( ) Osallistuminen valtakunnalliseen yhteistyöhön opiskelun ja opetuksen tukipalveluiden kehittämiseksi

Transkriptio

1 TAY KKK2012 Korkeakoulukierros 2012: agenda (minutteja tapaamisen alusta, koko tapaaminen 120 minuuttia) (0-05) Tapaamisen tavoitteet ja työjärjestyksestä sopiminen (05-30) Palaute esittelyosuudesta (30-45) Korkeakoulun kannalta tärkeimmät kysymykset (45-60) VIRTA-projektin huomiot korkeakoulun lausunnosta ja korkeakoulukorttiin kirjaamista asioista (60-90) Tiedonsiirtokysely ja korkeakoulun alustava toteutussuunnitelma (90-100) Oma ja yhteinen kehittämistoiminta, hankkeet ja projektit ( ) Osallistuminen valtakunnalliseen yhteistyöhön opiskelun ja opetuksen tukipalveluiden kehittämiseksi ( ) Terveiset RAKETTI-hankkeelle ja CSC:lle Huomiot korkeakoulun lausunnosta ja korkeakoulukorttiin kirjaamista asioista Yksityiskohtaisesta tietosisällöstä Ei saatavilla ID3 Suorituksen nimeen vertautuva tunniste. Poistunut tietosisällöstä ID20 Suoritus harjoittelukoulussa. Olemme jo pitkään ihmetelleet, mitä OKM tällä tiedolla oikeasti hakee? Jos haetaan vain tietoa paljonko TaY:n harjoittelukouluissa on suoritettu opintopisteitä, ok. Mutta jos haetaan tietoa paljonko TaY:n opettajaopiskelijat ovat harjoittelussa opintopisteitä suorittaneet, tällä ei saada siihen vastausta. Opetusharjoittelua tehdään hyvin paljon myös muualla kuin TaY:n harjoittelukouluissa. Osa aineenopettajakoulutettavien opetettavista aineista on sellaisia, joita ei opeteta peruskoulussa tai lukiossa, jolloin opetusharjoittelu tehdään ihan muualla kuin TaY:n harjoittelukouluissa. Tiedonkeruu koskee sitä, "paljonko TaY:n harjoittelukouluissa on suoritettu opintopisteitä". Tietoarkkitehtuurissa on valmistauduttu siihen, että myös tämä tieto voitaisiin jatkossa kerätä tietovarannon kautta eikä erillisenä OKM:n suorana tiedonkeruuna, kuten näyttää edelleen tarpeelliselta lausuntokierroksen perusteella. Huomioitavaa ID8 Suorituspäivämäärä. arviointipäivämäärä EI OLE suorituspäivämäärä. Suoritus on päivättävä sille päivälle, jona opiskelija suorituksen tekee. Esim. kesätentti voidaan arvioida vaikkapa , mutta se on opiskelijan lukuvuoden suoritus, joka on tehty lukuvuoden opetussuunnitelman mukaisesti! Opiskelija ei välttämättä ole edes läsnä/kirjoilla enää syksyllä Suorituspäivän määritelmä vaihtelee eri tilanteissa ja lisäksi eri korkeakouluilla on erilaisia tulkintoja. Suorituspäivämäärä voi siis olla arviointipäivämäärä. Suorituspäivämäärä on ratkaiseva lähinnä tiedonkeruiden näkökulmasta eli 2014 tiedoista alkaen ID10 Suorituksen myöntänyt organisaatio; ID39 Tutkinnon myöntänyt organisaatio. Oman organisaation osalta saadaan oppiainetasolle, avoimen osalta avoin/mikä opisto (opistotietoa ei saada kaikkiin suorituksiin). Tutkinnoista vähintään tiedekuntatasolle, saadaan useimmiten myös oppiainetasolle (ei välttämättä koulutusohjelmissa ja maisteriohjelmissa). Organisaatiotieto vain oppilaitostasolle sekä oppilaitoksia luokitteleviin kategorioihin, kuten "yliopisto", "ulkomainen yliopisto" Suorituksen myöntänyt organisaatio on käytännössä aina se korkeakoulu, jonka rekisteristä tietoa tuodaan eli Tampreen yliopisto. Ks. avoin/mikä opisto osalta alla. ID12 Suorituksen hyväksilukemisen lähde. Tätä pitää avata. Miten tämä eroaa edellisestä (suoritusorganisaatio)?

2 Organisaatiotietoa roolilla "järjestävä" (standardi: "provider", vrt. rooli myöntävä "issuer") tarvitaan, kun korkeakoulu "alihankkii" toiselta oppilaitokselta opetusta. Muualla suoritetut opinnot, "korvatut opinnot", "hyväksi luetut opinnot" ym. kirjataan organisaatiotiedoksi roolilla lähde (ID12 Suorituksen hyväksilukemisen lähde), kun kyse on hyväksilukemisen tai muun vastaavan hallinnollisen toimen tuloksena rekisteriin otetusta muualla suoritetusta opinnosta. Poikkeuksena ovat alihankintatapaukset joissa korkeakoulu myöntää suoraan alkuperäisen opintosuorituksen, jonka järjestämisestä vastaa toinen oppilaitos, kuten kansalaisopisto avoimen korkekoulutuksen tapauksessa, kyseessä on organisaatio roolilla järjestävä. Organisaatiokoodistona kaikille organisaatiotiedon rooleille on Tilastokeskuksen ylläpitämä oppilaitosrekisteri, joka käsittää kotimaiset oppilaitokset. Lisäksi organisaatiokoodistoa on laajennettu eri kategorisilla vaihtoehdoilla, jotka osin kuuluvat oppilaitosrekisteriin oppilaitosten lajeina, esim. yliopisto, ja osin ovat laajennuksia, kuten ulkomainen yliopisto tai muodollisen koulutuksen ulkopuolella. ID16 Suorituksen mahdolliset lisätiedot. Tekstikenttä, ei ole kielen koodia tällä hetkellä. Korkeakoulu päättää, minkä kielen ilmoittaa nimi-tiedon tekstille ID17 Suorituksen koulutusalatieto. On hoidettava myös opintokokonaisuuden/monitieteisen suorituksen koulutusalat esim. suhdeluvuilla tai prosenttiosuuksilla. Koulutusalatieto voidaan ilmoittaa prosenttiosuuksina koulutusluokituksen eli 6-numeroisen ulkopuolella siis muut kuin tutkintolajiset opintosuoritukset. ID19 Suorituksen tuottamat pätevyydet; ID41 Tutkinnon tuottamat pätevyydet. Pääasiassa ei löydy nykyisellään. Edes opettajan pätevyys ei ole yksiselitteinen. Pätevyyksiä on muitakin kuin tässä mainitut. Tietovarantoon olisi tärkeätä saada myös terveys- ja lääketieteellisen alan pätevyydet, jotka myöntää Valvira, ei korkeakoulu. Pätevyyksien lisäksi oli hyvä saada paikka opettajan pätevyyden saaneiden opetettaville aineille. Pätevyys aineenopettaja ei anna kovin suurta informaatiota ilman luetteloa opetettavista aineista. Tietovarantoon tuotavasta tiedosta kerätään toistaiseksi vain Tilastokeskuksen keräämää tietoa opettajan pätevyydestä. Opetettavat aineet eivät kuulu tiedonkeruuseen toistaiseksi. Yliopistojen erilliset opettajan opinnot -tiedonkeruu olisi tarkoitus toteuttaa myös tietovarannosta, mikä edellyttäisi näiden opiskelijoiden opiskeluoikeustietojen tuomista tietovarantoon Muiden pätevyyksien tuomiseen on varauduttu ja korkeakoulut, opetus- ja kulttuuriministeriö sekä pätevyystietoja keräävät viranomaiset voivat jatkossa sopia tietojen keräämisestä tietovarannon kautta. Tämä tarkoittaisi Valviralle raportoitavia pätevyyksiä. Käytännössä tutkintojen luokittelu Tilastokeskuksen koulutusluokitukseen eli "6-numeroiseen" kertoo esimerkiksi sote-alan ja ammatillisten lisensiaattien tutkintojen pätevyyksistä. ID24 Suorituksen kieli; ID42 Tutkinnon suorituskieli. On määriteltävä tyhjentävästi, mitä suorituksen kielellä tarkoitetaan. Miten määritellään tutkinnon tai opintokokonaisuuden kieli? Tutkinnon kieli on lisäksi sikäli ongelmainen, että tutkinnonantokielet on lainsäädännössä määritelty, mutta tutkinnon osia voi suorittaa muillakin kielillä. Tämäkin pitänee voida jakaa osiin.jaksokohtainen tieto löytyy kyllä. Saadaan tehtyä niin, että erotetaan kansainväliset maisteriohjelmat, joiden suorituskieli on englanti, kaikkien muiden on suomi. Kuten nykyisissä viranomaistiedonkeruissa viranomaistiedonkeruun kohteena on vain tieto siitä, että opintosuoritus on "vieraskielisestä opetuksesta". Yliopistojen osalta tutkinnon suorituskieltä ei nykyisin kerätä, mutta jatkossa todennäköisesti kyllä. Korkeakoulu päättää opintosuorituksen kielen merkitsemisestä. Nykyisissä opetus- ja kulttuuriministeriön tiedonkeruuohjeissa määritellään varsin tarkasti, mitä tarkoittaa "vieraskielisestä opetuksesta". Määrittely on opintosuorituksen tasolla eikä siis ota huomioon sitä, että opintosuoritukseen sisältyvät opintosuoritukset on voitu merkitä eri kielisiksi kuin emo-opintosuoritus. Tieto voidaan merkitä joko kielikoodiston arvona tai kielikoodiston laajennusarvolla "vieraskielinen". ID26 Suoritus on tulevan kansainvälisen vaihto-opiskelijan suorittama. Tiedon voisi mahdollisesti saada myös opiskeluoikeudestakin. Tallennusvelvollisuuden piirissä ovat vain tutkintoon johtavat opiskeluoikeudet. Siksi nämä yksityiskohdat pyydetään erikseen opintosuorituksille. ID27 Suoritus on korkeakoulujen välisillä yhteistyösopimuksilla opiskelevan suorittama. On mahdollista kertoa onko JOO-opinto. Voidaan tuoda myös opiskeluoikeudet, mutta esim. tapauksessa jossa henkilöllä on JOO-oikeuksien lisäksi muita opiskeluoikeuksia, suorituksen kytkeminen yksikäsitteisesti opiskeluoikeuteen on vaikeaa. Näissä tapauksissa tulkintavastuu on tiedon kerääjällä. Tallennusvelvollisuuden piirissä ovat vain tutkintoon johtavat opiskeluoikeudet. Siksi nämä yksityiskohdat pyydetään erikseen opintosuorituksille. Korkeakoulu vastaa loukittelevien yksityiskohtien päättelystä opintosuorituksille. ID28 Suoritus on erillisillä opiskeluoikeudella opiskelevan suorittama; ID29: Suoritus on erillisillä opinto-oikeuksilla opettajankoulutuksen opintoja suorittavan opiskelijan. Tieto löytyy kyllä, muttei välttämättä onnistu opiskeluoikeuksiin kytkeminen (kts. #27). Ei edellytetä opintosuorituksiin kytkemistä, koska tallennusvelvollisuuden piirissä ovat vain tutkintoon johtavat opiskeluoikeudet. ID44 Opiskeluoikeuden tila. Käytössä on loppusyy, johon voidaan merkitä seuraavat arvot peruuttamisen selitykselle: passiivirekisteri, opintoajan rajaus, alempi tutkinto suoritettu, alempi tutkinto suoritettu muualla, tutkinto suoritettu, voimassaoleva opiskeluoikeus, opiskelijan oma ilmoitus, opiskeluoikeus päättynyt/muuttunut, opiskelija luopunut, opiskelija kuollut. Opiskeluoikeuden tilan voisi purkaa yhteen koodistoon. "Opiskelijan tila" kuvataan valtakunnallisiin tiedontarpeisiin opiskeluoikeuden tilan ja ilmoittautumisen tilan avulla. Lisäksi opiskeluoikeuden ensisijaisuustieto voi tarkentaa tätä kuvaa lähinnä tiedonkeruiden tarpeisiin. Korkeakoulun ulkopuolelle opiskeluoikeuden tilasta tarvitaan vain yhteisen koodiston mukainen karkea tarkkuus.

3 ID45 Opiskeluoikeuden tyyppi. On kerättävä atomitason tieto. Sitä voidaan ryhmitellä tarpeen mukaan. Opinto-oikeudella voi olla useita tyyppejä, jollei koodisto ole toisensa poissulkeva. On määriteltävä, mihin tietoa on tarkoitus käyttää. Tallennusvelvollisuus tiedon käyttötarpeen perusteella koskee vain tutkintoon johtavan koulutuksen opiskeluoikeuksia. Koodisto: Opiskeluoikeuden tyyppi on pyritty määrittelemään siten, että myös muut opiskeluoikeudet voitaisiin tuoda tietovarantoon nykyisten määritysten puitteissa. ID46 Opiskeluoikeus on kansainvälistä vaihtoa. Opiskelijavaihto ei välttämättä liity tiettyyn (yhteen) opinto-oikeuteen. Tulevien opiskelijoiden vaihtoon liittyy paljon muutakin tietoa kuin tässä mainitut. Ne kannattaisi kerätä samalla kertaa. Korkeakoulut, opetus- ja kulttuuriministeriö ja muut viranomaiset voivat sopia tietotavarannon tietosisällön laajentamisesta tallennusvelvoitetta laajemmalle RAKETTI-yhteistyön OPI:n Synergiaryhmä on tässä keskeinen yhteinen foorumi ID47 Opiskeluoikeuden kohteena oleva tutkinto. Tarkennettava, tarkoitetaanko esim. ensimmäisen vuoden opiskelijoilla tällä hetkellä opiskeltavaa tutkintoa (kandidaatti) vaiko tavoitetutkintoa (maisteri). Opiskeluoikeuden tasolla kyseisen opiskeluoikeuden kohteena oleva tutkinto. Opiskeluoikeuteen liittyvistä opiskeluoikeuksista voidaan päätellä opiskeluoikeusjoukon kohteena oleva korkein tutkinto tai sellaisen vaihtoehdot (maisteri). ID48 Opiskeluoikeuden kohteena olevan koulutusmoduulin id. Hyvä olla mallissa, jotta voidaan ottaa myöhemmässä vaiheessa käyttöön. Tällä hetkellä saadaan lähinnä tutkinto-opiskelijoista. Tieto täydentää ID47 tietoa opiskeluoikeuden kohteena olevasta tutkinnosta, jonka arvona on Tilastokeskuksen koulutusluokitus. ID47 on pakollinen tutkintoon johtavalla opiskeluoikeudelle. ID48 olisi pakollinen tutkintoon johtamattomille opiskeluoikeuksille. Tutkintoon johtavan opiskeluoikeuden, kuten myös tutkintolajisen opintosuorituksen koulutusmoduulin id voi periaatteessa olla koulutusluokituksen koodiarvo. Jos korkeakoululla on monta eri tutkintoon johtavaa koulutusta, joiden kohteena on sama koulutusluokituksen koodi, on syytä viitata koulutusmoduulin id:nä tietoon, mikä kertoo, mistä koulutuksesta on kyse Synonyymi koulutusmoduulille esim. hakukohde, esimerkkinä esimerkiksi samaan koulutusluokituksen koodiin johtavat suomenkielinen koulutus ja vieraskielinen koulutus Koulutusmoduulin id:nä voidaan korkeakoulun oman id:n lisäksi ilmoittaa valtakunnallinen id, joka osoittaisi Opetushallituksen tarjontatietovarantoon ID49 Opiskeluoikeuden koulutusalatieto. Tampereen yliopistossa on opiskeluoikeuksia, jotka voivat kohdistua useampaan koulutusalaan. Opiskelijan opinto-oikeus tarkentuu opiskelun edetessä ja sama tutkinto-ohjelma voi johtaa kahteen tai useampaan maisterin tutkintoon. Koulutusala määräytyy opiskelijan tekemien valintojen mukaan opintojen edetessä. Tutkinnon koulutusala tms. on yksikäsitteinen, opinto-oikeuden ei välttämättä. On sovittava, mitä tällaisessa tapauksessa ilmoitetaan. Tallennusvelvoitteen piirissä ovat vain tutkintoon johtavat opiskeluoikeudet, jotka saavat Tilastokeskuksen koulutusluokituksen eli 6-numeroisen koodit, joihin sisältyy koulutusalatieto. Mikäli tietovarantoon tuodaan muita kuin tutkintoon johtavia opiskeluoikeuksia voidaan näille ilmoittaa koulutusalatieto prosenttiosuuksina. Tutkintoon johtavan opiskeluoikeuden saama Tilastokeskuksen koulutusluokituksen tieto voi tarkentua tai muuttua opiskeluiden edetessä. Jokaisena ajanhetkenä on ilmoitettava tosiassa oikea koodi. Opiskeluoikeuden jaksot voivat muodostua eri koulutusluokituksen koodien mukaisesti. ID50 Koulutuksen opetuskieli. Koulutusmoduulin tieto, ei opiskeluoikeuden. Kyseinen tieto merkitään opiskeluoikeus- eli henkilökohtaisesti. Korkeakoulu vastaa tiedon päättelystä, tarvittaessa koulutusmoduulin tietojen perusteella. Koulutusmoduulien tietoja ei tuoda id-viitteitä lukuunottamatta tietovarantoon. ID51 Opiskeluoikeuden alkamisajankohta. Alkamisajankohtia on edelleen erilaisissa tiedonsiirroissa lukuisia. On määriteltävä tarkasti, mitä tällä tarkoitetaan. On otettava myös huomioon, että opiskelijan ensimmäinen opiskeluoikeus korkeakoulussa ei välttämättä ole tutkinnon suoritusoikeus. Eikä ensimmäinen tutkinnonsuoritusoikeus välttämättä ole kandidaatin tai maisterin tutkinnon suoritusoikeus. Nykyään yliopistoissa käytettäneen yleisesti vain oman korkeakoulun aloituspäiviä. Kuuluisiko ns. siirto-opiskelijalla olla tässä oo:n alkuperäinen alkamisajankohta? Tässä on aina kyseisen opiskeluoikeuden alkamisajankohta kyseisessä korkeakoulussa. Opiskeluoikeuteen liittyy "siirtopäivämäärä" eli siirto-opiskelijaan liittyvän siirron päivämäärä. Päivämäärässä on kyseessä alkuperäisen opiskeluoikeuden alkamispäivämäärä, jos vastaanottava korkeakoulu (kohde), ja siis tämä päivämäärä on aikaisempi kuin opiskeluoikeuden alkamispäivämäärä. Siirtopäivämäärä, jos lähettävä korkeakoulu (lähde), ja siis tämä päivämäärä on myöhempi kuin opiskeluoikeuden alkamispäivämäärä ID53 Opiskeluoikeuden organisaatio. Tässä pitäisi ottaa käyttöön KSHJ:n käyttämä organisaatiokoodisto. Korkeakoulun tilipuitteet (kustannuspaikat) voivat vaihtua vuosittain, vaikka virallinen korkeakoulun organisaatio pysyisi samana. Organisaatiotieto vain oppilaitostasolle. Oppilaitosrekisteri on käyttössä myös Opetushallituksen tuottamissa valtakunnallisissa palveluissa. Koulutustarjonnassa hakukohteiden organisoimiseksi luodut "organisaatiot" eivät ole tarpeen tietovarannossa. ID55 Koulutuksen sijaintikunta. Sijaintikuntaa ei tässä tarvittaisi, jos käytettäisiin valtakunnallista organisaatiokoodistoa. Sijaintikunta ei myöskään ole opiskeluoikeuden vaan koulutusmoduulin tieto. Myös id:t 56 ja 57 ovat koulutusmoduulin tietoja.

4 Koulutuksen sijaintikuntatiedon on kerrottava koulutuksen tosiasiallisesta sijaintikunnasta eikä organisaation kotikunnasta, joten organisaatiotietoa ei voida käyttää sijaintikuntatiedon yleisenä lähteenä. Kyseinen tieto merkitään opiskeluoikeus- eli henkilökohtaisesti. Korkeakoulu vastaa tiedon päättelystä, tarvittaessa koulutusmoduulin tietojen perusteella. Koulutusmoduulien tietoja ei tuoda id-viitteitä lukuunottamatta tietovarantoon. ID56 ja ID57 opiskeluoikeuden rahoituslähteestä tallennetaan opiskeluoikeudelle tai sen jaksolle, mikäli tiedot muuttuvat koulutuksen aikana. Koodistoselvityksestä Selvitys ei valmistunut ennen korkeakoulukierroksen vierailua Lausunnon yleisestä osasta Tietosisällön rajaukset Tulisi kuvata, mihin käyttötarkoitukseen tietoa käytetään, jotta voitaisiin arvioida yksityiskohtaisten tietojen pakollisuutta. Tietoa käytetään korkeakoulujen opiskelijavalintojen kehittämisen osana tukemaan korkeakoulujen toimintaa. HE 44/2012, erityisesti sivut Siirrettävä tietosisällöt (ei pelkät kentät) on määriteltävä erityisen tarkoin; vaativat vielä tarkennusta lausuntopyynnössä esitetystä. Yhteinen tietoarkkitehtuuri on kerätty wikin koostesivulle Tietovarannon tiedot ja sen alle. Uudet käsitteet ja muut laajennukset on julkaistu korkeakoulujen tietomallissa (xdw-malli). Edelleen on tarkennettavana käsitteiden kuvaukset, koodistojen seliteet ja käsitteiden sekä koodistojen käyttö tietojen siirtämisessä korkeakoulujen valtakunnalliseen tietovarantoon. Olisi tärkeää, että tarkennusta vaativia kohtia ilmoitettaisiin RAKETTI-VIRTA-projektille Tietosisällön yksityiskohdat ovat kauttaaltaan koodistopohjaisia, joko yksilöivinä tai tai luokittelevina koodeina, ainoastaa opintosuorituksen nimi ja mahdolliset lisätiedot ovat vapaamuotoisia. Yksityiskohtien luokittelu on kunkin rekisterinpitäjän vastuulla. Luokitukset perustuvat nykyisiin viranomaistiedonkeruihin, joten toisaalta yheismitallisuus on tunnetulla pohjalla ja toisaalta tunnetaan kehittämistarpeita joista korkeakoulut, opetus- ja kulttuuriministeriö sekä muut viranomaiset voivat keskustella korkeakoulujen tietomallin (xdw-malli) ja korkeakoulujen valtakunnallisen tietovarannon ylläpidon ja kehittämisen puitteissa jatkossa. Tietojen ajantasaisuus Tietojen järkevä hyödyntäminen vaatisi tietojen melko tiivistä päivittämistä lähdejärjestelmistä VIRTAan, alun alkaenkin ainakin viikkotasolla ja jatkossa yhä tiheämmin. Opetus- ja kulttuuriministeriö vahvistaan esitetyn lain (HE 44/2012) nojalla tietojen päivittämistä koskevan minimiaikataulun. Korkeakoulut voivat päivittää tietoa vahvistettua minimiä tiheämmin, mutta toistaiseksi tiheimmillään kerran vuorokaudessa. Tietovarannon tietointegraatiotapoja kehitetään jatkossa, jotta myös reaaliaikaiset tietojen päivitykset olisivat mahdollisia. Tietojen hyödyntäminen korkeakoulun toiminnassa Voitaisiin hyödyntää opiskelijaliikkuvuuden sujuvoittamisessa. Suoritus- ja tutkintotietoja voitaisiin hyödyntää AHOT-prosessissa; hyväksilukemisessa; korvaamisessa. Tietoja voitaisiin hyödyntää yhteistyökoulutuksissa tarvittavien korkeakoulujen välisten tietojen vaihtoon; parantamiseen. Esimerkiksi kattava tieto korkeakouluopiskelijoiden opiskeluoikeuksista mahdollistaa aiempaa paremmin opiskelijoiden opinnoissa etenemisen tarkastelun, kun voidaan ottaa huomioon myös opiskelijoiden opiskelu useammassa korkeakoulussa. Joustavan opiskelun (JOOPAS) prosessit edellyttäisivät todennäköisesti, että korkeakoulu toteuttaa niitä palvelevia järjestelmäratkaisuja, jotka toisivat korkeakoulujen valtakunnallisen tietovarannon tiedot korkeakoulun virkailijoiden käyttöön. Opetushallituksen vastuulla olevat opiskelijavalintarekisteriin kuuluvat tietojärjestelmäpalvelut mahdollistavat oppijoiden tietojen käsittelyn. AHOT-prosessissa tietoja voitaisiin hyödyntää pyytämällä siihen lupaa hakulomakkeen tai opiskelijaksi ilmoittautumisen yhteydessä. Varsinaisesti AHOT-prosessit edellyttäisivät kuitenkin todennäköisesti, että korkeakoulu toteuttaa niitä palvelevia järjestelmäratkaisuja. Käytännössä korkeakoulurajat ylittävien oppijan palveluiden kehittäminen edellyttää sekä tietojärjestelmien että toimintatapojen kehittämistä korkekaoulujen kesken, missä Tampereen yliopiston ja kahdeksan muun korkeakoulun TIPTOP-projekti on tärkein tienraivaaja. Viranomaisraportointi Tietovarannon kautta tulisi jatkossa voida hoitaa myös CIMO:n tiedonkeruut.

5 . Korkeakoulut, opetus- ja kulttuuriministeriö ja muut viranomaiset voivat sopia tietotavarannon tietosisällön laajentamisesta tallennusvelvoitetta laajemmalle RAKETTI-yhteistyön OPI:n Synergiaryhmä on tässä keskeinen yhteinen foorumi