LOPPURAPORTTI. Suomen julkisen sektorin omien konesalitilojen nykytila, kustannusrakenne ja kehitystarpeet

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LOPPURAPORTTI. Suomen julkisen sektorin omien konesalitilojen nykytila, kustannusrakenne ja kehitystarpeet"

Transkriptio

1 Suomen julkisen sektorin omien konesalitilojen nykytila, kustannusrakenne ja kehitystarpeet LOPPURAPORTTI Gearshift Group Oy Tiina Kanninen Vesa Weissmann

2 Sisällysluettelo 1. Alkusanat Tutkimuksen toteutustapa Julkisen sektorin konesalitilojen nykytilanne ja konesalipalveluiden hankintatavat Taustatietoa vastaajista ja konesalitiloista Konesalitilojen kapasiteetti, koko ja elinkaaren vaiheet Konesalitilojen kustannusrakenne, tilojen toimivuus ja kapasiteetin riittävyys Konesalitilojen kustannusrakenne ja kustannuskehitysten seuranta Konesalitilojen nykyinen toimivuus ja kapasiteetin riittävyys sekä uusien teknologioiden yleisyys Konesalitilojen tulevat kehitystarpeet Johtopäätökset ja suositukset Liitteet Kuva 1 Vastaajaorganisaatioiden nykyisten konesalitilojen jakauma... 8 Kuva 2 Konesalitilojen lukumäärä vastaajaorganisaatioissa... 8 Kuva 3 Konesalipalveluiden ulkoistusaktiivisuus... 9 Kuva 4 Konesalitilojen IT-laitteiden sähköteho Kuva 5 Konesalitilojen pinta-ala Kuva 6 Konesalitilojen varmistus- ja käytettävyysvaatimukset Taulukko 1 Konesalitiloihin liittyvien kustannusten huomiointi Suomen julkisen sektorin omien konesalitilojen nykytila, kustannusrakenne ja tulevat kehitystarpeet 2 / 45

3 1. Alkusanat Tämä tutkimus keskittyy Suomen julkisen sektorin omien konesalien nykytilaan, kustannusrakenteeseen ja tuleviin kehitystarpeisiin. Tutkimuksen tavoitteena on auttaa julkisen sektorin organisaatioita tunnistamaan yhteneviä tarpeita ja löytämään yhteistyöpotentiaalia ja synergioita konesalitiloihin liittyen. Tutkimusaihe on ajankohtainen, sillä julkisen sektorin tietohallinnossa on tapahtumassa väistämättömiä muutoksia seuraavien vuosien aikana. Taloustilanteen yhä vaikeutuessa ja kuntien budjettien kiristyessä, menoja kaikilta toiminta- ja palvelusektoreilta on karsittava ja palveluissa keskityttävä entistä tiukemmin kustannustehokkuuteen. Toisaalta vaatimukset kuntien palveluille eivät ole kuitenkaan pienenemässä ja siirtyminen kohti virtuaalipalveluita ja kunta- ja kaupunkilaisille tarjottavia sähköisiä palveluita kiihtyy jatkuvasti. Kunnat elävät tänään monien haasteiden keskellä. Kuntauudistus avaa keskustelun palveluiden yhdistämiselle ja keskittämiselle niiltä osin, kun sitä ei vielä ole tehty. Tutkimuksen perusteella voimme todeta, että yhteistoimintaa ja palveluiden tuotannon keskittämistä ja yhteiskäyttöä olisi tehtävä entistä merkittävimmin ja voimakkaammin julkisen sektorin tietohallinnossa, konesalitiloissa sekä konesalipalveluiden yhteishankinnassa. Tällä hetkellä edelleen selkeästi yli puolet kunnista pyörittää yhä omia konesalitilojaan ja osa kunnista tuottaa itse konesalitiloihin liittyviä palveluita, jotka eivät ole kuntien ydinosaamisaluetta. Tämän kyselyn tarkoituksena on herättää keskustelua, kannustaa yhteistoimintaan julkisen sektorin tietohallinnoissa sekä tehdä havaintoja ja suosituksia tulevista kehitystarpeista ja potentiaalisista jatkotutkimuksen kohteista. Selvityksen tuloksia on hyvä hyödyn- Suomen julkisen sektorin omien konesalitilojen nykytila, kustannusrakenne ja tulevat kehitystarpeet 3 / 45

4 tää myös toukokuussa 2012 valmistuvan julkisen sektorin ICT-strategian, JulkICTstrategian, suuntaviivojen tekemisessä. Suomen julkisen sektorin omien konesalitilojen nykytila, kustannusrakenne ja tulevat kehitystarpeet 4 / 45

5 2. Tutkimuksen toteutustapa Tutkimus toteutettiin Jokapaikan tietotekniikan klusterin (JPT) sekä Prizztech Oy:n yhteisenä toimeksiantona. JPT on osa kansallista Osaamiskeskusohjelmaa ja Prizztech Oy on yksi osaamiskeskusohjelman toteuttajista. Prizztech Oy valitsi Gearshift Group Oy:n selvityksen toteuttajaksi tarjouskilpailun perusteella. Tutkimus on muodoltaan sekä laadullinen että määrällinen, sillä siten aiheesta voidaan tehdä mahdollisimman kattava nykytilan kuvaus ja selvittää myös julkisen sektorin organisaatioiden mielipiteitä ja ajatuksia tulevista kehitystarpeita. Tutkimus koostui kahdesta päävaiheesta: sähköisestä kyselytutkimuksesta ja alueellisista puhelinhaastatteluista sekä tutkimustulosten analysoinnista ja johtopäätöksien ja suositusten tekemisestä. Sähköinen kyselytutkimus lähetettiin jokaiseen Suomen 336 kuntaan, jokaiseen Suomen sairaanhoitopiiriin sekä valittuun joukkoon terveyskeskuksia ja kunnallisia liikelaitoksia. Koko vastaanottajajoukkoa ei kuitenkaan pystytty tavoittamaan puutteellisten yhteystietojen vuoksi. Valtion hallinnon konesalitilat jätettiin tämän tutkimuksen ulkopuolelle, sillä niihin liittyvää kartoitusta on tehty kattavasti viime vuosien aikana. Sähköinen kysely toteutettiin Webropol-ohjelmalla ja kysely oli auki välisenä aikana. Linkki kyselyyn lähetettiin kohdeorganisaatioiden tieto-, talous-, kiinteistö- tai hallintojohtajille ja kyselystä lähetettiin kaksi muistutusviestiä. Määräaikaan mennessä sähköiseen kyselyyn osallistui 54 vastaajaa, joka vastaa noin 15 %:a kohderyhmästä. Tämä on kattava otos Suomen julkisesta sektorista ja vastausaineisto antaa mahdollisuuden analysoida kattavasti tuloksia sekä muodostaa johtopäätöksiä Suomen julkisen sektorien omien konesalitilojen nykytilasta ja tehdä suosituksia tulevista kehitystarpeista lähivuosina. Puhelinhaastattelut tehtiin sähköisen kyselytutkimuksen sulkeuduttua ja haastattelut suunnattiin valittuihin kaupunkeihin, sairaanhoitopiireihin ja kunnallisiin liikelaitoksiin, jot- Suomen julkisen sektorin omien konesalitilojen nykytila, kustannusrakenne ja tulevat kehitystarpeet 5 / 45

6 ka eivät olleet osallistuneet sähköiseen kyselyyn. Valinnassa painotettiin alueellista kattavuutta sekä huomioitiin uusien kuntakeskuksien mahdollista vaikutusta. Seuraavissa kolmessa luvussa analysoidaan tutkimustuloksia, jonka jälkeen tehdään tutkimuksen johtopäätökset sekä suosituksia julkisen sektorin omien konesalien kehitystoimenpiteiksi. Kattava tutkimusaineisto löytyy liitteenä. Raportissa käytettävien käsitteiden määrittely: Konesalitila = Erillinen laitetila tai konesali, joka on tarkoitettu erityisesti IT laitteistojen ja -järjestelmien sijoituspaikaksi. Colocation = Palveluntarjoajan ylläpitämä laitetila tai konesali, jossa useampi toimija hyödyntää samaa teknistä konesaliympäristöä. Hosting-palvelu = Palvelukokonaisuus, jossa konesaliympäristön lisäksi palveluntarjoaja tarjoaa laitteistoihin ja sovelluksiin liittyvät hallinta ja ylläpitopalvelut. Pilvipalvelut = Internetin yli tarjottavia käytön mukaan skaalautuvia sovelluksia, ympäristöjä tai palvelualusta, joko oma tai yhteinen. Suomen julkisen sektorin omien konesalitilojen nykytila, kustannusrakenne ja tulevat kehitystarpeet 6 / 45

7 3. Julkisen sektorin konesalitilojen nykytilanne ja konesalipalveluiden hankintatavat Tässä luvussa syvennymme sähköisen kyselytutkimuksen sekä puhelinhaastatteluiden kautta kerättyihin vastauksiin julkisen sektorin omien konesalien nykytilanteesta ja hankintatavoista. Luvussa käsitellään valittuja ja mielenkiintoisia kyselyn kysymyksiä ja liitteenä olevasta kyselyraportista voi nähdä kysymysten vastaukset kokonaisuudessaan Taustatietoa vastaajista ja konesalitiloista Sähköiseen kyselyyn vastasi yhteensä 54 organisaatiota, joista 26 on kaupunkeja, 24 kuntia, yksi sairaanhoitopiiri, yksi terveyskeskus ja kaksi jätelaitosta. Lisäksi puhelinhaastatteluissa oli mukana yhteensä 10 kaupunkia. Tämä analyysi pohjautuu pääosin sähköisen kyselyn kautta kerättyyn aineistoon, puhelinhaastatteluja analysoidessa mainitaan erikseen. Suurin osa kyselyyn vastanneista kunnista ovat pieniä ja keskikokoisia. 48 % vastanneista on alle asukkaan kuntia, 33 % ovat kokoluokaltaan asukkaan paikkakuntia ja loput 18 % yli asukkaan kuntia. Tämä johtunee siitä, että suurimmissa kaupungeissa konesalitilat ovat useimmiten ulkoistettu tai hoidetaan kaupunkien omistamien yhtiöiden kautta, joten kyselyn ei nähty koskettavan heitä. Tämä selvisi puhelinhaastatteluja tehtäessä. Kuten kuvasta 1 voi nähdä, jopa 67 % kyselyyn vastanneista käyttää omaa konesalitilaa. 13 % vastaajaorganisaatioista on ulkoistanut konesalitilan ja noin joka kymmenes käyttää jaettua konesalitilaa tai ei käytä konesalitilaa lainkaan. Oma konesalitila on myös ylivoimaisesti suosituin ensisijainen konesalitilaratkaisu ja ulkoistettu konesali on selvästi toiseksi suosituin. Toissijaisista konesaliratkaisuista kysyttäessä 16 vastaajaa ilmoittaa, ett- Suomen julkisen sektorin omien konesalitilojen nykytila, kustannusrakenne ja tulevat kehitystarpeet 7 / 45

8 ei heillä ole toissijaista konesaliratkaisua. Muissa vastauksissa oma konesalitila sekä ulkoistettu konesalitila ovat yhtä suosittuja toissijaisena vaihtoehtona. 2 % 13 % 9 % 9 % 67 % Oma konesalitila Yhteinen / jaettu konesalitila Ulkoistettu konesalitila Jokin muu Ei ole konesalitilaa Kuva 1 Vastaajaorganisaatioiden nykyisten konesalitilojen jakauma Noin puolella, 48 %, vastaajista on käytössään yksi konesalitila. 17 % vastaajista on kaksi konesalitilaa, 11 % konesalitiloja on kolme ja 4 % vastaajaorganisaatioista on tiloja yhteensä 4. 6 % vastaajista ei tiennyt organisaationsa konesalitilojen lukumäärää. 4 % 6 % 11 % 31 % 48 % En osaa sanoa Kuva 2 Konesalitilojen lukumäärä vastaajaorganisaatioissa Suomen julkisen sektorin omien konesalitilojen nykytila, kustannusrakenne ja tulevat kehitystarpeet 8 / 45

9 Kuvasta 3 voi nähdä, että lähes puolet vastanneista eivät ole ulkoistaneet konesalipalveluitaan. Osittaista ulkoistusta on kuitenkin 30 % vastanneissa organisaatioissa ja kokonaan palvelut on ulkoistettu 22 % organisaatioista. Reilulla enemmistöllä, noin 70 %, konesalipalveluita ulkoistaneista organisaatioista palveluntoimittajia on yksi. 30 % 22 % 48 % Palvelut on ulkoistettu Palveluita ei ole ulkoistettu Palvelut on osittain ulkoistettu Kuva 3 Konesalipalveluiden ulkoistusaktiivisuus Kysyimme vastaajilta, että jos he tilaavat konesalipalveluita, niin millainen on palveluntuottajan profiili. Useimmissa sähköiseen kyselyyn vastanneissa sekä myös puhelinhaastattelut antaneissa organisaatioissa palveluntoimittaja on iso alan toimija, jolla on näyttöä jo pidemmältä ajalta, esimerkiksi Fujitsu oli hyvin suosittu vastaus. Myös paikalliset verkko-operaattorit, kansalliset operaattorit sekä kuntien omistamat osakeyhtiöt ovat tämän hetkisiä palveluntoimittajia monissa julkisen sektorin organisaatioissa. Palveluiden keskittäminen ja tietohallinnon yhteistyön tiivistäminen tuli selvästi esille esimerkiksi puhelinhaastatteluja tehtäessä. Toisaalla palvelut ovat jo hyvin edistyneesti hoidettu ja kustannustehokkaasti keskitetty lähimpien kuntien kanssa, mutta toisaalla taas keskittämishankkeita ei ole saatu vietyä läpi vaikka halua tietohallinnoissa yhdistämiselle ja ulkoistukselle olisi. Myös sähköisessä kyselyssä avoimissa vastauksissa tuli esille, että Suomen julkisen sektorin omien konesalitilojen nykytila, kustannusrakenne ja tulevat kehitystarpeet 9 / 45

10 oma konesali ei ole enää nykypäivän ratkaisu ja siitä (omasta konesalitilasta) luovutaan heti, kun taloudellisesti ja toiminnallisesti kilpailukykyinen ratkaisu löytyy Konesalitilojen kapasiteetti, koko ja elinkaaren vaiheet Konesalitilojen kapasiteetista kysyttäessä, merkittävällä osalla vastaajista, 63 %, on alle viisi laitekaappia konesalitilassa. 15 % vastaajista laitekaappeja on yli viisi, mutta alle kymmenen ja laitekaappia on 5 % vastaajista. Kuvassa 4 näkyy vastaajien jakautuminen konesalitilojen IT-laitteiden sähkötehon mukaan. Suurimmalla osalla vastaajista, noin 54 %, konesalitilojen yhteinen IT-laitteiden sähköteho on alle 50kW alle 50 kw kw kw kw yli 500 kw Kuva 4 Konesalitilojen IT-laitteiden sähköteho Suomen julkisen sektorin omien konesalitilojen nykytila, kustannusrakenne ja tulevat kehitystarpeet 10 / 45

11 Yleisesti ottaen julkisen sektorin omat konesalitilat ovat melko pieniä. Kuvasta 5 voi nähdä, että yli neljänneksellä vastaajista konesalitila on alle 10 neliömetriä ja alle 20 neliömetrin konesalitiloja on jo lähes 60 % vastaajista alle 10 neliömetriä neliömetriä neliömetriä neliömetriä yli 100 neliömetriä En osaa sanoa Kuva 5 Konesalitilojen pinta-ala Konesalitilojen tekniikka, eli esimerkiksi sähkönsyöttö, jäähdytys ja varavoima, on julkisen sektorin omissa konesaleissa rakennettu suurimmalta osin vuosina % vastaajista kuitenkin arvioi, että tekniikka on rakennettu ennen vuotta Kysyimme vastaajilta myös heidän arviotaan konesaliratkaisuiden elinkaaren vaiheesta. Valtaosa, lähes 60 % vastaajista ilmoitti, että konesalitilat on uusittu viimeisen viiden vuoden kuluessa ja samoista vastaajista noin puolet vielä viimeisen kahden vuoden kuluessa. Muutama vastaaja, 7,5 % koko vastaajajoukosta, ilmoitti, että konesalitilat uusitaan kuluvan vuoden 2012 tai seuraavien kolmen vuoden aikana. Noin kolmannes vastaajista, 28 %, arvioi, että tilat tullaan uusimaan myöhemmin kuin seuraavan kolmen vuoden aikana. Tutkimukseen osallistuneissa organisaatioissa suosituin konesalitilojen luokittelu on Vahti 1 4 Tietoteknisten laitetilojen turvallisuusluokitus (1/2002). Myös Viestintäviraston 48A/2003 M luokitusta löytyi vastaajien konesalitiloista. Suuri joukko kuitenkin vastasi Suomen julkisen sektorin omien konesalitilojen nykytila, kustannusrakenne ja tulevat kehitystarpeet 11 / 45

12 käyttävänsä jotain muuta luokitusta, joka avoimien kommenttien perusteella vaikuttaisi tarkoittavan sitä, ettei organisaatioiden konesalitiloja ole arvioitu tiettyä luokitusta vasten, organisaatiot käyttävät omaa määrittelyään tai vastaaja ei osannut vastata kysymykseen. Ulkoistetuissa konesaliratkaisuissa tilaaja ei välttämättä ole tietoinen konesalitilojen luokituksesta, joten tämäkin on osasyy siihen, miksi jokin muu luokitus oli niin suosittu vastaus kysymykseen. Eräät vastaajat myös kommentoivat, että luokitus huomioidaan myöhemmin, kun tekniikkaan liittyvät korjaukset ja uudistukset on saatu valmiiksi. Suurimmalla osalla vastaajista, 56 %, käyttöpalvelut, jotka kysymyksessä tarkoittivat konesalitila- / colocation -palveluita), ovat osana tietojärjestelmähankkeita. Joka neljännessä vastaajaorganisaatiossa palvelut hankitaan erikseen ja loput vastaajat eivät osanneet vastata kysymykseen. Kuvasta 6 voi nähdä, että enemmistössä vastaajaorganisaatioita on käytössä kriittinen varmistus arkisin työaikana (8h/5pv) varmistusjärjestelmä tai turvallisempi kriittinen varmistus ympärivuorokauden (24h/7pv). Osalla organisaatioista on käytössä kriittinen varmistus arkisin laajennettuna aikana (12h/5pv) ja myös kaksoiskonesaliratkaisut tai jotkut muut vaatimukset ovat mahdollisia. Noin 30 % vastaajista ei kuitenkaan tiennyt millaisia konesalitilojen varmistus- ja käytettävyysvaatimuksia heidän organisaatiollaan on käytössä. Avoimista kommenteista selviää, että osalla organisaatioista on kriittisimmät, esimerkiksi terveydenhuollon, varmistus- ja käytettävyysvaatimukset korkeammalla tasolla varmistettu ja palvelut on myös siten ulkoistettu. Palveluiden varmistusta arvioidaan siis tilanteen mukaan ja tyypillistä etenkin pienemmissä kunnissa vaikuttaa olevan, että palvelinympäristöä ylläpidetään toimistoaikana, mutta ympärivuorokautista varmistusta on järjestetty kriittisillä osin. Suomen julkisen sektorin omien konesalitilojen nykytila, kustannusrakenne ja tulevat kehitystarpeet 12 / 45

13 h/5pv Kriittinen varmistus arkisin työaikana 12h/5pv Kriittinen varmistus arkisin laajennettuna aikana 24h/7pv Kriittinen varmistus ympärivuorokauden Data Center Tier luokittelu (Uptime Institute) Tier 1-4 tasot Kaksoiskonesaliratkaisut Joku muu vaatimus En osaa sanoa Kuva 6 Konesalitilojen varmistus- ja käytettävyysvaatimukset Suomen julkisen sektorin omien konesalitilojen nykytila, kustannusrakenne ja tulevat kehitystarpeet 13 / 45

14 4. Konesalitilojen kustannusrakenne, tilojen toimivuus ja kapasiteetin riittävyys Tässä luvussa keskitytään arvioimaan kyselyn tuloksia konesalitilojen kustannusrakenteen, tilojen toimivuuden ja kapasiteetin riittävyyden osalta sekä arvioimaan uusien teknologioiden käytön laajuutta julkisella sektorilla. Yksityiskohtaisemmin kyselyn vastauksiin voi tutustua liitteenä löytyvästä raportista Konesalitilojen kustannusrakenne ja kustannuskehitysten seuranta Yleisesti ottaen julkisella sektorilla huomioidaan kohtuullisesti konesalitiloihin liittyvät eri kustannustekijät konesalitilojen kustannusrakenteessa. Taulukosta 1 voi havaita, että kiinteistöön liittyvät kustannukset huomioidaan selvässä enemmistössä organisaatioita. Noin joka toisessa vastaajaorganisaatiossa huomioidaan myös konesalitilojen energia- ja henkilöstökustannukset. Remontointi- ja uudistuskustannukset otetaan huomioon 40 % vastaajaorganisaatioista ja tähän kysymykseen oli myös selvästi eniten epätietoisia vastaajia. Muita huomioitavia kustannuksia ovat joissakin organisaatioissa muun muassa verkko- ja kaapelointikustannukset. Huomioidaanko konesalitilojen kustannusrakenteessa seuraavat kustannukset: Kyllä Ei En osaa sanoa Kiinteistöön liittyvät kustannukset 58 % 23 % 19 % Energiakustannukset 55 % 25 % 21 % Henkilöstökustannukset 51% 28 % 19 % Remontointi- ja uudistuskustannukset 40 % 30 % 28 % Taulukko 1 Konesalitiloihin liittyvien kustannusten huomiointi Suomen julkisen sektorin omien konesalitilojen nykytila, kustannusrakenne ja tulevat kehitystarpeet 14 / 45

15 Kysyimme vastaajilta myös heidän arviotaan kuinka hyvin heidän organisaatiossaan tunnistetaan konesalitoiminnan pääomakulut ja operatiiviset kustannukset. Asteikolla 1 5 (1 = erittäin huonosti, 2 = huonosti, 3 = kohtuullisesti, 4 = hyvin, 5 = erittäin hyvin) vastauksien keskiarvo pääomakulujen huomioimisessa on 3,1, eli pääomakulut huomioidaan yleisesti ottaen kohtuullisesti julkisen sektorin omissa konesalitiloissa. Myös operatiiviset kustannukset huomioidaan kohtuullisesti, tosin hieman paremmin kuin pääomakulut ja siinä vastauksien keskiarvo on 3,24. Pyysimme vastaajia myös arvioimaan samalla asteikolla 1 5, kuinka hyvin heidän organisaatiossaan seurataan konesalitilojen kustannusten kehitystä. Tulos on, että kustannuksia seurataan tällä hetkellä kohtalaisesti keskiarvon ollessa 3,06. Parantamisen varaa kustannusten tunnistamiseen ja kehityksen seuraamiseen on siis huomattavasti Konesalitilojen nykyinen toimivuus ja kapasiteetin riittävyys sekä uusien teknologioiden yleisyys Julkisen sektorin konesalitilojen nykytilanne vastaa yllättävän hyvin vastaajaorganisaatioiden nykyistä tarvetta. Kysyimme vastaajien arviota asteikolla 1-5 kuinka hyvin heidän mielestään nykytilanne konesalitiloissa vastaa heidän tarpeitaan. Keskiarvo oli jopa 3,9. Vastauksien perusteella vaikuttaa siltä, että suurimmaksi osaksi konesalitilat toimivat myös ilman pullonkauloja. Keskiarvo asteikolla 1 5 annetussa kysymyksessä konesalitilojen toimivuuteen ilman pullonkauloja oli 3,78, joka on myös korkea luku ja kertoo siitä, ettei yleisesti ottaen suurempia esteitä tilojen toimimiselle täydellä kapasiteetilla ole. Tyytyväisyys konesalitilojen nykytoimintaan on myös suuri: keskiarvo on jopa 3,92. Tällä hetkellä julkisella sektorilla näyttäisi olevan varsin vähän tarvetta konesalitilojen lisäkapasiteetille. Kysyimme lisäkapasiteetin tarpeesta asteikolla 1 5 ja kukaan vastaajista ei ollut sitä mieltä, että tarvetta olisi erittäin paljon (5). Vastausten keskiarvo kysymyksessä oli 1,84, eli tarvetta lisäkapasiteetille on hyvin vähän. Suomen julkisen sektorin omien konesalitilojen nykytila, kustannusrakenne ja tulevat kehitystarpeet 15 / 45

16 Puhelinhaastatteluissa selvisi, että kapasiteettia on joillakin paikkakunnilla pikemminkin liikaa kuin liian vähän. Kapasiteetin jakautumista tasaisemmin eri kuntien välillä voitaisiin tulevaisuudessa harkita ja nykyisiä omia konesaleja karsia rankasti. Nyt julkisen sektorin tietohallinnoissa on havaittavissa jopa turhautuneisuutta, sillä omat konesalit ovat pieniä ja sitovat aikaa ja resursseja, mutta ne voitaisiin hoitaa tehokkaammin isommissa yksiköissä. Vastaajat myös arvioivat, että pilvipalvelut sekä kuntien muiden yhteisten sovelluspalveluiden käyttöönoton myötä omien konesalien tarve luonnollisesti vähenee. Konesalipalveluiden uudet teknologiat, kuten esimerkiksi pilvipalvelut ovat vielä kohtalaisen heikosti käytössä julkisen sektorin organisaatioissa. Kysyimme vastaajilta arviota uusien teknologioiden käytön laajuudesta asteikolla 1 5 ja vastauksien keskiarvoksi tuli 2,4, joka tarkoittaa, että uudet teknologiat ovat käytössä melko vähäisesti. Kiinnostusta uusiin teknologioihin on kuitenkin selkeästi olemassa. Puhelinhaastatteluissa kommentoitiin, että tällä hetkellä mm. Kuntien Tieran tulisi pohtia kuinka kaupunkien ja kuntien tietohallintojen yhteistyötä ja yhteistoimintaa voitaisiin lisätä, jotta kehitystä julkisella sektorilla saataisiin eteenpäin. Omia konesalitiloja karsimalla ja palveluita keskittämällä resursseja vapautuisi myös kehitystoimintaan. Palveluiden tuottamisen täytyy tapahtua kustannustehokkaasti, mutta palveluiden laatu ei saa olla heikkoa, joten pilvipalveluiden kehitykseen olisi viisasta ryhtyä panostamaan enemmän julkisella sektorilla. Suomen julkisen sektorin omien konesalitilojen nykytila, kustannusrakenne ja tulevat kehitystarpeet 16 / 45

17 5. Konesalitilojen tulevat kehitystarpeet Kustannustehokkuuden, käytettävyyden ja energiatehokkuuden vaatimustason jatkuva nousu ohjaa vääjäämättä kohti entistä ympäristöystävällisempiä ja kestävän kehityksen vaatimukset täyttäviä konesaliratkaisuja. Vaatimusten toteuttaminen vaatii yleensä uutta teknologiaa ja investointeja, ja onnistuu parhaiten keskittämällä toimintoja isompiin kokonaisuuksiin, joissa perusinfrastruktuurin (konesalitilat, energia, jäähdytys, varavoima ja tietoliikenne) ratkaisut voidaan toteuttaa kustannustehokkaammin kuin erillisissä ratkaisuissa. Tämä tarkoittaa myös, että kaikkien julkisen sektorin organisaatioiden ei ole järkevää tehdä samoja ja usein päällekkäisiä investointeja, vaan kannattaa etsiä yhteistyötä toisten organisaatioiden ja palveluntarjoajien kanssa. Myös yleinen vaatimustason kasvu ja siirtyminen kohti virtuaalipalveluita ja kunta- ja kaupunkilaisille tarjottavia sähköisiä palveluita asettaa kasvavia vaatimuksia järjestelmien turvallisuuden ja käytettävyyden varmistamiseksi. Kustannustehokkuus ja käytettävyys ovat parhaiten toteutettavissa toisaalta keskittämällä palveluiden tuotantoa isompiin yksiköihin, jossa välttämättömät kiinteät kustannukset jakautuvat laajemman käyttäjäjoukon osalle, ja toisaalta keskittämällä konesalipalvelujen tuotantoa siihen erikoistuneiden yritysten tai omien erikoistuneiden yritysten hoidettavaksi. Isommassa kokonaisuudessa on myös helpompi huolehtia palveluiden saatavuudesta kaikissa tilanteissa sekä lisääntyvässä määrin myös ympärivuorokautisesti. Konesalien energiatehokkuus ja kestävän kehityksen vaatimukset alkavat toteutua parhaiten, kun niihin tietoisesti ryhdytään kiinnittämään huomiota ja niitä aletaan systemaattisesti mitata. Toisaalta vaatimusten huomioiminen onnistuu siinä vaiheessa kun konesaleja ollaan päivittämässä tai miettimässä koko hankintatapaa uusiksi. Silloin on mahdollisuus hyödyntää uusia teknisiä ratkaisuja itse, tai siirtää tuotantoa palvelutoimittajan ympäristöön, joka tarvittavat energiatehokkuuteen vaikuttavat investoinnit on jo tehnyt. Suomen julkisen sektorin omien konesalitilojen nykytila, kustannusrakenne ja tulevat kehitystarpeet 17 / 45

18 Energiatehokkuus vaikuttaa suoraan elinkaaren aikaisiin käyttökustannuksiin, jotka loppukäyttäjä aina lopulta maksaa. Tehokkuutta mitataan eri tavoin, ja yksi käytetyimmistä energiatehokkuuden mittareista on PUE-arvo, joka kertoo konesalin kokonaisenergiankulutuksen ja IT laitteistojen energiankulutuksen suhteen. Lähtökohtaisesti mitä pienempi PUE-arvo sitä energiatehokkaampi konesali on kyseessä. Mikäli konesalissa lämmöksi muuttuva energia pystytään ottamaan talteen ja käyttämään hyödyksi, parantaa se kokonaisenergiatehokkuutta merkittävästi. Nykyisten konesalien infrastruktuuri ja talotekniikan taso useimmissa on sitä luokkaa, että korkeintaan puolet energiasta (PUE 2,0) pystytään käyttämään IT palveluiden tuottamiseen. Uusissa konesaleissa päästään jo selkeää kustannusetua tuovalle tasolle (PUE 1,2). Kehityksen suunta omien konesalien kokonaiskustannusten osalta on selkeästi nouseva, sekä konesalitilojen rakentamisen kustannukset nousevat, että käyttökustannukset nousevat. Rakentamisen kustannuksia nostaa yleinen kustannustason nousu, ja erityisesti tilojen turvallisuuden ja käytettävyyden vaatimustason kohoamisesta johtuva tarvittavan infrastruktuurin määrän kasvu. Järjestelmien tulee entistä useammin olla käytettävissä katkottomasti, mikä kasvattaa sekä konesalien tilantarvetta, taloteknisten järjestelmien investointikustannuksia sekä valvontaan ja ylläpitoon tarvittavien henkilöiden ja järjestelmien kustannusta. Siirryttäessä esimerkiksi yleisesti käytössä olevasta UPS varmistetusta sähkönsyötöstä N+1 periaatteella kahdennettuun sähkönsyöttöön konesalitiloissa, niin tilantarve kasvaa samalla luokkaa 30-40%. Vastaavasti myös konesalin infrastruktuurin rakennuskustannukset nousevat luokkaa 40-50% siirryttäessä vikasietoisempaan ja osittain kahdennettuun käyttöympäristöön. Kun asiaa tarkastelee kyselyyn vastanneiden organisaatioiden käytössä olevien konesalitilojen, keskimääräisen tilankäytön sekä laitekaappien kannalta, sekä tehostamispotentiaali, että kustannussäästöpotentiaali on merkittävä. Suomen julkisen sektorin omien konesalitilojen nykytila, kustannusrakenne ja tulevat kehitystarpeet 18 / 45

19 Kyselyyn osallistuneiden vastausten pohjalta: - 60% vastaajista käytössä < 5 laitekaappia - 75% vastaajista käytössä < 10 laitekaappia - 60% vastaajista sähköteho < 50 kv - 75% vastaajista sähköteho < 100 kv - 60% vastaajista konesalitila < 20m2-90% vastaajista konesalitila < 50m2 - keskimäärin per organisaatio 1,6 konesalia/laitetilaa - vastaajien kohderyhmässä arviolta luokkaa 850 konesalia/laitetilaa - vastaajien kohderyhmässä arviolta luokkaa m2 konesali/laitetilaa Mikäli jatkossa voidaan nykyistä enemmän siirtyä käyttämään yhteisiä konesalitiloja ja yksikkökokoa kasvattaa esimerkiksi suhteessa 5:1, päästään jo investointien osalta merkittäviin säästöihin seuraavien viiden vuoden kuluessa. Mikäli rakentamisen sijasta voidaan jatkossa siirtyä enemmän erikoistuneiden konesali-/colocation -palveluiden käyttämiseen, saadaan omat konesalitarpeet ja hankintakustannukset nopeammin reagoimaan muuttuviin tarpeisiin ja maksetaan käytöstä todellisen tarpeen mukaan. Molemmissa toimintamalleissa kustannustehokkuus paranee, kun investoinnit tehdään isompiin yksiköihin ja päällekkäisyydet vähenevät. Samalla myös energiatehokkuus paranee. Suomen julkisen sektorin omien konesalitilojen nykytila, kustannusrakenne ja tulevat kehitystarpeet 19 / 45

20 6. Johtopäätökset ja suositukset Useassa julkishallinnon organisaatiossa perusratkaisut on tehty. Tällä hetkellä vaikuttaa siltä, että suurempia muutoksia julkisen sektorin konesalitiloissa tapahtuu kuntien omia konesalitiloja yhdistämällä ja palveluita keskittämällä. Tutkimuksemme perusteella voimme todeta, että Suomen julkisen sektorin omien konesalitilojen nykytilannetta voidaan ja kannattaa kehittää edelleen keskittämällä palvelutuotantoa isompiin yksiköihin, joko omiin usean organisaation omistamiin yksiköihin tai palvelutuotantoon erikoistuneille konesali-/colocation palveluihin keskittyviin yrityksiin. Toimiva ja tarkoituksenmukainen yhteistyömalli on myös tilaaja toimittaja yhteistyömalli, jossa julkisen sektorin toimijat keskittyvät omien loppuasiakkaidensa palvelemiseen ja ostavat tarvitsemansa konesalikapasiteetin konesali-/colocation palveluihin erikoistuneelta toimijalta. Oman tai yhteisenkään konesalin rakentaminen ei varmasti ole julkisen sektorin organisaatiolle niiden ydintoimintaa. Ammattimaisten kumppaneiden ja suuruuden ekonomian avulla saavutetaan varmasti parempi kustannustehokkuus sekä konesalien välttämättömien teknologiainvestointien että palvelutuotannon osalta. Tarkoituksenmukaisella työnjaolla saadaan myös lisää resursseja esimerkiksi kunnan omille asiakkaille tarjottavien palveluiden kehittämiseen sekä laadullisesti, että määrällisesti. Kansallisella tasolla tapahtuvaa kehitystä ei tarvitse jäädä odottamaan, vaan kannustamme julkisen sektorin organisaatioita avaamaan itse keskustelun muiden organisaatioiden kanssa potentiaalisista yhteistyökohteista. Yhdistämällä palveluiden tuotantoa ja hankintaa, saadaan enemmän neuvotteluvoima oman palvelutuotannon täydennykseksi hankittavien ostopalvelujen osalta toimittajien suuntaan. Suomeenkin rantautunut konesalipalvelujen toimintamalli, colocation tuo uudenlaisen, kevyemmän hankintavaihtoehdon oman konesalin ja perinteisen hosting-palvelujen vaihtoehdoksi. Colocation toimintamalli on vaihtoehto, jossa konesalipalvelua kehitetään Suomen julkisen sektorin omien konesalitilojen nykytila, kustannusrakenne ja tulevat kehitystarpeet 20 / 45

21 joustavasti asiakkaan tarpeista ja palvelu tarjoaa enemmän yhteistyövaihtoehtoja. Asiakas voi perinteistä hosting toimintamallia vapaammin valita, mitä halutaan tehdä itse ja mitä halutaan palvelun tuottajan tekevän. Colocation on myös toimiva ja kustannustehokas tapa lähteä potentiaalisessa ulkoistamishankkeessa liikkeelle, ja kokeilla ulkoistuksen soveltuvuutta pienellä riskillä. Päätäntävalta säilyy edelleen oman tietohallinnon käsissä. Pilvipalvelut ovat edelleen kehittymässä oleva uuden teknologian mahdollistama tapa hankkia resursseja ja sovelluksia käyttöönsä ilman suuria perustamiskuluja. Sen lisäksi pilvipalvelut ovat hyvä työväline karsittaessa käytössä olevien rinnakkaisten sovellusten määrää ja käyttökustannuksia. Etenkin uusissa kehityshankkeissa yhteistyö lähiseutujen organisaatioiden kanssa on suositeltavaa. Käyttökohteena parhaimmillaan yhteiset sovellukset jolloin kustannustehokkuus kasvaa entisestään. Pilvipalvelut ovat myös helppo ottaa käyttöön ja ympäristön ylläpitäminen vain yhdessä paikassa parantaa kustannustehokkuutta. Keskitetty järeämpi ympäristö myös parantaa yleensä turvatasoa ja skaalautuu tarpeiden muuttuessa. Kustannustietoisuuden ja kustannustehokkuuden merkitys korostuu globaalissa maailmassa. Suosittelemme, että ennen lopullisia rakentamis- ja hankintapäätöksiä tulee aina tehdä tarkempi elinkaarikustannusten (TCO) laskelma, jossa riittävän kattavasti verrataan oman- ja yhdessä rakentamisen vaihtoehtojen kustannuksia konesalipalveluihin erikostuneiden toimijoiden tarjoamien palveluiden kustannuksiin. Tällä hetkellä konesalitiloihin liittyvät kustannukset olivat vastaajaorganisaatioissa vain kohtuullisesti tiedossa. Suomen julkisen sektorin omien konesalitilojen nykytila, kustannusrakenne ja tulevat kehitystarpeet 21 / 45

22 7. Loppusanat Suomen julkisen sektorin omien konesalitilojen nykytilaa, kustannusrakennetta sekä tulevia kehitystarpeita tarkasteltaessa esiin nousi paljon hyödyllisiä havaintoja. Tämän raportin tavoitteena on ollut koota näkemykset johtopäätöksistä ja suosituksista yhteen ja herättää keskustelua julkisen sektorin tietohallinnon toimijoiden sekä kuntapäättäjien keskuudessa. Selvä tulevaisuuden suunta on, että julkisen sektorin konesalitiloja on keskitettävä ja nykyisien omien tilojen määrää karsittava merkittävästi, sillä nykyisellään ylikapasiteettia on julkisella sektorilla kestämättömän paljon ja nykyjärjestelmä on kallista ylläpitää. Nykyisen järjestelmän kehittäminen ja päivittäminen tulevaisuuden tarpeita vastaavalle tasolle on myös ongelmallista nykyrakenteella monissa kunnissa. Varoja olisikin hyvä suunnata tietohallinnon ja tekniikan kehittämiseen ja uusien teknologioiden hyödyntämiseen. Konesalitilojen rakentaminen ja ylläpito eivät ole kuntien omaa erikoisosaamista, joten ulkopuolisten ammattilaisten käyttäminen palveluidentuottajina on suositeltavaa. Pienemmissä kunnissa myös konesalitilojen tekniikkaan, turvallisuuteen ja muuhun toimivuuteen on tärkeää panostaa nykyistä enemmän. Keskittämällä ja palveluita hankkimalla yhdessä suuremmissa yksiköissä näihin ongelmiin pystyttäisiin vastaamaan jatkossa paremmin. Kartoitushankkeen toteutuksen yhteydessä on noussut esiin myös joitakin uusia kysymyksiä, joiden tarkempi tutkiminen jatkossa voisi antaa lisää informaatiota tulevien päätösten helpottamiseksi. Suosittelemme, että selvityksen pohjalta noussut suositus kuntien konesalitilojen keskittämishankkeista ja sen vaikutusten arvioinnista siirrettäisiin toimenpiteeksi. Lähtökohtana voisi olla pilottihanke jollain valitulla alueella. Tästä voitaisiin luoda malli, jonka avulla myös muut, vielä keskittämisen tarpeessa olevat, alueet voisivat toimia. Suomen julkisen sektorin omien konesalitilojen nykytila, kustannusrakenne ja tulevat kehitystarpeet 22 / 45

23 8. Liitteet Liite 1. Suomen julkisen sektorin konesalien nykytila, kustannusrakenne ja kehitystarpeet 1. Paikkakunta Vastaajia kyselyyn on yhteensä 50 eri paikkakunnalta. 2. Paikkakunnan kokoluokka asukasmäärän mukaan Vastaajien määrä: 54 Suomen julkisen sektorin omien konesalitilojen nykytila, kustannusrakenne ja tulevat kehitystarpeet 23 / 45

24 3. Organisaatio Vastaajien määrä: Organisaation kokoluokka henkilöstömäärän mukaan Vastaajien määrä: 54 Suomen julkisen sektorin omien konesalitilojen nykytila, kustannusrakenne ja tulevat kehitystarpeet 24 / 45

25 5. Vastaajan vastuualue organisaatiossa Vastaajien määrä: Millainen konesalitila organisaatiossanne on käytössä? Vastaajien määrä: 54 Suomen julkisen sektorin omien konesalitilojen nykytila, kustannusrakenne ja tulevat kehitystarpeet 25 / 45

26 7. Mikä on organisaationne ensisijainen konesaliratkaisu? Vastaajien määrä: Mikä on organisaationne toissijainen konesaliratkaisu? Vastaajien määrä: 53 Suomen julkisen sektorin omien konesalitilojen nykytila, kustannusrakenne ja tulevat kehitystarpeet 26 / 45

27 9. Kuinka monta konesalitilaa organisaatiollanne on yhteensä? Vastaajien määrä: Ovatko konesalipalvelunne ulkoistettu? Vastaajien määrä: 54 Suomen julkisen sektorin omien konesalitilojen nykytila, kustannusrakenne ja tulevat kehitystarpeet 27 / 45

28 11. Jos konesalipalvelunne on ulkoistettu, kuinka monta palveluntoimittajaa organisaatiollanne on? Vastaajien määrä: Konesalitilojen kapasiteetti: kuinka monta laitekaappia konesalitilassanne / konesalitiloissanne on yhteensä? Vastaajien määrä: 54 Suomen julkisen sektorin omien konesalitilojen nykytila, kustannusrakenne ja tulevat kehitystarpeet 28 / 45

29 13. Arvioikaa, mikä on konesalitilanne / konesalitilojenne yhteinen IT-laitteiden sähköteho? Vastaajien määrä: Kuinka suuri yksi konesalitila arvionne mukaan on pinta-alaltaan? Vastaajien määrä: 54 Suomen julkisen sektorin omien konesalitilojen nykytila, kustannusrakenne ja tulevat kehitystarpeet 29 / 45

30 15. Milloin konesalitilan tekniikka (esim. sähkönsyöttö, jäähdytys, varavoima) on rakennettu? Vastaajien määrä: Missä elinkaaren vaiheessa organisaationne konesaliratkaisut ovat tällä hetkellä arvionne mukaan? Vastaajien määrä: 48 Suomen julkisen sektorin omien konesalitilojen nykytila, kustannusrakenne ja tulevat kehitystarpeet 30 / 45

31 17. Millaista luokittelua organisaationne konesalitila / konesalitilat vastaa / vastaavat? Vastaajien määrä: Jos organisaationne konesali / konesalit vastaa / vastaavat jotakin muuta luokitusta, niin mitä luokitusta ne vastaavat? Vastaajien määrä: 12 - ei mitään - "Omaa luokitusta" - Ei luokitusta - Ei tietoa - En tiedä - yleinen ohjeistus - Konesalitilat Fujitsulla liittyvät kapasiteetin ostamiseen palveluna. - eos - Ei ole arvioitu tiettyä luokitusta vasten. - En osaa vastata edelliseen kysymykseen - En tiedä. - En tiedä Suomen julkisen sektorin omien konesalitilojen nykytila, kustannusrakenne ja tulevat kehitystarpeet 31 / 45

32 19. Vapaat kommentit konesalitilojen luokituksiin liittyen Vastaajien määrä: 6 - kunnantalon kellari - Konesalitila on yhteinen neljän kunnan kesken.em. kuntien IC-palvelut hoitaa kuntien perustama yhtiö. - Luokituksen huomioiminen otetaan tarkasteluun kun kuluvalvonta ja automaattinen sammutusjärjestelmä saadaan valmiiksi. Tällöin mahdollsita täyttää joku luokitus. - Suljettu tila, erillinen jäähdytys. UPSit sähkönsyötön varajärjestelmänä - Ratkaisumme on ainakin paloturvallisuuden ja sähköasennusten kannalta asetusten mukainen - Perusasiat kunnossa. 20. Ovatko käyttöpalvelut (konesali/colocation palvelut) osana tietojärjestelmähankkeita vai hankitaanko konesali-/käyttöpalvelut erikseen? Vastaajien määrä: Jos organisaationne tilaa konesalipalveluita, niin millainen on palveluntoimittajan profiili? Vastaajien määrä: 7 - Ulkoistetut tietopalvelut - Tietyille palveluille tarvittaisiin jopa julkisomisteinen konesalipalvelun tuottaja, sillä konesalipalveluiden kilpailutuspakko vaikka 5-6 vuoden välein ei ole kannattavaa. Muutoskustannukset eivät tule mistään takaisin. - Paikallinen verkko-operaattori. - Operaattori - Iso alan toimija, jolla pitkäaikaisia näyttöjä toteutuksista. - toimittajan osin omistamamme jolkishallinnon osakeyhtiö - Fujitsun kapasiteetti Suomen julkisen sektorin omien konesalitilojen nykytila, kustannusrakenne ja tulevat kehitystarpeet 32 / 45

33 22. Vapaat kommentit nykyisiin konesalitiloihin ja konesalipalveluihin liittyen Vastaajien määrä: 10 - tämän kokoisessa organisaatiossa ulkoistus on ainoa järkevä ratkaisu näillä resursseilla - Käytössämme on monikymmenkertainen määrä standardit täyttävää konesalitilaa verrattuna siihen mitä itse tarvitsemme. - Nykyiset tilat on rakennettu talon valmistumisen yhteydessä vuonna 1986 eikä tiloja ole koko aikana remontoitu. Ilmastointi hoidetaan yleisilmastointikoneella. Sähkönsyöttö varmistetaan kahdella UP- Silla. Palveluna ostetaan kahden web-palvelimen kapasiteetti. - Oma konesali ei ole itsetarkoitus ja siitä luovutaan heti, kun taloudellisesti ja toiminnallisesti kilpailukykyinen ratkaisu löytyy. Osa nykyisin tuottamistamme palveluista on jo nyt siirretty tuotantoon oman konesalin ulkopuolelle. Nykyisellä omalla konesalilla elinkaarta jäljellä enintään viisi vuotta. - osa konesalitiloista on vanhentunutta, jota olemme uusimassa tietojärjestelmähankkeen yhteydessä, osa uusittu hiljakkoin. - Kysely on meille epärelevantti. - Tavoitteena on noin 5 vuoden sisällä supistaa oman konesalin käyttöä ja siirtyä ulkoistettuihin palveluihin. Nykyinen konesali ei täytä vaatimuksia ja uuden rakentamiseen ei ole perusteita suurten kustannusten eikä muuttuvan sovellusarkkitehtuurin vuoksi (pilvipalvelut). - Kunta hankkii joidenkin palvelinten ylläpidon etäpalveluna yhdeltä palveluntarjoajalta - Käytämme Porin kaupungin IT-palveluiden konesalipalvelua. - Tällä hetkellä itse tuotetaan palvelut. Emme käytä konesalipalveluita. 23. Jos olette ulkoistaneet konesalipalveluitanne, niin kuinka koette sen vaikuttaneen tietoturvaanne? Vastaajien määrä: 44 Suomen julkisen sektorin omien konesalitilojen nykytila, kustannusrakenne ja tulevat kehitystarpeet 33 / 45

34 24. Millaisia konesalitilojen varmistus- ja käytettävyysvaatimuksia organisaatiollanne on käytössä? Vastaajien määrä: Vapaat kommentit konesalitilojen varmistus- ja käytettävyysvaatimuksiin liittyen. Vastaajien määrä: 6 - Palvelinympäristö ylläpidetään toimistoaikana. Ympärivuorokautisia palveluita ei ole. - Osin 24h /1pv - Olemme parhaillaan suunnittelemassa kumppaneiden kanssa kriittisimpien omassa konesalissa olevien järjestelmien kahdennusta ristiin eri konesalien välillä. - Terveydenhuollon osalta on tuo 24h/7pv ja tämä osio on ulkoistettu. - Kunnan oma ATK henkilöstö vastaa käytettävyydestä. Ovat paikalla yleensä työaikana. Jos jotain sattuu yöaikaan ongelmaa aletaan ratkaista työajan alettua. - nauhakopiot ja RAID levyt Suomen julkisen sektorin omien konesalitilojen nykytila, kustannusrakenne ja tulevat kehitystarpeet 34 / 45

35 26. Huomioidaanko organisaationne konesalien kustannusrakenteessa seuraavia kustannuksia: Vastaajien määrä: 53 Kyllä Ei En osaa sanoa Yhteensä Keskiarvo Kiinteistöön liittyvät kustannukset ,6 Energiakustannukset ,66 Henkilökustannukset ,67 Remontointi- ja uudistuskustannukset ,88 Yhteensä , Huomioidaanko konesalitilojen kustannusrakenteessa joitain muita kustannuksia? Vastaajien määrä: 6 - ei konesalia - Ei - verkko- ja kaapelointikustannukset - Konesalikustannuksia ei juurikaan eritellä, ainoat kustannukset, jotka saadaan irti ovat uusien palvelinten, järjestelmien ja tilan aktiivilaitteden kustannusket. - Konesalipalvelut on tuotteistettu ja kaikki todelliset kulut kohdistetaan konesaliin, josta ne juvitetään varsinaille palveluille käytön mukaan. Energiakustannukset kuuluvat kiinteistökustannuksiin - Pääosa palvelimista sijaitsee Auran ja Pöytyän kunnan yhteisen kansanterveystyön kuntayhtymän tiloissa. Palvelimet ovat pääosin yhteisiä. Kustannukset tulevat kunnille kuntayhtymän kuntalaskutuksessa. Erikseen konesalikustannuksia ei laskuteta. Suomen julkisen sektorin omien konesalitilojen nykytila, kustannusrakenne ja tulevat kehitystarpeet 35 / 45

36 28. Arvioikaa asteikolla 1-5, kuinka hyvin organisaatiossanne tunnistetaan konesalitoiminnan kustannustekijät (pääomakulut ja operatiiviset kustannukset). Vastaajien määrä: 51 Organisaatiossamme tunnistetaan konesalien Yhteensä Keskiarvo pääomakulut (1 = erittäin huonosti, 2 = huonosti, ,1 3 = kohtalaisesti, 4 = hyvin, 5 = erittäin hyvin) Organisaatiossamme tunnistetaan konesalien operatiiviset kustannukset (1 = erittäin huonosti, 2 = huonosti, 3 = kohtalaisesti, 4 = hyvin, 5 = ,24 erittäin hyvin) Yhteensä , Arvioikaa asteikolla 1-5, kuinka hyvin organisaatiossanne seurataan konesalitoiminnan kustannusten kehitystä. Vastaajien määrä: Yhteensä Keskiarvo Organisaatiossamme seurataan konesalitoiminnan kustannusten kehitystä (1 = erittäin huonosti, 2 = huonosti, 3 = kohtalaisesti, 4 = hyvin, 5 = ,06 erittäin hyvin) Suomen julkisen sektorin omien konesalitilojen nykytila, kustannusrakenne ja tulevat kehitystarpeet 36 / 45

37 30. Arvioikaa asteikolla 1-5, kuinka toimiva nykyinen konesalitiloihin liittyvä päätöksenteko- ja budjetointiprosessi organisaatiossanne mielestänne on. Vastaajien määrä: 51 Organisaatiomme nykyinen konesaleihin liittyvä Yhteensä Keskiarvo päätöksentekoprosessi (1 = toimii erittäin huonosti, 2 = toimii huonosti, 3 = toimii tyydyttävästi, ,33 4 = toimii hyvin, 5 = toimii erittäin hyvin) 31. Kenen vastuulla konesalitiloihin liittyvät päätökset ja budjetointi organisaatiossanne ovat? Vastaajien määrä: 39 - hallinto- ja talousjohtaja - Kunnanhallitus - talous/hallinto - ICT-yksikön - Tietohallintopäällikkö - Hallintojohtaja - Tietohallintoyksikkö - IC-yhtiön - Keskushallinto, atk-yksikön pääsuunnittelija - Sisäisten tukipalveluiden yksikkö. - Tietohallinto - tietohallinto - kunnanjohtaja/kunnanhallitus - Hallinto-osaston - Kehityspäällikön - Tietohallintopäällikkö - tietohallinto ja kiinteistöinvestoinnit - Cio - Tietohallinto - Osin rakennuksista vastaavan toimitilapalvelujen, osin johdon kontolla. - Talouspäällikkö/kunnahallitus - tietojärjestelmäpäällikkö - Tietohallintojohtaja - ICT-päällikkö / ICT-palvelut - Kunnansihteeri, kunnan tekninenjohtaja ja taloussihteeri - IT-osasto pääasiassa - Talouspäällikkö vastaa budjetoinnista. - Tämä on aika epäselvää. - Tällä hetkellä talousjohtaja vastaa näistä asioista - Tilaliikelaitos, IT-toiminta määrittelee tarpeet - Keski-Sarakunna terveydenhuollon kuntayhtymä Kuntayhtymän Johtaja - Teknisen palveluyhtiön - Keskushallinnon vastuulla - Yleishallinnon - Hallinto-osasto/talousjohtaja - Porin kaupungin IT-palveluilla Suomen julkisen sektorin omien konesalitilojen nykytila, kustannusrakenne ja tulevat kehitystarpeet 37 / 45

38 - Atk-ryhmä - IT-VAstaava - kiinteistöpäällikkö, talousjohtaja 32. Vapaat kommentit konesalitilojen tietoturvaan, kustannusrakenteeseen sekä päätöksentekoprosessiin liittyen Ei vastauksia. 33. Arvioikaa asteikolla 1-5, kuinka hyvin organisaationne konesalitilojen nykytilanne vastaa nykyistä tarvettanne. Vastaajien määrä: 52 Organisaatiomme konesalitilojen nykytila vastaa Yhteensä Keskiarvo ,9 nykyistä tarvettamme (1 = vastaa erittäin huonosti, 2 = vastaa huonosti, 3 = vastaa tyydyttävästi, 4 = vastaa hyvin, 5 = vastaa erittäin hyvin nykyistä tarvetta) Suomen julkisen sektorin omien konesalitilojen nykytila, kustannusrakenne ja tulevat kehitystarpeet 38 / 45

39 34. Arvioikaa asteikolla 1-5, toimivatko konesalitilat ilman pullonkauloja, eli ilman esteitä konesalitilan / konesalitilojen toimimiselle täydellä kapasiteetilla. Vastaajien määrä: 51 Organisaatiomme konesalitoiminnassa (1 = pullonkauloja on erittäin paljon, 2 = pullonkauloja Yhteensä Keskiarvo on paljon, 3 = pullonkauloja ei juurikaan ole, 4 = ,78 pullonkauloja on hyvin vähän, 5 = pullonkauloja ei ole lainkaan) 35. Jos konesalitilojen toiminnassa on pullonkauloja, niin mitä ne ovat tällä hetkellä? Vastaajien määrä: 9 - vastuukysymykset esim. läpötilan seurannan tai sähkökatkosten osalta - Konesalitilan valvonta 24/7 - Ulkoiset yhteydet - Mm. käyttökapasiteetti, vanhenevat laitteet - Jäähdytystä joudutaan lisäämään. On jo budjetoitu. - Yksi tietoliikenneyhteys, joka on lähiaikoina tarkoitus toteuttaa. Sähkönsyöttö poikkeusoloissa - sähkökatkot - Käytännön ongelma on useimmiten verkon toiminnan hitaus, joka johtunee konesalien palvelinten tehosta - Kuumuus hankaloittaa - Nykyisen oman konesalitilan rakenteelliset puutteet Suomen julkisen sektorin omien konesalitilojen nykytila, kustannusrakenne ja tulevat kehitystarpeet 39 / 45

40 36. Arvioikaa asteikolla 1-5, kuinka tyytyväisiä olette tällä hetkellä konesalitilanne / konesalitilojenne toimintaan. Vastaajien määrä: 52 Olen organisaatiomme konesalitilan / -tilojen Yhteensä Keskiarvo toimintaan (1 = erittäin tyytymätön, 2 = tyytymätön, 3 = kohtalaisen tyytyväinen, 4 = tyytyväinen, ,92 5 = erittäin tyytyväinen) 37. Arvioikaa asteikolla 1-5, kuinka paljon organisaatiollanne on tarvetta konesalitilojen lisäkapasiteetille. Vastaajien määrä: 51 Organisaatiollamme on tarvetta konesalitilojen Yhteensä Keskiarvo lisäkapasiteetille (1 = erittäin vähän, 2 = vähän, ,84 3 = kohtalaisesti, 4 = paljon, 5 = erittäin paljon) Suomen julkisen sektorin omien konesalitilojen nykytila, kustannusrakenne ja tulevat kehitystarpeet 40 / 45

41 38. Arvioikaa asteikolla 1-5, kuinka laajasti konesalipalveluiden uudet teknologiat (esim. pilvipalvelut) ovat organisaatiossanne käytössä. Vastaajien määrä: 49 Konesalipalveluiden uudet teknologiat ovat Yhteensä Keskiarvo organisaatiossamme käytössä (1 = ei ollenkaan, 2 = hyvin vähän, 3 = jonkin verran, 4 = paljon, ,37 = hyvin paljon) 39. Vapaat kommentit konesalitilojen ja kapasiteetin toimivuuteen ja riittävyyteen liittyen Vastaajien määrä: 2 - Tulevaisuudessa omien konesalien tarve vähenee pilvipalveluiden ja kuntien muiden yhteisten sovelluspalveluiden käyttöönoton myötä. - Meille on jaettu tietty Mt-määrä levytilaa kaupungin verkosta. Suomen julkisen sektorin omien konesalitilojen nykytila, kustannusrakenne ja tulevat kehitystarpeet 41 / 45

42 40. Mitä seuraavista konesalitilavaihtoehdoista aiotte käyttää tulevaisuudessa? Valitkaa kaksi mieluisinta vaihtoehtoa. Vastaajien määrä: Millaisia toimintatapoja toivoisitte tulevaisuudessa konesalien toimintaan liittyen? Vastaajien määrä: 8 - Oma colocation palvelu jota tarjoamme muille. - Seudullisen yhtesityön tiivistyminen ko. palvleuiden järjestämisen suunnittelussa. - Joidenkin palveluiden osalta voisi olla eduksi olla varakonepalvelua lähiseudulla. - Private cloud - kustannustehokasta ja tietoturvallista yhteistoimintaa. - nopea varmistuskopio talon ulkopuolella olevaan konesaliin - Selkeitä, hyvin ohjeistettuja - Luopuminen omasta tilasta Suomen julkisen sektorin omien konesalitilojen nykytila, kustannusrakenne ja tulevat kehitystarpeet 42 / 45

43 42. Milloin arvioitte uusivanne organisaationne nykyisiä konesalitiloja? Vastaajien määrä: Arvioikaa asteikolla 1-5, kuinka todennäköisinä pidätte seuraavia vaihtoehtoja konesalitilan / konesalitilojen uusimisessa. (1 = erittäin epätodennäköisenä, 2 = epätodennäköisenä, 3 = jokseenkin todennäköisenä, 4 = todennäköisenä, 5 = hyvin todennäköisenä) Vastaajien määrä: Yhteensä Keskiarvo Oman konesalitilan uudistaminen ,8 Colocation ,16 Hosting ,67 Pilvipalvelut ,13 Yhteensä ,69 Suomen julkisen sektorin omien konesalitilojen nykytila, kustannusrakenne ja tulevat kehitystarpeet 43 / 45

44 44. Vapaat kommentit konesalitilojen tuleviin kehitystarpeisiin liittyen Vastaajien määrä: 3 - Nykyisten konesalitilojen muuttaminen colocation toiminnalle sopiviksi - Todennäköisyys oman konesalitilan remontointiin on pieni. Jos laitetila jossain vaiheessa lakkaa palvelemasta, siirryttäneen hosting-palveluihin. - Perusrekisterit on lain mukaan oltava kunnan omassa järjestelmässä, jatkossa moni muu palvelu siirtynee pilveen. Suomen julkisen sektorin omien konesalitilojen nykytila, kustannusrakenne ja tulevat kehitystarpeet 44 / 45

45 Suomen julkisen sektorin omien konesalitilojen nykytila, kustannusrakenne ja tulevat kehitystarpeet 45 / 45

Työryhmäraportti. Tietohallinto. Nykytilan kuvaus sekä uuden kunnan palvelujen järjestäminen, organisointi ja kehittäminen

Työryhmäraportti. Tietohallinto. Nykytilan kuvaus sekä uuden kunnan palvelujen järjestäminen, organisointi ja kehittäminen Työryhmäraportti Nykytilan kuvaus sekä uuden kunnan palvelujen järjestäminen, organisointi ja kehittäminen Tietohallinto päiväys 13.03.2014 1 Yhteenveto Kotkan ja Haminan tietohallintoyksiköt vastaavat

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen

Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen 26.1.2014 Joulukuussa 2013 toteutetun kyselyn tulokset Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen hyödyntämistä ja tietohallintoa koskeva kysely Tomi Dahlberg Karri Vainio Sisältö 1. Kysely, sen toteutus,

Lisätiedot

Onko sinun yritykselläsi jo tietotekniikka Palveluksessa? vtoasp -palvelun avulla siirrät tietojärjestelmäsi haasteet ammattilaisten hoidettaviksi.

Onko sinun yritykselläsi jo tietotekniikka Palveluksessa? vtoasp -palvelun avulla siirrät tietojärjestelmäsi haasteet ammattilaisten hoidettaviksi. Onko sinun yritykselläsi jo tietotekniikka Palveluksessa? vtoasp -palvelun avulla siirrät tietojärjestelmäsi haasteet ammattilaisten hoidettaviksi. vtoasp -palvelu 1) Huolehtii yrityksesi tietojärjestelmän

Lisätiedot

Suomen IT-palvelumarkkinat: näkymiä vuodelle 2009. Mika Rajamäki

Suomen IT-palvelumarkkinat: näkymiä vuodelle 2009. Mika Rajamäki Suomen IT-palvelumarkkinat: näkymiä vuodelle 2009 Mika Rajamäki Market-Visio Oy Marketvisio on riippumaton ICT-johtamisen ja liiketoiminnan neuvonantaja. Marketvisio yhdistää Gartnerin globaalit resurssit

Lisätiedot

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Pilvipalvelut. Pilvipalvelut - lähtökohtia

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Pilvipalvelut. Pilvipalvelut - lähtökohtia Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Pilvipalvelut Pilvipalvelut Nouseva toteutustekniikka ja trendi Kuluttajat edellä, yritykset perässä Paino sanalla Palvelu Yhtenäisyyksiä vuosikymmenten taakse, sovelletaan

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon suunta 2011 kyselytutkimuksen tulokset. Nordic Healthcare Group Oy Suomen Lääkäriliitto 1.4.2011

Perusterveydenhuollon suunta 2011 kyselytutkimuksen tulokset. Nordic Healthcare Group Oy Suomen Lääkäriliitto 1.4.2011 Perusterveydenhuollon suunta 0 kyselytutkimuksen tulokset Nordic Healthcare Group Oy Suomen Lääkäriliitto..0 Johdanto Perusterveysbarometri 0 Nordic Healthcare Group Oy ja Suomen Lääkäriliitto ovat toteuttaneet

Lisätiedot

BtoB-markkinoinnin tutkimus

BtoB-markkinoinnin tutkimus BtoB-markkinoinnin tutkimus Tiivistelmä tutkimustuloksista Anna-Mari West 19.6.2008 Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää markkinointipäättäjien

Lisätiedot

Hyödynnä DPS- ja SA-setelit Azure hybridipilvi-palveluiden suunnittelussa ja testauksessa!

Hyödynnä DPS- ja SA-setelit Azure hybridipilvi-palveluiden suunnittelussa ja testauksessa! Hyödynnä DPS- ja SA-setelit Azure hybridipilvi-palveluiden suunnittelussa ja testauksessa! Onregon DPS-työpajat ovat Microsoft Enterprise Agreement asiakkaille sopivia työpajoja, joiden maksamiseen voi

Lisätiedot

KATe-hanke. (KokonaisArkkitehtuurin Teknologiataso) Ammattikorkeakoulujen yhteiset IT-palvelut

KATe-hanke. (KokonaisArkkitehtuurin Teknologiataso) Ammattikorkeakoulujen yhteiset IT-palvelut KATe-hanke (KokonaisArkkitehtuurin Teknologiataso) Ammattikorkeakoulujen yhteiset IT-palvelut KATe-hankkeen taustaa Tällä hetkellä pääsääntöisesti kukin ammattikorkeakoulu suunnittelee, hankkii, toteuttaa

Lisätiedot

Sonera perustaa Helsinkiin Suomen suurimman avoimen datakeskuksen. #SoneraB2D

Sonera perustaa Helsinkiin Suomen suurimman avoimen datakeskuksen. #SoneraB2D Sonera perustaa Helsinkiin Suomen suurimman avoimen datakeskuksen Sonera perustaa Suomen suurimman avoimen datakeskuksen Perustamme Suomen suurimman kaikille yrityksille palveluja tarjoavan datakeskuksen

Lisätiedot

Totuus IdM-projekteista

Totuus IdM-projekteista Totuus IdM-projekteista Kyselytutkimuksen tulosten julkistustilaisuus 4.10.2011 Hannu Kasanen, Secproof Identiteetinhallinnan huono maine IAM, nuo kolme suurta kirjainta, tarkoittavat käyttäjätietojen-

Lisätiedot

IT-ERP Tietohallinnon toiminnanohjausratkaisuna. ja ITIL palveluiden kehittämisessä

IT-ERP Tietohallinnon toiminnanohjausratkaisuna. ja ITIL palveluiden kehittämisessä IT-ERP Tietohallinnon toiminnanohjausratkaisuna ja ITIL palveluiden kehittämisessä Case PRH Timo Junnonen Esityksen sisältö: 1. Patentti- ja rekisterihallitus (PRH) 2. PRH tietohallinto (PIT projekti)

Lisätiedot

Pilvipalvelut kehityksen mahdollistajana - (valmistavan PK-yrityksen näkökulmaa)

Pilvipalvelut kehityksen mahdollistajana - (valmistavan PK-yrityksen näkökulmaa) Pilvipalvelut kehityksen mahdollistajana - (valmistavan PK-yrityksen näkökulmaa) Juhani Lempiäinen Ohjelmapalvelujen tuottaja Digitaalinen tuoteprosessi-ohjelma Valmistavissa yrityksissä pilvipalvelujen

Lisätiedot

Kehittämiskysely 2012. Tulokset

Kehittämiskysely 2012. Tulokset Kehittämiskysely 2012 Tulokset Tausta Kehittämiskysely toteutettiin eteläpohjalaisissa kaluste- ja asumisteollisuuden yrityksissä loka-marraskuussa 2012 Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa kohderyhmään

Lisätiedot

Sisäilmasto ja kiinteistöpalveluiden järjestäminen elinkaarihankkeissa

Sisäilmasto ja kiinteistöpalveluiden järjestäminen elinkaarihankkeissa Sisäilmasto ja kiinteistöpalveluiden järjestäminen elinkaarihankkeissa Sisäilmastoseminaari 11.3.2015 toimitusjohtaja Tarja Andersson Elinkaarihanke (1) Hankintatapa, joissa tilaajan valitseman palveluntuottajan

Lisätiedot

Ficolo Oy COLOCATION - KONESALI-PALVELUT - (PILVI)PALVELUALUSTAT

Ficolo Oy COLOCATION - KONESALI-PALVELUT - (PILVI)PALVELUALUSTAT Ficolo Oy COLOCATION - KONESALI-PALVELUT - (PILVI)PALVELUALUSTAT Internap 23.7.2013: Amazon price cuts still no match for bare-metal cloud economics and performance A true bare-metal cloud offers better

Lisätiedot

Tietopalveluiden sisältö ja vastuunjako

Tietopalveluiden sisältö ja vastuunjako Tietopalveluiden sisältö ja vastuunjako Seuraavassa konkretisoidaan palvelualuetarkkuudella toiminnallista vastuunjakoa toimittajan ja tilaajan välillä. 1. HelpDesk-palvelu Tietopalveluiden tuottama käyttäjätuki

Lisätiedot

Perusterveyshuollon suunta kyselytutkimus 2010. Nordic Healthcare Group Oy ja Suomen Lääkäriliitto

Perusterveyshuollon suunta kyselytutkimus 2010. Nordic Healthcare Group Oy ja Suomen Lääkäriliitto Perusterveyshuollon suunta kyselytutkimus 2010 Nordic Healthcare Group Oy ja Suomen Lääkäriliitto Perusterveydenhuollon suunta kyselytutkimus 2010 Sähköisen kyselyn toteuttivat Nordic Healthcare Group

Lisätiedot

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely 30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tilaaja on Keskuskauppakamari ja Helsingin seudun kauppakamari Tutkimuksen tarkoitus on tuottaa mahdollisimman

Lisätiedot

Konesalien rakentamisen suomalaisen kilpailukyvyn kehittäminen. Markkinanäkymät 12.5.2014 Vesa Weissmann

Konesalien rakentamisen suomalaisen kilpailukyvyn kehittäminen. Markkinanäkymät 12.5.2014 Vesa Weissmann Konesalien rakentamisen suomalaisen kilpailukyvyn kehittäminen Markkinanäkymät 12.5.2014 Vesa Weissmann Sisällysluettelo 1) Mitä ollaan tekemässä ja miksi 2) Globaalit datakeskusinvestoinnit 3) Markkina-ajureita

Lisätiedot

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. Tammilehdon palveluasuntojen asukkaiden palvelutyytyväisyys 2014

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. Tammilehdon palveluasuntojen asukkaiden palvelutyytyväisyys 2014 Tammilehdon palveluasuntojen asukkaiden palvelutyytyväisyys 2014 2 SISÄLTÖ 1 TYYTYVÄISYYSKYSELYN SUORITTAMINEN 2 TAMMILEHDON PALVELUASUNTOJEN ASUKKAIDEN TYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 21 FYYSISET JA AINEELLISET

Lisätiedot

Perusopetuksen ja lukioiden tieto- ja viestintätekniikka Sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikkaselvitys 23.4.

Perusopetuksen ja lukioiden tieto- ja viestintätekniikka Sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikkaselvitys 23.4. Perusopetuksen ja lukioiden tieto- ja viestintätekniikka Sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikkaselvitys 23.4.2014 Kurt Torsell Kartoituksen toteutus Suomen Kuntaliitto toteutti syksyllä

Lisätiedot

Yritysyhteistyötutkimus 2014. Julkinen yhteenveto tutkimusraportista

Yritysyhteistyötutkimus 2014. Julkinen yhteenveto tutkimusraportista Yritysyhteistyötutkimus 2014 Julkinen yhteenveto tutkimusraportista 25.6.2014 Anne Mähönen Yleistä tutkimuksesta Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää alueen yritysten käsityksiä oppilaitosten tarjoamista

Lisätiedot

ERP, joka menestyy muutoksessa

ERP, joka menestyy muutoksessa ERP, joka menestyy muutoksessa Se joustavampi ERP Agresso on toiminnanohjausjärjestelmä, joka tukee dynaamisten organisaatioiden kehitystä nopeasti muuttuvassa ympäristössä. Ohjelmistokehityksen tavoitteena

Lisätiedot

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen 1 Taustamuuttujat Enemmistö vastaajista muodostui pienemmistä yrityksistä ja yksinyrittäjistä. Vastaajista suurin ryhmä koostuu

Lisätiedot

LIITE 2: Jyväskylän Kankaan alueen palveluiden hallinta- ja toimintamallit

LIITE 2: Jyväskylän Kankaan alueen palveluiden hallinta- ja toimintamallit 1/7 LIITE 2: Jyväskylän Kankaan alueen palveluiden hallinta- ja toimintamallit 2/7 Sisällysluettelo Palveluiden hallinta- ja toimintamallit Aluepalveluyhtiö Jatkuva elinkaaren hallinta ja kehittäminen

Lisätiedot

Lukio ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikka selvitys 2014

Lukio ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikka selvitys 2014 Lukio ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikka selvitys 2014 Kurt Torsell Kartoituksen toteutus Suomen Kuntaliitto toteutti syksyllä 2013 ensimmäistä kertaa kouluille suunnatun

Lisätiedot

Verkkoviestintäkartoitus

Verkkoviestintäkartoitus Verkkoviestintäkartoitus 9.2.2015 Minna Helynen minna.helynen@tampere.fi http://www.tyollisyysportti.fi/seutunuotta https://www.facebook.com/seutunuotta @seutunuotta http://takuullatekemista.blogspot.fi/

Lisätiedot

EKOHUOLTO+ Kustannustehokkaan kiinteistön täysihoito. 1 Lassila & Tikanoja Oyj

EKOHUOLTO+ Kustannustehokkaan kiinteistön täysihoito. 1 Lassila & Tikanoja Oyj EKOHUOLTO+ Kustannustehokkaan kiinteistön täysihoito 1 Lassila & Tikanoja Oyj TAVOITTEENA ENERGIATEHOKKUUS ENERGIATEHOKKUUDEN AVAIN ON ASENTEISSA JA OSAAMISESSA Ennakoiva kiinteistöhuolto: Ekohuolto koulutetut

Lisätiedot

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014 Augustkodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014 2 SISÄLTÖ 1 TYYTYVÄISYYSKYSELYN SUORITTAMINEN 2 AUGUSTKODIN ASUKKAIDEN OMAISTEN TYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 21 FYYSISET JA AINEELLISET OLOSUHTEET

Lisätiedot

Tietopyyntö / Markkinakartoitus

Tietopyyntö / Markkinakartoitus Apotti-hanke Tietopyyntö / Markkinakartoitus 5.3.2015 Sisältö 1 Johdanto... 3 2 Mahdollisen hankinnan kohde... 4 3 Mahdolliseen hankintaan liittyvät muut tarpeet... 8 1 Johdanto Apotti-hankkeen tarkoituksena

Lisätiedot

HSL Työsuhdematkaliput Asiakas- ja potentiaalitutkimus Kesäkuu - elokuu 2011

HSL Työsuhdematkaliput Asiakas- ja potentiaalitutkimus Kesäkuu - elokuu 2011 HSL Työsuhdematkaliput Asiakas- ja potentiaalitutkimus Kesäkuu - elokuu 20 SFS-ISO 20252:2008 sertifioitu HSL Työsuhdematkaliput Asiakas- ja potentiaalitutkimus kesä-elokuussa 20 Tutkimuksen tarkoituksena

Lisätiedot

ANVIA PILVI. kotimaisia pilvipalveluita yrityksille 24/7

ANVIA PILVI. kotimaisia pilvipalveluita yrityksille 24/7 ANVIA PILVI kotimaisia pilvipalveluita yrityksille 24/7 Anvia Pilvi TIESITKÖ, ETTÄ YLI PUOLET SUOMALAISYRITYKSISTÄ KÄYTTÄÄ PILVIPALVELUITA? Anvia Pilvi on suomalaisille yrityksille tarkoitettu palvelu,

Lisätiedot

Kestävät ja innovatiiviset hankinnat Hinku-foorumi Joensuu 6.4.16 Risto Larmio, Motiva Oy

Kestävät ja innovatiiviset hankinnat Hinku-foorumi Joensuu 6.4.16 Risto Larmio, Motiva Oy Kestävät ja innovatiiviset hankinnat Hinku-foorumi Joensuu 6.4.16 Risto Larmio, Motiva Oy Esityksen sisältö Motivan kestävien julkisten hankintojen neuvontapalvelu Mitkä hankinnat kestäviksi ja miten;

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 Anetjärvi Mikko Karvonen Kaija Ojala Satu Sisällysluettelo 1 TUTKIMUKSEN YLEISTIEDOT... 2 2 LIIKEVAIHTO... 5 3 TYÖVOIMA... 6 3.1 Henkilöstön määrä... 6 3.2 Rekrytoinnit...

Lisätiedot

Erityisvastuualuetasoinen tietohallintoyhteistyö Itä- ja Keski-Suomessa. Antti Kaipainen KYS erva ICT-projektikoordinaattori

Erityisvastuualuetasoinen tietohallintoyhteistyö Itä- ja Keski-Suomessa. Antti Kaipainen KYS erva ICT-projektikoordinaattori Erityisvastuualuetasoinen tietohallintoyhteistyö Itä- ja Keski-Suomessa Antti Kaipainen KYS erva ICT-projektikoordinaattori 1. KYS Erva tietohallintotoimikunnan tavoitteet johtoryhmän asettamien vaatimusten

Lisätiedot

Vastausten ja tulosten luotettavuus. 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen

Vastausten ja tulosten luotettavuus. 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen Vastausten ja tulosten luotettavuus Vastaukset 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen Kansainväliset IT:n hallinnan hyvät käytännöt. Luotettavuusnäkökohdat Kokemukset ja soveltamisesimerkit

Lisätiedot

10.6.2010 Jan Hursti, Kehityspäällikkö, Isoworks Oy. Turvallista pilvipalvelua keskisuurille yrityksille

10.6.2010 Jan Hursti, Kehityspäällikkö, Isoworks Oy. Turvallista pilvipalvelua keskisuurille yrityksille 10.6.2010 Jan Hursti, Kehityspäällikkö, Isoworks Oy Turvallista pilvipalvelua keskisuurille yrityksille Maankattavaa ICT-palvelua Huolehdimme asiakkaidemme tieto- ja viestintätekniikan toimivuudesta 24/7

Lisätiedot

Kuntainfran palveluiden. organisoitumista vat Vaihtoehtojen edut ja haitat. organisoitumistavat Vaihtoehtojen edut ja haitat

Kuntainfran palveluiden. organisoitumista vat Vaihtoehtojen edut ja haitat. organisoitumistavat Vaihtoehtojen edut ja haitat Kuntainfran palveluiden organisoitumistavat Vaihtoehtojen edut ja haitat Kuntainfran palveluiden organisoitumista vat Vaihtoehtojen edut ja haitat Mikko Belov, Projekti-insinööri Sisältö Kuntien kadunpidon

Lisätiedot

Raitiotiehankkeen toteutusmalliesiselvitys

Raitiotiehankkeen toteutusmalliesiselvitys Raitiotiehankkeen toteutusmalliesiselvitys Tampereen kaupunki Kaupunginvaltuuston iltakoulu raitiotiehankkeeseen liittyen 24.4.2014 Toteutusmallin valinta Toteutusmallitarkastelu käynnistettiin kesällä

Lisätiedot

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Pohjolan Voima teetti alkuvuoden

Lisätiedot

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalisen median käyttö autokaupassa Autoalan Keskusliitto ry 3/1 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalinen media suomessa Kaikista suomalaisista yli % on rekisteröitynyt

Lisätiedot

Lämmityskustannukset kuriin viihtyvyydestä tinkimättä

Lämmityskustannukset kuriin viihtyvyydestä tinkimättä Lämmityskustannukset kuriin viihtyvyydestä tinkimättä Nykyaikainen kaukolämpö on maailman huipputasoa. Kaukolämpö on saanut kansainvälisesti mittavaa tunnustusta energiatehokkuutensa ansiosta. Kaukolämpöasiakkaalle

Lisätiedot

KUMPPANUUSBAROMETRI 3.12.2014

KUMPPANUUSBAROMETRI 3.12.2014 KUMPPANUUSBAROMETRI KÄYNNISTÄÄ MAAKUNTASTRATEGIAN SEURANNAN Kumppanuusbarometrissa tarkastellaan maakunnan yleistä kehitystä ja maakuntastrategian toimenpiteiden toteutumista. Se on maakunnan keskeisten

Lisätiedot

Hankintarenkaat ja hankintayhteistyö. Terveydenhuollon Atk-päivät 25.-26.5.2010 Tampere-talo

Hankintarenkaat ja hankintayhteistyö. Terveydenhuollon Atk-päivät 25.-26.5.2010 Tampere-talo Hankintarenkaat ja hankintayhteistyö Terveydenhuollon Atk-päivät 25.-26.5.2010 Tampere-talo Kuntien hankintamenot Kuntaorganisaatiot käyttävät tavaroiden, palveluiden ja käyttöomaisuuden hankintoihin tänä

Lisätiedot

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Palvelustrategia Miksi palvelustrategiaa tarvitaan? Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Kuntatalous => tuloksellisuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen

Lisätiedot

ProCountorin asiakastyytyväisyyskysely 2009

ProCountorin asiakastyytyväisyyskysely 2009 Sivu 1(9) ProCountorin asiakastyytyväisyyskysely 2009 Asiakkaat tyytyväisiä palveluun ProCountorin vuosittaiseen asiakastyytyväisyyskyselyyn vastasi tänä vuonna ennätykselliset 561 vastaajaa (179 vastaajaa

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

Vain testaamalla voit voittaa! Markku Selin Kehitysjohtaja

Vain testaamalla voit voittaa! Markku Selin Kehitysjohtaja Vain testaamalla voit voittaa! Markku Selin Kehitysjohtaja Lyhyesti: Suomessa ja Baltiassa Liikevaihto 29,25 (noin 50) milj. Euroa Henkilöstöä Suomessa 46 (115) Juuret vuonna 1989 perustetussa Santa Monica

Lisätiedot

Mitä muutoksia pilvipalvelut tulevat aikaansaamaan tietoteknisten ratkaisujen hankinta- ja toimitusmalleissa? Miten pilvipalvelut muokkaavat

Mitä muutoksia pilvipalvelut tulevat aikaansaamaan tietoteknisten ratkaisujen hankinta- ja toimitusmalleissa? Miten pilvipalvelut muokkaavat Mitä muutoksia pilvipalvelut tulevat aikaansaamaan tietoteknisten ratkaisujen hankinta- ja toimitusmalleissa? Miten pilvipalvelut muokkaavat yritysten osto- ja käyttötottumuksia. Lisää ketteryyttä, nopeampi

Lisätiedot

10 SYYTÄ VALITA VISMA JÄRJESTELMÄTOIMITTAJAKSI

10 SYYTÄ VALITA VISMA JÄRJESTELMÄTOIMITTAJAKSI Toiminnanohjaus Taloushallinto HR ja palkanlaskenta CRM asiakkuudenhallinta Konsultointi ja lakipalvelut Hankinta ja perintä 10 SYYTÄ VALITA VISMA JÄRJESTELMÄTOIMITTAJAKSI VISMA SOFTWARE OY Paraskaan ohjelmisto

Lisätiedot

Uutiskirjeiden palautekyselyn rapotti 2014

Uutiskirjeiden palautekyselyn rapotti 2014 Uutiskirjeiden palautekyselyn rapotti 2014, Uutisia maailmalta sekä Kirjaston ja tietopalvelun uutisia L A S T E N S U O J E L U N K E S K U S L I I T T O C E N T R A L F Ö R B U N D E T F Ö R B A R N

Lisätiedot

Seinäjoen opetustoimi. Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa)

Seinäjoen opetustoimi. Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Seinäjoen opetustoimi Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Yhteistulos, henkilöstön kehittäminen Henkilöstön kehittäminen 5 4 3 2 1 Ka 1 Miten suunnitelmallista

Lisätiedot

Suomen Yrittäjien kunnallisvaaliohjelma

Suomen Yrittäjien kunnallisvaaliohjelma Suomen Yrittäjien kunnallisvaaliohjelma Kunnallisjohdon seminaari 23.5.2012 varatoimitusjohtaja Anssi Kujala Suomen Yrittäjät 28.5.2012 1 115 000 jäsenyritystä 404 paikallisyhdistystä 21 aluejärjestöä

Lisätiedot

Markkinatutkimus tilasuunnittelupalveluiden potentiaalisille asiakkaille

Markkinatutkimus tilasuunnittelupalveluiden potentiaalisille asiakkaille Markkinatutkimus tilasuunnittelupalveluiden potentiaalisille asiakkaille Tausta ja menetelmät Toteutimme markkinatutkimuksen tilasuunnittelupalveluiden potentiaalisille asiakkaille maaliskuussa 2013 Kyselyn

Lisätiedot

Turvallisia palveluja ja asumisratkaisuja ikäihmisille

Turvallisia palveluja ja asumisratkaisuja ikäihmisille Turvallisia palveluja ja asumisratkaisuja ikäihmisille Pekka Maijala pekka.maijala@vtt.fi Turvallisuus 2012 -messut 5.9.2012 Suomi ikääntyy nopeimmin Euroopassa Suomessa on jo toista miljoonaa yli 65 -vuotiasta

Lisätiedot

Tutkimus: Verkkolasku, automaatio ja liikekumppanien kanssakäynti avoimessa verkossa. Ajankohta helmikuu 2012

Tutkimus: Verkkolasku, automaatio ja liikekumppanien kanssakäynti avoimessa verkossa. Ajankohta helmikuu 2012 Tutkimus: Verkkolasku, automaatio ja liikekumppanien kanssakäynti avoimessa verkossa Ajankohta helmikuu 2012 Taustatiedot Yli 1000 500-999 50-499 10-49 Alle 10 Neljäs kysely helmikuussa 2012 Toteutettiin

Lisätiedot

KAUPUNGINJOHTAJA JUKKA-PEKKA UJULA. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå

KAUPUNGINJOHTAJA JUKKA-PEKKA UJULA. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå KAUPUNGINJOHTAJA JUKKA-PEKKA UJULA Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOON KAUPUNGIN ELINKEINOPOLIITTINEN SELVITYS TIEDOTUSTILAISUUS 29.8.2013 Selvityksen avulla halutaan arvioida Porvoon kaupungin

Lisätiedot

Kunnallishallinnon tietotekniikka 1997-1998

Kunnallishallinnon tietotekniikka 1997-1998 Sivu 1/7 Kunnallishallinnon tietotekniikka 1997-1998 Suomen Kuntaliitto 1998 1. Johdanto Kuntaliitto lähetti marraskuussa 1997 tietotekniikan käyttöä ja kehitystä koskevan kyselyn kaikille kunnille ja

Lisätiedot

Suomalainen pilvimaisema Yhteenveto Liikenne- ja viestintäministeriön selvityksestä 2013

Suomalainen pilvimaisema Yhteenveto Liikenne- ja viestintäministeriön selvityksestä 2013 Suomalainen pilvimaisema Yhteenveto Liikenne- ja viestintäministeriön selvityksestä 2013 Seppo Kalli Digital Media Finland Selvitys Suomalainen pilvimaisema Liikenne- ja viestintäministeriö Julkaisuja

Lisätiedot

Vaikutusten ennakkoarviointi kunnallisessa päätöksenteossa (EVA) Vammaispalvelulain ja sosiaalihuoltolain mukaisten kuljetusten yhdistely

Vaikutusten ennakkoarviointi kunnallisessa päätöksenteossa (EVA) Vammaispalvelulain ja sosiaalihuoltolain mukaisten kuljetusten yhdistely NÄKÖKULMA VAIKUTUSTEN ARVIOINNILLE NYKYTILANNE VAIHTOEHTO 1: KULJETUSTEN YHDISTELY OSTOPALVELUNA VAIHTOEHTO 2: KEHITETÄÄN NYKYISTÄ TOIMINTAMALLIA ILMAN KULJETUSTEN YHDISTELYÄ KUNTALAINEN Asiakas tilaa

Lisätiedot

Hattulan, Hämeenlinnan ja Janakkalan palvelurakenneselvitys

Hattulan, Hämeenlinnan ja Janakkalan palvelurakenneselvitys Hattulan, Hämeenlinnan ja Janakkalan palvelurakenneselvitys Hallinto, henkilöstö, talous ja tukipalvelut työryhmän ehdotukset kuntayhteistyön lisäämiseksi 5.6.2014 10.6.2014 Page 1 Hallinto, henkilöstö,

Lisätiedot

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin Asiakaspalvelukysely 2012 Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Osallistu kyselyyn ja vaikuta Jyväskylän kaupungin asiakaspalvelun kehittämiseen!

Lisätiedot

Mielipiteitä meistä ja vesivoimasta. Sidosryhmätutkimus 2015

Mielipiteitä meistä ja vesivoimasta. Sidosryhmätutkimus 2015 Mielipiteitä meistä ja vesivoimasta Sidosryhmätutkimus 2015 1 Sisältö Tutkimuksen taustaa ja tavoitteita Tietoa vastaajista Tutkimuksen tulokset 2 Tutkimuksen taustaa ja tavoitteita Tutkimuksen tavoitteena

Lisätiedot

Pilvipalveluiden arvioinnin haasteet

Pilvipalveluiden arvioinnin haasteet Pilvipalveluiden arvioinnin haasteet Tietoturvallisuus- ja jatkuvuuden hallinnan vaatimukset ICT-hankinnoissa, 12.5.2014 Laura Kiviharju Pilvipalvelut Pilvilaskenta (CloudComputing) tarkoittaa internetissä

Lisätiedot

Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011

Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011 TutkimusYksikön julkaisuja 1/2012 Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011 perälauta suosituin korotusvaihtoehdoista JOHDANTO Metallityöväen Liitto ry ja Teknologiateollisuus ry sopivat lokakuussa 2011

Lisätiedot

Tuulivoima ja asenteet hankepaikkakunnilla. Asukaskyselyiden tuloksia (julkaistu 15.6.2010)

Tuulivoima ja asenteet hankepaikkakunnilla. Asukaskyselyiden tuloksia (julkaistu 15.6.2010) Tuulivoima ja asenteet hankepaikkakunnilla Asukaskyselyiden tuloksia (julkaistu 15.6.2010) Kyselyiden taustaa Kyselytutkimuksilla haluttiin selvittää ihmisten asenteita ja kokemuksia tuulivoimarakentamisen

Lisätiedot

VISMA SOVELLUSPALVELU. Visman yritysohjelmistot pilvipalveluna

VISMA SOVELLUSPALVELU. Visman yritysohjelmistot pilvipalveluna VISMA SOVELLUSPALVELU Visman yritysohjelmistot pilvipalveluna VISMA SOFTWARE OY Yritysohjelmistojen käytettävyys ja tietoturva ovat asioita, joista ei kannata tinkiä. Tässä materiaalissa esitellään Visma

Lisätiedot

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu tulevaisuuden toiminnan suuntaajana - teema-aamupäivä Juha Eskelinen, KTT Melkior Oy 23.9.2015 Viestit 2 Haasteina kiristynyt talous, teknologiamurros,

Lisätiedot

KYSELYTUTKIMUS: Yritysten verkkopalvelut sekä hankaluudet niiden hankinnassa ja määrittelyssä

KYSELYTUTKIMUS: Yritysten verkkopalvelut sekä hankaluudet niiden hankinnassa ja määrittelyssä KYSELYTUTKIMUS: Yritysten verkkopalvelut sekä hankaluudet niiden hankinnassa ja määrittelyssä TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Aihe: Yritysten verkkopalvelut ja hankaluudet niiden hankinnassa ja määrittelyssä Ajankohta:

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015

Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015 Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015 Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistuksia koskeva kysely Kysely suunnattiin kaikille Manner-Suomen kunnille sekä sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Mikkelin sähköisen asioinnin alusta - päätöksenteko. Kalle Launiala / ProtonIT Oy kalle.launiala@protonit.net +358 44 5575665

Mikkelin sähköisen asioinnin alusta - päätöksenteko. Kalle Launiala / ProtonIT Oy kalle.launiala@protonit.net +358 44 5575665 Mikkelin sähköisen asioinnin alusta - päätöksenteko Kalle Launiala / ProtonIT Oy kalle.launiala@protonit.net +358 44 5575665 Esityksen osat Hankemallista jatkuvaan ylläpitoon Etenemisehdotus sidosryhmien

Lisätiedot

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2014. vastaanottokohtaiset tulokset

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2014. vastaanottokohtaiset tulokset Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2014 vastaanottokohtaiset tulokset Yksityisen sektorin työvoimaselvitys loka-marraskuussa 2014 Tutkimus tehtiin yhteistyössä KT Kuntatyönantajien ja sosiaali- ja

Lisätiedot

SUOMEN KIRJOITUSTULKIT RY:N JÄSENTEN NÄKEMYKSIÄ 1.9.2010 MUUTOKSEN JÄLKEEN - TIIVISTELMÄ KYSELYN RAPORTISTA

SUOMEN KIRJOITUSTULKIT RY:N JÄSENTEN NÄKEMYKSIÄ 1.9.2010 MUUTOKSEN JÄLKEEN - TIIVISTELMÄ KYSELYN RAPORTISTA SUOMEN KIRJOITUSTULKIT RY:N JÄSENTEN NÄKEMYKSIÄ 1.9.2010 MUUTOKSEN JÄLKEEN - TIIVISTELMÄ KYSELYN RAPORTISTA Kysely toisen palveluksessa oleville, opiskelijoille ja yrittäjille 1.4.2012 Suomen kirjoitustulkit

Lisätiedot

Fingridin verkkoskenaariot x 4. Kantaverkkopäivä 2.9.2013 Jussi Jyrinsalo Johtaja

Fingridin verkkoskenaariot x 4. Kantaverkkopäivä 2.9.2013 Jussi Jyrinsalo Johtaja Fingridin verkkoskenaariot x 4 Kantaverkkopäivä 2.9.2013 Jussi Jyrinsalo Johtaja 2 Sisällysluettelo Kantaverkon kymmenvuotinen kehittämissuunnitelma Esimerkki siitä, miksi suunnitelma on vain suunnitelma:

Lisätiedot

Kysely julkisille toimijoille ruoan ja raaka-aineiden alkuperästä

Kysely julkisille toimijoille ruoan ja raaka-aineiden alkuperästä Kysely julkisille toimijoille ruoan ja raaka-aineiden alkuperästä Kysely julkisille toimijoille Tiedot pyydettiin vuotta 2009 koskien Toteutus huhtikuussa 2010 Sähköinen kysely, tiedot vastaajakohtaisesti

Lisätiedot

Kuntaliiton asiakaskysely 2012

Kuntaliiton asiakaskysely 2012 Kuntaliiton asiakaskysely 2012 Tuloksia vuoden 2012 kyselystä ja vertailutietoa vuoden 2011 kyselyn tuloksista Marraskuu 2011 tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom KUNTALIITON ASIAKASKYSELY 2012 KENELLE?

Lisätiedot

ANVIA PILVI. kotimaisia pilvipalveluita yrityksille 24/7

ANVIA PILVI. kotimaisia pilvipalveluita yrityksille 24/7 ANVIA PILVI kotimaisia pilvipalveluita yrityksille 24/7 Anvia Pilvi TIESITKÖ, ETTÄ YLI PUOLET SUOMALAISYRITYKSISTÄ KÄYTTÄÄ PILVIPALVELUITA? Anvia Pilvi on suomalaisille yrityksille tarkoitettu palvelu,

Lisätiedot

Etelä-Savon matkailubarometri 2010. Ennakoimalla eteenpäin Etelä-Savossa -hanke

Etelä-Savon matkailubarometri 2010. Ennakoimalla eteenpäin Etelä-Savossa -hanke Etelä-Savon matkailubarometri 2010 Ennakoimalla eteenpäin Etelä-Savossa -hanke Etelä-Savon matkailubarometri 2010 Kyselyssä kartoitettiin yrittäjien näkemyksiä kevään ja lähitulevaisuuden suhdannetilanteesta.

Lisätiedot

Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea

Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Liite 23 Opetus- ja kasvatusltk 27.11.2014 Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Kuntaliitto (Lahtinen & Selkee) on vuonna 2014 tehnyt selvityksen varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 96. Valtuusto 08.06.2015 Sivu 1 / 1. 96 Valtuustokysymys kyberturvallisuuden järjestämisestä ja uhkiin varautumisesta

Espoon kaupunki Pöytäkirja 96. Valtuusto 08.06.2015 Sivu 1 / 1. 96 Valtuustokysymys kyberturvallisuuden järjestämisestä ja uhkiin varautumisesta Valtuusto 08.06.2015 Sivu 1 / 1 1909/07.01.00/2015 Kaupunginhallitus 189 25.5.2015 96 Valtuustokysymys kyberturvallisuuden järjestämisestä ja uhkiin varautumisesta Valmistelijat / lisätiedot: Juha Kalander,

Lisätiedot

Terveydenhuollon barometri 2009

Terveydenhuollon barometri 2009 Terveydenhuollon barometri 009 Sisältö Johdanto Sivu Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus 4 Aineiston rakenne 5 Tutkimuksen rakenne 6 Tulokset Terveystyytyväisyyden eri näkökulmat 9 Omakohtaiset näkemykset

Lisätiedot

Hankinnan problematiikka

Hankinnan problematiikka Antti Kirmanen Hankinnan problematiikka Toimittajan näkökulma Asiakkaan näkökulma www.sulava.com www.facebook.com/sulavaoy 2 1. Ristiriita www.sulava.com www.facebook.com/sulavaoy 3 Asiakas haluaa Onnistuneen

Lisätiedot

Alerta-palvelut Hallittua turvallisuutta. 16.5.2011 Alerta-palvelut

Alerta-palvelut Hallittua turvallisuutta. 16.5.2011 Alerta-palvelut Alerta-palvelut Hallittua turvallisuutta 1 Onko kiinteistöjesi hälytyksensiirto hallittua? Kulkeeko tieto kiinteistöjen hälytyksistä luotettavasti? Välittyvätkö hälytysilmoitukset oikeille vastaanottajille?

Lisätiedot

Omaehtoinen varautuminen vanhuuden varalle Suomessa

Omaehtoinen varautuminen vanhuuden varalle Suomessa Omaehtoinen varautuminen vanhuuden varalle Suomessa Kansalaisten ja poliittisten päättäjien näkemyksiä omaehtoisesta varautumisesta ja hyvinvointipalveluiden rahoituksesta Scandic Simonkenttä 21.1.2015

Lisätiedot

Seuraavaksi: Talous- ja hallintojohtaja Tiina Pulli, Valtori: Valtorin taloudelliset näkymät ja palveluhintojen muodostuminen

Seuraavaksi: Talous- ja hallintojohtaja Tiina Pulli, Valtori: Valtorin taloudelliset näkymät ja palveluhintojen muodostuminen Seuraavaksi: Talous- ja hallintojohtaja Tiina Pulli, Valtori: Valtorin taloudelliset näkymät ja palveluhintojen muodostuminen Osallistu keskusteluun, kysy ja kommentoi Twitterissä: #Valtori2015 Valtorin

Lisätiedot

Poliittinen riski Suomessa. Energiateollisuus ry 20.6.2012

Poliittinen riski Suomessa. Energiateollisuus ry 20.6.2012 Poliittinen riski Suomessa Energiateollisuus ry 20.6.2012 Poliittinen riski Suomessa: Tutkimusasetelma Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen lainsäädännöllisen kehityksen ennustettavuudesta ja poliittisesta

Lisätiedot

Toimittajahallinta Tilaajan ja tuottajan roolit palveluiden laadun ja taloudellisuuden varmistamisessa

Toimittajahallinta Tilaajan ja tuottajan roolit palveluiden laadun ja taloudellisuuden varmistamisessa Toimittajahallinta Tilaajan ja tuottajan roolit palveluiden laadun ja taloudellisuuden varmistamisessa Unto Kariniemi, Johtava konsultti, Talent Vectia Kuntamarkkinat 11.9.2013 Huone 4.12, klo 15:30 15:50

Lisätiedot

Taloushallinnon käytänteitä PKsektorin. Tieke ebusiness Forum, 23.-24.5.2012 Harri Kanerva ValueFrame Oy. Suuntaa menestykseen

Taloushallinnon käytänteitä PKsektorin. Tieke ebusiness Forum, 23.-24.5.2012 Harri Kanerva ValueFrame Oy. Suuntaa menestykseen Taloushallinnon käytänteitä PKsektorin B-to-B -yrityksissä Tieke ebusiness Forum, 23.-24.5.2012 Harri Kanerva ValueFrame Oy Sisältö 1 2 3 4 5 ValueFrame Oy Kysely Kyselyn vastaukset Avoimet kysymykset

Lisätiedot

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi Tulokset kyselystä -potilasversioiden kehittämiseksi Tiina Tala, Mari Honkanen, Kirsi Tarnanen, Raija Sipilä 30.9.2015 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sisältö 1 Kyselyn tavoite... 3 2 Kyselyn vastaajat...

Lisätiedot

< Projekti > ICT ympäristön yleiskuvaus 11.10.2013

< Projekti > ICT ympäristön yleiskuvaus 11.10.2013 < Projekti > ICT ympäristön yleiskuvaus 11.10.2013 ICT ympäristön yleiskuvaus Esityspohjien sisältö 1. ICT ympäristön yleiskuvauspohja: toimijat, henkilöstömäärät, budjetit 2. Tietohallinnon / ICT:n hallintomalli

Lisätiedot

TK081001 Palvelinympäristö

TK081001 Palvelinympäristö TK081001 Palvelinympäristö 5 opintopistettä!! Petri Nuutinen! 8 opintopistettä!! Petri Nuutinen! SAS (Serial Attached SCSI) Yleinen kiintolevyväylä nykyisissä palvelimissa Ohjataan SCSI-komennoin Siirrytty

Lisätiedot

Lämmön pientuotannon ja pienimuotoisen ylijäämälämmön hyödyntäminen kaukolämpötoiminnassa

Lämmön pientuotannon ja pienimuotoisen ylijäämälämmön hyödyntäminen kaukolämpötoiminnassa Lämmön pientuotannon ja pienimuotoisen ylijäämälämmön hyödyntäminen kaukolämpötoiminnassa Gaia Consulting Oy 15.12.2014 1 Gaia 22 January 2015 Esityksen sisältö 1. Hankkeen tausta ja tavoitteet 2. Lämmön

Lisätiedot

ASIAKASKYSELY ENVERA. Taloustutkimus Oy Pauliina Aho 20.11.2015

ASIAKASKYSELY ENVERA. Taloustutkimus Oy Pauliina Aho 20.11.2015 ASIAKASKYSELY ENVERA Taloustutkimus Oy Pauliina Aho 20.11.2015 Tutkimuksen toteutus Tutkimuksen toteuttaja, kohderyhmä, tavoite ja sisältö Taloustutkimus toteutti tämän tutkimuksen Envera Oy:n toimeksiannosta.

Lisätiedot

-Yhdistetty viestintä osana uutta tehokkuutta. Petri Palmén Järjestelmäarkkitehti

-Yhdistetty viestintä osana uutta tehokkuutta. Petri Palmén Järjestelmäarkkitehti Pilvi vai oma? -Yhdistetty viestintä osana uutta tehokkuutta Petri Palmén Järjestelmäarkkitehti Agenda Yhdistetty viestintä Palveluiden tuottaminen Palvelua pilvestä? BPOS tänään Online-palvelut tulevaisuudessa

Lisätiedot

Merlin Systems Oy. Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi. Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007

Merlin Systems Oy. Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi. Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007 Merlin Systems Oy Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007 Merlinin palvelujen toimittaminen ja Asiakasratkaisuyksikön tehtäväkenttä Merlin Asiakasratkaisut

Lisätiedot

ENNAKKOARVIOINTI (IHMISIIN KOHDISTUVIEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI) KOSKIEN ESPOON SAIRAALAN AULA- JA TURVALLI- SUUSPALVELUITA

ENNAKKOARVIOINTI (IHMISIIN KOHDISTUVIEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI) KOSKIEN ESPOON SAIRAALAN AULA- JA TURVALLI- SUUSPALVELUITA ENNAKKOARVIOINTI (IHMISIIN KOHDISTUVIEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI) KOSKIEN ESPOON SAIRAALAN AULA- JA TURVALLI- SUUSPALVELUITA Palveluiden järjestäminen Nykyisen mallin mukainen toiminta (0 vaihtoehto). Muutosesitys

Lisätiedot

Miksi ja miten siirtyä käyttämään nykyistä ERP-järjestelmää pilvessä?

Miksi ja miten siirtyä käyttämään nykyistä ERP-järjestelmää pilvessä? Miksi ja miten siirtyä käyttämään nykyistä ERP-järjestelmää pilvessä? Sisällys Lukijalle 3 Mitä pilvipalveluilla tarkoitetaan? 4 Toiminnanohjausjärjestelmä pilvessä 5 Miksi siirtyä pilvipalveluihin? 6

Lisätiedot

Taloushallinnon kehitystrendit ja ulkoistamistarpeet

Taloushallinnon kehitystrendit ja ulkoistamistarpeet Taloushallinnon kehitystrendit ja ulkoistamistarpeet Kvantitatiivinen tutkimus - Tiivistelmäraportti Kari Elkelä, Itella Oyj Pekka Törrönen, AddValue Oy Research series - Tutkimussarja 37/009.10.009 1

Lisätiedot

Avoin lähdekoodi. Jani Kylmäaho Maanmittauslaitos www.oskari.org

Avoin lähdekoodi. Jani Kylmäaho Maanmittauslaitos www.oskari.org Avoin lähdekoodi Jani Kylmäaho Maanmittauslaitos www.oskari.org Avoimen lähdekoodin määritelmä (OSI) Ohjelman täytyy olla vapaasti levitettävissä ja välitettävissä. Lähdekoodin täytyy tulla ohjelman mukana

Lisätiedot