Aivokasvainten ensioireet aikuisilla
|
|
- Pertti Karjalainen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Tieteessä kättä pidempää Jussi P. Posti LT, neurokirurgian erikoislääkäri TYKS, Neurotoimialue, neurokirurgian vastuualue sekä kuntoutuksen ja aivovammojen hoidon vastuualue Turun yliopisto, kliininen laitos, neurologia Jussi O.T. Sipilä LL, neurologian erikoislääkäri TYKS, Neurotoimialue, yleisneurologian vastuualue Turun yliopisto, kliininen laitos, neurologia Aivokasvainten ensioireet aikuisilla Aivokasvaimelle spesifistä oirekuvaa ei ole, vaan kyseessä on yhdistelmä erilaisia oireita, jotka johtuvat kasvaimen tyypistä ja sijainnista. Glioomien tyypillisimmät ensioireet ovat sekavuus ja kouristuskohtaus. Meningeoomat löydetään usein sattumalta. Oireiden ilmetessä tyypillisiä ovat kohtausoireet, aivohermojen toimintahäiriöt sekä käytöksen muutokset ja psykomotorinen hidastuminen. Aivometastaasien ensioireet ovat yleisimmin sekavuus, kouristuskohtaus ja päänsärky. Yksinään ilmenevä päänsärky ei ole tyypillinen glioomalle, mutta klassista varhaisaamun pahoinvoinnin ja päänsäryn yhdistelmää selvitettäessä on otettava huomioon aivokasvaimen mahdollisuus. Vertaisarvioitu Syöpä on yleisesti pelätyimpiä sairauksia, ja erityistä huolta aiheuttavat aivokasvaimet. Aivokasvaimen pelko mitä moninaisimpien neurologisten oireiden taustalla onkin kliinikolle tuttu tilanne, ja näin ollen tieto oireiden ja löydösten diagnostisesta merkityksestä on tarpeen. Tämän katsausartikkelin tarkoituksena on käydä läpi aivokasvainten tyypillisiä ensioireita aikuisilla ja kerrata niiden taustalla olevien patofysiologisten mekanismien merkitystä oireiden kehittymiselle. Artikkelissa keskitytään tyypillisimpiin kallonsisäisiin kasvaimiin, glioomiin, meningeoomiin ja etäpesäkkeisiin. Aivokasvaimelle spesifistä oirekuvaa ei ole olemassa. Aivokasvaimen oireiden yleispiirteet Kallonsisäisen kasvaimen aiheuttamiin oireisiin vaikuttavat kasvaimen sijainti, koko, kasvunopeus ja kasvutapa. Aivokasvainpotilaan oirekuva on tavanomaisesti yhdistelmä erilaisia oireita, ja voidaankin sanoa, että aivokasvaimelle spesifistä oirekuvaa ei ole olemassa. Tuoreiden tutkimusten mukaan kuvantamistutkimusten saatavuuden lisääntyminen ei ole vaikuttanut aivokasvainpotilaiden ennusteeseen (1) eikä muuttanut diagnoosiin johtavien oireiden tyyppiä tai jakaumaa (2). Valtaosa oireista herättääkin kliinisen epäilyn jo perusterveydenhuollossa, ja kliinisen diagnostiikan merkitys aivokasvainta epäiltäessä on edelleen ensiarvoisen tärkeä. Aivokasvaimen aiheuttamista oireista motoriset ja aivorunko-oireet voidaan paikantaa melko hyvin. Muiden oireiden paikannus on vaikeampaa tai jopa mahdotonta, koska aivot ovat toiminnallinen hermoverkko. Kasvaimen kasvutapa vaikuttaa kaikkiin oireisiin (taulukko 1). Tyypillisesti oirekuva on etenevä, mutta etenemisnopeuden ratkaisevat kasvaimen ominaisuudet ja sijainti. Laaja-alaisesti aivokudokseen infiltroiva aivokasvain voi aiheuttaa viikoissa kehittyvän kognitiivisen taantumisen, mutta toisaalta oirekuva voi olla äkillinen, kuten kasvaimen verenvuodon tai aivokudoksen turvotuksen vuoksi ilmaantuvan aivopaineoireiston yhteydessä. Toisaalta pienikin kasvain saattaa aiheuttaa hyvin dramaattisen oireen, kuten toispuolihalvauksen, puhevaikeuden tai kouristuskohtauksen. Useissa oppikirjoissa päänsärky sekä muut aivopaineoireet ja kouristuskohtaukset esitetään yleisimmiksi aivokasvainten ensioireiksi. Kliinisen kokemuksen ja viimeaikaisten tutkimusten perusteella on viitteitä siitä, että oireet kuitenkin vaihtelevat varsin paljon eri-ikäisillä potilailla sekä myös kasvaimen kudostyypin mukaan. Aivokudoksen sisäiset kasvaimet Aivokudoksen sisäiset kasvaimet aiheuttavat oireita kolmella eri mekanismilla. Matalaasteiset glioomat (WHO:n luokituksessa gradus 2) eli astrosytoomat ja oligodendroglioomat sekä ependymoomat kasvavat hitaasti infiltroiden radastoja pitkin valkeaan aineeseen ja aivokudoksen pintaan (kuva 1A) aiheuttaen tyypillisesti kouristuskohtauksia (3). Korkea-asteiset glioomat eli anaplastiset astrosytoomat, oligodendroglioomat (WHO:n gradus 3) ja glioblastoomat (WHO:n gradus 4) infiltroivat aggressiivisesti aivokudokseen (kuva 1B) aiheuttaen massavaikutuksen. Metastaasit puolestaan ilmaantuvat aivojen kuorikerroksen 2401
2 Kirjallisuutta 1 Solheim O, Torsteinsen M, Johannesen TB, Jakola AS. Effects of cerebral magnetic resonance imaging in outpatients on observed incidence of intracranial tumors and patient survival: a national observational study. J Neurosurg 2014;120: Posti JP, Bori M, Kauko T ym. Presenting symptoms of glioma in adults. Acta Neurol Scand 2015;131: Ruda R, Bello L, Duffau H, Soffietti R. Seizures in low-grade gliomas: natural history, pathogenesis, and outcome after treatments. Neuro Oncol 2012;14 suppl 4:iv Shapiro WR. Clinical features: Neurology of brain tumor and paraneoplastic disorders. Kirjassa: Winn HR, toim. Youmans Neurological Surgery, 6. painos. Elsevier Taphoorn MJ, Klein M. Cognitive deficits in adult patients with brain tumours. Lancet Neurol 2004;3: Greenberg MS, toim. Handbook of Neurosurgery, 7. painos. Thieme Publishers Lu-Emerson C, Eichler AF. Brain metastases. Continuum (Minneap Minn) 2012;18: Claus EB, Bondy ML, Schildkraut JM, Wiemels JL, Wrensch M, Black PM. Epidemiology of intracranial meningioma. Neurosurgery 2005;57: Whittle IR, Smith C, Navoo P, Collie D. Meningiomas. Lancet 2004;363: Sidonnaisuudet Jussi P. Posti: Matka-, majoitus- ja kokouskuluja (Skulle Implants Oy). Jussi Sipilä: Matka-, majoitus- ja kokouskuluja (Lundbeck, Merck Serono, Orion), osakkeet (Orion). Taulukko 1. Aivokasvainten aiheuttamat yleis- ja paikallisoireet (mukailtu lähteistä 4 ja 6). Oireryhmä Oire Kasvaimen tyypillinen sijainti Paikallisoireet Paikallisalkuiset, yleistymättömät epileptiset kohtaukset Puheentuoton vaikeudet Näkökenttäpuutos Kaksoiskuvat, nystagmus Kuulohäiriöt Motoriset häiriöt Tuntohäiriöt Ohimo-, otsa- tai päälaenlohko Otsa- tai ohimolohko Näköhermo, kiasma, näkörata tai näköaivokuori III, IV ja VI aivohermot ja niiden yhteydet, keskiaivot tai pikkuaivot VIII aivohermo ja pons-kulma Kontralateraalinen liikeaivokuori, pyramidiradan alku, aivoreisi, aivorunko, ipsilateraalinen pikkuaivo (kömpelyys ja dysmetria) Kontralateraalinen somatosensorinen aivokuori, talamus Yleisoireet Kävelyvaikeudet Pikkuaivot, otsa- tai päälakilohko Yleistyneet epileptiset kohtaukset Ohimo-, otsa- tai päälakilohko Sekavuus Ohimo-, otsa- tai päälaenlohko Psykomotorinen hidastuminen Otsalohko Kielelliset häiriöt Ohimo- tai otsalohko Sosiaalisen käyttäytymisen häiriöt Otsa- tai ohimolohko ja neuropsykiatriset oireet Aamupainotteinen päänsärky, pahoinvointi (ja staasipapilla) Aivoreisi, aivorunko, pikkuaivot alaiseen osaan kasvainsolujen levitessä veriteitse aiheuttaen aivokudoksen sisällä massavaikutuksen ilman laajaa infiltraatiota ja aivokudoksen tuhoa (kuva 1C) (4). Myös primaarinen aivolymfooma ilmenee aivokudoksen sisäisenä kasvaimena. Kliinisesti merkittävin aivokudoksen sisäisten kasvainten ryhmä ovat aivojen astrosyyteistä, oligodendrosyyteistä tai ependyymisoluista alkunsa saavat glioomat. Ne jaetaan WHO:n luokituksessa erilaistumisasteensa, ts. pahanlaatuisuutensa mukaan graduksiin 1 4. Aikuisilla tavataan yleisimmin gradusten 2 4 kasvaimia. Primaarisista aivokudoksen sisäisistä kasvaimista noin 50 % on glioomia. Nämä kasvaimet kasvavat infiltroiden aivokudokseen ja vaikuttavat potilaan elinajan ennusteeseen. Hiljattain julkaistussa tutkimuksessa havaitsimme, että glioomien yleisimmät ensioireet ovat kouristuskohtaus ja sekavuus. Kouristaneet potilaat olivat nuorempia kuin sekavuudesta kärsineet potilaat. Mitä korkeampi gliooman erilaistumisaste oli, sitä todennäköisemmin sekavuus kuului potilaan oireisiin. Kouristuskohtauksen ilmaantuvuus taas ei ollut kytköksissä gliooman erilaistumisasteeseen. Tässä potilasaineistossa päänsärky oli harvinainen ensioire, eikä sitä esiintynyt yhdelläkään potilaalla ilman muita oireita (2). Aiemminkin on raportoitu, että korkea-asteiset glioomat aiheuttavat yleensä kognitiivisen taantuman. Mekanismina on pidetty nopeaa infiltroivaa kasvutapaa, joka vaurioittaa aivojen valkean aineen signalointiverkoston yhtenäisyyttä ja johtaa monimuotoiseen kliiniseen oirekuvaan (5). Aikaisemmat tutkimukset ovat niin ikään osoittaneet, että kouristuskohtaukset ovat tyypillisempiä nuorilla glioomapotilailla ja että ne ovat myös yleisempiä matala-asteisten kuin korkea-asteisten glioomien ensioireena. On ajateltu, että hitaasti kasvavat glioomat häiritsevät aivokudoksen pinnan toimintaa laukaisten epileptogeneesin (3). Aivometastaasit ovat kaiken kaikkiaan yleisempiä kuin primaariset aivokasvaimet, mutta niitä ilmaantuu useimmiten vasta, kun kasvain on jo levinnyt muuallekin. Niitä ilmaantuu harvoin potilaalle, jolla ei ole aiemmin tiedossa olevaa muun kehon alueen syöpää. Primaarikas 2402
3 Aivokudoksen ulkoiset kasvaimet Meningeoomista yli 90 % on hyvänlaatuisia lukinkalvosta alkunsa saavia kasvaimia. Niitä on kaikista aivokasvaimista noin 25 % (8), ja ne ovat yleisimpiä aivokudoksen ulkoisia kasvaimia. Muita varsin yleisiä kallonsisäisiä aivokudoksen ulkopuolisia kasvaimia ovat neurinoomat (yleisimmin VIII aivohermon vestikuva 1. Aivokasvainten erilaiset kasvutavat. A) Matala-asteiset glioomat (gradus 2) infiltroivat tyypillisesti valkean aineen radastoja pitkin. B) Korkea-asteiset glioomat (kuvassa glioblastooma, keskellä nekroosia) infiltroivat aggressiivisesti valkeaa ainetta pitkin, usein myös aivokurkiaisen kautta toiseen aivopuoliskoon. C) Metastaasit aiheuttavat aivokudoksen työntymisen ympäriltään ja vasogeenisen turvotuksen nämä voivat aiheuttaa massavaikutuksen. D) Aivokudoksen ulkopuoliset kasvaimet (kuvassa meningeooma) aiheuttavat aivokudoksen puristumisen ja vasogeeninen turvotus voi saada aikaan massavaikutuksen. A B C D vain on tyypillisesti keuhko-, rinta-, iho- tai munuaissyöpä. Aivometastaasien toteamisvaiheessa 70 %:lla potilaista todetaan useampia aivometastaaseja (6). Ne saattavat olla pitkään kliinisesti oireettomia, ja kolmanneksella kasvain todetaan vasta ruumiinavauksen yhteydessä. Osa metastaaseista ilmenee aivokalvoista tai kallosta kasvavina massoina, jolloin ne aiheuttavat oireita painamalla ja infiltroimalla aivokudosta. Aivometastaasien ensioireet muistuttavat glioomien ensioireita, sillä kognitiiviset häiriöt ja kouristuskohtaukset ovat yleisiä, mutta myös päänsärkyä ja paikallisia oireita tavataan (7). Aivometastaasit aiheuttavat usein voimakkaan vasogeenisen aivokudosturvotuksen, joka edetessään saattaa olla ilmenevien aivopaine- ja muiden oireiden taustalla (kuva 1C). bulaarischwannooma), sekundaarinen aivolymfooma sekä aivokalvojen ja kallon metastaasit. Meningeoomat ovat nykyään varsin usein sattumalöydöksiä. Mikäli ne aiheuttavat oireita, tavataan tyypillisimmin epileptiformisia tai joskus aivoverenkiertohäiriötäkin muistuttavia kohtausoireita, aivokudoksen paikallisesta puristumisesta johtuvia oireita ja aivohermojen toimintahäiriöitä tai käytöksen muutoksia sekä psykomotorista hidastumista. Meningeooman koon kasvaessa aivokudos saattaa joskus reagoida voimakkaalla vasogeenisella turvotuksella, joka johtaa yleis oireisiin (kuva 1D). Meningeooma voi aiheuttaa turvotuksen vuoksi myös erilaisia herniaatioita ja tämä voi aiheuttaa esimerkiksi takimmaisen aivovaltimon puristumisen aivoteltan reunaa vasten ja johtaa näköaivokuoren infarktiin (9). Vestibulaarischwannooman tavallisimmat oireet ovat sensorineuraalinen kuulon alenema, huimaus, tinnitus ja suurissa kasvaimissa kasvohermohalvaus (VII aivohermo) ja ataksia tai spastinen toispuoli- tai neliraajahalvaus (aivorunko). Sekä vestibulaariscwannooma että aivokammion sisäinen meningeooma voivat aiheuttaa likvorikierron estymisen ja hydro kefalian. 2403
4 kuva 2. Esimerkkejä aivokasvainten tietokonetomografia- ja magneettikuvauslöydöksistä. A) Vasemman otsalohkon ja aivokurkiaisen gliooma, gradus 2. B) Oikean parietaalilohkon gliooma, gradus 4. C) Oikean pikkuaivopuoliskon adenokarsinooman metastaasi. A B C D D) Vasemmanpuolinen otsalohkon pintaan kontaktissa oleva meningeooma. ENGLISH SUMMARY in english Presenting symptoms of brain tumours in adults Lopuksi Aivokasvainten oirekuva koostuu tavanomaisesti useasta oireesta. Tämän kokonaisuuden voidaan ajatella koostuvan kahden eri akselin oireista: 1) Aivokudoksen sisäiset ja ulkoiset kasvaimet eroavat kasvutavoiltaan ja voivat ai heuttaa erilaisia oireita. 2) Aivokasvaimet aiheuttavat sijaintinsa ja kokonsa mukaan paikallistettavia tai muita oireita. Kliinisesti merkittävin aivokasvainryhmä ovat glioomat, joiden yleisimmät ensioireet ovat sekavuus ja kouristuskohtaukset. Gliooman diagnosointi mahdollisimman varhain vaikuttaa välillisesti potilaan ennusteeseen, sillä mahdollisimman vähän levinnyt kasvain on teknisesti helpompi hoitaa kirurgisesti ja resektion laajuus on merkittävä ennustekijä. Meningeoomat ovat myös merkittävä kasvainryhmä ja löytyvät nykyään usein sattumalta. Oireita aiheuttaessaan ne poikkeavat jonkin verran glioomista, sillä kohtausoireiden ohella merkittäviä ovat paikallisoireet. Sekavuuden sijaan menin geoomat aiheuttavat ajoittain käyttäytymisen muutoksia ja psykomotorista hidastumista. Kooltaan leikkauskriteerit täyttävät menin geoomat ovat varsin usein poistettavissa ko konaan. Mahdollisimman varhainen toteaminen edesauttaa hoidon suunnittelussa ja parantaa todennäköisyyttä kasvaimen kokonaispoistoon. Epäily aivokasvaimesta syntyy usein päivystyksessä tehdyn kuvantamistutkimuksen perusteella. Pään tietokonetomografia- ja magneettikuvalöydökset poikkeavat varsin paljon toisistaan, ja TT-löydöksen tulkinta voi olla haastavaa, mikäli päivystyspisteessä ei ole radiologia paikalla. Kuvassa 2 on esitetty esimerkit kuvan 1 kasvaintyypeistä eri sijainneissa. Ensimmäisen kouristuskohtauksen saaneelle potilaalle tulee tehdä aivojen kuvantamistutkimus, mikäli kohtaukselle ei ole selvää muuta perussyytä. Vastaavasti potilaan kärsiessä epäselvistä neurokognitiivisista oireista ilman altistavia tekijöitä, etenkin sekavuudesta, aivot tulee kuvata. Sekavuuden syy on kuitenkin varsin harvoin aivokasvain. Yksinään ilmenevä päänsärky ei ole tyypillinen glioomalle, mutta erityisesti klassinen varhaisaamun pahoinvoinnin ja päänsäryn yhdistelmä on otettava huomioon mahdollisena aivokasvaimen merkkinä varsinkin, jos potilas sairastaa kehon muun osan syöpää. 2404
5 English summary Jussi P. Posti M.D., Ph.D., Specialist in Neurosurgery The Clinical Neurosciences Operational Division of Turku University Hospital, Neurosurgery and Rehabilitation and Brain Trauma Department of Clinical Medicine, Neurology, University of Turku Jussi O.T. Sipilä M.D., Specialist in Neurology The Clinical Neurosciences Operational Division of Turku University Hospital, General Neurology Presenting symptoms of brain tumours in adults There is no specific set of symptoms for brain tumours, but the entity can be defined as comprising symptoms of two categories: 1) intra-axial and extra-axial brain tumours differ in pattern of growth and thus cause different symptoms and 2) brain tumours cause focal symptoms that are associated with their intracranial location and general symptoms that depend on their size. Gliomas typically present with cognitive disorder and seizure, but headache is rare and does not seem to appear as a sole symptom, while metastases may cause all three foregoing symptoms. Meningiomas are often incidental findings, but they may present with seizures, cranial nerve deficits, personality changes, and psychomotor retardation. Patients who present with first seizure or cognitive disorder without predisposing factors should undergo cranial imaging. Whereas headache is not a typical presenting symptom of glioma, early morning headache and nausea should be considered as red flag signs, especially in patients with a history of malignant disease. 2404a
Aikuispotilaan aivokasvaimen toteaminen päivystyksessä
Tieteessä kättä pidempää Jussi P. Posti dosentti, neurokirurgian erikoislääkäri TYKS Neuro, neurokirurgian vastuualue, Aivovammojen huippuyksikkö, Varsinais- Suomen sairaanhoitopiiri sekä Turun yliopisto,
LisätiedotNTMS-TUTKIMUSMENETELMÄN HYÖDYNTÄMINEN MOTORI- SEN AIVOKUOREN KARTOITTAMISESSA AIVOKASVAINPOTI- LAILLA
NTMS-TUTKIMUSMENETELMÄN HYÖDYNTÄMINEN MOTORI- SEN AIVOKUOREN KARTOITTAMISESSA AIVOKASVAINPOTI- LAILLA Kalle Peltonen Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen Yliopisto Lääketieteen yksikkö PSHP:n
LisätiedotAIVOKASVAIN Tietoa sairastuneelle. Helena Vainio 2018
AIVOKASVAIN Tietoa sairastuneelle Helena Vainio 2018 AIVOT Ihmisen aivot ovat herkkää kudosta, joka ei juurikaan uusiudu niiden vaurioituessa. Se, mille alueelle ja kuinka nopeasti aivoja vaurioittava
LisätiedotMatkapuhelimet ja syöpävaara
Matkapuhelimet ja syöpävaara Anssi Auvinen LT, tutkimusprofessori Säteilyturvakeskus Miksi tutkitaan Radiotaajuinen sähkömagneettikenttä Heikko energia Paikallinen: kantama joitain cm Tutkimuksen edellytykset
LisätiedotGlioomien molekyylidiagnostiikkaa Maria Gardberg TYKS-Sapa Patologia / Turun Yliopisto
Glioomien molekyylidiagnostiikkaa 30.8.2013 Maria Gardberg TYKS-Sapa Patologia / Turun Yliopisto Glioomien WHO-luokitus on morfologinen Gradusten I-IV ryhmittelyn perustana on toiminut ennusteen huononeminen
LisätiedotNeuropsykologian erikoispsykologikoulutus
Neuropsykologian erikoispsykologikoulutus Laura Hokkanen Professori Helsingin yliopisto Psykologia 2012 Turku 23.8.2012 Neuropsykologia psykologian erikoisala, jonka kiinnostuksenkohteina ovat aivojen
LisätiedotKeskushermoston kasvainten esiintyvyys on
Näin hoidan Pauli Helén Suomen yliopisto- ja keskussairaaloiden erikoislääkäripoliklinikoissa sekä terveyskeskuksissa seurataan tuhansia aivokasvainpotilaita. Tähän liittyvät ongelmat ovat monitahoisia.
LisätiedotOHJEISTUS PÄÄHÄN KOHDISTUNEEN ISKUN SAANEEN OTTELIJAN VALMENTAJILLE, HUOLTAJILLE SEKÄ OMAISILLE
OHJEISTUS PÄÄHÄN KOHDISTUNEEN ISKUN SAANEEN OTTELIJAN VALMENTAJILLE, HUOLTAJILLE SEKÄ OMAISILLE Laatinut: Catarina Virta fysioterapeutti, palveluohjaaja Tarkistanut: Olli Tenovuo dosentti, neurologian
LisätiedotAivovammoihin liittyvät kielelliset oireet, millaisia ne ovat ja mitä tällä hetkellä tutkitaan?
Aivovammoihin liittyvät kielelliset oireet, millaisia ne ovat ja mitä tällä hetkellä tutkitaan? Marjaana Raukola-Lindblom Erikoispuheterapeutti, neurologiset häiriöt, FL Yliopisto-opettaja Työnohjaaja
LisätiedotAivokasvainpotilaan kortikosteroidihoito Kirjallisuuskatsaus hoitotyön näkökulmasta
Aivokasvainpotilaan kortikosteroidihoito Kirjallisuuskatsaus hoitotyön näkökulmasta Damski Sanna Laiti Jere 2017 Laurea Laurea-ammattikorkeakoulu Tikkurila Aivokasvainpotilaan kortikosteroidihoito Kirjallisuuskatsaus
LisätiedotEEG:N KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET SAIRAUKSIEN DIAGNOSTIIKASSA MAIJA ORJATSALO, ERIKOISTUVA LÄÄKÄRI, HUS-KUVANTAMINEN LABQUALITY DAYS 9.2.
EEG:N KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET SAIRAUKSIEN DIAGNOSTIIKASSA MAIJA ORJATSALO, ERIKOISTUVA LÄÄKÄRI, HUS-KUVANTAMINEN LABQUALITY DAYS 9.2.2017 SISÄLLYSLUETTELO EEG-tutkimuksen esittely EEG-tutkimuksen käyttö sairauksien
LisätiedotPOTILASOHJE AIVOKASVAINLEIKKAUKSESTA KOTIUTUVALLE
OPINNÄYTETYÖ - AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO SOSIAALI-, TERVEYS- JA LIIKUNTA-ALA POTILASOHJE AIVOKASVAINLEIKKAUKSESTA KOTIUTUVALLE T E K I J Ä T : Tarja Rautiainen Tiina Tuomela SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU
LisätiedotTietoa. aikuisten aivokasvaimista
Tietoa aikuisten aivokasvaimista Aivokasvaimet ja niiden hoitomuodot Aivokasvainten neuropsykologiset vaikutukset Kun läheisellä on aivokasvain Mistä voi saada tukea? Toimittanut Hanna Mäenpää, Päivi Halonen
LisätiedotAIVOKASVAINTEN EPIDEMIOLOGIAA. Anssi Auvinen TaY, Terveystieteiden yksikkö
AIVOKASVAINTEN EPIDEMIOLOGIAA Anssi Auvinen TaY, Terveystieteiden yksikkö Epidemiologia Lääketieteellistä esiintyvyystutkimusta (Miettinen) Kuvaileva epidemiologia Esiintyvyys: Ilmaantuvuus, vallitsevuus,
LisätiedotSTUK. Sirpa Heinävaara TUTKIMUSHANKKEET - KÄYNNISSÄ OLEVAT KANSAINVÄLISET HANKKEET. tutkija/tilastotieteilijä
KÄYNNISSÄ OLEVAT TUTKIMUSHANKKEET - KANSAINVÄLISET HANKKEET Sirpa Heinävaara tutkija/tilastotieteilijä STUK RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY Tutkimusten lähtökohtia Matkapuhelinsäteilyn ja aivokasvainten
LisätiedotMitä uutta eturauhassyövän sädehoidosta? Mauri Kouri HUS Syöpätautien klinikka Onkologiapäivät 31.8.13 Turku
1 Mitä uutta eturauhassyövän sädehoidosta? Mauri Kouri HUS Syöpätautien klinikka Onkologiapäivät 31.8.13 Turku 2 ASCO GU 2013 Radikaali prostatektomian jälkeinen sädehoito ARO 92-02 / AUO AP 09/95 10v
LisätiedotTietoa. aikuisten aivokasvaimista
Tietoa aikuisten aivokasvaimista Aivokasvaimet ja niiden hoitomuodot Aivokasvainten neuropsykologiset vaikutukset Kun läheisellä on aivokasvain Mistä voi saada tukea? Toimittanut Hanna Mäenpää Kirjoittajat
LisätiedotAIVOVAMMOJEN DIAGNOSTIIKKA JA HOITO - HISTORIAA JA TULEVAISUUTTA
AIVOVAMMOJEN DIAGNOSTIIKKA JA HOITO - HISTORIAA JA TULEVAISUUTTA Olli Tenovuo Ylilääkäri, yksikön johtaja TYKS Aivovammakeskus HISTORIAA Aivovammojen historia on yhtä vanha kuin ihmisenkin historia Antiikin
LisätiedotMatkapuhelinten terveysvaikutukset: Mitä epidemiologiset tutkimukset kertovat? Prof. Anssi Auvinen Tampereen yliopisto Säteilyturvakeskus
Matkapuhelinten terveysvaikutukset: Mitä epidemiologiset tutkimukset kertovat? Prof. Anssi Auvinen Tampereen yliopisto Säteilyturvakeskus Esityksen sisält ltö u Aivokasvaimet u Muut syövät u Neurologiset
LisätiedotLikvorin biomarkkerit. diagnostiikassa. Sanna Kaisa Herukka, FM, LL, FT. Kuopion yliopistollinen sairaala
Likvorin biomarkkerit neurodegeneratiivisten sairauksien diagnostiikassa Sanna Kaisa Herukka, FM, LL, FT Itä Suomen yliopisto ja Kuopion yliopistollinen sairaala Selkäydinneste Tilavuus n. 150ml, muodostuu
LisätiedotMiten tunnistaa akuutti migreenikohtaus? Markku Nissilä, neurologi Ylilääkäri, kliininen tutkimus Suomen Terveystalo Oy
Miten tunnistaa akuutti migreenikohtaus? Markku Nissilä, neurologi Ylilääkäri, kliininen tutkimus Suomen Terveystalo Oy Migreeni: Oirejatkumo Ennakkooireet Mieliala Uupumus Kognitiiviset oireet Lihaskipu
LisätiedotMiksi neurologinen status tehdään? Aivohermojen tutkiminen. Oireiston lokalisaatio Tasodiagnostiikka. Oireiston etiologia
Miksi neurologinen status tehdään? Aivohermojen tutkiminen HYKS Neurologian klinikka 2012 Oireiston lokalisaatio Tasodiagnostiikka Psyyke Aivokuori Basaaligangliot Aivorunko Pikkuaivot Selkäydin Aivot
LisätiedotPoliklinikat kuntoutus- ja aivovammapoliklinikka neurokirurgian poliklinikka neurologian poliklinikat (Turku, Salo, Loimaa, Uusikaupunki)
Osastot AVH-valvonta Tyks kuntoutusosasto neurokirurgian osasto neurologian osasto Poliklinikat kuntoutus- ja aivovammapoliklinikka neurokirurgian poliklinikka neurologian poliklinikat (Turku, Salo, Loimaa,
LisätiedotNata Rausku DIFFUUSISTI INFILTROIVIEN ASTROSYTOOMIEN HOITO JA KEMOSÄDEHOIDON VAIKUTUS GLIOBLASTOOMAN ELINAJANENNUSTEESEEN TAYS:SSA VUOSINA
Nata Rausku DIFFUUSISTI INFILTROIVIEN ASTROSYTOOMIEN HOITO JA KEMOSÄDEHOIDON VAIKUTUS GLIOBLASTOOMAN ELINAJANENNUSTEESEEN TAYS:SSA VUOSINA 1994-2012 Lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunta Syventävien
LisätiedotMuistisairaudet saamelaisväestössä
Muistisairaudet saamelaisväestössä Anne Remes Professori, ylilääkäri Kliininen laitos, neurologia Itä-Suomen yliopisto, KYS Esityksen sisältö Muistisairauksista yleensä esiintyvyys tutkiminen tärkeimmät
LisätiedotThis document has been downloaded from TamPub The Institutional Repository of University of Tampere
This document has been downloaded from TamPub The Institutional Repository of University of Tampere Publisher's version The permanent address of the publication is http://urn.fi/urn:nbn:fi:uta- 201405161444
LisätiedotAIVORUNKO- ELI BASILAARIMIGREENI JA HEMIPLEGINEN MIGREENI
AIVORUNKO- ELI BASILAARIMIGREENI JA HEMIPLEGINEN MIGREENI Aivorunko- ja hemipleginen migreeni ovat vaikeita migreenisairauksia, joihin liittyy rajuja neurologisia auraoireita. Sairaudet ovat erittäin harvinaisia.
LisätiedotGYNEKOLOGINEN SYÖPÄ 10.5.2016
GYNEKOLOGINEN SYÖPÄ 10.5.2016 kohtusyöpä munasarjasyöpä kohdunkaulasyöpä ulkosynnyttimien syöpä gynekologisten syöpien hoito on HUS-alueella keskitetty NKL:lle KOHTUSYÖPÄ naisten 3. yleisin syöpä; 800-900
LisätiedotVIERITESTI VAI SPESIFIT VASTA-AINEET Jukka Suni
EBV-infektio VIERITESTI VAI SPESIFIT VASTA-AINEET Jukka Suni KLIINISIÄ LÖYDÖKSIÄ I SUURENTUNEET IMUSOLMUKKEET KLIINISIÄ LÖYDÖKSIÄ II KATTEISET NIELURISAT NIELUN VERENPURKAUMAT KLIINISIÄ LÖYDÖKSIÄ III
LisätiedotHuimauspotilaan kuvantamistutkimukset milloin ja miten?
Katsaus tieteessä Johanna Pekkola LT, erikoislääkäri HUS-kuvantaminen johanna.pekkola@hus.fi Riste Saat LL, erikoislääkäri HUS-kuvantaminen Huimauspotilaan kuvantamistutkimukset milloin ja miten? Kuvantamistutkimuksia
LisätiedotGliooman uusista hoitosuosituksista. Heikki Minn
Gliooman uusista hoitosuosituksista Heikki Minn Onkologiapäivät, Turku 30.8.2013 Sidonnaisuudet Konsulttina ja/tai kliinisenä tutkijana seuraavissa lääketieteellistä toimintaa harjoittavissa yrityksissä
LisätiedotNEURO- OFTALMOLOGIAA
NEURO- OFTALMOLOGIAA Kirsi Setälä Neuro-oftalmologia oftalmologia tutkii: - selittämätön näön n aleneminen - näkökenttäpuutokset - kaksoiskuvat, akuutti karsastus, silmien liikehäiri iriöt - mustuais-ongelmia
LisätiedotFocus Oncologiae. Syöpäsäätiön julkaisusarja No 12, 2011. Aivokasvaimet
Focus Oncologiae Syöpäsäätiön julkaisusarja No 12, 2011 Aivokasvaimet Syöpäsäätiön XXXVIII Symposiumi 10. 11.2.2011 Focus Oncologiae -sarjan julkaisut: Aivokasvaimet 2011 Eturauhasen syöpä 2010 Ruokatorven
LisätiedotFOKAALINEN EPILEPSIA ON DYNAAMINEN PROSESSI JOTA HERMOVERKOSTOJEN KONNEKTIIVISUUS SÄÄTELEE JUKKA PELTOLA, DOSENTTI, OSASTONYLILÄÄKÄRI
FOKAALINEN EPILEPSIA ON DYNAAMINEN PROSESSI JOTA HERMOVERKOSTOJEN KONNEKTIIVISUUS SÄÄTELEE JUKKA PELTOLA, DOSENTTI, OSASTONYLILÄÄKÄRI Department of Neurology Tampere University Hospital FUNCTIONAL IMAGING
LisätiedotLataa Kliininen neuropsykiatria. Lataa
Lataa Kliininen neuropsykiatria Lataa ISBN: 9789516563667 Sivumäärä: 428 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 38.67 Mb Aivojen ja mielen sairaudet ja häiriöt johtavat usein eettisiin ja filosofisiinkin pulmiin.
LisätiedotBakteerimeningiitti tänään. Tuomas Nieminen 23.9.2015
Bakteerimeningiitti tänään Tuomas Nieminen 23.9.2015 Meningiitti Lukinkalvon, pehmytkalvon (pia mater) ja selkäydinnesteen inflammaatio/infektio; likvorissa valkosolujen ylimäärä Tulehdus leviää subaraknoidaalisessa
LisätiedotMRI ja kohdunrunkosyövän leikkauksen suunnittelu 1 GKS. 26.09.2013 Helsinki. Arto Leminen
MRI ja kohdunrunkosyövän leikkauksen suunnittelu 1 GKS 26.09.2013 Helsinki Arto Leminen 2 Yleisimmät syövät Suomessa 2011 3 Naiset N Miehet N Rinta 4865 Eturauhanen 4719 Paksusuoli 874 Keuhko + ht 1570
LisätiedotKUTSUNTATARKASTUSKOULUTUS- TILAISUUS 09.02.2011 - Neurologia. Tuula Nylund Hallintoylilääkäri, Neurologian erikoislääkäri Sotilaslääketieteen keskus
KUTSUNTATARKASTUSKOULUTUS- TILAISUUS 09.02. - Neurologia Tuula Nylund Hallintoylilääkäri, Neurologian erikoislääkäri Sotilaslääketieteen keskus 0 VAATIMUSPERUSTEET Palvelusturvallisuus Kaikki varusmiehet
LisätiedotToiminnallisten kohtausoireiden neurologinen diagnostiikka ja hoito
Toiminnallisten kohtausoireiden neurologinen diagnostiikka ja hoito Leena Jutila LT, neurologian erikoislääkäri, apulaisylilääkäri KYS, Neurokeskus, Epilepsiakeskus Sidonnaisuudet Luentopalkkiot: Orion
LisätiedotThis document has been downloaded from TamPub The Institutional Repository of University of Tampere
This document has been downloaded from TamPub The Institutional Repository of University of Tampere Publisher's version The permanent address of the publication is http://urn.fi/urn:nbn:fi:uta- 201506041615
LisätiedotIAP Kuopio 27.9.2007. Mesenkymaalisia. kasvaimia iholla, ja vähän v n muuallakin Jyrki Parkkinen ja Tom BöhlingB
IAP Kuopio 27.9.2007 Mesenkymaalisia kasvaimia iholla, ja vähän v n muuallakin Jyrki Parkkinen ja Tom BöhlingB Pehmytkudoskasvainten patologiaa Valtaosa pehmytkudoskasvaimista benignejä, malignit harvinaisia,
LisätiedotKokemuksia K-Sks:sta Jukka Kupila, neurofysiologi
Kokemuksia K-Sks:sta Jukka Kupila, neurofysiologi Status epilepticus ja EEG:n merkitys sen diagnostiikassa ja hoidossa. Tehtävänsiirtoihin liittyviä näkökohtia Keski-Suomen keskussairaalan hanke Ensimmäisen
LisätiedotKehitysvamma autismin liitännäisenä vai päinvastoin? Maria Arvio
Kehitysvamma autismin liitännäisenä vai päinvastoin? Maria Arvio Mitä yhteistä autismilla (A) ja kehitysvammalla (KV)? Elinikäiset tilat Oireita, ei sairauksia Diagnoosi tehdään sovittujen kriteereiden
LisätiedotHarvinaissairauksien yksikkö. Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta. Taustaa. Alfa-tryptasemia. 21/03/16 /ms
Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta Taustaa EDS potilasyhdistys ja yksittäinen potilas ovat lähestyneet HYKS harvinaissairauksien yksikköä ja pyytäneet lausuntoa, minkälainen sairaus Ehlers-Danlos
LisätiedotVälikarsinaan levinnyt pahanlaatuinen gliooma
Tapausselostus Peter Baumann, Jouni Lohi, Abdel Maiche, Juhani Törmänen ja Hannu Tuominen Välikarsinaan levinnyt pahanlaatuinen gliooma Kaksikymmentäviisivuotiaan miehen päänsäryn ja vasemman puolen halvauksen
LisätiedotPalliatiivisen hoidon koulutuspäivä Jyväskylä Kristiina Tyynelä-Korhonen LT, erl, palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Syöpäkeskus,
Palliatiivisen hoidon koulutuspäivä 05.10.2017 Jyväskylä Kristiina Tyynelä-Korhonen LT, erl, palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Syöpäkeskus, KYS Esiintyvyys: Suomessa v. 2009 todettiin primaarisia
LisätiedotLiikehallintakykytestaus
Liikehallintakykytestaus ketteryys, tasapaino ja liikkuvuus Marjo Rinne TtT, tutkija, ft Liikehallintakyky Liikkeen hallintaan vaikuttavia tekijöitä osa selittyy perintötekijöillä, mutta harjoittelulla
LisätiedotTIIMITYÖSKENTELY LYMFOOMADIAGNOSTIIKAN JA HOIDON KULMAKIVI. K Franssila & E Jantunen
TIIMITYÖSKENTELY LYMFOOMADIAGNOSTIIKAN JA HOIDON KULMAKIVI K Franssila & E Jantunen KLIINIKON PERSPEKTIIVI DIAGNOSTIIKKAAN ilman diagnoosia rationaalinen, tavoitteellinen hoito mahdotonta diagnostiikkaan
LisätiedotKohti maakunnallista lasten ja nuorten kokonaiskuntoutumista
Kohti maakunnallista lasten ja nuorten kokonaiskuntoutumista 19.5.2017 Kehitysvamma-alan tuki- ja osaamiskeskus LL Harri Arikka Lastenneurologian erikoislääkäri vs. vastuualuejohtaja VSSHP Lasten ja nuorten
LisätiedotToiminnallisten kohtauspotilaiden psykiatrinen arviointi ja hoito. OYL, Dos Tero Taiminen Yleissairaalapsykiatrian yksikkö TYKS
Toiminnallisten kohtauspotilaiden psykiatrinen arviointi ja hoito OYL, Dos Tero Taiminen Yleissairaalapsykiatrian yksikkö TYKS Työnantaja: VSSHP Sidonnaisuudet Ei omistuksia terveydenhuoltoalan yrityksissä
LisätiedotEpilepsia Rettin oireyhtymässä
Epilepsia Rettin oireyhtymässä Kuinka yleinen epilepsia on Rettin oireyhtymässä? Mitä epilepsia on ja mistä se johtuu? Miksi epilepsian diagnosoiminen Rettpotilailla on vaikeaa? Miten epilepsiaa tutkitaan?
LisätiedotMiten genomitieto on muuttanut ja tulee muuttamaan erikoissairaanhoidon käytäntöjä
Miten genomitieto on muuttanut ja tulee muuttamaan erikoissairaanhoidon käytäntöjä Genomitiedon vaikutus terveydenhuoltoon työpaja 7.11.2014 Sitra, Helsinki Jaakko Ignatius, TYKS Kliininen genetiikka Perimän
LisätiedotKliininen arviointi ja tutkimus yrityksen kannalta maalaisjärki
1 Kliininen arviointi ja tutkimus yrityksen kannalta maalaisjärki Lääkinnällinen laite MDD Instrumentit, laitteistot, välineet, ohjelmistot, materiaalit tai muut tarvikkeet, joita käytetään joko yksinään
LisätiedotNoona osana potilaan syövän hoitoa
Noona osana potilaan syövän hoitoa Noona lyhyesti Noona on mobiilipalvelu osaksi potilaan syövän hoitoa Noonan avulla Potilas osallistuu aktiivisesti hoitoonsa raportoimalla hoidon aikaisia haittoja. Hän
LisätiedotKohtauksellisten oireiden keskushermostoperäiset syyt. Erikoislääkäri Leena Jutila KYS, Epilepsiakeskus
Kohtauksellisten oireiden keskushermostoperäiset syyt Erikoislääkäri Leena Jutila KYS, Epilepsiakeskus Sidonnaisuudet Olen vastaanottanut luennoitsijapalkkioita seuraavilta lääkeyrityksiltä AstraZeneca,
LisätiedotHengenahdistus palliatiivisessa ja saattohoitovaiheessa
Hengenahdistus palliatiivisessa ja saattohoitovaiheessa Hengenahdistus on yleistä monien sairauksien loppuvaiheessa (kuva 1 ja 2). Hengenahdistuksen syyt ovat moninaisia (taulukko 1) ja ne on tärkeä selvittää,
Lisätiedotb) Minkä aivokuorialueen toiminnan häiriöstä johtuvat potilaan halvausoireet? Viite: luentomoniste: isoaivokuoren toiminnalliset alueet
Kliinis-anatomisen seminaarin ongelmat/hh 2014/ pädiversio Paikka: Oppimisbasaari ja ryhmäopetustilat loppuratkaisut eli viimeinen tunti luentosalissa Työskentelytapa: opiskelijat jakautuvat 6-9 ryhmään
LisätiedotTervekudosten huomiointi rinnan sädehoidossa
Tervekudosten huomiointi rinnan sädehoidossa Onkologiapäivät 30.8.2013 Sairaalafyysikko Sami Suilamo Tyks, Syöpäklinikka Esityksen sisältöä Tervekudoshaittojen todennäköisyyksiä Tervekudosten annostoleransseja
LisätiedotKipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016
Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa
LisätiedotMihin Vältä viisaasti suosituksia tarvitaan ja miten ne tehdään? Jorma Komulainen Yleislääkäripäivät 2018
Mihin Vältä viisaasti suosituksia tarvitaan ja miten ne tehdään? Jorma Komulainen Yleislääkäripäivät 2018 Mitä teidän tulee tietää minusta? LT, dosentti, lastentautien ja endokrinologian erikoislääkäri
LisätiedotSelkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco
tiedottaa 20/2015 17.8.2015 Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco hyväksyjä: Roberto Blanco pvm: 17.8.2015 Ohje tilaajille ja kuvausyksiköille Selkärangan
LisätiedotRANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla
TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua
LisätiedotNEGLECT-POTILAAN POLKU KUNTOUTTAVAAN ARKEEN
NEGLECT-POTILAAN POLKU KUNTOUTTAVAAN ARKEEN Riitta Luukkainen-Markkula Kl. Neuropsykologi, PsT Neuron AVH-päivät 2012; AVH ja arki 24.10.2012 Neglect-oireessa on kysymys vaikeudesta tulla tietoiseksi vasemmalta
LisätiedotPUHUKAA ADHD:STÄ ADHD
PUHUKAA ADHD:STÄ Tässä luvussa tarjotaan sekä vanhemmille että opettajille oivallisia tapoja puhua ADHDhäiriöstä, sen oireista ja vaikutuksista. Lukuun kuuluu kappaleita ADHD:n oireista ja niiden muuttumisesta
LisätiedotMuuttuva diagnostiikka avain yksilöityyn hoitoon
Muuttuva diagnostiikka avain yksilöityyn hoitoon Olli Carpén, Patologian professori, Turun yliopisto ja Patologian palvelualue, TYKS-SAPA liikelaitos ChemBio Finland 2013 EGENTLIGA HOSPITAL FINLANDS DISTRICT
LisätiedotPYLL-seminaari 30.3.2011
PYLL-seminaari 30.3.2011 Sairaalajohtaja Jari Välimäki syöpätautien osuus ennenaikaisten elinvuosien menetysten aiheuttajina etenkin ESshp:n naisten keskuudessa kiinnittää huomiota ne ovat PYLL-tilastossa
LisätiedotRISKINHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO PREGABALIN ORION 25, 50, 75, 100, 150, 225, 300 MG KOVAT KAPSELIT
RISKINHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO PREGABALIN ORION 25, 50, 75, 100, 150, 225, 300 MG KOVAT KAPSELIT ORION CORPORATION PÄIVÄMÄÄRÄ: 15-6-2015, VERSIO 2 VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1
LisätiedotKun on tahtoa, löytyy myös keinoja - Epilepsia ja työkyky. Professori, neurologi Reetta Kälviäinen Itä-Suomen Yliopisto KYS, Epilepsiakeskus
Kun on tahtoa, löytyy myös keinoja - Epilepsia ja työkyky Professori, neurologi Reetta Kälviäinen Itä-Suomen Yliopisto KYS, Epilepsiakeskus Mikä on epileptinen kohtaus? Epileptinen kohtaus on ohimenevä
LisätiedotPohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu
Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖN SAIRAUDET (TULES) Professori Jaro Karppinen TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖ Tuki- ja liikuntaelimistöön kuuluvat
LisätiedotBifaasiset rintatuumorit. IAP Ruka 2 4.4.2009 Vesa Kärjä
Bifaasiset rintatuumorit IAP Ruka 2 4.4.2009 Vesa Kärjä Fibroepiteliaaliset tuumorit Epiteliaalinen ja mesenkymaalinen komponentti WHO: Fibroadenooma (FA) Phylloidituumori (PT) Periduktaalinen stromaalinen
LisätiedotLuutuumorit IAP Turku Tom Böhling HUSLAB/Peijas-Hyvinkää ja HY
Luutuumorit IAP Turku 7.5.2010 Tom Böhling HUSLAB/Peijas-Hyvinkää ja HY Luutuumori tiimi älä tee diagnoosia yksin Ortopedi Radiologi Onkologi Geneetikko ja Patologi -kliiniset tiedot/löydökset -natiivi-rtg,
LisätiedotSuomen Syöpärekisteri Syöpätautien tilastollinen ja epidemiologinen tutkimuslaitos. Syöpäpotilaiden eloonjäämisluvut alueittain
Syöpäpotilaiden eloonjäämisluvut alueittain Sivuilla 2 15 esitetään ikävakioidut suhteelliset elossaololuvut yliopistollisten sairaaloiden vastuualueilla vuosina 2007 2014 todetuilla ja 2012 2014 seuratuilla
LisätiedotGLAUKOOMAKENTTIEN TULKINTA. SSLY 2018 Dos. Päivi Puska, HYKS
GLAUKOOMAKENTTIEN TULKINTA SSLY 2018 Dos. Päivi Puska, HYKS Sidonnaisuudet Luennoijana Alconin, Allerganin ja Santenin järjestämissä tilaisuuksissa Kaarisäikeet (Bjerrum alue) vertikaalisesti: 5:stä 20
LisätiedotMitä epilepsia on suomeksi? Uusi luokittelu hoidon ja ohjauksen apuvälineenä. Dosentti, osastonylilääkäri JUKKA PELTOLA, TAYS Neuroalat ja kuntoutus
Mitä epilepsia on suomeksi? Uusi luokittelu hoidon ja ohjauksen apuvälineenä Dosentti, osastonylilääkäri JUKKA PELTOLA, TAYS Neuroalat ja kuntoutus Patient 1: Attacks of violent behavior Cause unknown
LisätiedotLäpimurto ms-taudin hoidossa?
Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Kansainvälisen tutkijaryhmän kliiniset kokeet uudella lääkkeellä antoivat lupaavia tuloksia sekä aaltoilevan- että ensisijaisesti etenevän ms-taudin
LisätiedotKliininen lääketiede Neurologia. Neurologiaan erikoistuvan lääkärin LOKIKIRJA. KYS NEUROKESKUS, Neurologia PL Kuopio
Kliininen lääketiede Neurologia Neurologiaan erikoistuvan lääkärin LOKIKIRJA Koulutettavan nimi: Opinto oikeus (pvm): Koulutusohjelman vastuuhenkilö: Osoite: Professori Hilkka Soininen KYS ROKESKUS, Neurologia
LisätiedotAivoverenkierron häiriöt (=AVH)
Aivoverenkierron häiriöt (=AVH) 1. Aivoinfarktit eli aivoveritulpat 2. Aivoverenvuodot (yleisin SAV= subaraknoidaalivuoto/lukinkalvon alainen vuoto) Aivohalvaus= aivoinfarkti+aivoverenvuoto TIA-kohtaukset
Lisätiedotrakko ja virtsatiet (C65 68, D09.0 1, D30.1 9, D41.1)
Syöpäpotilaiden eloonjäämisluvut alueittain Sivuilla 2 14 esitetään suhteelliset elossaololuvut yliopistollisten sairaaloiden vastuualueilla vuosina 2005 2012 todetuilla ja 2010 2012 seuratuilla potilailla
LisätiedotMiten järjestäisin harvinaisepilepsian hyvän diagnostiikan ja hoidon; esimerkkinä Dravet n oireyhtymän haasteet
20.3.2015 Miten järjestäisin harvinaisepilepsian hyvän diagnostiikan ja hoidon; esimerkkinä Dravet n oireyhtymän haasteet Eija Gaily oyl, lastenneurologian dos. HYKS, Lasten ja nuorten sairaala Sisältö
LisätiedotEvidence-Based Medicine and Health Problems in People with Intellectual Disabilities. Maria Arvio, MD, PhD
Evidence-Based Medicine and Health Problems in People with Intellectual Disabilities Maria Arvio, MD, PhD What is intellectual disability (ID) medicine? The health problems of patients with ID represent
LisätiedotMS-rekisteri kliinikon apuvälineenä
MS-rekisteri kliinikon apuvälineenä Merja Soilu-Hänninen Neurologian dosentti Tyks neurotoimialue Merck Satelliittisymposium: MS-taudin kehittyvät hoidot 2.11.2017 Sidonnaisuudet Työnantaja VSSHP Asiantuntija/luennoitsija
LisätiedotModified Frontal Behavioral Inventory (FBI-mod) muistisairauksien arvioinnissa
Modified Frontal Behavioral Inventory (FBI-mod) muistisairauksien arvioinnissa Noora Suhonen Neuropsykologiaan erikoistuva psykologi, PsM OYS, OY, HY Neurologia-seminaari: Käytösoireet muistisairauksissa
LisätiedotTähtäimessä vaikuttavuus turvallisesti. - HTA terveydenhuollon laitteiden näkökulmasta. Tom Ståhlberg Johtaja, Viranomaisasiat
Tähtäimessä vaikuttavuus turvallisesti - HTA terveydenhuollon laitteiden näkökulmasta Tom Ståhlberg Johtaja, Viranomaisasiat 29.9.2016 FiHTA Tähtäimessä vaikuttavuus turvallisesti - HTA terveydenhuollon
LisätiedotGTVCTVITVPTVOAR: mitä ihmettä? Erikoistuvien päivät Kuopio Heli Virsunen erikoislääkäri KYS/ Syöpäkeskus
GTVCTVITVPTVOAR: mitä ihmettä? Erikoistuvien päivät Kuopio 25.-26.1.2013 Heli Virsunen erikoislääkäri KYS/ Syöpäkeskus Eri kohdealueiden rajaaminen ei ole eksaktia tiedettä, vaan perustuu osittain kokemukseen
LisätiedotBenchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies
Benchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies Antti Malmivaara, MD, PhD, Chief Physician Centre for Health and Social Economics National Institute for
LisätiedotHMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism
HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism Final SmPC and PL wording agreed by PhVWP December 2011 SUMMARY OF PRODUCT CHARACTERISTICS New Class Warnings
LisätiedotRustotuumorit. IAP Turku 13.5.2016 Mikko Rönty Fimlab, Tampere
Rustotuumorit IAP Turku 13.5.2016 Mikko Rönty Fimlab, Tampere Rustotuumorit yleistä Suurimpia primäärien luutuumoreiden ryhmiä Tyyppipiirre on kasvainsolujen tuottama kondroidi matriksi (soluväliaine)
LisätiedotJaksokirja - oppimistavoi/eet
Jaksokirja - oppimistavoi/eet Osaa epäillä MS-tautia kliinisen oireiston perusteella Tietää MS-taudin pahenemisvaiheen hoitoperiaatteet Tietää MS-potilaan yleishoidon periaatteet Tietää MS-taudin diagnoosin
LisätiedotPsykologi Maija Juntunen Tyks, lastenneurologian vastuualue
Psykologi Maija Juntunen Tyks, lastenneurologian vastuualue Epilepsian esiintyvyys lapsilla ja nuorilla Epilepsia ja oppiminen Epilepsiasyndroomat ja oppiminen Tukikeinoja Noin 0,4 prosenttia suomalaisista
LisätiedotOnko eteisvärinä elintapasairaus? Suomen Verenpaineyhdistyksen syysristeily 2015 Päivi Korhonen
Onko eteisvärinä elintapasairaus? Suomen Verenpaineyhdistyksen syysristeily 2015 Päivi Korhonen Men Women NEJM 1997; 337:1360-69 Two new epidemics of cardiovascular disease are emerging: heart failure
LisätiedotValidation and Cultural adaptation of the Finnish version of the KOOS-Child questionnaire
Validation and Cultural adaptation of the Finnish version of the KOOS-Child questionnaire Antti Saarinen, BM 1, Eetu Suominen, BM, MSc 1, Johanna Syvänen, MD 1, Jussi Repo, MD, PhD 2, Juha Paloneva, MD,
LisätiedotLYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN. Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus
LYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus Lymfosytoosin määritelmä veren lymfosyyttien määrä >3.5 x 10 9 /l lymfosyyttien kohonnut %-osuus erittelyjakaumassa voi johtua joko
LisätiedotMITÄ UUTTA SARKOOMIEN HOIDOSSA?
MITÄ UUTTA SARKOOMIEN HOIDOSSA? O S A S T O N Y L I L Ä Ä K Ä R I M A I J A T A R K K A N E N H Y K S S Y Ö P Ä K E S K U S LUENNON SISÄLTÖ luu- ja pehmytkudossarkoomat ei pediatrisia tutkimuksia ei gynekologisia
LisätiedotAdult ADHD Self-Report Scale-V1.1 (ASRS-V1.1) Symptoms Checklist from WHO Composite International Diagnostic Interview
Adult ADHD Self-Report Scale-V1.1 (ASRS-V1.1) Symptoms Checklist from WHO Composite International Diagnostic Interview World Health Organization 2009 All rights reserved. Based on the Composite International
LisätiedotC. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.
C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.2016 Eero Mattila HUS Infektioklinikka CDI = C. difficile infektio
LisätiedotMagnetoenkefalografia kliinikon apuna. Nina Forss
Katsaus Magnetoenkefalografia kliinikon apuna Nina Forss Magnetoenkefalografian avulla mitataan aivojen hermosolutoiminnan synnyttämiä magneettikenttiä. Magneettikenttä läpäisee muuntumatta aivoja ympäröivät
LisätiedotStereotaktinen sädehoito kallon alueelle
Matti Seppälä, Mauri Kouri, Heikki Minn, Mikko Tenhunen Pär-Johan Sandell, Esa Heikkinen ja Juha E. Jääskeläinen NEUROKIRURGIA Stereotaktinen sädehoito kallon alueelle Kallonsisäisten kohteiden stereotaktista
LisätiedotSkolioosin kliiniset tutkimukset - Miten tutkin skolioosipotilaan kouluterveydenhuollossa, terveyskeskuksessa ja erikoissairaanhoidossa?
Skolioosin kliiniset tutkimukset - Miten tutkin skolioosipotilaan kouluterveydenhuollossa, terveyskeskuksessa ja erikoissairaanhoidossa? EL Johanna Syvänen, TYKS 22.1.2015 Kouluterveydenhuolto Tavoite
LisätiedotMUSIIKKI, AIVOT JA OPPIMINEN. Mari Tervaniemi Tutkimusjohtaja Cicero Learning ja Kognitiivisen aivotutkimuksen yksikkö Helsingin yliopisto
MUSIIKKI, AIVOT JA OPPIMINEN Mari Tervaniemi Tutkimusjohtaja Cicero Learning ja Kognitiivisen aivotutkimuksen yksikkö Helsingin yliopisto ÄÄNET AIVOISSA Huotilainen 2000 premotorinen aivokuori motorinen
Lisätiedot