TES LIITE. Suomenlinnan hoitokunnan ja Valtion ja erityispalvelujen ammattiliitto VAL ry:n välinen sopimus palkkausjärjestelmästä

Transkriptio

1 TES LIITE Suomenlinnan hoitokunnan ja Valtion ja erityispalvelujen ammattiliitto VAL ry:n välinen sopimus palkkausjärjestelmästä

2 1 Sopimuksen tavoitteet Sopimuksen tavoitteena on tehostaa Suomenlinnan hoitokunnan toimintaa ja kilpailukykyä sekä tukea koko henkilöstön osaamista ja ammatissa kehittymistä. Sopimuksessa määritellään työntekijöiden palkkauksen rakenne ja muut palkkausperusteet. Henkilöstön palkka muodostuu työn vaativuuteen perustuvasta tehtäväkohtaisesta osasta (peruspalkasta) sekä henkilökohtaisesta palkan osasta. 2 Sopimuksen soveltamisala Sopimusta sovelletaan Suomenlinnan hoitokunnan koko työsopimussuhteiseen henkilöstöön. Enintään kuusi kuukautta kestävissä määräaikaisissa palvelussuhteissa, harjoittelijoiden sekä työllistämistuella luoduissa tehtävissä työnantaja noudattaa soveltuvin osin tämän sopimuksen palkkaperusteita. 3 Tehtäväkohtainen palkanosa (PT:2031, YK:02031) Tehtäväkohtainen palkanosa (peruspalkka) määritellään tehtävän vaativuuden perusteella. Peruspalkkataulukko on liitteenä 1. UPJ ryhmän käsittelyn jälkeen työnantaja hyväksyy vaativuustason määritykset. Palkkauksen muutokset toteutetaan seuraavan palkanmaksukauden alusta. Tiivistelmä eri vaativuustasojen toimenkuvauksista on liitteenä 2. 4 Henkilökohtainen palkanosa (PT:2629,YK:02627) Henkilökohtainen palkanosa on enintään 40 prosenttia peruspalkasta. Se määräytyy toteutuneen ja todetun suoritus- ja osaamistason perusteella. Arvioinnin tekee työntekijän lähiesimies ja se muodostaa kehityskeskustelun rungon. Arviointikriteerejä ovat: tehtävien hallinta (osaaminen, kehittyminen, esimiestaito), aikaansaavuus (tuloksellisuus, määrällinen tulos, energisyys ja omaaloitteisuus) ja yhteistoiminta (yhteistyökyky asiakkaiden kanssa, tiimi- ja organisaatiotyöskentely, täsmällisyys). Henkilökohtaisen palkanosan arviointipisteet, joita voi enimmillään olla 40, määräytyvät työntekijöiden arvioinnissa kahdeksan (ei esimiestaidon pisteitä) ja esimiestehtävissä (tiiminvetäjä, työnjohtaja, työpäällikkö ja yksikön päällikkö) yhdeksän eri osa-alueen arvion mukaan. Kultakin osa-alueelta suoriutuminen arvioidaan asteikolla 1 5, jossa: 1 p. = riittämätön 2 p. = tarvitsee kehittymistä 3 p. = hyvä 4 p. = erittäin hyvä 5 p. = erinomainen 2

3 Henkilökohtaisen palkanosan suuruus prosentteina peruspalkasta määräytyy arviointipistemäärien perusteella seuraavasti: 8 p. - 0,0 % 24 p. - 20,0 % 10 p. - 2,5 % 26 p. - 22,5 % 12 p. - 5,0 % 28 p - 25,0 % 14 p. - 7,5 % 30 p. - 27,5 % 16 p. - 10,0 % 32 p. - 30,0 % 18 p. - 12,5 % 34 p - 32,5 % 20 p. - 15,0 % 36 p. - 35,0 % 22 p. - 17,5 % 38 p. - 37,5 % 40 p. - 40,0 % Suomenlinnan hoitokunnan palvelukseen tulleiden työntekijöiden suoritustaso arvioidaan koeajan (4kk) päättyessä. Palvelussuhteen alkaessa määritetään suoritusosa alustavasti työntekijän henkilökohtaiset valmiudet ja ammattitaito huomioon ottaen. Henkilökohtaisen palkanosan pistearvion alentuessa ei henkilökohtaista palkanosaa välittömästi alenneta. Kehityskeskustelussa kiinnitetään erityistä huomiota henkilön kehittymiseen tehtävässään sekä selvitetään koulutus- ja kuntoutustarpeet. uusi arviointi suoritetaan viiden kuukauden kuluttua. Jos palautumista aikaisempaan suoritustasoon ei ole tapahtunut, alennetaan henkilökohtaisen palkanosan määrä vastaamaan jälkimmäistä arviota. Mikäli suoritus ja osaamistaso on täten kahdessa arvioinnissa alentunut ja alentuminen on molemmissa tapauksissa johtunut työntekijän pitkäaikaisesta sairaudesta tai pitkäaikaisen sairauden jälkeisestä kuntoutuksesta, työnantaja voi tapauskohtaisen harkinnan perusteella ennen henkilökohtaisen palkanosan alentamista päättää suorittaa kolmannen arvioinnin neljän kuukauden kuluttua toisesta arvioinnista. Tällöinkin suoritetaan tämän momentin toisessa virkkeessä tarkoitettu tarkastelu. Samalla tai kolmanteen arviointiin liittyen on harkittava, onko henkilö siirrettävä toisiin tehtäviin. Työnantaja hyväksyy suoritus- ja osaamistason määritykset koko henkilöstön osalta. Henkilökohtaisen palkanosan määrittämiseksi jokainen Suomenlinnan hoitokunnan esimies käy kehityskeskustelut kaikkien johdossaan olevien työntekijöiden kanssa. Kehityskeskusteluun perustuvat muutokset toteutetaan vuosittain huhtikuun alusta. 5 Oikeus käyttöönottoajankohdan mukaiseen vanhan järjestelmän palkkaan Työntekijällä on oikeus aikaisempien palkkausperusteiden mukaiseen säännöllisen työajan mukaiseen markkamääräiseen palkkaan, jos se on uuden palkkausjärjestelmän käyttöönottoajankohtana suurempi kuin uusien palkkausperusteiden mukaisen peruspalkan ja henkilökohtaisen palkanosan yhteismäärä. Oikeus toteutetaan muodostamalla aikaisempien palkkausperusteiden mukaisen markkamääräisen palkan ja uuden palkkausjärjestelmän mukaisen palkan erotuksesta markkamääräinen tasausosa. Tasausosa säilyy määrältään pienenevänä niin kauan kunnes uuden palkkausjärjestelmän mukainen palkka on markkamääräisesti yhtä suuri kuin aikaisempien palkkausperusteiden mukainen käyttöönottoajankohdan mukainen palkka. 3

4 Tasausosaa pienentävät tehtävän vaativuuden muutokseen perustuva peruspalkan nousu sekä suoritus- ja osaamistason paranemiseen perustuva henkilökohtaisen palkanosan nousu. Tasausosaa ei koroteta yleiskorotuksella. (PT:2641,YK:02641) 6 Uuden palkkausjärjestelmän käyttöönotto Palkkahinnoitteluliitteet ja rinnastuspalkkataulukot jäävät pois käytöstä Työehtosopimuksen 14 :n (palvelusvuosilisä) ja 15 :n (kieli- ja kielitaitolisä) soveltaminen lakkaa alkaen. Samalla kaikkien Suomenlinnan hoitokunnan työntekijöiden palkat muuttuvat uuden järjestelmän mukaisesti määräytyviksi markkamääräisiksi henkilökohtaisiksi kuukausipalkoiksi. Uuden palkkausjärjestelmän käyttöönoton yhteydessä muiden työehtosopimusten palkkausperusteiden soveltaminen Suomenlinnan hoitokunnan henkilöstöön lopetetaan. Rakentamisyksikön erikseen sovittavilla työntekijäryhmillä säilyy oikeus omien käsityökalujen käyttämiseen ja korvauksen saamiseen tästä. Esimiestehtävissä (tiiminvetäjä, työnjohtaja, työpäällikkö ja yksikön päällikkö) toimimisesta maksetaan erillinen korvaus, jonka suuruus vahvistetaan vuosittaisen työn arvioinnin yhteydessä. Uusi palkkausjärjestelmä otetaan käyttöön 4 vuoden kuluessa vaiheittain seuraavasti: Sopimuksen voimaantulopäivästä jokaisen palkka muodostuu tehtäväkohtaisen peruspalkan ja henkilökohtaisen palkanosan summasta. Jos em. uuden palkan ja vanhan säännöllisen työajan kuukausipalkan erotus työntekijän hyväksi on pienempi kuin 50,46 kuukaudessa, se maksetaan kokonaisuudessaan sopimuksen voimaantulosta lähtien. Mikäli uuden palkan ja vanhan säännöllisen työajan kuukausipalkan erotus on suurempi kuin 50,46 kuukaudessa, ylityksestä maksetaan lähtien työntekijälle enintään 50,46 kuukaudessa ja loppuosa kohdassa 3. selostetulla tavalla, kunnes siirtymäajankohdan erotus tulee kokonaisuudessaan maksetuksi. Kuukausipalkkaa korotetaan enintään 53,82 sekä sen jälkeen kulloinkin voimassa olevan työehtosopimuksen virastokohtaisten erien tullessa maksuun (viimeistään) enintään 67,28, (viimeistään) enintään 87, maksuun tuleva korotus on suuruudeltaan henkilökohtaisena palkanosana maksettavaksi tuleva koko loppuerä. 4

5 Peruspalkka maksetaan täysimääräisenä uuden palkkausjärjestelmän käyttöönottoajankohdasta lähtien. Mikäli työntekijä käyttöönottoajankohtana tilapäisesti hoitaa tehtävää, jonka palkkaus on korkeampi kuin hänen vakinaisessa tehtävässään, hänen palkkauksensa määräytyy vakinaisen tehtävän mukaan, kun hän palaa sitä hoitamaan. Jos työntekijän tehtäväkohtainen tai henkilökohtainen palkanosa muuttuu siirtymäkauden aikana, otetaan muutos huomioon määriteltäessä uutta kokonaispalkkaa. Työehtosopimuksen mukaiset talven 2001 järjestelyvara ja tasa-arvoerä sekä järjestelyvara toteutuvat osana edellä sanottuja siirtymäkauden tarkistuksia ja Myös muut neljän vuoden siirtymäkaudella mahdollisesti tulevat järjestelyvarat ja vastaavat virastokohtaisesti kohdennettavat erät käytetään palkkausjärjestelmän tavoitteiden mukaisesti. 7 Tietojen saanti Työntekijällä on oikeus saada kirjallinen tieto palkkauksensa perusteena olevasta oman tehtävänsä vaativuusluokituksen sisällöstä sekä henkilökohtaisen suoritus- ja osaamistasonsa arviointituloksesta. Luottamusmiehellä on oikeus vuosittain saada tiedot tämän sopimuksen soveltamisalaan kuuluvien tehtävien sijoittumisesta vaativuustasoihin sekä tilastotietoja kaikkien tämän sopimuksen soveltamisalaan kuuluvien työntekijöiden kokonaispalkkauksesta ja sen kehittymisestä yksiköittäin ja sukupuolen mukaan ryhmiteltynä. Luottamusmiehellä on oikeus saada edustamiensa työntekijöiden osalta seuraavat tiedot: vaativuusluokituksen sisältö ja vaativuustaso, kokonaispalkka palkkatekijöittäin eriteltynä sekä työntekijän suostumuksella tieto henkilökohtaisen palkanosan perusteista. Tietoja annettaessa noudatetaan julkisuuslakia, henkilötietolakia sekä valtion virkaja työehtosopimuksessa mainittua tilastoyhteistyöstä keskustasolla tehtyä yhteistyösopimusta. Luottamusmiehelle tiedot luovutetaan maksutta. 8 Muut määräykset Tehtävän vaativuustasoa tarkastellaan esimiehen ja työntekijän välillä vähintään kerran vuodessa käytävässä kehityskeskustelussa ja aina tehtävän muuttuessa. Esityksen tehtävän vaativuuden uudelleenarvioinnista voi tehdä myös työntekijä tai luottamusmies. Palkkauksen kehittämis- ja arviointiryhmä (UPJ - ryhmä) tekee esitykset uusien tehtävien vaativuustasoiksi. Tehtävien vaativuusryhmittely käsitellään UPJ - ryhmässä. Sen tehtäviin kuuluu myös Suomenlinnan hoitokunnan palkkakehityksen seuraaminen suhteessa muihin valtion virastoihin ja laitoksiin. Ryhmään kuuluu kaksi työnantajan edustajaa sekä työntekijöiden edustaja jokaisesta hoitokunnan yksiköstä. Asiantuntijoina käytetään tarvittaessa yksiköiden esimiehiä. 5

6 Erimielisyydet henkilökohtaisen suoritusosan arvioinnista käsitellään ensisijaisesti asianomaisen esimiehen ja työntekijän kesken ja tarvittaessa työntekijän pyynnöstä luottamusmiehen ja henkilökohtaisesta suoritustasosta päätöksen tehneen esimiehen kanssa. Työnantaja tekee lopullisen päätöksen arviosta. Tämän sopimuksen soveltamista koskevat erimielisyydet ratkaistaan osapuolten välisen työehtosopimuksen neuvottelujärjestyksen mukaisesti. 6

7 Tämä Internet-teksti ei ole virallinen versio, eikä Valtiokonttori tai sopimuksen antaja vastaa tietojen oikeellisuudesta eikä tietojen käytön aiheuttamista välittömistä tai välillisistä vahingoista. Hakemistosivulle Valtiokonttori Aineistoa ei saa julkaista ilman sopimuksen antajan tai Valtiokonttorin lupaa. Ylläpitäjä: Hallinnon ohjaus Kumpulantie 9 PL Helsinki puhelin (09) , faksi (09) sähköposti: marjukka.kallio@valtiokonttori.fi 7