Tehtävän vaativuuden arviointi

Transkriptio

1 Tehtäväkuvaukset ja tehtävien vaativuuden arviointi (TVA) Pälkäneen kunnassa kunnalliseen yleiseen virka- ja työehtosopimukseen (KVTES) kuuluvilla tehtäväalueilla KVTESin mukaan tehtäväkohtainen palkka määritellään tai tarkistetaan tehtävän vaativuuden arvioinnin perusteella. Tehtävien vaativuuden arviointi perustuu kokonaisarviointiin, joka muodostuu kirjallisesta tehtäväkuvauksesta ja vaativuustekijöistä. Tehtäväkuvaus Tehtävän vaativuuden arviointi Tehtäväkohtaisen palkan määrittely Tehtäväkuvaukset Tehtäväkuvauksessa kuvataan tehtävän tarkoitusta, olennaista sisältöä ja keskeisiä tehtäväkokonaisuuksia. Tehtäväkuvaukset laaditaan yhdenmukaisin perustein, jotta tehtävän vaativuuden puolueeton arviointi on mahdollista. Tehtäväkuvaus- ja tehtävän vaativuuden arviointilomake Tehtävien vaativuuden arvioinnissa käytetään kokonaisarviointia, joka perustuu kirjalliseen tehtäväkuvaukseen ja vaativuustekijöihin. Tehtäväkuvaukset on päivitettävä aina, kun tehdään muutoksia työnkuvaan. Kun tehtävä tai tehtävän vaativuuteen vaikuttava tekijä poistuu / tulee lisää, tehtävän vaativuus tulee arvioida uudestaan. Esimies tarkistaa vähintään kerran vuodessa, että tehtäväkuvaukset ja arvioinnit ovat ajan tasalla. Esimies täyttää tehtäväkuvaus- ja tehtävän vaativuuden arviointilomakkeen alaistensa viranhaltijoiden/työntekijöiden osalta ja käy sen jälkeen lomakkeen läpi ao. henkilöiden kanssa. Jos samaa työtä tekee usea henkilö, esimies voi käyttää mallitehtäväkuvausta eli täyttää yhden tehtäväkuvaus- ja tehtävän vaativuuden arviointilomakkeen, joka koskee jokaista samaa työtä tekevää. Tätä voi käyttää myös pohjakuvauksena, ja tehdä niille työntekijöille tarpeelliset lisäykset, mikäli heidän tehtävänsä jonkin tekijän osalta poikkeaa muista. Valmiit lomakkeet toimitetaan arviointiryhmälle. Arviointiryhmä käy lomakkeet läpi ja varmistaa, että arvioinnit on tehty yhteismitallisesti. Arviointiryhmä arvioi tehtävät objektiivisesti kokonaisuudessa. Kokonaisarviointi perustuu: o kirjalliseen tehtävän vaativuuden arviointia varten tehtyyn tehtäväkuvaukseen o vaativuustekijöihin o tehtävän vaativuuden arvioinnissa huomioon otettaviin seikkoihin (koulutus, lisätehtävä ja vastuu, esimiesasema) o arviointijärjestelmään. Pälkäneen kunta p Op Pälkäne FI

2 2(6) Arviointiryhmään kuuluvat henkilöstöpäällikkö, kehittämispäällikkö sekä niiden ammattijärjestöjen luottamusmiehet, joiden edustettavia TVA-järjestelmän uudistaminen koskee. Kunkin tehtäväalueen esimies on mukana arvioinnissa silloin, kun hänen tehtäväalueensa viranhaltijoiden/työntekijöiden tehtävän vaativuutta arvioidaan. Esimiehen on selvitettävä asianosaiselle viranhaltijalle/työntekijälle arvioinnin perusteet ja millaiseen kokonaisarviointiin on päädytty. Luottamusmiehellä on oikeus tutustua arviointiin ja sen perusteisiin, jos hänen edustamansa jäsen sitä haluaa. Tehtäväkohtaisen palkan määräytyminen Tehtäväkohtainen palkka perustuu työn vaativuuteen. KVTES 2017 (luku II palkkaus 9 tehtäväkohtainen palkka) mukaiset vaativuustekijät tehtävien vaativuutta arvioitaessa ovat: työn edellyttämä osaaminen (tiedot, taidot, harkinta) työn vaikutukset ja vastuu (laajuus, pysyvyys, johtaminen, vaikutukset toimintaedellytyksiin) työn edellyttämät yhteistyötaidot (vuorovaikutus, ihmissuhdevaatimukset) työolosuhteet (fyysiset ja psyykkiset työolosuhdetekijät) Tehtävän vaativuutta arvioitaessa on erityisen tärkeää muistaa, että: Arvioinnin kohteena on tehtävä - ei henkilö tai hänen ominaisuutensa tai työsuorituksensa. Arviointi tapahtuu tehtävänkuvauksen pohjalta, ei mielikuvien kautta. Tehtäväkohtaisten palkkojen tulee olla tehtävien vaativuuden edellyttämässä suhteessa toisiinsa. Tehtävän vaativuuksia arvioitaessa verrataan saman palkkahinnoittelukohdan (esim. 05PKO02B) tehtäviä keskenään ja asetetaan ne vaativuuden mukaiseen järjestykseen. Se, että samaan palkkahinnoittelukohtaan kuuluvien tehtävien vaativuusvertailussa ei löydy olennaisia vaativuuseroja, ei merkitse sitä, että käytetään automaattisesti palkkahinnoittelukohdan peruspalkkaa. Työnjako on voitu tehdä siten, että kaikille kyseiseen palkkahinnoittelukohtaan kuuluville on määrätty vaativampia ja vähemmän vaativia tehtäviä, kokonaisvaativuuden ollessa suunnilleen sama. Tällöin kaikkien tehtäväkohtaisten palkkojen pitää olla suunnilleen samalla tasolla, mutta taso voi ylittää selvästikin peruspalkan. Toisaalta samaan palkkahinnoittelukohtaan kuuluvien tehtävien vaativuuksissa voi olla merkittäviäkin eroja, minkä seurauksena myös tehtäväkohtaisessa palkassa voi olla merkittäviä suuruuseroja. Uuden arviointijärjestelmän perusteella ei voida laskea kenenkään tehtäväkohtaista palkkaa, mikäli henkilön tehtävissä ei tapahdu muutoksia. Siten kunnan nykyinen palkkataso asettaa raamit tehtäväkohtaisille palkoille. Palkkahinnoittelun ulkopuoliset viranhaltijat/työntekijät TVA:ta voidaan soveltaa myös palkkahinnoittelun ulkopuolisiin viranhaltijoihin/työntekijöihin. Työnantajan on tehtäväkohtaisesta palkasta päättäessään käytettävä harkintavaltaansa siten, että tehtävien vaativuus otetaan mahdollisimman objektiivisesti huomioon. Tehtäväkohtaisen palkan tasoon vaikuttavat tehtävien vaativuuden lisäksi mm. paikkakunnan ja ao. ammattialan yleinen palkkataso sekä työnantajan noudattamat palkkapoliittiset periaatteet. Työnantajan pitää huolehtia siitä, että palkkahinnoittelun ulkopuolisten tehtäväkohtaiset palkat ovat oikeassa suhteessa niihin palkkahinnoittelukohtiin kuuluvien tehtäväkohtaisten palkkojen kanssa, joita voidaan tehtävien luonteen vuoksi käyttää ns. viiteryhmänä. Palkkahinnoittelun ulkopuolisista viranhaltijoista ja työntekijöistä voidaan tarvittaessa muodostaa omia ryhmiä tehtävien vaativuuden arviointia silmälläpitäen silloin, kun kyseessä on samankaltainen työ.

3 3(6) Vaativuustekijät Alle on kirjattu vaativuustekijöittäin esimerkkikysymyksiä ja asioita, joiden pohjalta tehtävien sisältöä ja vaativuutta voidaan kuvata. Vaativuustekijät perustuvat KVTESiin (II luku 9 ). 1. Työn edellyttämä osaaminen Osaaminen kuvaa tehtävän edellyttämien koulutuksella ja työkokemuksella hankittujen tehtävän kannalta keskeisten tietojen ja taitojen syvyyttä, laajuutta, monipuolisuutta sekä tehtävän edellyttämää harkinnan itsenäisyyttä. Tietoja ja taitoja on usein vaikea erottaa toisistaan. Niitä voidaan tarkastella myös yhdessä eli selvittää, millaista tieto-taitoa tehtävä edellyttää. 1.1 Koulutus ja tiedot o tarvitaanko työssä kelpoisuusehtojen mukaisen koulutuksen lisäksi muuta tiedollista osaamista, joka kaikkien tehtävässä toimivien tulee hankkia o tarvitaanko välttämätöntä erityistiedollista osaamista, jatkokoulutusta, erikoistumisopintoja o ammatillisen osaamisen ylläpito, tietojen päivitys, ammatinhallinnan edellyttämä uuden tiedon hankinta o vaatiiko tehtävän hoitaminen poikkeuksellisen laajaa, monipuolista tai syvällistä (asiantuntijuutta) tiedollista osaamista 1.2 Taidot o riittääkö koulutuksella saatujen tietojen hallinta, normaali perehtyminen tehtäviin, normaali työnopastus o tarvitaanko erityistaitoja, joiden oppiminen vaatii perustason tehtäviä enemmän työkokemusta o onko ammattitehtävien syvällinen osaaminen välttämätöntä, hankitaan pitkällä työkokemuksella o tarvitaanko tehtävää tukevaa muun alan osaamista o vaatiiko useiden tehtäväalueiden hallintaa tai monien asioiden yhtäaikaista hallintaa o vaatiiko toisistaan poikkeavien tietojen ja taitojen hallintaa o edellyttääkö kokonaisuuksien hahmottamista 1.3 Harkinta o tehtävän edellyttämä itsenäisen harkinnan taso ja itsenäisen päätöksenteon vaativuus o kuinka ennustettavaa, samankaltaista, yllättävää, odottamatonta päivittäinen työ ja tilanteet ovat o onko ohjeet ja toimintamallit, joiden mukaan toimitaan / miten tarkkaan ohjeistettu o millaisia vaativammat tilanteet, joissa käytettävä omaa harkintaa o millaisia tilanteet, joissa esim. joutuu perustelemaan omaa harkintaa / toimintatapaansa o vaatiiko työ arvoeettistä pohdintaa

4 4(6) 2. Työn vaikutukset ja vastuu Tehtävän vaikutukset ja vastuu kuvaavat sitä merkitystä, joka tehtävällä on toimintojen piiriin kuuluviin (esim. asiakkaiden) ja työyhteisön olosuhteisiin. Olosuhteet voivat olla fyysisiä, psyykkisiä, sosiaalisia ja taloudellisia. Vaikutuksia arvioidaan kohteiden laajuuden (erilaisuus, määrä) ja vaikutusten pysyvyyden (pitkäkestoisuus, muutettavuus) kannalta. Asiantuntija-, johtamis- ja esimiestyössä korostuvat toimintaedellytyksiä, tuloksellisuutta, vaikuttavuutta sekä työyhteisön toimivuutta koskeva vaikuttaminen ja vastuu. Toisten toimintaedellytyksiin vaikuttamista ilmenee kaikilla organisaatiotasoilla. 2.1 Vaikutusten laajuus työyhteisöön ja muihin sidosryhmiin o vaikutetaanko työssä muiden työntekijöiden edellytyksiin toimia tehtävissään tai organisaation toimintakykyyn esim. toiminnan suunnittelu, ohjeistaminen, kehittäminen, organisointi, puitteiden luonti, uuden tiedon välittäminen muiden tehtävien käyttöön o ulottuvatko työtehtävään kuuluvien päätösten, ratkaisujen tai toimenpiteiden välittömät vaikutukset omaan työhön / lähimpään työyhteisöön muihin yksiköihin muihin sidosryhmiin 2.2 Vaikutusten pysyvyys, pitkäaikaisuus ja muutettavuus o ovatko työtehtävän vaikutukset lyhytaikaisia / pitkäaikaisia o ovatko työtehtävien vaikutukset muutettavissa / vaikea muuttaa / ei muutettavissa eli pysyviä esim. ohjeet, suunnitelmat, voi koskea kerralla laajaa joukkoa 2.3 Tiimivastuu / esimiesvastuu / johtamisvastuu o kuuluuko tehtävään vastuuta muusta kuin omasta tehtävästä o onko oman työn ohella vastuuta laajemmasta toiminnasta tai osa-alueesta o onko työnjohdollista vastuuta o onko yksikön johtamis-/esimiesvastuuta (alaisten määrä, asiakasmäärä) 3. Työn edellyttämät yhteistyötaidot Yhteistyötaidoissa kuvataan asiakassuhteissa ja työyhteisössä tarvittavia vuorovaikutustaitoja ja ihmissuhdevaatimuksia. 3.1 Vuorovaikutus työyhteisön ja muiden sidosryhmien kanssa (sisäiset ja ulkoiset sidosryhmät) o sidosryhmiä tavanomainen määrä / enemmän / määrä erittäin suuri mitä ovat o tehtävän edellyttämä viestinnän ja tietojen vaihtamisen oma-aloitteisuus, aktiivisuus, tavoitteellisuus o vuorovaikutus on satunnaista / jatkuvaa / ei vaativaa / tavanomaista / vaativaa millaista o tiedottamista, opastamista, neuvontaa, infojen pitämistä, kouluttamista, motivointia kenen o asenteisiin / toimintaan vaikuttamista, motivointia, ristiriitojen sovittamista, neuvotteluja

5 5(6) o millaista on vaativin vuorovaikutus 3.2 Vuorovaikutus asiakkaiden kanssa o onko erityispiirteitä /erityisiä haasteita 3.3 Ihmissuhdevaatimukset ja taidot o millaisia ihmissuhdetaitoja tarvitaan o kuinka syvällistä perehtymistä henkilön tilanteeseen, ongelmiin ja niiden ratkaisemiseen edellyttää o edellyttääkö kykyä ymmärtää käyttäytymistä ja suunnitelmallisesti vaikuttaa siihen o vaativimmillaan syvällistä, terapeuttista paneutumista henkilön elämän olosuhteisiin ja tunne-elämän kriiseihin 4. Työolosuhteet Työolosuhteilla tarkoitetaan työhön kiinteästi liittyviä tavanomaisesta poikkeavia henkisiä ja fyysisiä olosuhdetekijöitä, joita ei voida työsuojelutoimenpitein poistaa ja jotka voivat vaikuttaa tehtävän vaativuuteen. Ei perustu työntekijän henkilökohtaiseen kokemukseen tai näkemykseen. 4.1 Fyysinen kuormittavuus o onko fyysistä kuormittavuutta vähän / tavanomaisesti / tavanomaista enemmän / paljon tavanomaista enemmän o kuinka toistuvaa fyysinen kuormittavuus on o mitä se konkreettisesti on esim. hoidolliset toimenpiteet, aggressiiviset asiakkaat, huonot työasennot, likainen työ, melu 4.2 Psyykkinen kuormittavuus o onko psyykkistä kuormittavuutta vähän / tavanomaisesti / tavanomaista enemmän / paljon tavanomaista enemmän o kuinka toistuvaa psyykkinen kuormittavuus on o mitä se konkreettisesti on Muut tehtäväkohtaiseen palkkaan vaikuttavat tekijät Koulutus Tehtävän vaativuuden tarkastelu tehdään aina tosiasiallisten tehtävien perusteella. Palkkahinnoittelukohdassa on usein määritelty tietty koulutustaso, jolla on pyritty kuvaamaan palkkahinnoittelukohtaan kuuluvien tehtävien tiedollista vaativuustasoa. Mikäli palkkahinnoittelukohtaan kuuluvalta edellytetään korkeampaa koulutustasoa kuin mitä palkkahinnoittelukohdassa on todettu tai tämän lisäksi alan erikoistumiskoulutusta tai ammatillista jatkokoulutusta, on tämä yleensä osoitus siitä, että myös tehtävien vaativuus edellyttää selvästi peruspalkkaa korkeampaa tehtäväkohtaista palkkaa.

6 6(6) Vaikka kelpoisuusehdoissa ei edellytettäisikään em. lisäpätevyyttä tms., voi viranhaltijan/työntekijän lisäpätevyys tai kokemuksen kautta hankitut taidot johtaa käytännössä siihen, että hänelle annetaan tavanomaista vaativuustasoa vaativampia tehtäviä, mikä on otettava huomioon tehtäväkohtaista palkkaa määrättäessä. Sellainen laaja-alaisempi koulutus, joka ei vaikuta tehtävän vaativuuteen, mutta jonka perusteella viranhaltijan/työntekijän erityisosaamista voidaan käyttää muutoin työnantajan hyödyksi, voi olla peruste maksaa ao. henkilölle henkilökohtaista lisää. Lisätehtävä ja vastuu Viranhaltijalle/työntekijälle voidaan määrätä hänen tavanomaisten tehtäviensä lisäksi lisätehtäviä ja -vastuita, mikä osaltaan vaikuttaa tehtävien vaativuuteen ja sitä kautta tehtäväkohtaisen palkan määrään. Esimerkkinä tällaisesta vaativuuden lisäyksestä voi olla jonkin ryhmän vetovastuu tai vastuu tehtäväkokonaisuudesta, jota muilla samaan palkkahinnoittelukohtaan kuuluvilla ei ole. Mikäli lisätehtävä tai -vastuu on määräaikainen, voidaan tästä aiheutuva tehtäväkohtaisen palkan korotustarve tarvittaessa määritellä määräaikaisena korotuksena. Mikäli tehtävän muutos on olennainen, sovelletaan KVTESin palkkausluvun 10 määräyksiä. Esimiesasema Esimiehen ja hänen alaisensa tehtäväkohtaisten palkkojen pitää olla oikeassa suhteessa toisiinsa riippumatta siitä, kuuluvatko he samaan vai eri palkkahinnoittelukohtaan. Esimiesasemassa olevan tehtäväkohtaisen palkan pitää pääsääntöisesti olla selvästi korkeampi kuin hänen alaisensa, jollei tästä poikkeamiseen ole erityistä, perusteltua syytä. Johto- tai esimiestehtävissä toimivan tehtäväkohtaista palkkaa harkittaessa on otettava huomioon mm. johdettavan yksikön koko, vastuualueen tai johdettavan yksikön palvelutarjonnan laajuus ja moninaisuus, erikoispalveluiden tuottaminen sekä muut erityispiirteet, yhteistyövaatimus muiden hallinnonalojen ja palvelujen tuottajien kanssa, sekä esimiestyön merkitys toiminnan tuloksellisuudessa ja toimintaedellytysten luomisessa.