(55-65) Osallistuminen valtakunnalliseen yhteistyöhön opiskelun ja opetuksen tukipalveluiden kehittämiseksi

Transkriptio

1 OY KKK2012 Korkeakoulukierros 2012: agenda (minutteja tapaamisen alusta, koko tapaaminen 120 minuuttia) (0-05) Tapaamisen tavoitteet ja työjärjestyksestä sopiminen (05-30) Palaute esittelyosuudesta (30-45) Korkeakoulun kannalta tärkeimmät kysymykset (45-55) Oma ja yhteinen kehittämistoiminta, hankkeet ja projektit (55-65) Osallistuminen valtakunnalliseen yhteistyöhön opiskelun ja opetuksen tukipalveluiden kehittämiseksi (65-85) Tiedonsiirtokysely ja korkeakoulun alustava toteutussuunnitelma (85-110) VIRTA-projektin huomiot korkeakoulun lausunnosta ja korkeakoulukorttiin kirjaamista asioista ( ) Terveiset RAKETTI-hankkeelle ja CSC:lle Huomiot korkeakoulun lausunnosta ja korkeakoulukorttiin kirjaamista asioista Yksityiskohtaisesta tietosisällöstä Tietokohtaiset kommentit löytyvät Oodi-konsortion lausunnosta, jota korkeakoulu on tarkentanut. Joidenkin tietojen kohdalla on muiden Oodi-yliopistojen lyhenteellä merkittyjä huomioita, joita noussut esille aiemmissa korkeakoulukierroksen tapaamisissa. Ei saatavilla ID20 Suoritus harjoittelukoulussa. Suora tiedonkeruu tämän osalta jatkuu lausuntokierroksen perusteella. Tietoarkkitehtuurissa on valmistauduttu siihen, että myös tämä tieto voitaisiin jatkossa kerätä tietovarannon kautta eikä erillisenä OKM:n suorana tiedonkeruuna. ID48 Opiskeluoikeuden kohteena olevan koulutusmoduulin id. Vain tutkinto-oikeuksien osalta OK. OY: Oodissa opiskeluoikeus muodostuu useista opintokohteista, joista jokainen voidaan liittää opintokohteeseen/koulutusmoduuliiin, mutta itse opinto-oikeudella ei ole omaa yksittäistä opintokohdetta/koulutusmoduulia. Pitäisikö tällainen muodostaa ja pitäisikö sen vastata hakukohdatta ja mikä olisi lukuisten erillisten opiskeluoikeuksien (avoin, kv-opiskelijat, JOO, täydentäjät, ) koulutusmoduuli? Tallennusvelvoitteen piirissä ovat vain tutkintoon johtavat opiskeluoikeudet, korkeakoulu voi tuoda myös muiden opiskeluoikeuksien tietoja tietovarantoon. ID48 Opiskeluoikeuden kohteena olevan koulutusmoduulin id täydentää ID47 tietoa opiskeluoikeuden kohteena olevasta tutkinnosta, jonka arvona on Tilastokeskuksen koulutusluokitus. ID47 on pakollinen tutkintoon johtavalla opiskeluoikeudelle. ID48 olisi pakollinen tutkintoon johtamattomille opiskeluoikeuksille. Tutkintoon johtavan opiskeluoikeuden, kuten myös tutkintolajisen opintosuorituksen koulutusmoduulin id voi periaatteessa olla koulutusluokituksen koodiarvo. Jos korkeakoululla on monta eri tutkintoon johtavaa koulutusta, joiden kohteena on sama koulutusluokituksen koodi, on syytä viitata koulutusmoduulin id:nä tietoon, mikä kertoo, mistä koulutuksesta on kyse. Synonyymi koulutusmoduulille esim. hakukohde, esimerkkinä esimerkiksi samaan koulutusluokituksen koodiin johtavat suomenkielinen koulutus ja vieraskielinen koulutus. Koulutusmoduulin id:nä voidaan korkeakoulun oman id:n lisäksi ilmoittaa valtakunnallinen id, joka osoittaisi Opetushallituksen tarjontatietovarantoon. Hakukohteen tulee vastata sitä koulutusta, jossa opiskelija aloittaa tullessaan hyväksytyksi. Jos korkeakoulu tarjoaa erillisiä opiskeluoikeuksia, tulisi niitä vastaava "koulutusmoduulikin" pystyä tunnistamaan. Esimerkiksi Oodin opinto-oikeusmerkkijono. Opiskeluoikeuden kohteena olevan koulutusmoduulin id on korkeakoulun ilmoittama yksilöivä koodi eli korkeakoulu vastaa sen oikeellisuudesta ja siitä, mitä tietoa sen perusteella on saatavilla. ID49 Opiskeluoikeuden koulutusalatieto. Vain tutkinto-oikeuksien osalta OK. Tallennusvelvoitteen piirissä ovat vain tutkintoon johtavat opiskeluoikeudet, korkeakoulu voi tuoda myös muiden opiskeluoikeuksien

2 tietoja tietovarantoon. Tutkintoon johtavat opiskeluoikeudet saavat Tilastokeskuksen koulutusluokituksen eli 6-numeroisen koodit, joihin sisältyy koulutusalatieto. Mikäli tietovarantoon tuodaan muita kuin tutkintoon johtavia opiskeluoikeuksia voidaan näille ilmoittaa koulutusalatieto prosenttiosuuksina. ID55 Koulutuksen sijaintikunta. Vain tutkinto-oikeuksien osalta OK. Kyseessä on opiskeluoikeuden tietona henkilökohtainen koulutuksen sijaintikunta. Tallennusvelvoitteen piirissä ovat vain tutkintoon johtavat opiskeluoikeudet, korkeakoulu voi tuoda myös muiden opiskeluoikeuksien tietoja tietovarantoon. Huomioitavaa ID5 Suorituksen sisältyminen toiseen suoritukseen (jonka id). Huomioitava, että opinto voi olla kiinnitetty useaan ylempään opintoon (esimerkiksi prosenttiosuuksilla 50%+50% tai esimerkkiksi 100%+100%). LTY: esim. tutkinto tietää, mitkä suoritukset kuuluvat ko.tutkintoon (kiinnitykset) Ilmoitetaan eurooppalaisen standardin mukaisesti opintosuoritukseen sisältyvät toiset opintosuoritukset eli toisin päin, kuin rajausluonnoksen tekstinä, mutta tietysti kyse on samasta tiedosta. Opintosuoritukseen sisältyvästä opintosuorituksesta ilmoitetaan sisältyvän opintosuorituksen avain ("id") ja monellako opintopisteellä sisältyy, jollei sisälly kokonaan. ID10 Suorituksen myöntänyt organisaatio; ID39 Tutkinnon myöntänyt organisaatio; ID11 Suoritusorganisaatio (liittyy suoritustapaan); ID53 Opiskeluoikeuden organisaatio. LTY: suoritustiedot 'yliopisto' tasolla ja 'avoin yliopisto' tasolla (organisaatio.opplaittyyp) Organisaatiotieto roolilla "myöntävä" (standardi: "issuer", vrt. rooli järjestävä "provider"). Suorituksen myöntänyt organisaatio on käytännössä aina se korkeakoulu, jonka rekisteristä tietoa tuodaan. Organisaatiotieto roolilla "järjestävä" (standardi: "provider", vrt. rooli myöntävä "issuer") on sama kuin "suoritusorganisaatio". Tällaista tietoa tarvitaan todennäköisesti, kun korkeakoulu "alihankkii" toiselta oppilaitokselta opetusta. UEF: Onko roolilla järjestävä oleva organisaatio ylläolevassa kohdassa = suoritusorganisaatio? => Antti Mäki: kyllä on, "suoritusorganisaatio"-tiedot ovat organisaatiotietoja roolilla järjestävä. Muualla suoritetut opinnot kirjataan organisaatiotiedoksi roolilla lähde (ID12 Suorituksen hyväksilukemisen lähde), kun kyse on hyväksilukemisen tai muun vastaavan hallinnollisen toimen tuloksena rekisteriin otetusta muualla suoritetusta opinnosta. Poikkeuksena ovat alihankintatapaukset joissa korkeakoulu myöntää suoraan alkuperäisen opintosuorituksen, jonka järjestämisestä vastaa toinen oppilaitos, kuten kansalaisopisto avoimen korkekoulutuksen tapauksessa, kyseessä on organisaatio roolilla järjestävä. Organisaatiotietoa roolilla "kohde" käytetään toistaiseksi vain siirto-opiskeluun liittyen. Organisaatiokoodistona kaikille rooleille on Tilastokeskuksen ylläpitämä oppilaitosrekisteri, joka käsittää kotimaiset oppilaitokset. Lisäksi organisaatiokoodistoa on laajennettu eri kategorisilla vaihtoehdoilla, jotka osin kuuluvat oppilaitosrekisteriin oppilaitosten lajeina, esim. yliopisto, ja osin ovat laajennuksia, kuten ulkomainen yliopisto tai muodollisen koulutuksen ulkopuolella. Organisaatioliitos voi kaikilla rooleilla olla prosenttiosuuden tarkkuudella eli samalla tiedolla voi olla rajoittamaton määrä siihen liittyviä organisaatioita. ID12 Suorituksen hyväksilukemisen lähde. Muualla suoritetut opinnot kirjataan organisaatiotiedoksi roolilla lähde (ID12 Suorituksen hyväksilukemisen lähde), kun kyse on hyväksilukemisen tai muun vastaavan hallinnollisen toimen tuloksena rekisteriin otetusta muualla suoritetusta opinnosta. Organisaatiokoodistona kaikille rooleille on Tilastokeskuksen ylläpitämä oppilaitosrekisteri, joka käsittää kotimaiset oppilaitokset. Lisäksi organisaatiokoodistoa on laajennettu eri kategorisilla vaihtoehdoilla, jotka osin kuuluvat oppilaitosrekisteriin oppilaitosten lajeina, esim. yliopisto, ja osin ovat laajennuksia, kuten ulkomainen yliopisto tai muodollisen koulutuksen ulkopuolella. ID13 Suoritus on korotettu toisella suorituksella. Vanhoja korotettuja suorituksia tuskin tarvitaan. Voisiko korotustilanteet rinnastaa virheellisen tiedon korvaamiseen? -Varantoon jäisi siis vain voimassaoleva suoritus. Tämä yksityiskohta (ID13) jätettiin lausuntojen perusteella pois tietosisällöstä Tietovarantoon ei tuoda arvosteluhistoriaa ID26 Suoritus on tulevan kansainvälisen vaihto-opiskelijan suorittama; ID27 Suoritus on korkeakoulujen välisillä yhteistyösopimuksilla opiskelevan suorittama; ID28 Suoritus on erillisillä opiskeluoikeudella opiskelevan suorittama; ID29: Suoritus on erillisillä opinto-oikeuksilla opettajankoulutuksen opintoja suorittavan opiskelijan. Saadaan pääteltyä Oodin tiedoista. Päättelyä monimutkaistaa se, jos opiskelijalla on voimassa suorituspäivänä useita opiskeluoikeuksia; VY lausunnon yleisestä osasta: (ID26) Tämä pystytään tietovarannossa päättelemään sisäisesti vertaamalla suorituksen päivämäärää opiskelijan opinto-oikeuksiin ja niiden voimassaoloaikoihin. Täten erillinen tieto siitä, onko suoritus vaihto-opiskelijan suorittama, on tarpeetonta toistoa ja sinällään lisää korkeakoulun työtä varmistaa tietovarannossa olevien tietojen oikeellisuus. Tallennusvelvollisuuden piirissä ovat vain tutkintoon johtavat opiskeluoikeudet. Siksi nämä yksityiskohdat pyydetään erikseen opintosuorituksille. Korkeakoulu vastaa luokittelevien yksityiskohtien päättelystä opintosuorituksille. Lähdejärjestelmässä mahdollisesti toisista tiedoista pääteltävissä olevat yksityiskohdat tallennetaan tietovarannossa opintosuorituksen tiedoiksi. Esimerkiksi muiden kuin tutkintoon johtavien opiskeluoikeuksien perusteella opintosuorituksille pääteltävät tiedot voivat olla riippuvaisia useista eri asioista, mitkä pystytään ottamaan kokonaisuudessaan huomioon vain korkeakoulussa.

3 ID34 Tutkintonimike; ID35 Tutkinnon koulutusalatieto; ID47 Opiskeluoikeuden kohteena oleva tutkinto. OY: Koulutusluokitukseen siirtyminen on mahdollinen ongelma niiden tutkintojen tapauksessa, joissa puuttuu joko koulutusohjelma tai pääaine opintojen alussa; Toivomme Tilastokeskukselta aktiivisuutta luokitustietojen päivittämisessä, jotta tutkinnoille olisi löydettävissä mielekkäät koodit. Pienimmillään on tyydyttävä kaksinumeroisiin koodeihin. Tutkintolajisen opintosuorituksen koulutusluokituskoodi ei muutu vaan kyse on siis tutkintoon johtavan opiskeluoikeuden koulutusluokituksesta, koska opintosuoritus on vain valmis, hyväksytty ilmiö. Aiemmin suoritettujen tutkintojen osalta voi olla, että täyttä koulutusluokituksen tarkkuutta ei pystytä päättelemään. Tutkintoon johtavan opiskeluoikeuden saama Tilastokeskuksen koulutusluokituksen tieto voi tarkentua tai muuttua opiskeluiden edetessä. Jokaisena ajanhetkenä on ilmoitettava tosiassa oikea koodi. Opiskeluoikeuden jaksot voivat muodostua eri koulutusluokituksen koodien mukaisesti. Tilastokeskus on halukas päivittämään ja etupainotteisesti ylläpitämään koulutusluokitusta. Korkeakoulujen tietomallin ja korkeakoulujen valtakunnallisen tietovarannon yhteisessä ylläpitoprosessissa yhtenä osana on koodistoihin kohdistuvien laajennusten ja muutosten käsittely. ID40 Tutkintoon liittyvä opiskeluoikeus tai opiskeluoikeudet (tunniste). OY: Tekevätkö korkeakoulut itse jatkossakin opiskeluoikeiden ja suorituksen välisen yhteyden päättelyn? Jos jatkossa viranomaiset päättelevät suoritukseen liittyvän opiskeluoikeuden esimerkiksi ensisijaisuuden perusteella, on tapa määrtiteltävä yhteisesti. Yhteismitallisuuden takaamiseksi päättely pitäisi tehdä RAKETTI-VIRTA-projektissa. Oulun yliopistossa on tehty sovitustyö niiden suoritusten käsittelyssä, joille ei ollut löydettävissä aiemman poimintalogiikan mukaista ensisijaista opiskeluoikeutta suoritushetkellä. Näitä voisi ottaa laajempaan käyttöön. Opiskeluoikeuksista opintosuorituksille tehtävä päättely tietovarannon tiedoista halutaan minimoida siltä osin kuin kyseessä ei ole opintosuoritus, johon liittyvä opiskeluoikeus on suoraan ilmoitettu, kuten tutkintolajisissa opintosuorituksissa (ID40 Tutkintoon liittyvä opiskeluoikeus tai opiskeluoikeudet (tunniste)). Muiden kuin tutkintoon johtavien opiskeluoikeuksien perusteella opintosuorituksille pääteltävät tiedot voivat olla riippuvaisia useista eri asioista, mitkä pystytään ottamaan kokonaisuudessaan huomioon vain korkeakoulussa. Tallennusvelvollisuuden piirissä ovat vain tutkintoon johtavat opiskeluoikeudet. Siksi useimmat opiskeluoikeuden perusteella pääteltävissä olevat yksityiskohdat pyydetään ilmoittamaan erikseen opintosuorituksille valmiiksi. Korkeakoulu vastaa luokittelevien yksityiskohtien päättelystä opintosuorituksille. Lähdejärjestelmässä mahdollisesti toisista tiedoista pääteltävissä olevat yksityiskohdat tallennetaan tietovarantoon opintosuorituksen tiedoiksi. Ensisijaisuuden perusteella valmistaudutaan kuitenkin tekemään joitain päättelyitä opiskeluoikeuksista opintosuorituksille, jotta eräät tiedonkeruusarjat voitaisiin jatkaa yhteismitallisina. Mahdolliset neuvot ja määritykset, jotka täydentäisivät näitä päättelyitä, ovat tervetulleita. ID51 Opiskeluoikeuden alkamisajankohta. Tarvitaan sekä opinto-oikeuden alkamispäivämäärä että opintojen aloituspäivämäärä. LTY: Opinoik.Alkpvm Tässä on aina kyseisen opiskeluoikeuden alkamisajankohta kyseisessä korkeakoulussa. Opiskeluoikeuteen liittyy "siirtopäivämäärä" eli siirto-opiskelijaan liittyvän siirron päivämäärä. Päivämäärässä on kyseessä alkuperäisen opiskeluoikeuden alkamispäivämäärä, jos vastaanottava korkeakoulu (kohde), ja siis tämä päivämäärä on aikaisempi kuin opiskeluoikeuden alkamispäivämäärä. Siirtopäivämäärä, jos lähettävä korkeakoulu (lähde), ja siis tämä päivämäärä on myöhempi kuin opiskeluoikeuden alkamispäivämäärä. Henkilön tietona on tutkintoon johtavaan koulutukseen kirjoilletulon ensimmäinen päivämäärä kyseisessä korkeakoulussa. ID52 Opiskeluoikeuden päättymisajankohta. Kirjauskäytänteet poikkeavat yliopistojen kesken: - opinto-oikeus päättyy tutkinnon suorituspäivänä, - opinto-oikeus päättyy tutkinnon suorituspäivää vastaavan lukukauden lopussa, - opinto-oikeus päättyy tutkinnon suorituspäivää vastaavan lukuvuoden lopussa. Tallennetaan korkeakoulun ratkaisun mukainen opiskeluoikeuden päättymisajankohta, kun se on selvillä. ID54 Opiskeluoikeus on ensisijainen? Ensisijaisuuden lisäksi tarvitaan ensisijaisuuden voimassaoloaika. Opiskeluoikeuteen voi liittyä rajaton määrä alkupäivämäärän ja loppupäivämäärän rajaamia ensisijaisuusjaksoja. ID58 Opiskeluoikeus on asetuksen mukaisessa maisteriohjelmassa. Tilastokeskus kerää myös tiedon 'Muu maisteriohjelma' "Asetuksen mukainen maisteriohjelma" ja "Muu maisteriohjelma" tarkoittavat maisterivaiheen opintoja (opiskeluoikeiden tyyppi), "joihin on erillinen haku" eli opiskeluoikeuteen ei liity alemman tutkinnon opiskeluoikeus (opiskeluoikeuden tyyppi, opiskeluoikeuden liittyvyys) eli kyse ei ole kandin tutkinnosta suoraan maisteriopintoihin jatkavasta opiskelijasta. Erikseen kerätään tietoa, mitkä näistä ovat asetuksen mukaisia. Kaikki muut ovat automaattisesti muita eikä tietoa siksi kerätä. ID74 Kansalaisuus. Opiskelijalla voi olla useampi kansalaisuus Kansalaisuus kerätään vain henkilöltä, jolla ei ole henkilötunnusta, muiden henkilöiden tiedot saadaan väestötietojärjestelmästä Henkilölle voidaan ilmoittaa useita kansalaisuuksia. Koodistoselvityksestä

4 Yleisesti koodistoselvityksessä toivotaan korkeakoululta vastauksia niistä tiedoista, koodeista tai päättelyketjuista, mitä korkeakoulu käyttää lueteltujen yhteisten koodien tuottamiseen, jotta tietojen yhteismitallisuutta voitaisiin arvioida. Opiskeluoikeuden tila Aktiivinen. OK, mutta määriteltävä mitä tarkoittaa (Opinto-oikeus on voimassa, se on ensi- tai toissijainen ja opiskelija on läsnäoleva?) Läsnäolo on opiskeluoikeuteen liittyvää opiskelijan tilaa lukukausitasolla tarkentava tieto eikä siis kuulu opiskeluoikeuden tietoihin. Poissaolevalla opiskelijalla on opiskeluoikeus vaikka ei voikaan asiallisesti opiskella, mikäli opiskeluoikeus edellyttää läsnäolevaksi ilmoittautumista. Käytännössä aktiivinen opiskeluoikeus tarkoittaa sitä, että kyseessä on kyseisen koulutusmoduulin opiskelijasta. Optio. OY: Määriteltävä mitä tarkoittaa. VY: Optio-opinto-oikeus ei tarkoita sitä, että opiskelija "saisi opiskella". Se tarkoittaa (ainakin Oodi-yliopistoissa), että opinto-oikeus aktivoituu, kun alempi tutkinto tai vastaava suoritus on tehty. Selite "saisi opiskella" pitäisi olla edellisellä rivillä. Optio-opinto-oikeudet tässä kuvatussa tarkoituksessa pystytään toimittamaan. Tarkoittaa, että opiskelijalle on myönnetty opiskeluoikeus kyseiseen koulutusmoduuliin. Mutta henkilö ei ole kyseisen koulutusmoduulin opiskelija. "Saisi opiskella" pitäisi siis olla muodossa "saisi olla tämän koulutuksen opiskelija". Passivoitu. Määriteltävä mitä tarkoittaa. Tällä hetkellä ei tiedossa tähän kuuluvia tapahtumia joita kirjattaisiin erikseen. Passivoitu on opiskeluoikeus, joka on muussa tilassa kuin aktiivinen, optio, päättynyt tai luopunut. Passivoidut erotettaneen opiskelijan itse luopumista opiskeluoikeuksista syykoodien perusteella. Esimerkiksi lukukausi-ilmoittautumisen laiminlyönnin tulos tai määräaikainen erottaminen tms.? Opiskeluoikeuden tyyppi Erikoistumisopinnot.?. Kyse on ammattikorkeakouluista säännön mukaisesti tiedonkeruun kohteena oleva opiskeluoikeuden tyyppi. Organisaation rooli Organisaatiotieto roolilla "myöntävä" (standardi: "issuer", vrt. rooli järjestävä "provider"). Suorituksen myöntänyt organisaatio on käytännössä aina se korkeakoulu, jonka rekisteristä tietoa tuodaan. Organisaatiotieto roolilla "järjestävä" (standardi: "provider", vrt. rooli myöntävä "issuer"). Tällaista tietoa tarvitaan todennäköisesti, kun korkeakoulu "alihankkii" toiselta oppilaitokselta opetusta. Muualla suoritetut opinnot kirjataan organisaatiotiedoksi roolilla lähde (ID12 Suorituksen hyväksilukemisen lähde), kun kyse on hyväksilukemisen tai muun vastaavan hallinnollisen toimen tuloksena rekisteriin otetusta muualla suoritetusta opinnosta. Poikkeuksena ovat alihankintatapaukset joissa korkeakoulu myöntää suoraan alkuperäisen opintosuorituksen, jonka järjestämisestä vastaa toinen oppilaitos, kuten kansalaisopisto avoimen korkekoulutuksen tapauksessa, kyseessä on organisaatio roolilla järjestävä. Organisaatiotietoa roolilla "kohde" käytetään toistaiseksi vain siirto-opiskeluun liittyen. Organisaatiokoodistona kaikille rooleille on Tilastokeskuksen ylläpitämä oppilaitosrekisteri, joka käsittää kotimaiset oppilaitokset. Lisäksi organisaatiokoodistoa on laajennettu eri kategorisilla vaihtoehdoilla, jotka osin kuuluvat oppilaitosrekisteriin oppilaitosten lajeina, esim. yliopisto, ja osin ovat laajennuksia, kuten ulkomainen yliopisto tai muodollisen koulutuksen ulkopuolella. Organisaatioliitos voi kaikilla rooleilla olla prosenttiosuuden tarkkuudella eli samalla tiedolla voi olla rajoittamaton määrä siihen liittyviä organisaatioita. Lausunnon yleisestä osasta Tietosisällön rajaukset Tietosisältöjä on helppo ymmärtää väärin ja haluamallaan tavalla kun samoista asioista käytetään eri käsitteitä tai eri asioista käytetään samojan käsitteitä (vrt. opiskeluoikeus); Jotta tietovarantoon voidaan merkitä hyväksilukemisen kautta suoritetut opinnot (esim. työharjoittelulla), ja käyttää tietoja mahdollisesti korkeakoulujen perusrahoituksen laskentakriteerinä, niistä tulee olla yhtenevät määritykset ja tiedot tuottaa yhdenmukaisella tavalla. Yhteinen tietoarkkitehtuuri on kerätty wikin koostesivulle Tietovarannon tiedot ja sen alle. Uudet käsitteet ja muut laajennukset on julkaistu korkeakoulujen tietomallissa (xdw-malli). Edelleen on tarkennettavana käsitteiden kuvaukset, koodistojen seliteet ja käsitteiden sekä koodistojen käyttö tietojen siirtämisessä korkeakoulujen valtakunnalliseen tietovarantoon. Olisi tärkeää, että tarkennusta vaativia kohtia ilmoitettaisiin RAKETTI-VIRTA-projektille Tietovarannossa olevat tiedot ovat korkeakoulun opiskelijatietoja sisältävän rekisterin looginen osa ja korkeakoulu rekisterinpitäjänä

5 vastaa tietojen virheettömyydestä ja sen tulkinnasta. Tulisi kuvata, mihin käyttötarkoitukseen tietoa käytetään, jotta voitaisiin arvioida yksityiskohtaisten tietojen pakollisuutta. Tietoa käytetään korkeakoulujen opiskelijavalintojen kehittämisen osana tukemaan korkeakoulujen toimintaa. HE 44/2012, erityisesti sivut Tietojen tarkastaminen ja korjaaminen Virheellisen tiedon korjaaminen voi olla ongelma, jos siirroissa ei tule tietoa, mikä tieto on muuttunut ja mikä ehkä poistunut; Voiko virheellistä tietoa korjata suoraan tietovarantoon vai populoidaanko aina siirtojen yhteydessä koko kanta uusiksi, ilmeisesti jälkimmäistä; Päivitykset ja virheiden korjaus on iso ongelma korkeakoulujen omissakin tietovarastoissa ja valtakunnallisessa tietovarannossa, jos missä, tiedon pitäisi olla luotettavaa. Tietovaranto on osa korkeakoulun opiskelijatietoja sisältävää rekisteriä ja siten sen tietosisältö on yksinomaan korkeakoulun vastuulla, lukuun ottamatta tekniselle ylläpitäjälle kuuluvia vastuita teknisen järjestelmän toiminnasta mahdollisesti aiheutuvista virheistä. Tietojen korjaaminen perustuu siihen, että korkeakoulu korjaa virheellisen tiedon lähdejärjestelmässään ja päivittää sen jälkeen tietonsa tietovarantoon. Tietojen tarkastamiseksi korkeakoulu voi lukea koko tietovarannossa olevaa tietosisältöään tietovarannon lukurajapintojen avulla. Tietojen hyödyntäminen korkeakoulun toiminnassa Suoritus- ja tutkintotietoja voitaisiin hyödyntää JOO-opinto-prosessissa. Joustavan opiskelun prosessit edellyttäisivät todennäköisesti, että korkeakoulu toteuttaa niitä palvelevia järjestelmäratkaisuja, jotka toisivat korkeakoulujen valtakunnallisen tietovarannon tiedot korkeakoulun virkailijoiden käyttöön. Suoritus- ja tutkintotietoja voitaisiin hyödyntää AHOT-prosessissa; hyväksilukemisessa; korvaamisessa; AHOT-linjauksia tarvitaan tietovarantoon menevien tietojen yhteismitallisuutta edistämään. Opetushallituksen vastuulla olevat opiskelijavalintarekisteriin kuuluvat tietojärjestelmäpalvelut mahdollistavat oppijoiden tietojen käsittelyn. AHOT-prosessissa tietoja voitaisiin hyödyntää pyytämällä siihen lupaa hakulomakkeen tai opiskelijaksi ilmoittautumisen yhteydessä. Varsinaisesti AHOT-prosessit edellyttäisivät kuitenkin todennäköisesti, että korkeakoulu toteuttaa niitä palvelevia järjestelmäratkaisuja. Tietovaranto on tietopohjaa, johon liittyviä hyödyntämistapoja ja toimintaprosesseja korkeakoulut voivat kehittää tarpeen mukaan yhdessä tai erikseen. Tarkemmalla tasolla kuin Vipusen tarjoaman koulutusvertailun perusteella; Opiskelijaliikkuvuuden tarkempi seuranta. Opetushallituksen vastuulla olevat opiskelijavalintarekisteriin kuuluvat tietojärjestelmäpalvelut mahdollistavat oppijoiden tietojen käsittelyn valtakunnallisten palveluiden tukemissa prosesseissa. Muut prosessit edellyttäisivät kuitenkin todennäköisesti, että korkeakoulu toteuttaa niitä palvelevia järjestelmäratkaisuja. Valtakunnallisissa palveluissa käytettävissä olevan tiedon tuominen korkeakoulujen omiin tietojärjestelmiin sähköisesti edellyttää korkeakoulujen toimenpiteitä. Opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Opetushallituksen yhteinen Vipunen-portaali tarjoaa tiettyjä tilastotietoja. Mikäli korkeakoulut haluavat tarkempaa tietoa tai esimerkiksi ajantasaisempaa tietoa suoraan tietovarantoon tallennetun tiedon perusteella, voivat ne yhdessä sopia tietojen luovuttamisesta ja yhteisen palvelun toteuttamisesta. Viranomaisraportointi Lasketaanko hyväksilukemismenettelyn kautta suoritettuja opintopisteitä osaksi 55 opintopisteen suorittamista. Opintojen aikana suoritettujen osalta, kuten kansainvälisen vaihdon, oppilaitosten välisen sopimukseen perustuvan yhteistyön tai muun liikkuvuuden tuloksena hyväksiluetut opintosuoritukset ilmeisesti huomioidaan 55 opintopisteen suorittamisessa. Kuten nykyisin, aiemmin hankitun osaamisen hyväksilukemista ei pidettäne osana korkeakoulussa suoritettuja opintoja. Toteuttamiseen liittyviä huomioita Aihekokonaisuuden taustamateriaali on laaja ja jatkuvasti kasvava, joten kokonaiskuvan saaminen on vaikeaa. Wikin ja Jiran selkeyttämiseen olisi jatkossa panostettava. Korkeakoululujen yhteyshenkilöiden näkökulmasta laaditut kehitysehdotukset ovat välttämätön tuki kokonaiskuvaa tukevan viestinnän kehittämiselle. Synergiaryhmän toimintaan osallistuminen tukee kokonaiskuvan hallintaa ja varsinkin sen esittämistä. Saadaanko kaikki tarvittavat koodistot, tarkistukset ym. ratkaisut (virheellisen tiedon korjaaminen, tiedonsiirtotekniikat, tavat, ) ajallaan valmiiksi? Saadaan. Tilanneraportti esitetään jokaisessa ohjausryhmän kokouksessa

6 On erityisen tärkeää, että varmistetaan korkeakoulujen tietomallin (xdw-malli) ylläpito ja yhteentoimivuus sekä viranomaistietovarannon tietomallin että Oppijan tietomallin kanssa, jotta tiedonsiirroissa eri tietovarantojen ja korkeakoulujen välillä vältytään ylimääräiseltä työltä ja palvelut saadaan mahdollisimman kattavasti käyttöön; On haitallista, mikäli korkeakoulujen tietomallin (xdw-malli) ja korkeakoulujen valtakunnallisen tietovarannon tietomallin välillä on poikkeavuuksia. Korkeakoulujen tietomallin ja Oppijan tietomallin yhteensovittaminen on Synergiaryhmän vastuulla: opintosuoritusten ja opiskelijatietojen siirtäminen (mm. VIRTA) sekä koulutustarjontatietojen siirtäminen (mm. TIPTOP). Korkeakoulujen valtakunnallisen tietovarannon tietosisältö on nimeomaan Oppijan tietomallin mukaisten valtakunnallisten palveluiden käyttöön tehtyä. Sitovasti voidaan asettaa vain ne osat korkeakoulujen tietomallista (xdw-malli), jotka kuuluvat jonkin viranomaisen korkeakouluihin kohdistuvan toimivallan piiriin. Näin ollen väistämättä suppeammat sitovat osat voivat edellyttää muunnoksia tai poimintoja laajemmasta korkeakoulun soveltamasta tietomallin kokonaisuudesta. Korkeakoulujen valtakunnallisen tietovarannon ja korkeakoulujen tietomallin (xdw-malli) välillä ei ole poikkeavuuksia. Korkeakoulujen valtakunnallinen tietovaranto on sitova, rajattu joukko korkeakoulujen tietomallin käsitteitä, näiden välisiä yhteyksiä ja käsitteillä käytettäviä koodistoja. Joita voidaan XML-siirtomäärityksenä kutsua "Tietohallintolain" mukaisiksi yhteentoimivuuden määrityksiksi. Yhteisten koodistojen puuttuminen vaikeuttaa tiedon määrittelyä ja yhdistämistä omaan opintotietojärjestelmään; Ilman keskitettyä palvelua koodistot eivät pysy ajantasaisina korkeakouluissa, joten sen toteuttaminen on välttämätöntä; koodistopalvelut ovat ratkaisevassa asemassa tietovarannon ja tietomallien yhteensopivuudessa; Miten koodistopalvelun toimintamalli, ylläpito ja resurssointi on aiottu ratkaista. Tiedonsiirrossa käytettävät koodistot koodistoarvoineen sisältyvät XML-määritykseen ja ovat avoimesti kaikkien käytettävissä. Opetushallituksen koodistopalvelu on toteutettu ja korkeakoulujen valtakunnallisessa tietovarannossa käytettävät koodistot tullaan ylläpitämään ja jakamaan sen kautta. CSC toimii korkeakoululaitoksen osalta tarpeellisten koodistojen ylläpitäjänä koodistopalvelussa, jos koodistoilla ei ole muita ylläpitäjiä. RAKETTI-hankkeessa on keskusteltu tarpeesta ja mahdollisuudesta järjestää korkeakoulujen tietojärjestelmäkehittäjille koulutusta koodistopalveluiden hyödyntämisestä omassa arkkitehtuurissa. Arkistointi Vastaako tietovaranto myös opintohallinnon suoritteiden arkistointiin liittyviin haasteisiin ja vaatimuksiin eli täyttyvätkö arkistolaitoksen vaatimukset tietosisältöjen ja tarvittavien lupien osalta. Korkeakoulujen ja tiedelaitosten yhteisiin tavoitteisiin sopimuksissa kirjatun taustalla olevassa korkeakoulujen tietohallinnon kehittämistä koskevassa muistiossa linjataan, että tietovarannon kehittämistä sähköisen arkistoinnin välineeksi selvitetään erikseen jatkossa. Käytännössä tietovarannon käyttö arkistoinnin välineenä on mahdollista vasta, kun jatkokehityksessä korkeakoulujen integraatiota tietovarantoon on kehitetty inkrementaaliseksi tai vain suoraan tietovarantopohjaiseen tietojensäilytykseen perustuvaksi. Lähdejärjestelmät ja vaatimukset korkeakouluille Mikäli tiedot tuotetaan yhdellä lailla tietovarantoon, toisella omaan tietovarastoon ja mahdollisesti tarkistetaan kolmannella tavalla lähdejärjestelmästä, niin tiedonkeruuseen liittyvä työn määrä saattaa pahimmassa skenaariossa moninkertaistua. Mihin toimenpiteisiin korkeakoulun ja muiden tahojen tulisi ryhtyä tällaisen riskin välttämiseksi? Korkeakoulujen valtakunnallisen tietovarannon rakentaminen osana laajempaa kokonaisuutta Oppijan verkkopalvelut lukuisten RAKETTI-hankkeen koordinaatioon tai seurantaan kuuluvien hankkeiden kanssa muodostavat hajanaisen kokonaisuuden meneillään olevia uudistuksia, joten näiden koordinaatiota olisi edelleen parannettava. Materiaalista välittyy hajanainen kokonaiskuva etenkin, jos ei ollut mahdollisuutta osallistua OKM:n järjestämään KOTA-seminaariin ; Laajan tietojärjestelmä- ja tietovarantouudistuksen hankkeista viestintä ja tiedottaminen on koettu olevan hajanaista ja vähäistä.

7 Synergiaryhmän toimintaan osallistuminen tukee kokonaiskuvan hallintaa ja varsinkin sen esittämistä. Korkeakoululujen yhteyshenkilöiden näkökulmasta laaditut kehitysehdotukset ovat välttämätön tuki kokonaiskuvaa tukevan viestinnän kehittämiselle.