PERUSKOULUT JA LUKIOT OKKA-säätiö

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PERUSKOULUT JA LUKIOT OKKA-säätiö"

Transkriptio

1 Oppilaitosten kriteerit, arviointiperusteet Oppilaitosten kriteerit ARVIOINTIPERUSTEET, Peruskoulut ja lukiot Arviointiperusteiden malli Nämä arviointiperusteet täsmentävät peruskoulujen ja lukioiden kriteerien toteutumisen arviointia. Kriteerien täyttymistä arvioidaan alla esitetyn tasomallin mukaisesti. Jokaisesta kriteeristä on laadittu kriteerikohtaiset malliin perustuvat tasokuvaukset (puuttuva, käynnistynyt, kehittynyt, vakiintunut). ja vakiintunut -tasojen toteutuminen edellyttää myös alempien tasojen vaatimusten toteutumista. Koulu voi arvioida toimintaansa pisteyttämällä itse oman tasonsa kaikkien 24 kriteerin osalta. Näin voidaan tunnistaa kestävän kehityksen työn vahvuudet ja parannuskohteet. Oppilaitosten sertifikaatin hakeminen edellyttää itsearvioinnin toteutusta ja kaikkien kriteerien pisteyttämistä. Kriteerien käytön tueksi laaditut itsearvioinnin kysymyslistat ja arvioinnin yhteenvetolomakkeet helpottavat tiedon kokoamista kriteerien toteutumisen arviointia varten. Arviointiperusteet sisältyvät myös itsearvioinnin kysymyslistoihin. Listat ovat saatavissa sertifioinnin verkkosivuilta osoitteesta -> Itsearviointi. Puuttuva (0pistettä pistettä) Käynnistynyt (1 piste) (2 pistettä) Vakiintunut (3 pistettä) Koulu ei ole suunnitellut eikä aloittanut kriteerin mukaista toimintaa. Koulu on suunnitellut kriteerin mukaista toimintaa ja aloittanut sen toteuttamisen. Koulu on toteuttanut kriteerin mukaista toimintaa vähintään yhden lukuvuoden ajan. Koulu on varmistanut kriteerin mukaisen toiminnan vakiintuneilla käytännöillä. Sertifioinnin vaatimustaso Koulun sertifiointi edellyttää minimipistemäärien täyttymistä kriteerien eri osista alla olevan taulukon mukaisesti (peruskoulujen ja lukioiden vaatimukset). KRITEERIEN OSA KRITEEREITÄ MINIMIPISTEMÄÄRÄ SERTIFIKAATIN SAAMISEKSI SEKSI MAKSIMIPISTEMÄÄRÄ OSA 1: SUUNNITTELU (kriteerit 1-10) OSA 2: TOTEUTUS teemat (kriteerit arvioidaan viiden koulun valitseman teeman osalta) Opetuksen toteutus (kriteerit 14-22) *) OSA 3: SEURANTA, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN (kriteerit 23 ja 24) **) Kriteerien osakohtaisten minimipistemäärien lisäksi koulun tulee saavuttaa kaikissa kriteereissä vähintään käynnistynyt - tason suoritus. Poikkeuksena ovat toteutusta koskevat kriteerit 21 ja 22, joista ei tarvitse saada pisteitä. *) Kriteerissä 14 pisteytys on kaksinkertainen (0, 2, 4, 6 pistettä). **) Kriteereissä 23 ja 24 pisteytys on kaksinkertainen (0, 2, 4, 6 pistettä). Arviointiperusteissa on esitetty kriteerit, joissa koulun voimassa oleva Vihreän lipun käyttöoikeus riittää näytöksi yhden tai kahden pisteen suorituksesta.

2 Oppilaitosten kriteerit, arviointiperusteet 1. SUUNNITTELU Arvot KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy koulun arvoihin. Henkilöstö ja oppilaat tuntevat arvojen merkityksen koulun toiminnassa ja arvoista on viestitty sidosryhmille. asioita ei ole sisällytetty koulun arvoihin. Kestävä kehitys on kirjattu koulun arvoihin osana opetussuunnitelmaa tai erillisenä asiakirjana. arvojen sisältöä on käsitelty henkilöstön ja oppilaiden kanssa ja arvoista viestitään sidosryhmille. arvot näkyvät henkilöstön ja oppilaiden toiminnassa. Uudet henkilöstön jäsenet ja oppilaat perehdytetään arvoihin. Lakisääteiset vaatimukset KRITEERI 2 Koulu on tietoinen toimintaansa koskevista, eri osa-alueisiin liittyvistä säännöksistä ja määräyksistä. Henkilöstö tuntee vastuualueisiinsa liittyvien säännösten ja määräysten merkityksen koulun toiminnassa. Koululla ei ole käytäntöä, jolla se saa ajantasaisen tiedon säännösten ja määräysten *) vaatimuksista. Koulu on selvittänyt kanavat, joiden kautta se saa tiedon kestävään kehitykseen liittyvistä säännöksistä. Säännösten ja määräysten vaatimuksista ja niiden merkityksestä on viestitty henkilöstölle. Koululla on käytännöt ja nimetyt vastuuhenkilöt säännösten seurantaan sekä säännöksistä ja niiden muutoksista tiedottamiseen. *) Esimerkkejä kouluja ja oppilaitoksia koskevien säännösten ja määräysten alueista: työsuojelu ja työterveys, oppilaiden hyvinvointi ja turvallisuus, toiminta hätätilanteissa, oppilashuolto, oppilaiden osallistuminen, tasa-arvoasiat, yhteistoiminta, jätteen synnyn ehkäisy ja jätteiden käsittely, kemikaalien käsittely, elintarvikkeiden käsittely, hankinnat. KRITEERI 3 Koululla on ajantasaiset, lakisääteiset tai määräyksiin perustuvat kestävään kehitykseen liittyvät kartoitukset, ohjelmat ja suunnitelmat, joiden sisältöä on käsitelty henkilöstön ja oppilaiden kanssa. Koulussa ei ole tehty lakisääteisiä kestävään kehitykseen liittyviä kartoituksia, ohjelmia ja suunnitelmia *) tai koululla ei ole tietoja niistä. Koulussa on käynnistetty kartoitusten, ohjelmien suunnitelmien laadinta, niiden täydentäminen tai tietojen hankinta koulutuksen järjestäjältä. Koululla on ajantasaiset kartoitukset, suunnitelmat ja ohjelmat, joita on käsitelty henkilöstön ja oppilaiden kanssa heitä koskevin osin. Koululla tai koulutuksen järjestäjällä on käytännöt kartoitusten, ohjelmien ja suunnitelmien laatimiseen ja päivittämiseen sekä henkilöstön ja oppilaiden tiedottamiseen kartoitusten tuloksista ja suunnitelmien ja ohjelmien päivittämisestä. *) Esimerkkejä lakisääteisistä kartoituksista, ohjelmista ja suunnitelmista: työn haitta- ja vaaratekijöiden selvittäminen ja riskien arviointi, oppimisympäristön turvallisuuden ja terveellisyyden sekä oppilaiden hyvinvoinnin tekijöiden kartoittaminen, pelastussuunnitelman pohjaksi tehty kartoitus mahdollisista vaaratilanteista ja niiden vaikutuksista, selvitys työpaikan tasaarvotilanteesta, työsuojelun toimintaohjelma, pelastussuunnitelma, tasa-arvosuunnitelma, työterveyshuollon toimintasuunnitelma, suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä, suunnitelma oppilashuollon toteutuksesta, kriisisuunnitelma, henkilöstön kehittämissuunnitelma.

3 Oppilaitosten kriteerit, arviointiperusteet Organisaatio ja resurssit KRITEERI 4 Koululla on ryhmä tai muu työryhmä, joka koordinoi ja arvioi koulun työtä ja tiedottaa kouluyhteisöä sen tavoitteista ja etenemisestä. Ryhmässä on mukana johdon, henkilöstön ja oppilaiden edustajia. Koululla ei ole nimettyä kestävän kehityksen asioista vastaavaa ryhmää. Koululla on nimetty kestävän kehityksen asioista vastaava ryhmä, jossa on jäseninä johdon, opettajien ja muun henkilöstön edustajia. *) Työryhmässä on oppilaiden edustus tai oppilaiden vaikutusmahdollisuudet asioihin on varmistettu muulla tavoin **). Ryhmä on suunnitellut kestävän kehityksen työtä ja tiedottanut siitä kouluyhteisöä. Koulun voimassa oleva Vihreän lipun käyttöoikeus riittää näytöksi kahden pisteen suorituksesta. Työryhmällä on vakiintuneet käytännöt työn suunnitteluun, koordinointiin, arviointiin ja tiedottamiseen. *) Mikäli toisen hallintokunnan tai palveluntuottajan alaisuudessa toimiva henkilöstö ei voi osallistua ryhmän toimintaan, yhteistyö heidän kanssaan varmistetaan muulla tavoin. **) Oppilailla voi esimerkiksi olla myös oma ryhmä, kuten Vihreä lippu -ohjelman ympäristöraati. Tässä tapauksessa oppilaiden ryhmä toimii yhteistyössä henkilöstön ryhmän kanssa. KRITEERI 5 työllä on määritellyt vastuut ja tarvittavat resurssit. Johto kannustaa ja luo edellytyksiä henkilöstön ja oppilaiden yhteisölliseen toimintaan. Vakiintunut (3 p) työlle ei ole määritelty vastuita ja resursseja, eikä johto ole kannustanut kouluyhteisöä toimintaan. Johdon toimenpiteistä koulun yhteisöllisen työn tukemiseksi ja kannustamiseksi on olemassa vähintään kolme esimerkkiä *). Koulussa on varattu resursseja kestävän kehityksen työlle vastuuhenkilöiden työajan tai lisäpalkan sekä henkilöstön yhteisen suunnitteluajan kautta. työn vastuut on määritelty. Resurssien varmistaminen on vakiintunut osa henkilöstön työnsuunnittelua ja budjetointia. *) Esimerkkejä johdon kannustuksesta ja tuesta: johdon oma esimerkki kestävistä toimintatavoista, huomioon ottaminen päätöksenteossa, viestiminen työn tärkeydestä henkilöstölle ja opiskelijoille, työn tulosten arviointi ja seuranta, yhteisten koulutus- ja suunnittelutilaisuuksien järjestäminen, kestävän kehityksen asioiden käsittely kokouksissa ja kehityskeskusteluissa, työn resursointi, henkilöstön täydennyskoulutusmahdollisuuksien tukeminen, tulosten arvostaminen ja palkitseminen. KRITEERI 6 Henkilöstöllä on riittävä asioiden hallintaan sekä kestävän kehityksen sisältöihin ja menetelmiin liittyvä osaaminen. Käynnistynyt nyt (1 p) Henkilöstön kestävän kehityksen asioiden hallintaan *) ja opetukseen liittyvää osaamista ei ole selvitetty. Henkilöstön kestävän kehityksen asioiden hallintaan ja opetukseen liittyvä koulutustarve on selvitetty ja tarvittaessa sen päivittämiseksi on tehty suunnitelma. Henkilöstö on saanut asioiden hallintaan tai opetukseen liittyvää täydennyskoulutusta tarpeen mukaan. Koululla on vakiintuneet käytännöt, joilla ylläpidetään ajantasaista tietoa henkilöstön kestävän kehityksen osaamisesta ja tarvittaessa päivitetään sitä.

4 Oppilaitosten kriteerit, arviointiperusteet *) Esimerkkejä asioiden hallintaan liittyvästä osaamisesta: ohjelman rakentaminen ja ohjelman ylläpito, arviointi, kestävät hankinnat, jätehuolto, energiansäästö, työsuojelu ja työturvallisuus, ensiapu, kiusaamisen ehkäisy, monikulttuurisuusasiat. ohjelma KRITEERI 7 Koululla on ohjelma tai muu toimintasuunnitelma, joka sisältää tavoitteet ja toimenpiteet koulun valitsemien teemojen *) edistämiseksi opetuksessa ja koulun toimintakulttuurissa. Henkilöstö ja oppilaat osallistuvat teemojen valintaan ja ohjelman suunnitteluun. Koululla ei ole ohjelmaa tai vastaavaa toimintasuunnitelmaa, joka sisältää kestävän kehityksen tavoitteet ja toimenpiteet. Koulu on valinnut kuluvan tai seuraavan lukuvuoden ohjelmaansa yhden tai useamman kestävän kehityksen teeman, joista on tehty nykytilanteen kartoitus. Teemat on valittu havaittujen kehittämistarpeiden, koulun arvojen tai esimerkiksi koulutuksen järjestäjän asettamien tavoitteiden perusteella. Koululla on nykytilanteen kartoituksen tuloksiin perustuva kestävän kehityksen ohjelma tai vastaava toimenpidesuunnitelma, joka sisältää tavoitteet, toimenpiteet, vastuut, aikataulut, resurssit ja mittarit valittujen teemojen kehittämiseksi ja tavoitteiden toteutumisen seuraamiseksi. Henkilöstö ja oppilaat ovat osallistuneet ohjelman laadintaan. Koulun voimassa oleva Vihreän lipun käyttöoikeus riittää näytöksi kahden pisteen suorituksesta. Koululla on vakiintuneet käytännöt kestävän kehityksen ohjelman tai vastaavan toimenpidesuunnitelman päivittämiseen sekä henkilöstön ja oppilaiden osallistumiseen. Ohjelma on osa koulun toiminta- ja taloussuunnitelmaa. *) Koulu valitsee vuosittain alla olevan taulukosta yhden tai useamman teeman, joihin liittyen se suunnittelee kestävän kehityksen ohjelman tavoitteet ja toimenpiteet. Teemojen toteutus voi tapahtua myös esimerkiksi Vihreä lippu -ohjelman toimintasuunnitelman puitteissa. Koulun hakiessa sertifikaattia teemojen toteutumista arvioidaan koulun valitsemien yhteensä viiden teeman osalta, joista vähintään kaksi tulee valita ekologisen ja taloudellisen kestävyyden teemoista ja kaksi sosiaalisen ja kulttuurisen kestävyyden teemoista. Yksi teemoista voi olla oma teema. Osa taulukon teemoista on sellaisia, että niiden puitteissa voidaan käsitellä kaikkia osa-alueita. Ekologinen ja taloudellinen kestävyys Vastuulliset hankinnat ja kestävä kulutus (myös sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys) Jätteen synnyn ehkäisy ja kierrätys Energia ja vesi Kuljetukset ja liikkuminen Koulurakennuksen ja pihaympäristön hoito ja ylläpito Ravinto ja terveys (myös sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys) Oma teema (ekologinen/taloudellinen kestävyys) Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys Turvallisuus koulussa ja koulumatkalla Henkilöstön ja oppilaiden hyvinvointi Kiusaamisen ja syrjäytymisen ehkäisy Oppilashuolto ja muu oppimisen tuki Kulttuuriympäristö, tavat ja perinteet Monikulttuurisuus ja kansainvälisyys Oma teema (sosiaalinen/kulttuurinen kestävyys)

5 Oppilaitosten kriteerit, arviointiperusteet Opetuksen suunnittelu KRITEERI 8 Kestävä kehitys on yhdistetty koulun opetussuunnitelmaan ja toteutukseen. suunnittelussa ja toteutuksessa tehdään yhteistyötä opettajien kesken sekä opettajien ja muun henkilöstön välillä. Käynnistynyt (1 p) aihekokonaisuuden ja koulukohtaista toteutusta ei ole avattu. aihekokonaisuuden ja koulukohtaista toteutusta on suunniteltu opettajien yhteistyönä. toteutuksessa tehdään yhteistyötä opettajien kesken sekä opettajien ja muun henkilöstön välillä. Koulun voimassa oleva Vihreän lipun käyttöoikeus riittää näytöksi kahden pisteen suorituksesta. Koulu on avannut ja kirjannut kestävän kehityksen aihekokonaisuuden ja koulukohtaisen toteutuksen. KRITEERI 9 Opetuksessa hyödynnetään eri osa-alueisiin liittyvää ajantasaista oppimateriaalia. Opetuksessa ei hyödynnetä varsinaisten oppikirjojen lisäksi eri osa-alueisiin liittyvää ajantasaista oppimateriaalia. Ajantasaista kestävän kehityksen oppimateriaalia hyödynnetään varsinaisten oppikirjojen lisäksi vähintään kahden oppiaineryhmän *) Ajantasaista kestävän kehityksen oppimateriaalia hyödynnetään varsinaisten oppikirjojen lisäksi kaikkien oppiaineryhmien oppimateriaali on koottu helposti opettajien saatavaksi. Materiaalista jaetaan tietoa ja annetaan tarvittaessa opastusta materiaalien käyttöön. *) Matemaattis-luonnontieteelliset aineet, yhteiskunnalliset aineet, kielet, taito- ja taideaineet KRITEERI 10 opetuksessa tehdään yhteistyötä ulkopuolisten toimijoiden kanssa tai koulu osallistuu hankkeisiin. Koulu ei tee yhteistyötä ulkopuolisten toimijoiden kanssa Koulu on tunnistanut ulkoisia kumppaneita opetuksessa *) ja käynnistänyt yhteistyön yhden toimijan kanssa. Koulu on toteuttanut yhteistyötä kestävän kehityksen opetuksessa kahden ulkopuolisten toimijan kanssa tai koulu on osallistunut kestävän kehityksen hankkeisiin. Koulun voimassa oleva Vihreän lipun käyttöoikeus riittää näytöksi yhden pisteen suorituksesta. Koululla on vähintään kolme yhteistyökumppania, joiden kanssa sillä on vakiintuneita yhteistyömuotoja kestävän kehityksen *) Koulun yhteistyötahoja voivat olla esimerkiksi kunnan ympäristötoimi, nuorisotoimi, sosiaalija terveystoimi tai kulttuuritoimi, alueellinen ympäristökeskus, Metsähallitus, luonto- ja ympäristökoulut, alueelliset kestävän kehityksen kasvatuksen yhteistyöverkostot, maatilat tai maatalouden esittelypuistot, kirjastot, paikallismedia, järjestöt, päiväkodit, muut koulut ja oppilaitokset, tutkimuslaitokset, museot, työelämän organisaatiot sekä koulujen ja oppilaitosten hankeverkostot.

6 Oppilaitosten kriteerit, arviointiperusteet 2. TOTEUTUS teemat Kriteereitä arvioidaan teemoittain koulun valitsemien viiden teeman osalta (katso teemataulukko kohdassa ohjelma, kriteeri 7). Teemojen toteuttaminen KRITEERI 11 Koulun valitsemat vuosittaiset teemat ja ohjelman toimenpiteet toteutuvat opetuksessa ja toimintakulttuurissa. Eri henkilöstöryhmien edustajat ja oppilaat osallistuvat toimintaan. Puuttuva (0 p/teema) Käynnistynyt (1 p/teema) (2 p/teema) Vakiintunut (3 p/teema) Koulu ei ole käynnistänyt teeman toteutusta. Koulu on toteuttanut yhden lukuvuoden aikana opetukseen tai toimintakulttuuriin liittyviä yksittäisiä toimenpiteitä *). Henkilöstön ja oppilaiden osallistumisesta teeman toteutukseen on joitakin esimerkkejä. Koulu on toteuttanut yhden lukuvuoden aikana teemaan liittyvää monipuolista ja jatkuvaa toimintaa, kuten esimerkiksi tapahtumia tai opetusta, tai koulussa on otettu käyttöön teemaan liittyviä toimintatapoja. Koulu on voinut myös toteuttaa teemaan liittyvän laajemman, koko lukuvuoden kestävän yksittäisen hankkeen tai toimintamuodon. Henkilöstön ja oppilaiden osallistumisesta teeman toteutukseen on kattavasti esimerkkejä. Koulu on toteuttanut useampana kuin yhtenä lukuvuonna teemaan liittyvää monipuolista ja jatkuvaa toimintaa, ottanut käyttöön teemaan liittyviä toimintatapoja, tai toteuttanut esimerkiksi teemaan liittyvän laajemman, koko lukuvuoden kestävän yksittäisen hankkeen tai toimintamuodon. Henkilöstön ja oppilaiden osallistumisesta teeman toteutukseen on kattavasti esimerkkejä useamman kuin yhden lukuvuoden aikana. Koulun teemaan liittyvän toiminnan perusteella saama Vihreän lipun käyttöoikeus, joka on arviointihetkellä voimassa riittää näytöksi kahden pisteen suorituksesta. *) kriteerien teemojen toteutuksesta opetuksessa ja koulun arjessa on laadittu esimerkkitaulukot sertifioinnin sivuille osoitteeseen -> Teemojen valinta. Näyttönä kriteerin mukaisesta toiminnasta voi olla jokin taulukossa mainittu esimerkki tai muu, laajuudeltaan ja vaikuttavuudeltaan esimerkkeihin rinnastettava aihe tai toimenpide. Toimintatapojen vakiinnuttaminen KRITEERI 12 Koulu on vakiinnuttanut valitsemiinsa teemoihin liittyviä vaikuttavia toimintatapoja pysyväksi osaksi opetusta tai koulun toimintakulttuuria. Puuttuva (0 p/teema) Käynnistynyt (1 p/teema) (2 p/teema) Vakiintunut (3 p/teema) Koulu ei ole vakiinnuttanut yhtään teemaan liittyvää toimintatapaa tai teknistä ratkaisua pysyväksi osaksi koulun toimintaa. Koulu on vakiinnuttanut pysyväksi osaksi toimintaa yhden teemaan liittyvän toimintatavan tai teknisen ratkaisun *), jolla on merkittävä vaikutus teeman toteutumiseen. Koulu on vakiinnuttanut pysyväksi osaksi toimintaa yhteensä kaksi teemaan liittyvää toimintatapaa tai teknistä ratkaisua, joilla on merkittävä vaikutus teeman toteutumiseen. Koulu on vakiinnuttanut pysyväksi osaksi toimintaa yhteensä vähintään kolme teemaan liittyvää toimintatapaa tai teknistä ratkaisua, joilla on merkittävä vaikutus teeman toteutumiseen.

7 Oppilaitosten kriteerit, arviointiperusteet Koulu on laatinut toimintatapaan liittyvät tarvittavat suunnitelmat, ohjeet, vastuut sekä varmistanut henkilöstön ja oppilaiden perehdytyksen ja toiminnan seurannan avulla toimintatavan toteutumisen. Koulu on laatinut toimintatapoihin liittyvät tarvittavat suunnitelmat, ohjeet, vastuut sekä varmistanut henkilöstön ja oppilaiden perehdytyksen ja toiminnan seurannan avulla toimintatapojen toteutumisen. Koulun toiminta täyttää teemaan liittyvät lakisääteiset vaatimukset. Koulu on laatinut toimintatapoihin liittyvät tarvittavat suunnitelmat, ohjeet, vastuut sekä varmistanut henkilöstön ja oppilaiden perehdytyksen ja toiminnan seurannan avulla toimintatapojen toteutumisen. *) kriteerien teemojen toteutukseen liittyvistä vakiinnutettavista toimintatavoista, teknisistä ratkaisuista ja lakisääteisistä vaatimuksista on laadittu esimerkkitaulukot sertifioinnin sivuille osoitteeseen -> Teemojen valinta. Näyttönä kriteerin mukaisesta toiminnasta voi olla jokin taulukossa mainittu esimerkki tai muu, laajuudeltaan ja vaikuttavuudeltaan esimerkkeihin rinnastettava aihe tai toimenpide. Verkottuminen KRITEERI 13 Koulu tiedottaa teemoihin liittyvästä toiminnasta sidosryhmiään ja toteuttaa teemoihin liittyvää yhteistyötä paikallisten toimijoiden kanssa. Puuttuva (0 p/teema) Käynnistynyt (1 p/teema) (2 p/teema) Vakiintunut (3 p/teema) Koulu ei ole tiedottanut teemaan liittyvästä toiminnasta sidosryhmiä eikä ole toteuttanut teemaan liittyvää yhteistyötä paikallisten toimijoiden kanssa. Koulu on tiedottanut teemaan liittyvästä toiminnasta sidosryhmiä ja käynnistänyt teemaan liittyvän yhteistyön ainakin yhden paikallisen toimijan kanssa *). Koulu on toteuttanut teemaan liittyvää yhteistyötä yhden lukuvuoden ajan ainakin yhden paikallisen toimijan kanssa. Koululla on useamman kuin yhden paikallisen toimijan kanssa teemaan liittyviä, vakiintuneita yhteistyömalleja, joita on toteutettu useamman lukuvuoden ajan. *) teemojen puitteissa tapahtuva yhteistyö voi liittyä esimerkiksi koulun toimintakulttuurin tai ylläpitotoimintojen kehittämiseen tai koulurakennuksen kunnostamiseen. Yhteistyötahoja voivat olla esimerkiksi kunnan opetustoimi, tekninen toimi, hankinnoista vastaava taho, oppilashuollon sidosryhmät tai ulkopuoliset palveluntuottajat. Yhteistyö voi käsittää myös kriteerissä 10 tarkoitettua opetukseen liittyvää toimintaa ja sen yhteistyötahoja. Esimerkkejä eri teemoihin liittyvistä yhteistyötahoista on esitetty on sertifioinnin nettisivuilla osoitteessa -> Teemojen vallinta.

8 Oppilaitosten kriteerit, arviointiperusteet Opetuksen toteutus Opetuksen toteutuksen kriteerien arviointiperusteissa viitataan itsearvioinnin kysymyslistoissa esitettyihin arviointinäkökulmiin, joiden toteutumisen arvioinnin kautta tapahtuu kriteerin pisteytys. Alakoulujen osalta itsearviointi tapahtuu luokka-asteryhmittäin. Yläkouluissa ja lukioissa arviointi toteutetaan oppiaineryhmittäin. Kriteerien pisteytys tehdään arvioinnin yhteenvetolomakkeelle kootun arviointiryhmien työn yhteenvedon perusteella. Tiedolliset valmiudet 14 pisteytys on kaksinkertainen: puuttuva = 0 pistettä, käynnistynyt = 2 pistettä, kehittynyt = 4 pistettä, vakiintunut = 6 pistettä. KRITEERI 14 Opetus lisää tietoa ekologisesta, sosiaalisesta, kulttuurisesta ja taloudellisesta ympäristöstä, kysymyksistä ja vaikuttamisen mahdollisuuksista. Käynnistynyt (4 p) Vakiintunut (6 p) käsittelystä löytyy vain yksittäisiä esimerkkejä koulun käsittelystä löytyy runsaasti esimerkkejä joidenkin Kolme näkökulmaa kriteerin arviointinäkökulmista 1-5 toteutuu koulun opetuksessa monipuolisesti luokkaasteiden/oppiaineryhmien sisältöihin soveltuvalla Kaikki kriteerin arviointinäkökulmat (1-5) toteutuvat koulun Ajattelun taidot Kokonaisuuksien ymmärtäminen KRITEERI 15 Opetus antaa valmiuksia ymmärtää kysymysten moniulotteisuutta ja niiden syy-seuraussuhteita sekä luonnon, teknologian, talouden ja yhteiskunnan toimintaa ja niissä tapahtuvia muutoksia. käsittelystä löytyy vain yksittäisiä esimerkkejä koulun käsittelystä löytyy runsaasti esimerkkejä joidenkin Kaksi näkökulmaa kriteerin arviointinäkökulmista 1-4 toteutuu koulun Kaikkien luokkaasteryhmien/ oppiaineryhmien opetuksessa on esimerkkejä kriteerin mukaisen toteutuksesta suunnitelmallisina kokonaisuuksina esimerkiksi eri oppiaineiden näkökulmia yhdistävien aihekokonaisuuksien, teemojen tai projektityöskentelyn kautta.

9 Oppilaitosten kriteerit, arviointiperusteet Kriittisen ajattelun taidot KRITEERI 16 Opetus kehittää kykyä etsiä, arvioida ja tulkita kestävään kehitykseen liittyvää tietoa, ja antaa valmiuksia ihmisen toiminnan ja oman elämäntavan kriittiseen arviointiin sekä valintojen ja vaihtoehtoisten ratkaisujen tarkasteluun. käsittelystä löytyy vain yksittäisiä esimerkkejä koulun käsittelystä löytyy runsaasti esimerkkejä joidenkin Toinen näkökulma kriteerin arviointinäkökulmista 1-2 toteutuu koulun Kummatkin kriteerin arviointinäkökulmat (1 ja 2) toteutuvat koulun Tulevaisuuden rakentamisen taidot KRITEERI 17 Opetus tukee henkilökohtaisten merkitysten ja oman ympäristösuhteen syventämistä ja antaa valmiuksia tulevaisuutta koskevien visioiden tuottamiseen ja kestävän elämäntavan rakentamiseen. käsittelystä löytyy vain yksittäisiä esimerkkejä koulun käsittelystä löytyy runsaasti esimerkkejä joidenkin Toinen näkökulma kriteerin arviointinäkökulmista 1-2 toteutuu koulun Kummatkin kriteerin arviointinäkökulmat (1 ja 2) toteutuvat koulun Toiminnan taidot ja kokemukset Koulu oppimisympäristönä KRITEERI 18 Koulua hyödynnetään oppimisympäristönä, joka mahdollistaa kestävien toimintatapojen harjoittelun koulutyön arjessa ja yhteydessä. toteutumisesta löytyy vain yksittäisiä esimerkkejä koulun arjessa ja toteutumisesta löytyy runsaasti esimerkkejä joidenkin luokka-asteiden/ oppiaineryhmien kohdalla. Toinen näkökulma kriteerin arviointinäkökulmista 1-2 toteutuu monipuolisesti koulun arjessa ja eri opetuksessa oppilaiden ikäkauteen soveltuvalla Kummatkin kriteerin arviointinäkökulmat (1 ja 2) toteutuvat monipuolisesti koulun arjessa ja eri luokkaasteiden/oppiaineryhmien opetuksessa oppilaiden ikäkauteen soveltuvalla

10 Oppilaitosten kriteerit, arviointiperusteet Kokemuksellinen ja toiminnallinen oppiminen erilaisissa ympäristöissä KRITEERI 19 Oppimisympäristöinä käytetään luontoa, rakennettua, sosiaalista, taloudellista ja kulttuurista ympäristöä, joissa tarjotaan oppilaille monipuolisia kokemuksia ja elämyksiä sekä mahdollisuuksia ympäristön ilmiöiden havainnointiin ja tutkimiseen. Käynnistynyt yt (1 p) käsittelystä löytyy vain yksittäisiä esimerkkejä koulun käsittelystä löytyy runsaasti esimerkkejä joidenkin Kaksi näkökulmaa kriteerin arviointinäkökulmista 1-4 toteutuu koulun opetuksessa monipuolisesti luokkaasteiden/oppiaineryhmien sisältöihin soveltuvalla Kaikki kriteerin arviointinäkökulmat (1-4) toteutuvat koulun opetuksessa monipuolisesti luokkaasteiden/oppiaineryhmien sisältöihin soveltuvalla Osallistumisen ja vaikuttamisen taidot KRITEERI 20 Koulu tarjoaa oppilaille aitoja osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksia oppilaiden ikäkauteen soveltuvilla tavoilla. Opetukseen sisältyy osallisuushankkeita lähiympäristössä tai paikallisyhteisössä. toteutumisesta löytyy vain yksittäisiä esimerkkejä koulun arjessa ja toteutumisesta löytyy runsaasti esimerkkejä joidenkin luokkaasteiden/oppiaineryhmien kohdalla. Kaksi näkökulmaa kriteerin arviointinäkökulmista 1-3 toteutuu monipuolisesti koulun arjessa ja eri opetuksessa oppilaiden ikäkauteen soveltuvalla Kaikki kriteerin arviointinäkökulmat (1-3) toteutuvat monipuolisesti koulun arjessa ja eri opetuksessa oppilaiden ikäkauteen soveltuvalla Opetusmenetelmät ja oppimispolku KRITEERI 21 opetuksessa käytetään oppilaita aktivoivia, osallistavia ja yhteisöllisyyttä tukevia opetusmenetelmiä. mukaisten opetusmenetelmien käytöstä ei löydy esimerkkejä toteutuksessa. Eri opetuksessa on yksittäisiä esimerkkejä kriteerin mukaisten opetusmenetelmien käytöstä. Eri opetuksessa on runsaasti esimerkkejä kriteerin mukaisten opetusmenetelmien säännöllisestä käytöstä. Eri opettajat suunnittelevat ja kehittävät säännöllisesti yhdessä opetusmenetelmien käyttöä. *) Menetelmät mahdollistavat esimerkiksi oppilaita kiinnostavien kysymysten ja ilmiöiden tarkastelun, oppilaiden omien kokemusten hyödyntämisen oppimisen aineistona, tutkivan ja ongelmalähtöisen oppimisen, oppilaiden mielipiteiden kuulemisen ja niiden reflektoinnin, oppilaiden osallistumisen ja oman oppimisensa suunnitteluun ja arviointiin, oppilaiden osallistumisen luokan ja koulun toiminnan suunnitteluun, ryhmätyöskentelyn sekä luovan toiminnan.

11 Oppilaitosten kriteerit, arviointiperusteet KRITEERI 22 opetus toteutuu luokka-asteelta toiselle etenevänä oppimispolkuna. opetusta ei ole suunniteltu ja toteutettu luokkaasteiden yli ulottuvana oppimispolkuna. Opettajien kesken on käyty keskustelua kestävän kehityksen tavoitteista ja sisällöistä eri luokka-asteilla. Opettajat ovat yhdessä suunnitelleet luokka-asteiden läpi etenevän oppimispolun, jossa on kuvattu keskeiset oppimistavoitteet ja sisällöt. Oppimispolun kuvausta hyödynnetään suunnittelun, toteutuksen ja arvioinnin työkaluna. 3. SEURANTA, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN Kriteerien 23 ja 24 pisteytys on kaksinkertainen: puuttuva = 0 pistettä, käynnistynyt = 2 pistettä, kehittynyt = 4 pistettä, vakiintunut = 6 pistettä. arviointikäytäntö KRITEERI 23 Koulu seuraa ja arvioi ohjelman tavoitteiden toteutumista, kestävän kehityksen toteutusta ja oppimistuloksia sekä asioiden tilaa koulun toimintakulttuurissa. Käynnistynyt (4 p) Vakiintunut (6 p) Koululla ei ole käytäntöjä kestävän kehityksen asioiden seurantaan ja arviointiin. Koulu on suunnitellut mittareita ja käytäntöjä kriteerissä esitettyjen asioiden seurantaan ja arviointiin. Koulu on toteuttanut kriteerissä esitettyjen asioiden seurantaa ja arviointia. Koulu on luonut kriteerissä esitettyjen asioiden seurantaan ja arviointiin vakiintuneet käytännöt, jotka ovat osa koulun toiminnan arviointia. Toiminnan kehittäminen ja raportointi KRITEERI 24 Henkilöstö ja oppilaat osallistuvat arviointitiedon käsittelyyn ja sitä hyödynnetään ohjelman päivittämisessä sekä ja toimintakulttuurin kehittämisessä. Koulu raportoi sidosryhmilleen työn tuloksista. Käynnistynyt (4 p) Vakiintunut (6 p) Koululla ei ole käytäntöjä kestävän kehityksen arviointitiedon yhteiseen käsittelyyn ja työn tuloksista raportointiin. Koulu on suunnitellut henkilöstön ja oppilaiden osallistumisen tavat arviointitiedon käsittelyyn. Henkilöstö ja oppilaat ovat osallistuneet arviointitiedon käsittelyyn. Koulu on hyödyntänyt arviointitietoa ohjelman päivittämisessä sekä ja toimintakulttuurin kehittämisessä. Koulu on luonut vakiintuneet käytännöt arviointitiedon yhteiseen käsittelyyn ja tiedon hyödyntämiseen. Koulu raportoi kestävän kehityksen työn tuloksista sidosryhmilleen.

Oppilaitosten kestävän kehityksen kriteerit, arviointiperusteet. PERUSKOULUT JA LUKIOT OKKA-säätiö

Oppilaitosten kestävän kehityksen kriteerit, arviointiperusteet. PERUSKOULUT JA LUKIOT OKKA-säätiö Oppilaitosten kriteerit, arviointiperusteet Oppilaitosten kriteerit ARVIOINTIPERUSTEET, Peruskoulut ja lukiot Arviointiperusteiden malli Nämä arviointiperusteet täsmentävät peruskoulujen ja lukioiden kriteerien

Lisätiedot

ARVIOINTIPERUSTEET, Ammatilliset oppilaitokset

ARVIOINTIPERUSTEET, Ammatilliset oppilaitokset Oppilaitosten kriteerit, arviointiperusteet Oppilaitosten kriteerit ARVIOINTIPERUSTEET, Ammatilliset oppilaitokset Arviointiperusteiden malli Nämä arviointiperusteet täsmentävät ammatillisten oppilaitosten

Lisätiedot

ARVIOINTIPERUSTEET, Ammatilliset oppilaitokset

ARVIOINTIPERUSTEET, Ammatilliset oppilaitokset Oppilaitosten kriteerit, arviointiperusteet Oppilaitosten kriteerit ARVIOINTIPERUSTEET, Ammatilliset oppilaitokset Arviointiperusteiden malli Nämä arviointiperusteet täsmentävät ammatillisten oppilaitosten

Lisätiedot

Oppilaitosten kestävän kehityksen kriteerit, itsearvioinnin kysymyslista OKKA-säätiö

Oppilaitosten kestävän kehityksen kriteerit, itsearvioinnin kysymyslista OKKA-säätiö 2. TOTEUTUS Teemojen toteutus Oppilaitoksen hakiessa kestävän kehityksen sertifikaattia, kriteerien 12-14 toteutumista arvioidaan yhteensä viiden, oppilaitoksen itsensä valitseman teeman osalta. Vähintään

Lisätiedot

RYHMÄ 1: TULOKSET Workshop ohje: KESTÄVÄN KEHITYKSEN KRITEERIT JA SERTIFIOINTI TYÖKALU TOIMINNAN KEHITTÄMISEEN

RYHMÄ 1: TULOKSET Workshop ohje: KESTÄVÄN KEHITYKSEN KRITEERIT JA SERTIFIOINTI TYÖKALU TOIMINNAN KEHITTÄMISEEN RYHMÄ 1: TULOKSET Workshop ohje: KESTÄVÄN KEHITYKSEN KRITEERIT JA SERTIFIOINTI TYÖKALU TOIMINNAN KEHITTÄMISEEN 1. Jakaannutaan 4 learning cafe ryhmään pöytien ympärille arviointi-alueittain 2. Ryhmät kirjaavat

Lisätiedot

Oppilaitosten kestävän kehityksen kriteerit, itsearvioinnin kysymyslista EL/OKKA-säätiö Luonnos

Oppilaitosten kestävän kehityksen kriteerit, itsearvioinnin kysymyslista EL/OKKA-säätiö Luonnos Oppilaitosten kriteerit Arviointiperusteiden malli Kriteerien täyttymistä arvioidaan alla esitetyn tasomallin mukaisesti. Jokaisesta kriteeristä on laadittu kriteerikohtaiset malliin perustuvat tasokuvaukset

Lisätiedot

Ammatilliset oppilaitokset, kriteerien osat 1 ja 3

Ammatilliset oppilaitokset, kriteerien osat 1 ja 3 Oppilaitosten kriteerit Arviointiperusteiden malli Kriteerien täyttymistä arvioidaan alla esitetyn tasomallin mukaisesti. Jokaisesta kriteeristä on laadittu kriteerikohtaiset malliin perustuvat tasokuvaukset

Lisätiedot

Vapaan sivistystyön kestävän kehityksen kriteerit ja sertifiointi. Erkka Laininen, OKKA-säätiö

Vapaan sivistystyön kestävän kehityksen kriteerit ja sertifiointi. Erkka Laininen, OKKA-säätiö Vapaan sivistystyön kestävän kehityksen kriteerit ja sertifiointi Erkka Laininen, OKKA-säätiö Oppilaitosten kestävän kehityksen kriteerit Peruskoulut ja lukiot Ammatilliset oppilaitokset Vapaa sivistystyö

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

Sertifioinnin ylläpitäjä Opetus-, kasvatus- ja koulutusalojen säätiö OKKA-säätiö. Suunnitteluryhmä. Tukijat ja yhteistyökumppanit

Sertifioinnin ylläpitäjä Opetus-, kasvatus- ja koulutusalojen säätiö OKKA-säätiö. Suunnitteluryhmä. Tukijat ja yhteistyökumppanit Sertifioinnin ylläpitäjä Opetus-, kasvatus- ja koulutusalojen säätiö OKKA-säätiö Suunnitteluryhmä Tukijat ja yhteistyökumppanit Kestävän kehityksen toimintaohjelma kaikkiin kouluihin ja oppilaitoksiin

Lisätiedot

Oppilaitosten kestävän kehityksen kriteerit ja sertifiointi. Peruskoulut ja lukiot. ISBN 978-952-5508-21-5 (nid.) ISBN 978-952-5508-23-9 (PDF)

Oppilaitosten kestävän kehityksen kriteerit ja sertifiointi. Peruskoulut ja lukiot. ISBN 978-952-5508-21-5 (nid.) ISBN 978-952-5508-23-9 (PDF) Oppilaitosten kestävän kehityksen kriteerit ja sertifiointi Peruskoulut ja lukiot ISBN 978-952-5508-21-5 (nid.) ISBN 978-952-5508-23-9 (PDF) Oppilaitosten kestävän kehityksen sertifioinnin tunnus: Marisa

Lisätiedot

Oppilaitosten kestävän kehityksen kriteerit, itsearvioinnin kysymyslista EL/OKKA-säätiö Luonnos

Oppilaitosten kestävän kehityksen kriteerit, itsearvioinnin kysymyslista EL/OKKA-säätiö Luonnos 2. TOTEUTUS Teemojen toteutus ARVIOITAVA TEEMA Teeman toteuttaminen KRITEERI 11: Oppilaitoksen valitsemat vuosittaiset teemat ja kestävän kehityksen ohjelman toimenpiteet toteutuvat opetuksessa ja toimintakulttuurissa.

Lisätiedot

Sertifioinnin ylläpitäjä Opetus-, kasvatus- ja koulutusalojen säätiö OKKA-säätiö. Suunnitteluryhmä. Tukijat ja yhteistyökumppanit

Sertifioinnin ylläpitäjä Opetus-, kasvatus- ja koulutusalojen säätiö OKKA-säätiö. Suunnitteluryhmä. Tukijat ja yhteistyökumppanit Sertifioinnin ylläpitäjä Opetus-, kasvatus- ja koulutusalojen säätiö OKKA-säätiö Suunnitteluryhmä Tukijat ja yhteistyökumppanit Kestävän kehityksen toimintaohjelma kaikkiin kouluihin ja oppilaitoksiin

Lisätiedot

Kulttuurisesti kestävän kehityksen huomioiminen täydennyskoulutuksissa

Kulttuurisesti kestävän kehityksen huomioiminen täydennyskoulutuksissa Kulttuurisesti kestävän kehityksen huomioiminen täydennyskoulutuksissa Helsinki 24.01.2013 Risto Tenhunen Osuuskunta Eco-One & Erkka Laininen OKKA-säätiö Oppilaitosten kestävän kehityksen sertifiointi

Lisätiedot

1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN

1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN 1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN Oppilaitos: Yhteyshenkilö: Päivämäärä: 1.1 YMPÄRISTÖASIOIDEN HOIDON TILA KRITEERI 1: Oppilaitoksella on käsitys omaan toimintaansa

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit näyttötutkinnon järjestäjille KRITEERIT. 1) Hakeutumisen vaihe

Kestävän kehityksen kriteerit näyttötutkinnon järjestäjille KRITEERIT. 1) Hakeutumisen vaihe Nämä kriteerit on tuotettu 2011-2012 Hyria koulutuksen koordinoimassa Aikuiskoulutuksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit (Aikuis-KEKE) -hankkeessa. Kriteerien suunnittelusta vastasi hankkeen kehittämisryhmä,

Lisätiedot

Oppilaitosten kestävän kehityksen kriteerit ja sertifiointi. Erkka Laininen OKKA-säätiö

Oppilaitosten kestävän kehityksen kriteerit ja sertifiointi. Erkka Laininen OKKA-säätiö Oppilaitosten kestävän kehityksen kriteerit ja sertifiointi Erkka Laininen OKKA-säätiö Perustettu 1997 Ammattikoulutussäätiön ja Opetusalan koulutussäätiön yhdistymisen myötä Taustayhteisöinä Opetusalan

Lisätiedot

Oppilaitosten kestävän kehityksen kriteerit ja sertifiointi. Ammatilliset oppilaitokset. ISBN 978-952-5508-22-2 (nid.) ISBN 978-952-5508-24-6 (PDF)

Oppilaitosten kestävän kehityksen kriteerit ja sertifiointi. Ammatilliset oppilaitokset. ISBN 978-952-5508-22-2 (nid.) ISBN 978-952-5508-24-6 (PDF) Oppilaitosten kestävän kehityksen kriteerit ja sertifiointi Ammatilliset oppilaitokset ISBN 978-952-5508-22-2 (nid.) ISBN 978-952-5508-24-6 (PDF) Oppilaitosten kestävän kehityksen sertifioinnin tunnus:

Lisätiedot

minen ja sertifikaatin ylläpito Oppilaitosten kestävän kehityksen sertifikaatin hakemi

minen ja sertifikaatin ylläpito Oppilaitosten kestävän kehityksen sertifikaatin hakemi Oppilaitosten kestävän kehityksen sertifikaatin hakemi minen ja sertifikaatin ylläpito 1) Oppilaitosten kestävän kehityksen kriteerit Oppilaitosten kestävän kehityksen sertifikaatin myöntäminen perustuu

Lisätiedot

Kestävän kehityksen. kriteerien rakenne. Jatkuvan parantamisen kehä. Kestävän kehityksen. teemat. kasvatuksen malli

Kestävän kehityksen. kriteerien rakenne. Jatkuvan parantamisen kehä. Kestävän kehityksen. teemat. kasvatuksen malli Kestävän kehityksen kriteerien rakenne Jatkuvan parantamisen kehä Kestävän kehityksen teemat Kestävän kehityksen kasvatuksen malli Kestävän kehityksen teemat KEKE-OHJELMA: Oppilaitos valitsee vuosittain

Lisätiedot

Draivilla kohti kestävää autoalaa. Kati Lundgren Projektipäällikkö Suomen ympäristöopisto SYKLI

Draivilla kohti kestävää autoalaa. Kati Lundgren Projektipäällikkö Suomen ympäristöopisto SYKLI Draivilla kohti kestävää autoalaa Kati Lundgren Projektipäällikkö Suomen ympäristöopisto SYKLI Draivin tekijät Suomen ympäristöopisto SYKLI HELTECH Helsingin tekniikan alan oppilaitos HYRIA koulutus Oy

Lisätiedot

Kestävän kehityksen strategia

Kestävän kehityksen strategia Kestävän kehityksen strategia Yhtymähallitus xx.xx.2012 Sisällysluettelo 1. Kestävä kehitys... 1 2. Oppilaitosten ympäristösertifiointi... 1 3. Kestävä kehitys Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymässä...

Lisätiedot

Kestävän kehityksen ohjelma

Kestävän kehityksen ohjelma Kestävän kehityksen ohjelma tavoitteita, toimintaa ja tuloksia Annukka Luomi ja Laura Virta 8.10.2010 Tervetuloa pajaan! 4V-hanke Keke koulussa ja Keke päiväkodissa -oppaat Keke-työn käynnistäminen Keke

Lisätiedot

Kestävä kehitys oppilaitoksissa

Kestävä kehitys oppilaitoksissa Kestävä kehitys oppilaitoksissa Ammatilliset opettajapäivät Naantali 21.9.2013 Erkka Laininen OKKA-säätiö Ihmiskunnan ekologinen jalanjälki Kuva: http://www.footprintnetwork.org Living Planet Report 2008

Lisätiedot

Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu

Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu Vihreä lippu Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu KANSAINVÄLINEN ECO-SCHOOLS -OHJELMA Vihreä lippu on osa kansainvälistä Eco-Schools - ohjelmaa Eco-Schools -ohjelman kattojärjestö on

Lisätiedot

KESTÄVYYTTÄ KATSASTAMASSA. ympäristökasvatuskysely perusopetuksen kouluille, lukioille ja kuntiin. Saara Susiluoma 11.11. 2009

KESTÄVYYTTÄ KATSASTAMASSA. ympäristökasvatuskysely perusopetuksen kouluille, lukioille ja kuntiin. Saara Susiluoma 11.11. 2009 KESTÄVYYTTÄ KATSASTAMASSA ympäristökasvatuskysely perusopetuksen kouluille, lukioille ja kuntiin Saara Susiluoma 11.11. 2009 Tavoitteena ympäristökasvatuksen edistäminen Lähtökohtana kyselylle keke kasvatuksen

Lisätiedot

KESTÄVÄN KEHITYKSEN OHJEITA OPETTAJALLE

KESTÄVÄN KEHITYKSEN OHJEITA OPETTAJALLE KESTÄVÄN KEHITYKSEN OHJEITA OPETTAJALLE 1 KESTÄVÄN KEHITYKSEN OSA-ALUEET Kestävän kehityksen ohjelman tavoitteena on edistää kestävää kehitystä niin ekologisten että taloudellisten tavoitteiden suhteen

Lisätiedot

Kestävän kehityksen ohjelmat kaikkiin kouluihin ja oppilaitoksiin

Kestävän kehityksen ohjelmat kaikkiin kouluihin ja oppilaitoksiin Kestävän kehityksen ohjelmat kaikkiin kouluihin ja oppilaitoksiin Kestävä kehitys on koulun yhteinen asia Kuvat: Keke koulussa -esite/seppo Leinonen Aino Alasentie, Vihreä lippu -päällikkö Suomen Ympäristökasvatuksen

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Oppimisympäristöjen merkitys kestävän kehityksen taitojen oppimiselle. Kati Lundgren

Oppimisympäristöjen merkitys kestävän kehityksen taitojen oppimiselle. Kati Lundgren Oppimisympäristöjen merkitys kestävän kehityksen taitojen oppimiselle Kati Lundgren 1 Oppimisympäristön määrittelyä Paikka, tila tai toimintakäytäntö, jonka tarkoitus on edistää oppimista (Manninen & Pesonen

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

VIHREÄ LIPPU Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu

VIHREÄ LIPPU Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu VIHREÄ LIPPU Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu Suomen Ympäristökasvatuksen Seura ry Aino Alasentie ECO SCHOOLS OHJELMA Vihreä lippu on osa kansainvälistä Eco Schools ohjelmaa Eco Schools

Lisätiedot

Ajankohtaista kestävän kehityksen kasvatuksen edistämisessä

Ajankohtaista kestävän kehityksen kasvatuksen edistämisessä Ajankohtaista kestävän kehityksen kasvatuksen edistämisessä Ilmastonmuutos / koulut Koulujen keke-ohjelmat Osaamisen levittäminen Ilmastonmuutoksen hidastaminen Hallitusten välinen ilmastopaneeli IPCC:

Lisätiedot

Liikkuva koulu nykytilan arviointi

Liikkuva koulu nykytilan arviointi Liikkuva koulu nykytilan arviointi.. LIKES-tutkimuskeskus Arvioinnin täyttäneet koulut Nykytilan arvioinnin on täyttänyt 107 koulua * 1 kunnasta (.. mennessä) 800 700 7 00 00 400 0 0 100 1 0 Alakoulut

Lisätiedot

Liikkuva koulu nykytilan arviointi

Liikkuva koulu nykytilan arviointi Liikkuva koulu nykytilan arviointi Alakoulut 0..0 LIKES-tutkimuskeskus Arvioinnin täyttäneet alakoulut Nykytilan arvioinnin on täyttänyt 7 alakoulua (0.. mennessä) Liikkuva koulu -tiimissä Opettajainkokouksessa

Lisätiedot

Liikkuva koulu nykytilan arviointi

Liikkuva koulu nykytilan arviointi Liikkuva koulu nykytilan arviointi Yhtenäiskoulut.9.1 LIKES-tutkimuskeskus Arvioinnin täyttäneet yhtenäiskoulut Nykytilan arvioinnin on täyttänyt yhtenäiskoulua (.9. mennessä) Liikkuva koulu -tiimissä

Lisätiedot

OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma. Lauri Kurvonen Helsinki 10.2.2010

OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma. Lauri Kurvonen Helsinki 10.2.2010 OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma Lauri Kurvonen Helsinki 10.2.2010 Sisällys Lähtökohdat Ohjelman rakenne Ohjelman laadinta ja käyttöönotto 2 Kestävän kehityksen neljä ulottuvuutta Ekologinen kestävyys

Lisätiedot

Vihreä lippu. Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu

Vihreä lippu. Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu Vihreä lippu Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu KANSAINVÄLINEN ECO-SCHOOLS -OHJELMA Vihreä lippu on osa kansainvälistä Eco-Schools -ohjelmaa Eco-Schools -ohjelman kattojärjestö on Foundation

Lisätiedot

LIIKKUVA KOULU NYKYTILAN ARVIOINTI TAUSTATIEDOT

LIIKKUVA KOULU NYKYTILAN ARVIOINTI TAUSTATIEDOT LIIKKUVA KOULU NYKYTILAN ARVIOINTI TAUSTATIEDOT 1. Kunta 2. Koulu 3. Koulumuoto, jota arviointi koskee Alakoulu Yläkoulu Yhtenäiskoulun kaikki luokat Yhtenäiskoulun luokat 1 6 Yhtenäiskoulun luokat 7 9

Lisätiedot

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa OPS 2016 Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa Helsingin kaupungin peruskoulujen opetussuunnitelma LUKU 3 PERUSOPETUKSEN TEHTÄVÄT JA TAVOITTEET 3.1. Perusopetuksen tehtävä 3.2 Koulun kasvatus- ja

Lisätiedot

Keke päiväkodissa ja koulussa

Keke päiväkodissa ja koulussa Keke päiväkodissa ja koulussa 4V -hankkeen loppuseminaari Katja Viberg 23.11.2010 Mistä puhe? Keke opseissa ja vasuissa Keke-työn raamit ja resurssit Keke koulussa ja Keke päiväkodissa -oppaat Keke-työn

Lisätiedot

LYSEON TIIMIEN PUHEENJOHTAJIEN HAASTATTELUT 5 / Tilatiimi Laatutyön osa-alueet: henkilöstö + kumppanuudet ja resurssit

LYSEON TIIMIEN PUHEENJOHTAJIEN HAASTATTELUT 5 / Tilatiimi Laatutyön osa-alueet: henkilöstö + kumppanuudet ja resurssit OULUN LYSEON LUKION LAATUTYÖ Omaa tarinaa laadusta Mitä koulu edustaa sinulle? Mitä haluat saada aikaan omassa työssäsi? Miksi laatutyötä tarvitaan? Miten haluat itse olla mukana laatutyössä? Miten sinun

Lisätiedot

OPETUKSEN EHEYTTÄMINEN JA MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET

OPETUKSEN EHEYTTÄMINEN JA MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET OPETUKSEN EHEYTTÄMINEN JA MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET Mitä on monialainen opiskelu? Hannele Cantell Dosentti Aineenopettajakoulutuksen johtaja OKL, Helsingin yliopisto Alla oleva video on kooste Helsingin

Lisätiedot

Pedagogisen johtamisen katselmus

Pedagogisen johtamisen katselmus Pedagogisen johtamisen katselmus Pedagogisen johtamisen katselmuksen lomakkeen täyttöohje: Pedagogista katselmusta käytetään pedagogisen johtamisen arvioinnin ja kehittämisen työkaluna. Arviointi on hyvä

Lisätiedot

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi Lukuvuosi - Yksikkö Esiopetusryhmän nimi Esiopetusryhmän henkilöstö Lukuvuoden painotusalueet Esioppilaiden määrä Tyttöjä Poikia LUKUVUODEN TYÖAJAT Syyslukukausi / 20 - / 20 Syysloma / 20 - / 20 Joululoma

Lisätiedot

Yhteisöllisen opiskeluhuollon toteuttaminen kouluissa ja oppilaitoksissa

Yhteisöllisen opiskeluhuollon toteuttaminen kouluissa ja oppilaitoksissa Yhteisöllisen opiskeluhuollon toteuttaminen kouluissa ja oppilaitoksissa 17.9.2014 Opetushallitus KOULUKOHTAINEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA Oppilashuollon vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA LASTEN

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN AIHEKOKONAISUUDET

PERUSOPETUKSEN AIHEKOKONAISUUDET PERUSOPETUKSEN AIHEKOKONAISUUDET Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmän kokous 27.1.2010 Opetusneuvos Aihekokonaisuuksien määrittely vuoden 2004 perusopetuksen opetussuunnitelman

Lisätiedot

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA VIEREMÄN KUNNAN PERUSOPETUS JA VIEREMÄN LUKIO

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA VIEREMÄN KUNNAN PERUSOPETUS JA VIEREMÄN LUKIO TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA 2017-2019 VIEREMÄN KUNNAN PERUSOPETUS JA VIEREMÄN LUKIO 1 LÄHTÖKOHDAT Tämä suunnitelma on osa Vieremän kunnan tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmaa. Tasa-arvoa

Lisätiedot

KESTÄVÄ KEHITYS RAKENNUSALAN OPETUKSESSA

KESTÄVÄ KEHITYS RAKENNUSALAN OPETUKSESSA KESTÄVÄ KEHITYS RAKENNUSALAN OPETUKSESSA 29.4.2014 Suomen ympäristöopisto SYKLI / Kestävä kehitys rakennusalan koulutuksessa SISÄLLYSLUETTELO Kestävä rakentaminen käsitteenä Kestävän rakentamisen osatekijät

Lisätiedot

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa.

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. LUKU 4 YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN TOIMINTAKULTTUURI 4.5 Paikallisesti päätettävät asiat Toimintakulttuuri

Lisätiedot

Kestävän kehityksen ohjelma

Kestävän kehityksen ohjelma Kestävän kehityksen ohjelma Kestävä kehitys on koulun yhteinen asia Kestävän kehityksen ohjelma Kestävän kehityksen työn tulee olla pitkäjänteistä ja tähdätä jatkuvaan parantamiseen. Oppilaiden osallisuus

Lisätiedot

Opetuksen tavoitteet

Opetuksen tavoitteet 5.20 Kuvataide Kuvataideopetuksen lähtökohtana on kulttuurisesti monimuotoinen todellisuus, jota tutkitaan kuvia tuottamalla ja tulkitsemalla. Opiskelijoiden kokemukset, mielikuvitus, luova ajattelu ja

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET JA EHEYTTÄMINEN. Paula Äimälä Rauman normaalikoulu

MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET JA EHEYTTÄMINEN. Paula Äimälä Rauman normaalikoulu MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET JA EHEYTTÄMINEN Paula Äimälä Rauman normaalikoulu OPETUKSEN EHEYTTÄMINEN edellyttää pedagogista lähestymistapaa, jossa kunkin oppiaineen opetuksessa ja erityisesti oppiainerajat

Lisätiedot

LIIKKUVA KOULU JA OPS 2016

LIIKKUVA KOULU JA OPS 2016 Raahe 3.3.2016 Laura Rahikkala liikunnanopettaja OPS 2016 HAASTE MAHDOLLISUUS HYPPY JOHONKIN UUTEEN OPS UUDISTUKSEN KESKEISIÄ LÄHTÖKOHTIA PEDAGOGINEN UUDISTUS -> Siirtyminen kysymyksestä MITÄ opitaan,

Lisätiedot

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Oppimiskokonaisuudet, teemat, projektit... 3 Toiminnan dokumentointi ja

Lisätiedot

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa.

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa. Vertaisarviointikriteerit Arviointialue: Kansainvälisyystoiminta ja strategia versio 1.0./13.9.2016 Kansainvälisen toiminnan suunnittelu 1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen

Lisätiedot

Koulutuksessa laadittavat suunnitelmat ja säännöt - Oppilaita ja opetusta koskevat suunnitelmat

Koulutuksessa laadittavat suunnitelmat ja säännöt - Oppilaita ja opetusta koskevat suunnitelmat Koulutuksessa laadittavat suunnitelmat ja säännöt - Oppilaita ja opetusta koskevat suunnitelmat Opetustoimen ajankohtainen juridiikka 3.11.2016 Helsinki Hallintojohtaja Matti Lahtinen Opetusta koskevat

Lisätiedot

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET

Lisätiedot

Vanhemmat mukana oppilaitoksen hyvinvointia rakentamassa

Vanhemmat mukana oppilaitoksen hyvinvointia rakentamassa Vanhemmat mukana oppilaitoksen hyvinvointia rakentamassa Oppilas- ja opiskelijahuollosta kohti uutta opiskeluhuoltoa Kansalliset kehittämispäivät XIV Ulla Siimes, toiminnanjohtaja Suomen Vanhempainliitto

Lisätiedot

VALTAKUNNALLINEN TAPATURMAPÄIVÄ 13/08/2010 Arja Puska KUUDEN KOON MALLI PÄIVÄ HOIDOLLE JA KOULUILLE

VALTAKUNNALLINEN TAPATURMAPÄIVÄ 13/08/2010 Arja Puska KUUDEN KOON MALLI PÄIVÄ HOIDOLLE JA KOULUILLE VALTAKUNNALLINEN TAPATURMAPÄIVÄ 13/08/2010 Arja Puska KUUDEN KOON MALLI PÄIVÄ HOIDOLLE JA KOULUILLE Kuuden koon malli Tapaturmien ehkäisyn toimintamalli päiväkotiin ja kouluun LAPSEN TURVAKSI HANKE 2007

Lisätiedot

VESO yläkoulun opettajat. OPS 2016 ARVIOINTI Jokivarren koululla

VESO yläkoulun opettajat. OPS 2016 ARVIOINTI Jokivarren koululla VESO yläkoulun opettajat OPS 2016 ARVIOINTI Jokivarren koululla 29.3.2017 Oppimisen arviointi Erja Vitikka 6.3.2015 Laaja-alainen osaaminen Laaja-alaisella osaamisella tarkoitetaan tietojen, taitojen,

Lisätiedot

Kestävän kehityksen ohjelmat ja työkalut vapaan sivistystyön oppilaitoksissa 2014 KYSELYN TULOKSIA

Kestävän kehityksen ohjelmat ja työkalut vapaan sivistystyön oppilaitoksissa 2014 KYSELYN TULOKSIA Kestävän kehityksen ohjelmat ja työkalut vapaan sivistystyön oppilaitoksissa 2014 Kestävän kehityksen asiantuntijaseminaari Leena Saloheimo 17.4.2015 VASTAAJAT, edustavuus - vastaajia 117 (*) osa vastasi

Lisätiedot

Uudistustyön suunta IRMELI HALINEN

Uudistustyön suunta IRMELI HALINEN Uudistustyön suunta Missä perusteiden linjauksissa muutos ilmenee? (1) Koulun ja opetuksen suhde muuttuvaan yhteiskuntaan Arvoperusta, tehtävä ja velvoitteet Toimintakulttuuri ja koulutyön järjestäminen

Lisätiedot

KESTÄVYYTTÄ KATSASTAMASSA. ympäristökasvatuskysely perusopetuksen kouluille, lukioille ja kuntiin. Saara Susiluoma 2008

KESTÄVYYTTÄ KATSASTAMASSA. ympäristökasvatuskysely perusopetuksen kouluille, lukioille ja kuntiin. Saara Susiluoma 2008 KESTÄVYYTTÄ KATSASTAMASSA ympäristökasvatuskysely perusopetuksen kouluille, lukioille ja kuntiin Saara Susiluoma 2008 Esityksen rakenne Osa 1. Kyselyn taustat ja toteutus Osa 2. Tulevaisuuden suunnitelmat

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

KESTÄVÄN KEHITYKSEN SUUNNITELMA ESPOON KRISTILLINEN KOULU

KESTÄVÄN KEHITYKSEN SUUNNITELMA ESPOON KRISTILLINEN KOULU KESTÄVÄN KEHITYKSEN SUUNNITELMA ESPOON KRISTILLINEN KOULU 1. LINJAUKSET 1.1. ARVOT Kestävä kehitys on Espoon kristillisen koulun kannatusyhdistyksen arvojen mukaista toimintaa. Kestävä kehitys on oleellinen

Lisätiedot

Kestävä kehitys. on päiväkodin yhteinen asia

Kestävä kehitys. on päiväkodin yhteinen asia Kestävä kehitys on päiväkodin yhteinen asia Kestävän kehityksen eli keken päämääränä on taata terveelliset, turvalliset ja oikeudenmukaiset elämisen mahdollisuudet nykyisille ja tuleville sukupolville

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Kumppanuusfoorumi Tampere 25.8.2016 Pia Kola-Torvinen Opetushallitus Suomessa varhaiskasvatuksella on pitkä ja vahva historia Pojat leikkimässä

Lisätiedot

Koulut ja päiväkodit ympäristökasvattamaan!

Koulut ja päiväkodit ympäristökasvattamaan! Koulut ja päiväkodit ympäristökasvattamaan! Suunnitelma kestävän kehityksen kasvatuksen strategioiden toteuttamiseksi päiväkodeissa, koulussa ja oppilaitoksissa Keski-Suomessa Keski-Suomen ympäristökasvatuksen

Lisätiedot

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 1/2 Tutkinnon perusteisiin sisältyy erilaisia

Lisätiedot

Liikkuvan koulun johtaminen -rehtorin näkökulma. Antti Blom, Varkaus,

Liikkuvan koulun johtaminen -rehtorin näkökulma. Antti Blom, Varkaus, Liikkuvan koulun johtaminen -rehtorin näkökulma Antti Blom, Varkaus, 11.04.17 Rehtorin rooli opettajien Liikkuva koulu toiminnan mahdollistajana Keskustelua väittämistä Rehtorin tehtävä on luoda edellytyksiä

Lisätiedot

Oppilaitosten kestävän kehityksen sertifioinnin säännöt

Oppilaitosten kestävän kehityksen sertifioinnin säännöt Oppilaitosten kestävän kehityksen sertifioinnin säännöt Oppilaitosten kestävän kehityksen kriteerit Oppilaitosten kestävän kehityksen sertifikaatin myöntäminen perustuu Oppilaitosten kestävän kehityksen

Lisätiedot

2) OPETUS, OSALLISTUMINEN, YHTEISTYÖ JA OPPIMINEN

2) OPETUS, OSALLISTUMINEN, YHTEISTYÖ JA OPPIMINEN 2) OPETUS, OSALLISTUMINEN, YHTEISTYÖ JA OPPIMINEN Oppilaitos: Yhteyshenkilö: Päivämäärä: 2.1 KOULU- JA OPPILAITOSKOHTAISET OPETUSSUUNNITELMAT KRITEERI 14: Koulu- tai oppilaitoskohtaisen opetussuunnitelman

Lisätiedot

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen OSALLISUUS Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen Monipuoliset yhteistyökokemukset Oppilaiden osallistuminen suunnitteluun Oppilaskunta yhteistyön

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

TAMMELAN KUNNAN JOUSTAVAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

TAMMELAN KUNNAN JOUSTAVAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA TAMMELAN KUNNAN JOUSTAVAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Joustavan perusopetuksen toiminta Perusopetuslain mukaan kunta voi järjestää päättämässään laajuudessa perusopetuksen 7-9 vuosiluokkien yhteydessä

Lisätiedot

Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki

Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki TAIKAKUUn valokuvakilpailu Katse tulevaisuuteen Annika Oksa, Raahen lukio OPETUSTOIMEN STRATEGIA VUOSILLE 2016-2020 OPLA 20.1.2016 7 SISA LTO 1. OPETUSTOIMEN KESKEISET

Lisätiedot

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille 2015-2020 Hyväksytty sivistyslautakunnassa 23.9.2015 Kaarinan strategia Visio Maailma muuttuu Kaarina toimii! Toiminta-ajatus Järjestämme

Lisätiedot

Matkalla Liikkuvaksi kouluksi tukea koulujen kehittämistyölle. Liikkuva koulu -seminaari Jukka Karvinen

Matkalla Liikkuvaksi kouluksi tukea koulujen kehittämistyölle. Liikkuva koulu -seminaari Jukka Karvinen Matkalla Liikkuvaksi kouluksi tukea koulujen kehittämistyölle Liikkuva koulu -seminaari 7.10.2014 Jukka Karvinen Muutos oppilaiden arjessa Lisää liikettä ja vähemmän istumista koulupäivän aikana Oppiminen

Lisätiedot

MUURAMEN LUKIO JA KESTÄVÄ KEHITYS

MUURAMEN LUKIO JA KESTÄVÄ KEHITYS MUURAMEN LUKIO JA KESTÄVÄ KEHITYS perustettu v. 1995 n. 200 opiskelijaa painoalue; yrittäjyys oppilaitosten ympäristösertifikaatti v. 2004 (1. lukio Suomessa) pyrkimys kestävään kehitykseen (ekologinen,

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Liikkuva koulu - nykytilan arviointi Lappeenrannassa

Liikkuva koulu - nykytilan arviointi Lappeenrannassa Liikkuva koulu - nykytilan arviointi Lappeenrannassa LIKES-tutkimuskeskus 5.11.2015 Arvioinnin täyttäneet koulut, yhteensä 18 Myllymäen koulu Kesämäenrinteen koulu Joutsenon koulu Voisalmen koulu Ravattilan

Lisätiedot

Opetussuunnitelma uudistui- mikä muuttuu?

Opetussuunnitelma uudistui- mikä muuttuu? Opetussuunnitelma uudistui- mikä muuttuu? Joensuun seudun opetussuunnitelma Mikä on opetussuunnitelma? Se on kaiken koulun opetuksen ja toiminnan perusta Siinä kerrotaan: mitkä arvot ohjaavat oppimista

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus Opetussuunnitelmauudistus Suomessa 2.6.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset tarpeet ja linjaukset

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia työkappale 20.5.2011 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 Tieto- ja viestintätekniikka oppimisessa... 1 2 KPEDUn tieto- ja viestintätekniikan

Lisätiedot

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän:

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän: Sivistyslautakunta 55 18.05.2016 Joensuun seudun kasvatuksen ja koulutuksen toimintaohjelma 2016-2020 155/20.201/2016 Sivistyslautakunta 18.05.2016 55 Joensuun seudun seitsemän kuntaa, Ilomantsi, Joensuu,

Lisätiedot

Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen laadunhallinta- ja itsearviointikäytänteiden

Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen laadunhallinta- ja itsearviointikäytänteiden Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen laadunhallinta- ja itsearviointikäytänteiden arviointi Elina Harjunen Pro Lukio ry 9.5. Arviointi pohjautuu OKM:n toimeksiantoon Karvi kartoittaa perusopetuksen ja lukiokoulutuksen

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen peruskouluissa - TEA 2015

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen peruskouluissa - TEA 2015 Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen peruskouluissa - TEA 2015 1 Johdanto THL ja Opetushallitus keräävät tietoa peruskoulujen hyvinvoinnin, terveyden ja yhteisöllisen toimintakulttuurin edistämistoiminnasta.

Lisätiedot

Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat. 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus

Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat. 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset

Lisätiedot

Tietostrategiaa monimuotoisesti. Anne Moilanen Rehtori, Laanilan yläaste, Oulu

Tietostrategiaa monimuotoisesti. Anne Moilanen Rehtori, Laanilan yläaste, Oulu Tietostrategiaa monimuotoisesti Anne Moilanen Rehtori, Laanilan yläaste, Oulu Miksi? Koska oppilaalla on oikeus monipuolisiin oppimisympäristöihin sekä TVT-taitoihin Change is voluntary but inevitable!

Lisätiedot

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Lukiopäivät 11.-12.11.2015 Eija Kauppinen, Kimmo Koskinen, Anu Halvari & Leo Pahkin Perusteiden oppimiskäsitys (1) Oppiminen on seurausta

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen peruskouluissa

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen peruskouluissa Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen peruskouluissa - TEA 2015 27.9.2017 Tilastokatsaus 2/2016 1 Johdanto THL ja Opetushallitus keräävät tietoa peruskoulujen hyvinvoinnin, terveyden ja yhteisöllisen toimintakulttuurin

Lisätiedot

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon!

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Pirkanmaan ympäristökasvatuspäivä 2.6.2015 Päivi Ikola Aluejohtaja Uutta vai vanhaa? 2.6.2015 Päivi Ikola Perusopetuksen

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen uudet perusteet, perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt

Perusopetukseen valmistavan opetuksen uudet perusteet, perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt Perusopetukseen valmistavan opetuksen uudet perusteet, perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Tästä on kyse perusopetuslaissa (628/1998,

Lisätiedot