LAADULLISET EUROBAROMETRI-TUTKIMUKSET

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LAADULLISET EUROBAROMETRI-TUTKIMUKSET"

Transkriptio

1 Viestinnän pääosasto Kansalaismielipiteen seurannan yksikkö Bryssel, 23. marraskuuta 2012 LAADULLISET EUROBAROMETRI-TUTKIMUKSET "HETKEN MIELIJOHTEESTA" TOIMINEET JA "MÄÄRITTELEMÄTTÖMÄT" ÄÄNESTÄMÄTTÄ JÄTTÄNEET HENKILÖT: ÄÄNESTÄMISEN ESTEET JA KANNUSTIMET Soveltamisala: EU:n 27 jäsenvaltiota Kenttätutkimuksen suorittanut TNS qual + Kohderyhmät käsitelty helmikuuta 2012 PUITTEET...2 PÄÄTELMÄT: KESKEISET VIESTIT...4 I. ÄÄNESTÄMÄTTÄ JÄTTÄMISEN SYYT: "HETKEN MIELIJOHTEESTA" TOIMINEET JA "MÄÄRITTELEMÄTTÖMÄT" ÄÄNESTÄMÄTTÄ JÄTTÄNEET:...5 A. Tiedot Euroopan parlamentin vaaleista: mitä Euroopan parlamentti tekee, mitä Euroopan parlamentin jäsenet tekevät ja mikä on Euroopan parlamentin suhde ihmisten jokapäiväiseen elämään?...5 B. Euroopan parlamentin vaaleja pidetään edelleen "toisen luokan" vaaleina: miten vaalit liittyvät ihmisten jokapäiväiseen elämään?...7 II. SUHTAUTUMINEN EU:HUN JA EUROOPAN PARLAMENTTIIN...9 A. Vastaajia eniten kiinnostavat kysymykset: talous, terveydenhuolto ja työllisyys.9 B. Miten on mahdollista saada yhteys näihin nukkuviin äänestäjiin?...10 III. ÄÄNESTYSTÄ KOSKEVAT KANNUSTIMET...13 IV. KRIISIN VAIKUTUS...15 A. EU:ta koskevat näkemykset...15 B. Vaikutus äänestyskäyttäytymiseen...16 Kansalaismielipiteen seurannan yksikkö EPEurobarometer@europarl.europa.eu

2 PUITTEET Tämä laadullinen tutkimus tehtiin helmikuussa 2012 EU:n 27 jäsenvaltiossa. Siinä keskityttiin kahteen äänestämättä jättäneiden henkilöiden ryhmään, jotka tunnistettiin "työpöytätutkimuksessa" 1, joka perustui vuoden 2009 vaalien jälkeen tehdyn tutkimuksen tuloksiin 2. Kyseiset kaksi ryhmää edustivat yli puolta (56 prosenttia) nukkuvista äänestäjistä vuoden 2009 Euroopan parlamentin vaaleissa: "hetken mielijohteesta" äänestämättä jättäneet: henkilöt, jotka päättivät jättää äänestämättä vain pari päivää ennen vaaleja tai joissain tapauksissa itse vaalipäivänä; "määrittelemättömät" äänestämättä jättäneet: henkilöt, jotka eivät tienneet koska olivat päättäneet jättää äänestämättä. K: "Milloin päätitte olla äänestämättä äskettäisissä Euroopan parlamentin vaaleissa?" Considered abstainers Unconditional abstainers You decided a few months ago You decided a few weeks ago 26 % 18 % You never vote 26 % 30 % Impulsive abstainers Unspecified abstainers You decided a few days before the Elections You decided on the day of the Election You don t know when you decided NOT to vote Perusmäärä: Kysymys esitettiin äänestämättä jättäneille henkilöille (57 prosenttia otoksesta). Lähde: Euroopan parlamenttia koskeva eurobarometri vuoden 2009 vaalien jälkeen (12. kesäkuuta 6. heinäkuuta 2009) Tätä laadullista tutkimusta varten jokaisessa jäsenvaltiossa koottiin kolme kohderyhmää hetken mielijohteesta äänestämättä jättäneiden ja määrittelemättömien äänestämättä jättäneiden henkilöiden keskuudesta. Kunkin kohderyhmän istunto kesti kaksi tuntia ja ryhmässä oli äänestäjiä, jotka kuuluvat johonkin seuraavista ryhmistä: "hetken mielijohteesta" äänestämättä jättäneet, jotka eivät äänestäneet edellisissä Euroopan parlamentin vaaleissa mutta äänestivät edellisissä paikallisvaaleissa / valtakunnallisissa vaaleissa 1 Esitutkimus äänestämättä jättämisestä Euroopan parlamentin vaaleissa 2009: 2 Vuoden 2009 vaalien jälkeinen kysely: henkilökohtaista haastattelua EU:n kansalaisten kanssa, tehty 12. kesäkuuta 6. heinäkuuta: 2

3 "hetken mielijohteesta" äänestämättä jättäneet, jotka eivät äänestäneet edellisissä Euroopan parlamentin vaaleissa eivätkä äänestäneet myöskään edellisissä paikallisvaaleissa / valtakunnallisissa vaaleissa "määrittelemättömät" äänestämättä jättäneet: henkilöt, jotka eivät äänestäneet Euroopan parlamentin vaaleissa mutta äänestivät edellisissä paikallisvaaleissa / valtakunnallisissa vaaleissa. Maissa, joissa äänestysaktiivisuus oli korkea (BE, LU, MT), kohderyhmien koostumusta mukautettiin vastaavasti. Vaikka kohderyhmien koostumukseen ei sovellettu mitään erityistä sääntöä, pyrittiin takaamaan sukupuolten tasapaino ja tasapainoinen ikäjakauma, niin että jokaisessa ryhmässä oli vähintään kolme miestä ja kolme naista. Tämän laadullisen tutkimuksen päätavoitteena on tehdä entistä perusteellisempi analyysi vuoden 2009 Euroopan parlamentin vaalien jälkeen tehdyn tutkimuksen tuloksista ja samalla tunnistaa tekijät, jotka saivat ihmiset olemaan äänestämättä, ja kannustimet, joilla voidaan kannustaa mahdollisia äänestäjiä äänestämään Euroopan parlamentin vaaleissa. MENETELMIÄ KOSKEVA HUOMAUTUS Menetelmiä koskeva täydentävyys vaalien jälkeen tehdyn "työpöytätutkimuksen" ja tämän laadullisen tutkimuksen välillä: "Työpöytätutkimuksessa" tunnistettiin neljä äänestämättä jättäneiden henkilöiden tyyppiä niiden tulosten perusteella, jotka oli saatu 12. kesäkuuta 6. heinäkuuta 2009 tehdyn eurobarometrin / Euroopan parlamentin määrällisen tutkimuksen perusteella (henkilökohtaisista haastatteluista EU:n kansalaisen kanssa). Määrällisessä tutkimuksessa koottiin kussakin jäsenvaltiossa helmikuuta 2012 kolme kohderyhmää, joissa oli 8 12 haastateltavaa. Ryhmien ei ollut tarkoitus edustaa koko väestöä. Tavoitteena oli ymmärtää paremmin tällaisen äänestymiskäyttäytymisen syitä. Kahden tutkimuksen välinen aikaero: Lukija havaitsee "työpöytätutkimuksesta" 3, että tärkeimmät vuonna 2009 syyt äänestämättä jättämiseen eroavat jonkin verran "hetken mielijohteesta" äänestämättä jättäneiden ja "määrittelemättömien" äänestämättä jättäneiden välillä. Vuoden 2012 laadullisessa tutkimuksessa todetaan kuitenkin, että kyseiset kaksi nukkuvien äänestäjien tyyppiä antoivat kohderyhmissä samat syyt toiminnalleen. On todennäköistä, että ajan kuluminen vaikutti osallistujien muistikuvaan äänestämättä jättämisen syistä. Kohderyhmien osallistujat keskustelivat myös kriisiä koskevasta näkemyksestään ja tavasta, jolla jäsenvaltiot ja Euroopan unioni sitä käsittelivät. Myös kriisin vaikutuksesta äänestyskäyttäytymiseen keskusteltiin. 3 Esitutkimus äänestämättä jättämisestä vuoden 2009 Euroopan parlamentin vaaleissa: 3

4 PÄÄTELMÄT: KESKEISET VIESTIT Suurin osa osallistujista katsoi, että lisätiedot taloudesta, työllisyydestä ja terveyskysymyksistä saisivat ihmiset varmasti äänestämään entistä todennäköisemmin. "Hetken mielijohteesta" toimineiden ja "määrittelemättömien" äänestämättä jättäneiden ryhmissä suurin este äänestämiselle Euroopan parlamentin vaaleissa oli tiedon puute ehdokkaista ja Euroopan parlamentista yleensä. Alhainen äänestysprosentti ei johtunut kiinnostuksen puutteesta politiikkaa kohtaan tai haluttomuudesta lähteä äänestyspaikalle. Kun otetaan huomioon nämä laadulliset tutkimustulokset, seuraavat kolme toisiinsa liittyvää kysymystä voisivat hyvin muodostaa pohjan julkisille tiedotuskampanjoille: Mitä Euroopan parlamentti tekee? Mitä Euroopan parlamentin jäsenet tekevät? Keitä ehdokkaat ovat? Miten tämä liittyy suoraan ihmisten elämään? Olettaen, että henkilöt toimivat myös "järkevinä äänestäjinä" (eli he vaivautuvat äänestämään, jos hyödyt, joita he toivovat saavansa siitä, ylittävät äänestämisen "kustannukset"), tiedon saantia koskevien kustannusten pienentäminen (tietoja pitäisi esittää jatkuvasti, tiiviisti, konkreettisesti, selvästi, valaisevasti ja asiaankuuluvasti) voisi myös edistää äänestämisestä saatuja hyötyjä Euroopan parlamentin vaaleissa ja tukea tunnetta, että "äänelläni on merkitystä". Tämä laadullinen tutkimus tarjoaa puitteet tuleville määrällisille tutkimuksille, joita tehdään valmisteluna vuoden 2014 Euroopan parlamentin vaalien institutionaalisille kampanjoille (tunnistamalla eri tekijät, jotka vaikuttavat mahdollisiin äänestäjiin, päivittäen ja määrittäen kyseiset äänestäjäkunnan segmentit): kansalaisten tiedot (objektiiviset ja subjektiiviset) EU:sta, Euroopan parlamentista ja Euroopan parlamentin vaalien ehdokkaista kansalaisten kiinnostus politiikkaa (yleensä) ja EU:ta kohtaan kansalaisten eurooppalaisuuden tunne ja heidän kykynsä yhdistää Euroopan parlamentin työ omaan elämäänsä (läheisyys EU:hun) voidaan käsitellä myös sitä, miten paljon kansalaiset seuraavat tiedotusvälineitä, jotka tarjoavat olennaista sisältöä (mukaan luettuna osallistujia ympäröivä tiedotusympäristö). Citizens feel the EU isn t Citizens have less Citizens feel the EU is Citizens know less 4

5 I. ÄÄNESTÄMÄTTÄ JÄTTÄMISEN SYYT: "HETKEN MIELIJOHTEESTA" TOIMINEET JA "MÄÄRITTELEMÄTTÖMÄT" ÄÄNESTÄMÄTTÄ JÄTTÄNEET: "Hetken mielijohteesta" toimineiden ja "määrittelemättömien" äänestämättä jättäneiden henkilöiden välillä ei ole perustavanlaatuista eroa. Kummallakin ryhmällä oli pitkälti samat syyt äänestämättä jättämiselle vuoden 2009 Euroopan parlamentin vaaleissa, ja tärkeimpänä äänestämisen esteenä oli tiedon puute. Näillä nukkuvilla äänestäjillä ei ole selvää ajatusta siitä, mitä Euroopan parlamentti ja sen jäsenet tekevät, keitä Euroopan parlamentin ehdokkaat ovat ja miten Euroopan parlamentti ja EU yleensä ovat suorassa suhteessa heidän jokapäiväiseen elämäänsä. Tässä suhteessa "hetken mielijohteesta" toimineet ja "määrittelemättömät" äänestämättä jättäneet henkilöt eivät ilmaise luottamuksen puutetta yleensä politiikkaa kohtaan tai epäluottamusta EU:ta kohtaan, kuten voi tapahtua äänestämättä jättäneiden henkilöiden ryhmissä "ehdoton" ja "harkittu". Näin ollen laadullisen tutkimuksen yksi myönteinen tutkimustulos on se, että tärkein syy siihen, miksi "hetken mielijohteesta" toimineet ja "määrittelemättömät" äänestämättä jättäneet henkilöt eivät äänestäneet, EI ollut se, että politiikka ei kiinnosta heitä. Kyseiset "hetken mielijohteesta" toimineet ja "määrittelemättömät" äänestämättä jättäneet henkilöt ovat kiinnostuneita politiikasta mutta katsovat, etteivät he tiedä tarpeeksi Euroopan parlamentista tai ehdokkaista, jotka ovat ehdolla Euroopan parlamentin jäseniksi. Kohderyhmien osallistujat totesivat, että äänestysjärjestelyjen tekeminen entistä joustavammiksi (esimerkiksi ottamalla käyttöön sähköinen äänestys, pidentämällä äänestyspaikkojen aukioloaikoja ja niin edelleen) ei saisi heitä äänestämään entistä todennäköisemmin. A. Tiedot Euroopan parlamentin vaaleista: mitä Euroopan parlamentti tekee, mitä Euroopan parlamentin jäsenet tekevät ja mikä on Euroopan parlamentin suhde ihmisten jokapäiväiseen elämään? Myönteisten tietojen tarve: yleinen vaikutelma on se, että Euroopan parlamenttia koskevia tietoja ei aina levitetä tarpeeksi laajalle, ja jotkut osallistujat ilmaisivat toiveensa saada lisää tietoja, erityisesti myönteisiä tietoja. Monista tuntuu siltä, ettei Euroopan parlamentista kerrota tarpeeksi tiedotusvälineissä ja etteivät uutiset ole tasapainossa; lähestymistapa on liian kielteinen myönteisiä uutisia ei ole tarpeeksi eikä uutisissa ole riittävästi ensikäden tietoa Euroopan parlamentin myönteisestä roolista. Tiedotusvälineiden ei myöskään pitäisi keskittyä vain hallitseviin valtioihin kuten Saksaan tai Ranskaan. 5

6 Puutteelliset tiedot siitä mitä EU:n toimielimet tekevät: osallistujat käyttivät sekaisin "Euroopan unionia" ja "Euroopan parlamenttia" tai heillä oli vaikeuksia erottaa EU:n eri toimielimet toisistaan. Kyvyttömyys luoda suora yhteys EU:n tason ja henkilökohtaisen tason välille: Euroopan parlamentin rooli EU:n lainsäätäjänä tunnettiin laajalti, mutta kohderyhmien osallistujat eivät tienneet siitä kovinkaan paljoa. (a) (b) (c) Vaikeus yhdistää EU:n taso suoraan henkilökohtaisen tason kanssa kulkematta kansallisen tason kautta: noin joka kolmas kohderyhmien osallistuja jäsenvaltioissa piti Euroopan parlamenttia tärkeämpänä kotimaalleen kuin itselleen, koska parlamentin antamaa lainsäädäntöä sovellettiin kansallisella tasolla ja se koski siten heidän kotimaataan Euroopan unionin jäsenvaltiona. Käsitys, että Euroopan parlamentti käsittelee vain vähäpätöisiä asioita: osallistujat katsoivat, että Euroopan parlamentin käsittelemät asiat eivät olleet aina tärkeitä tai olennaisia ihmisten elämän kannalta. Epäsuotuisa käsitys poliittisesta edustuksesta: neljäsosassa jäsenvaltioita osallistujat katsoivat, että Euroopan parlamentti edusti suuria, pitkään jäsenenä olleita valtioita, joilla oli enemmän parlamentin jäseniä, ja että heidän kotimaansa oli aliedustettuna. Kolme suurinta syytä kyseisiin kielteisiin näkemyksiin: (a) (b) (c) Puutteelliset tiedot Euroopan parlamentista ja sen toiminnasta. Tapa, jolla Euroopan parlamentti esitettiin tiedotusvälineissä eli kielteisessä valossa eikä toimielimestä tuotettujen todellisten tietojen perusteella. "Koskaan ei kuule mitään heidän työstään ja saavutuksistaan. Aina kerrotaan vain heidän kiistoistaan ja erimielisyyksistään." Osallistujat katsoivat, että joillakin asetuksilla ja direktiiveillä oli ollut kielteinen vaikutus heidän kotimaahansa. 6

7 B. Euroopan parlamentin vaaleja pidetään edelleen "toisen luokan" vaaleina: miten vaalit liittyvät ihmisten jokapäiväiseen elämään? "Hetken mielijohteesta" toimineet ja "määrittelemättömät" äänestämättä jättäneet henkilöt ovat kiinnostuneita politiikasta, mutta katsovat ettei heidän äänellään "ole merkitystä". Luo suoria yhteyksiä EU:n ja kansalaisten elämän välillä kehittämällä viestintää lainsäädännön konkreettisesta vaikutuksesta. Laadullisessa tutkimuksessa annetuista vaihtoehdoista, jotka koskivat syitä äänestämättä jättämiseen "hetken mielijohteesta" toimivat ja "määrittelemättömät" äänestämättä jättäneet henkilöt olivat eniten eri mieltä väitteestä, että "politiikka ei ole kiinnostavaa ja äänestäminen on kiusa" 4. Tässä suhteessa "hetken mielijohteesta" toimineet ja "määrittelemättömät" äänestämättä jättäneet henkilöt eivät tunteneet yleensä epäluottamusta politiikkaa kohtaan. Kuitenkin yksi syistä, jonka he mainitsivat sille, etteivät äänestäneet vuoden 2009 Euroopan parlamentin vaaleissa, oli epäily siitä vaikuttaako heidän äänensä vaalien lopulliseen tulokseen. Tässä suhteessa he katsoivat, ettei äänestämisellä ollut merkitystä. (a) Näkemys siitä, mitä seurauksia on äänestämisestä Euroopan parlamentin vaaleissa: esiin noussut yleinen ajatus oli se, että mitä suoremmin vaalit vaikuttivat ihmisiin, sitä kiinnostuneempia he ovat ja innokkaammin he äänestävät (esimerkiksi paikallisvaaleissa ja valtakunnallisissa vaaleissa). Osallistujat eivät nähneet miten äänestäminen Euroopan parlamentin vaaleissa hyödytti heitä yksilöinä. Heillä oli kuitenkin selvempi käsitys EU:n ja jäsenvaltion välisestä yhteydestä ja siitä, miten tämä oli yhteydessä kyseisiin vaaleihin. He eivät kuitenkaan aina kyenneet näkemään suoraa yhteyttä Euroopan parlamentin vaaleissa äänestämisen ja oman jokapäiväisen elämänsä välillä. (b) Samat osallistujat suhtautuivat talouskriisin takia EU:hun yleensä kielteisemmin eivätkä nähneet miten heidän äänensä voisi edistää kriisin ratkaisua EU:n tasolla. (c) Sosiaalinen paine: koska osallistujat eivät tunteneet voimakasta kiinnostusta Euroopan parlamentin vaaleja kohtaan eivätkä tunteneet niitä kovinkaan hyvin, he eivät kokeneet tarvetta äänestämiseen eivätkä välittäneet äänestämisen seurauksista. Jotkut heistä totesivat, että oli parempi olla äänestämättä kuin tehdä valinta heikkojen tietojen pohjalta. 4 Politiikka ei kiinnosta; paikalliset ja valtakunnalliset vaalit ovat Euroopan parlamentin vaaleja tärkeämmät; äänestäminen on kiusa; en tiedä niistä tarpeeksi; on vaikea tietää ketä äänestää; äänelläni ei ole merkitystä. 7

8 Siksi he tunsivat vähemmän syyllisyyttä nukkumisesta Euroopan parlamentin vaaleissa kuin mitä he olisivat tunteneet nukkumisesta kansallisissa vaaleissa. C. Tiedot Euroopan parlamentin jäsenistä / vaalien ehdokkaista: Keitä Euroopan parlamentin jäsenet ovat ja mitä he tekevät? Ketä minä äänestäisin? Mitä poliittista ohjelmaa kannattaisin? Ehdokkaita koskeva tieto on ratkaisevan tärkeä äänestyspäätöksen kannalta Vaalien näkyvyyttä on lisättävä. Tiedot ehdokkaista ja heidän lupauksistaan: se, ettei tiedä ketä äänestää, on yksi suurimmista syistä äänestämättä jättämiselle. Osallistujat pitivät yleensä äänestämistä velvollisuutena ja oikeutena. Useimmiten äänestämättä jättämistä pidettiin hyväksyttävänä silloin, kun ei tiennyt ketä äänestää, jotta välttää äänestämästä väärää henkilöä. 8

9 II. SUHTAUTUMINEN EU:HUN JA EUROOPAN PARLAMENTTIIN A. Vastaajia eniten kiinnostavat kysymykset: talous, terveydenhuolto ja työllisyys TALOUS: Erilaiset näkemykset EU:n politiikan vaikutuksesta Enemmistö kohderyhmien osallistujista katsoi, että EU:n politiikka vaikutti heidän kotimaahansa; he eivät kuitenkaan aina kyenneet näkemään suoraa yhteyttä EU:n politiikan ja oman elämänsä välillä. Osallistujat eivät aina kyenneet erottamaan selvästi Euroopan parlamentin ja muiden EU:n toimielinten roolia. He eivät myöskään aina kyenneet antamaan esimerkkejä siitä, miten Euroopan parlamentti käsittelee tai miten sen pitäisi käsitellä kyseisiä asioita (katso edellä "Kyvyttömyys luoda suora yhteys EU:n tason ja henkilökohtaisen tason välille"). Talous on alue, jolla Euroopan parlamenttia pidetään näkyvimpänä ja elimenä, jolla on suora vaikutus kohderyhmien osallistujiin. Jotkut katsoivat, että Euroopan parlamentilla oli vaikutusta talouteen, mutteivät osanneet määritellä selvästi miten. Toiset pystyivät antamaan esimerkkejä (myönteisiä ja kielteisiä) vaikutuksista, joita EU:n tai Euroopan parlamentin toimilla oli talouteen: ulkomaisten investointien lisääntyminen EU:hun liittymisen jälkeen Euroopan parlamentin osuus rahoituskriisin ratkaisemisessa ja apua tarvitsevien maiden auttamisessa puuttuminen valtion sisäisiin asioihin ja hallintoon yleisten sääntöjen antaminen siitä miten jäsenvaltioiden talouksia pitäisi hoitaa / EU:n säännösten luoma paine kansallisille talousarvioille monopolien kieltäminen johtaa kilpailukykyisiin hintoihin avointen markkinoiden vaikutus: vähemmän kehittyneiden maiden kansalaisia kannustetaan viemään työpaikat kehittyneiden maiden kansalaisilta avointen markkinoiden vaikutus: muiden maiden suuryritykset ostavat pienempiä kansallisia yrityksiä. 9

10 TYÖLLISYYS: Enemmistö kohderyhmien osallistujista katsoi, että Euroopan parlamentti toimi aktiivisesti työllisyyden alalla, koska se tuki vapaata liikkumista eri jäsenvaltioiden välillä ja ihmisten mahdollisuutta työskennellä ja asua toisissa valtioissa. Osallistujat esittivät erilaisia näkemyksiä siitä miten paljon Euroopan parlamentin pitäisi osallistua työllisyyskysymyksiin: jotkut katsoivat, että sen pitäisi ehdottomasti toimia, sillä työllisyys oli asia, joka vaikutti koko EU:hun, kun taas toiset katsoivat, että työllisyyskysymykset on parasta käsitellä jäsenvaltiotasolla. Näytti siltä, että paremmat tiedot siitä, miten näissä asioissa toimittiin EU:n tasolla, vaikuttaisi osallistujien näkemykseen unionista ja äänestämisen todennäköisyyteen. TERVEYDENHUOLTO: Terveydenhuoltoa pidettiin erittäin tärkeänä asiana osallistujien työ- ja yksityiselämän kannalta. He korostivat sitä, että julkisten menojen leikkaukset vaikuttivat usein eniten juuri terveydenhuoltoon. He katsoivat sen myös kuuluvan pikemminkin jäsenvaltioille kuin Euroopan parlamentille. Vaikka osallistujat uskoivat, että Euroopan parlamentin työ oli olennaista monien terveydenhuollon näkökohtien kannalta, jotkut olivat epävarmoja siitä miten parlamentti toimi seuraavilla aloilla: EU:n laajuinen tupakoinnin vastainen politiikka naisten terveysoikeuksien kehittäminen (äitiysloma) terveysinfrastruktuurin kehittämisen rahoitus lasten pakollinen rokottaminen geneeristen lääkkeiden saatavuus lääkkeitä ja ainesosaluetteloita koskevat tiukat säännöt lelujen CE-merkintä. B. Miten on mahdollista saada yhteys näihin nukkuviin äänestäjiin? Osallistujien mainitsemat kaksi tärkeintä Euroopan parlamenttia koskevan tiedon lähdettä olivat perinteiset tiedotusvälineet (sanomalehdet ja televisio) ja internet. Kuitenkin vähintään joka kolmannessa jäsenvaltiossa osallistujat sanoivat, etteivät he etsineet tietoa Euroopan parlamentista. He olivat yleensä passiivisia uutisten seuraajia (eli he seurasivat uutisia, koska he olivat kiinnostuneita ja niitä oli saatavilla) sen sijaan että olisivat hakeneet aktiivisesti tietoa, mikä oli liian aikaavievää ei tarpeeksi kiinnostavaa tieto oli saavuttamattomissa ja että tekstit oli kirjoitettu virallisella tyylillä, jota oli vaikea ymmärtää. 10

11 Tietojen muotoileminen Suurin osa osallistujista katsoi, että lisätiedot kolmesta keskeisestä kysymyksestä (talous, työllisyys ja terveydenhuolto) saisivat ihmiset varmasti äänestämään entistä todennäköisemmin. Osallistujat kertoivat myös millaista tietoa vaaditaan, jotta he äänestävät entistä todennäköisemmin: Mitä Euroopan parlamentti tekee tietyllä alalla, joka on heille tärkeä, ja miten se vaikuttaa heidän elämäänsä? Miksi tehtiin päätös tällaisesta politiikasta ja sen täytäntöönpanon aikataulusta? Milloin kansalaiset voivat pyytää Euroopan parlamenttia avuksi käsittelemään asioita, jotka ovat heidän mielestään tärkeitä? Mitä ongelmia se voi auttaa ratkaisemaan? Tietoja on tarjottava säännöllisesti eikä vain vaalien alla. Tietojen pitäisi olla myönteisiä, koska tiedotusvälineet välittävät paljon kielteisiä uutisia Euroopan parlamentista ja EU:sta. Tietojen pitäisi olla objektiivisia ja avoimia eikä puoluepolitiikan värittämiä. Tietojen pitäisi olla ymmärrettäviä ja helposti saatavilla. Viestinnän pitäisi olla näkyvää ja tarpeeksi houkuttelevaa, jotta se nousisi esiin viestejä täynnä olevassa aineistossa. Osallistujilla oli monia ajatuksia kyseisen tiedon luonteesta, ja he katsoivat että sen pitäisi olla jatkuvasti esillä tiivistä, konkreettista, selkeää ja valaisevaa; asiaankuuluvaa ei puoluepoliittista kiinnostavaa / ei tylsää / hauskaa / myönteistä asiapitoista ja objektiivista. Osallistujat antoivat myös useita ehdotuksia siitä miten kyseinen tieto parhaiten esitetään. Parhaana keinona pidettiin televisiota. Osallistujat antoivat useita esimerkkejä siitä miten Euroopan parlamenttia koskevaa tietoa voitaisiin esittää televisiossa: säännölliset lähetykset jostain EU:ta käsittelevästä aiheesta viikoittainen televisio-ohjelma: "Viikko Euroopan parlamentissa" osana pääuutislähetystä joka ilta TV-keskusteluja vaalikampanjoiden aikana suoria raportteja Euroopan parlamentista TV-keskusteluja, joihin ehdokkaat osallistuvat / toimittajien tekemiä haastatteluja, joissa ehdokkaat selittävät mitä he tekevät ja mitä on saavutettu. 11

12 Erilaisia näkemyksiä tiedotuskampanjoista: Jotkut osallistujat katsoivat, että tietojen pitäisi perustua tosiasioihin ja olla objektiivisia ja niihin voisi sisällyttää jopa suorat yhteydet ihmisiin. Toiset kuitenkin pitivät tiedotuskampanjoita erittäin kalliina ja lyhytaikaisina. Tässä mielessä osallistujat katsoivat, että tällaiset kampanjat täyttivät vain osittain tarpeen, joka koskee säännöllistä, jatkuvaa tiedotusta parlamentista. Osallistujat hylkäsivät lähes yksimielisesti suoramainontapostin/lehtiset. Kampanjointi kodeissa (ovelta ovelle / puhelimitse) oli erittäin epäsuosittua. Myös tekstiviestit ja sähköpostit olivat erittäin epäsuosittuja. Katsottiin, että tekstiviestit voisivat olla asianmukaisia vain siinä tapauksessa, että niitä käytetään vain muistuttamaan ihmisiä siitä että vaalit olivat käynnissä. Erilaiset näkemykset sosiaalisen median sopivuudesta: Jotkut osallistujat (erityisesti nuorempien sukupolvien keskuudessa) pitivät täysin asianmukaisena sitä, että Euroopan parlamentilla oli sivusto sosiaalisessa mediassa. Muut osallistujat katsoivat, ettei Euroopan parlamentin ole sopivaa esittäytyä tällä tavalla sen takia, että parlamentin ei pitäisi vakavana kansainvälisenä instituutiona turvautua sosiaaliseen mediaan, jota käytetään enemmän viihdetarkoituksiin kuin politiikkaan. Jotkut olivat sitä mieltä, että sosiaalisen median tiedot eivät perustu tosiasioihin eivätkä ole objektiivisia. TUTKIMUSTULOSTEN ESIIN NOSTAMIA / TUKEMIA MAHDOLLISIA LÄHESTYMISTAPOJA Korostetaan EU:n tuomaa lisäarvoa korostamalla vaikutusta, joka lainsäädännöllä on ihmisten jokapäiväiseen elämään. Korostetaan Euroopan parlamentin vaaleissa äänestämisen konkreettisia hyötyjä: siirrytään käsitteellisesti abstrakteista/yleisistä Euroopan parlamentin vaaleissa äänestämisen seurauksista konkreettisempiin/tarkennetumpiin seurauksiin. Tunnustetaan, että ehdokkaita ja Euroopan parlamentin vaalien seurauksia koskevat tiedot ovat ratkaisevan tärkeitä tekijöitä äänestyspäätöksessä. Tunnustetaan osallistujien pyyntö, joka koskee entistä myönteisempää uutisointia EU:sta tasapainottamaan tiedotusvälineiden kielteistä uutisointia. Toimet vaalien näkyvyyden lisäämiseksi. 12

13 III. ÄÄNESTYSTÄ KOSKEVAT KANNUSTIMET Kuten edellä todettiin, tekijät, jotka kannustaisivat "hetken mielijohteesta" toimineita ja "määrittelemättömiä" äänestämättä jättäjiä äänestämään, voidaan jakaa kolmeen pääryhmään. SUURI VAIKUTUS: Säännöllinen tiedotus Euroopan parlamentista ja parlamentin jäsenistä ja siitä miten parlamentin työ liittyy ihmisten elämään. KOHTUULLINEN TAI SUURI VAIKUTUS: Vaalikampanjoiden muuttaminen niin, että niissä korostetaan ehdokkaiden soveltuvuutta, parannetaan kuvaa vaaleista ja selitetään vaaliohjelmia. PIENEMPI VAIKUTUS: Tiedottaminen äänestysprosessin käytännön näkökohdista, kuten sähköinen äänestäminen, äänestyspaikkojen aukioloaikojen pidentäminen ja vaalien ajoitus. Toimet seuraavalla alalla Suuri vaikutus TIEDOTUS Yksittäisiä näkökohtia Mitä Euroopan parlamentti tekee? Mitä Euroopan parlamentti tekee? Rakenne ja toimintaperiaatteet Mikä on Euroopan parlamentin ja sen toiminnan osuus EU:n laajemmassa toimintarakenteessa? Mitkä ovat Euroopan parlamentin ja EU:n pitkän aikavälin tavoitteet? Tiedottaminen Euroopan parlamentin poliittisten ryhmien puolueista Millainen on Euroopan parlamentin toimivalta? Ovatko asiat, joita se voi käsitellä, tärkeitä vai useimmiten merkityksettömiä? Konkreettisia esimerkkejä saavutuksista Miten päätökset tehdään Euroopan parlamentissa? Miten Euroopan parlamentti käyttää rahansa ja miksi esimerkiksi palkkoihin käytetään niin paljon rahaa? Nämä olivat seuraavien maiden osallistujien mainitsemia: AT, BG, CZ, DK, EE, FR, FI, DE, HU, IE, LV, LT, NL, PL, PT, RO, SK, SI, ES, SE, UK, EL, CY, LU, BE, MT Mitä Euroopan parlamentin jäsenet tekevät? Tiedot Euroopan parlamentin jäsenten jokapäiväisestä työstä Miten he äänestävät (prosessi ja sisältö) ja mitä heidän saavutuksensa ovat olleet Miten Euroopan parlamentin jäsenet vastaavat esimerkiksi poissaloistaan? Onko heillä todellista päätösvaltaa? Nämä olivat seuraavien maiden osallistujien mainitsemia: AT, BG, CZ, DK, EE, FR, FI, DE, HU, IE, IT, LV, LT, PL, PT, RO, SK, SI, SE, UK, EL, CY, LU, MT Miten Euroopan parlamentti liittyy ihmisten elämään? Millainen on Euroopan parlamentin vaikutus yksittäisten valtioiden lainsäädäntöön? Miten yksittäiset jäsenvaltiot voivat vaikuttaa Euroopan parlamentissa? Annetaan Euroopan parlamentin jäsenille, erityisesti pienistä valtioista tuleville, enemmän vastuuta tai edustustehtäviä. Miten ääneni vaikuttaa / missä määrin yksittäiset äänet vaikuttavat? Nämä olivat seuraavien maiden osallistujien mainitsemia: BG, CZ, DK, EE, FI, DE, HU, IE, IT, LV, LT, NL, PL, PT, RO, SK, SI, SE, UK, EL, CY, LU, BE, MT 13 Miksi tämä on tärkeää? Euroopan parlamentin toimintaa koskevan tiedon puute oli suurin syy siihen miksi äänestäjät eivät äänestäneet vuonna Joissakin tapauksissa tiedonpuute on edistänyt kielteisiä näkemyksiä Euroopan parlamentista, esimerkiksi että se tuhlaa rahaa ja keskittyy vain merkityksettömiin asioihin. Se, ettei tiedetty keitä Euroopan parlamentin jäsenet ovat ja mitä he tekevät, oli suuri syy äänestämättä jättämiseen vuoden 2009 Euroopan parlamentin vaaleissa. Osallistujat eivät kyenneet selvästi näkemään miten Euroopan parlamentin työ liittyy heidän jokapäiväiseen elämäänsä ja pitivät sitä näin ollen etäisenä. Tämä auttaa ihmisiä myös näkemään millainen heidän äänensä vaikutus voisi olla. Se voi auttaa apatian voittamisessa.

14 Toimet seuraavalla alalla Kohtuullinen tai suuri vaikutus TIEDOTUS Ehdokkaiden valinta Äänestäjien pitäisi voida valita kenet he haluavat eikä valintaa pitäisi rajoittaa niin kuin nyt. Ehdokkaiden pitäisi olla erittäin päteviä edustaakseen jäsenvaltiotaan EU:ssa, ja heidät pitäisi tuntea myös kotimaassaan. Pitäisi esitellä paremmin mitä ehdokkaat tekevät. Miten heidän suunnittelemansa toimet eroavat heidän edeltäjiensä toimista Euroopan parlamentissa? Uusia ja kiinnostavia ehdokkaita Nämä olivat seuraavien maiden osallistujien mainitsemia: BG, CZ, DK, EE, FI, HU, IT, LT, NL, PL, RO, SI, ES, SE, UK, EL, CY Vaalien näkyvyyttä lisätään Luodaan innostusta vaalien ympärille. Lisätään vaalikampanjan suosiota ja tiedotetaan Euroopan parlamentista. Nämä olivat seuraavien maiden osallistujien mainitsemia: DK, DE, PL, SE Vaaliohjelmien selkeys Mitä ovat ne aidosti eurooppalaiset kysymykset, joista kampanjassa on kyse? Mitä ehdokkaat edustavat ja aikovat saavuttaa, erityisesti EU:n tasolla? Nämä olivat seuraavien maiden osallistujien mainitsemia: FR, HU, LV, PT, BE Sopivien ehdokkaiden puutetta pidettiin suurena syynä äänestämättä jättämiseen vuonna 2009 Tämä saa ihmiset tietämään entistä paremmin, että vaalit ovat käynnissä ja mistä niissä on kyse. Osallistujat katsoivat, ettei eri ehdokkaiden vaaliohjelmista ollut tarjolla riittävästi tietoa. Jonkin verran vaikutusta mutta vähän ÄÄNESTYSPROSESSIN KÄYTÄNNÖN NÄKÖKOHDAT Sähköinen äänestys internetissä Äänestämisen helpottaminen / äänestäjän joustavuuden lisääminen Nämä olivat seuraavien maiden osallistujien mainitsemia: BG, DK, HU, LT, EL, BE Pidennetty äänestysaika Esimerkiksi äänestäminen useana päivänä Nämä olivat seuraavien maiden osallistujien mainitsemia: DK, BE Vaalien ajankohta Ei yhdistetä Euroopan parlamentin vaaleja valtakunnallisiin tai paikallisiin vaaleihin Nämä olivat seuraavien maiden osallistujien mainitsemia: LV, LU Se voisi lisätä nuorten osallistumista vaaleihin. Se voisi myös auttaa ratkaisemaan sen hankaluuden, että on mentävä määrätylle äänestyspaikalle, minkä takia jotkut jättivät äänestämättä vuonna Tämä voisi lisätä osallistumista, koska joidenkin osallistujien oli matkustettava vaalipäivänä. Tämä voisi johtaa liialliseen tietomäärään ja vaikeuteen erottaa asioita toisistaan. 14

15 IV. KRIISIN VAIKUTUS A. EU:ta koskevat näkemykset Osallistujien näkemykset EU:sta ovat muuttuneet kielteisemmiksi nykyisen kriisin alkamisen jälkeen. Kriisi oli muuttanut osallistujien enemmistön suhtautumista EU:hun yleensä sekä heidän näkemyksiään EU:n toimielimistä. Enemmistön näkemyksiä: Suurin osa osallistujista katsoi, ettei EU:ssa ollut tarpeeksi yhtenäisyyttä. He havaitsivat epätasa-arvoa suurimpien ja voimakkaimpien jäsenvaltioiden tehdessä päätökset koko EU:n puolesta. Jotkut olivat pettyneitä tapaan, jolla kriisiä oli käsitelty, sekä aloitteiden ja ennakoinnin puutteeseen, josta todisti se ettei ollut olemassa suojatoimia, joilla kriisi olisi voitu välttää. Suurin osa osallistujista katsoi, että EU:lla on tärkeä tehtävä yleisenä sääntelyelimenä. Moni kuitenkin katsoi myös, että jäsenvaltioiden hallitusten olisi myös toimittava yhdessä EU:n toimielinten kanssa. Esiintyi myös näkemystä, että kriisiä käsiteltiin hallitustenvälisellä tasolla (erityisesti Ranskan ja Saksan välillä) eli suurten maiden kesken eikä EU:n tasolla. Suurin osa osallistujista katsoi, että koko EU:n pitäisi auttaa jäsenvaltioita, jotka olivat talousvaikeuksissa: Koska tilanne, jossa valtiot tukevat toinen toisiaan, on johdonmukainen "unionin" tai "yhtenäisyyden" ajatuksen kanssa. Katsottiin myös, että yhden maan terveys vaikuttaa koko EU:n vakauteen ja että yksittäisten jäsenvaltioiden epäsuora etu oli auttaa toisia jäsenvaltioita. Kuitenkin myös ajatus, että talousavun olisi oltava ehdollista, sai laajaa tukea, samoin kuin ajatus, että maiden ei pitäisi pyytää apua ellei se ollut todella välttämätöntä. 15

16 Vähemmistön näkemyksiä: Osallistujien vähemmistö ei ollut muuttanut näkemystään EU:sta ja sen toimielimistä. Se voi johtua siitä, etteivät he tunne kriisin laajuutta ja EU:n roolia. Toinen osallistujien vähemmistö katsoi, että EU oli muuttunut parempaan suuntaan; he tunnustivat lisäarvon, joka syntyi EU:n sääntelystä ja toimista ylikansallisella tasolla. He toivoisivat EU:lta entistä aktiivisempaa roolia kriisin käsittelyssä. Muut osallistujat katsoivat, että heidän kotimaansa tilanne oli muuttunut huonommaksi EU:n jäsenenä. Huomautus: luottoluokituslaitokset Useimmat osallistujat tiesivät luottoluokituslaitosten olemassaolosta, mutta käsitys siitä mitä ne tekevät vaihteli huomattavasti. Suurin osa näki luottoluokituslaitokset kielteisessä valossa seuraavista syistä: luottoluokituslaitoksia ei pidetty todella riippumattomina, oli epäselvää mistä luottoluokituslaitosten auktoriteetti oli peräisin ja luottoluokituslaitosten katsottiin pahentaneen rahoituskriisiä ajateltiin, että luottoluokituslaitosten pitäisi olla puolueettomia ja jonkinlaisen sääntelyn alaisia. B. Vaikutus äänestyskäyttäytymiseen Osallistujat jakaantuivat sen suhteen ajattelivatko he, että nykyinen rahoituskriisi saisi heidät äänestämään entistä todennäköisemmin vai entistä epätodennäköisemmin seuraavissa Euroopan parlamentin vaaleissa: Noin yhdessä kolmasosassa jäsenvaltioista kohderyhmiä koskevat tutkimustulokset osoittivat, että kriisi voisi saada osallistujat äänestämään entistä todennäköisemmin, erityisesti koska he olivat voineet nähdä vaikutukset omassa elämässään ja kriisi oli herättänyt heidän kiinnostuksensa EU:n politiikkaa kohtaan. Toisaalta noin yhdessä kolmasosassa jäsenvaltioista kriisi on vähentänyt osallistujien äänestämisen todennäköisyyttä. Kahtena suurimpana syynä siihen ovat, että osallistujista tuntui ettei heidän äänellään luultavasti ole merkitystä ja he katsoivat ettei kriisiä käsitelty tyydyttävällä tavalla. Viimeisessä jäsenvaltioiden kolmanneksessa kriisillä ei ilmeisesti ole minkäänlaista vaikutusta äänestäjien äänestyskäyttäytymiseen. Yleisen mielipiteen seurantayksikkö 16

17 KRIISIN VAIKUTUS Huomautus: Vaikka kohderyhmiä ei ollut koottu kriisin takia ne koskivat äänestyskäyttäytymistä keskusteluoppaan lopussa oli muutama kysymys kriisistä. Seuraavassa taulukossa yritetään yhdistää toimet, joilla on vaikutusta äänestyskäyttäytymiseen, laajempiin talouskysymyksiin ja kriisiin. Yksittäisiä näkökohtia Mitä Euroopan parlamentti tekee? Mitä Euroopan parlamentti tekee? Sen rakenne ja toimintaperiaatteet. Talous on ala, jolla Euroopan parlamentin roolin katsotaan olevan näkyvin. Vaikka oli osallistujia, jotka katsoivat, että Euroopan parlamentilla oli roolinsa taloudessa, vaikkeivät he kyenneet selvästi kertomaan millainen, toiset kykenivät antamaan esimerkkejä (myönteisiä ja kielteisiä) Euroopan parlamentin vaikutuksesta talouteen. Talous ja työllisyys olivat niiden kolmen tärkeimmän kysymyksen joukossa, joita osallistujat pitivät tärkeinä ja jotka vaikuttivat heihin eniten. Työllisyys huoletti osallistujia, koska rahoituskriisi oli lisännyt työttömyyttä ja koska he olivat nähneet mitä tapahtui maissa, joihin kriisi oli vaikuttanut eniten. Osallistujat olivat myös huolissaan palkkatasoista verrattuna muihin EU:n jäsenvaltioihin. SUURI VAIKUTUS TIEDOT "Jos on palkansaaja Keski-Euroopassa, voi tyydyttää perustarpeensa ja rahaa jää vielä konsertteihin, teatteriin, matkusteluun, mihin vain. Virossa tulee hädin tuskin toimeen; voi ostaa leipänsä ja siinä se on." (Nainen, hetken mielijohteesta äänestämättä jättänyt, joka ei äänestänyt kansallisissa vaaleissa, EE.) Yksi syy joidenkin osallistujien kielteisiin käsityksiin Euroopan parlamentista on yhteys, jossa osallistujille kerrotaan Euroopan parlamentista tiedotusvälineissä uutisissa keskitytään skandaaleihin, velkakriisiin, tuhlaukseen tai asioihin, jotka vaikuttavat ihmisiin kielteisesti, kuten kiintiöt (esimerkiksi kalastuskiintiöt), eikä myönteisiin näkökohtiin. Näitä kielteisiä näkemyksiä pahentaa kuulijoiden tiedonpuute siitä mitä Euroopan parlamentti tekee. Jotkut osallistujat olivat pettyneitä tapaan, jolla EU:n toimielimet olivat käsitelleet kriisiä, ja heidän mielestään puuttui johtajuutta ja ennakointia luoda tarvittavat suojatoimet, joilla kriisi olisi voitu välttää. Suurin osa osallistujista katsoi, että EU:n toimielimillä on tärkeä tehtävä yleisenä sääntelyelimenä erityisesti kriisin laajuus huomioon ottaen. Moni kuitenkin katsoi kuitenkin myös, että myös jäsenvaltioiden hallitusten olisi toimittava yhdessä EU:n toimielinten kanssa. Mikä on Euroopan parlamentin ja sen toiminnan osuus EU:n laajemmassa toimintarakenteessa? Osallistujat eivät olleet aivan varmoja Euroopan parlamentin roolista kriisin hoidossa ja sekoittivat usein parlamentin komissioon / muihin EU:n toimielimiin. "Jos Euroopan unioni nousisi kriisiaikana esiin ja noudattaisi johdonmukaista linjaa kriisin voittamiseksi parhaalla mahdollisella tavalla, niin se tekisi minuun vaikutuksen. Tällä hetkellä ohjaavaa periaatetta ei ole." (Mies, innokas äänestäjä, LU) "Olen muuten opettaja, joten minun on määrä opettaa Euroopan unionin toimielimistä. Mutta jopa minusta on vaikea ymmärtää EU:n eri toimielinten tehtäviä ja erottaa ne toisistaan." (Mies, hetken mielijohteesta äänestämättä jättänyt, joka äänesti kansallisissa vaaleissa, CZ.) 17

18 SUURI VAIKUTUS TIEDOT Mitkä ovat Euroopan parlamentin ja EU:n pitkän aikavälin tavoitteet? Osallistujat eivät yleensä tienneet tarkasti sitä, mitä Euroopan parlamentti edustaa ja mitä se tekee. Siten he eivät tunteneet parlamentin pitkän aikavälin tavoitteita sellaisilla aloilla kuin talous ja työllisyys, jotka ovat heille tärkeitä kysymyksiä. "No, me puhuimme siitä, että on tärkeää äänestää. Samalla me näimme, että harva meistä tietää mitä Euroopan parlamentti edustaa. Niinpä on parempi olla äänestämättä, kun tietoa ei ole tarpeeksi." (Mies, hetken mielijohteesta äänestämättä jättänyt, joka äänesti kansallisissa vaaleissa, BG.) "Sitä ei selitetty; ensinnäkään ihmisillä ei ollut tietoa siitä miksi toimielimet ylipäätään perustettiin, mitä hyötyä niistä olisi, hyödyt ja haitat. Tällaista tietoa ei ollut lainkaan." (Mies, hetken mielijohteesta äänestämättä jättänyt, joka äänesti kansallisissa vaaleissa, LV.) "Meidän on tiedettävä, millä alalla he toimivat, heidän tehtävänsä, keitä he ovat, mitä he tekevät, millainen vaikutus heillä on meidän jokapäiväiseen elämäämme" (Nainen, hetken mielijohteesta äänestämättä jättänyt, joka ei äänestänyt edellisissä kansallisissa vaaleissa, FR.) Tiedot Euroopan parlamentin poliittisista puolueista ja poliittisista ryhmistä Osallistujat sanoivat, ettei ollut tietoja siitä mitä puolueryhmät ovat, mitkä ovat niiden vaaliohjelmat ja miten tällaiset kysymykset liittyvät asioihin EU:n tasolla. "He keskustelivat vain kansallisista kysymyksistä, kiistelivät niistä, vaaliohjelmaa ei ollut tai siltä vaikutti, eivätkä he valistaneet äänestäjiä millään lailla EU:n vaaleista." (Nainen, määrittelemätön äänestämättä jättänyt, PT) Millainen on Euroopan parlamentin toimivalta? Voiko se käsitellä tärkeitä vai useimmiten merkityksettömiä asioita? Tämä liittyy myös edellä mainittuun kysymykseen: "Mitä Euroopan parlamentti tekee?" Osallistujat pitivät Euroopan parlamentin toiminnan käsittelyä tiedotusvälineissä muun muassa kielteisenä ja epäsäännöllisenä, ja sen takia heillä oli vaikutelma, että jollain tasolla Euroopan parlamentti käsittelee asioita, joita he pitävät merkityksettöminä, kuten banaanien ja kurkkujen käyryys, eikä todella tärkeitä asioita kuten talous ja työllisyys. Konkreettisia esimerkkejä saavutuksista "Olisi mielenkiintoista nähdä mitä he ovat tähän mennessä saavuttaneet tavoitteistaan." (Nainen, innokas äänestäjä, BE) "Uskonpa, että havaitset EU:n saavutukset, kun matkustat. Saman valuutan käyttö on hienoa." (Mies, määrittelemätön äänestämättä jättänyt, FR) 18

19 SUURI VAIKUTUS TIEDOT Miten päätökset tehdään Euroopan parlamentissa? Tämä liittyy myös edellä mainittuun kysymykseen: "Mitä Euroopan parlamentti tekee?" Jotkut osallistujat eivät pitäneet Euroopan parlamentin päätöksentekoa ennakoivana. Tämä liittyy myös aikaisempaan kohtaan siitä, tehdäänkö päätöksiä ennakoivasti eteenpäin suuntautuneisuutta korostaen ja tärkeistä asioista. "Joskus tulee sellainen vaikutelma, että kyseessä on isojen poikien leikkikenttä annetaan tämä laki, ai ei me voidakaan, no kirjoitetaan sitten laki uusiksi, ei sillä mitään väliä. Kreikalla on rahoitusvaikeuksia, okei, otetaan tuolta vähän rahaa ja annetaan niille." (Nainen, hetken mielijohteesta äänestämättä jättänyt, joka ei äänestänyt kansallisissa vaaleissa, EE.) "En todellakaan ymmärrä missä päätökset tehdään, se on todella hajanaista, EKP:n, G20-ryhmän, EU:n välillä, en tajua" (Mies, määrittelemätön äänestämättä jättänyt, FR) Miten Euroopan parlamentti käyttää rahansa ja miksi esimerkiksi palkkoihin käytetään niin paljon rahaa? Erityisesti, koska työttömyys kasvaa rahoituskriisin takia, ja sen seurauksena, miten Euroopan parlamentista kerrotaan tiedotusvälineissä, osallistujat kyseenalaistivat parlamentin menot. "En pidä siitä, että Euroopan parlamentin jäsenten ja tavallisten EU:n kansalaisten palkkojen välinen ero on niin valtava." (Mies, hetken mielijohteesta äänestämättä jättänyt, joka äänesti kansallisissa vaaleissa, PL.) Mitä Euroopan parlamentin jäsenet tekevät? Tiedot Euroopan parlamentin jäsenten jokapäiväisestä työstä "Minulla ei ole aavistustakaan siitä mitä bulgarialaiset parlamentin jäsenet tekevät siellä. En ole koskaan kuullut kenenkään ehdottavan mitään tai selittävän Bulgarian yhteiskunnalle mitä Euroopan parlamentissa tapahtuu." (Nainen, määrittelemätön äänestämättä jättänyt, BG) Katso edellinen kohta. Miten he äänestävät (prosessi ja sisältö) ja mitä heidän saavutuksensa ovat olleet Miten Euroopan parlamentin jäsenet vastaavat esimerkiksi poissaloistaan? "Näin englantilaisen toimittajan TV-raportin Euroopan parlamentista. Siinä näytettiin, että Euroopan parlamentin jäsenet menevät aamulla parlamenttiin vain saadakseen ilmaislahjansa ja lähtevät heti sen jälkeen." (Mies, hetken mielijohteesta äänestämättä jättänyt, joka ei äänestänyt kansallisissa vaaleissa, CZ.) Onko heillä todellista päätösvaltaa? "Meillä on vain vähän Euroopan parlamentin jäseniä ja mikä on heidän painonsa siellä? Mitä he voivat siellä tehdä? Vain äänestää suurten maiden ehdotuksista?" (Mies, määrittelemätön äänestämättä jättänyt, joka äänesti kansallisissa vaaleissa, BG.) 19

20 SUURI VAIKUTUS TIEDOT Miten Euroopan parlamentti liittyy ihmisten elämään? Miten Euroopan parlamentin lainsäädäntö liittyy yksittäisten valtioiden lainsäädäntöön? Osallistujien oli helpompi sanoa miten Euroopan parlamentin lainsäädäntöä koskevat päätökset vaikuttivat jäsenvaltion tasolla kuin heidän omassa elämässään. "Se on erittäin tärkeää, koska lainsäädäntö tulee sieltä ja se on pantava täytäntöön paikallisesti. Jos me emme noudata sitä, niin me maksamme sakkoja." (Nainen, hetken mielijohteesta äänestämättä jättänyt, joka äänesti kansallisissa vaaleissa, CY.) "Se on aina vaikuttanut meihin, mutta emme tiedä mihin asioihin Suomessa EU:n politiikka on vaikuttanut." (Nainen, hetken mielijohteesta äänestämättä jättänyt, joka äänesti kansallisissa vaaleissa, FI.) "Meitä on kehotettu äänestämään siitä saakka kun olin nuori, mutta Eurooppa-päivää lukuun ottamatta en todellakaan näe mikä EU:n tarkoitus on, ja kuitenkin kuulun sukupolveen, jolle on koulussa kansalaiskasvatuksen tunneilla aina kerrottu EU:sta, mutta nyt olen 30 enkä aina näe minkäänlaista tarkoitusta." (Mies, hetken mielijohteesta äänestämättä jättänyt, joka ei äänestänyt edellisissä kansallisissa vaaleissa, FR.) Millainen vaikutus heidän jäsenvaltiollaan on Euroopan parlamentissa? Annetaan Euroopan parlamentin jäsenille, erityisesti pienistä valtioista tuleville, enemmän vastuuta tai edustustehtäviä. Suurin osa osallistujista kertoi, että yhdenmukaisuuden sijasta heidän mielestään vallitsi epätasa-arvo, kun voimakkaat valtiot tekevät päätökset koko EU:n puolesta. He pitivät EU:ta entistä epävakaampana ja turvattomampana kriisin seurauksena. Esiintyi myös vaikutelma, että kriisiä käsiteltiin hallitustenvälisellä tasolla (erityisesti Ranskan ja Saksan välillä) suurten maiden kesken eikä EU:n tasolla. "Euroopan unioni on valtava. Sitä hallitsevat valtiot, joilla on paljon vaikutusvaltaa Euroopan talouteen, erityisesti Saksa ja Ranska." (Mies, hetken mielijohteesta äänestämättä jättänyt, DK) Onko minun äänelläni merkitystä? Onko yksittäisillä äänillä merkitystä? Jotkut osallistujat katsoivat, ettei ollut väliä äänestivätkö he vai eivät sillä heidän äänensä ei vaikuttanut lopputulokseen, koska EU on niin suuri, eikä edustusta ollut asioissa, jotka ovat heille tärkeitä. "Ääneni olisi hukkunut muiden joukkoon. Suhtauduin äänestykseen välinpitämättömästi, koska äänelläni ei olisi ollut vaikutusta valtavassa parlamentissa." (Nainen, hetken mielijohteesta äänestämättä jättänyt, DK) "Se ei koskaan oikeastaan liity minun elämääni eikä minun alueeseeni, tai en näe yhteyttä, ja ehkä nämä asiat olisi pitänyt esittää selvemmin, niin että tulisi sellainen tunne että pitäisi oikeastaan lähteä äänestämään, koska sillä voi olla merkitystä. Tällä hetkellä minusta ei tunnu siltä, että sillä voisi olla merkitystä." (Nainen, hetken mielijohteesta äänestämättä jättänyt, joka äänesti kansallisissa vaaleissa, UK) "Mitä meidän kuusi parlamentin jäsentämme voivat tehdä siellä, sanotaan 20 tai 80 saksalaista parlamentin jäsentä vastaan?" (Mies, hetken mielijohteesta äänestämättä jättänyt, joka äänesti kansallisissa vaaleissa, EE.) 20

21 KOHTUULLINEN TAI SUURI VAIKUTUS TIEDOT Ehdokkaiden valinta Äänestäjien pitäisi voida valita kenet he haluavat eikä valintaa pitäisi rajoittaa niin kuin nyt Osallistujat katsoivat, ettei heidän valintaansa pitäisi rajoittaa suljettujen vaalilistojen järjestelmällä. He halusivat voida tehdä omat valintansa. Ehdokkaiden pitäisi olla erittäin päteviä edustaakseen jäsenvaltiotaan EU:ssa, eikä heidän taustallaan pitäisi olla skandaaleja tai huonoja suorituksia. "Ne, jotka sinne lähetettiin, olivat niitä, jotka olivat joutuneet vaikeuksiin Liettuassa." (Mies, hetken mielijohteesta äänestämättä jättänyt, joka ei äänestänyt kansallisissa vaaleissa, LT.) Entistä paremmat tiedot siitä mitä ehdokkaat tekevät Tämä liittyy tiedonpuutteeseen siitä, mitä Euroopan parlamentin jäsenet tekevät ja mistä Euroopan parlamentin toiminta koostuu. Miten heidän suunnittelemansa toimet eroavat heidän edeltäjiensä toimista Euroopan parlamentissa? Osallistujat katsoivat, ettei heillä ollut juurikaan tietoa siitä, mistä Euroopan parlamentin vaaleissa oli kysymys, mitä eri ehdokkaat edustivat ja miten nämä asiat liittyivät heidän elämäänsä. Tämä tiedonpuute yhdessä riittämättömäksi katsotun vaaleja edeltävän kampanjoinnin kanssa aiheutti sen, etteivät osallistujat tienneet erosivatko ehdokkaiden vaaliohjelmat heidän edeltäjiensä vaaliohjelmista ja jos erosivat niin miten. Uusia ja kiinnostavia ehdokkaita Jotkut osallistujat katsoivat, etteivät ehdotetut ehdokkaat edustaneet riittävästi heidän etujaan EU:ssa ja että nämä olivat ihmisiä, jotka olivat "epäonnistuneet" kansallisella tasolla. Sen takia jotkut osallistujat ehdottivat, että esiin pitäisi nousta uusia ehdokkaita. Vaalien näkyvyyttä lisätään Luodaan innostusta vaalien ympärille Osallistujat katsoivat, että EU:n asiat jätettiin vähemmälle huomiolle, jos samaan aikaan pidettiin kansalliset vaalit. Lisäksi osallistujat katsoivat, ettei vaaleista annettu tarpeeksi tietoa ja etteivät he tienneet tarpeeksi hyvin mistä asioista EU:n tasolla kamppailtiin. "Minun mielestäni tiedotusvälineissä vaaleista ei kerrottu tarpeeksi. Emme saaneet tietää kaikkea mikä niissä [vaaleissa] olisi ollut tietämisen arvoista." (Mies, määrittelemätön äänestämättä jättänyt, RO) 21

22 KOHTUULLINEN TAI SUURI VAIKUTUS TIEDOT Katso edellinen kohta. Lisätään vaalikampanjan suosiota ja tiedotetaan Euroopan parlamentista "Sain tietää Euroopan parlamentin vaaleista vasta pari päivää ennen vaaleja. Tieto tuli liian myöhään minulle!" (Mies, hetken mielijohteesta äänestämättä jättänyt, joka ei äänestänyt kansallisissa vaaleissa, AT.) Vaaliohjelmien selkeys Mitä ovat ne aidosti eurooppalaiset kysymykset, joista kampanjassa on kyse? "He keskustelivat vain kansallisista kysymyksistä, kiistelivät niistä, vaaliohjelmaa ei ollut tai siltä vaikutti, eivätkä he valistaneet äänestäjiä millään lailla EU:n vaaleista." (Nainen, määrittelemätön äänestämättä jättänyt, PT) Mitä ehdokkaat edustavat ja aikovat saavuttaa, erityisesti EU:n tasolla? "On tärkeää tietää kuka edustaa mitäkin, minkä toimien puolesta me äänestämme." (Nainen, innokas äänestäjä, BE) "Euroopan parlamentin vaaleissa ei ollut selvää poliittista ohjelmaa, vain joitakin pinnallisia iskulauseita." (Mies, hetken mielijohteesta äänestämättä jättänyt, joka äänesti kansallisissa vaaleissa, CZ.) 22

Viestinnän pääosasto Yleisen mielipiteen seurantayksikkö Bryssel, 13. marraskuuta 2012

Viestinnän pääosasto Yleisen mielipiteen seurantayksikkö Bryssel, 13. marraskuuta 2012 Viestinnän pääosasto Yleisen mielipiteen seurantayksikkö Bryssel, 13. marraskuuta 2012 AINEISTOTUTKIMUS EUROOPAN PARLAMENTIN VAALEISTA 2009 Äänestämättä jättäminen ja äänestyskäyttäytyminen vuonna 2009

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTIN VAALIT Euroopan parlamentin Eurobarometri-kysely (Standard EB 69.2) kevät 2008 Tiivistelmä

EUROOPAN PARLAMENTIN VAALIT Euroopan parlamentin Eurobarometri-kysely (Standard EB 69.2) kevät 2008 Tiivistelmä Viestinnän pääosasto Osasto C Suhteet kansalaisiin YLEISEN MIELIPITEEN SEURANTAYKSIKKÖ 15/09/2008 EUROOPAN PARLAMENTIN VAALIT 2009 Euroopan parlamentin Eurobarometri-kysely (Standard EB 69.2) kevät 2008

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTIN VAALIT 2009

EUROOPAN PARLAMENTIN VAALIT 2009 Viestinnän pääosasto Osasto C Suhteet kansalaisiin YLEISEN MIELIPITEEN SEURANTAYKSIKKÖ EUROOPAN PARLAMENTIN VAALIT 2009 27.5.2009 Vaaleja edeltävä tutkimus ensimmäinen osa Alustavat tulokset: Euroopan

Lisätiedot

Paneurooppalainen työterveyttä ja -hyvinvointia koskeva mielipidekysely

Paneurooppalainen työterveyttä ja -hyvinvointia koskeva mielipidekysely Paneurooppalainen työterveyttä ja -hyvinvointia koskeva mielipidekysely Edustavat tulokset Euroopan unionin jäsenmaasta Paketti sisältää Suomen ja EUjäsenvaltion tulokset Mielipidekyselyn muotoilu Paneurooppalainen

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTIN VAALIT Standardi Eurobarometri 69 kevät 2008 Alustavat tulokset: unionin keskiarvo ja tärkeimmät kansalliset suuntaukset

EUROOPAN PARLAMENTIN VAALIT Standardi Eurobarometri 69 kevät 2008 Alustavat tulokset: unionin keskiarvo ja tärkeimmät kansalliset suuntaukset Viestinnän pääosasto YLEISEN MIELIPITEEN SEURANNASTA VASTAAVA YKSIKKÖ 15/09/2008 EUROOPAN PARLAMENTIN VAALIT 2009 Standardi Eurobarometri 69 kevät 2008 Alustavat tulokset: unionin keskiarvo ja tärkeimmät

Lisätiedot

ASK QK3a IF "VOTED", CODE 1 IN QK1 OTHERS GO TO QK3b

ASK QK3a IF VOTED, CODE 1 IN QK1 OTHERS GO TO QK3b QK Europarlamenttivaalit pidettiin 7. kesäkuuta. Jotkut suomalaiset eivät syystä tai toisesta äänestäneet näissä vaaleissa. Äänestittekö Te itse äskeisissä? Äänesti Ei äänestänyt FL Q TREND MODIFIED ASK

Lisätiedot

EB71.3 Euroopan parlamentin vaalit Vaalien jälkeinen kysely Alustavat tulokset: Miesten ja naisten välinen jakauma

EB71.3 Euroopan parlamentin vaalit Vaalien jälkeinen kysely Alustavat tulokset: Miesten ja naisten välinen jakauma Viestinnän pääosasto Osasto C Suhteet kansalaisiin YLEISEN MIELIPITEEN SEURANTAYKSIKKÖ 27/10/2009 EB71.3 Euroopan parlamentin vaalit 2009 Vaalien jälkeinen kysely Alustavat tulokset: Miesten ja naisten

Lisätiedot

Parlametri Euroopan parlamentin Eurobarometri (EB/PE 78.2)

Parlametri Euroopan parlamentin Eurobarometri (EB/PE 78.2) Viestinnän pääosasto YLEISEN MIELIPITEEN SEURANTAYKSIKKÖ Bryssel 14. helmikuuta 2013 Parlametri Euroopan parlamentin Eurobarometri (EB/PE 78.2) SUKUPUOLINÄKÖKULMA Tämä miesten ja naisten välisten erojen

Lisätiedot

VAALIEN JÄLKEINEN KYSELY. Eurobarometri Euroopan parlamentti (EB Standard 71.3) - Kevät 2009 Analyyttinen yhteenveto

VAALIEN JÄLKEINEN KYSELY. Eurobarometri Euroopan parlamentti (EB Standard 71.3) - Kevät 2009 Analyyttinen yhteenveto Direction générale de la Communication Direction C - Relations avec les citoyens Bryssel 24. heinäkuuta 2009 VAALIEN JÄLKEINEN KYSELY Eurobarometri Euroopan parlamentti (EB Standard 71.3) - Kevät 2009

Lisätiedot

EB71.3 EUROOPAN PARLAMENTIN VAALIT VUONNA Vaalien jälkeinen kysely Alustavat tulokset: äänestäminen ikäryhmittäin

EB71.3 EUROOPAN PARLAMENTIN VAALIT VUONNA Vaalien jälkeinen kysely Alustavat tulokset: äänestäminen ikäryhmittäin Tiedotuksen pääosasto Osasto C Suhteet kansalaisiin YLEISEN MIELIPITEEN SEURANTAYKSIKKÖ 16.12.2009 EB71.3 EUROOPAN PARLAMENTIN VAALIT VUONNA 2009 Vaalien jälkeinen kysely Alustavat tulokset: äänestäminen

Lisätiedot

Parlametri Euroopan parlamentin Eurobarometri (EB/PE 78.2)

Parlametri Euroopan parlamentin Eurobarometri (EB/PE 78.2) Viestinnän pääosasto YLEISEN MIELIPITEEN SEURANTAYKSIKKÖ Bryssel 14. helmikuuta 2013 Parlametri Euroopan parlamentin Eurobarometri (EB/PE 78.2) AMMATTIRYHMIEN TARKASTELU Tämä ammattiryhmien välisten erojen

Lisätiedot

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja COM(2017) 112 final LIITTEET 1 9.

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja COM(2017) 112 final LIITTEET 1 9. Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 7. maaliskuuta 2017 (OR. en) 7057/17 ADD 1 TRANS 97 SAATE Lähettäjä: Saapunut: 6. maaliskuuta 2017 Vastaanottaja: Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 2009

EUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 2009 EUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 9 KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 9 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO MITKÄ TAVAT VAIKUTTAA EU:N TULEVAISUUTTA

Lisätiedot

Seurakuntavaalit Jälkimittaus - Äänestyskampanja

Seurakuntavaalit Jälkimittaus - Äänestyskampanja Seurakuntavaalit Jälkimittaus - Äänestyskampanja Virta Helsinki Peter.ohman@virtamedia.com virtamedia.com virtamediacommunity.blogspot.com twitter.com/virtamediacom Tutkimuksen perustiedot Tutkimuksen

Lisätiedot

EUROOPAN INNOVAATIOALAN PAINOPISTEET

EUROOPAN INNOVAATIOALAN PAINOPISTEET EUROOPAN INNOVAATIOALAN PAINOPISTEET J. M. Barroso, Euroopan komission puheenjohtaja, puhe Eurooppa-neuvostossa 4.2.2011 Sisältö 1 I. Eurooppa on vaarassa menettää asemiaan II. Mikä Euroopassa on vialla?

Lisätiedot

I. VAALITEEMAT... 2 II. TIETOISUUS VAALEISTA... 3

I. VAALITEEMAT... 2 II. TIETOISUUS VAALEISTA... 3 hk Viestinnän pääosasto Osasto C Suhteet kansalaisiin YLEISEN MIELIPITEEN SEURANTAYKSIKKÖ EUROOPAN PARLAMENTIN VAALIT 2009 25. maaliskuuta 2009 Eurobarometri (EB 71): tammi helmikuu 2009 Alustavat tulokset:

Lisätiedot

LIITTEET. asiakirjaan

LIITTEET. asiakirjaan ROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.11.201 COM(201) 906 final ANNEXES 1 to LIITTEET asiakirjaan LUONNOS KOMISSION JA NVOSTON YHTEISEKSI TYÖLLISYYSRAPORTIKSI - oheisasiakirja komission tiedonantoon vuotuisesta kasvuselvityksestä

Lisätiedot

Euroopan parlamentin Eurobarometri-tutkimus (EB 79.5) VUOSI ENNEN VUODEN 2014 EUROOPAN PARLAMENTIN VAALEJA Parlametrin osuus SOSIODEMOGRAFINEN LIITE

Euroopan parlamentin Eurobarometri-tutkimus (EB 79.5) VUOSI ENNEN VUODEN 2014 EUROOPAN PARLAMENTIN VAALEJA Parlametrin osuus SOSIODEMOGRAFINEN LIITE Viestinnän pääosasto YLEISEN MIELIPITEEN SEURANTAYKSIKKÖ Euroopan parlamentin Eurobarometri-tutkimus (EB 79.5) Bryssel, marraskuu 2013 VUOSI ENNEN VUODEN 2014 EUROOPAN PARLAMENTIN VAALEJA Parlametrin osuus

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI Perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunta

EUROOPAN PARLAMENTTI Perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunta EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunta 2014/2040(BUD) 6.8.2014 TARKISTUKSET 1-10 Danuta Maria Hübner (PE537.156v01-00) Euroopan unionin yleisestä talousarviosta

Lisätiedot

Parlametri Euroopan parlamentin Eurobarometri (EB/PE 78.2)

Parlametri Euroopan parlamentin Eurobarometri (EB/PE 78.2) Viestinnän pääosasto YLEISEN MIELIPITEEN SEURANTAYKSIKKÖ Bryssel 14. helmikuuta 2013 Parlametri Euroopan parlamentin Eurobarometri (EB/PE 78.2) EUROALUE JA MUU KUIN EUROALUE Tässä eriteltävät eroavuudet

Lisätiedot

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä?

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä? Ylioppilaskoetehtäviä YH4-kurssi Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni Alla on vanhoja Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni -kurssiin liittyviä reaalikoekysymyksiä. Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia

Lisätiedot

Valtiontuki tuoreimman tulostaulun mukaan tukien kokonaismäärän lasku on hiipunut

Valtiontuki tuoreimman tulostaulun mukaan tukien kokonaismäärän lasku on hiipunut IP/05/1558 Bryssel 9. joulukuuta 2005 Valtiontuki tuoreimman tulostaulun mukaan tukien n lasku on hiipunut Euroopan komission laatiman tuoreimman valtiontukien tulostaulun mukaan EU:n 25 jäsenvaltion myöntämien

Lisätiedot

Syksyn 2018 Eurobarometrin mukaan EU:sta vallitsee myönteinen mielikuva ennen Euroopan parlamentin vaaleja

Syksyn 2018 Eurobarometrin mukaan EU:sta vallitsee myönteinen mielikuva ennen Euroopan parlamentin vaaleja Euroopan komissio - Lehdistötiedote Syksyn 2018 Eurobarometrin mukaan EU:sta vallitsee myönteinen mielikuva ennen Euroopan parlamentin vaaleja Bryssel 21. joulukuuta 2018 Tänään julkaistun uuden Eurobarometri-kyselyn

Lisätiedot

KUNTAVAALEISSA ÄÄNESTETTIIN VELVOLLISUUDEN TUNNOSTA

KUNTAVAALEISSA ÄÄNESTETTIIN VELVOLLISUUDEN TUNNOSTA KUNTAVAALEISSA ÄÄNESTETTIIN VELVOLLISUUDEN TUNNOSTA Tärkein äänestämään ajava tekijä kuntavaaleissa oli velvollisuuden tunne, käy ilmi KAKS Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksesta. Enemmän kuin neljä

Lisätiedot

Enemmistö suomalaisista ymmärtää mielestään hyvin politiikkaa

Enemmistö suomalaisista ymmärtää mielestään hyvin politiikkaa Enemmistö suomalaisista ymmärtää mielestään hyvin politiikkaa Enemmistö ( %) suomalaisista arvioi ymmärtävänsä hyvin tärkeitä poliittisia kysymyksiä, käy ilmi KAKS Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksesta.

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO EU:N KESKEINEN PÄÄTÖKSENTEKIJÄ Euroopan unionin neuvosto epävirallisesti myös EU:n neuvosto tai pelkkä neuvosto on EU:n keskeinen päätöksentekijä. Tässä toimielimessä kokoontuvat

Lisätiedot

Kansalaiset: Äänelläni on merkitystä ja kotikunnan asioihin voi vaikuttaa

Kansalaiset: Äänelläni on merkitystä ja kotikunnan asioihin voi vaikuttaa Kansalaiset: Äänelläni on merkitystä ja kotikunnan asioihin voi vaikuttaa Kaksi kolmesta ( %) arvioi, että hänen äänellään on merkitystä kuntavaalien lopputuloksen kannalta. Prosenttiluku on samaa luokkaa

Lisätiedot

Parlametri Euroopan parlamentin Eurobarometri (EB/PE 78.2)

Parlametri Euroopan parlamentin Eurobarometri (EB/PE 78.2) Viestinnän pääosasto YLEISEN MIELIPITEEN SEURANTAYKSIKKÖ Bryssel 14. helmikuuta 2013 Parlametri Euroopan parlamentin Eurobarometri (EB/PE 78.2) IKÄRYHMIEN LÄHEMPI TARKASTELU Ikäryhmien lähempi tarkastelu

Lisätiedot

Energia- ja ympäristötutkimuksen rahoitusmahdollisuudet tiukentuvan talouden Euroopassa

Energia- ja ympäristötutkimuksen rahoitusmahdollisuudet tiukentuvan talouden Euroopassa Energia- ja ympäristötutkimuksen rahoitusmahdollisuudet tiukentuvan talouden Euroopassa Eikka Kosonen Euroopan komission Suomen-edustuston päällikkö 7.2.2012 Eurooppa tarvitsee tutkimusta ja innovointia

Lisätiedot

12671/17 msu/ma/pt 1 DGD 2C

12671/17 msu/ma/pt 1 DGD 2C Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 29. syyskuuta 2017 (OR. en) 12671/17 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Ed. asiak. nro: 12112/17 Asia: Puheenjohtajavaltio Pysyvien edustajien komitea / Neuvosto FREMP

Lisätiedot

PORVOOLAISTEN NUORTEN ÄÄNESTYSAKTIIVISUUSKYSELY

PORVOOLAISTEN NUORTEN ÄÄNESTYSAKTIIVISUUSKYSELY PORVOON KAUPUNKI JA PORVOON NUORISOVALTUUSTO Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOOLAISTEN NUORTEN ÄÄNESTYSAKTIIVISUUSKYSELY KYSELY Internet-kysely toteutettiin lokakuussa 2010 yhteistyössä koulujen

Lisätiedot

KVALITATIIVINEN TUTKIMUS

KVALITATIIVINEN TUTKIMUS Viestinnän pääosasto Osasto C Suhteet kansalaisiin YLEISEN MIELIPITEEN SEURANTAYKSIKKÖ KVALITATIIVINEN TUTKIMUS Brysselissä 8. helmikuuta 2010 Naiset ja Euroopan unioni kesäkuussa 2009 pidettyjen Euroopan

Lisätiedot

LIITTEET. asiakirjaan KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

LIITTEET. asiakirjaan KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.1.2017 COM(2017) 5 final ANNEXES 1 to 2 LIITTEET asiakirjaan KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE rajat ylittävistä ammattimaisista eurokäteisen maantiekuljetuksista

Lisätiedot

Vaalien jälkeinen tutkimus 2014 EUROOPAN PARLAMENTIN VAALIT 2014

Vaalien jälkeinen tutkimus 2014 EUROOPAN PARLAMENTIN VAALIT 2014 Directorate-General for Communication PUBLIC OPINION MONITORING UNIT Brussels, October 2014 Vaalien jälkeinen tutkimus 2014 EUROOPAN PARLAMENTIN VAALIT 2014 TIIVISTELMÄ Kattavuus: Perusjoukko: Tutkimusmenetelmä:

Lisätiedot

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD1043 Europarlamenttivaalit 1999 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti

Lisätiedot

Vaalien jälkeinen kysely 2009

Vaalien jälkeinen kysely 2009 Eurobarometrierityistutkimus EUROOPAN PARLAMENTTI Euroopan komissio 2009 Raportti Tutkimus tehty kesä-heinäkuussa 2009 Julkaistaan marraskuussa 2009 Special Eurobarometer 320/ Wave 71.3 TNS opinion & social

Lisätiedot

Sosiaalinen media. Havaintoja eduskuntavaalien kampanjasta ja pohdintoja koskien presidentinvaaleja

Sosiaalinen media. Havaintoja eduskuntavaalien kampanjasta ja pohdintoja koskien presidentinvaaleja Sosiaalinen media Havaintoja eduskuntavaalien kampanjasta ja pohdintoja koskien presidentinvaaleja Eduskuntavaalit käydään vuonna 2011 Facebookissa [ ] puolueet menevät sinne, missä ihmiset jo ovat Helsingin

Lisätiedot

LIITE. Euroopan parlamentin vaaleja koskevien komission suositusten täytäntöönpanoon liittyvät jäsenvaltioiden vastaukset.

LIITE. Euroopan parlamentin vaaleja koskevien komission suositusten täytäntöönpanoon liittyvät jäsenvaltioiden vastaukset. EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 27.3.2014 COM(2014) 196 ANNEX 1 LIITE parlamentin vaaleja koskevien komission suositusten täytäntöönpanoon liittyvät jäsenvaltioiden vastaukset asiakirjaan KOMISSION KERTOMUS

Lisätiedot

Laajakaistayhteys kaikille eurooppalaisille: komissio käynnistää keskustelun yleispalvelun tulevaisuudesta

Laajakaistayhteys kaikille eurooppalaisille: komissio käynnistää keskustelun yleispalvelun tulevaisuudesta IP/08/1397 Bryssel 25. syyskuuta 2008 Laajakaistayhteys kaikille eurooppalaisille: komissio käynnistää keskustelun yleispalvelun tulevaisuudesta Kuinka EU voisi taata laajakaistaisen internet-yhteyden

Lisätiedot

2. Selvityksessä otetaan huomioon valtuuskuntien huomautukset ja se esitettiin pysyvien edustajien komitealle 3. joulukuuta 2014.

2. Selvityksessä otetaan huomioon valtuuskuntien huomautukset ja se esitettiin pysyvien edustajien komitealle 3. joulukuuta 2014. Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 4. joulukuuta 2014 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2013/0045 (CNS) 16498/14 FISC 222 ECOFIN 1159 SELVITYS Lähettäjä: Vastaanottaja: Puheenjohtajavaltio Neuvosto Ed.

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 15. heinäkuuta 2014 (OR. en) OIKEUDELLISEN YKSIKÖN LAUSUNTO 1 Määräenemmistöpäätöksiä koskevat uudet säännöt

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 15. heinäkuuta 2014 (OR. en) OIKEUDELLISEN YKSIKÖN LAUSUNTO 1 Määräenemmistöpäätöksiä koskevat uudet säännöt Conseil UE Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 15. heinäkuuta 2014 (OR. en) PUBLIC 11747/14 LIMITE JUR 413 POLGEN 113 OIKEUDELLISEN YKSIKÖN LAUSUNTO 1 Asia: Määräenemmistöpäätöksiä koskevat uudet säännöt

Lisätiedot

Euroopan parlamentin Eurobarometri (EB/EP 84.1)

Euroopan parlamentin Eurobarometri (EB/EP 84.1) Viestinnän pääosasto Yleisen mielipiteen seurantayksikkö Brysselissä 14. lokakuuta 2015 Euroopan parlamentin Eurobarometri (EB/EP 84.1) Parlametri 2015 I osa EU:ta, maahanmuuttoa sekä taloudellista ja

Lisätiedot

22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19

22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19 22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19 KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 19 päivänä heinäkuuta 2010, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/49/EY 7 artiklassa tarkoitetuista yhteisistä

Lisätiedot

Kansainvälinen naistenpäivä 8. maaliskuuta 2013. Naiset ja sukupuolten välinen epätasa-arvo kriisiaikoina

Kansainvälinen naistenpäivä 8. maaliskuuta 2013. Naiset ja sukupuolten välinen epätasa-arvo kriisiaikoina Viestinnän pääosasto YLEISEN MIELIPITEEN SEURANTAYKSIKKÖ Bryssel 26. helmikuuta 2013 Kansainvälinen naistenpäivä 8. maaliskuuta 2013 Naiset ja sukupuolten välinen epätasa-arvo kriisiaikoina Euroopan parlamentin

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä Viestinnän pääosasto KANSALAISMIELIPITEEN SEURANNAN YKSIKKÖ Bryssel, 15/10/2008 ILMASTONMUUTOS Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

Lisätiedot

EU27-PÄÄMIESTEN TULEVAISUUSPOHDINNAN JA ROOMAN JULISTUKSEN SEURANTA

EU27-PÄÄMIESTEN TULEVAISUUSPOHDINNAN JA ROOMAN JULISTUKSEN SEURANTA EU27-PÄÄMIESTEN TULEVAISUUSPOHDINNAN JA ROOMAN JULISTUKSEN SEURANTA TIMO MIETTINEN, FT, YLIOPISTOTUTKIJA EUROOPPA-TUTKIMUKSEN VERKOSTO HELSINGIN YLIOPISTO E 29/2017 vp Valtioneuvoston selvitys: EU27-päämiesten

Lisätiedot

Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo Susan Kuivalainen, Juha Rantala, Kati Ahonen, Kati Kuitto ja Liisa-Maria Palomäki (toim.

Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo Susan Kuivalainen, Juha Rantala, Kati Ahonen, Kati Kuitto ja Liisa-Maria Palomäki (toim. Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo 1995 2015 Susan Kuivalainen, Juha Rantala, Kati Ahonen, Kati Kuitto ja Liisa-Maria Palomäki (toim.) Eläkeläisten toimeentulo on parantunut useimmilla keskeisillä toimeentulomittareilla

Lisätiedot

Euroopan parlamentin Eurobarometri-tutkimus (EB79.5)

Euroopan parlamentin Eurobarometri-tutkimus (EB79.5) Viestinnän pääosasto YLEISEN MIELIPITEEN SEURANTAYKSIKKÖ Euroopan parlamentin Eurobarometri-tutkimus (EB79.5) VUOSI ENNEN VUODEN 2014 EUROVAALEJA Toimielimiä koskeva osa SOSIODEMOGRAFINEN LIITE Otos: UE28

Lisätiedot

Mitä välii? Tutkimus nuorten suhteesta politiikkaan Mikael Thuneberg, T-Media

Mitä välii? Tutkimus nuorten suhteesta politiikkaan Mikael Thuneberg, T-Media Mitä välii? Tutkimus nuorten suhteesta politiikkaan Mikael Thuneberg, T-Media Tutkimuskohteet 1. Yleisellä tasolla nuorten suhtautuminen yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen ja politiikkaan, nuorille tärkeät

Lisätiedot

TAULUKKO I: EU:N JÄSENVALTIOIDEN KALASTUSLAIVASTOT VUONNA 2014 (EU28)

TAULUKKO I: EU:N JÄSENVALTIOIDEN KALASTUSLAIVASTOT VUONNA 2014 (EU28) EUROOPAN UNIONIN KALASTUSALA LUKUINA Seuraavissa taulukoissa on yhteisen kalastuspolitiikan (YKP) eri osa-alueiden perustilastotietoja seuraavasti: jäsenvaltioiden kalastuslaivastot vuonna 2014 (taulukko

Lisätiedot

Tilastonäkymä: Yksityinen eurooppayhtiö

Tilastonäkymä: Yksityinen eurooppayhtiö Tilastonäkymä: Yksityinen eurooppayhtiö 09/10/2007-19/11/2007 Kriteereitä vastaavia vastauksia: 517/517 OSALLISTUMINEN Maa DE - Saksa 80 (15.5%) PL - Puola 51 (9.9%) DA - Tanska 48 (9.3%) NL - Alankomaat

Lisätiedot

Laajakaista: Ero suurimpien ja pienimpien käyttäjämaiden välillä Euroopassa kapenee

Laajakaista: Ero suurimpien ja pienimpien käyttäjämaiden välillä Euroopassa kapenee IP/08/1831 Bryssel, 28. marraskuuta 2008 Laajakaista: Ero suurimpien ja pienimpien käyttäjämaiden välillä Euroopassa kapenee Laajakaistaliittymät Euroopassa yleistyvät edelleen. Euroopan komissio julkaisi

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Kansalaisvapauksien ja -oikeuksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 21. toukokuuta 2002 VÄLIAIKAINEN 2002/2031(COS) LAUSUNTOLUONNOS kansalaisvapauksien ja -oikeuksien

Lisätiedot

POLIITTINEN OSALLISTUMINEN ( ) Maria Bäck, tutkijatohtori, VTT Tampereen yliopisto

POLIITTINEN OSALLISTUMINEN ( ) Maria Bäck, tutkijatohtori, VTT Tampereen yliopisto POLIITTINEN OSALLISTUMINEN (17.11 2017) Maria Bäck, tutkijatohtori, VTT Tampereen yliopisto (maria.back@uta.fi) MUUTTUVA YHTEISKUNTA JA OSALLISTUMINEN Demokratia ei ole staattinen tila demokratian ja kansalaisten

Lisätiedot

Unionin tuomioistuin antoi ratkaisunsa asiassa C-307/10 IP Translator ja vastasi esitettyihin kysymyksiin seuraavasti:

Unionin tuomioistuin antoi ratkaisunsa asiassa C-307/10 IP Translator ja vastasi esitettyihin kysymyksiin seuraavasti: Yleinen tiedonanto asiassa IP Translator annetun tuomion täytäntöönpanosta v1.2, 20. helmikuuta 2014 1 Unionin tuomioistuin antoi 19.6.2012 ratkaisunsa asiassa C-307/10 IP Translator ja vastasi esitettyihin

Lisätiedot

Unionin tuomioistuin antoi ratkaisunsa asiassa C-307/10, IP Translator, ja vastasi esitettyihin kysymyksiin seuraavasti:

Unionin tuomioistuin antoi ratkaisunsa asiassa C-307/10, IP Translator, ja vastasi esitettyihin kysymyksiin seuraavasti: Yhteinen tiedonanto Nizzan luokituksen luokkaotsikoiden yleisnimikkeitä koskevista yhteisistä käytännöistä v1.2, 1 28. lokakuuta 2015 Unionin tuomioistuin antoi 19.6.2012 ratkaisunsa asiassa C-307/10,

Lisätiedot

EB71.3 - EUROOPAN PARLAMENTIN VAALIT 2009. Vaalien jälkeinen kysely Alustavat tulokset: Unionin keskiarvo ja tärkeimmät kansalliset suuntaukset 1

EB71.3 - EUROOPAN PARLAMENTIN VAALIT 2009. Vaalien jälkeinen kysely Alustavat tulokset: Unionin keskiarvo ja tärkeimmät kansalliset suuntaukset 1 Viestinnän pääosasto Osasto C Suhteet kansalaisiin YLEISEN MIELIPITEEN SEURANTAYKSIKKÖ EB71.3 - EUROOPAN PARLAMENTIN VAALIT 2009 24/07/2009 Vaalien jälkeinen kysely Alustavat tulokset: Unionin keskiarvo

Lisätiedot

Parlametri marraskuu 2012 Euroopan parlamentin Eurobarometri (EB/PE 78.2)

Parlametri marraskuu 2012 Euroopan parlamentin Eurobarometri (EB/PE 78.2) Viestinnän pääosasto Yleisen mielipiteen seurantayksikkö Bryssel 14. helmikuuta 2013 Parlametri marraskuu Euroopan parlamentin Eurobarometri (EB/PE 78.2) ANALYYTTINEN YHTEENVETO Otos: Perusjoukko: Menetelmä:

Lisätiedot

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja COM(2017) 404 final LIITE 1.

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja COM(2017) 404 final LIITE 1. Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 1. elokuuta 2017 (OR. en) 11585/17 ADD 1 SAATE Lähettäjä: Saapunut: 28. heinäkuuta 2017 Vastaanottaja: SOC 546 EMPL 416 FSTR 55 CADREFIN 86 REGIO 80 Euroopan komission

Lisätiedot

Kansainvälisen rekisteröinnin nro

Kansainvälisen rekisteröinnin nro Viimeisin päivitys 032016 HAKUS EUROOPAN UNIONIN TAVARAMERKIN Sivumäärä (tämä sivu mukaan lukien) Hakijanedustajan viite (enintään 20 merkkiä) Mod.011 Hakija Oikeushenkilön nimi tai etunimi ja sukunimi

Lisätiedot

KANSALAISET: VAALIKAMPANJASSA SAA LOUKATA, MUTTA EI VALEHDELLA

KANSALAISET: VAALIKAMPANJASSA SAA LOUKATA, MUTTA EI VALEHDELLA Tiedote KANSALAISET: VAALIKAMPANJASSA SAA LOUKATA, MUTTA VALEHDELLA Valtaosa ( %) suomalaisista yhtyy väittämään on hyvä, että vaaleissa joku uskaltaa sanoa asiat suoraan, vaikka se loukkaisi monia ihmisiä.

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION LAUSUNTO

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION LAUSUNTO EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 22.04.2003 KOM(2003) 193 lopullinen 2001/0265 (COD) KOMISSION LAUSUNTO EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan kolmannen alakohdan c alakohdan nojalla Euroopan

Lisätiedot

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0048/7. Tarkistus. Marco Zanni, Stanisław Żółtek, André Elissen ENF-ryhmän puolesta

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0048/7. Tarkistus. Marco Zanni, Stanisław Żółtek, André Elissen ENF-ryhmän puolesta 8.3.2018 A8-0048/7 7 Marco Zanni, Stanisław Żółtek, André Elissen Johdanto-osan B kappale B. ottaa huomioon, että vuosien 2014 2020 monivuotinen rahoituskehys osoittautui nopeasti riittämättömäksi pyrittäessä

Lisätiedot

EUROOPAN KOMISSIO VIESTINNÄN PÄÄOSASTO EU-TALLEKIRJASTO LIITE III KUMPPANUUSSOPIMUKSEEN LIITTYVÄT OHJEET

EUROOPAN KOMISSIO VIESTINNÄN PÄÄOSASTO EU-TALLEKIRJASTO LIITE III KUMPPANUUSSOPIMUKSEEN LIITTYVÄT OHJEET EUROOPAN KOMISSIO VIESTINNÄN PÄÄOSASTO Kansalaisviestintä Kansalaissuhteet EU-TALLEKIRJASTO LIITE III Bryssel COMM.C.3.002/RCA KUMPPANUUSSOPIMUKSEEN LIITTYVÄT OHJEET Tässä asiakirjassa annetaan ohjeita

Lisätiedot

EUROOPPALAISET JA KRIISI

EUROOPPALAISET JA KRIISI Viestinnän pääosasto Osasto C Suhteet kansalaisiin YLEISEN MIELIPITEEN SEURANTAYKSIKKÖ Bryssel, 21. lokakuuta 2011 EUROOPPALAISET JA KRIISI Euroopan parlamentin Eurobarometri-tutkimus (EB-parlametri 76.1)

Lisätiedot

Lehdistötiedote PUOLUEBAROMETRI kevät 2019 Kantar TNS Oy

Lehdistötiedote PUOLUEBAROMETRI kevät 2019 Kantar TNS Oy Lehdistötiedote PUOLUEBAROMETRI kevät 0 Kantar TNS Oy Julkaisuvapaa.. klo Tyytyväisyys sekä hallitukseen että oppositioon aiempaa hieman suurempaa Runsas kolmasosa suomalaisista ( %) ajattelee Juha Sipilän

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 8.5.2018 COM(2018) 261 final 2018/0124 (CNS) Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI direktiivien 2006/112/EY ja 2008/118/EY muuttamisesta Italian kunnan Campione d Italian sekä Luganonjärven

Lisätiedot

Vaalien tärkeysjärjestys: eduskunta-, kunnallis-, maakunta- ja eurovaalit

Vaalien tärkeysjärjestys: eduskunta-, kunnallis-, maakunta- ja eurovaalit TUTKIMUSOSIO Vaalien tärkeysjärjestys: eduskunta-, kunnallis-, maakunta- ja eurovaalit Yhdeksän kymmenestä ( %) suomalaisesta pitää eduskuntavaaleissa äänestämistä vähintään melko tärkeänä. Kuusi seitsemästä

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet ja yhteensovituksen Landsbygdsutvecklings

Lisätiedot

KUULEMISMENETTELY TYÖPAIKAN MONIARVOISUUDESTA JA SYRJINNÄN TORJUNNASTA

KUULEMISMENETTELY TYÖPAIKAN MONIARVOISUUDESTA JA SYRJINNÄN TORJUNNASTA KUULEMISMENETTELY TYÖPAIKAN MONIARVOISUUDESTA JA SYRJINNÄN TORJUNNASTA 14.06.2005-15.07.2005 Kriteereitä vastaavia vastauksia: 803/803. Yrityksen toimiala D - Teollisuus 225 28,0% K - Kiinteistöalan toiminta,

Lisätiedot

Sidosryhmien kuuleminen pienyrityksiä koskevan politiikan muotoilussa kansallisella ja alueellisella tasolla

Sidosryhmien kuuleminen pienyrityksiä koskevan politiikan muotoilussa kansallisella ja alueellisella tasolla Sidosryhmien kuuleminen pienyrityksiä koskevan politiikan muotoilussa kansallisella ja alueellisella tasolla 01/06/2004-30/09/2004 Osa I. Taustatiedot Valtio AT - Itävalta 9 (4.5) BE - Belgia 13 (6.5)

Lisätiedot

EU:N KEHITYS JA UNIONIN DEMOKRAATTINEN OIKEUTUS TIMO MIETTINEN, FT, YLIOPISTOTUTKIJA EUROOPPA-TUTKIMUKSEN VERKOSTO HELSINGIN YLIOPISTO

EU:N KEHITYS JA UNIONIN DEMOKRAATTINEN OIKEUTUS TIMO MIETTINEN, FT, YLIOPISTOTUTKIJA EUROOPPA-TUTKIMUKSEN VERKOSTO HELSINGIN YLIOPISTO EU:N KEHITYS JA UNIONIN DEMOKRAATTINEN OIKEUTUS TIMO MIETTINEN, FT, YLIOPISTOTUTKIJA EUROOPPA-TUTKIMUKSEN VERKOSTO HELSINGIN YLIOPISTO 28/09/2017 1 EU JA DEMOKRATIA Kysymys demokraattisesta oikeutuksesta

Lisätiedot

Neljä viidestä suomalaisesta uskoo, että poliitikot ymmärtävät tarkoituksella väärin toisiaan

Neljä viidestä suomalaisesta uskoo, että poliitikot ymmärtävät tarkoituksella väärin toisiaan TUTKIMUSOSIO Neljä viidestä suomalaisesta uskoo, että poliitikot ymmärtävät tarkoituksella väärin toisiaan Neljä viidestä (0 %) suomalaisesta on vakuuttunut siitä, että poliitikot ymmärtävät tarkoituksella

Lisätiedot

SOSIAALISEN ONNELLISUUDEN POLITIIKKA. Juho Saari (VTT, MA Econ.) Professori, Kuopion Yliopisto Juho.saari@uku.fi. 22.4.2010 (c) Juho Saari 2009 1

SOSIAALISEN ONNELLISUUDEN POLITIIKKA. Juho Saari (VTT, MA Econ.) Professori, Kuopion Yliopisto Juho.saari@uku.fi. 22.4.2010 (c) Juho Saari 2009 1 SOSIAALISEN ONNELLISUUDEN POLITIIKKA Juho Saari (VTT, MA Econ.) Professori, Kuopion Yliopisto Juho.saari@uku.fi 1 Onnellisuus ja hyvinvointipolitiikka Pohjoismaisessa tutkimusperinteessä hyvinvointi on

Lisätiedot

AATE, PERINTEET JA MIELIKUVAT SELITTIVÄT PUOLUEVALINTAA KUNTAVAALEISSA

AATE, PERINTEET JA MIELIKUVAT SELITTIVÄT PUOLUEVALINTAA KUNTAVAALEISSA AATE, PERINTEET JA MIELIKUVAT SELITTIVÄT PUOLUEVALINTAA KUNTAVAALEISSA Aatteellisilla tekijöillä (2 % vaikutti ratkaisevasti tai paljon), perinteillä sekä mielikuvilla puolueen harjoittamasta politiikasta

Lisätiedot

Edustuksellisen demokratian uhat ja mahdollisuudet

Edustuksellisen demokratian uhat ja mahdollisuudet Edustuksellisen demokratian uhat ja mahdollisuudet Kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelman avausseminaari 16.3.2004 Heikki Paloheimo Valtio-opin laitos 20014 Turun yliopisto heikki.paloheimo@utu.fi Äänestysaktiivisuus

Lisätiedot

ZA6652. Flash Eurobarometer 430 (European Union Citizenship) Country Questionnaire Finland (Finnish)

ZA6652. Flash Eurobarometer 430 (European Union Citizenship) Country Questionnaire Finland (Finnish) ZA66 Flash Eurobarometer 0 (European Union Citizenship) Country Questionnaire Finland (Finnish) FL0 European Union CitizenshipFIF D Minkä ikäinen olette? (KIRJOITA IKÄ JOS KIELTÄYTYI, KOODI ON '99') D

Lisätiedot

Terveysosasto/nh. Sairaanhoito EU:ssa. Noora Heinonen 25.8.2009

Terveysosasto/nh. Sairaanhoito EU:ssa. Noora Heinonen 25.8.2009 Sairaanhoito EU:ssa Noora Heinonen 25.8.2009 EY-lainsäädäntöä soveltavat valtiot EU-maat maat: Alankomaat (NL), Belgia (BE), Bulgaria (BG), Espanja (ES), Irlanti (IE), Italia (IT), Itävalta (AT), Kreikka

Lisätiedot

EUROOPPA-NEUVOSTO JA NEUVOSTO LYHYESTI

EUROOPPA-NEUVOSTO JA NEUVOSTO LYHYESTI EUROOPPA-NEUVOSTO JA NEUVOSTO LYHYESTI EUROOPPA-NEUVOSTO EU:N STRATEGIAELIN Eurooppa-neuvosto on Euroopan unionin liikkeellepaneva voima. Se määrittelee EU:n toiminnan suuntaviivat ja poliittiset painopisteet.

Lisätiedot

TARKISTUKSET FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2011/2019(BUD) Lausuntoluonnos László Surján. PE v01-00

TARKISTUKSET FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2011/2019(BUD) Lausuntoluonnos László Surján. PE v01-00 EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Aluekehitysvaliokunta 18.4.2011 2011/2019(BUD) TARKISTUKSET 1-13 László Surján (PE462.573v01-00) vuoden 2012 talousarvioesitystä käsittelevän kolmikantakokouksen neuvotteluvaltuuksista

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.4.2013 COM(2013) 193 final 2013/0104 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS yhteisön tullikoodeksista (uudistettu tullikoodeksi) annetun asetuksen (EY) N:o

Lisätiedot

Vuoden 2014 Euroopan parlamentin vaalien jälkeen toteutettu tutkimus VUODEN 2014 EUROOPAN PARLAMENTIN VAALIEN JÄLKEEN TOTEUTETTU TUTKIMUS

Vuoden 2014 Euroopan parlamentin vaalien jälkeen toteutettu tutkimus VUODEN 2014 EUROOPAN PARLAMENTIN VAALIEN JÄLKEEN TOTEUTETTU TUTKIMUS Directorate-General for Communication PUBLIC OPINION MONITORING UNIT Brussels, October 2014. Vuoden 2014 Euroopan parlamentin vaalien jälkeen toteutettu tutkimus VUODEN 2014 EUROOPAN PARLAMENTIN VAALIEN

Lisätiedot

TUTKIMUS Yleisen mielipiteen seuranta -sarja Viestinnän pääosasto

TUTKIMUS Yleisen mielipiteen seuranta -sarja Viestinnän pääosasto Parlametri 2016 Analyyttinen yhteenveto Euroopan parlamentin erityiseurobarometri TUTKIMUS Yleisen mielipiteen seuranta -sarja Viestinnän pääosasto Laatija: Jacques Nancy, Yleisen mielipiteen seurantayksikkö

Lisätiedot

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0278/2. Tarkistus. Christel Schaldemose ja muita

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0278/2. Tarkistus. Christel Schaldemose ja muita 6.4.2016 A8-0278/2 2 Johdanto-osan A kappale A. katsoo, että sisämarkkinat ovat keskeinen unionin talouskasvua ja työpaikkojen luomista elvyttävä väline; A. katsoo, että sisämarkkinat ovat keskeinen unionin

Lisätiedot

EDUSKUNTA EHDOKAS VAALIT ÄÄNESTÄÄ VAALIUURNA VAALI- KUNTA- VALVO- KAMPANJA ÄÄNIOIKEUS OIKEUS VAALI LEIMA POLIITTINEN KAMPANJOIDA

EDUSKUNTA EHDOKAS VAALIT ÄÄNESTÄÄ VAALIUURNA VAALI- KUNTA- VALVO- KAMPANJA ÄÄNIOIKEUS OIKEUS VAALI LEIMA POLIITTINEN KAMPANJOIDA Lämmittely Selitä sana EDUSKUNTA EHDOKAS ÄÄNESTÄÄ VAALIUURNA VAALI- KUNTA- VALVO- KAMPANJA ÄÄNIOIKEUS OIKEUS VAALI JAISET KUNNAN- VELVOL- ÄÄNI- POLIITIKKO PUOLUE VALTUUSTO LISUUS OIKEUS Keskustellaan ÄÄNESTYS-

Lisätiedot

FLASH eurobarometrikysely 266 NAISET JA EUROOPAN PARLAMENTIN VAALIT. Yhteenvetoanalyysi

FLASH eurobarometrikysely 266 NAISET JA EUROOPAN PARLAMENTIN VAALIT. Yhteenvetoanalyysi Bryssel, 2. maaliskuuta 2009 FLASH eurobarometrikysely 266 NAISET JA EUROOPAN PARLAMENTIN VAALIT Yhteenvetoanalyysi Euroopan parlamentti ja komissio päättivät kansainvälisen naistenpäivän aattona ja ennen

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto EUROOPPA-NEUVOSTO

Euroopan unionin neuvosto EUROOPPA-NEUVOSTO Euroopan unionin neuvosto EUROOPPA-NEUVOSTO EU:N STRATEGIAELIN Eurooppa-neuvosto on se EU:n toimielin, joka määrittelee Euroopan unionin yleisen suunnan ja prioriteetit. Sen jäseninä ovat EU:n jäsenmaiden

Lisätiedot

14950/14 elv/vk/jk 1 DG G 2B

14950/14 elv/vk/jk 1 DG G 2B Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 4. marraskuuta 2014 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2013/0400 (CNS) 14950/14 SC 182 ECON 1002 SELVITYS Lähettäjä: Vastaanottaja: Puheenjohtajavaltio Neuvosto Ed.

Lisätiedot

LIITE. asiakirjaan KOMISSION KERTOMUS VUOSIKERTOMUS 2016 TOISSIJAISUUS- JA SUHTEELLISUUSPERIAATTEISTA

LIITE. asiakirjaan KOMISSION KERTOMUS VUOSIKERTOMUS 2016 TOISSIJAISUUS- JA SUHTEELLISUUSPERIAATTEISTA EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 30.6.2017 COM(2017) 600 final ANNEX 1 LIITE an KOMISSION KERTOMUS VUOSIKERTOMUS 2016 TOISSIJAISUUS- JA SUHTEELLISUUSPERIAATTEISTA FI FI Liite Luettelo komission asiakirjoista,

Lisätiedot

Energia-alan painopisteet Euroopassa José Manuel Barroso

Energia-alan painopisteet Euroopassa José Manuel Barroso Energia-alan painopisteet Euroopassa José Manuel Barroso Euroopan komission puheenjohtaja Eurooppa-neuvoston kokous 22.5.2013 Uusia realiteetteja globaaleilla energiamarkkinoilla Finanssikriisin vaikutus

Lisätiedot

6426/15 tih/msu/vl 1 DG B 3A

6426/15 tih/msu/vl 1 DG B 3A Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 26. helmikuuta 2015 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2014/0258 (NLE) 2014/0259 (NLE) 6426/15 SOC 91 EMPL 43 MIGR 11 JAI 103 ILMOITUS: A-KOHTA Lähettäjä: Neuvoston

Lisätiedot

11917/1/12 REV 1 ADD 1 hkd,mn/vpy/tia 1 DQPG

11917/1/12 REV 1 ADD 1 hkd,mn/vpy/tia 1 DQPG EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 4. lokakuuta 2012 (10.10) (OR. fr) Toimielinten välinen asia: 2010/0197 (COD) 11917/1/12 REV 1 ADD 1 WTO 244 FDI 20 CODEC 1777 PARLNAT 324 NEUVOSTON PERUSTELUT Asia:

Lisätiedot

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI B8-0150/1. Tarkistus. Beatrix von Storch ECR-ryhmän puolesta

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI B8-0150/1. Tarkistus. Beatrix von Storch ECR-ryhmän puolesta 1.2.2016 B8-0150/1 1 Johdanto-osan F a kappale (uusi) F a. katsoo, että uusia lainsäädäntöehdotuksia ei pidä hyväksyä niin kauan kuin nykyistä EU:n lainsäädäntöä ja politiikkavälineitä ei ole saatettu

Lisätiedot

MITÄ OPITTIIN KAINUUN MAAKUNTAVAALEISTA? KAINUUN HALLINTOKOKEILUN ARVIOINNIN NÄKÖKULMA Demokratiapäivä , Helsinki

MITÄ OPITTIIN KAINUUN MAAKUNTAVAALEISTA? KAINUUN HALLINTOKOKEILUN ARVIOINNIN NÄKÖKULMA Demokratiapäivä , Helsinki MITÄ OPITTIIN KAINUUN MAAKUNTAVAALEISTA? KAINUUN HALLINTOKOKEILUN ARVIOINNIN NÄKÖKULMA Demokratiapäivä 17.10.2017, Helsinki Anni Jäntti kunta- ja aluejohtamisen yliopistonlehtori Tampereen yliopisto KAINUUN

Lisätiedot

Tilastoliite osaan 1 KOLMAS TALOUDELLISTA JA SOSIAALISTA YHTEENKUULUVUUTTA KOSKEVA KERTOMUS 65

Tilastoliite osaan 1 KOLMAS TALOUDELLISTA JA SOSIAALISTA YHTEENKUULUVUUTTA KOSKEVA KERTOMUS 65 Tilastoliite osaan 1 65 A1.1 Työllisyys nykyisen EUn alueella, 1996 ja 2002 Työllisyysaste (% työikäisestä väestöstä) 1996 2002 EU15 59,9 64,2 Muut jäsenvaltiot 61,7 65,1 Koheesiomaat 51,5 60,2 Kreikka

Lisätiedot

Ay-liikkeen Eurovaalitutkimus

Ay-liikkeen Eurovaalitutkimus Ay-liikkeen Eurovaalitutkimus Esitys lehdistötilaisuuteen Ravintola Pääposti 5.5.2014 Luottamuksellinen Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti ammattiliittojen jäsenten parissa tutkimuksen Europarlamenttivaaleihin

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Kulttuuri-, nuoriso-, koulutus-, tiedonvälitys- ja urheiluvaliokunta KOMPROMISSITARKISTUKSET 1-12 SUULLISET TARKISTUKSET 1-5 Mietintöluonnos Ole Andreasen Komission tiedonanto

Lisätiedot

Eräät maat julkaisevat korttinsa eri kieliversioina, josta johtuen mallikortteja on useita.

Eräät maat julkaisevat korttinsa eri kieliversioina, josta johtuen mallikortteja on useita. Eurooppalaisen sairaanhoitokortin mallikortit maittain Tässä liitteessä on tietoa eurooppalaisesta sairaanhoitokortista. Mallikortit on kopioitu Internetistä osoitteesta http://ec.europa.eu/employment_social/healthcard/index_en.htm,

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.9.2015 COM(2015) 426 final 2015/0190 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Maailman kauppajärjestön TRIPS-neuvostossa ja yleisneuvostossa Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta,

Lisätiedot

Taloudellisen tilanteen kehittyminen

Taloudellisen tilanteen kehittyminen #EURoad2Sibiu Taloudellisen tilanteen kehittyminen Toukokuu 219 KOHTI YHTENÄISEMPÄÄ, VAHVEMPAA JA DEMOKRAATTISEMPAA UNIONIA EU:n kunnianhimoinen työllisyyttä, kasvua ja investointeja koskeva ohjelma ja

Lisätiedot