Stereotaktinen sädehoito kallon alueelle
|
|
- Tuomas Härkönen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Matti Seppälä, Mauri Kouri, Heikki Minn, Mikko Tenhunen Pär-Johan Sandell, Esa Heikkinen ja Juha E. Jääskeläinen NEUROKIRURGIA Stereotaktinen sädehoito kallon alueelle Kallonsisäisten kohteiden stereotaktista sädehoitoa annetaan lineaarikiihdyttimillä neljässä yliopistosairaalassa. Hoito toteutetaan neurokirurgien ja sädehoitoon erikoistuneiden sairaalafyysikoiden ja syöpälääkäreiden yhteistyönä. Kohdetta sädetetään useasta eri suunnasta kuvantamisen avulla ohjaten. Kiihdyttimen moniliuskakollimaattori muovaa automaattisesti sädekimpun eri suunnista kohteen muotojen mukaiseksi, ja ympäröivät sädeherkät alueet jäävät hoitoannoksen ulkopuolelle. Vaste stereotaktiseen sädehoitoon ilmenee hitaasti, pahanlaatuisissa kasvaimissa 1 3 kuukauden, hyvänlaatuisissa yleensä 6 12 kuukauden ja verisuoniepämuodostumissa 1 3 vuoden kuluessa. Hoidon epätavallisia komplikaatioita ovat viivästynyt sädereaktio ympäröivässä aivokudoksessa ja hoitoon yleensä hyvin reagoiva aivoturvotus. Stereotaktiseen sädehoitoon ei näytä liittyvän samanlaista uuden syövän riskiä kuin kallon alueen tavanomaiseen sädehoitoon. Stereotaktinen sädehoito voi erityistapauksissa soveltua myös kroonisen kivun, epilepsian, spastisuuden ja jopa masennuksen lievitykseen. Stereotaktisessa sädehoidossa kohteeseen annetaan tarkasti säteilyä useasta eri suunnasta kuvantamisen (magneettikuvaus, tietokonetomografia, katetriangiografia) ja yleensä potilaan päähän kiinnitetyn koordinaattikehikon avulla. Kohde saa riittävän suuren hoitoannoksen reuna-alueitaan myöten (reuna-annos). Reunalla sädeannos pienenee niin jyrkästi, että ympäröivien herkkien kudosten säderasitukset ovat pieniä ja kokemuksen mukaan hyvin siedettyjä ( Jääskeläinen ja Mäntylä 1995, Kouri ym. 2002, Jääskeläinen ym. 2007). Gammaveitsi rakennettiin Ruotsissa neurokirurgi Lars Leksellin johdolla 1960-luvulla (Leksell 1968). Laitteen käyttö alkoi levitä pari vuosikymmentä myöhemmin Yhdysvaltoihin, Kaukoitään ja Eurooppaan. Gammaveitsen massiivisen suojuksen sisällä on 201 puolipallon muotoon asennettua putkea, joiden kautta gammasäteily ( 60 koboltti) kohdistuu maalipisteeseen. Potilas makaa pää stereotaktiseen telineeseen kiinnitettynä hoitopöydällä, joka liukuu suojuksen sisään säteilytilaan hoidon ajaksi. Annokset suunnitellaan ja pöytä asemoidaan modernin kuvantamis- ja tietotekniikan avulla. Menetelmän haitat ovat rajoittuminen kertahoitoon (sädekirurgia) ja kallonsisäisiin kohteisiin, hyvin korkea hankintahinta (noin viisi miljoonaa euroa) ja säteilylähteiden kallis vaihto noin viiden vuoden välein. Stereotaktinen lineaarikiihdytin on nykyisen sädehoidon peruslaitteisto. Siinä kiertyvän hoitopöydän pystyakseli ja kiertyvän fotonilähteen vaaka-akseli risteävät ns. maalipisteessä (kuva 1). Sitä on kehitetty stereotaktiseen sädehoitoon 1980-luvun alusta (Colombo ym. 1985) ja myös OYS:ssa, jossa hoito alkoi jo 1986 (Heikkinen ja Heikkinen 1987). Potilas makaa hoitopöydällä pää kiinnitettynä siihen stereotaktisen telineen tai maskin avulla. Hoitopöytä asemoidaan koordinaattikehikon avulla siten, että kiihdyttimen ja hoitokohteen maalipisteet yhtyvät. Hoito annetaan useista suunnista (kiintokentät) tai kiihdyttimen erisuuntaisilla kaariliikkeillä hoitopöytään nähden (kuva 2) Duodecim 2008;124:
2 NEUROKIRURGIA Kuva 1. Stereotaktinen sädehoito lineaarikiihdyttimellä. A) Potilaan pään kiinnitys paikallispuudutuksessa stereotaktiseen kehikkoon kertahoitoa varten. B) Suunnitelma stereotaktisen kertahoidon annoksista syvällä isoaivoissa sijaitsevan valtimo-laskimoepämuodostumaan (reuna-annos 18 Gy). Kukin värialue vastaa tiettyä annostasoa, ja niillä kuvataan annosjakaumaa. C) Stereotaktinen ositettu hoito edellyttää pään toistuvaa kiinnitystä hoitopöytään lämmössä muovautuvalla maskilla. D) Kiihdyttimen moniliuskakollimaattorin aukko muuttuu automaattisesti eri hoitosuunnista kohteen muotojen mukaiseksi. E) Hoitokohteen ja kiihdyttimen maalipisteiden yhdistäminen lasersäteiden avulla. F) Hoidon toteutus. Kuva 2. A) Lapsella todettiin hypotalamuksen hamartooma (nuolet), joka aiheutti epileptisiä naurahduskohtauksia. B ja C) Stereotaktinen kertasädehoito lineaarikiihdyttimellä kaarikentin (reuna-annos 18 Gy). Epilepsia lievittyi vuoden kuluttua. Kiihdyttimen moniliuskakollimaattori muovaa automaattisesti sädekimpun eri hoitosuunnista kohteen muotojen mukaiseksi (kuva 1). Hoito annetaan kerrallisena tai ositettuna. CyberKnife, joka on lineaarikiihdytin tietokoneen ohjaamassa robottikäsivarressa, soveltuu myös spinaalisten kohteiden hoitoon. Siinä käytetään kohteen reaaliaikaista kuvantamista kiinteän fiksaation sijaan (Smith ja Chuang 2007). Protonihoitoa annetaan protonisuihkun synnyttävällä syklotronilla. Protonien energia vapautuu lisääntyvästi muutaman sentin syvyydessä kudoksessa. Hoitoa annetaan vain muutamassa yksikössä maailmassa (Harsh ym. 1999). Kasvaimensisäinen sädehoito (brakyterapia). Kraniofaryngeooman kystaa voidaan yrittää hallita täyttämällä se epiteeliä tuhoavalla beetasäteilijällä ( 90 yttriumliuos) ( Julow ym. M. Seppälä ym.
3 2007). Kasvaimen sisään voidaan stereotaktisella laitteella viedä gammasäteilijän ( 125 jodi, 192 iridium) sisältävä katetri (kuva 3), joka poistetaan, kun kasvaimen reuna-annos on riittävä ( Jääskeläinen ja Mäntylä 1995, Jääskeläinen ym. 2007). Stereotaktinen sädehoito lineaarikiihdyttimellä Neljässä yliopistosairaalassa on ollut saman valmistajan (BrainLAB) laitteisto, Helsingissä ja Turussa yli kymmenen vuotta, Oulussa vuodesta 2000 ja Kuopiossa 2004 lähtien. Suomessa hoidetaan noin 90 potilasta vuodessa. Taulukossa on esitetty KYS:n erityisvastuualueen ( asukasta) potilaat esimerkkinä hoitoaiheiden määrityksestä. Hoidon saatavuus ja halpuus Suomessa ovat ilmeisesti lopettaneet potilaiden lähettämisen gammaveitsihoitoon Tukholmaan ja Bergeniin. Emme myöskään näe aihetta hankkia gammaveistä Suomeen. Kertahoito (sädekirurgia). Stereotaktinen sädehoito voidaan antaa kerrallisena tai ositettuna (Kouri ym. 2002). Kertahoito soveltuu TAULUKKO. Stereotaktinen sädehoito KYS:ssa Kertahoitojen ja ositettujen hoitojen reunaannos sekä ositettujen hoitojen fraktiot on esitetty keskiarvoina (suluissa vaihteluväli). Ependymooman ja trigeminusschwannooman hoidon osalta on esitetty kunkin potilaan saama reuna-annos. Hoitokohde Kertahoito Ositettu hoito Potilaita Reuna-annos, (Gy) Potilaita Reuna-annos, (Gy) Fraktiot (Gy) Meningeooma (13 18) (45 56) 28 (25 31) Kuva 3. Kraniofaryngeooman hoito sisäisellä sädehoidolla. A) Kasvaimen sisään asennettiin määräajaksi säteilylähteen sisältävä katetri. B) Asennus tehtiin stereotaktisen laitteen avulla. C ja D) Kasvaimen (nuolet) kutistuminen tietokonetomografiassa. Valtimo-laskimoepämuodostuma (AVM) (17 25) Vestibulaarischwannooma (11 15) Hypofyysiadenooma 8 22,5 (13 30) Syövän etäpesäke 6 15 (12 18) 8 18 (12 36) 4 (1 18) Kolmoishermosärky 4 80 Kraniofaryngeooma Hemangioblastooma 3 18 (16 20) Ependymooma (gradus II III) 3 9, 11 ja 56 5, 6 ja 31 Duraalinen valtimo-laskimofisteli 2 22 Hypotalamushamartooma 2 16 Trigeminusschwannooma 2 15 ja 18 Muut 1 3 Stereotaktinen sädehoito kallon alueelle
4 NEUROKIRURGIA tarkkarajaisiin kohteisiin, joiden halkaisija on alle 30 mm. Päähän kiinnitetään paikallispuudutuksessa luuruuveilla hoitoteline (kuva 1). Päästä otetaan koordinaattikehikon läpi tietokonetomografiakuva, johon annossuunnittelutyöasemalla yhdistetään etukäteen otetut magneettikuvat ja tarvitessa kehikon läpi otetut katetriangiografiakuvat. Hoitokohde ja ympäröivien sädeherkkien alueiden rajat (näköhermot, kiasma, hypofyysi, capsula interna ja pons) määritetään. Sädefyysikko laatii kohteen muotojen mukaisen annossuunnitelman säätäen kohteen edellyttämän reuna-annoksen (esim. vestibulaarischwannooma, valtimo-laskimoepämuodostuma, hypofyysiadenooma, kolmoishermon juuri) ja siedetyt säderasitukset ympäröiviin kudoksiin (alle 10 Gy näköhermoon ja kiasmaan). Ositettu eli fraktioitu hoito. Jos kohteen muoto on monimutkainen ja suurin halkaisija yli 30 mm, sitä voidaan hoitaa pienin toistetuin annoksin suureen kokonaisannokseen (ositettu hoito). Päiväannos voi olla esimerkiksi 1,8 Gy, jolloin kuuden viikon aikana päästään 54 Gy:n kokonaisannokseen (kuva 4). Hyperfraktoidussa hoidossa anto on vielä tiheämpää, esimerkiksi 0,5 Gy kolmesti päivässä (kuva 5). Ympäröivä aivokudos ehtii toipua annosten välillä. Kuva 4. Näköhermontupen meningeooman stereotaktinen ositettu sädehoito. Pää kiinnitettiin toistuvasti maskilla hoitoa varten. A) Mikroliuskakollimaattori muovasi kasvaimen muotoa vastaavan sädekimpun eri suunnista. B) Annossuunnitelma. Keltainen viiva vastaa 50,4 Gy:n reuna-annosta (28 fraktiota) Kuva 5. A ja B) Toistuvasti kystisenä uusineen kraniofaryngeooman hyperfraktioitu stereotaktinen sädehoito (0,5 Gy kolmesti päivässä, reuna-annos 45 Gy). Kystamuodostus on rauhoittunut. M. Seppälä ym.
5 Kuva 6. A) Uusineen sellaarisen ja parasellaarisen meningeooman (nuolet) stereotaktinen kertasädehoito (reuna-annos 15 Gy). B) Kasvaimen vähäinen kutistuminen todettiin 18 kuukauden kuluttua. Kuva 7. Neurofibromatoosi 2 ja molemminpuolinen vestibulaarischwannooma. A) Stereotaktinen kertasädehoito (reuna-annos 13 Gy) annettiin suurempaan kasvaimeen (ehjä nuoli). B) Kutistunut kasvain 37 kuukauden kuluttua (ehjä nuoli). Erityisesti sellan vieressä tai yläpuolella sijaitseviin kohteisiin harkitaan ositettua hoitoa, näköradan vaurioriskin minimoimiseksi. Kohteita voivat olla mm. näköhermontupen meningeooma (primaarihoito) (kuva 4) tai pitkänomainen parasellaarinen meningeooma (kuva 6), hypofyysiadenooma tai kraniofaryngeooma (kuva 5) jossakin taudin vaiheessa. Ositettu hoito edellyttää pään toistuvaa kiinnitystä hoitopöytään pään ja kasvojen muotojen mukaisella tiukalla lämmössä muovautuvalla maskilla. Intensiteettimuokatussa sädehoidossa (IMRT) mikroliuskakollimaattori muotoilee kiihdyttimen sädeaukon automaattisesti halutun muotoiseksi (kuvat 1, 4 ja 5). Sädekeilojen intensiteettijakaumien dynaamisella muotoilulla sädetyksen aikana voidaan saavuttaa parempi annosjakauma kuin staattisilla kentillä (Kirsch ja Tarbell 2004, Lo ym. 2008). Tekniikasta on hyötyä esimerkiksi tilanteessa, jossa hoitokohde osittain ympäröi suojeltavaa kudosta. Vaste stereotaktiseen sädehoitoon ilmenee hitaasti (Szeifert ym. 2007). Hidas kutistu Stereotaktinen sädehoito kallon alueelle
6 NEUROKIRURGIA Hoito voi aiheuttaa kohteen reuna-annoksen ja tilavuuden mukaan myöhäisen sädenekroosin (kuva 8), joka saattaa olla oireinen (Liscák ym. 2007). Sellan alueen hoitoon liittyy myös hypofyysin vajaatoiminnan riski vuosien kuluttua (Darzy ja Shalet 2008). Sädehoidon aiheuttamat uudet kasvaimet. Kallon alueen sädehoito aiheuttaa vuoden kuluessa riskin uuden kasvaimen (meningeooma, schwannooma, pahanlaatuinen gliooma) kehittymisestä hoitoalueelle, jopa 15 %:n riskin lapsuudessa saadun sädehoidon jälkeen (Goshen ym. 2007). Stereotaktiseen sädehoitoon ei toistaiseksi kun parisataatuhatta potilasta maailmassa lienee jo hoidettu näytä liittyvän vastaavaa riskiä. Kuva 8. A) Oksipitaalisen valtimo-laskimoepämuodostuman (nuolet) stereotaktinen kertasädehoito (reuna-annos 16 Gy). B) Runsaan kolmen vuoden kuluessa nidus sulkeutui. C) Hoitoalueen ympäristöön kehittyi aivoturvotus. D) Hoitoalueelle kehittyi leikkauspoistoa edellyttävä aivokudoksen sädenekroosi (nuolet) minen 1 3 kuukauden aikana on tyypillistä pahanlaatuisissa primaarikasvaimissa tai etäpesäkkeissä. Hyvin hidas, 6 12 kuukauden aikana tapahtuva kutistuminen tai kasvun pysähtyminen nähdään hyvänlaatuisissa kasvaimissa (meningeooma, schwannooma) (kuva 6 ja 7) ja erittäin hidas (1 3 v) suonten tukkeutuminen valtimo-laskimoepämuodostumissa (kuva 8). Kasvain ei häviä, joten hoito edellyttää seurantaa. Kasvaimen suureneminen seurannassa edellyttää yleensä muita hoitoja. Komplikaatiot. Akuutteja komplikaatioita ei käytännössä esiinny, ja kiinnitysruuvien aiheuttamat haavat päänahassa paranevat nopeasti. Merkittävää hiustenlähtöä ei yleensä esiinny. Stereotaktinen sädehoito aiheuttaa viivästyneen sädereaktion (3 12 kk) ympäröivässä aivokudoksessa (Oh ym. 2007a, b). Reaktio on yleensä oireeton mutta näkyy valkoisena T2-magneettikuvissa (kuva 8). Joskus aivoturvotus aiheuttaa neurologisia oireita, joiden paranemista täytyy edistää deksametasonilla. Sensoriset aivohermot (II, V) reagoivat herkemmin kuin motoriset (III, IV, VI, VIII). Kallon alueen pahanlaatuiset kasvaimet Näennäisen tarkkarajaiset mutta pahanlaatuiset (WHO gradus II IV) primaarit kasvaimet ja etäpesäkkeet aivoissa, kovakalvossa, kallonpohjassa, kallossa, silmäkuopassa ja nenänvierusalueella tai jopa kaulan yläosassa voivat soveltua myös stereotaktiseen sädehoitoon, osana yksilöllistä hoitoa. Lasten pahanlaatuisten aivokasvainten hallinnassa kertahoito, ositettu hoito tai intensiteettimuokattu hoito saattavat myös tulla kyseeseen. Etäpesäkkeet. Peräti 25 % levinnyttä syöpää sairastavista saa lopulta etäpesäkkeitä kallon sisälle, tavallisimmin keuhko-, rinta-, suolisto- tai munuaissyövästä taikka melanoomasta. Etäpesäkkeet aiheuttavat usein nopeasti eteneviä paikallis- ja paineoireita. Magneettikuvaus (T1, T2, FLAIR) osoittaa pesäkkeiden määrän, ja toteamisen aikaan 70 % on multippeleita. Aivojen etäpesäkkeisiin annetaan yleensä tavanomainen koko aivojen sädehoito 30 Gy:n kokonaisannoksella (Tsao ym. 2006). Stereotaktinen kertasädehoito (15 20 Gy:n reuna-annos) voi soveltua yksittäisen histologisesti varmistetun alle 30 mm:n pesäkkeen hallintaan. Muut kasvaimet edellyttävät yleensä leikkausta (Mintz ym. 2007). Ennuste riippuu primaarisyövän laadusta ja levinneisyydestä. Yksittäisen aivometastaasin hoito lisää elinaikaa keskimäärin kuusi kuukautta, mutta M. Seppälä ym.
7 munuaiskarsinooma-, melanooma- ja rintasyöpäpotilaat voivat elää vuosia. Hemangioperisytooma on meningeoomaa muistuttava kovakalvon verekäs, semimaligni kasvain. Sen suositeltu hoito on kokonaispoisto ja kasvainpesän sädehoito muuten kasvain uusii aina. Stereotaktinen kertasädehoito sopii pienten uusiutumien ja kallonsisäisen metastasoinnin hallintaan (Sheehan ym. 2002). Ependymooma (gradus II III) on aivokammioiden ependyymistä lähtevä lasten ja nuorten pahalaatuinen gliooma, joka infiltroi paikallisesti aivokudosta, joten leikkauksessa sitä jää aina hieman jäljelle. Stereotaktisen kertahoidon, ositetun hoidon tai intensiteettimuokatun hoidon hyödystä jäänteiden tai uusiutumien hallinnassa ei ole varmaa näyttöä (Coombs ym. 2006), kuten ei myöskään solunsalpaajien hyödystä. Lasten ja nuorten pahanlaatuiset (gradus IV) aivokasvaimet. Stereotaktinen kertahoito, ositettu hoito tai intensiteettimuokattu hoito voi olla aiheellinen lasten pahalaatuisten aivokasvainten hoidon jossakin vaiheessa (Kirsch ja Tarbell 2004, Lo ym. 2008). Diffuusit glioomat (gradus II IV) ovat aikuisten tavallisimpia primaareja kallonsisäisiä kasvaimia, jotka infiltroivat aivokudosta. Ne eivät ole kokonaan poistettavissa, muuttuvat vähitellen pahanlaatuisemmiksi, uusivat aina ja johtavat lopulta menehtymiseen. Hoitomenetelmät ovat leikkaus, sädehoito ja solunsalpaajalääkitys. Pesäkkeiden tai uusintojen stereotaktinen kertahoito tai ositettu hoito eivät ilmeisesti anna lisäetua. Kallon alueen hyvänlaatuiset kasvaimet Meningeooma on %:ssa tapauksista hyvänlaatuinen ja hitaasti kasvava kovakalvon kasvain, joka työntää syrjään aivokudosta ja aivohermoja ja voi infiltroida luuta (hyperostoosi) ja laskimosinuksia, ympäröidä aivovaltimoita tai työntyä silmäkuoppaan ja paranasaalitiloihin. Kokonaispoisto on varmin parantava hoito, mutta kiinnittyminen ympäröiviin rakenteisiin, etenkin kallonpohjassa (sinus cavernosus, clivus), lisää neurologisten vaurioiden riskiä YDINASIAT Stereotaktisella sädehoidolla hoidetaan kasvaimia, arteriovenooseja malformaatioita ja muita tarkkarajaisia kallonsisäisiä kohteita. Hoito toteutetaan neurokirurgien, sairaalafyysikoiden ja syöpälääkärien yhteistyönä. Kohteen reunalla sädeannos pienenee niin jyrkästi, että ympäröivien herkkien kudosten säderasitukset ovat hyvin siedettyjä. Vaste ilmenee pahanlaatuisissa kasvaimissa 1 3 kuukauden, hyvänlaatuisissa 6 12 kuukauden ja verisuoniepämuodostumissa 1 3 vuoden kuluessa. Pienehköt (alle 30 mm) ja hankalasti kiinnittyneet meningeoomat ja niiden leikkausjäänteet ja uusiutumat voivat sopia stereotaktiseen kertasädehoitoon (Kondziolka ym. 2008). Pitkänomaiset kasvaimet, jotka ovat suurimmalta halkaisijaltaan yli 30 mm, saattavat sopia ositettuun hoitoon (kuva 6) (Milker- Zabel ym. 2005), joka on myös näköhermontupen meningeooman hoito (kuva 4) Becker ym. 2002). Vestibulaarischwannooma eli akustikusneurinooma on hyvänlaatuinen kasvain, joka työntyy hitaasti kuulohermokanavasta ponskulmaan venyttäen kasvohermoa (VII aivohermo). Oireita ovat tinnitus, huimaus ja kuulon toispuolinen heikkenemä (VIII). Kookas yli 40 mm:n kasvain voi aiheuttaa kasvojen puoliskon puutumisen painamalla kolmoishermoa (V) tai hydrokefaluksen tukkimalla IV aivokammion. Kasvain joko poistetaan mikrokirurgisesti neurokirurgin ja korvakirurgin yhteistyönä tai hoidetaan stereotaktisella kertasädehoidolla, jos kasvain on halkaisijaltaan alle 30 mm (kuva 7) (Friedman ym. 2006). Kokonaispoisto on lähes aina parantava, mutta haasteena on kasvohermon (VIII) säilyttäminen. Stereotaktinen kertahoito on vaivaton mutta edellyttää seurantaa, koska odotettavissa oleva vaste on hidas kutistuminen tai kasvun loppuminen. Kolmoishermon (V) juuren säderasitus voi aiheuttaa puutumista kasvojen 2355 Stereotaktinen sädehoito kallon alueelle
8 NEUROKIRURGIA puoliskossa, mutta kasvohermon (VII) halvaus on harvinainen. Neurofibromatoosipotilaiden molemminpuoliset kasvaimet ovat vaikeahoitoisia (Mathieu ym. 2007). Hypofyysiadenooman perushoito on kasvaimen koon ja endokriinisen aktiivisuuden mukaan lääkitys tai leikkaus, lähes aina transsfenoidaaliteitse. Jos kasvainta jää jäljelle esimerkiksi sinus cavernosukseen, siihen voidaan antaa stereotaktinen sädehoito (Gilliot ym. 2007). Kiasman läheisyys edellyttää kuitenkin yleensä ositettua hoitoa (Minniti ym. 2006), esimerkiksi 45 Gy viiden viikon aikana. Cushingin tauti ja akromegalia ovat vaikeahoitoisia ja invalidisoivia sairauksia, joita ei voi aina hallita leikkauksella ja lääkehoidolla. Suuriannoksinen (25 Gy) kertahoito sellan alueelle voi tulla kyseeseen, mutta se aiheuttaa näköratavaurion riskin ( Jagannathan ym. 2007). Kraniofaryngeooma on lasten ja myös aikuisten hyvänlaatuinen suprasellaarinen kasvain, joka voi aiheuttaa näön heikentymisen, kasvun häiriöitä lapsilla ja hydrokefaluksen. Kokonaispoiston mahdollisuuteen vaikuttavat kasvaimen koko ja suhde ympäröiviin rakenteisiin, joiden vaurioita vältetään. Jäänne tai lisäkasvu voidaan hoitaa stereotaktisella sädetyksellä, erityisesti ositetulla (Minniti ym. 2007) (kuva 5). Kystien muodostuminen on tavallista ja vaikeahoitoista. Hemangioblastooma on hyvälaatuinen verisuoniperäinen kasvain, joka sijaitsee lähes aina pikkuaivoissa tai aivorungossa. Sen hoito on kokonaispoisto, mutta pienten kasvainten stereotaktinen kertahoito tulee joskus kyseeseen, erityisesti von Hippel Lindaun taudin yhteydessä (Wang ym. 2005). Paragangliooma (kemodektooma, tumor glomus jugulare) on hyvänlaatuinen verekäs kasvain. Se voi työntyä glomus jugularesta takakuoppaan ja edellyttää tällöin kookkaana kirurgista pienentämistä. Muutoin kasvaimen hoito on stereotaktinen sädetys (Lim ym. 2007). Hyvänlaatuiset glioomat (gradus I) ovat tarkkarajaisia ja varjoaineella tehostuvia. Näitä ovat mm. pilosyyttinen astrosytooma, gangliogliooma, subependymooma ja pineosytooma, jotka saattavat soveltua stereotaktiseen sädehoitoon, ellei kokonaispoisto ole mahdollinen. Kallonsisäiset verisuoniepämuodostumat Aivojen arteriovenoosi malformaatio (AVM) on synnynnäinen valtimo-laskimoepämuodostuma, jonka niduksessa esiintyy valtimoveren oikovirtaus laskimopuolelle ilman kapillaariverkostoa (kuva 8). Epämuodostuma 2356 Kuva 9. A) Sydämen sykkeen tahtisen suhuäänen aiheuttanut duraalinen valtimo-laskimofisteli (nuolet) oikean korvan takana, sinus sigmoideuksen yläkulmassa. B) Stereotaktinen kertasädehoito (reuna-annos 20 Gy) johti oikovirtauksen loppumiseen 12 kuukauden kuluessa. M. Seppälä ym.
9 voi tulla ilmi aivoverenvuodon tai epilepsian aiheuttajana. Niduksen mikrokirurginen poisto on varmin ja parantava hoito, jota endovaskulaarinen embolisaatio tukee. Stereotaktinen sädetys soveltuu myös syvällä olevien nidusten hoitoon. Kertahoito alle 30 mm:n muutokseen 20 Gy:n reuna-annoksella sulkee sen yli 70 %:n todennäköisyydellä kolmen vuoden seurannassa (Liscák ym. 2007). Sädetys aiheuttaa nidussuonten hypertrofian ja hitaan tukkeutumisen. Jos nidus jää auki, uusintahoito yleensä sulkee sen (Liscák ym. 2007). Sulkeutuminen varmistetaan katetriangiografialla. Viivästynyt sädereaktio viereisessä aivokudoksessa (kuva 8) voi aiheuttaa neurologisia oireita, mutta useimmiten ohimenevästi. Hoitoon liittyy pieni, noin 3 %:n (Liscák ym. 2007) suuruinen pysyvän ja oireisen paikallisen sädevaurion riski. Osa niduksista on niin suuria ja hankalasti sijaitsevia, että niihin ei ole parantavaa hoitoa. Duraalinen valtimo-laskimofisteli kehittyy kovakalvon valtimoiden ja laskimoiden välille. Se voi syntyä itsekseen tai trauman tai sinustromboosin jälkeen usein korvan taakse, sinus transversuksen etukulmaan (kuva 9). Potilas on yleensä iäkäs ja häntä vaivaa sydämen sykkeen tahtinen suhuääni päässä. Se saattaa kuulua stetoskoopilla. Magneettikuvaus on perustutkimus, mutta fisteli varmistetaan tai suljetaan pois katetriangiografialla. Takaisinvirtaus aivojen pinnan laskimoihin aiheuttaa merkittävän kallonsisäisen vuodon riskin (Söderman ym. 2008) ja edellyttää endovaskulaarista hoitoa tai leikkausta tai molempia. Muutoin paras vaihtoehto on fistelialueen suoniston stereotaktinen kertahoito 20 Gy:n reuna-annoksella (Söderman ym. 2006). Kavernoottinen hemangiooma on yleensä synnynnäinen ja joskus familiaalinen verisuoniepämuodostuma, jossa on vähäinen virtaus. Se voi aiheuttaa epilepsian tai pienen aivoverenvuodon. Magneettikuvauslöydös, hemosideriinirenkaan ympäröimä leesio, on lähes spesifinen. Kavernooma ja sitä ympäröivä epileptogeeninen glioosi tulee poistaa kirurgisesti, jopa ponsista. Stereotaktisen sädehoidon hyöty on epäselvä (Liscák ym. 2005). Kuva 10. Kolmoishermosäryn stereotaktinen kertasädehoito (reuna-annos 80 Gy) ponsin eteen kolmoishermojuureen (nuoli). Toiminnallinen neurokirurgia Tarkkaan valikoituja potilaita, joilla on vaikea ja hoitoihin huonosti reagoiva epilepsia, spastisuus, liikehäiriö, krooninen kipu tai vaikea masennus tai pakko-oireinen häiriö, on mahdollista auttaa neurokirurgisin menetelmin. Stereotaktisella kertasädehoidolla voidaan aiheuttaa pieni paikallinen aivoleesio, mikä saattaa lievittää oireita. Mahdollinen vaste näkyy kuitenkin vasta kuukausien kuluttua. Oireiden lievitykseen käytetään nykyisin implantoitavia stimulaattoreita, epilepsiassa ensisijaisesti pesäkkeen poistoa (Heikkinen ja Pälvimäki tässä numerossa). Kolmoishermosärky. Jos karbamatsepiini tai muut neuralgian hallintaan käytetyt lääkeaineet menettävät tehonsa tai aiheuttavat hankalia haittavaikutuksia, hoidoksi sopii Gasserin ganglion hermojuurten elektrokoagulaatio foramen ovalen kautta. Magneettikuvassa näkynyt kolmoishermon juureen nojaava valtimolenkki siirretään syrjään pienestä takakuoppa-avauksesta, mikä edellyttää yleisanestesiaa. Kertasädehoito suurella annoksella (80 90 Gy) kolmoishermon juureen aivorungon eteen (kuva 10), jopa toistetusti, voi myös auttaa mutta kipu lievittyy vasta kuukausien kuluttua (Guo ym. 2008). Hypotalamushamartooma on lasten ja nuorten harvinainen leesio, joka ei ole neoplastinen. Se saattaa aiheuttaa vaikean epilepsian, 2357 Stereotaktinen sädehoito kallon alueelle
10 NEUROKIRURGIA jonka alkuoireena ovat gelastiset kohtaukset eli tahattomat naurahdukset. Endoskoopilla kolmannen aivokammion kautta tehty hamartooman irrotus ja sitten avoin poisto kallonpohjan kautta voi auttaa. Kertasädehoito (mielellään vasta kouluiässä annettu) (kuva 2) auttaa myös joskus, mutta lievitys ilmenee vasta vuoden kuluttua (Régis ym. 2007). Vaikea syöpäkipu saattaa lievittyä aivolisäkkeen varren kertasädetyksellä, mutta tämä hoitoaihe ei ole vakiintunut (Friehs ym. 2007). Lopuksi Stereotaktisesta sädehoidosta on hyvä keskustella ja päättää moniammatillisissa neuroonkologiaryhmissä. Hoidon aiheet tarkentuvat ja lisääntyvät. Stereotaktinen sädehoito tulisi ulottaa spinaalisiin kohteisiin. Tulevaisuudessa kohteen reaaliaikainen kuvantaminen voi mahdollistaa hoidon myös ilman pään kiinteätä fiksaatiota. MATTI SEPPÄLÄ, LT, erikoislääkäri HUS, neurokirurgian klinikka PL 266, HUS MAURI KOURI, dosentti, osastonylilääkäri HUS, syöpätautien klinikka HEIKKI MINN, ma professori, ylilääkäri TYKS, syöpätautien klinikka ja PET-keskus MIKKO TENHUNEN, dosentti, ylifyysikko HUS, syöpätautien klinikka PÄR-JOHAN SANDELL, LL, kliininen opettaja KYS:n neurokirurgian klinikka ESA HEIKKINEN, professori, osastonylilääkäri OYS:n neurokirurgian klinikka JUHA E. JÄÄSKELÄINEN, professori, ylilääkäri KYS:n neurokirurgian klinikka 2358 Sidonnaisuudet: Ei ilmoitusta sidonnaisuuksista
11 Kirjallisuutta Becker G, Jeremic B, Pitz S, ym. Stereotactic fractionated radiotherapy in patients with optic nerve sheath meningioma. Int J Radiat Oncol Biol Phys 2002;54: Colombo F, Benedetti A, Pozza F, ym. External stereotactic irradiation by linear accelerator. Neurosurgery 1985;16: Combs SE, Thilmann C, Debus J, Schulz- Ertner D. Local radiotherapeutic management of ependymomas with fractionated stereotactic radiotherapy (FSRT). BMC Cancer 2006;6:222. Darzy KH, Shalet SM. Hypopituitarism following radiotherapy. Pituitary 2008; painossa. Friedman WA, Bradshaw P, Myers A, Bova FJ. Linear accelerator radiosurgery for vestibular schwannomas. J Neurosurg 2006;105: Friehs GM, Park MC, Goldman MA, ym. Stereotactic radiosurgery for functional disorders. Neurosurg Focus 2007;23:E3. Gilliot O, Khalil T, Irthum B, ym. Radiotherapy of pituitary adenomas: state of the art. Ann Endocrinol (Paris) 2007;68: Goshen Y, Stark B, Kornreich L, ym. High incidence of meningioma in cranial irradiated survivors of childhood acute lymphoblastic leukemia. Pediatr Blood Cancer 2007;49: Guo S, Chao ST, Reuther AM, Barnett GH, Suh JH. Review of the treatment of trigeminal neuralgia with gamma knife radiosurgery. Stereotact Funct Neurosurg 2008;86: Harsh G, Loeffler JS, Thornton A, ym. Stereotactic proton radiosurgery. Neurosurg Clin N Am 1999;10: Heikkinen ER, Heikkinen MI. New diagnostic and therapeutic tools in stereotaxy. Appl Neurophysiol 1987;50: Jagannathan J, Sheenan JP, Pouratian N, ym. Gamma knife surgery for Cushing s disease. J Neurosurg 2007;106: Julow J, Backlund EO, Lanyi F, ym. Longterm results and late complications after intracavitary yttrium-90 colloid irradiation of recurrent cystic craniopharyngiomas. Neurosurgery 2007;61: Jääskeläinen J, Mäntylä M. Keskushermoston kasvainten stereotaktinen sädehoito. Duodecim 1995;111; Jääskeläinen JE, Mäenpää H, Kouri M, Ilveskoski I, Paetau A. Keskushermoston kasvaimet. Kirjassa: Joensuu H, Roberts PJ, Teppo L, Tenhunen M, toim. Syöpätaudit. Jyväskylä: Kustannus Oy Duodecim 2007, s Kirsch DG, Tarbell N. Conformal radiation therapy for childhood CNS tumors. Oncologist 2004;9: Kondziolka D, Mathieu D, Lunsford LD, ym. Radiosurgery as definitive management of intracranial meningiomas. Neurosurgery 2008;62:53 8. Kouri M, Minn H, Tenhunen M, Jääskeläinen J. Kallonsisäisten kohteiden stereotaktinen sädehoito. Kirjassa: Joensuu H, Kouri M, Ojala A, Tenhunen M, Teppo L, toim. Kliininen sädehoito. Vammala: Kustannus Oy Duodecim 2002, s Leksell L. Cerebral radiosurgery. I. Gammathalamotomy in two cases of intractable pain. Acta Chir Scand 1968;134: Lim M, Bower R, Nangiana JS, Adler JR, Chang SD. Radiosurgery for glomus jugulare tumors. Technol Cancer Res Treat 2007;6: Liscák R, Vladyka V, Simonová G, Vymazal J, Novotny J Jr. Gamma knife surgery of brain cavernous hemangiomas. J Neurosurg 2005;102, Suppl: Liscák R, Vladyka V, Simonová G, ym. Arteriovenous malformations after Leksell gamma knife radiosurgery: rate of obliteration and complications. Neurosurgery 2007;60: Lo SS, Fakiris AJ, Abdulrahman R, ym. Role of stereotactic radiosurgery and fractionated stereotactic radiotherapy in pediatric brain tumors. Expert Rev Neurother 2008;1: Mathieu D, Kondziolka D, Flickinger JC, ym. Stereotactic radiosurgery for vestibular schwannomas in patients with neurofibromatosis type 2: an analysis of tumor control, complications, and hearing preservation rates. Neurosurgery 2007;60: Mintz A, Perry J, Spithoff K, Chambers A, Lapierre N. Management of single brain metastasis: a practical guideline. Curr Oncol 2007;14: Milker-Zabel S, Zabel A, Schulz-Ertner D, ym. Fractionated stereotactic radiotherapy in patients with benign or atypical intracranial meningioma: long-term experience and prognostic factors. Int J Radiat Oncol Biol Phys 2005;61: Minniti G, Traish D, Ashley S, Gonsalves A, Brada M. Fractionated stereotactic conformal radiotherapy for secreting and nonsecreting pituitary adenomas. Clin Endocrinol (Oxf) 2006;64: Minniti G, Saran F, Traish D, ym. Fractionated stereotactic conformal radiotherapy following conservative surgery in the control of craniopharyngiomas. Radiother Oncol 2007;82:90 5. Oh BC, Pagnini PG, Wang MY, ym. Stereotactic radiosurgery: adjacent tissue injury and response after high-dose single fraction radiation. Part I. Histology, imaging, and molecular events. Neurosurgery 2007(a);60: Oh BC, Pagnini PG, Wang MY, ym. Stereotactic radiosurgery: adjacent tissue injury and response after high-dose single fraction radiation. Part II. Strategies for therapeutic enhancement, brain injury mitigation, and brain injury repair. Neurosurgery 2007(b);60: Régis J, Scavarda D, Tamura M, ym. Gamma knife surgery for epilepsy related to hypothalamic hamartomas. Semin Pediatr Neurol 2007;14:73 9. Sheehan J, Kondziolka D, Flickinger J, Lunsford LD. Radiosurgery for treatment of recurrent intracranial hemangiopericytomas. Neurosurgery 2002;51: Smith V, Chuang CF. The Cyberknife: practical experience with treatment planning and delivery. Front Radiat Ther Oncol 2007;40: Szeifert GT, Kondziolka D, Atteberry DS, ym. Radiosurgical pathology of brain tumors: metastases, schwannomas, meningiomas, astrocytomas, hemangioblastomas. Prog Neurol Surg 2007;20: Söderman M, Edner G, Ericson K, ym. Gamma knife surgery for dural arteriovenous shunts: 25 years of experience. J Neurosurg 2006;104: Söderman M, Pavic L, Edner G, Homin S, Andersson T. Natural history of dural arteriovenous shunts. Stroke 2008;39: Tsao MN, Lloyd N, Wong R, ym. Whole brain radiotherapy for the treatment of multiple brain metastases. Cochrane Database of Systematic Reviews 2006, Issue 3. Art. No.: CD DOI: / CD pub2 Wang EM, Pan L, Wang BJ, ym. The longterm results of gamma knife radiosurgery for hemangioblastomas of the brain. J Neurosurg 2005;102 Suppl: WHO Classification and WHO Grading. Kirjassa: Louis DM, Ohgaki H, Wiestler O, Cavenee WK. WHO classification of tumours of the central nervous system. Lyon: IARC 2007, s
Keskushermoston kasvainten esiintyvyys on
Näin hoidan Pauli Helén Suomen yliopisto- ja keskussairaaloiden erikoislääkäripoliklinikoissa sekä terveyskeskuksissa seurataan tuhansia aivokasvainpotilaita. Tähän liittyvät ongelmat ovat monitahoisia.
Lisätiedot1-n solitaaria aivometastaasia. Sädehoitopäivät 10.4.14 El Hanna Mäenpää Tays, Syövänhoidon vastuualue
1-n solitaaria aivometastaasia Sädehoitopäivät 10.4.14 El Hanna Mäenpää Tays, Syövänhoidon vastuualue Käytettyjä lyhenteitä WBRT =koko aivoston sädehoito SRS =stereotactic radiosurgery, kertahoito fsrt
LisätiedotTervekudosten huomiointi rinnan sädehoidossa
Tervekudosten huomiointi rinnan sädehoidossa Onkologiapäivät 30.8.2013 Sairaalafyysikko Sami Suilamo Tyks, Syöpäklinikka Esityksen sisältöä Tervekudoshaittojen todennäköisyyksiä Tervekudosten annostoleransseja
LisätiedotAnnoslaskennan tarkkuus ja metalliset implantit
Annoslaskennan tarkkuus ja metalliset implantit Vertailu mittauksiin ja Monte Carlo laskentaan XX Onkologiapäivät, 29. 30.8.2014, Oulu Jarkko Ojala, TkT Sairaalafyysikko & Laatupäällikkö Tampereen yliopistollinen
LisätiedotPotilasesite Robottitekniikkaan perustuvaa tarkkuussädehoitoa Kuopiossa
Potilasesite Robottitekniikkaan perustuvaa tarkkuussädehoitoa Kuopiossa 2 Tarkkuussädehoitoa Kuopion yliopistollisen sairaalan (KYS) sädehoitoyksikössä sijaitsee Pohjoismaiden ensimmäinen robottitekniikkaan
LisätiedotAIVOKASVAIN Tietoa sairastuneelle. Helena Vainio 2018
AIVOKASVAIN Tietoa sairastuneelle Helena Vainio 2018 AIVOT Ihmisen aivot ovat herkkää kudosta, joka ei juurikaan uusiudu niiden vaurioituessa. Se, mille alueelle ja kuinka nopeasti aivoja vaurioittava
LisätiedotMitä uutta eturauhassyövän sädehoidosta? Mauri Kouri HUS Syöpätautien klinikka Onkologiapäivät 31.8.13 Turku
1 Mitä uutta eturauhassyövän sädehoidosta? Mauri Kouri HUS Syöpätautien klinikka Onkologiapäivät 31.8.13 Turku 2 ASCO GU 2013 Radikaali prostatektomian jälkeinen sädehoito ARO 92-02 / AUO AP 09/95 10v
LisätiedotTietoa. aikuisten aivokasvaimista
Tietoa aikuisten aivokasvaimista Aivokasvaimet ja niiden hoitomuodot Aivokasvainten neuropsykologiset vaikutukset Kun läheisellä on aivokasvain Mistä voi saada tukea? Toimittanut Hanna Mäenpää, Päivi Halonen
LisätiedotPienet annokset seminooman sädehoidossa ja seurannassa. Sädehoitopäivät 17.4.2015 Turku Antti Vanhanen
Pienet annokset seminooman sädehoidossa ja seurannassa Sädehoitopäivät 17.4.2015 Turku Antti Vanhanen Seminooman adjuvantti sädehoito: muutokset kohdealueessa ja sädeannoksessa Muinoin: Para-aortaali-
LisätiedotJan-Erik Palmgren specialist medical physicist CancerCenter KUH
Jan-Erik Palmgren specialist medical physicist CancerCenter KUH Tiedettiin: prostata CA herkkä korkeille kerta-annoksille säteilyä Ei voitu toteuttaa... Hoitokoneiden tarkkuus Kuvantaohjauksen saatavuus,
LisätiedotThis document has been downloaded from TamPub The Institutional Repository of University of Tampere
This document has been downloaded from TamPub The Institutional Repository of University of Tampere Publisher's version The permanent address of the publication is http://urn.fi/urn:nbn:fi:uta- 201405161444
LisätiedotMiksi hypofraktiointi?
Heikki Minn Eturauhassyövän hypofraktioitu sädehoito Syöpäklinikka/TO6E Turun yliopistollinen sairaala Miksi hypofraktiointi? Eturauhassyövän -arvo on tutkimusten mukaan matala, 1-3 Gy, eli alempi kuin
LisätiedotTietoa. aikuisten aivokasvaimista
Tietoa aikuisten aivokasvaimista Aivokasvaimet ja niiden hoitomuodot Aivokasvainten neuropsykologiset vaikutukset Kun läheisellä on aivokasvain Mistä voi saada tukea? Toimittanut Hanna Mäenpää Kirjoittajat
LisätiedotStereotaktinen sädehoito paikallisen ei-pienisoluisen keuhkosyövän hoidossa
TAPAUSSELOSTUS TEEMA Liisa Sailas ja Heli Virsunen Stereotaktinen sädehoito paikallisen ei-pienisoluisen keuhkosyövän hoidossa Paikallisen ei-pienisoluisen keuhkosyövän standardihoitona on leikkaus. Osa
LisätiedotKansaneläkelaitoksen päätös
Kansaneläkelaitoksen päätös tarvittavista selvityksistä ja lääketieteellisistä edellytyksistä, joiden tulee rajoitetusti erityiskorvattavan lääkkeen korvaamiseksi täyttyä Annettu Helsingissä 18. päivänä
LisätiedotGKS koulutuspäivät 13.10.2011 Marjaleena Setälä, EL 1. Fossa Douglas on endometrioosipesäkkeiden yleisin sijaintipaikka kuoppaa verhoava peritoneum sakrouteriiniset ligamentit peräsuoli 2. Endometrioosi
LisätiedotTervekudostoleranssisuositus (QUANTEC) AIVOT ja SELKÄYDIN
Tervekudostoleranssisuositus (QUANTEC) AIVOT ja SELKÄYDIN Sirpa-Liisa Lahtela TAYS 1 Int J Radiat Oncol Biol Phys 2010;76(Suppl.):20-49 Kirkpatrick J P et al: Radiation dose-volume effects in the spinal
LisätiedotCYBERKNIFE - TARKKUUSSÄDEHOITO
1 (56) OPINNÄYTETYÖ - AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO SOSIAALI-, TERVEYS- JA LIIKUNTA-ALA CYBERKNIFE - TARKKUUSSÄDEHOITO Potilasesite T E K I J Ä / T : Timo Heiskanen Sari Hyttinen Johannes Rantanen 2 (56)
LisätiedotGTVCTVITVPTVOAR: mitä ihmettä? Erikoistuvien päivät Kuopio Heli Virsunen erikoislääkäri KYS/ Syöpäkeskus
GTVCTVITVPTVOAR: mitä ihmettä? Erikoistuvien päivät Kuopio 25.-26.1.2013 Heli Virsunen erikoislääkäri KYS/ Syöpäkeskus Eri kohdealueiden rajaaminen ei ole eksaktia tiedettä, vaan perustuu osittain kokemukseen
LisätiedotNEUROKIRURGIA. Dos Juha Jääskeläinen (toim) HYKS Neurokirurgian klinikka
NEUROKIRURGIA Dos Juha Jääskeläinen (toim) HYKS Neurokirurgian klinikka 1998 SISÄLLYSLUETTELO AIVOJEN TRAUMATOLOGIA Aivotärähdys Aivoruhje Akuutti subduraalihematooma Akuutti traumaattinen intraserebraalihematooma
LisätiedotOnko rinnan sädehoitotekniikka seurannut sädehoitolaitteiden kehitystä?
Onko rinnan sädehoitotekniikka seurannut sädehoitolaitteiden kehitystä? sairaalafyysikko Mikko Björkqvist sädehoitopoliklinikka, TYKS Onkologiapäivät 30.8.2013, Valtion virastotalo, Turku Esityksessä keskitytään
LisätiedotKorva-, nenä- ja kurkkutautien osaamistavoitteet lääketieteen perusopetuksessa:
Korva-, nenä- ja kurkkutautien osaamistavoitteet lääketieteen perusopetuksessa: Ryhmittely 1) Ymmärrettävä, hallittava ja osattava käyttää tai soveltaa 2) Tiedettävä, tunnistettava 3) Erityisosaamista
LisätiedotSuoliston alueen interventioradiologiaa
Suoliston alueen interventioradiologiaa Erkki Kaukanen, radiologi, KYS rtg Toimenpideradiologia = endovasculaariset tekniikat akuutti ja krooninen suoliston iskemia visceraalialueen aneurysmat suoliston
LisätiedotUudet Hoitomahdollisuudet Sädehoidossa. Sairaalafyysikko Jan-Erik Palmgren KYS SyöpäKeskus
Uudet Hoitomahdollisuudet Sädehoidossa Sairaalafyysikko Jan-Erik Palmgren KYS SyöpäKeskus Haasteet Globaalisti (2008) 12,7 m uutta syöpätapausta / vuosi arvio: 17 m vuonna 2030 7,6 m ihmistä kuolee syöpään
LisätiedotVarjoaineet ja munuaisfunktio. Lastenradiologian kurssi , Kuopio Laura Martelius
Varjoaineet ja munuaisfunktio Lastenradiologian kurssi 6.-7.5.2015, Kuopio Laura Martelius S-Krea CIN AKI Contrast Induced Nephropathy Acute Kidney Injury Useimmiten munuaisfunktion huononeminen on lievää
LisätiedotIbandronat Stada 150 mg kalvopäällysteiset tabletit. 3.11.2014, versio V2.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Ibandronat Stada 150 mg kalvopäällysteiset tabletit 3.11.2014, versio V2.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1b Tietoa sairauden esiintyvyydestä Vuonna
LisätiedotLäpimurto ms-taudin hoidossa?
Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Kansainvälisen tutkijaryhmän kliiniset kokeet uudella lääkkeellä antoivat lupaavia tuloksia sekä aaltoilevan- että ensisijaisesti etenevän ms-taudin
LisätiedotAIVOVAMMOJEN DIAGNOSTIIKKA JA HOITO - HISTORIAA JA TULEVAISUUTTA
AIVOVAMMOJEN DIAGNOSTIIKKA JA HOITO - HISTORIAA JA TULEVAISUUTTA Olli Tenovuo Ylilääkäri, yksikön johtaja TYKS Aivovammakeskus HISTORIAA Aivovammojen historia on yhtä vanha kuin ihmisenkin historia Antiikin
LisätiedotRISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Ei oleellinen. Tämä on geneerinen hakemus. Valmisteyhteenveto noudattaa alkuperäisvalmisteen
LisätiedotMatkapuhelimet ja syöpävaara
Matkapuhelimet ja syöpävaara Anssi Auvinen LT, tutkimusprofessori Säteilyturvakeskus Miksi tutkitaan Radiotaajuinen sähkömagneettikenttä Heikko energia Paikallinen: kantama joitain cm Tutkimuksen edellytykset
LisätiedotKansaneläkelaitoksen päätös
Kansaneläkelaitoksen päätös tarvittavista selvityksistä ja lääketieteellisistä edellytyksistä, joiden tulee rajoitetusti erityiskorvattavan lääkkeen korvaamiseksi täyttyä Annettu Helsingissä 15. päivänä
LisätiedotSädehoitopäivät Aija Juutilainen Röntgenhoitaja KYS/Sädehoito
Sädehoitopäivät Aija Juutilainen Röntgenhoitaja KYS/Sädehoito 1 Toimintaperiaate Kuvantaminen 2:lla röntgenputkella paikantaminen hoidon aikainen kuvantaminen Hoitokohde toleranssien sisään Kone tekee
LisätiedotMiksi neurologinen status tehdään? Aivohermojen tutkiminen. Oireiston lokalisaatio Tasodiagnostiikka. Oireiston etiologia
Miksi neurologinen status tehdään? Aivohermojen tutkiminen HYKS Neurologian klinikka 2012 Oireiston lokalisaatio Tasodiagnostiikka Psyyke Aivokuori Basaaligangliot Aivorunko Pikkuaivot Selkäydin Aivot
LisätiedotKolmoishermosärky eli Trigeminusneuralgia
Kolmoishermosärky eli Trigeminusneuralgia Kolmoishermo eli nervus trigeminus on kasvojen alueen kolmihaarainen tuntohermo. Kummallakin puolen kasvoja on oma kolmoishermo. Kolmoishermosärky on tämän hermon
LisätiedotKansaneläkelaitoksen päätös
Liite 4 Kansaneläkelaitoksen päätös tarvittavista selvityksistä ja lääketieteellisistä edellytyksistä, joiden tulee rajoitetusti erityiskorvattavan lääkkeen korvaamiseksi täyttyä Annettu Helsingissä 4.
LisätiedotSeminoman hoito ja seuranta. S. Jyrkkiö
Seminoman hoito ja seuranta S. Jyrkkiö 17.4.2015 Kivessyöpä yleistyy Pohjoismaissa Seminoman ja non-seminoomien yleisyys Pohjoismaissa Kuolleisuus kivessyöpään Pohjoismaissa Kivessyöpä 5 v OSS Kivestuumoreiden
LisätiedotRISKINHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO PREGABALIN ORION 25, 50, 75, 100, 150, 225, 300 MG KOVAT KAPSELIT
RISKINHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO PREGABALIN ORION 25, 50, 75, 100, 150, 225, 300 MG KOVAT KAPSELIT ORION CORPORATION PÄIVÄMÄÄRÄ: 15-6-2015, VERSIO 2 VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1
LisätiedotTekonivelinfektion riskitekijät. Teija Puhto Sis. ja inf. el Infektioiden torjuntayksikkö Operatiivinen tulosalue, OYS
Tekonivelinfektion riskitekijät Teija Puhto Sis. ja inf. el Infektioiden torjuntayksikkö Operatiivinen tulosalue, OYS Yleistä Infektion kehittymiseen vaikuttavat monet eri tekijät Riskiin vaikuttaa potilas-,
LisätiedotTENS 2-kanavainen. Riippuen siitä, kuinka säädät laitteen ja ohjelman, voit käyttää laitetta seuraaviin tarkoituksiin:
TENS 2-kanavainen Sähköstimulaatio on oikein käytettynä turvallinen hoitomenetelmä. Laite soveltuu erinomaisesti myös kotikäyttöön, sillä sen sähkövirran tehokkuus on alhainen. Stimulaattori on tyylikäs
LisätiedotAppendisiitin diagnostiikka
Appendisiitti score Panu Mentula LT, gastrokirurgi HYKS Appendisiitin diagnostiikka Anamneesi Kliiniset löydökset Laboratoriokokeet Ł Epätarkka diagnoosi, paljon turhia leikkauksia 1 Insidenssi ja diagnostinen
LisätiedotRISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Pregabalin Krka 17.2.2015, Versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Täydellisyyden vuoksi, viitaten Direktiivin 2001/83 artiklaan 11, hakija varaa mahdollisuuden
LisätiedotSelkäpotilas TYKS:ssa Lähetteen vaatimukset ja potilaan hoito. Alueellinen koulutus 21.4.2016 Katri Pernaa
Selkäpotilas TYKS:ssa Lähetteen vaatimukset ja potilaan hoito Alueellinen koulutus 21.4.2016 Katri Pernaa Vuonna 2015 n 5000 poliklinikkakäyntiä degeneratiivisten selkäsairauksien vuoksi Näistä viidennes
LisätiedotHodgkinin taudin hoidon myöhäiset sivuvaikutukset. Marjo Pajunen
Tapausselostus Hodgkinin taudin hoidon myöhäiset sivuvaikutukset Marjo Pajunen Sädehoidon aiheuttamat myöhäiset, vakavat sivuvaikutukset ovat suhteellisen harvinaisia. Hodgkinin taudissa hoitotulokset
LisätiedotESSENTIAL TO KNOW; eli mitä oppijan tulee ymmärtää, hallita ja osata käyttää tilanteessa kuin tilanteessa
ESSENTIAL TO KNOW; eli mitä oppijan tulee ymmärtää, hallita ja osata käyttää tilanteessa kuin tilanteessa hallitsee röntgenlähetteen laatimisen tietää säteilyturvallisuuden keskeiset periaatteet (mm. ymmärtää
LisätiedotAivokasvainten ensioireet aikuisilla
Tieteessä kättä pidempää Jussi P. Posti LT, neurokirurgian erikoislääkäri TYKS, Neurotoimialue, neurokirurgian vastuualue sekä kuntoutuksen ja aivovammojen hoidon vastuualue Turun yliopisto, kliininen
LisätiedotPOTILASOHJE AIVOKASVAINLEIKKAUKSESTA KOTIUTUVALLE
OPINNÄYTETYÖ - AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO SOSIAALI-, TERVEYS- JA LIIKUNTA-ALA POTILASOHJE AIVOKASVAINLEIKKAUKSESTA KOTIUTUVALLE T E K I J Ä T : Tarja Rautiainen Tiina Tuomela SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU
LisätiedotLYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN. Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus
LYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus Lymfosytoosin määritelmä veren lymfosyyttien määrä >3.5 x 10 9 /l lymfosyyttien kohonnut %-osuus erittelyjakaumassa voi johtua joko
LisätiedotTaustaa. runsaasti sairauspoissaoloja epicondyliittioireiden vuoksi. 2011 Kaija Riento Lindroos
Taustaa ergonomiaan kiinnitetty huomiota työmenetelmiin ja työtapoihin kiinnitetty huomiota MUTTA työ toistotyötä, joka sisältää mm. puristamista ja painamista runsaasti sairauspoissaoloja epicondyliittioireiden
LisätiedotRISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
11.5.2016 Fludarabin Versio 2.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Vaikka kroonisen lymfaattisen leukemian (KLL) esiintyvyys
LisätiedotHeini Savolainen LT, erikoistuva lääkäri KYS
Heini Savolainen LT, erikoistuva lääkäri KYS Komplisoitumaton Komplisoitunut diver tikuliitti = akuutti diver tikuliitti, johon liittyy absessi, fistelöinti, suolitukos tai vapaa puhkeama. Prevalenssi
LisätiedotMitä pitäisi tietää rintasyövän hoidosta ja seurannasta?
Mitä pitäisi tietää rintasyövän hoidosta ja seurannasta? Suomen yleislääkäriyhdistys 13.05.2016 Päivi Salminen-Peltola osastonylilääkäri HUS Hyvinkään sairaala Sisältö Lähettäminen ja tutkimukset perusterveydenhuollossa
LisätiedotSyöpätautien hoidoista vaikuttavia tuloksia, lisää elinvuosia, odotuksia ja pettymyksiä
Syöpätautien hoidoista vaikuttavia tuloksia, lisää elinvuosia, odotuksia ja pettymyksiä Pirkko-Liisa Kellokumpu-Lehtinen Säde- ja kasvainhoidon professori/ylilääkäri, Tay/Tays 20.11.2012 Sairaalapäivät,
LisätiedotLÄPPÄTAUTIEN KIRURGINEN HOITO ARI HARJULA THORAX- JA VERISUONIKIRURGIAN PROFESSORI
LÄPPÄTAUTIEN KIRURGINEN HOITO ARI HARJULA THORAX- JA VERISUONIKIRURGIAN PROFESSORI THORAXKIRURGIAN ALKU RINTAONTELON AVAUS ENSIMMÄINEN INEN PERFUUSIO ENSIMMÄINEN INEN KONE -55 SYDÄNSIIRTO lion heart HEART
LisätiedotNeuroendokriinisten syöpien lääkehoito
Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 3/2015 TEEMAT Neuroendokriinisten syöpien lääkehoito Maija Tarkkanen / Kirjoitettu 16.6.2015 / Julkaistu 13.11.2015 Neuroendokriinisten (NE) syöpien ilmaantuvuus lisääntyy,
LisätiedotNTMS-TUTKIMUSMENETELMÄN HYÖDYNTÄMINEN MOTORI- SEN AIVOKUOREN KARTOITTAMISESSA AIVOKASVAINPOTI- LAILLA
NTMS-TUTKIMUSMENETELMÄN HYÖDYNTÄMINEN MOTORI- SEN AIVOKUOREN KARTOITTAMISESSA AIVOKASVAINPOTI- LAILLA Kalle Peltonen Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen Yliopisto Lääketieteen yksikkö PSHP:n
LisätiedotGliooman uusista hoitosuosituksista. Heikki Minn
Gliooman uusista hoitosuosituksista Heikki Minn Onkologiapäivät, Turku 30.8.2013 Sidonnaisuudet Konsulttina ja/tai kliinisenä tutkijana seuraavissa lääketieteellistä toimintaa harjoittavissa yrityksissä
LisätiedotSykkivän tinnituksen kuvantamisdiagnostiikka. Tapani Tikkakoski, Michaela K. Bode, Pertti Siponen ja Topi Siniluoto
Katsaus Sykkivän tinnituksen kuvantamisdiagnostiikka Tapani Tikkakoski, Michaela K. ode, Pertti Siponen ja Topi Siniluoto Sykkivän tinnituksen yleisimmät kuvantamismenetelmin todettavat syyt ovat verisuonivariaatiot,
LisätiedotLiite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin
Liite III Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin Huom: Tämä valmisteyhteenveto, myyntipäällysmerkinnät ja pakkausseloste on laadittu referral-menettelyn tuloksena. Jäsenvaltion
LisätiedotKansaneläkelaitoksen päätös
Kansaneläkelaitoksen päätös tarvittavista selvityksistä ja lääketieteellisistä edellytyksistä, joiden tulee rajoitetusti erityiskorvattavan lääkkeen korvaamiseksi täyttyä Annettu Helsingissä 29. päivänä
LisätiedotAneurysmaattinen aivoverenvuoto eli subaraknoidaalivuoto (SAV) Aivojen arteriovenoosimalformaatiot
Aulin Ulla- Riitta Autere Jaana Bendel Paula Frösen Juhana Korva-, nenä- ja kurkkutaudit Radiologia, neuroradiologia Pään ja kaulan alueen tuumorit Liikehäiriösairaudet Aneurysmaattinen aivoverenvuoto
LisätiedotHemostaasiongelmia päivystyspotilaalla. Sisätautilääkäripäivät 27.11.2009 LT Pirjo Mustonen
Hemostaasiongelmia päivystyspotilaalla Sisätautilääkäripäivät 27.11.2009 LT Pirjo Mustonen 1 1 Esitelmän sisältö varfariinia käyttävä potilas, jolla on aivoverenvuoto maksan vajaatoimintapotilas, joka
LisätiedotCORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Haavainen paksusuolentulehdus (UC)
LisätiedotAutoimmuunitaudit: osa 1
Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,
LisätiedotINFLECTRA SEULONTAKORTTI
Demyelinoiva sairaus Jos potilaalla on aiempi tai äskettäin puhjennut demyelinioiva sairaus, anti-tnf-hoidon hyödyt ja haitat on arvioitava huolellisesti ennen INFLECTRA -hoidon aloitusta. INFLECTRA -hoidon
LisätiedotIntensiteettimuokattu sädehoito uusi tekniikka parantanee hoitotuloksia. Heikki Joensuu, Mauri Kouri ja Mikko Tenhunen
Katsaus Intensiteettimuokattu sädehoito uusi tekniikka parantanee hoitotuloksia Heikki Joensuu, Mauri Kouri ja Mikko Tenhunen Intensiteettimuokatulla sädehoidolla tarkoitetaan uutta tekniikkaa, jossa kutakin
LisätiedotLapsuusiän syövän hoitotulokset TAYS-piirin alueella
Laura Palonkoski, Olli Lohi, Mikko Arola ja Kim Vettenranta ALKUPERÄISTUTKIMUS Lapsuusiän syövän hoitotulokset TAYS-piirin alueella Johdanto: Lapsuusiän syövän hoitotulokset ovat parantuneet merkittävästi
LisätiedotIAP Kuopio 27.9.2007. Mesenkymaalisia. kasvaimia iholla, ja vähän v n muuallakin Jyrki Parkkinen ja Tom BöhlingB
IAP Kuopio 27.9.2007 Mesenkymaalisia kasvaimia iholla, ja vähän v n muuallakin Jyrki Parkkinen ja Tom BöhlingB Pehmytkudoskasvainten patologiaa Valtaosa pehmytkudoskasvaimista benignejä, malignit harvinaisia,
LisätiedotKOLMOISHERMOSÄRKY eli trigeminusneuralgia
KOLMOISHERMOSÄRKY eli trigeminusneuralgia Kolmoishermo (nervus trigeminus) on kasvojen alueen kolmihaarainen tuntohermo. Kukin haara huolehtii tietyn kasvojen alueen tuntoaistista. Hermoja on kaksi, kummallakin
LisätiedotKUOPION YLIOPISTOLLISEN SAIRAALAN SYÖPÄKESKUKSESSA AIVOMETASTASOINNIN VUOKSI SÄDEHOIDETUT POTILAAT VUOSINA
KUOPION YLIOPISTOLLISEN SAIRAALAN SYÖPÄKESKUKSESSA AIVOMETASTASOINNIN VUOKSI SÄDEHOIDETUT POTILAAT VUOSINA 2005 2013 INDIKAATIOT, TOTEUTUS JA HOITOTULOKSET Taneli Kuusinen Tutkielma Lääketieteen koulutusohjelma
LisätiedotSTUK. Sirpa Heinävaara TUTKIMUSHANKKEET - KÄYNNISSÄ OLEVAT KANSAINVÄLISET HANKKEET. tutkija/tilastotieteilijä
KÄYNNISSÄ OLEVAT TUTKIMUSHANKKEET - KANSAINVÄLISET HANKKEET Sirpa Heinävaara tutkija/tilastotieteilijä STUK RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY Tutkimusten lähtökohtia Matkapuhelinsäteilyn ja aivokasvainten
LisätiedotPoliklinikat kuntoutus- ja aivovammapoliklinikka neurokirurgian poliklinikka neurologian poliklinikat (Turku, Salo, Loimaa, Uusikaupunki)
Osastot AVH-valvonta Tyks kuntoutusosasto neurokirurgian osasto neurologian osasto Poliklinikat kuntoutus- ja aivovammapoliklinikka neurokirurgian poliklinikka neurologian poliklinikat (Turku, Salo, Loimaa,
LisätiedotSelkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco
tiedottaa 20/2015 17.8.2015 Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco hyväksyjä: Roberto Blanco pvm: 17.8.2015 Ohje tilaajille ja kuvausyksiköille Selkärangan
LisätiedotAnestesia ja leikkauksenjälkeinen kivunhoito
Anestesia ja leikkauksenjälkeinen kivunhoito www.eksote.fi Olet tulossa leikkaukseen/toimenpiteeseen. Haluamme kertoa lyhyesti anestesiaan ja kivunhoitoon liittyvistä asioista. Kaikille potilaille asennetaan
LisätiedotCalciumfolinat Fresenius Kabi 10 mg/ml injektio-/infuusioneste, liuos. 11.8.2014, Versio 0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Calciumfolinat Fresenius Kabi 10 mg/ml injektio-/infuusioneste, liuos 11.8.2014, Versio 0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä
LisätiedotEntry-tekniikat GKS 23.9.2010
Entry-tekniikat Päivi Härkki GKS 23.9.2010 Laparoskopia Vakavien komplikaatioiden riski laparoskopioissa 0.3% 50% laparoskopian vakavista komplikaatioista johtuu sokkona tehtävästä alkuvaiheesta/entrystä
LisätiedotOHJEISTUS PÄÄHÄN KOHDISTUNEEN ISKUN SAANEEN OTTELIJAN VALMENTAJILLE, HUOLTAJILLE SEKÄ OMAISILLE
OHJEISTUS PÄÄHÄN KOHDISTUNEEN ISKUN SAANEEN OTTELIJAN VALMENTAJILLE, HUOLTAJILLE SEKÄ OMAISILLE Laatinut: Catarina Virta fysioterapeutti, palveluohjaaja Tarkistanut: Olli Tenovuo dosentti, neurologian
LisätiedotTerveysInfo. GIST potilaan opas Oppaassa kerrotaan GISTin hoidosta, täsmälääkehoidosta sekä siitä mistä ja miten sairastunut saa apua.
TerveysInfo Cancerpatientens sociala förmåner Syöpäpotilaan sosiaalietuudet pähkinänkuoressa. Maksuton yksityishenkilöille, yhteisöille 2 e/kpl, A5, 44 sivua http:///@bin/270880/sosedut netti_ru. Hakusanat:
LisätiedotLeukemioiden, lymfoomien ja muiden pahanlaatuisten veritautien ilmaantuvuus Suomessa
Leukemioiden, lymfoomien ja muiden pahanlaatuisten veritautien ilmaantuvuus Suomessa 2007-2013 1 Sisältö Imukudoksen ja verta muodostavan kudoksen kasvaimien pääryhmät 2 Uudet tapaukset koko maassa sukupuolittain
LisätiedotLeukemioiden, lymfoomien ja muiden pahanlaatuisten veritautien ilmaantuvuus Suomessa
Leukemioiden, lymfoomien ja muiden pahanlaatuisten veritautien ilmaantuvuus Suomessa 2008-2014 1 Sisältö Imukudoksen ja verta muodostavan kudoksen kasvaimien pääryhmät 3 Uudet tapaukset koko maassa sukupuolittain
LisätiedotValtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja D043528/02 Liite.
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 8. maaliskuuta 2016 (OR. en) 6937/16 ADD 1 TRANS 72 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 7. maaliskuuta 2016 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: Asia: Neuvoston
LisätiedotYlidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014
Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014 The New York Times Feb 11 2014 Miller A et al. 25 year follow up for breast cancer incidence
LisätiedotHengenahdistus palliatiivisessa ja saattohoitovaiheessa
Hengenahdistus palliatiivisessa ja saattohoitovaiheessa Hengenahdistus on yleistä monien sairauksien loppuvaiheessa (kuva 1 ja 2). Hengenahdistuksen syyt ovat moninaisia (taulukko 1) ja ne on tärkeä selvittää,
LisätiedotKeuhkoahtaumataudin monet kasvot
Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Alueellinen koulutus 21.4.2016 eval Henrik Söderström / TYKS Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Keuhkoahtaumatauti, mikä se on? Määritelmä (Käypä
LisätiedotEntyvio 300 mg kuiva aine välikonsentraatiksi infuusionestettä varten, liuos (vedolitsumabi)
Entyvio 300 mg kuiva aine välikonsentraatiksi infuusionestettä varten, liuos (vedolitsumabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO 27.6.2014, versio 1.0 VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1
Lisätiedot1.Kirurginen antimikrobiprofylaksi Lapin keskussairaalassa
1.Kirurginen antimikrobiprofylaksi Lapin keskussairaalassa Profylaksin yleiset periaatteet: Aina tarpeellinen, kun on kyseessä 2. ja 3. puhtausluokan leikkaus, vrt. alla 1. puhtausluokan leikkaus, jos
LisätiedotAivokasvainpotilaan kortikosteroidihoito Kirjallisuuskatsaus hoitotyön näkökulmasta
Aivokasvainpotilaan kortikosteroidihoito Kirjallisuuskatsaus hoitotyön näkökulmasta Damski Sanna Laiti Jere 2017 Laurea Laurea-ammattikorkeakoulu Tikkurila Aivokasvainpotilaan kortikosteroidihoito Kirjallisuuskatsaus
LisätiedotKASVOJEN ALUEEN PAHOINPITELYVAMMAT. Mikko Aho Osastonylilääkäri Savonlinnan Keskussairaala
KASVOJEN ALUEEN PAHOINPITELYVAMMAT Mikko Aho Osastonylilääkäri Savonlinnan Keskussairaala SO WHAT!? YLEISIMMÄT VAMMATYYPIT KNK-LÄÄKÄRIN OSUUS, HOIDOT ENSIHOITO HOIDON KIIREELLISYYS? KASVOVAMMAT Suomessa
LisätiedotPaksu- ja peräsuolisyövän PET/CT
Paksu- ja peräsuolisyövän PET/CT Marko Seppänen, dos, oyl Isotooppiosasto ja Valtakunnallinen PET-keskus TYKS http://www.turkupetcentre.fi Paksu- ja peräsuolisyövän PET/CT Preoperatiiviset levinneisyysselvitykset
LisätiedotSädehoidon annossuunnittelu. Fyysikko Jan-Erik Palmgren Syöpäkeskus KYS
Sädehoidon annossuunnittelu Fyysikko Jan-Erik Palmgren Syöpäkeskus KYS Annossuunitelman tekeminen Annossuunnittelukuvaus, TT MRI, PET? - Kuvafuusio Hoitokohteen määrittely (piirtäminen) Hoitoannoksen määrittäminen
Lisätiedotrakko ja virtsatiet (C65 68, D09.0 1, D30.1 9, D41.1)
Syöpäpotilaiden eloonjäämisluvut alueittain Sivuilla 2 14 esitetään suhteelliset elossaololuvut yliopistollisten sairaaloiden vastuualueilla vuosina 2005 2012 todetuilla ja 2010 2012 seuratuilla potilailla
LisätiedotLiite II. ema:n esittämät tieteelliset johtopäätökset ja perusteet valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muuttamiselle
Liite II ema:n esittämät tieteelliset johtopäätökset ja perusteet valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muuttamiselle 62 Tieteelliset johtopäätökset Tiivistelmä tieteellisestä arvioinnista, joka koskee
LisätiedotKIVULIAAN POTILAAN KOKONAISVALTAINEN ARVIOINTI JA TUTKIMINEN PALETTI-HANKE KOULUTUSILTAPÄIVÄ 20.3.14
KIVULIAAN POTILAAN KOKONAISVALTAINEN ARVIOINTI JA TUTKIMINEN PALETTI-HANKE KOULUTUSILTAPÄIVÄ 20.3.14 KIVUN ESIINTYVYYKSIÄ Syövän yhteydessä Kipua ensioireena 11 44 %:lla Kipua loppuvaiheessa 76 90 %:lla
LisätiedotVUODEN TÄRKEÄT SÄDEHOITOTUTKIMUKSET. Jan Seppälä. Sädehoitopäivät 2015
VUODEN TÄRKEÄT SÄDEHOITOTUTKIMUKSET Jan Seppälä Sädehoitopäivät 2015 17/04/2015 1 Viime vuoden tärkeät tapahtumat Adrian Begg (1946 2014), kuului mm. ESTROn säteilybiologiatoimikuntaan, piti kursseja kliinisestä
LisätiedotSädehoitopäivät 18.4.2013 Sairaalafyysikko Sami Suilamo Tyks. Taustaa
Sädehoitopäivät 18.4.2013 Sairaalafyysikko Sami Suilamo Tyks Taustaa Tyksissä käytössä Viisi Varianin kiihdytintä (Novalis Tx, Clinac ix, 2 x Clinac 2100C/D, Clinac 600C) Annossuunnittelujärjestelmät Eclipse
LisätiedotNeuroradiologia- ja Päivystysradiologiapäivät 28.-30.1.2015
, KYS Auditorio 28.-30.1.2015 Neuroradiologia- ja Päivystysradiologiapäivät 28.-30.1.2015 28.1.2015 Päivystysradiologiaa 9.00 9.15 Tervetuloa, päivien avaus Ritva Vanninen ja Roberto Blanco Sequeiros Pää
LisätiedotMITÄ UUTTA BOTULIINIHOIDOISTA?
LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS KUNTOOTUS KOHALLEEN KUOPIO 10.-11.9.2015 MITÄ UUTTA BOTULIINIHOIDOISTA? Heli Sätilä LT, Lastenneurologi Ylilääkäri Päijät-Hämeen ks Liiallinen syljeneritys: johdanto Esiintyy
LisätiedotMitä apuvälineitä epilepsiaa sairastava tarvitsee? Liisa Metsähonkala, ayl, lastenneurologi HUS
Elämä hallussa epilepsian kanssa 24.9.2014 OYS Mitä apuvälineitä epilepsiaa sairastava tarvitsee? Liisa Metsähonkala, ayl, lastenneurologi HUS VAROITUS! Esitys sisältää tuotesijoittelua Tuotteet valittu
LisätiedotAorttaläpän ahtauma. Tietoa sydämen anatomiasta sekä sairauden diagnosoinnista ja hoidosta
Aorttaläpän ahtauma Tietoa sydämen anatomiasta sekä sairauden diagnosoinnista ja hoidosta Potilaan kokemuksia aorttaläpän ahtaumasta En ikinä unohda sitä hetkeä, kun lähdin pois kardiologini vastaanotolta
LisätiedotSarkoomien syto- ja molekyyligenetiikkaa Iina Tuominen, FT Erikoistuva sairaalasolubiologi Tyks-Sapa-liikelaitos IAP:n kevätkokous 12.5.
Sarkoomien syto- ja molekyyligenetiikkaa Iina Tuominen, FT Erikoistuva sairaalasolubiologi Tyks-Sapa-liikelaitos IAP:n kevätkokous 12.5.2016 Iina.Tuominen@tyks.fi Genetiikan tutkimukset sarkoomien diagnostiikassa
Lisätiedot