Opettajan täydennyskouluttautuminen mentorimallin avulla toteutettuna

Transkriptio

1 K M T i i n a Y r j ä n h e i k k i, L a p i n y l i o p i s t o n h a r j o i t t e l u k o u l u K T A n i t a H a a t a j a, L a p i n y l i o p i s t o n h a r j o i t t e l u k o u l u K M P a u l a R i s s a n e n, A i n i o v a a r a n p e r u s k o u l u Opettajan täydennyskouluttautuminen mentorimallin avulla toteutettuna Pilotointi yhdessä Lapin yliopiston harjoittelukoulun ja Ylitornion Ainiovaaran opettajien kesken

2 TAUSTAA Y h t e i s o p e t t a j u u s l u o k a n o p e t t a j a n j a a i n e e n o p e t t a j a n v ä l i l l ä Lähtökohta yhteisopettajuudelle on ollut Yrjänheikin väitöskirjatutkimus itsearviointitaitojen kehittämisestä matematiikan oppiaineen kontekstissa Tavoitteina on ollut formatiivisen arvioinnin kehittäminen ja opettajan ammatillinen kehittyminen oman työnsä kontekstissa pitkällä aikavälillä Yhteisopettajuus muodostaa mentorimallin, jossa opettajien osaamista hyödynnetään ja käytetään ammatillisen osaamisen kehittämiseen ArkTOP hankkeen myötä syntynyt täydennyskoulutuskokeilu, jossa otetaan huomioon Lapin alueelliset erityispiirteet ja opettajien ammattiosaamisen kehittämisen tarpeet (Yrjänheikki & Haataja, 2019)

3 2/3

4 2/3

5 2/3

6 2/3

7 2/3

8 2/3

9 MENTORIMALLIN PILOTTIKOKEILU M e n t o r i t : T i i n a Y r j ä n h e i k k i j a A n i t a H a a t a j a K o u l u t e t t a v a : P a u l a R i s s a n e n 1. KOULUTETTAVAN TARVEKARTOITUS Sisältöosaaminen matematiikan oppiaineessa 1.luokalla Itsearvioinnin kehittäminen Samanaikaisopetuksen kehittäminen osana oppilaan oppimisen tukemista ja havainnointia (luokanopettaja erityisopettaja) 2. TAPAAMINEN MENTOREIDEN YKSIKÖSSÄ Kaksi päivää Lapin yliopiston harjoittelukoululla Oppituntien seuraamista ja suunnittelupalaveri Täydennyskoulutusjakso 4-6 viikkoa Kymmenylitys ja siihen liittyvän opetusmateriaalin kokeilu ja kehittäminen Itsearviointimallin luominen 3. TÄYDENNYSKOULUTUKSEN TOTEUTUS Matematiikan oppiaineessa 1.luokalla (Anita ja Paula) Samanaikaisopettajana erityisopettaja Tytti Rossi Opetusmateriaalien kokeilu ja kehittäminen (Anita) Itsearviointimallin kehittäminen (Tiina ja Anita) Työskentelytapojen kehittäminen (Tiina) Verkkotapaamiset kerran viikossa

10 MENTORIMALLIN PILOTTIKOKEILU M e n t o r i t : T i i n a Y r j ä n h e i k k i j a A n i t a H a a t a j a K o u l u t e t t a v a : P a u l a R i s s a n e n 4. TAPAAMINEN KOULUTETTAVAN YKSIKÖSSÄ Oppituntien seuraamista Koulutuksen reflektointia ja reflektiopäiväkirjan läpikäyntiä Koulutuksen annin jatkokehittämistä

11 Mentorimalli opettajan Täydennyskoulutuksessa (Yrjänheikki % Haataja, 2019)

12 ALKUTAPAAMINEN Täydennyskoulutuksessa oleva opettaja tulee alkutapaamiseen mentorin koululle. Tapaaminen voi olla kestoltaan esimerkiksi 2 päivää. Tapaamiseen kuuluu mentorin oppituntien seuranta ja seuraamisen reflektointi yhdessä mentorin/mentoreiden kanssa. Tapaamisessa suunnitellaan täydennyskoulutuksen kesto, sisältö, tavoitteet, opetusmenetelmät ja arviointimenetelmät. (Yrjänheikki & Haataja, 2019)

13 SÄÄNNÖLLINEN MENTOROINTI Mentori/mentorit ja täydennyskoulutettava tapaavat verkkopalaverin kautta esimerkiksi kerran viikossa tai tarpeen mukaan. Tapaamiset voidaan suorittaa myös fyysisesti samassa paikassa, jos välimatkat niin sallivat. Tapaamisissa reflektoidaan kouluttautumisen sisältöjä ja tavoitteita sekä kehitetään niitä toimivammaksi ja tehokkaammaksi. Täydennyskoulutuksen aikana koulutettava pitää reflektiopäiväkirjaa pilvipalvelussa, jotta mentori voi lukea sitä ja hyödyntää koulutuksessa (Yrjänheikki & Haataja, 2019)

14 LOPPUTAPAAMINEN Lopputapaaminen tapahtuu täydennyskoulutettavan yksikössä. Tapaaminen on kestoltaan esimerkiksi yksi päivä. Mentori/mentorit seuraavat koulutettavan oppitunteja koulutuksen sisältöihin ja tavoitteisiin liittyen. Lopuksi koulutuksen antia reflektoidaan yhdessä. (Yrjänheikki & Haataja, 2019)

15 Kokemuksia mentorimallin pilotoinnista

16 P a u l a R i s s a n e n, l u o k a n o p e t t a j a Mielestäni tämän tyyppinen täydennyskoulutusmalli toimii erittäin hyvin suoraan opettajan työhön sopivaksi. Malli takaa erinomaisesti sen, että kehittäminen kohdentuu suoraan itse opettajan arkeen. Mentorin avulla saa vertaistukea omaan työhön ja sen kehittämiseen. Joka viikkoinen reflektio yhdessä mentorien avulla oli äärimmäisen tärkeää, koska työtä pystyi koko ajan kehittämään enemmän ja enemmän itse työn arkeen. Täydennyskoulutus kohdentui suoraan henkilökohtaisesti omaan osaamiseen ja sain paljon omakohtaista ohjausta. Ensimmäinen tapaaminen harjoittelukoululla oli tärkeä, koska näin siellä mentoreiden toiminnan heidän kontekstissaan. Lisäksi saimme silloin suunniteltua täydennyskoulutusjakson sisällöt ja tavoitteet. Lähdin sitten toteuttamaan täydennyskoulutusjaksoa omassa yksikössäni, jossa työparikseni sain erityisopettajan. Tämä mahdollisti oppilaiden yksilökohtaisempaa ohjaamista ja arviointia. Työparin saaminen vaati rehtorin järjestelyn tuntikehyksen suhteen.

17 P a u l a R i s s a n e n, l u o k a n o p e t t a j a Tapasimme harjoittelukoulun mentorit AC-verkkopalaverin kautta jakson aikana jokaisena perjantaina. Sain purkaa omia ajatuksia ja kokemuksia ja yhdessä kehitimme toimintaa eteenpäin. Pystyimme myös joustamaan tapaamisissa, jos kiire niin vaati. Lopuksi tapasimme vielä kasvokkain Ainiovaaran koululla, jossa kävimme läpi täydennyskoulutuksen tuomia kokemuksia. Yksilökohtainen ohjaus juuri omien tarpeiden mukaan konkreettisten ongelmien kanssa oli antoisaa, koska toiminnan kehittäminen meni paljon syvällisemmälle ja spesifimmälle tasolle. Haasteina koulutuksessa oli alussa mentorinmallin mukainen työskentelytavan käyttöönotto. Aluksi oli sellainen tunne, että olen tullut koulutukseen, jossa olen vain saavana osapuolena. Kuitenkin malli kehittyi niin hyvin, että koin koulutuksen muuttuneen vuorovaikutukselliseksi oppimiseksi. Tapaamiset olivat mielestäni todella tärkeitä. Ongelmat kohdattiin todellisena ja niitä sovellettiin juuri sopivaksi omaan kontekstiin. Paula Rissanen, Ainiovaaran peruskoulu

18 J o u n i V u o n t i s j ä r v i, A i n i o v a a r a n k o u l u n r e h t o r i Tämä malli toimii juuri oikealla tavalla, jossa koulutus tapahtuu siinä opettajan työn arjessa. Tällä tavalla saadaan tämänkin alueen opettajia aktivoitua. Hallinnon kannaltakin malli on täysin toteuttamiskelpoinen mihin tahansa sisältöön liittyen.

19 H e i k k i E r v a s t, L a p i n y l i o p i s t o n h a r j o i t t e l u k o u l u n r e h t o r i Mallissa toteutuu yksi keskeinen asia johon suuntaan täydennyskoulutusta pitäisi osittain viedä. Koulutus on kaksisuuntaista, jossa osaamista jaetaan molemmin puolin sekä koulutettavan että kouluttajan osalta. Koulutuksen kattavuus ja vaikuttavuus on parempaa sekä motivoivampaa. Pohja, motivaatio ja linjat ovat juuri oikeassa suhteessa. Koulutus on yksilöllistä ja räätälöityä juuri omien tarpeiden mukaiseksi.

20 Tulevaisuus mentorimallin käytöstä

21 S i s ä l l ö t j a t o t e u t u s SISÄLTÖJÄ erityisopetus, erityiset oppilaat, tvt-taidot, arviointi, S2-kielen opetus ja arviointi, tunnetaidot, positiivinen pedagogiikka TOTEUTUS Kahden koulun välillä, kahden kunnan välillä, mentoripankki

22 Kiitos! Lisätietoja: