ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

Transkriptio

1 ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Ohjelmakausi Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm Diaarinumero Käsittelijä Puhelinnumero Projektikoodi S10394 Tila Jätetty viranomaiskäsittelyyn PROJEKTIN PERUSTIEDOT Projektin nimi Osake - Opetushenkilöstön ja työelämän viestintäosaamisen kehittäminen monimuotoisissa ympäristöissä Ohjelma Manner-Suomen ESR-ohjelma Ohjelman osio Etelä-Suomen suuralueosio Toimintalinja 3 : Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen Projektityyppi Projekti, jossa on henkilöitä mukana Vastuuviranomainen Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Aloituspäivämäärä Päättymispäivämäärä PROJEKTIN TOTEUTTAJAN TIEDOT Toteuttajan nimi Turun ammattikorkeakoulu Projektin vastuuhenkilön nimi Minna Scheinin Sähköpostiosoite minna.scheinin@turkuamk.fi Puhelinnumero LOMAKKEEN TÄYTTÄJÄN TIEDOT Täyttäjän nimi Mervi Varhelahti Sähköpostiosoite mervi.varhelahti@turkuamk.fi Puhelinnumero PROJEKTIN LÄHTÖKOHTA, TAVOITTEET JA KOHDERYHMÄ Projektin lähtökohtana oli tarve kehittää koulutusta vastaamaan sitä osaamista, jota yrityksissä oletetaan tulevien työntekijöiden hallitsevan. Tämä kehittämistarve oli todettu aiemmassa ESR-projektissa VILKKU (Yritysten kansainvälinen viestintäsalkku), yritysten kanssa yhteistyössä tehdyissä osaamiskartoituksissa. Viestintäkouluttajat toivat esiin halunsa tuoda omaa ammattitaitoaan yritysten hyödynnettäväksi, esimerkiksi tekemällä kohdeyrityksessä töitä viestintä- tai henkilöstötehtävissä. Näin heillä olisi mahdollisuus tarkkailla yritysten viestintäkulttuuria ja esittää kehitysehdotuksia. Yritykset puolestaan toivat esiin, etteivät heidän valmiutensa olleet riittäviä toteuttamaan henkilöstölleen viestintäkoulutusta yrityksen arvojen ja liiketoimintamallien mukaisesti. Koulutuksessa on otettava huomioon esimerkiksi uudet työnmuodot. Liikkuva työ, varsinkin monikansallisissa yrityksissä, voi hyödyntää teknologiaa koulutustarkoituksiin täysin uudella tavalla. Yrityksillä ei kuitenkaan itsellään ole riittävästi tietoteknisiä valmiuksia eikä verkkopedagogista näkemystä siitä, miten koulutusta voitaisiin tulevaisuudessa tehokkaasti järjestää. EURA JÄRJESTELMÄ 1/9

2 Projektin tavoitteena oli: 1. tuottaa kuvaus viestintäkoulutuksen tarjoamisesta ja toteuttamisesta työelämässä 2. opettajien ammatillinen kehittyminen osana henkilökohtaista kehittymissuunnitelmaa LifeLongLearning 3. vaikuttaa viestintäkoulutuksen opetussuunnitelmaan, jossa huomioidaan tutkinto-opetuksen työelämävastaavuus. Myös ylempi AMK-tutkinto. 4.kehittää yrityksille konkreettinen koulutuksen ja viestinnän toimintamalli, jossa liiketoimintastrategiaan on nivottu yrityksen sisäinen koulutus uutta teknologiaa hyödyntäen. 5. julkaista raportti henkilöstön kehittämisen mahdollisuuksista yrityksissä, niin että liiketoimintamallit, liikkuva työ ja uudet oppimisympäristöt huomioidaan 6. aikaansaada mahdollisia opinnäytetöitä, aiheena eri yritysten henkilöstön viestintävalmiudet Projektin kohderyhmiä oli 3: Kohderyhmä 1: alueen yritykset: valmiudet henkilöstökoulutuksen suunnitteluun yrityksissä kehittyvät, opitaan huomioimaan elinikäinen oppiminen ja uudet työmuodot.seuraavta yritykset osallistuivat projektiin: RTC Carawall (Solifer nykyään) EV- Group Hansaprint Petrimed Pulssi Hella Lighting Galilaeus Oy ED-Design Reka Kumi Oy Paroc Leaf Suomi Oy Sanako Raisio Oyj Raision Autokeskus If JPY Corporate Image Petrea Kohderyhmä 2. oppilaitokset. oppilaitosten työelämäyhteistyö sekä keskinäinen yhteistyö paranee. Syntyy toimintamalli ja verkostoja Kohderyhmä 3. Opiskelijat: projektissa yritysten ja opettajien yhteistyössä hyväksi todetut sisällöt ja toimintatavat tuodaan mukaan oppilaitosten viestinnän koulutuksen ops-työskentelyyn. Näin opetus vastaa työelämän tarpeisiin. EURA JÄRJESTELMÄ 2/9

3 5. PROJEKTIN TOTEUTUS JA YHTEISTYÖ Projekti toteutettiin yhteistyössä Timalin ja Turun ammatti-instituutin kanssa Turun AMK toimi koordinaattorina ja Timali ja Turun ammatti-instituutti osatoteuttajina. Projektipäällikkö Marianne Renvalllin kanssa projektin vastuuhenkilöinä olivat Mikko Viljanen/Timali ja Tiina Kielo/Turun ammatti-instituutti. Osake-projektia markkinoitiin Varsinais-Suomen alueen yrityksille ja opettajille ja molempia tahoja saatiin hyvin mukaan projektiin. Mukaan tulleet yritykset olivat pääosin PK-yrityksiä, myös muutama suuryritys sekä yhdistys oli mukana. Kouluttajat valittiin hakemusten perusteella (10 amk, 5 Timali ja 4 Turun ammatti-instituutti). Yrityksen kehittämistarpeen selvittyä sille valittiin sopiva kouluttaja toteuttamaan Osakkeen kolmea eri vaihetta. Projektissa 19 viestintäkouluttajaa vei omaa osaamistaan yritykseen kolmen toiminnon kautta: 1.Viestintäkouluttajan työelämäjakso kohdeyrityksessä: Viestintäkouluttaja toi omaa ammattitaitoaan yritykseen, samalla kouluttaja pääsi seuraamaan yrityksen viestintäkulttuuria ja esitti kehitysehdotuksia esimerkiksi uusiin viestinnän välineisiin liittyen. Kouluttaja kartoitti henkilökunnan viestintätaitoja ja ehdotti kartoituksen pohjalta koulutusta. 2. Pilottikoulutus: Viestintäkouluttaja suunnitteli yrityksen henkilöstölle sopivan viestintäkoulutuksen valitulla kielellä. Pilottikoulutus perustui yrityksen tarpeisiin sekä huomioihin, joita viestintäkouluttaja oli tehnyt työelämäjakson aikana. 3. Työelämäjakson ja pilottikoulutuksen yhteenveto viestintämallin muodossa ja projektin tulosten levittäminen: Viestintäkouluttaja ja lähettävän oppilaitoksen vastuuhenkilö sekä yrityksen vastuuhenkilö(t) tekivät yhteenvedon Osake-projektin toteutumisesta, vaikutuksista ja jatkotoimenpiteistä. Yritykselle luovutettin projektin aikana suunniteltu malli, joka jatkossa toimii tukena henkilöstön viestintätaitojen kehittämistoimissa. Viestintäkouluttajat päivittivät tutkintoon kuuluvien viestintäopintojen opetussuunnitelmia vastaamaan työelämän tarpeita. Näiden toimintojen kautta saadut kokemukset ja hyvät käytännöt kerättiin "Kouluttajan suunvuoro" - oppaaseen, Suunvuoro-blogiin ja suunvuoro.com-portaaliin. Projektiin osallistuivat seuraavat yritykset ja kouluttajat: RTC; Tiina Hirard Carawall (Solifer nykyään) ; Matias Juomoja EV- Group; Päivi Hänninen Hansaprint; Suvi Johansson Petrimed ; Leena Tammi EURA JÄRJESTELMÄ 3/9

4 Pulssi; Päivi Myllymäki Hella Lighting; Piia Palmroth Galilaeus Oy; Maarit Saarikko ED-Design; Riitta Uitto Reka Kumi Oy; Marjo Aaltonen Paroc; Elvira Lazareva Leaf Suomi Oy; Mikko Viljanen Sanako; Kelly Raita Raisio Oyj; Mervi Varhelahti, Johanna Vaaherkumpu Raision Autokeskus; Lauri Kaira If; Paula Aali JPY; Mirva Salonen Corporate Image; Marjo Joshi Petrea; Sirpa Rajala 6. JULKISUUS JA TIEDOTTAMINEN Osake-projektin tuloksista on levitetty tietoa mm. - AMK:n kielten- ja viestinnän opettajien omissa seminaareissa ( ). - KIT-seminaarissa projektilla oli oma posteriständi Kouluttaja Marjo Joshi on kertonut projektista ICC:n kokouksessa Sveitsissä Marianne Renvall on menossa Utrechtiin ammattikorkeakoulujen seminaariin Osakkeen posteriständille Kouluttaja Pia Palmroth esitteli Osake-kokemuksiaan AMK:n kielten ja viestinnän opettajien verkostossa Myös julkaisutoiminta ja viestintä on ollut laajaa. Usessa Osake-yrityksen henkilöstölehdessä on julkaistu artikkeli viestinnän kehittämisestä omassa yrityksessä. Myös Opettaja-lehdessä jukaistiin artikkeli. Osakkeesta on painettu esitteitä ja julisteita tapahtumia sekä jakamista varten. Osaketta ja sen lopputuotosta "suunvuoro.com"-portaalia on markkinoitu myös Turun Sanomissa. Projektin tuotoksena syntyi "Kouluttajan suunvuoro" -opas. Sitä jaetaan 2500 kpl:tta ammattikorkeakouluun ja toisen asteen oppilaitoksiin sekä yritysten koulutusvastaaville. Se on ladattavissa myös verkossa Suunvuoro-portaalissa. Suurin Osakkeen levitystapahtuma oli Suunvuoro-seminaari Puhujana oli Peter Nyman sekä panelistit, jotka edustivat Osakkeen yrityksiä ja kouluttajia. Aiheena oli tulevaisuuden viestintätaidot ja Suunvuoro-portaalin mainostaminen. Kuulijoita oli noin 100. Osakkeelle nimettiin loppuvaiheessa oma viestintä- ja tiedotusvastaava. Näin ollen julkisuus ja tiedottaminen on ollut monipuolista ja vahvaa. Artikkeleita ja tiedotteita on julkaistu enemmän kuin oli ennakkoon suunniteltu. EURA JÄRJESTELMÄ 4/9

5 6.1 Projektin mahdollinen internet-osoite suunvuoro.com 7. ONGELMAT JA SUOSITUKSET Projektin toteuttamisen aikana ilmeni pohdintaa lopputuotteen käyttöoikeuksiin liittyen. Projektin alussa ei osattu ennustaa, mikä lopputuote todellisuudessa olisi. Lopputuotteesta tuli web-portaali sekä kouluttajan opas (sähköinen ja paperinen). Tekijänoikeuksista sovittiin vasta julkaisun jälkeen. Jatkossa tekijänoikeudet tulee sopia mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Osakkeessa oli kolme toteuttajatahoa, joten pohdintaa aiheuttivat myös portaalin ylläpito ja käyttöoikeudet projektin loputtua. Näistä olisi myös hyvä sopia ajoissa ja pyytää apua sopimuksen laadintaan mm. lakimiehiltä. Web-portaalin rakentaminen oli myös haasteellista. Jatkossa olisi suositeltavaa ensin tehdä selkeä suunnitelma, millainen web-portaalin tulisi olla ja miten sen tulisi toimia. Vasta sitten alkaisi sen rakentaminen. Myös portaalin pilotointi vei yllättävän paljon aikaa. Siihen tulee jatkossa resursoida runsaasti työtunteja. Partnerit määrittelivät projektin alussa kunkin osallistujan roolit ja vastuut. Projektin alettua ilmeni, että kaikilla ei kuitenkaan ollut osaamista, jota oma vastuualue olisi edellyttänyt. Ratkaisuna tähän projektitoteuttajien kokoonpanossa tehtiin henkilövaihdoksia. 8. PROJEKTIN TULOKSET Projektin tuloksena syntyi: - 19 viestintäkoulutuksen loppuraporttia, joissa kuvataan viestintäkoulutuksen eteneminen ja tulokset yrityksessä. - Suunvuoro-portaali ( jossa kolmivaiheinen koulutusmalli kaikkien yritysten käytössä (mahdollisuus kartoittaa viestintätaitoja online). - Kouluttajan opas työelämälähtöisestä opettamisesta - Mervi Varhelahden gradu teknologiatuetusta viestintäkoulutuksesta (ei muita opinnäytetöitä) - Kuvauksia opettajien uusista näkökulmista ja tavoista opettaa viestintää - Muutoksia osallistuneiden opettajien toteutussuunnitelmiin, mutta ei tavoitteeksi asetettuja OPS-muutoksia. Lähes kaikki asetetut tavoitteet siis saavutettiin. OPS-suunnitelmia ei toteutettu järjestelmällisesti, mutta muutokset näkyvät toteutussuunnitelmatasolla (AMK). Projektin aikana yritysten henkilöstön viestintätaidot tai yrityksen viestintätoiminnot ovat kehittyneet. Kouluttajien työelämän ymmärrys on lisääntynyt, mikä ilmenee myös tutkinto-opetuksen sisällöissä ja metodeissa. EURA JÄRJESTELMÄ 5/9

6 9. PROJEKTIN INNOVATIIVISUUS Projektissa oli tavoitteena kuvata yrityksen viestintäkoulutuksen suunnittelua ja toteutusta. Tuloksena syntyi Kouluttajan suunvuoro -opas, joka tukee yrityksissä kouluttavia opettajia koulutuksien suunnittelussa ja toteuttamisessa. Sen avulla voi huomioida työelämän koulutukselle asettamia eritysvaatimuksia ym. (teknologia, hajautettu työ, johdon sitoutuminen). Yrityksien avuksi tuotettiin suunvuoro.com-portaali. Siellä yritys voi kartoittaa henkilöstön viestintätaitoja, tilata sopivaa koulutusta sekä saada asiantuntijoiden näkemyksiä viestinnästä esimerkiksi blogikirjoitusten muodossa osoitteessa suunvuoro.blogspot.com. 10. PROJEKTIN TASA-ARVOVAIKUTUKSET HYVÄT KÄYTÄNNÖT Hyviä käytäntöjä, kuten opettajien kokemuksia koulutusten toteuttamisesta yrityksissä, voi lukea suunvuoroblogissa. Hyvät kokemukset on myös kirjattu "Kouluttajan suunvuoro" -oppaaseen, jota on jaettavissa kirjallisena sekä ladattavissa internetistä sähköisenä. Oppaita ja linkkejä sähköiseen versioon jaetaan opettajien ja kouluttajien eri foorumeissa. Suunvuoro.com-portaaliin on koettu hyväksi yritysten viestinnän kehittämisessä. Esitetty kolmivaiheinen malli on pilotoitu 19 yrityksessä ja todettu hyväksi ja käytännölliseksi. Portaalista löytyy myös testatut kartoitusmallit sekä hyviä tietolähteitä ym. yritysten edustajien tueksi. Tietoa suunvuoro.com-portaalista jaetaan mm. mainoksin Turun Sanomissa. 12. TOIMINNAN JATKUVUUS Toteuttajat eli Turun AMK:n kielikoulutuskeskus, Timali ja Turun ammatti-insituutti ovat sopineet portaalin käyttöoikeuksista ja ylläpidosta. Turun AMK ylläpitää portaalia jatkossa asti sitä kehitetään edelleen kaikkien yhteistyönä portaali siirtyy Turun AMK:n haltuun ja vastuulle. Projektin hyviä käytäntöjä levitetään ensisijaisesti kaikkien toteuttajien päivittäisessä toiminnassa (opettajien osaamisen kehittäminen sekä yritysyhteistyö). Tuloksia pyritään levittämään myös kansallisessa ja kansainvälisessä jatkoprojektissa. Myös projektin aikaan syntyneitä uusia kehittämideoita halutaan toteuttaa näissä uusissa projekteissa. EURA JÄRJESTELMÄ 6/9

7 13. PROJEKTIN RAHOITUS Projektin rahoitus suunnitelman * mukaan: Projektin toteutunut rahoitus: ESR- ja valtion rahoitus ,00 78 % ,04 73 % Kuntien rahoitus ,00 16 % ,03 19 % Muu julkinen rahoitus 0 0 % 0 0 % Yksityinen rahoitus ,00 6 % ,00 8 % Tulot 519,00 0 % 0 0 % Rahoitus yhteensä , % , % * Suunnitelma = viimeisin hyväksytty projektisuunnitelma 14. YHTEENVETO PROJEKTIN TOTEUTUKSESTA JA TULOKSISTA Osake-projekti toteutettiin Turun AMK:n kielikoulutuskeskuksen, Timalin ja Turun ammatti-insituutin yhteistyönä Projektin lähtökohtana oli kehittää viestintäkoulutusta, joka vastaa työelämän muuttuneisiin osaamistarpeisiin. Tämä kehittämistarve oli todettu aiemmassa VILKKU (Yritysten kansainvälinen viestintäsalkku) -ESRprojektissa sekä yritysten kanssa yhteistyössä tehdyissä osaamiskartoituksissa. Viestintäkouluttajat toivat esiin halunsa tuoda omaa ammattitaitoaan yritysten hyödynnettäväksi, esimerkiksi tekemällä kohdeyrityksessä töitä viestintä- tai henkilöstötehtävissä. Näin heillä olisi mahdollisuus tarkkailla yritysten viestintäkulttuuria ja esittää kehitysehdotuksia. Yritykset puolestaan toivat esiin, ettei heillä ollut riittävästi valmiuksia toteuttaa henkilöstölle sellaista viestintäkoulutusta, joka olisi yrityksen omien arvojen ja liiketoimintamallien mukaista. Koulutuksessa on otettava huomioon esimerkiksi uudet työnmuodot. Liikkuva työ, varsinkin monikansallisissa yrityksissä, voi hyödyntää teknologiaa koulutustarkoituksiin täysin uudella tavalla. Yrityksillä ei kuitenkaan itsellään ole riittävästi tietoteknisiä valmiuksia eikä verkkopedagogista näkemystä siitä, miten koulutusta voitaisiin tulevaisuudessa tehokkaasti järjestää. Projektin tavoitteena oli: 1. tuottaa kuvaus viestintäkoulutuksen tarjoamisesta ja toteuttamisesta työelämässä. 2. opettajien ammatillinen kehittyminen osana henkilökohtaista kehittymissuunnitelmaa LifeLongLearning. 3. vaikuttaa viestintäkoulutuksen opetussuunnitelmaan, jossa huomioidaan tutkinto-opetuksen työelämävastaavuus. 4.kehittää yrityksille konkreettinen koulutuksen ja viestinnän toimintamalli, jossa liiketoimintastrategiaan on nivottu yrityksen sisäinen koulutus uutta teknologiaa hyödyntäen. 5. julkaista raportti yritysten henkilöstön kehittämisen mahdollisuuksista liiketoimintamallit, liikkuva työ ja uudet oppimisympäristöt huomioon ottaen 6. aikaansaada mahdollisia opinnäytetöitä, aiheena eri yritysten henkilöstön viestintävalmiudet Projektissa 19 kouluttajaa vei omaa osaamistaan yritykseen kolmen toiminnon kautta: 1. Viestintäkouluttajan työelämäjakso kohdeyrityksessä: Viestintäkouluttaja toi oman ammattitaitonsa yritykseen, samalla kouluttaja pääsi seuraamaan yrityksen EURA JÄRJESTELMÄ 7/9

8 viestintäkulttuuria ja esitti kehitysehdotuksia esimerkiksi uusiin viestinnän välineisiin liittyen. Kouluttaja kartoitti henkilökunnan viestintätaitoja ja ehdotti kartoituksen pohjalta koulutusta. 2. Pilottikoulutus: Viestintäkouluttaja suunnitteli yrityksen henkilöstölle sopivan viestintäkoulutuksen valitulla kielellä. Pilottikoulutus perustui yrityksen tarpeisiin sekä huomioihin, joita viestintäkouluttaja oli tehnyt työelämäjakson aikana. 3. Työelämäjakson ja pilottikoulutuksen yhteenveto viestintämallin muodossa ja projektin tulosten levittäminen: Viestintäkouluttaja ja lähettävän oppilaitoksen vastuuhenkilö sekä yrityksen vastuuhenkilö(t) tekivät yhteenvedon Osake-projektin toteutumisesta, vaikutuksista ja jatkotoimenpiteistä. Yritykselle luovutettiin projektin aikana suunniteltu malli, mikä jatkossa toimii tukena henkilöstön viestintätaitojen kehittämistoimissa. Viestintäkouluttajat päivittivät tutkintoon kuuluvien viestintäopintojen opetussuunnitelmia vastaamaan työelämän tarpeita. Projektin tuloksena syntyi: - 19 viestintäkoulutuksen loppuraporttia, joissa kuvataan viestintäkoulutuksen eteneminen ja tulokset yrityksessä. - Suunvuoro-portaali ( jossa kolmivaiheinen koulutusmalli kaikkien yritysten käytössä (mahdollisuus kartoittaa viestintätaitoja online) - Kouluttajan opas työelämälähtöisestä opettamisesta - Mervi Varhelahden gradu teknologiatuetusta viestintäkoulutuksesta (ei muita opinnäytetöitä) - Kuvauksia opettajien uusista näkökulmista ja tavoista opettaa viestintää - Muutoksia osallistuneiden opettajien toteutussuunnitelmiin, mutta ei tavoitteeksi asetettuja OPS-muutoksia. Lähes kaikki asetetut tavoitteet siis saavutettiin. OPS-suunnitelmia ei toteutettu järjestelmällisesti, mutta muutokset näkyvät toteutussuunnitelmatasolla (AMK). Projektin aikana yritysten henkilöstön viestintätaidot tai yrityksen viestintätoiminnot ovat kehittyneet. Kouluttajien työelämän ymmärrys on lisääntynyt, mikä ilmenee myös tutkinto-opetuksen sisällöissä ja metodeissa. 15. AINEISTON SÄILYTYS Missä säilytetään projektin toteutukseen liittyviä asiakirjoja, kuten kirjanpitoaineistoa, toiminnan tarkastuksen kannalta tarpeellisia asiakirjoja, tietoja toiminnasta ja osallistujista sekä ohjausryhmän pöytäkirjoja. Säilytyspaikan osoite tai yhteystiedot. Turun AMK; kielikoulutuskeskus Joukahaisenkatu 3A Turku EURA JÄRJESTELMÄ 8/9

9 Päiväys ja allekirjoitus Minna Scheinin Kielikoulutuskeskuksen päällikkö EURA JÄRJESTELMÄ 9/9