Keskushermoston kasvainten esiintyvyys on
|
|
- Tiina Kahma
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Näin hoidan Pauli Helén Suomen yliopisto- ja keskussairaaloiden erikoislääkäripoliklinikoissa sekä terveyskeskuksissa seurataan tuhansia aivokasvainpotilaita. Tähän liittyvät ongelmat ovat monitahoisia. Olisi toivottavaa, että aivokasvainpotilaalla olisi oma lääkäri, joka tarvittaessa konsultoisi asiantuntijoita. Seurannan keskeiset alueet voidaan tiivistää viiteen pääkohtaan: kliinisten oireiden seuranta ja hoito, kognitiiviset oireet, kuntoutus ja sosiaaliturva, kasvaimen kasvu ja hoitomahdollisuudet. Lääkäreiltä, muulta hoitohenkilöstöltä ja omaisilta vaaditaan valppautta näiden kaikkien seikkojen huomioimiseksi, koska potilailta itseltään voi puuttua kyky siihen. Tällä potilasryhmällä ei myöskään ole vahvaa järjestöä etujaan ajamassa. Keskushermoston kasvainten esiintyvyys on viime vuosikymmenten aikana lisääntynyt selvästi. Syinä lienevät tarkentunut diagnostiikka (tietokonetomografia ja magneettikuvaus), keskimääräisen eliniän piteneminen (aivokasvainten ilmaantuvuus lisääntyy iän myötä) ja aivojen kuvantamisten yleistyminen eri syistä (sattumalöydöksiset aivokalvokasvaimet). Uusia keskushermoston kasvaimia todetaan Suomessa vuosittain noin 700. Niistä noin puolet on hyvänlaatuisia (luokka I) ja toinen puoli pahanlaatuisia (luokat II IV). Luokassa I eliniän ennuste voi olla kymmeniä vuosia tai aivan normaali. Luokissa II ja III ennuste on yleensä useita vuosia, parhaimmillaan muutama kymmenen vuotta. Pahimman luokan (IV) kasvaimet ovat nopeasti tappavia: niitä potevan odotettavissa oleva elinaika on keskimäärin vain yksi vuosi siitä, kun diagnoosi on tehty. Seurattavia aivokasvainpotilaita on tuhansia. Lisäksi sama potilas voi olla seurannassa terveydenhuollon monessa eri toimipisteessä. Primaarien aivokasvainten lisäksi potilaalle ilmaantuu vuosittain syövän etäpesäke aivoihin. Näin käy kuitenkin usein vasta syövän loppuvaiheessa. Tästä syystä vain murto-osassa Taulukko 1. Potilaiden mediaani-elinikä eräissä aivokasvaintaudeissa. 1 Tauti Elinikä, v Glioblastoma multiforme 0,9 Astrosytooma 1,9 Medulloblastooma 6,2 Oligodendrogliooma 8,1 Sekamuotoinen gliooma 6,2 1 Primaari pahanlaatuinen aivokasvain, potilaiden ikä diagnoosin aikaan vuotta. SEER data , Yhdysvallat (Davis ym. 1998). tapauksista tarvitaan enää aktiivista seurantaa. Silti ilmeisesti useita satoja potilaita on kaiken aikaa seurannassa ja hoidossa aivojen etäpesäkkeiden vuoksi. Periaatteessa aivokasvainpotilaita tulisi seurata koko heidän lopun elinikänsä ajan. Vain osassa tapauksista seuranta voidaan lopettaa, kuten jäljempänä esitän. Hyvänlaatuisten kasvainten seuranta voi kestää kymmeniä vuosia, jopa koko normaalin eliniän. Pahanlaatuistenkin kasvainten seuranta jatkuu yleensä vuosien ajan, mikä on pääteltävissä taulukossa 1 esitetyistä ikäennusteista. Aivokasvainpotilaan seuranta voidaan tiivistää viiteen kohtaan. Ne ovat kliiniset oireet, kognitio, kun- Duodecim 2001;117:
2 toutus ja sosiaalietuudet, kasvaimen koon tarkistus sekä uusien hoitojen ajoitus ja valinta (taulukko 2). Kliinisten oireiden seuranta ja hoito Potilaiden ja heidän läheistensä havainnot oireista ja päivittäisen selviytymisen ongelmista ovat yleensä hyvin tarkkoja. Tärkeää on selvittää, onko voinnissa ilmennyt muutoksia. Seurantajakson anamneesin keskeiset seikat ovat epileptiset kohtaukset (esiintyvyys, taajuus, tyyppi), päänsärky, uudet neurologiset oireet tai vanhojen eteneminen sekä selviäminen työssä ja jokapäiväisissä toimissa. Lääkärin osuudeksi jää yleensä anamneesin ja neurologisen tilan tarkistus siltä osin kuin seurantakäyntiä edeltäneen jakson oirekuvaus antaa aihetta. Sen lisäksi usein on tarpeen vain tarkistaa peruskoe (koordinaatio ja tasapaino), jänneheijasteet, näkökentät ja samalla arvioida potilaan kognitiivinen tila: puheen sujuvuus, sanavarasto, yhteistoimintakyky, ymmärrys ja hahmottaminen. Aivokasvaimesta johtuva epilepsia pyritään hoitamaan tehokkaasti. Tavoitteena on kohtaukseton tila. Käytetyimmät epilepsialääkkeet ovat karbamatsepiini, okskarbatsepiini ja fenytoiini. Suurin osa potilasta tulee toimeen ensiksi aloitetulla lääkkeellä. Klinikkamme käytäntönä ja ohjeena avoterveydenhoitoon on ollut, että jos yksi vaikuttava lääke ei riitä tai siitä on koitunut merkittäviä haittoja, potilas on ohjattava neurologian erikoislääkärille. Päänsärky voi johtua kasvaimen aiheuttamasta suorasta aivokalvoärsytyksestä tai kohonneesta aivopaineesta. Edellisessä tapauksessa särkylääkkeet ovat tehokkaita. Sopivia voivat olla parasetamoli, ketoprofeeni, ibuprofeeni ja tramadoli. Kohonnut aivopaine saattaa johtua osin aivoturvotuksesta. Sen tehokkain hoito on kortisonikuuri. Yhden tai muutaman viikon kestoisia deksametasonikuureja voidaan toistaa useita kertoja elinaikana. Pysyvä kortisonihoito on perusteltua vain pahimman luokan (ja lyhimmän ennusteen) kasvaimissa. Seurannan on oltava silloin tiheää, muutaman viikon taajuista, kortisonin monien vakavien sivuvaikutusten vuoksi. Taulukko 2. Aivokasvainpotilaan seurannan keskeiset seikat. Kliiniset oireet (epilepsia, päänsärky, näkökyky, raajahalvaukset, psyyke) Kognitiiviset taidot (muisti, lukeminen, kirjoittaminen, hahmottaminen, autolla-ajokyky, työkyky) Kuntoutus, apuvälineet, sosiaalietuudet, kotiapu Kasvaimen mahdollinen uusiminen (aivojen tietokonetomografia ja magneettikuvaus) Sen tarkistaminen, onko aihetta kasvaimeen kajoaviin hoitoihin (kirurgia, onkologia) Eräät kallonsisäiset kasvaimet erityisesti kallon takakuopassa (pikkuaivoissa) ja aivokammioissa sijaitsevat voivat aiheuttaa likvorikierron häiriön (hydrokefalian). Sitä epäiltäessä on tehtävä pään tietokonetomografia tai magneettikuvaus. Likvorisuntin asentaminen saattaa parantaa huomattavasti potilaan oireita ja elämänlaatua. Suntti kannattanee asentaa, jos odotettavissa oleva elinikä on ainakin muutama kuukausi. Hormonitoiminnan häiriöt ovat mahdollisia varsinkin, jos on annettu aivojen sädehoito lapsena tai käytetään suuria kortisonimääriä. Kognitiiviset oireet Potilaan päivittäisessä selviytymisessä kognitiiviset häiriöt ovat usein ratkaisevampia kuin raajojen halvaukset tai epileptiset kohtaukset. Oireet voivat olla hyvinkin laaja-alaisia ja vastaanotolla heti havaittavia tai toisaalta yllättävän spesifisiä. Ne saattavat liittyä luetun ymmärtämiseen, tilaorientaatioon, tehtävistä suoriutumisen nopeuteen, asioiden päätökseen viemiseen, valintatilanteista selviämiseen tai keskittymiseen. Kognitiivisia taitoja olen arvioinut seuraamalla potilaan käyttäytymistä vastaanottotilanteessa sekä kyselemällä hänen selviytymisestään sekä häneltä itseltään että mahdollisilta saattajiltaan. Jos on ollut havaittavissa tai epäiltävissä uutta tai merkittävää kognitiivista häiriötä, olen ohjannut potilaan neuropsykologille. Neuropsykologinen tutkimus on usein välttämätön kokonaistilanteen arvioimiseksi. Se on monesti ratkaiseva, kun arvioidaan kuntoutu P. Helén
3 mis- ja kuntoutusmahdollisuuksia, työkykyä, oikeaa hoitopaikkaa tai kotiavun tarvetta. Potilaan oma arvio selviytymisestään on tärkeä. Tässä kohtaa lääkärin on säilytettävä kriittinen objektiivisuutensa, koska ei ole harvinaista, että omat kyvyt arvioidaan huomattavasti paremmiksi tai huonommiksi kuin ne todellisuudessa ovat. Taustalla voivat olla kyvyttömyys oman tilan arvioitiin, psyyken muutokset (liiallinen positiivisuus tai masennus) tai oireiden kieltäminen ja vähättely. Ajokyky on syytä todeta ja kirjata sairauskertomukseen. Aivokasvain sinänsä ei ole este moottoriajoneuvojen käytölle. Ratkaisevia ovat epileptiset kohtaukset, kognitiiviset puutteet (muistamattomuus ja hahmottamisen häiriöt) ja neurologiset oireet, kuten näkökenttäpuutokset. Kuntoutus ja sosiaaliturva Aivokasvainpotilailla on oikeus saada erilaista kuntoutusta, sopeutumisvalmennusta ja apuvälineitä, vaikka eliniän ennuste tilastojen valossa näyttäisi huonolta. Kognitiivisten puutteiden vuoksi he eivät aina pysty hakemaan näitä etuisuuksia omatoimisesti. Sama koskee sairauslomia, eläkehakemuksia sekä erilaisia lausuntoja hoitotukea ja hoitotarvikkeita varten. Lääkärin, sosiaalityöntekijän ja muun hoitohenkilökunnan onkin erityisesti huolehdittava, että aivokasvainpotilaat eivät jää näistä osattomiksi. Potilasjärjestöistä kertominen on usein luontevampaa seurannan aikana kuin akuutin hoidon aikana. Tuore potilasopas»tietoa aikuisten aivokasvaimista» on suositeltavaa luettavaa potilaille, heidän omaisilleen ja myös hoitohenkilöstölle (Mäenpää 1999). Kasvaimen kasvu Kuva. Nuorelta naiselta oli leikattu luokan III sekamuotoinen oligoastrosytooma. Seitsemän vuoden kuluttua potilas oli oireeton, mutta ennakoidusti tehty aivojen magneettikuvaus osoitti leikkausontelon takaosassa varjoainetta keräävän 2 cm:n läpimittaisen uusintakasvaimen. Kasvain oli tälläkin kertaa leikkauksessa silmämääräisesti poistettavissa, mutta se oli muuttunut luokan IV kasvaimeksi eli glioblastoomaksi. Aivojen suunnitelmallisten tietokonetomografiatai magneettikuvantamistarpeen ja taajuuden määrittää joko neurokirurgi tai onkologi. Uusien tai pahentuneiden oireiden vuoksi kuka tahansa hoitava lääkäri voi tietysti teettää aivokuvauksen. Ratkaisevia tekijöitä ovat kasvaimen histologia ja luokka (I IV) (Kleihues ja Cavenee 1997), kasvaimen sijainti, annetut hoidot, potilaan ikä ja spesifisen hoidon mahdollisuudet. Vaikka kasvaimen kasvun seuranta kuvantatutkimuksin toteutettaisiin käytännössä terveyskeskuksen tai keskussairaalan kautta, on potilas ja kuvat syytä lähettää neurokirurgiseen tai tilanteen mukaan onkologiseen konsultaatioon ainakin silloin, kun todetaan uusintakasvain tai seurataan jäännöskasvainta. Suunnitelmallisen kuvantamisen tavoitteena on löytää uusinut kasvain ennen kuin se on ehtinyt aiheuttaa uusia oireita (kuva). Aivot kuvataan yleensä 3 6 kuukauden kuluttua leikkauksen jälkeen ja sitten muutaman kerran 0,5 1 vuoden välein. Pitkäaikaisseurannassa kuvausväli on 1 3 vuotta. Taulukossa 3 on muutamia kasvainkohtaisia esimerkkejä klinikkamme kuvantamiskäytännöistä. Kuvantamisseurannan lopettamisesta ei ole yhtenäistä käsitystä. Olen koonnut taulukkoon 4 muutamia esimerkkejä siitä, miten itse olen 1557
4 lopettanut tietokonetomografiat tai magneettikuvaukset. Neurokirurgin kannalta kuvantamisseuranta voidaan lopettaa, ellei potilaalle enää tehdä leikkausta. Hoitomahdollisuudet Aivokasvainten hoitomahdollisuudet ovat jatkuvasti parantuneet. Tarjolle on tullut uusia leikkausmenetelmiä ja -välineitä. Anestesian ja tehohoidon kehittymisen myötä entistä huonokuntoisempia ja riskialttiimpia potilaita on voitu leikata. Solunsalpaaja- ja sädehoitojen aiheet ja hoitokäytännöt ovat muuttuneet merkittävästi muutaman vuoden välein. Nyt tutkimusvaiheessa olevat boori-neutronikaappaushoito (BNCT) (Kallio ym. 1996, Barth ym. 1999) ja geenitekniikkaa hyödyntävä hoito (Puumalainen ym. 1997) ovat mahdollisesti lähivuosina myös osa käypää hoitoa. Vastaanottokäyntien yhteydessä on ainakin viiden vuoden välein tarkistettava alkuperäinen neuropatologin lausunto, kirurgisen hoidon tilanne ja se mitä onkologisia hoitoja on jo annettu. Sitten on mietittävä, onko kenties juuri tämän kasvaimen hoitokäytäntö uudistunut jossain päin Suomea tai Eurooppaa. Monet neurologit konsultoivat»varmuuden vuoksi» neurokirurgia ja onkologia noin kymmenen vuoden välein niissäkin tapauksissa, joissa aikaisemmin on vastattu kasvaimen olevan hoitomahdollisuuksien ulkopuolella. Tällöin tietenkin uuden kysymyksenasettelun tulee olla selkeä. Pidän tätä käytäntöä hyvänä. Seurantavastuu Taulukko 3. Aivojen kuvantaminen (tietokonetomografia ja magneettikuvaus) leikkauksen jälkeen. Esimerkkejä omasta käytännöstäni. Toistuvien kuvausten loputtua on tehty uusia kuvantamistutkimuksia, jos potilaan oireet ovat muuttuneet. Histologia Kuvantamisen ajankohdat Aivokalvokasvain (meningeooma) täydellisen poiston jälkeen 1, 3, 6 ja 10 v osittaisen poiston jälkeen 6 kk sekä 1, 2, 4, 7 ja 10 v ja sitten kolmen vuoden välein Luokan I gliooma (esim. pilosyyttiastrosytooma) täydellisen poiston jälkeen 6 kk sekä 1, 2, 3, 5, 7 ja 10 v osittaisen poiston jälkeen 3 ja 6 kk sekä 1, 2, 3, 4, 5, 7 ja 10 v ja sen jälkeen tapauksen mukaan Luokan II gliooma (esim. astrosytooma gradus II) 6 kk sekä 1, 2 ja 4 v ja sitten 2 3 vuoden välein Luokan IV gliooma (esim. glioblastoma multiforme) 3 ja 6 kk sekä 1, 1,5 ja 2 vuotta ja sitten 0,5 1 vuoden välein, jos potilas vielä on omatoiminen Taulukko 4. Perusteet aivokasvainpotilaan suunnitelmallisen tietokonetomografia- tai magneettikuvausseurannan lopettamiselle. Potilas kieltäytyy leikkaushoidosta (onkologisin perustein seuranta voi jatkua) Aivokalvokasvaimen täydellisestä poistosta kymmenen vuotta ilman uusimista Luokan I kasvaimen täydellisestä poistosta kymmenen vuotta ilman uusimista Luokan II IV kasvain ja potilaan ikä yli 80 vuotta Kasvaimeen kajoavat hoidot on käytetty, uusintaleikkaus ei syystä tai toisesta ole mahdollinen, sädehoito on annettu tai ei ole hyödyllinen, solusalpaajahoitoa ei ole enää tarjolla tai uusia hoitomahdollisuuksia ei ole tullut käyttöön (geeniterapia, boori-neutronikaappaushoito ym.) Vakava sairaus, joka on este elektiiviselle leikkaukselle Seurantavastuu voi jakautua hyvin moneen hoitopaikkaan. Niitä ovat neurokirurgian klinikka, lastenklinikka tai lastenneurologian klinikka, yliopistosairaalan tai keskussairaalan neurologian klinikka, sädehoitoklinikka ja terveyskeskus. Pirkanmaalla potilaat ovat käyneet 1 2 kuukauden kuluttua neurokirurgisen hoidon jälkeen polikliinisessä seurannassa neurokirurgian poliklinikassa. Seuranta on sen jälkeen voinut jatkua siellä vuosia eli loputtomiin. Tätä käytäntöä on syytä tarkastella kriittisesti, koska seurannassa olevien potilaiden määrä on jatkuvasti lisääntynyt. Onkologisia hoitoja saaneet ovat yleensä olleet sädehoitopoliklinikan seurattavina. Sielläkin seuranta on voinut jatkua vuosia, ellei potilas ole siirtynyt takaisin neurokirurgiseen hoitoon ja seurantaan. Lapset ovat olleet lastenhematologi-onkologien tai lasten P. Helén
5 neurologien seurannoissa. Ei ole löydetty yhtenäistä ratkaisua siihen, kenelle hoitovastuu siirtyy potilaan täytettyä 15 vuotta. Neurologisesta kuntoutuksesta ja ongelmallisten epilepsiahoidoista ovat vastanneet yliopistosairaalan neurologit. Seurantaa ja hoitoja tarvitaan terveydenhuollon monella tasolla, ja ne edellyttävät monien työntekijöiden yhteistoimintaa. Suurimmassa osassa tapauksista keskeiset ongelmat ovat yhden lääkärin seurattavissa ja hän voi tarvitessaan konsultoida muita asiantuntijoita. Tämä lääkäri voisi olla terveyskeskuslääkäri, mieluiten omalääkäri. Pirkanmaalla aivokasvainpotilaiden seurannan kokonaisvastuu ollaan siirtämässä vastikään tehdyn suunnitelman mukaan terveyskeskuksille sen jälkeen, kun leikkaus- ja onkologiset hoidot on annettu (Hakala 1998). Käytännössä potilaat kuitenkin käyvät edelleen yliopistosairaalan monissa poliklinikoissa ilman mitään keskitystä. Seurantaan vaikuttavia näkökohtia Seurattiinpa aivokasvainpotilasta missä tahansa, seurantaan ja hoitoratkaisuihin liittyy monia lääketieteen ulkopuolisiakin näkökohtia. Seurantaa viitoittavat potilaan mielipide ja kyky sen muodostamiseen. Eliniän ennusteen kannalta potilaan ikä ja kasvaimen histologia ovat tilastojen valossa selvästi muita muuttujia tärkeämpiä. Potilaan muut sairaudet ja jo annetut hoidot voivat olla este uusille hoidoille. Kasvaimen seuranta on mielekästä vain, jos on olemassa tähän kasvaimeen vaikuttavia hoitoja ja jos niitä on saatavilla. Muutoin keskitytään elämänlaadun kohentamiseen. Kirjallisuutta Barth RF, Soloway AH, Goodman JH, ym. Boron neutron capture therapy of brain tumors: An emerging therapeutic modality. Neurosurgery 1999;44: Davis FG, Freels S, Grutsch J, ym. Survival rates in patients with primary malignant brain tumors stratified by patient age and tumor histological type: an analysis based on Surveillance, Epidemiology, and End Results (SEER) data, J Neurosurg 1998;88:1 10. Hakala T, toim. Syövän alueellinen hoitojärjestelmä. Pirkanmaan sairaanhoitopiirin julkaisuja 1/1998. Kallio M, Savolainen S, Auterinen I, ym. Aivokasvainten boori-neutronikaappaushoito. Duodecim 1996;112: Kleihues P, Cavenee WK, toim. Pathology & Genetics, Tumours of the Central Nervous System. Lyon: International Agency for Research on Cancer, Mäenpää H, toim. Tietoa aikuisten aivokasvaimista. Suomen syöpäpotilaat Cancerpatienterna i Finland ry. Helsinki Puumalainen AM, Vapalahti M, Ylä-Herttula S. Geeniterapian mahdollisuudet aivokasvainten hoidossa. Suom Lääkäril 1997;22 23: Mitä opin PAULI HELÉN, dosentti, apulaisylilääkäri phelen@tays.fi TAYS:n neurokirurgian klinikka PL 2000, Tampere 1. Aivokasvainpotilaita on seurannassa entistä enemmän, koska a) lasten aivokasvainten määrä on kaksinkertaistunut 20 vuodessa b) TT- ja magneettikuvaus ovat yleistyneet ja väestön keski-ikä on kasvanut c) asteiden II IV glioomaa sairastavat potilaat elävät nykyisin keskimäärin kymmenen vuotta pidempään kuin v Aivokasvaimen uusimisen toteamiseksi käyttökelpoisia menetelmiä ovat a) seerumin GFAP:n (glial fibrillary acid protein) määritys gliooman residiiviä epäiltäessä b) neuropsykologinen tutkimus 1 2 vuoden välein c) EEG yhdistettynä kirjanpitoon epileptisten kohtausten taajuudesta 3. Uusintaleikkausta ajatellen aivokasvaimen seuranta on tarpeetonta, jos potilaan a) radikaalisti leikattu aivokalvokasvain (meningeooma) ei ole uusinut kymmenessä vuodessa b) aivokasvain on jo kahdesti leikattu, sädetetty ja hoidettu solunsalpaajilla c) ikä on yli 70 vuotta 4. Aivokasvainpotilaiden seuranta a) tulisi keskittää yliopistosairaaloiden neurologian, neurokirurgian ja onkologian poliklinikkoihin b) sisältää kuntoutuksen, sosiaaliturvan ja kognitiivisten taitojen tarkistuksen c) lisääntyy Suomessa uusien EU-suositusten tullessa käyttöön noin vuoden 2002 alusta Oikeat vastaukset sivulla
AIVOKASVAIN Tietoa sairastuneelle. Helena Vainio 2018
AIVOKASVAIN Tietoa sairastuneelle Helena Vainio 2018 AIVOT Ihmisen aivot ovat herkkää kudosta, joka ei juurikaan uusiudu niiden vaurioituessa. Se, mille alueelle ja kuinka nopeasti aivoja vaurioittava
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2013 1 (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/16 01.10.2013
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2013 1 (6) 324 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle valtuutettu Tuomo Valokaisen ym. aloitteesta koskien kaupunginsairaalan ja terveyskeskuksen
LisätiedotPoliklinikat kuntoutus- ja aivovammapoliklinikka neurokirurgian poliklinikka neurologian poliklinikat (Turku, Salo, Loimaa, Uusikaupunki)
Osastot AVH-valvonta Tyks kuntoutusosasto neurokirurgian osasto neurologian osasto Poliklinikat kuntoutus- ja aivovammapoliklinikka neurokirurgian poliklinikka neurologian poliklinikat (Turku, Salo, Loimaa,
LisätiedotSelkäpotilas TYKS:ssa Lähetteen vaatimukset ja potilaan hoito. Alueellinen koulutus 21.4.2016 Katri Pernaa
Selkäpotilas TYKS:ssa Lähetteen vaatimukset ja potilaan hoito Alueellinen koulutus 21.4.2016 Katri Pernaa Vuonna 2015 n 5000 poliklinikkakäyntiä degeneratiivisten selkäsairauksien vuoksi Näistä viidennes
LisätiedotMonisairas potilas erikoissairaanhoidossa Terveydenhuollon XII laatupäivä 25.3.2015
Monisairas potilas erikoissairaanhoidossa Terveydenhuollon XII laatupäivä 25.3.2015 Eeva Leino, neurol erl, kuntoutuksen dos, Kuntoutusylilääkäri Tays Hoidon vaikuttavuus riippuu Diagnoosin ja hoitomenetelmien
LisätiedotKäypä hoito -indikaattorit; Alaselkäkipu Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat Alaselkäkipu Käypä hoito -suositukseen (2017)
Käypä hoito -indikaattorit; Alaselkäkipu Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat Alaselkäkipu Käypä hoito -suositukseen (2017) 1 2 Keston mukaan selkäkipu jaetaan akuuttiin (alle 6 vkoa), subakuuttiin
LisätiedotMiten järjestäisin harvinaisepilepsian hyvän diagnostiikan ja hoidon; esimerkkinä Dravet n oireyhtymän haasteet
20.3.2015 Miten järjestäisin harvinaisepilepsian hyvän diagnostiikan ja hoidon; esimerkkinä Dravet n oireyhtymän haasteet Eija Gaily oyl, lastenneurologian dos. HYKS, Lasten ja nuorten sairaala Sisältö
LisätiedotPOTILASOHJE 1 ensitieto 26.3.2012
VIRTSARAKKOSYÖPÄ POTILASOHJE 1 Sinulla on todettu virtsarakkosyöpä, johon sairastuminen voi herättää paljon kysymyksiä, pelkoa ja ahdistusta. Haluamme antaa tietoa sairaudestasi, jotta selviytyisit mahdollisimman
LisätiedotTietoa. aikuisten aivokasvaimista
Tietoa aikuisten aivokasvaimista Aivokasvaimet ja niiden hoitomuodot Aivokasvainten neuropsykologiset vaikutukset Kun läheisellä on aivokasvain Mistä voi saada tukea? Toimittanut Hanna Mäenpää, Päivi Halonen
LisätiedotHoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta
Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta Tavoitteet Seurannassa pyritään rintasyövän mahdollisen paikallisen uusiutumisen ja vastakkaisen rinnan uuden syövän varhaiseen toteamiseen. Oireettomalle potilaalle
LisätiedotNuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen
Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen
LisätiedotKohti maakunnallista lasten ja nuorten kokonaiskuntoutumista
Kohti maakunnallista lasten ja nuorten kokonaiskuntoutumista 19.5.2017 Kehitysvamma-alan tuki- ja osaamiskeskus LL Harri Arikka Lastenneurologian erikoislääkäri vs. vastuualuejohtaja VSSHP Lasten ja nuorten
LisätiedotSosiaali- ja terveysministeriön asetus
1 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä Annettu päivänä kuuta 2013 Sosiaali- ja terveysministeriön päätöksen mukaisesti
LisätiedotP O T I L A S ALASELKÄPOTILAAN HOITOKETJU PKSSK / PERUSTERVEYDENHUOLTO. konsultaatiot. * avaa linkin. lähete. päivystyslähete
ALASELKÄPOTILAAN HOITOKETJU PKSSK / PERUSTERVEYDENHUOLTO ERIKOISSAIRAANHOITO * päivystyslähete *Lääkärin vastaanotto tkl, ttl, yksityislääkäri lähete * Seurantakäynnit tkl, ttl, yks.lääkäri, ft * Asiantuntijafysioterapeutti
LisätiedotEpilepsia. ajokyky. epilepsialiitto
Epilepsia ajokyky epilepsialiitto Tieliikennelaki edellyttää moottoriajoneuvon kuljettajalta riittäviä terveydellisiä edellytyksiä. Epilepsiaa sairastavan henkilön ajokyvyn arvioinnissa Suomessa noudatetaan
LisätiedotKokemuksia K-Sks:sta Jukka Kupila, neurofysiologi
Kokemuksia K-Sks:sta Jukka Kupila, neurofysiologi Status epilepticus ja EEG:n merkitys sen diagnostiikassa ja hoidossa. Tehtävänsiirtoihin liittyviä näkökohtia Keski-Suomen keskussairaalan hanke Ensimmäisen
LisätiedotKognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus
Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus 11.11.2016 Skitsofrenia Skitsofrenia on vakava psykoosisairaus, johon
LisätiedotTerveysInfo. GIST potilaan opas Oppaassa kerrotaan GISTin hoidosta, täsmälääkehoidosta sekä siitä mistä ja miten sairastunut saa apua.
TerveysInfo Cancerpatientens sociala förmåner Syöpäpotilaan sosiaalietuudet pähkinänkuoressa. Maksuton yksityishenkilöille, yhteisöille 2 e/kpl, A5, 44 sivua http:///@bin/270880/sosedut netti_ru. Hakusanat:
LisätiedotTerveysInfo. GIST potilaan opas Oppaassa kerrotaan GISTin hoidosta, täsmälääkehoidosta sekä siitä mistä ja miten sairastunut saa apua.
TerveysInfo Cancerpatientens sociala förmåner Syöpäpotilaan sosiaalietuudet pähkinänkuoressa. Maksuton yksityishenkilöille, yhteisöille 2 e/kpl, A5, 44 sivua http:///@bin/270880/sosedut netti_ru. Hakusanat:
LisätiedotAneurysmaattinen aivoverenvuoto eli subaraknoidaalivuoto (SAV) Aivojen arteriovenoosimalformaatiot
Aulin Ulla- Riitta Autere Jaana Bendel Paula Frösen Juhana Korva-, nenä- ja kurkkutaudit Radiologia, neuroradiologia Pään ja kaulan alueen tuumorit Liikehäiriösairaudet Aneurysmaattinen aivoverenvuoto
LisätiedotPäivystysosasto. Ylilääkäri Jari Nyrhilä, EPSHP
Päivystysosasto Ylilääkäri Jari Nyrhilä, EPSHP Potilaat Päivystysosastolle päivystyspoliklinikan kautta tarkkailuosasto A11, A31, A32 A12, A21, A21 A42 Miksi päivystys osasto aikaa vievä diagnostiikka
LisätiedotSelvitys harvinaisten sairauksien diagnostiikan, hoidon ja kuntoutuksen osaamisesta Suomessa STM, VTM Elina Rantanen
Selvitys harvinaisten sairauksien diagnostiikan, hoidon ja kuntoutuksen osaamisesta Suomessa STM, VTM Elina Rantanen Katja Aktan-Collan 7.9.2012 Taustaa Euroopan unionin neuvosto on vuonna 2009 antanut
LisätiedotValtioneuvoston asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä
LUONNOS 19.5.2016 Valtioneuvoston asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty sosiaali- ja terveysministeriön
LisätiedotMitä onkologi toivoo patologilta?
Mitä onkologi toivoo patologilta? Mikä PAD-lausunnossa vaikuttaa kilpirauhassyövän hoitoon Hanna Mäenpää, dos HUS, Syöpätautien klinikka Onkologian trendejä Entiteetit pirstoutuvat pienemmiksi: lisää tietoa
LisätiedotAIVOVAMMOJEN DIAGNOSTIIKKA JA HOITO - HISTORIAA JA TULEVAISUUTTA
AIVOVAMMOJEN DIAGNOSTIIKKA JA HOITO - HISTORIAA JA TULEVAISUUTTA Olli Tenovuo Ylilääkäri, yksikön johtaja TYKS Aivovammakeskus HISTORIAA Aivovammojen historia on yhtä vanha kuin ihmisenkin historia Antiikin
LisätiedotEEG:N KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET SAIRAUKSIEN DIAGNOSTIIKASSA MAIJA ORJATSALO, ERIKOISTUVA LÄÄKÄRI, HUS-KUVANTAMINEN LABQUALITY DAYS 9.2.
EEG:N KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET SAIRAUKSIEN DIAGNOSTIIKASSA MAIJA ORJATSALO, ERIKOISTUVA LÄÄKÄRI, HUS-KUVANTAMINEN LABQUALITY DAYS 9.2.2017 SISÄLLYSLUETTELO EEG-tutkimuksen esittely EEG-tutkimuksen käyttö sairauksien
LisätiedotADHD:n Käypä hoito -suositus. Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP
ADHD:n Käypä hoito -suositus Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP Sidonnaisuudet kolmen viimeisen vuoden ajalta LL, lastenpsykiatrian erikoislääkäri, lastenpsykoterapian erityispätevyys
LisätiedotKäypä hoito -indikaattorit, depressio
1 Käypä hoito -indikaattorit, depressio Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat Depressio Käypä hoito suositukseen (2014). Käypä hoito -työryhmä on nostanut suosituksesta keskeisiksi implementoitaviksi
LisätiedotHelsingin kaupunki Esityslista 33/ (5) Kaupunginhallitus Asia/ liikkeenluovutuksen periaatteiden mukaisesti.
Helsingin kaupunki Esityslista 33/2017 1 (5) 2 V 11.10.2017, Helsingin kaupungin neurologian toimintojen siirtäminen liikkeenluovutuksena Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymälle HEL 2017-005941
LisätiedotSelkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco
tiedottaa 20/2015 17.8.2015 Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco hyväksyjä: Roberto Blanco pvm: 17.8.2015 Ohje tilaajille ja kuvausyksiköille Selkärangan
LisätiedotAnna-Maija Koivusalo 26.4.16
Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 X Kivuton sairaala Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin kymmenennen ja viimeisen kerran syksyllä 2015 viikolla 42. Idean kivun arvioinnin valtakunnallisesta
LisätiedotHarvinaissairauksien yksikkö. Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta. Taustaa. Alfa-tryptasemia. 21/03/16 /ms
Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta Taustaa EDS potilasyhdistys ja yksittäinen potilas ovat lähestyneet HYKS harvinaissairauksien yksikköä ja pyytäneet lausuntoa, minkälainen sairaus Ehlers-Danlos
LisätiedotEpilepsiapotilaan hoitoketju OYS:n alueella (aikuiset)
Epilepsiapotilaan hoitoketju OYS:n alueella (aikuiset) Työnjako perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon kesken Hanna Ansakorpi ja Tero Heikkinen Hoitoketjut Viimeisin muutos 31.3.2014 Pohjois-Pohjanmaan
LisätiedotPSYKIATRIAN ESH JA TYÖKYVYN TUKEMINEN
PSYKIATRIAN ESH JA TYÖKYVYN TUKEMINEN Juhani Ojanen Erikoissairaanhoidon rooli Erikoissairaanhoidon rooli on sairauksia ja oireita korjaava ja hoitava toiminta. Lähde: Eläketurvakeskus 05/2011 Keskustelualoitteita
LisätiedotSTUK. Sirpa Heinävaara TUTKIMUSHANKKEET - KÄYNNISSÄ OLEVAT KANSAINVÄLISET HANKKEET. tutkija/tilastotieteilijä
KÄYNNISSÄ OLEVAT TUTKIMUSHANKKEET - KANSAINVÄLISET HANKKEET Sirpa Heinävaara tutkija/tilastotieteilijä STUK RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY Tutkimusten lähtökohtia Matkapuhelinsäteilyn ja aivokasvainten
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (5) Kaupunginvaltuusto Kj/24 26.02.2014
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (5) 66 Stj / Valtuutettu Tuomo Valokaisen aloite terveyskeskuksen ja kaupunginsairaalan palveluista päätti kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti katsoa valtuutettu
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 6/ (5) Kaupunginhallitus Kj/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/2014 1 (5) 159 V 26.2.2014, Stj / Valtuutettu Tuomo Valokaisen aloite terveyskeskuksen ja kaupunginsairaalan palveluista HEL 2013-009003 T 00 00 03 Päätös päätti esittää
LisätiedotMuistisairaudet saamelaisväestössä
Muistisairaudet saamelaisväestössä Anne Remes Professori, ylilääkäri Kliininen laitos, neurologia Itä-Suomen yliopisto, KYS Esityksen sisältö Muistisairauksista yleensä esiintyvyys tutkiminen tärkeimmät
LisätiedotMitä pitäisi tietää rintasyövän hoidosta ja seurannasta?
Mitä pitäisi tietää rintasyövän hoidosta ja seurannasta? Suomen yleislääkäriyhdistys 13.05.2016 Päivi Salminen-Peltola osastonylilääkäri HUS Hyvinkään sairaala Sisältö Lähettäminen ja tutkimukset perusterveydenhuollossa
LisätiedotPotilasesite Robottitekniikkaan perustuvaa tarkkuussädehoitoa Kuopiossa
Potilasesite Robottitekniikkaan perustuvaa tarkkuussädehoitoa Kuopiossa 2 Tarkkuussädehoitoa Kuopion yliopistollisen sairaalan (KYS) sädehoitoyksikössä sijaitsee Pohjoismaiden ensimmäinen robottitekniikkaan
Lisätiedot26.8.2009 Euroopan unionin virallinen lehti L 223/31
26.8.2009 Euroopan unionin virallinen lehti L 223/31 KOMISSION DIREKTIIVI 2009/113/EY, annettu 25 päivänä elokuuta 2009, ajokorteista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/126/EY muuttamisesta
LisätiedotEtelä-Karjalan keskussairaala Syöpähoitoyksikkö
Etelä-Karjalan keskussairaala Syöpähoitoyksikkö www.eksote.fi Syöpähoitoyksikkö Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri eli Eksote yhdistää koko alueen erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon, vanhustenpalvelut
LisätiedotOlkapääoireisen potilaan hoito perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa
Olkapääoireisen potilaan hoito perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa Hoitoketjut Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä 30.1.2014 Hoitoketjun tavoite Päivystykselliset
LisätiedotSYDÄNPOTILAAN sekundaaripreventio ja kuntoutus HOITOPOLKU TAMPEREEN TERVEYSKESKUKSESSA / 2009 Sari Torkkeli
LIITE 5 SYDÄNPOTILAAN sekundaaripreventio ja kuntoutus HOITOPOLKU TAMPEREEN TERVEYSKESKUKSESSA / 2009 Sari Torkkeli TAYS Sydänkeskus TULPPA/Fysioterapia Epikriisi potilaalle, HASA, tk, tth, sydänyhdyshenkilölle
LisätiedotEpilepsia ja ajokyky. Anna Maija Saukkonen Ayl PKSSKy/Neurologia.
Epilepsia ja ajokyky Anna Maija Saukkonen Ayl PKSSKy/Neurologia Ajokorttiryhmät Ryhmä 1 (R1): henkilöauto, mopoauto, traktori, alle 3,5 t pakettiauto, m-pyörä: liberaalit ajoterveysvaatimukset Ryhmä 2
LisätiedotTarkistuslista 1: Metyylifenidaatin määräämistä edeltävä tarkistuslista. Ennen metyylifenidaattihoidon aloittamista
Tarkistuslista 1: Metyylifenidaatin määräämistä edeltävä tarkistuslista Seuraava tarkistuslista on tarkoitettu auttamaan metyylifenidaattia sisältävän lääkkeen määräämisessä vähintään 6-vuotiaille lapsille
LisätiedotViiveet keuhkosyövän diagnostiikassa ja
Viiveet keuhkosyövän diagnostiikassa ja hoidossa Johanna Hietamäki Tutkija, Lääk.yo Esityksen kulku Kehittämishankkeen esittely Toteutettu selvitys Menetelmät, aineisto Tulokset Johtopäätökset ja jatkosuunnitelmat
LisätiedotKUTSUNTATARKASTUSKOULUTUS- TILAISUUS 09.02.2011 - Neurologia. Tuula Nylund Hallintoylilääkäri, Neurologian erikoislääkäri Sotilaslääketieteen keskus
KUTSUNTATARKASTUSKOULUTUS- TILAISUUS 09.02. - Neurologia Tuula Nylund Hallintoylilääkäri, Neurologian erikoislääkäri Sotilaslääketieteen keskus 0 VAATIMUSPERUSTEET Palvelusturvallisuus Kaikki varusmiehet
LisätiedotLääkäri löytää kuntoutusta helpoimmin tules-potilaille
kuntoutus Riikka Shemeikka VTT, erikoistutkija Hanna Rinne VTM, tutkija Erja Poutiainen FT, dosentti, tutkimusjohtaja Lääkäri löytää kuntoutusta helpoimmin tules-potilaille Lääkärien mielestä kuntoutusta
LisätiedotTietoa. aikuisten aivokasvaimista
Tietoa aikuisten aivokasvaimista Aivokasvaimet ja niiden hoitomuodot Aivokasvainten neuropsykologiset vaikutukset Kun läheisellä on aivokasvain Mistä voi saada tukea? Toimittanut Hanna Mäenpää Kirjoittajat
LisätiedotAlkoholin aiheuttamat terveysriskit
Kati Juva Alkoholin aiheuttamat terveysriskit Onnettomuudet/vammat Erityisesti aivovammat Väkivalta - voi myös johtaa aivovammaan Somaattiset sairaudet Maksakirroosi Haimatulehdus -> diabetes Mielenterveysongelmat
LisätiedotVälikarsinaan levinnyt pahanlaatuinen gliooma
Tapausselostus Peter Baumann, Jouni Lohi, Abdel Maiche, Juhani Törmänen ja Hannu Tuominen Välikarsinaan levinnyt pahanlaatuinen gliooma Kaksikymmentäviisivuotiaan miehen päänsäryn ja vasemman puolen halvauksen
LisätiedotNeuropsykologian erikoispsykologikoulutus
Neuropsykologian erikoispsykologikoulutus Laura Hokkanen Professori Helsingin yliopisto Psykologia 2012 Turku 23.8.2012 Neuropsykologia psykologian erikoisala, jonka kiinnostuksenkohteina ovat aivojen
LisätiedotAikuisiän oppimisvaikeudet ja niiden kohtaaminen
Aikuisiän oppimisvaikeudet ja niiden kohtaaminen Jaana Körkkö, kouluttaja, ammatillinen erityisopettaja Satu Tuulasvirta, kouluttaja, ammatillinen erityisopettaja SISÄLTÖ: Aikuisten oppimisvaikeudet (johdanto
LisätiedotTerveysInfo. Ataksiaoireyhtymät : tietoa etenevistä ataksiasairauksista Perustietoa ataksiasairaudesta sekä sairauden hoidosta ja kuntoutuksesta.
TerveysInfo MS tauti Ataksiaoireyhtymät : tietoa etenevistä ataksiasairauksista Perustietoa ataksiasairaudesta sekä sairauden hoidosta ja kuntoutuksesta. 1996 5, A5 : 46 s. : piirr. : 2 väri Hakusanat:
LisätiedotLiite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin
Liite III Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin Huom: Tämä valmisteyhteenveto, myyntipäällysmerkinnät ja pakkausseloste on laadittu referral-menettelyn tuloksena. Jäsenvaltion
LisätiedotMiten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä?
Tiedosta hyvinvointia 1 Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä? Erikoissuunnittelija Satu Vihersaari-Virtanen 13.3.2008 Tiedosta hyvinvointia 2 Vanhuksen sekavuusoireyhtymä Sekavuuden
LisätiedotRISKINHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO PREGABALIN ORION 25, 50, 75, 100, 150, 225, 300 MG KOVAT KAPSELIT
RISKINHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO PREGABALIN ORION 25, 50, 75, 100, 150, 225, 300 MG KOVAT KAPSELIT ORION CORPORATION PÄIVÄMÄÄRÄ: 15-6-2015, VERSIO 2 VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1
LisätiedotHarjoitustehtävä. 3. Suunnittele Kymenlaakson alueen sairaalapalvelut puhtaalta pöydältä: Punnosen raportin sivut 16,17, 20 ja 21
HARJOITUS- TEHTÄVÄ Harjoitustehtävä 1. Kuvaa terveyspalveluiden erityispiirteitä? Miten terveyspalvelut poikkeavat muista toimialoista a) prosessin johtamisen ja kehittämisen ja b) liiketoiminnan näkökulmasta?
LisätiedotAsbestialtistuneen muistilista
Asbestialtistuneen muistilista Asbesti on merkittävin työelämässä terveydellisiä haittavaikutuksia aiheuttanut aine. Vaikka asbestin käyttö on kielletty, sille altistuneita on edelleen noin 50 000 60 000.
LisätiedotKelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit
Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Asiantuntija- ja keskustelutilaisuus narkolepsialasten vanhemmille ja aikuispotilaille 4.2.2011 Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren,
LisätiedotNeuropsykologisen kuntoutuksen arviointi ja porrastuminen
Neuropsykologisen kuntoutuksen arviointi ja porrastuminen 17.10.2016 Työnjako arvioimisessa Perustasolla tutkitaan Neurologispohjaisista erityisvaikeuksista (esim. kielelliset erityisvaikeudet, visuaaliset
LisätiedotNeuroendokriinisten syöpien lääkehoito
Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 3/2015 TEEMAT Neuroendokriinisten syöpien lääkehoito Maija Tarkkanen / Kirjoitettu 16.6.2015 / Julkaistu 13.11.2015 Neuroendokriinisten (NE) syöpien ilmaantuvuus lisääntyy,
LisätiedotPalliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö
Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Käsitteet Palliatiivisella hoidolla tarkoitetaan potilaan kokonaisvaltaista hoitoa siinä vaiheessa kun etenevää
LisätiedotGYNEKOLOGINEN SYÖPÄ 10.5.2016
GYNEKOLOGINEN SYÖPÄ 10.5.2016 kohtusyöpä munasarjasyöpä kohdunkaulasyöpä ulkosynnyttimien syöpä gynekologisten syöpien hoito on HUS-alueella keskitetty NKL:lle KOHTUSYÖPÄ naisten 3. yleisin syöpä; 800-900
LisätiedotSisällys. Osa I Lapsen aivovammat. Toimituskunta 7 Esipuhe 15 Johdanto 18. 1 Aivovammojen määritelmät ja käsitteet 22
10 Julkaisijan puheenvuoro 5 Toimituskunta 7 Esipuhe 15 Johdanto 18 Osa I Lapsen aivovammat 1 Aivovammojen määritelmät ja käsitteet 22 Aivovamman alamuodot 24 Traumaattisen aivovamman alamuodot 24 Tajunnan
LisätiedotPYLL-seminaari 30.3.2011
PYLL-seminaari 30.3.2011 Sairaalajohtaja Jari Välimäki syöpätautien osuus ennenaikaisten elinvuosien menetysten aiheuttajina etenkin ESshp:n naisten keskuudessa kiinnittää huomiota ne ovat PYLL-tilastossa
LisätiedotTyöpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö
Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi säädettyä työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden toimintaa, jolla edistetään 1) työhön liittyvien
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 33/ (6) Kaupunginhallitus Asia/ Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 33/2017 1 (6) 872 V 11.10.2017, Helsingin kaupungin neurologian toimintojen siirtäminen liikkeenluovutuksena Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymälle HEL 2017-005941
LisätiedotVoiko muistisairauksia ennaltaehkäistä?
Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Juha Rinne, Neurologian erikoislääkäri ja dosentti Professori PET- keskus ja neurotoimialue, TYKS ja Turun yliopisto MITÄ MUISTI ON? Osatoiminnoista koostuva kyky
LisätiedotHELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 4.5.2010
HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 117 LAUSUNTO KORVATULEHDUSTEN HOITOA KOSKEVASTA VALTUUSTOALOITTEESTA Terke 2010-575 Esityslistan asia TJA/8 TJA Terveyslautakunta päätti antaa aloitteesta seuraavan,
LisätiedotTUTKI 2-KOTITEHTÄVÄN PALAUTUS Tiina Immonen BLL lääketieteellinen biokemia ja kehitysbiologia
TUTKI 2-KOTITEHTÄVÄN PALAUTUS 19.3.2014 Tiina Immonen BLL lääketieteellinen biokemia ja kehitysbiologia Tehtävän suoritus Palautuksia: 51 Tiivistelmien keskipituus 97 sanaa hyvä! OTSIKOT Otsikko tutkimuksen
LisätiedotVäitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus)
1 Turun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Hoitotieteen laitos THM, esh Marja Renholm Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) LEKTIO 6.11.2015
LisätiedotLAPSIPERHEIDEN OMAISHOIDON TUKIHAKEMUS
LAPSIPERHEIDEN OMAISHOIDON TUKIHAKEMUS SAAPUMISPÄIVÄ HAEN omaishoidon tukena ensisijaisesti palkkiota VASTAANOTTAJA palveluseteleitä Muuta, mitä? HENKILÖTIEDOT Omaishoidettavan Henkilötunnus lapsen tiedot
LisätiedotGEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA GERO-NEURO-PÄIHDEPSYKIATRIAN LINJAJOHTAJA 30.10.2015 1
GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA GERO-NEURO-PÄIHDEPSYKIATRIAN LINJAJOHTAJA 30.10.2015 1 NEUROPSYKIATRIAN OSASTO 21 MUUTTO PSYKIATRIAKESKUKSEEN MARRASKUUSSA 2016 Neuropsykiatrisia potilasryhmiä:
LisätiedotIkäihmisten varhainen tuki ja palvelut
Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikääntyvien varhainen tuki Vanhuspalvelulaki: Hyvinvointia edistävät palvelut Ikääntyneen väestön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista
LisätiedotFocus Oncologiae. Syöpäsäätiön julkaisusarja No 12, 2011. Aivokasvaimet
Focus Oncologiae Syöpäsäätiön julkaisusarja No 12, 2011 Aivokasvaimet Syöpäsäätiön XXXVIII Symposiumi 10. 11.2.2011 Focus Oncologiae -sarjan julkaisut: Aivokasvaimet 2011 Eturauhasen syöpä 2010 Ruokatorven
LisätiedotKansaneläkelaitoksen päätös
Kansaneläkelaitoksen päätös tarvittavista selvityksistä ja lääketieteellisistä edellytyksistä, joiden tulee rajoitetusti erityiskorvattavan lääkkeen korvaamiseksi täyttyä Annettu Helsingissä 18. päivänä
LisätiedotVoiko kipupotilaan tarinaa kuntouttaa?
Voiko kipupotilaan tarinaa kuntouttaa? VKK:n miniseminaari 19.1.2016 Maija Haanpää, dosentti, neurologi, Etera ja HYKS Taina Lahti, kliininen asiantuntija YAMK, HYKS Havaintoja Parasta hoitoa on se, joka
Lisätiedot6.3.4. Neurotoimialue
6.3.4. Neurotoimialue TAULUKO 6.3.4.2. NEUROTOIMIALUEEN TUNNUSLUVUT VASTUUALUEITTAIN VUONNA 2013. Neurotoimialue muodostettiin yhdistämällä kolme erikoisalaa (neurologia, neurokirurgia ja verisuonikirurgia),
LisätiedotTyön kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä
Työn kaari kuntoon Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä 2 Keva tukee työssä jatkamista työkyvyn heikentyessä Jos sinulla on sairaus, jonka vuoksi työkykysi on uhattuna, Kevan tukema ammatillinen
LisätiedotRintasyöpäpotilaan ohjauskansio. sh Hanna Määttä, LSHP Osasto 4B, 2013
Rintasyöpäpotilaan ohjauskansio sh Hanna Määttä, LSHP Osasto 4B, 2013 1. Johdanto 2. Hoito osastolla 3. Hoito leikkauksen jälkeen 4. Fysioterapeutti hoidossa mukana 5. Oman hoidon merkitys 6. Rintaproteesiasiaa
LisätiedotEpilepsian lääkehoito
Epilepsian lääkehoito Hanna Ansakorpi Kliininen opettaja, LT Neurologian erikoislääkäri Oulun yliopisto, Lääketieteen laitos, neurologia OYS, Medisiininen tulosalue, neurologia Mikä on epilepsia? Epileptinen
LisätiedotNEUROPSYKIATRISEN HOIDON JA LÄÄKEHOIDON ERITYISPIIRTEET. 22.11.2012 Nina Lehtinen
NEUROPSYKIATRISEN HOIDON JA LÄÄKEHOIDON ERITYISPIIRTEET 22.11.2012 Nina Lehtinen MITÄ ON NEUROPSYKIATRIA? Neuropsykiatrian perustana on käsitys mielen ja aivojen erottamattomuudesta Tietoisuus, persoonallisuus,
LisätiedotMuistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen
Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen (Versio 1) - Oulun kaupunki Sote tuotanto 24.1.2014 Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen Luokka Tarkoitus Prosessin
LisätiedotKetjulähettien jaksosisällöt lääkäreille Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri
Ketjulähettien jaksosisällöt lääkäreille Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri Päiväys 19.11.2014 Merita Kautonen /SA-T merita.kautonen@hameenlinna.fi 2(6) Sisällys HÄMEENLINNAN YKSIKKÖ 1 Ensiapu... 3 2 Ihosairaudet...
LisätiedotMoniammatillinen kipuselvitys
Moniammatillinen kipuselvitys 1 Tutkimus- ja kuntoutuspalvelut Kuntoutus suunnitellaan yksilöllisesti Kuntoutuksen tavoite on parantaa oireen- ja elämänhallintaa. Tavoitteet määritellään yhteistyössä kuntoutujan
LisätiedotLIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN
LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN 41 KABERGOLIINIA SISÄLTÄVIEN LÄÄKEVALMISTEIDEN VALMISTEYHTEENVEDON 4.2 Annostus ja antotapa: Seuraava tieto tulee lisätä sopivalla tavalla:
LisätiedotMUISTIONGELMIEN HUOMIOIMINEN TYÖTERVEYSHUOLLOSSA, KEHITYSVAMMAISTEN SEKÄ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEASIAKKAIDEN HOIDOSSA
. MUISTIONGELMIEN HUOMIOIMINEN TYÖTERVEYSHUOLLOSSA, KEHITYSVAMMAISTEN SEKÄ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEASIAKKAIDEN HOIDOSSA ERITYISRYHMIEN MUISTIONGELMAT Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen
Lisätiedot8.1.2016 NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS KEHITYKSELLISISSÄ NEUROPSYKIATRISISSÄ OIREYHTYMISSÄ
NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS KEHITYKSELLISISSÄ NEUROPSYKIATRISISSÄ OIREYHTYMISSÄ 1. YLEISKUVAUS NEUROPSYKIATRISESTA KUNTOUTUKSESTA Neuropsykiatrisissa oireyhtymissä haasteet ovat luonteeltaan pitkäkestoisia,
LisätiedotNeuromuskulaaripotilaan 2PV - hoito Waltteri Siirala Anestesiologian ja tehohoidon el, LT Hengitystukiyksikkö
Neuromuskulaaripotilaan 2PV - hoito 29.11.2018 Waltteri Siirala Anestesiologian ja tehohoidon el, LT Hengitystukiyksikkö Neuromuskulaarisairaus Sateenvarjodiagnoosi hermo-lihassairauksille - Duchennen
LisätiedotLataa Kliininen neuropsykiatria. Lataa
Lataa Kliininen neuropsykiatria Lataa ISBN: 9789516563667 Sivumäärä: 428 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 38.67 Mb Aivojen ja mielen sairaudet ja häiriöt johtavat usein eettisiin ja filosofisiinkin pulmiin.
LisätiedotAlle 30- vuotiaiden omaishoidon tukihakemus Vammaisten palvelut
Alle 30- vuotiaiden omaishoidon tukihakemus Vammaisten palvelut 1. Hoidettavan henkilötiedot Haen omaishoidon tukena ensisijaisesti palkkiota palveluseteliä muuta, mitä? 1.1 Omaishoidettavan lapsen/nuoren
LisätiedotSydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö
Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Projektikoordinaattori Sydämen vajaatoimintapotilaan potilasohjauksen kehittämistyön taustaa Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueella vajaatoimintaa
LisätiedotApotti-hanke - Alueellisuus ja organisaatioiden yhteistyö
Apotti-hanke - Alueellisuus ja organisaatioiden yhteistyö ATK-päivät 29.5.2013 IT-Kehitysjohtaja Mikko Rotonen HUS & Apotti-hanketoimisto Mikä on APOTTI-hanke? Apotti-nimi on yhdistelmä sanoista Asiakas-
LisätiedotKelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus
Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen 26.10.2015 Pitkänimen sairaala, Psykoterapiapaja. Elina Kinnunen, asiantuntijalääkäri, Kela - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus
LisätiedotMiksi neurologinen status tehdään? Aivohermojen tutkiminen. Oireiston lokalisaatio Tasodiagnostiikka. Oireiston etiologia
Miksi neurologinen status tehdään? Aivohermojen tutkiminen HYKS Neurologian klinikka 2012 Oireiston lokalisaatio Tasodiagnostiikka Psyyke Aivokuori Basaaligangliot Aivorunko Pikkuaivot Selkäydin Aivot
LisätiedotVALTAKUNNALLISIA ERITYIS- VASTUUALUEITA
NEUROKESKUS VALTAKUNNALLISIA ERITYIS- VASTUUALUEITA Neurokeskuksessa hoidetaan potilaita neurokirurgian ja neurologian erikoisaloilla. Vastaa keskushermostosairauksien diagnostiikasta, hoidosta ja kuntoutuksesta
LisätiedotKyky-2 pilotti Eksote:ssa. Anneli Beilmann LT lastenneurologian ylilääkäri
Kyky-2 pilotti Eksote:ssa Anneli Beilmann LT lastenneurologian ylilääkäri Kyky-2 pilotti - Visio Tukea asiakkaan arjen sujumista aktiivisesti ja kokonaisvaltaisesti yhteistyössä paikallisen Kelan ja yhteistyökumppanin
LisätiedotDementian varhainen tunnistaminen
Tiedosta hyvinvointia RAI-seminaari 13.3. 2008 Hoitotyön päivä 1 Dementian varhainen tunnistaminen Harriet Finne-Soveri LT, geriatrian erikoislääkäri Terveystaloustieteen keskus CHESS Tiedosta hyvinvointia
Lisätiedot