILÖKOHTAISEN TYÖSUORITUKSEN ARVIOIMINEN OSANA OPETUSALAN PALKKAUSJÄRJESTELMÄÄ

HENKILÖKOHTAISEN TYÖSUORITUKSEN ARVIOIMINEN OSANA OPETUSALAN PALKKAUSJÄRJESTELMÄÄ HENKILÖKOHTAISEN TYÖSUORITUKSEN ARVIOIMINEN OSANA OPETUSALAN PALKKAUSJÄRJESTELMÄÄ 28.3.2019 Työsuorituksen arviointi 1 (6) Sisällysluettelo 1 Tehtävän vaativuuden arviointi ja henkilökohtaisen työsuorituksen

Lisätiedot

Näytesivut. 2.1 Palkasta sopiminen ja palkan maksaminen

Näytesivut. 2.1 Palkasta sopiminen ja palkan maksaminen 2 Palkat ja palkkausjärjestelmät Tässä luvussa selvitetään palkasta sopimiseen, palkkatason määrittelyyn ja työehtosopimusten palkkausjärjestelmiin liittyviä kysymyksiä. 5 Vaikka työnantaja ja työntekijä

Lisätiedot

Sosiaalialan järjestötyötä koskeva palkkausjärjestelmä

Sosiaalialan järjestötyötä koskeva palkkausjärjestelmä Sosiaalialan järjestötyötä koskeva palkkausjärjestelmä 1 Sopimuksen ulottuvuus 1. Tätä sopimusta noudatetaan Sosiaalialan Työnantajat ry:n jäseninä olevissa sosiaalialan järjestöissä työskenteleviin toimihenkilöihin.

Lisätiedot

Sosiaalialan järjestötyötä koskeva palkkausjärjestelmä

Sosiaalialan järjestötyötä koskeva palkkausjärjestelmä Liite 1 Sosiaalialan järjestötyötä koskeva palkkausjärjestelmä 1 Sopimuksen ulottuvuus 1. Tätä sopimusta noudatetaan Sosiaalialan Työnantajat ry:n jäseninä olevissa sosiaalialan järjestöissä työskenteleviin

Lisätiedot

Työntekijän nimi. Koulutus. Hinnoittelutunnus. KVTES:n mukainen vähimmäispalkka. Nimikkeen mukainen tehtäväkohtainen palkka

Työntekijän nimi. Koulutus. Hinnoittelutunnus. KVTES:n mukainen vähimmäispalkka. Nimikkeen mukainen tehtäväkohtainen palkka Saarijärven kaupunki Sivu 1 0.1.1900 TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTILOMAKE/ TYÖNKUVAUSLOMAKE Huom: Tehtävän vaativuuden arviointi suoritetaan hinnoittelukohtien sisällä Tehtävänimike (virka- tai toimi,

Lisätiedot

Yrityskohtaista erää koskeva ohjeistus. kirjatyöntekijät toimihenkilöt

Yrityskohtaista erää koskeva ohjeistus. kirjatyöntekijät toimihenkilöt Yrityskohtaista erää koskeva ohjeistus kirjatyöntekijät toimihenkilöt 2013 1 Yrityskohtainen erä 1.10.2013 Osana kirjatyöntekijöiden ja toimihenkilöiden kevään 2012 työehtosopimusratkaisuja sovittiin syksyllä

Lisätiedot

Yliopistojen palkkausjärjestelmä Palkkausjärjestelmäkurssi / YHL Ira Kyntäjä

Yliopistojen palkkausjärjestelmä Palkkausjärjestelmäkurssi / YHL Ira Kyntäjä Yliopistojen palkkausjärjestelmä Palkkausjärjestelmäkurssi / YHL 29.10.2018 Ira Kyntäjä 29.10.2018 IK 1 Palkkausjärjestelmämuutos Tausta: Sovittelijan 5.3.2018 antama sovintoehdotus, jonka osapuolet hyväksyivät

Lisätiedot

ALUEELLISTEN YMPÄRISTÖKESKUSTEN HENKILÖSTÖN UUTTA PALKKAUSJÄRJESTELMÄÄ KOSKEVAN 10.12

ALUEELLISTEN YMPÄRISTÖKESKUSTEN HENKILÖSTÖN UUTTA PALKKAUSJÄRJESTELMÄÄ KOSKEVAN 10.12 ALUEELLISTEN YMPÄRISTÖKESKUSTEN HENKILÖSTÖN UUTTA PALKKAUSJÄRJESTELMÄÄ KOSKEVAN 10.12.2004 UUDISTETUN TARKENTAVAN VIRKAEHTOSOPIMUKSEN JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 Allekirjoituspöytäkirjan

Lisätiedot

EVIRAN VAATIVUUSRYHMIEN KUVAUKSET

EVIRAN VAATIVUUSRYHMIEN KUVAUKSET EVIRAN VAATIVUUSRYHMIEN KUVAUKSET Sisällys 1. LUKIJALLE 3 2. TYÖN VAATIVUUDEN ARVIOINTITEKIJÄT 3 3. VAATIVUUSRYHMIEN KUVAUKSET 4 Ammatti-tehtävät 4 Vaativuusryhmä 1 4 Ammatilliset substanssi- ja tukitehtävät

Lisätiedot

1. Palkkahinnoittelu. 2. Tehtäväkohtainen palkka TYÖN VAATIVUUDEN ARVIOINTI/KVTES

1. Palkkahinnoittelu. 2. Tehtäväkohtainen palkka TYÖN VAATIVUUDEN ARVIOINTI/KVTES TYÖN VAATIVUUDEN ARVIOINTI/KVTES 1. Palkkahinnoittelu KVTES:n mukaan palkkausmääräysten soveltaminen perustuu palkkahinnoitteluun, joka koostuu palkkahinnoitteluliitteistä ja näiden sisällä olevista palkkahinnoittelukohdista,

Lisätiedot

Hallinnon tietotekniikkakeskuksen (Haltik) palkkausjärjestelmän

Hallinnon tietotekniikkakeskuksen (Haltik) palkkausjärjestelmän 1 Hallinnon tietotekniikkakeskuksen (Haltik) palkkausjärjestelmän käyttöönottoa koskevan tarkentavan virkaehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirja, joka tehtiin 29 päivänä tammikuuta 2010 sisäasiainministeriön

Lisätiedot

Kliininen urakehitys ja palkka

Kliininen urakehitys ja palkka Kliininen urakehitys ja palkka Kunta-alan palkkausjärjestelmä Tehtäväkohtainen palkka Henkilökohtainen lisä (harkinnanvarainen) Työkokemuslisä (5 vuotta 3 % / 10 vuotta 8 %) Tulospalkkio (ei pakollinen)

Lisätiedot

Kannustava palkkaus ja palkitsemiseen 26.2.2014, V-S Teknologiateollisuus ry

Kannustava palkkaus ja palkitsemiseen 26.2.2014, V-S Teknologiateollisuus ry Kannustava palkkaus ja palkitsemiseen 26.2.2014, V-S Teknologiateollisuus ry Teppo Virta asiantuntija Teknologiateollisuus ry Tuottavuuden kasvusta hyötyvät kaikki TOIMINNAN JA PROSESSIEN SUUNNITTELU OSAAMINEN

Lisätiedot

Viestinnän asiantuntijat

Viestinnän asiantuntijat Viestinnän asiantuntijat Vähimmäispalkkasuositus 1.6.2014 31.3.2016 Akavan Erityisalat Viestinnän asiantuntijoiden ammattijärjestö Viesti Akavan Erityisalat AE ry ja Viestinnän asiantuntijoiden ammattijärjestö

Lisätiedot

Toimipaikkojen lukumäärä Toimihenkilöiden lukumäärä Mettova toimenvaativuusmittari Muu palkkarakenne Yhteensä

Toimipaikkojen lukumäärä Toimihenkilöiden lukumäärä Mettova toimenvaativuusmittari Muu palkkarakenne Yhteensä 1 (4) TOIMIHENKILÖIDEN JA YLEMPIEN TOIMIHENKILÖIDEN PALKAT LOKAKUUSSA 2012 Oheiset tilastot sisältävät tiedot teknologiateollisuuden (ilman tietotekniikka-alaa) toimihenkilöiden ja ylempien toimihenkilöiden

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNKI. Tehtävien vaativuuden arviointi TVA (KVTES) Arviointijärjestelmän kuvaus

SUONENJOEN KAUPUNKI. Tehtävien vaativuuden arviointi TVA (KVTES) Arviointijärjestelmän kuvaus SUONENJOEN KAUPUNKI Tehtävien vaativuuden arviointi TVA (KVTES) Arviointijärjestelmän kuvaus Henkilöstöjaosto 19.12.2018 85 Yhteistoimintaryhmä 12.12.2018 Palkkausjärjestelmä Tehtävän vaativuuden arviointi

Lisätiedot

Liikuntatieteilijät. Vähimmäispalkkasuositus yksityiselle sektorille

Liikuntatieteilijät. Vähimmäispalkkasuositus yksityiselle sektorille Liikuntatieteilijät Vähimmäispalkkasuositus yksityiselle sektorille 1.4.2018 31.3.2020 Liikuntatieteilijät Vähimmäispalkkasuositus yksityiselle sektorille 1.4.2018 31.3.2020 Akavan Erityisalat AE ry ja

Lisätiedot

Paikallisen neuvottelutoiminnan ja sopimisen edistäminen

Paikallisen neuvottelutoiminnan ja sopimisen edistäminen Paikallisen neuvottelutoiminnan ja sopimisen edistäminen PALKANTARKISTUKSET AJALLE 1.12.2017 31.10.2020 VUOSI 2018 2019 KEMIANTEOLLISUUS RY TEOLLISUUSLIITTO RY Sisällysluettelo 1. Paikallisten palkkaneuvotteluiden

Lisätiedot

Kasvatustieteilijät. Vähimmäispalkkasuositus 1.6.2014 31.3.2016. Akavan Erityisalat SPECIA Asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt

Kasvatustieteilijät. Vähimmäispalkkasuositus 1.6.2014 31.3.2016. Akavan Erityisalat SPECIA Asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt Kasvatustieteilijät Vähimmäispalkkasuositus 1.6.2014 31.3.2016 Akavan Erityisalat SPECIA Asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt KASVATUSTIETEILIJÄT Vähimmäispalkkasuositus 1.6.2014 31.3.2016 Akavan Erityisalat

Lisätiedot

Uuden palkkausjärjestelmän käyttöönotto

Uuden palkkausjärjestelmän käyttöönotto TES: 279201 Pöytäkirja 30.6.2005 Neuvotteluosapuolet ovat yksimielisiä seuraavasta: Allekirjoittamispöytäkirja, joka tehtiin puolustusministeriön ja Valtion ja erityispalvelujen ammattiliitto VAL ry:n

Lisätiedot

liikuntatieteilijät Vähimmäispalkkasuositus yksityiselle sektorille 1.6.2014 31.3.2016 Akavan Erityisalat Nuoriso- ja Liikunta-alan asiantuntijat

liikuntatieteilijät Vähimmäispalkkasuositus yksityiselle sektorille 1.6.2014 31.3.2016 Akavan Erityisalat Nuoriso- ja Liikunta-alan asiantuntijat liikuntatieteilijät Vähimmäispalkkasuositus yksityiselle sektorille 1.6.2014 31.3.2016 Akavan Erityisalat Nuoriso- ja Liikunta-alan asiantuntijat liikuntatieteilijät Vähimmäispalkkasuositus yksityiselle

Lisätiedot

YRITYSKOHTAISEN ERÄN JAKAMINEN PAIKALLISESTI SOPIEN TIETOTEKNIIKAN PALVELUALALLA. Infotilaisuudet 2008 Helsinki 4.9., Tampere 5.9., Oulu 8.9.

YRITYSKOHTAISEN ERÄN JAKAMINEN PAIKALLISESTI SOPIEN TIETOTEKNIIKAN PALVELUALALLA. Infotilaisuudet 2008 Helsinki 4.9., Tampere 5.9., Oulu 8.9. YRITYSKOHTAISEN ERÄN JAKAMINEN PAIKALLISESTI SOPIEN TIETOTEKNIIKAN PALVELUALALLA Infotilaisuudet 2008 Helsinki 4.9., Tampere 5.9., Oulu 8.9. Teknologiateollisuus ry Erityisalojen Toimihenkilöliitto ERTO

Lisätiedot

Aito HSO ry. Vähimmäispalkkasuositus

Aito HSO ry. Vähimmäispalkkasuositus Aito HSO ry Vähimmäispalkkasuositus 1.4.2018 31.3.2020 Akavan Erityisalat AE ry ja Aito HSO ry ovat antaneet tämän vähimmäispalkkasuosituksen yksityisellä sektorilla työssä oleville Aito HSO ry:n jäsenille.

Lisätiedot

Palkkausjärjestelmän kuvaus

Palkkausjärjestelmän kuvaus SUONENJOEN KAUPUNKI Palkkausjärjestelmän kuvaus (TTES) Henkilöstöjaos 28.2.2019 13 TTES palkkausjärjestelmä Suonenjoen kaupunki käyttää kunnallisen henkilöstön palkkaamisessa aikapalkkaa. Aikapalkka on

Lisätiedot

Valmistelija: Kari Puumalainen p , Outi Rautiala p

Valmistelija: Kari Puumalainen p , Outi Rautiala p Yhtymähallitus 88 21.09.2016 Yhtymähallitus 64 23.05.2017 HENKILÖSTÖN PALKKAUSJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN YHALL 88 Valmistelija: Kari Puumalainen p. 040 1778 600, Outi Rautiala p. 0400 793 153 Ammatillisen

Lisätiedot

Kaupan palkkaluokittelu käyttöön 1.5.2008

Kaupan palkkaluokittelu käyttöön 1.5.2008 Kaupan palkkaluokittelu käyttöön 1.5.2008 1. Johdanto Nykyiset Kaupan työehtosopimuksen palkkamääräykset koskevat perinteisiä kaupan ammatteja. Alan yrityksissä työskentelee kuitenkin nk. vieraitten alojen

Lisätiedot

KIVIPOHJAISEN RAKENNUSTUOTE- TEOLLISUUDEN PALKKAUSJÄRJESTELMÄ RTT/RL 2010

KIVIPOHJAISEN RAKENNUSTUOTE- TEOLLISUUDEN PALKKAUSJÄRJESTELMÄ RTT/RL 2010 KIVIPOHJAISEN RAKENNUSTUOTE- TEOLLISUUDEN PALKKAUSJÄRJESTELMÄ RTT/RL 2010 Palkkaustavat Peruspalkkaustavat: Aikapalkkaus Perustuu tehtävien luokittamiseen työn vaativuuden perusteella ja työntekijän pätevyyden

Lisätiedot

Esimiestutkimuksen eri osa-alueiden kokonaisarviot

Esimiestutkimuksen eri osa-alueiden kokonaisarviot ESIMIESTUTKIMUKSEN RAPORTTI Raportin tekijä ossi.aura@gmail.com www.ossiaura.com FIRMA OY 15.2.2019 Esimiestutkimus toteutettiin osana Työkaari kantaa - työhyvinvointia ja tuottavuutta hanketta. Kyselyyn

Lisätiedot

6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ.

6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ. Henkilöstöosasto 6.10.2015 ESIMIESTYÖN VAATIVUUSLUOKITUS Yleistä Esimiestyön vaativuuden arviointi perustuu vahvistettuun toimenkuvaukseen. Esimies toimii usein myös itse asiantuntijana, jolloin toimenkuvaukseen

Lisätiedot

TOIMIHENKILÖIDEN JA YLEMPIEN TOIMIHENKILÖIDEN PALKAT LOKAKUUSSA 2013

TOIMIHENKILÖIDEN JA YLEMPIEN TOIMIHENKILÖIDEN PALKAT LOKAKUUSSA 2013 TOIMIHENKILÖIDEN JA YLEMPIEN TOIMIHENKILÖIDEN PALKAT LOKAKUUSSA 2013 Oheiset tilastot sisältävät tiedot teknologiateollisuuden (ilman tietotekniikka-alaa) toimihenkilöiden ja ylempien toimihenkilöiden

Lisätiedot

KTM 11/110/2002 VES: 321051

KTM 11/110/2002 VES: 321051 KTM 11/110/2002 VES: 321051 KAUPPA- JA TEOLLISUUSMINISTERIÖN VIRKAMIESTEN UUDESTA PALKKAUSJÄRJESTELMÄSTÄ 12.4.2002 TEHDYN TARKENTAVAN VIRKAEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 Allekirjoituspöytäkirjan

Lisätiedot

Tällä hetkellä maksettavat ns. OTO lisät poistuvat

Tällä hetkellä maksettavat ns. OTO lisät poistuvat TS-Työryhmä 1 (5) OnEhkäJORY 3.1.2019 TS Työryhmä 4.1.2019 TS Työryhmä 22.1.2019 TS työryhmä 13.2.2019 TS työryhmä YT toimikunta 26.2.2019 Pelastuslautakunta 13.3.2019 Lapin pelastuslaitos tehtävien vaativuuden

Lisätiedot

Palkka ja palkitseminen: Miten neuvottelen palkkani

Palkka ja palkitseminen: Miten neuvottelen palkkani 31.5.2016 Taija Keskinen Palkka ja palkitseminen: Miten neuvottelen palkkani Asiantuntijan ja esimiehen työelämätaidot Suomalainen sopimusjärjestelmä - palkkaus Työlainsäädäntö Työstä maksettava tavanomainen

Lisätiedot

10.10.2007. Liite 1. TERVEYSPALVELUALAN PALKKAUSJÄRJESTELMÄ TYÖN VAATIVUUTEEN PERUSTUVA PALKKA

10.10.2007. Liite 1. TERVEYSPALVELUALAN PALKKAUSJÄRJESTELMÄ TYÖN VAATIVUUTEEN PERUSTUVA PALKKA 10.10.2007 Liite 1. TERVEYSPALVELUALAN PALKKAUSJÄRJESTELMÄ TYÖN VAATIVUUTEEN PERUSTUVA PALKKA Terveyspalvelualan työehtosopimuksen mukainen työn vaativuuteen perustuva palkka muodostuu vaatimusryhmittelyn

Lisätiedot

(Kuvaile kunkin tekijän kohdalla tehtäväkokonaisuuden sisältöä vaativuustekijän suhteen.)

(Kuvaile kunkin tekijän kohdalla tehtäväkokonaisuuden sisältöä vaativuustekijän suhteen.) TEHTÄVÄNKUVAUS VAATIVUUSTEKIJÄT KOKONAISARVIOINNISSA (Kuvaile kunkin tekijän kohdalla tehtäväkokonaisuuden sisältöä vaativuustekijän suhteen.) Ryhmän koko, henkilöiden lukumäärä Ryhmän vakanssinumerot

Lisätiedot

Suorituslisän käyttöönotto seurakunnissa. Koulutustilaisuudet keväällä 2018

Suorituslisän käyttöönotto seurakunnissa. Koulutustilaisuudet keväällä 2018 Suorituslisän käyttöönotto seurakunnissa Koulutustilaisuudet keväällä 2018 Suorituslisä osa palkkausjärjestelmää Suorituslisän perusteena Työntekijälle asetetut tavoitteet (srk:n strategia, tavoitteet)

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden työehtosopimuksen palkankorotukset vuonna 2008

Teknologiateollisuuden työehtosopimuksen palkankorotukset vuonna 2008 Teknologiateollisuuden työehtosopimuksen palkankorotukset vuonna 2008 Sisältö: 1 Yleiskorotus 1.10.2008 2 Työpaikkakohtainen erä 1.10.2008 12.8.2008 1 Palkankorotus 1.10.2008 Palkkoja korotetaan 1.10.2008

Lisätiedot

HARKINNANVARAISTA JOHTAMISTA HAVA-foorumi HAVA:n perusteet

HARKINNANVARAISTA JOHTAMISTA HAVA-foorumi HAVA:n perusteet HARKINNANVARAISTA JOHTAMISTA HAVA-foorumi HAVA:n perusteet Kirkon työmarkkinalaitos Talvi 2012 Mikä HAVA? 1 Harkinnanvarainen palkanosa - HAVA-järjestelmänä (1) on voimassa toistaisesti, jollei seurakunnan

Lisätiedot

Yrityskohtaisen erän käyttö teknologiateollisuudessa

Yrityskohtaisen erän käyttö teknologiateollisuudessa Yrityskohtaisen erän käyttö teknologiateollisuudessa Toimihenkilöiden työsuhdepäivä 5.2.2009 Silja Symphony Jukka Tiihonen Teknologiateollisuus Roni Jokinen Toimihenkilöunioni TU 4 Palkankorotukset teknologiateollisuudessa

Lisätiedot

Kemiönsaaren henkilöstöstrategia. Hyväksytty valtuustossa xx.xx.xxxx

Kemiönsaaren henkilöstöstrategia. Hyväksytty valtuustossa xx.xx.xxxx Kemiönsaaren henkilöstöstrategia Hyväksytty valtuustossa xx.xx.xxxx Sisältö 1. Lähtökohdat 2. Rekrytointi 3. Johtaminen ja alaistaidot 4. Työhyvinvointi 5. Osaaminen ja palkitseminen 6. Arviointi ja seuranta

Lisätiedot

Sanoista tekoihin turvallisuutta yhteiselle työpaikalle

Sanoista tekoihin turvallisuutta yhteiselle työpaikalle Sanoista tekoihin turvallisuutta yhteiselle työpaikalle Mika Liuhamo, tuotepäällikkö https://fi.linkedin.com/in/liuhamo 2 Miksi? Lähtökohtia kehittämiselle Liiketoiminta Työn sujuvuus, tuottavuuden parantaminen

Lisätiedot

Tämä sopimus on tehty 31.10.2007 tehdyn valtion virka- ja työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan 11 :n mukaisesti.

Tämä sopimus on tehty 31.10.2007 tehdyn valtion virka- ja työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan 11 :n mukaisesti. # 12886 2068/85/2008 Tarkentava virka- ja työehtosopimus uuden palkkausjärjestelmän käyttöönottamisesta Maaseutuvirastossa. Sopimus on tehty 15:nä päivänä joulukuuta 2008 Maaseutuviraston sekä Julkisalan

Lisätiedot

Lähihoitajan palkkaus ja työn vaativuus. Johtaja Jukka Maarianvaara, edunvalvontayksikkö Tehyn lähihoitajapäivät 29.10.2010

Lähihoitajan palkkaus ja työn vaativuus. Johtaja Jukka Maarianvaara, edunvalvontayksikkö Tehyn lähihoitajapäivät 29.10.2010 Lähihoitajan palkkaus ja työn vaativuus Johtaja Jukka Maarianvaara, edunvalvontayksikkö Tehyn lähihoitajapäivät 29.10.2010 Palkkaus perustuu työn vaativuuteen Tehyläisiin sovelletaan kunta-alalla kunnallista

Lisätiedot

PT:N JA YTN:N VÄLINEN YLEISSOPIMUS

PT:N JA YTN:N VÄLINEN YLEISSOPIMUS 1/5 PT:N JA YTN:N VÄLINEN YLEISSOPIMUS Johdanto Palvelutyönantajat ry (PT) ja Ylempien Toimihenkilöiden neuvottelujärjestö YTN ry (YTN) ovat tänään tehneet seuraavan yleissopimuksen järjestöjen välisen

Lisätiedot

Tehtävien vaativuuden arviointi. Arviointijärjestelmän kuvaus KVTES

Tehtävien vaativuuden arviointi. Arviointijärjestelmän kuvaus KVTES Tehtävien vaativuuden arviointi TVA Arviointijärjestelmän kuvaus KVTES Käsittely: Yhteistyöryhmä 16.10.2018 Kunnanhallitus 19.11.2018 Sisällys 1. Tehtävien vaativuuden arviointi TVA... 2 2. Vaativuustekijät...

Lisätiedot

Yhteiset tiedotustilaisuudet työehtosopimusratkaisuista

Yhteiset tiedotustilaisuudet työehtosopimusratkaisuista Yhteiset tiedotustilaisuudet työehtosopimusratkaisuista -Teknologiateollisuuden ylempien toimihenkilöiden tes -Tietotekniikan palvelualan tes -Suunnittelu- ja konsulttialan ylempien toimihenkilöiden tes

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI LIITE 1 1 KAUPUNGINKANSLIA

HELSINGIN KAUPUNKI LIITE 1 1 KAUPUNGINKANSLIA HELSINGIN KAUPUNKI LIITE 1 1 KAUPUNKITASOINEN TVA-MALLITUS TS:N SOPIMUSALALLA Kaupunkitasoinen TVA-mallitus ohjaa teknisen sopimuksen piiriin kuuluvien tehtävien sijoittamista sopimuksen mukaisiin palkkaryhmiin

Lisätiedot

(6) Itä-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä, JHL ry, JUKO ry ja JYTY ry

(6) Itä-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä, JHL ry, JUKO ry ja JYTY ry 28.11.2016 1(6) Paikallissopimus Sopijapuolet Tällä paikallissopimuksella määritellään Itä-Uudenmaan koulutuskuntayhtymässä maksettavasta työsuorituksen arviointiin perustuvasta henkilökohtaisesta lisästä.

Lisätiedot

Tervetuloa Pokaalin jäseneksi. Mallikysely. Testi Testi Testi

Tervetuloa Pokaalin jäseneksi. Mallikysely. Testi Testi Testi Tervetuloa Pokaalin jäseneksi. Mallikysely. Survey input field Yrityksen nimi: Toimiala : Toimipaikka: Vastaajan sähköpostiosoite : Vastaajan tehtävänimike: Yrityksen henkilölukumäärä: Yrityksen henkilöstöryhmät

Lisätiedot

Johtajasopimus: Maakuntajohtaja Ossi Savolainen

Johtajasopimus: Maakuntajohtaja Ossi Savolainen SOPIMUS 1 (5) 16.3.2015 Johtajasopimus: Maakuntajohtaja Ossi Savolainen 1. Sopimuksen tausta ja lähtökohdat Maakuntajohtajan virkaan sovelletaan kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain ja kunnallisen

Lisätiedot

Farmaseuttisen henkilöstön apteekkikohtainen erä 1.5.2010

Farmaseuttisen henkilöstön apteekkikohtainen erä 1.5.2010 Farmaseuttisen henkilöstön apteekkikohtainen erä 1.5.2010 Apteekkien Työnantajaliiton koulutusaineisto apteekeille 7.5.2010 / JKK 1 Tavoitteet Apteekkikohtainen erä on tarkoitettu henkilökohtaisen hyvän

Lisätiedot

TEHTÄVÄNKUVAUS 1/5 I TAUSTATIEDOT. Päiväkodinjohtaja. lastentarhanopettaja II YLEISKUVAUS TEHTÄVÄSTÄ

TEHTÄVÄNKUVAUS 1/5 I TAUSTATIEDOT. Päiväkodinjohtaja. lastentarhanopettaja II YLEISKUVAUS TEHTÄVÄSTÄ TEHTÄVÄNKUVAUS 1/5 I TAUSTATIEDOT Tehtävän nimike Päiväkodinjohtaja Henkilön nimi Koulutus Työpaikka lastentarhanopettaja Fyysisen työympäristön kuvaus II YLEISKUVAUS TEHTÄVÄSTÄ Tehtävän tarkoitus Tehtävänä

Lisätiedot

Lapuan kaupunki. Henkilöstöstrategia 2015

Lapuan kaupunki. Henkilöstöstrategia 2015 Lapuan kaupunki Henkilöstöstrategia 2015 Visio Lapua on kasvava, energinen, toimivien palveluiden sekä monipuolisen kulttuurin ja viihtyisän ympäristön kaupunki. Kaupungin henkilöstö on asiantuntevaa,

Lisätiedot

VENEENRAKENNUSTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDISTAMISTA KOSKEVA ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

VENEENRAKENNUSTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDISTAMISTA KOSKEVA ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA VENEENRAKENNUSTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDISTAMISTA KOSKEVA ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA Aika 13.1.2011 Paikka Läsnä Eteläranta 10, Helsinki Veneteollisuuden Työnantajat ry Timo Sarparanta Puu- ja erityisalojen

Lisätiedot

TES: 322104. 1 Soveltamisala

TES: 322104. 1 Soveltamisala GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TYÖEHTOSOPIMUS TES: 322104 Geologian tutkimuskeskus (GTK) sekä JUKO ry, Pardia ry ja JHL ry ovat tehneet työehtosopimuksen Geologian tutkimuskeskuksen työsopimussuhteista henkilöstöä

Lisätiedot

Yhteiset tiedotustilaisuudet työehtosopimusratkaisuista

Yhteiset tiedotustilaisuudet työehtosopimusratkaisuista Yhteiset tiedotustilaisuudet työehtosopimusratkaisuista -Teknologiateollisuuden ylempien toimihenkilöiden tes -Tietotekniikan palvelualan tes -Suunnittelu- ja konsulttialan ylempien toimihenkilöiden tes

Lisätiedot

TOIMIHENKILÖIDEN JA YLEMPIEN TOIMIHENKILÖIDEN PALKAT LOKAKUUSSA 2010

TOIMIHENKILÖIDEN JA YLEMPIEN TOIMIHENKILÖIDEN PALKAT LOKAKUUSSA 2010 TOIMIHENKILÖIDEN JA YLEMPIEN TOIMIHENKILÖIDEN PALKAT LOKAKUUSSA 2010 Oheiset tilastot sisältävät tiedot teknologiateollisuuden (ilman tietotekniikka-alaa ja suunnittelu- ja konsultointialaa) toimihenkilöiden

Lisätiedot

Tehtävän vaativuuden arviointi

Tehtävän vaativuuden arviointi Tehtäväkuvaukset ja tehtävien vaativuuden arviointi (TVA) Pälkäneen kunnassa kunnalliseen yleiseen virka- ja työehtosopimukseen (KVTES) kuuluvilla tehtäväalueilla KVTESin mukaan tehtäväkohtainen palkka

Lisätiedot

TES 299702 LIITE. Suomenlinnan hoitokunnan ja Valtion ja erityispalvelujen ammattiliitto VAL ry:n välinen sopimus palkkausjärjestelmästä

TES 299702 LIITE. Suomenlinnan hoitokunnan ja Valtion ja erityispalvelujen ammattiliitto VAL ry:n välinen sopimus palkkausjärjestelmästä TES 299702 LIITE Suomenlinnan hoitokunnan ja Valtion ja erityispalvelujen ammattiliitto VAL ry:n välinen sopimus palkkausjärjestelmästä 1 Sopimuksen tavoitteet Sopimuksen tavoitteena on tehostaa Suomenlinnan

Lisätiedot

YHTEISTOIMINTA PAIKALLISEN ERÄN JAKAMISESSA

YHTEISTOIMINTA PAIKALLISEN ERÄN JAKAMISESSA YHTEISTOIMINTA PAIKALLISEN ERÄN JAKAMISESSA Käsiteltävät aiheet: yhteistoiminta ja paikallinen sopiminen kehittämisen apuna yrityksen palkkapolitiikka oikeudenmukaisen ja kannustavan palkitsemisen perustana

Lisätiedot